PELIT JA PELINOMAISET JÄRJESTELMÄT - MAISTE- RIKOULUTUS (PELIT)

Transkriptio

1 PELIT JA PELINOMAISET JÄRJESTELMÄT - MAISTE- RIKOULUTUS (PELIT) JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO INFORMAATIOTEKNOLOGIAN TIEDEKUNTA 2013

2 TIIVISTELMÄ Pelit ja pelinomaiset järjestelmät -maisterikoulutus (PELIT) tukee pelillisyyden tutkimukselle ja koulutukselle esitettyjä vaatimuksia, joita on esitetty Suomen digitaalisessa agendassa (2011), ICT-2015 työryhmän raportissa (2013) ja Keski-Suomen ICTstrategiassa. Työ- ja elinkeinoministeriön asettaman digitaalisen talouden tulevaisuutta pohtineen ICT työryhmän raportissa todetaan erityisesti, että pelillisyys ja pelien käyttöliittymän muodot voivat parantaa kaikkien toimialojen digitaalisten palveluiden käytettävyyttä. Siksi pelialan pelillisyysosaamisen saaminen käyttöön myös muilla palvelu- ja teollisuuden aloilla on tärkeä osa kilpailukyvyn kehittämistä. Osaajapula on jo nyt nopeasti kasvaneen pelialan pullonkaula. Haaste kasvaa entistä suuremmaksi, kun pelialan yhtiöiden määrä kasvaa nopeasti ja toisaalta osaamista tarvitaan myös pelialan ulkopuolella. Siksi työryhmä esittää alan koulutuksen lisäämistä ja kehittämistä sekä pelillisyyden siirtämistä yrityksiin ja julkiseen hallintoon pilottien kautta. Peliala on viihdeteollisuuden nopeimmin kasvava alue. Vuonna 2013 sen globaali arvo tulee olemaan lähes 100 miljardia dollaria erityisesti mobiilipelaamisen ansiosta. Pelikehityksen ja -palvelujen liikevaihto kasvaa Suomessa vuonna miljoonaan euroon, ollen yli 200 prosenttia enemmän kuin vuonna Pelit ja pelinomaiset järjestelmät -maisterikoulutuksen tavoitteena on tarjota laajaalainen perusta pelikehityksestä ja pelien tutkimuksesta. Koulutuksesta valmistunut pystyy soveltamaan pelikehityksen osaamistaan myös muissa konteksteissa, esimerkiksi parantamassa muiden toimialojen digitaalisten palvelujen käytettävyyttä ja kokemuksellisuutta. Pelit ja pelinomaiset järjestelmät -maisterikoulutus tukee Jyväskylän yliopiston USUKO - Uuden Sukupolven Koulu -hanketta, joka mahdollistaa erityyppiset oppimisratkaisut ja digitaaliset oppimateriaalit. USUKO-ympäristö tarjoaa tehokkaan alustan ja kanavan pelinomaisten oppimissovellusten jakelulle ja käytölle.

3 1. VAATIMUKSIA JA PERUSTEITA PELIALAN KOULUTUKSEN JÄR- JESTÄMISELLE 1.1 Suomen digitaalinen agenda 2011 Digitaalinen agenda vuosille toteaa, että tieto- ja viestintäteknologinen kehitys vaikuttaa merkittävästi koulutuksen, tutkimuksen ja kulttuurin tuottamiseen, välittämiseen ja hyödyntämisen tapoihin. Sähköisen asioinnin yleistyminen sekä tietoja viestintätekniikan hyödyntäminen laajasti kaikessa työelämässä edellyttää koko väestöltä riittäviä tietoyhteiskunta- ja mediataitoja. Kouluissa ja oppilaitoksissa käytössä olevat oppimateriaalit ovat edelleen lähes pelkästään painettua materiaalia, teksti- ja työkirjoja. Sähköisessä muodossa olevan oppimateriaalin ja aineistojen (eoppimateriaali, pelit ja simulaatiot) osuuden laajamittainen kasvattaminen on välttämätöntä. Tietoyhteiskunnan kannalta on tärkeä varmistaa lasten ja nuorten tulevaisuuden osaaminen ja kyky toimia digitaalisessa ympäristössä. Tämä edellyttää lasten huoltajien, opettajien ja muiden kasvattajien tietoteknisen osaamisen, digitaalisten palvelujen käytön, mediakasvatustietoisuuden ja sosiaalisen pääoman vahvistamista. Nuorten tapa oppia on osin erilainen kuin vanhemmilla ikäluokilla. Visuaalisuus, monimediaalisuus, yhteistyö ja jakamisen kulttuuri ovat nuorille luontaisia toimintatapoja. Varhaiskasvatuksen ammattilaisille ja lasten vanhemmille on järjestetty mm. digitaalisiin peleihin liittyviä koulutustilaisuuksia. Arjen tietoyhteiskunnan työryhmänä toiminut Lasten ja nuorten mediafoorumi on selvittänyt kokonaiskuvaa pelien roolista lasten ja nuorten arjessa ja tuottanut Peliraati.fi -sivuston, jolla lasten vanhemmat voivat antaa ja saada vertaistukea pelien valinnassa. 1.2 ICT-2015 työryhmän raportti 2013 Työ- ja elinkeinoministeriön asettaman digitaalisen talouden tulevaisuutta pohtineen ICT työryhmän raportissa todetaan, että pelillisyys ja pelien käyttöliittymän muodot voivat parantaa kaikkien toimialojen digitaalisten palveluiden käytettävyyttä. Siksi pelialan pelillisyysosaamisen saaminen käyttöön myös muilla palvelu- ja teollisuuden aloilla on tärkeä osa kilpailukyvyn kehittämistä. Osaajapula on jo nyt nopeasti kasvaneen pelialan pullonkaula. Haaste kasvaa entistä suuremmaksi, kun pelialan yhtiöiden määrä kasvaa nopeasti ja toisaalta osaamista tarvitaan myös pelialan ulkopuolella. Siksi työryhmä esittää alan koulutuksen lisäämistä ja kehittämistä sekä pelillisyyden siirtämistä yrityksiin ja julkiseen hallintoon pilottien kautta. Pelinkehityksen eri osaalueiden osaajat eivät ole saman katon alla, mikä heikentää koulutuksen tehokkuutta sekä uusien yritysten syntymistä. Eri osaajien kouluttaminen muiden koulutusohjelmien kylkeen ja toimii usein vakiintuneiden alojen toimintatapojen ehdoilla. Pelikoulutuksen haasteena on tuottaa osaamista, joka vastaa nopeasti muuttuvan alan tarpeita. Tarvitaan nykyistä paljon läheisempää yhteistyötä jo olemassa olevien yritysten kanssa sekä alan tutkimuksen laajentamista.

4 ICT työryhmä on tunnistanut Suomen menestymisen kannalta teknologiseen osaamiseen liittyvinä kehityskohteina syvällisen tietojenkäsittelyn osaamisen kehittäminen, kriittisten avainteknologioiden osaamiskeskittymän varmistaminen (digitaaliset palvelut ja sisällöt, pelillisyys, tietoturva, mobiliteetti ja big data). ICT työryhmän ehdotukset pelialalle ovat seuraavat: Nostetaan pelialan koulutuksen määrä ja laatu tarpeita vastaavaksi. Kehitetään korkeakoulujen yhteistyötä pelialan koulutuksen laadun ja saatavuuden parantamiseksi. Toteutetaan ensimmäiset pelillisyyteen perustuvat pilotit. Siirretään pelillisyyden osaamista pelialan yrityksistä muille toimialoille ja julkiseen hallintoon. 1.3 Keski-Suomen ICT-strategia 2013 Keski-Suomen ICT:n kehittämisen visiona on, että Keski-Suomi on maan johtavia ICTmaakuntia, jossa ICT:n mahdollisuudet on hyödynnetty tehokkaalla, turvallisella ja kestävällä tavalla. Vision saavuttamisessa korostuu ICT- ja kyberturvallisuusalan vaikuttavan liiketoimintafokusoituneen ekosysteemin rakentaminen. Keski-Suomen ICT:n kehittäminen perustuu viiteen ohjelmapilariin, joista yksi on ICThuippuosaamisen Keski-Suomi -ohjelma. Se koostuu hankkeista, joilla Keski-Suomea kehitetään ICT-huippuosaamisen maakunnaksi. Tavoitteena on, että Keski-Suomi on tunnustettu kansainvälisen tason ICT-osaamisen maakunta, jossa pelien, pelinomaisen oppimisen ja peliviihtyvyyden kehittäminen ovat nousevina aloina keskeisessä asemassa. 2. AJANKOHTAISUUS Pelit ovat symbioosi luovuutta ja teknologiaa, monialaista kehitystä ja monitieteistä tutkimusta. Digitaalisten pelien markkinat ovat maailmanlaajuiset, ja käytännössä suurin osa peleistä tehdään kansainvälisille markkinoille. Pelit ovatkin taloudellisesti Suomen merkittävin kulttuurivientituote. Alan kasvu on kiihtynyt viime vuosina, ja alan liikevaihto kasvaa Suomessa muuta Eurooppaa nopeammin. Pelikehitysalan liikevaihto Suomessa vuonna 2012 oli Tekesin mukaan yli 250 miljoonaa euroa. Valtiohallinnon KIDE-ohjelmassa todetaan, että digitaaliyhteiskunnassa keskeisintä on se, miten ja mihin teknologioita käytetään. Kun tekniset ratkaisut ovat tulleet luonnolliseksi osaksi jokaista elämänaluetta, niin myös digitaalisia palveluja käytetään jokapäiväiseen toimintaan arjen helpottamisesta ja viihtymisestä sosiaaliseen kanssakäymiseen ja työntekoon. Palveluiden kehittämisen painopistealueiksi tulisi uusien menestysalojen, kuten peliteollisuuden, ohella valita sellaisia aloja, joissa suomalaisilla on perinteisesti ollut vankkaa osaamista. Tekesin mukaan pelit ja simulaatiot voivat olla viihdekäytön lisäksi osana koulujen oppimisympäristöjä sekä yritysten koulutusta ja valmennusta. Pelien kehitykseen käytet-

5 täviä edistyksellisiä työkaluja voidaan hyödyntää myös muilla teollisuuden aloilla, kuten mallinnuksessa, simuloinnissa ja käyttöliittymien suunnittelussa, perinteistä ohjelmistotuotantoa unohtamatta. Sosiaaliset pelit ja verkot voidaan valjastaa tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen ja pelillisyys on tulossa voimakkaasti osaksi terveydenhuollon ja logistiikan palveluja. Sosiaaliset pelit ja verkot ovat jo nyt osana tuotteiden ja palvelujen kehittämistä (crowdsourcing). Pelillisyys on tulossa voimakkaasti osaksi terveydenhuollon ja logistiikan palveluja. Peliala on viihdeteollisuuden nopeimmin kasvava alue. Vuonna 2013 sen globaali arvo tulee olemaan lähes 100 miljardia dollaria erityisesti mobiilipelaamisen ansiosta. Tekes ja peliteollisuuden etujärjestö Neogames arvioivat, että pelikehityksen ja -palvelujen liikevaihto kasvaa Suomessa vuonna miljoonaan euroon, ollen yli 200 prosenttia enemmän kuin vuonna Peliliiketoimintaan keskittyneitä yrityksiä on Suomessa reilut 180, joista merkittävä osa on alle kaksi vuotta vanhoja. Ala työllistää noin ihmistä. Suomessa on runsaasti peliosaamista ja menestystarinoita ja alan kokonaisarvo jo kaksi miljardia euroa. Tekesin Skene Games Refueled -ohjelman tavoitteena on vahvistaa Suomen globaalia asemaa peli- ja viihdeteollisuuden huipulla. Ohjelma tarjoaa rahoituksen lisäksi mm. matchmaking-tapahtumia, markkinaselvityksiä sekä verkottumista. Skene-ohjelma jatkuu vuoden 2015 loppuun ja sen laajuus on noin 70 miljoonaa euroa, josta Tekesin osuus on noin 30 miljoonaa. 3. PELIT JA PELINOMAISET JÄRJESTELMÄT - MAISTERIKOULUTUKSEN TAVOITTEET JA RAKENNE 3.1 Tutkimuksellinen perusta Pelit ja pelinomaiset järjestelmät -maisterikoulutus perustuu vahvaan Informaatioteknologian tiedekunnassa toteutettavaan tutkimukseen. Tietotekniikan laitoksella tutkitaan tietotekniikkaa teknis-matemaattisesta näkökulmasta. Tutkimuksen painoalat liittyvät informaatioteknologian keskeisiin alueisiin, kuten uudenlaisten tietojenkäsittelysovellusten ja ohjelmistojen suunnitteluun, tietoverkkojen tiedonsiirtojärjestelmien suunnitteluun ja hallintaan sekä tehokasta tietokonelaskentaa hyödyntävien numeeristen ja matemaattisten menetelmien ja mallien käyttöön. Pelialan tutkimuksia on julkaistu Jyväskylän yliopistossa vuoden 200 jälkeen 118. Raine Koskimaan vetämässä Digitaalisten pelikulttuurien synty Suomessa -hankkeessa ( ) totutettiin yhden maan digitaalisia pelikulttuureja tarkasteleva tutkimus. Samalla projekti tarjosi mahdollisuuksia vertailevaan kansainväliseen tutkimukseen, painopisteenä olennaisten yhtäläisyyksien ja erojen tunnistaminen interaktiivisen median käyttöönoton prosesseissa eri puolilla maailmaa. Tutkimus tuotti sekä teoreettista että empiiristä tietoa digitaalisen pelaamisen roolista nykykulttuurissa ja - yhteiskunnassa.

6 Euroopan unionin Horisontti hankekokonaisuus sisältää peleihin, pelillisyyteen ja pelillisen oppimisen alueisiin liittyviä tutkimusaiheita: ICT Advanced digital gaming / gamification technologies ICT Technologies for creative industries, social media and convergence ICT Technologies for better human learning and teaching 3.2 PELIT-maisterikoulutuksen tavoitteet Pelit ja pelinomaiset järjestelmät -maisterikoulutuksen tavoitteena on tarjota laajaalainen perusta pelikehityksestä ja pelien tutkimuksesta. Koulutuksesta valmistunut pystyy soveltamaan pelikehityksen osaamistaan myös muissa konteksteissa, esimerkiksi parantamassa muiden toimialojen digitaalisten palvelujen käytettävyyttä ja kokemuksellisuutta. Tiedolliset osaamistavoitteet: Pelien ja pelinomaisten järjestelmien kehitykseen suuntautunut maisteri osaa määritellä ja rakentaa laajoja ja vaativia tietoteknisiä järjestelmiä asiakastarpeiden perusteella sekä hallitsee digitaalisten pelien toteutuksessa käytettävän ohjelmisto- ja tietoliikennetekniikan. Lisäksi hän ymmärtää pelien rakenteellista, kokemuksellista ja kulttuurista tasoa ja osaa hyödyntää tietojaan pelien suunnittelussa, toteuttamisessa, pelillistämisessä sekä tutkimuksessa. Maisterikoulutus antaa valmiudet alan tutkimuksen seuraamiseen sekä alaan liittyvien uusien menetelmien ja teknologioiden kriittiseen arviointiin, soveltamiseen ja kehittämiseen. Koulutuksen läpikäynyt hallitsee monialaisen yhteistyön kansainvälisissä ryhmissä. 3.3 PELIT-maisteritutkinnon rakenne Pelit ja pelinomaiset järjestelmät maisterikoulutuksen laajuus on 120 op. Teemaopinnot 25 op Pakolliset syventävät opinnot Kaikille yhteiset opinnot: TIES410 Future Internet 5 op Teeman syventävät opinnot: TIES326 Tietoturva, 5 op ITKS452 Requirements engineering, 5 op TIES441 Ohjelmistoarkkitehtuurit, 5 op TIES532 Service oriented architectures and cloud computing for developers, 5 op Teeman valinnaiset syventävät opinnot Valinnaisissa syventävissä opinnoissa opiskelijan on suositeltavaa valita ainakin yksi seuraavista teemakokonaisuuksista. Halutessaan opiskelija voi 15 op

7 kuitenkin valita kursseja myös teemakokonaisuuksista riippumatta. Ohjelmistotekniikka, 15 op TJTSS50 Ohjelmistojen testaus ja laadunvarmistus, 5 op tai TIES546 Ohjelmistotestaus, 5 op TIES427 Hajautetut järjestelmät, 5 op TIES449 Algoritmiset seikkailut, 5 op TIES481 Simulointi, 5 op TIES513 Fysikaaliset mallit tietokoneanimaatiossa, 5 op Pelit ja pelilliset systeemit, op TIES471 Reaaliaikainen renderöinti, 5 op TIES474 Pelisuunnitteluhaaste, 1-3 op TIESXXX Pelitutkimusseminaari, 5 op TIESXXX Pelien hyödyntäminen ja pelillistäminen, 5 op Pelit ja oppiminen 15 op TIES462 Virtuaaliset oppimisympäristöt, 5 op TIEXXX Pelinomaiset oppimisratkaisut, 5 op XXX Pelien vaikutukset, 5 op Ihminen ja pelit, 19 op KOGS520 Käyttäjäpsykologia, 6 op KOGS521 Käytettävyysanalyysi, 8 op TJTSK62 Ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutus, 5 op Liiketoiminta, 18 op ITKS540 Introduction to Mobile Computing and Business, 5 op TJTSK56 Käytettävyyssuunnittelu, 8 op TJTS571 Software Business, 5 op Lisäksi saatavilla on useita verkkokursseja (kts. liite 2) Teemaan liittyvät projektiopinnot TIES405 Sovellusprojekti tai TIESxxx Tietotekniikan syventävä peliprojekti tai Tutkimusprojekti peleihin fokusoituvasta aiheesta, esim. pelillistäminen, pelinomainen oppiminen, pelilliset oppimisratkaisut, pelisuunnittelun periaatteet Pro Gradu -tutkielma TIES501 Pro gradu -seminaari 5 op TIES502 Pro gradu -tutkielma 30 op TIES503 Kypsyysnäyte 0 op Sivuaineopinnot Kandidaatin tutkinnon suorittaneella henkilöllä tulee olla suoritettuna kaksi perusopintoja vastaavaa sivuainekokonaisuutta tai yhden 10 op 35 op 0-30

8 aineen perus- ja aineopinnot Kandidaatin ja maisterin tutkinnon suorittaneella henkilöllä tulee olla suoritettuna kaksi perusopintoja vastaavaa sivuainekokonaisuutta tai yhden aineen perus- ja aineopinnot. Mikäli alempaan tutkintoon ei sisälly matematiikan perusopintokokonaisuutta (25 op) ja/tai tilastotieteen perusopintoja (25 op), tulee ne suorittaa osana FM-tutkintoa. Suositeltavia sivuaineita ovat mm. matematiikka, kognitiotiede, kasvatustieteet, yrityksen taloustieteet, Basic Business Studies, musiikkitiede, kirjoittaminen, kirjallisuus, taidehistoria, taidekasvatus. Vapaavalintaiset opinnot Suositellaan: Johtamista & Yrittäjyyttä TAUSTAOSAAMINEN Opiskelijaksi voivat hakeutua peleistä ja pelinomaisista järjestelmistä kiinnostuneet maisteriopiskelijat. Opiskelijat valitaan informaatioteknologian tiedekunnan opiskelijoista ja muissa yliopistoissa ja korkeakouluissa kandidaattitutkinnon tai vastaavat ammattikorkeakouluopinnot suorittaneista.

9 Perusopintokokonaisuudesta suositellut kurssit: Tietotekniikan pääaineopinnot ja suuntaavat ohjelmisto- ja tietoliikennetekniikan opinnot: TIEA211 Algoritmit 2, 4 op TIEA241 Automaatit ja kieliopit, 5 op ITKA112 Käyttäjälähtöinen ohjelmistokehitys, 3 op TIEA331 Tietokonegrafiikan perusteet, 5 op Peliteemaa käsittelevät opinnot: HTKA112 Pelin lumo, 5 op TIEA474 Pelisuunnittelu, 5 op HTKA114 Peliprojekti, 5 op - korvaa kurssin TIEA207

10 LIITE 1 KURSSISISÄLLÖT TIESxxx Tietotekniikan syventävä peliprojekti (7-10 op) Vastuuhenkilö: Kurssilla perehdytään pelisuunnittelun eri osa-alueisiin ja suunnitellaan monitieteisissä projektiryhmissä digitaalinen peli, josta toteutetaan pelattava prototyyppi. Kurssi käydään rinnakkain kurssin HTKA114 Peliprojekti kanssa. TIES471 Reaaliaikainen renderöinti (5 op) Vastuuhenkilö: Johdatus reaaliaikaiseen renderöintiin. Kurssilla käsitellään nykyisissä peleissä ja sovelluksissa käytettävien renderöintimenetelmien toimintaa ohjelmiston ja laitteistoarkkitehtuurin näkökulmasta. Kurssin jälkeen opiskelijalla on valmiudet renderöintimenetelmien soveltamiseen eri sovelluksissa. TIESxxx Pelitutkimusseminaari (5 op) Vastuuhenkilö: Seminaarimuotoinen kurssi, jolla tutustutaan tarkemmin pelitutkimukseen, pelisuunnitteluun ja peliteknologiaan. TIES474 Pelisuunnitteluhaaste (1-3op) Vastuuhenkilö: Kurssi keskittyy itsenäiseen pelisuunnitteluun, pelien tekniseen toteutukseen ja analysointiin. Kurssilla opiskelijat suunnittelevat ja toteuttavat peliprototyyppejä annetusta teemasta omatoimisesti joko yksin tai pienryhmissä.

11 LIITE 2 SAATAVILLA OLEVIA VERKKOKURSSEJA Jyu kurssi Sivusto Nimi URL Yliopisto Oppiminen, pelillistäminen, pelit Videogames and Learning ameslearning University of Wisconsin Madison Oppiminen, pelillistäminen, pelit Fundamentals of Online Education: Planning and Application Georgia Institute of Technology Oppiminen, pelillistäminen, pelit Gamification ation University of Pennsylvania HTKA112 Pelin lumo Live!: A History of Art for Artists, Animators and Gamers history California Institute of the Arts HTKA112 Pelin lumo Online Games: Literature, New Media, and Narrative ames Vanderbilt University Tekoäly / Koneoppiminen udacity Introduction to Artificial Intelligence Tekoäly / Koneoppiminen edx Artificial Intelligence CS188.1x/2013_Spring/about UC Berkeley TIES546 Ohjelmistotestaus udacity Software Debugging TIES546 Ohjelmistotestaus udacity Software Testing TIES513 Simulointi Everything is the Same: Modeling Engineered Systems ystems Northwestern University TIES513 Simulointi mit Introduction to Numerical Simulation engineering-and-computer-science/6-336j-introduction-to-numericalsimulation-sma-5211-fall-2003/ Massachusetts Institute of Technology TIES513 Simulointi mit Introduction to Modeling and Simulation Massachusetts Institute of Technology TIES513 Simulointi udacity Functional Hardware Verification TIEA311 Tietokonegrafiikan perusteet udacity Interactive 3D Graphics TIEA311 Tietokonegrafiikan perusteet edx Foundations of Computer Graphics CS184.1x/2013_Spring/about UC Berkeley TIEA311 Tietokonegrafiikan perusteet mit Computational Geometry Massachusetts Institute of Technology TIEA311 Tietokonegrafiikan perusteet mit Computer Graphics engineering-and-computer-science/6-837-computer-graphics-fall-2003/ Massachusetts Institute of Technology