Luottamus alkaa jäljitettävyydestä. Saumaton arvoketju GS1-standardien avulla

Transkriptio

1 Luottamus alkaa jäljitettävyydestä Saumaton arvoketju GS1-standardien avulla

2 Jo yli vuosikymmenen ajan GS1:n globaali jäljitettävyysstandardi (GTS, Global Traceability Standard) on ollut ohjaamassa jäljitettävyysratkaisujen toteuttamista eri alojen toimitusketjuissa. Moni asia on kuitenkin muuttunut näiden vuosien aikana. Paine parempien ratkaisujen luomiseksi on noussut sitä mukaa, kun eri toimialojen jäljitettävyystarpeet ovat voimistuneet. Samalla toimitusketjun kauppakumppanien, sekä näiden ja kuluttajien välisen avoimuuden merkitys on kasvanut entisestään. Jälleenmyyjät, toimittajat, terveydenhuollon tarjoajat, kuluttajat ja potilaat vaativat nopeasti saatavilla olevia, tarkkoja ja täydellisiä tietoja, joita voidaan saumattomasti käyttää erilaisissa jäljitettävyysjärjestelmissä. GS1:n uusi jäljitettävyysstandardi tarjoaa tarvittavat puitteet erillisten jäljitettävyysjärjestelmien yhteensopivuuden ja skaalautuvuuden takaamiseksi, jotta kauppakumppanit voivat helposti tehdä yhteistyötä ja jakaa läpinäkyvästi tietoa koko toimitusketjun laajuisesti. Takaisinvedoista voidaan tehdä nopeampia ja tarkempia, ruokien ja lääkkeiden aitous voidaan todentaa helposti, kestävään kehitykseen liittyviä toimenpiteitä voidaan vahvistaa ja kuluttajien luottamusta voidaan kohottaa kaikki tämä on mahdollista GS1:n jäljitettävyysstandardien avulla. Haasteiden maailma Kuluttajien arki pyörii pitkälti luottamuksen ympärillä. Kuoriessaan appelsiinia, ottaessaan lääkettä tai syödessään suosikkiravintolassaan, kuluttaja luottaa ruoan tuoreuteen ja turvallisuuteen sekä lääkkeen aitouteen ja vaikuttavuuteen. Joka päivä kuluttajat luottavat toimitusketjuihin ja niiden sidosryhmiin, jotka tuovat elintarvikkeita ja muita tuotteita heidän käytettävikseen. Maailman terveysjärjestö kertoo kuitenkin, että vuosittain noin 600 miljoonaa ihmistä, eli kymmenesosa maailman väestöstä, sairastuu nautittuaan saastuneita elintarvikkeita ja jopa heistä kuolee. Vakavia elintarvikkeista aiheutuvia sairaustapauksia on esiintynyt jokaisella mantereella viimeisen kymmenen vuoden aikana. 1 Tästä aiheutuu vahinkoa myös yritysten tuottavuudelle, liikevoitoille ja maineelle. Esimerkiksi USA:n elintarviketeollisuudessa kontaminaatioista johtuvat takaisinvedot aiheuttavat 55,5 miljardin dollarin haitat brändeille, joita ne koskettavat. 2 Arviolta yksi kymmenestä matalan- ja keskitulotason maassa liikkuvasta lääketieteellisestä tuotteesta on WHO: n tutkimuksen mukaan joko heikkolaatuinen tai väärennetty. Väärennettyjen, huonosti tehtyjen tai huonontuneiden lääkkeiden kauppa uhkaa terveyttä kaikilla alueilla. Kaupan globalisoitumisen ja toimitusketjujen kasvavan monimutkaisuuden ansiosta uhka todennäköisesti kasvaa, ellei vakavia ja hyvin resursoituja ponnisteluja ongelman ratkaisemiseksi tehdä. 3 Monimutkaisuus on kasvava haaste myös terveydenhuollon tarjoajille. Erikoislääkkeiden käyttö sairauksien kohdennettuihin hoitoihin on lisännyt erilaisten käytettävien lääkkeiden määrää ja samalla alttiutta niiden väärentämiselle. Maailman väkiluvun kasvaessa noin 9 miljardiin vuoteen 2050 mennessä, maailmanlaajuisiin elintarvikejärjestelmiin kohdistuva kysyntä lisääntyy entisestään. Yhdistyneiden kansakuntien elintarvikeja maatalousjärjestö (FAO) arvioi, että nykyisin noin 30 prosenttia kaikista tuotetuista elintarvikkeista menee hukkaan. Ruokahävikkiä on vähennettävä, jotta väestön kasvaessa voidaan ehkäistä nälänhätää ja aliravitsemusta ilman, että vaarannetaan luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemejä. 1 World Health Day 2015: From farm to plate, make food safe, April 2015, 2 Why Our Food Keeps Making Us Sick, Fortune, May 2016, 3 WHO Global Surveillance and Monitoring System for substandard and falsified medical products, November 2017

3 Muuttuvat vaatimukset Vastatakseen edellä mainittuihin haasteisiin, viranomaiset ympäri maailman ovat ryhtyneet kehittämään kansalaisia suojelevaa sääntelyä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa FDA:n elintarvikkeiden turvallisuuden nykyaikaistamista koskeva laki (FSMA) uudisti laajalti elintarvikkeiden pilaantumisen estämiseen liittyviä vaatimuksia. Terveydenhuollossa viranomaiset yhä useammilla alueilla, kuten EU:ssa, Yhdysvalloissa Argentiinassa, Brasiliassa, Intiassa, Etelä-Koreassa ja Saudi-Arabiassa, ovat hyväksyneet vaatimuksen maailmanlaajuisesti yksilöivien tunnistenumeroiden sekä sarja- ja eränumeroiden käytöstä lääkkeillä niiden toimitusketjun suojaamiseksi. Myös vaatimukset lääkinnällisten laitteiden tunnistamiseksi kasvavat, kun International Medical Device Regulator Forum (IMDRF) sekä muut toimijat ympäri maailman, edistävät niiden yksilöivien tunnisteiden käyttöönottoa (Unique Device Identification, UDI). Myös kuluttajat ovat aktivoituneet saadakseen äänensä kuulluksi ja tietoa halutaan enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Kuluttajat haluavat tietoa syömistään elintarvikkeista, käyttämistään lääkkeistä ja saamastaan lääketieteellisestä hoidosta. Kuluttajien uusi sukupolvi - kaksi miljardia milleniaalia on edeltäjiään tietoisempi siitä, mikä on hyvää (ja turvallista) heidän kehoilleen ja ympäristölle. Uuden sukupolven sujuva teknologian käyttö, mieltymys sähköiseen kaupankäyntiin sekä terveellisen ja turvallisen elämäntavan arvostus määrittelee uudelleen sen, mitä tarkoitetaan kuluttajien ostokokemuksella. Faktat 600 miljoonaa ihmistä sairastuu syötyään saastunutta ruokaa 1 Väärennetyt lääketuotteet voivat muodostaa jopa 30 prosenttia markkinoista osissa Aasiaa, Afrikkaa ja Latinalaista Amerikkaa 2 10 prosenttia tekstiileihin liittyvistä aineista saattaa olla vaaraksi ihmisten terveydelle 3 Tuoteperäisiin vahinkoihin ja kuolemiin liittyvät kustannukset ovat maailmanlaajuisesti yli miljardi Yhdysvaltain dollaria vuodessa 4 1 The World Health Organization (WHO) 2 The World Health Organization (WHO) 3 The Swedish Chemical Agency (Kemi) 4 The Organisation for Economic Co-operation and Development (OECD) Vaatimus yhteensopivuudesta ja skaalautuvuudesta Noudattaakseen asetuksia ja ylittääkseen kuluttajien odotukset, vähittäiskaupan, terveydenhuollon ja muiden alojen toimijat päivittävät strategioitaan kattavien jäljitettävyysratkaisujen luomiseksi. Toimijat tunnistavat tarpeen jakaa saumattomasti tietoja läpi koko toimitusketjun, eikä ainoastaan oman yrityksensä ja suorien kauppakumppanien kesken. Organisaatiot voivat tarjota jo nykyisin omien järjestelmiensä avulla jäljitettävyystietoa yhden askeleen eteen- ja taaksepäin toimitusketjussa, mutta he eivät kykene hyödyntämään ketjun aiemmilla tai myöhemmillä toimijoilla olevia jäljitettävyystietoja. Esimerkiksi kuluttajille myytävän leikkelepaketin koko elintarvikeketju olisi kuitenkin tärkeää ja hyödyllistä nähdä aina maatilalta lautaselle asti. Vaikka monet uudet web-pohjaiset ratkaisut saattavat näyttää täyttävän tämän aukon, ne eivät aina perustu avoimiin standardeihin, jonka vuoksi niiden integroitavuus ja skaalautuvuus ovat rajallisia. Elintarvike-, kuluttajatuote- ja terveydenhuoltojärjestelmien turvallisuus riippuu jäljitettävyyestä. Näiden kannalta keskeisessä asemassa ovat GS1:n standardijärjestelmä ja uudistettu GS1- jäljitettävyysstandardi. Ne tarjoavat yksinkertaisen, käyttäjäystävällisen menetelmän ja kehyksen, joita toimijat voivat käyttää apuna jäljitettävyysjärjestelmien suunnittelussa ja niiden yhteensopivuuden varmistamisessa. Niiden avulla toimijat voivat yksilöidä elintarvikkeita, lääkkeitä ja muita tuotteita, sekä kerätä ja jakaa tietoa niiden liikkeistä toimitusketjussa. Rakentamalla jäljitettävyysjärjestelmänsä globaaleihin ja avoimiin GS1-standardeihin perustuen, kauppakumppanit voivat käyttää, yhdistää ja analysoida toimitusketjun eri vaiheista peräisin olevia jäljitettävyystietoja. Jotta jäljitettävyysratkaisut voisivat ratkaista nykypäivän haasteita, niiden tulee tarjota kaikille sidosryhmille saavutettavia, tarkkoja ja helposti ymmärrettäviä tietoja.

4 Yhtenäisellä tiedolla on merkitystä Jäljitettävyysjärjestelmät toimivat tiedon avulla. Kaikkien kauppakumppanien pääsy oleellisiin tietoihin on avainasemassa esimerkiksi elintarvikkeiden takaisinvetotilanteissa tai väärennösten estämisessä terveydenhuollon toimitusketjussa. Tämä sisältää yksityiskohtaisten tietojen keräämisen, tallentamisen ja raportoinnin kaikista tärkeistä tapahtumista koko tuotanto- ja toimitusketjun ajan. Kerättyä tietoa voidaan käyttää monella eri tavalla toiminnan parantamiseksi tai muiden haasteiden ratkaisemiseksi. Jäljitettävyystietoa voidaan käyttää hyödyksi paljon laajemminkin, kuin vain kriisitilanteiden ratkaisemiseen. Tietojen analysoinnista on esimerkiksi tullut yksi tärkeimmistä keinoista, joilla organisaatiot voivat valvoa ja tarkkailla toimitusketjujaan ennakoivasti. GS1:n jäljitettävyysstandardi (GTS2) hyödyntää täysimääräisesti GS1:n EPCIS-standardia, joka on kehitetty tuotteiden muutoksiin ja fyysisiin liikkeisiin liittyvien jäljitettävyystietojen jakamiseen kauppakumppaneiden välillä. Jäljitettävyystieto syntyy vaiheittain tuotteen edetessä valmistajalta tukuille ja vähittäismyynnin tai apteekkien kautta aina kuluttajille asti. EPCIS ja siihen liittyvä Core Business Vocabulary (CBV) -standardi tarjoavat erillisille jäljitettävyyssovelluksille mahdollisuuden luoda ja jakaa yhtenäistä tietoa tapahtumista, joka on kriittistä näiden sovellusten yhteensopivuuden kannalta. Nämä tiedot antavat kaikille sidosryhmille yhteisen näkemyksen jäljitettävyyden kannalta oleellisiin «kuka», «mikä», «missä», «milloin» ja «miksi» -kysymyksiin. Mikä tai mitkä osapuolet ovat mukana? Mikä on ensisijainen tuote, jota jäljitetään? Missä tuotteeseen liittyvät tapahtumat tapahtuivat? Milloin jäljitettävään tuotteeseen liittyvä tapahtuma tapahtui? Miksi tuote oli tietyssä paikassa tiettyyn aikaan? Mikä liiketoimintaprosessi oli kyseessä? Minkälaisia kauppatapahtumia tapahtui? Yhteistyö GS1-standardien kehittäminen on yhteistyötä, johon osallistuu aina useita toimijoita, jotka haluavat löytää standardoidun ratkaisun johonkin liiketoimintaansa liittyvään haasteeseen. Mukana on sekä liiketoiminnan, että teknisten asioiden ammattilaisia lähes 60 maasta. Asiantuntijat edustavat vähittäiskauppaa, terveydenhuoltoa, kuljetusta ja logistiikkaa, viranomaisia ja monia muita tahoja. Standardien kehityksessä noudatetaan GS1:n globaalia standardien hallintaprosessia (Global Standards Management Process, GSMP), jolloin ne ovat aidosti eri toimijoiden yhteisiin tarpeisiinsa kehittämiä.

5 Paremman tulevaisuuden rakentaminen GS1-jäljitettävyyden avulla Tuoreet elintarvikkeet, ruokapalvelut ja pakatut kuluttajatuotteet Parantaa kuluttajaturvallisuutta Nopeat ja tarkemmin kohdistetut takaisinvedot Vähentää ruokahävikkiä Tarjoaa kuluttajien haluamaa tietoa Terveydenhuolto Parantaa potilasturvallisuutta Estää väärennöksiä Parantaa toimitusketjun tehokkuutta, läpinäkyvyyttä ja mahdollistaa täsmälliset takaisinvedot Vaatteet ja käyttötavara Kuljetus ja logistiikka Lisää tuotteiden ja niiden raaka-aineiden läpinäkyvyyttä Nopeat ja tehokkaat takaisinvedot Antaa kuluttajille mahdollisuuden arvioida tuotannon kestävyyttä sekä kaupan ja työtapojen oikeudenmukaisuutta Tehostaa kuljetus-, varastointi- ja jakelutoimia Mahdollistaa rajavalvontaa koskevien säännösten noudattamisen Mahdollistaa tarkat tullimaksut ja verot tuonnissa ja viennissä Tekninen kauppa Mahdollistaa väärennösten tunnistamisen sekä aitouden tarkistamisen ja lisää siten turvallisuutta Edistää toiminnan tehokkuutta elinkaaren hallinnassa Helpottaa reaaliaikaista suorituskyvyn seurantaa ja tiedon analysointia sekä mahdollistaa ylläpidon uusille käytön mukaan laskutettaville liiketoimintamalleille

6 Luottamus rakentuu läpinäkyvyydestä GS1-standardien mahdollistaman jäljitettävyyden ansiosta kaikki sidosryhmät, kuluttajat mukaan lukien, hyötyvät elintarvikkeisiin, lääkkeisiin ja muihin tuotteisiin liittyvän tiedon saatavuudesta seuraavasta läpinäkyvyydestä. Nämä tiedot kertovat mm. mistä tuotteet ovat tulleet, missä ne ovat olleet ja miten niitä on käsitelty. Täsmälliset takaisinvedot lyhyemmässä ajassa Jäljitettävyystietojen ansiosta tuottajat, valmistajat, vähittäismyyjät, apteekit ja kuluttajat voivat reagoida nopeammin ja täsmällisemmin takaisinvedon tapahtuessa. Lainsäädännön noudattamisen helpottaminen GS1-standardien mahdollistama jäljitettävyys auttaa kauppakumppaneita täyttämään maailmanlaajuiset viranomaisvaatimukset - nyt ja tulevaisuudessa. Läpinäkyvyyttä kuluttajille Jäljitettävyys vastaa kuluttajien lisääntyvään tarpeeseen saada tietoa kulutettavista elintarvikkeista ja lääkkeistä. Kestävä toimitusketju GS1-standardien avulla voidaan luoda oikeat edellytykset läpinäkyvyyteen, vastuullisuuteen ja kykyyn oppia ja jakaa tietoja. Näiden avulla voidaan mahdollistaa tulevaisuuden kestävämpi elintarvikkeiden tuotanto ja kulutus. Kuluttajien luottamuksen kasvattaminen Väärennettyjen tuotteiden havaitsemista voidaan helpottaa luomalla GS1-standardien mukaisia todennusratkaisuja. GS1 edelläkävijänä jäljitettävyydenhallintasovellus jäljittää kalan alkuperän EU:n tuomat jäljitettävyysvaatimukset ovat kiristyneet viime vuosien aikana ja erityisesti kalatuotteiden jäljitettävyysvaatimukset edellyttävät, että kalatuotteilla on oltava johdonmukainen jäljitettävyysjärjestelmä koko EU:n alueella. Suomessa ei kuitenkaan ole tähän mennessä ollut kala-alalle yhteistä jäljitettävyydenhallintaratkaisua, joten toimijoiden käytännöt vaihtelevat. GS1 on kehittänyt kansainväliseen GS1 EPCIS -standardiin pohjautuvan jäljitettävyydenhallintasovelluksen yhdessä Maa- ja metsätalousministeriön sekä Elintarviketurvallisuusviraston kanssa. Jäljitettävyyshallintasovellusta pilotoitiin demoversion avulla kalatoimialan yritysten keskuudessa keväällä Pilotissa testattiin mm. järjestelmän toimivuutta, käytettävyyttä sekä skaalautuvuutta eri raportointitarpeisiin, kuten viranomaisvalvonnan vaatimuksiin. Sovellus todettiin toimivaksi ja helppokäyttöiseksi ja se on otettavissa käyttöön, kunhan pilotissa esille nousseet uudet lisäominaisuustarpeet saadaan testattua useampien toimijoiden kanssa ja palvelun rahoitus on varmistettu. Jäljitettävyyssovelluksen kehityshanke saa tukea Euroopan meri- ja kalastusrahastosta.

7 Aloita jäljittäminen GS1-standardeilla p

8 GS1 GS1 Finland on osa avointa, puolueetonta ja voittoa tavoittelematonta kansainvälistä GS1- organisaatiota, joka auttaa asiakkaitaan hallitsemaan ja tehostamaan toimitusketjujaan eri toimialoilla. GS1:n standardointiratkaisuja käyttää yli 1,4 miljoonaa organisaatiota ympäri maailman ja joka päivä GS1-tunniste on mukana yli 6 miljardin kauppatapahtuman kirjaamisessa ja välittämisessä. GS1 Finland myöntää yksinoikeudella GS1-yritystunnisteita Suomessa. GS1 Finland PL 266, Helsinki T F E asiakaspalvelu@gs1.fi Seuraa meitä GS1 is a registered trademark of GS1 AISBL. All contents copyright GS1 AISBL 2018