RAKENTAMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RAKENTAMINEN 2012-2013"

Transkriptio

1 Rakennusalan suhdanneryhmä RAKENTAMINEN määrä supistuu alueelliset erot korostuvat kustannusten nousu laantuu

2 2 Rakennusalan suhdanneryhmä: Sari Sontag, pj. Valtiovarainministeriö Matti Holopainen Kuntaliitto Kimmo Huovinen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus, ARA Tapani Karonen Infra ry Kai Karsma Työ- ja elinkeinoministeriö Armi Liinamaa Valtiovarainministeriö Timo Myllys Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Eero Nippala TAMK Paula Paavilainen Tilastokeskus Pekka Pajakkala VTT Ilpo Peltonen Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Samuli Pietiläinen Valtiovarainministeriö Kari Ruohonen Liikennevirasto Bo Salmén Rakennusteollisuus RT ry Tuomas Sukselainen Valtiovarainministeriö Timo Tähtinen Ympäristöministeriö Juha Vartia Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Hannu Viertola Suomen Pankki Riitta Viren Liikenne- ja viestintäministeriö Samuli Pietiläinen, siht. Valtiovarainministeriö

3 3 Suhdannetilanne ja lyhyen aikavälin näkymät Kansainväliset suhdanteet ovat edelleen heikentyneet, kun velkakriisi on laajentunut ja vaikutukset reaalitalouteen ovat alkaneet näkyä. Myös Suomessa kansantalouden näkymät varsinkin ensi vuoden osalta ovat jonkin verran aiempia arvioita heikommat. Taloutemme kehitys lepää kotimaisen kulutuksen harteilla. Kokonaistuotannon kasvu jäänee kuluvana ja ensi vuonna varsin vaatimattomaksi, arviolta puolen ja reilun prosentin välille kumpanakin vuonna. Rakentamisen suhdannetilanteessa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta alkuvuosipuoliskon kuluessa ja toteutunut kehitys on vastannut pääpiirteissään ennusteita. Poikkeuksellisen matala korkotaso ja kotitalouksien hyvä rahoituksen saatavuus ovat tukeneet asuntorakentamista, pitäneet asuntokauppaa yllä ja asuntojen hinnat suunnilleen ennallaan. Myös yritysluottojen kasvu on vauhdittunut edelleen viimevuodesta, mutta rahoituksen saatavuus on epävarmempaa ja siinä on yrityskohtaisia eroja. Valtion tukema asuntotuotanto ei ole kiinnostanut rakentajia ja rakennuttajia odotetusti. Rakennusalan suhdanneryhmän arvion mukaan tänä vuonna aloitetaan asunnon rakentaminen ja ensi vuonna aloituksia olisi jonkin verran tätä vähemmän. Riskit heikentymisen suuntaan ovat kuitenkin kasvaneet, koska esimerkiksi kotitalouksien luottamus, nyt myös oman taloutensa suhteen vuoden kuluttua, heikkeni selvästi heinäkuussa ja edelleen lievästi elokuussa Uusien hankkeiden käynnistämisessä yritykset ja rahoittajat ovat nyt aiempaa varovaisempia. Näkymien heikentyminen ja myönnettyjen lupakuutioiden selvä väheneminen viittaavat siihen, että muun kuin asuntorakentamisen määrä alenee myös ensi vuoden puolella. Tämä näyttää koskevan erityisesti liikerakentamista sekä teollisuusrakentamista. Asuntojen korjaaminen kehittyy edelleen melko tasaisesti tänä ja ensi vuonna, mutta muiden talonrakennusten korjaamisen arvioidaan supistuvan ensi vuonna edelleen heikohkossa suhdannetilanteessa. Maa- ja vesirakentaminen kasvanee tänä vuonna, koska julkiset maa- ja vesirakennusinvestoinnit ovat selvästi nousussa. Kaiken kaikkiaan rakentamisen kokonaismäärän arvioidaan supistuvan tänä vuonna 2-4 %. Ensi vuonna rakentamisen kokonaistuotannon odotetaan edelleen supistuvan 1-3 %. Maan eri alueilla rakentamisessa tulee olemaan lupakehityksen perusteella arvioituna suuria eroja. Pääkaupunkiseudulla rakentamisen volyymin muutokset voivat jäädä melko pieniksi, mutta mm. Kanta-Hämeeseen ja Pirkanmaalle on lupien perusteella odotettavissa selvästi vähemmän rakennusalan töitä. Rakennuskustannusten nousun odotetaan hidastuvan edelleen. Maa- ja vesirakentamisen kustannukset nousevat talonrakentamisen kustannuksia nopeammin, mutta nousuvauhdin odotetaan hiipuvan syksyn ja talven aikana. Pääkaupunkiseudun talonrakentamisen tarjoushinnat olivat heinäkuussa samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Rakennusalan työtunnit ovat kääntyneet laskuun, ja työllisyyskehityksen arvioidaan heikentyvän tuotannon laskiessa.

4 Suositukset 4 Maamme tutkinto- ja koulutusjärjestelmä ei vastaa riittävästi rakennusalan eri sektoreiden työvoima- ja osaamiskysyntään. Varsinkin infra-alan tilanne on huolestuttava. Ammattioppilaitoksista ja ammattikorkeakouluista valmistuvien rakennusalan ammattilaisten määrä ei riitä täyttämään tarvetta etenkin, kun poistuma alalta on suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle iso. Yhteiskunnan koulutusjärjestelmä ei toimi kunnolla, mikäli sillä ei ole riittävää mahdollisuutta ohjata eri tasojen ammatillista koulutusta elinkeinoelämän tarpeiden ja yhteiskunnan toimivuuden edellyttämällä tavalla. Itsenäisesti toimivat oppilaitokset eivät tähän pysty. Ammattikoulutuksesta valmistuu jatkuvasti nuoria suoraan työttömyyskortistoon samalla, kun esimerkiksi rakennusalalla podetaan merkittävää vajausta. Aloituspaikkojen määrän ohjaamiseksi, tulee koulutusjärjestelmissä edelleen edistää koulutuksen laadullista ja määrällistä ennakointia ja siihen kehitettyjen mallien käyttöönottoa. Koulutusjärjestelmän ohjauksen kannustavuutta on lisättävä esimerkiksi sitomalla määrärahoja työpaikan saaneiden määriin tai vaihtoehtoisesti vähennettävä koulujen itsenäisyyttä opintolinjojen suhteen. Helsingin seudun uusi, allekirjoitettu, Maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-aiesopimus on edellistä sopimusta aiempaa kokonaisvaltaisempi, koska liikennejärjestelmää sekä tontti- ja asuntotarjontaa koskevat aiesopimukset on yhdistetty samaan kokonaisuuteen. Jotta tämä uusi MALaiesopimus saavuttaisi sille asetetut tavoitteet, valtion sekä jokaisen kunnan on toteutettava sopimus. Kuntien kohdalla tämä tarkoittaa maapolitiikan ja tonttitarjonnan tehostamista sekä kuntakohtaisten ARA-tuotanto- ja asemakaavoitustavoitteiden toteuttamista. MAL-aiesopimukseen sisältyvien asuntotuotantotavoitteiden toteutumiseen vaikuttaa olennaisesti yksityisten yritysten toiminta. Tämän takia on tärkeätä parantaa kilpailua koko rakentamisen arvoketjussa. Keskisuurten ja mahdollisuuksien mukaan myös pienten rakentajien asemaa pääkaupunkiseudun markkinoilla tulisi parantaa. Kuntien tulee olla aktiivisempia kilpailevien tarjouksien saamisessa myös uusilta nykyistä pienemmiltä toimijoilta. Vaikka tavallisten valtion tukemien ARA-vuokra-asuntojen uudistuotanto ei ole toteutunut toivotulla tavalla, olemassa oleva kanta on kooltaan merkittävä. Pääkaupunkiseudulla on noin valtion tukemaa tavallista ara-vuokra-asuntoa eli keskimäärin joka viides asunto. Koko maassa tavallisia valtion tukemia vuokra-asuntoja on yhteensä noin Tämän kannan säilyminen vuokra-asuntokäytössä on ensisijainen asia. Suhdannetilanteen ja myös pidempään odotetun hitaan kasvun aikana rakennusalan työpaikat keskittyvät yhä enemmin Helsingin seudulle ja kasvukeskuksiin, muualla maassa on odotettavissa hiljaisempaa kysyntää rakennusalan työmarkkinoilla. Työvoiman liikkuvuus tulee olemaan haaste rakennusalan ja myös palvelusektorin työllisille, kun heikommassa suhdannetilanteessa osassa maata työt vähenevät ja osassa työvoiman tarve säilyy edelleen suurena. Liikkuvuuden perusedellytyksenä on kuitenkin riittävä edullisten vuokra-asuntojen tarjonta kysyntäalueilla. Hallituksen asuntopoliittinen toimenpideohjelma pyrkii vastaamaan näihin haasteisiin. Ohjelman toteutus on jo käynnistynyt, mutta vielä monia hankkeita on syytä kiireellisesti käynnistää etsien uusia, toimivia ja veronmaksajien kannalta kustannustehokkaita ratkaisuja. Eri asumismuotojen veroneutraliteetin parantamiseksi omistusasumisen verosuosinnan purkamista tulisi jatkaa. Vallitseva matala korkotaso mahdollistaisi nykyistä nopeammankin korkovähennyksen leikkaamisen ilman merkittäviä haittavaikutuksia kotitalouksille. Korjausrakentamisen tilastoinnin kehittäminen on edennyt tavattoman hitaasti. Korjausrakentaminen muodostaa kansantaloutemme rakennustuotannosta arvioilta noin %. Tämän olennaisen osan tiedon saannin kehittäminen palvelisi sekä alan palvelujen ja liiketoiminnan kehittämistä että erityisesti koko kansantalouden tilinpidon laskentaa. Raksu-ryhmä katsoo, että korjausrakentamisen tilastoinnin kehittämistä tulee kiireellisesti jatkaa. Suhdannetilanteen arvioimisessa tilastojen luotettavuus on olennaista. Puutteita on havaittu erityisesti maa- ja vesirakennusinvestointien tilastoinnissa. Suuret jälkikäteen tehdyt muutokset osoittavat, ettei alan suhdannetilanteesta ole ollut tilastojen perusteella saatavissa oikeata suhdannekuvaa. Tilastokeskuksen olisi yhdessä keskeisten asiantuntijatahojen kanssa kehittävä maa- ja vesirakentamisen sekä maa- ja vesirakennusinvestointien tilastointia edelleen.

5 Talonrakentaminen 5 Vuonna 2011 talonrakentamisen kokonaistuotannon määrä kasvoi noin 5 % edellisvuodesta. Toimialan arvonlisäys nousi viime vuonna noin 6 %. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen heinäkuussa 2012 julkaisemaan vuositilinpitoon. Kehitys oli siten hieman Raksun arvioita myönteisempää. Rakentamisen suhdannetilanteessa ei ole tapahtunut olennaista muutosta alkuvuosipuoliskon aikana. Kesäkuussa suhdannetilanne näytti heikkenevän jopa nopeammin kuin mitä nyt elokuussa arvioidaan. Yleinen epävarmuus tulevaisuudesta on kuitenkin kasvanut, erityisesti kansainvälisten näkymien epävarmuuden takia. Rakentamisen suhdannetilanteesta on saatu positiivistakin tietoa kesällä, kun esimerkiksi sementin kotimaan myynti oli noin 4 prosentin kasvussa heinäkuussa 2012 verrattuna vuoden takaiseen. Kun otetaan huomioon, että menekkimäärä on edelleen korkealla tasolla ja sementin tarve on suurin erityisesti rakentamisen alkuvaiheessa, niin nopeaa rakentamisen pudotusta ei ole näillä perustein lähiaikoina näköpiirissä. Rakennusmateriaalien menekki-indeksi on kuitenkin kääntynyt selvään laskuun kuluvan vuoden II-neljänneksellä. Myös koko talouden palkkasumma oli kasvussa vielä huhti-kesäkuussa viimevuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna kaikilla aloilla. Nopeinta palkkasumman kasvu oli juuri rakentamisessa, lähes 10 %. Talonrakentamisen uusimmat liikevaihtotiedot toukokuulta osoittavat vielä kasvua edellisen vuoden toukokuuhun verrattuna, mutta kasvuvauhti on selvästi hidastunut. Talonrakentamisen myynnin määrä on odotusten mukaisesti kääntynyt 3 prosentin laskuun verrattuna vuodentakaiseen. Rakentajien ja rakennuttajien reagointi heikentyneisiin suhdannenäkymiin näkyy myönnettyjen rakennuslupien määrien vähenemisenä. Alueelliset erot ovat erittäin suuria. Esimerkiksi Kanta-Hämeessä myönnetyt rakennuslupakuutiot ovat vähentyneet tammi-toukokuussa 2012 viime vuoteen verrattuna lähes 70 %, eniten Manner- Suomessa. Sen sijaan pääkaupunkiseudulla lupakuutiot ovat vähentyneet vain vajaa kolme prosenttia vastaavalla ajalla. Myös asuntojen kappalemäärät ovat vähentyneet vähiten pääkaupunkiseudulla, jossa myönnettyjen lupien vähennys on vain -1,3 %. Maan joka viides lupakuutio myönnettiin tammi-toukokuussa 2012 pääkaupunkiseudulle. Koko maan myönnettyjen lupien yhteenlaskettu kuutiomäärä alitti tammi-kesäkuussa 2012 edellisen vuoden vastaavan luvun 18 prosentilla. Vaikka myönnetyt rakennuslupakuutiot ja asuntojen kappalemäärät ovat vähentyneet alkuvuosipuoliskon aikana edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta, supistuminen on hidastunut. Kesäkuussa viimeisen 12 kuukauden aikana myönnettyjä asuntolupia oli yhteensä edelleen yli kappaletta. Asuntoluvissa väheneminen on näkynyt erityisesti erillisten pientalojen lupien määrissä. Tätä selittää pientalorakentamisen alueellinen painottuminen muualle kuin pääkaupunkiseudulle, jossa perinteisesti pientaloja on tehty vähän verrattuna kerrostalorakentamiseen. Myös kerrostalolupien määrä vähenee edelleen tasaisesti, vaikkakin asuntojen kappalemäärissä mitattuna väheneminen on selvästi hidastunut. Uusien asuntojen myynti on sujunut vielä kesälläkin hyvin, eikä suurilla yhtiöillä ole juurikaan valmiita myymättömiä asuntoja varastossa. Myös uusien asuntojen myyntihinnat ovat nousseet selvästi vanhojen asuntojen hintoja nopeammin. Matala korkotaso ja kotitalouksien hyvä rahoituksen saatavuus ovat merkinneet kotitalouksien velkaantumisen kasvua, mutta samalla pitäneet asuntomarkkinat toiminnassa. Valtion tukemien vuokra-asuntojen rakentamisen arvioidaan jäävän kuluvana vuonna vuotta 2011 matalammalle tasolle. Omavastuukoron puolittamisesta huolimatta normaalien vuokra-asuntojen rakennuttaminen ei ole kiinnostanut omistajia niin paljon kuin on ollut tavoitteena. Rakennuttajien kiinnostus ylipäätänsä tavalliseen vuokra-asuntotuotantoon on hiipunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Poikkeuksen tekivät valtion elvytystoimet vuosina , jolloin käynnistysavustus ja kevyemmän sääntelyn korkotukilaina houkutti investoimaan tavallisiin vuokra-asuntoihin. Taantuma on edelleen mahdollinen. Kuitenkin valtaosalla suomalaisista menee vuonna 2012 edelleen suhteellisen hyvin. Kuten aiemmin on ennustettu työttömyyden kasvu jää vähäiseksi. Lisäksi korot ovat markkinaodotusten mukaan alhaalla vielä pitkään. Asunnon osto- ja remonttiaikeet ovat hyvällä tasolla. Uudistuotannossa varovaisuuden arvioidaan kuitenkin kasvavan ja asuntoaloitusten määrän uskotaan laskevan. Raksu-ryhmä arvioi, että kuluvana vuonna aloitetaan asunnon rakentaminen ja ensi vuonna jonkin verran tätä vähemmän. Asuntojen uudistuotannon volyymin arvioidaan vähenevän tänä vuonna noin 7 %, suunnilleen samanlaista kehitystä odotetaan myös ensi vuonna.

6 Rakennuslupien kuutiomäärät vähenevät kappalemääriä suhteellisesti nopeammin, kun lupia uusiin isoihin hankkeisiin ei ole vastaavassa määrin haettu. Lupakehitys on kääntynyt huonompaan erityisesti liikerakentamisen ja teollisuusrakentamisen osalta. Kaupan liiton arvioiden mukaan kaupan investoinnit tulevat vähentymään kuluvana vuonna ja tämä saattaa näkyä jo lähiaikoina lupakehityksessä. Varastoluvat ovat olleet hyvällä tasolla. Myös julkisten palvelurakennusten (terveydenhoito, opetus) sekä liikenteen rakennusten rakentaminen pysyy hyvällä tasolla. Huhtikuussa 2012 toteutetun EK:n investointikyselyn mukaan energiasektori jatkaisi edelleen voimakkaasti investointejaan toisin kuin muut toimialat. Tämä vaikuttaa osaltaan parantavasti uudisrakentamisen näkymiin, vaikkakin yleinen taloudellinen epävarmuus vaikuttaa vahvasti toiseen suuntaan. Toimitilarakentamisen vähenemiseen vaikuttaa myös rahoituksen saatavuuden kiristyminen. KTI:n mukaan uusien ja uusittavien luottojen ehdot ovat tiukkoja. Lainaa myönnetään lähinnä vain hyviin kohteisiin ja tunnetuille asiakkaille. Kiristyvä säädösympäristö ja tiukkeneva valvonta vaikuttavat suoraan pankkien luotonantokykyyn. Uusien luottojen neuvotteluissa tämä näkyy lainaehtojen merkittävänä kiristymisenä: alhaisempina lainoitustasoina, tiukkenevina vakuusvaateina sekä korkeampina marginaaleina. Olemassa olevien luottojen ongelmien arvioidaan olevan Pohjoismaissa melko maltillisia. Tilannetta helpottaa se,että toimitilojen vuokramarkkina toimii edelleen hyvin ja korot ovat ennätyksellisen alhaalla. Rakentamisen suhdanneodotukset ovat kääntyneet EK:n julkaiseman luottamusindikaattorin (-20) sekä rakentamisen suhdanteita mittaava suhdannebarometrin (-27) mukaan keväästä jonkin verran alaspäin. Vaikka ne ovat suunnilleen viime vuoden lopun tasollaan, on esimerkiksi luottamusindikaattori melko paljon pitkäaikaisen keskiarvonsa (-6) alapuolella. Rakennusyritykset arvioivat tilauskannan pysyneen elokuussa keskimääräistä niukempana ja henkilöstön määrän ennustettiin supistuvan kuluvana vuonna. Osalla yrityksistä oli taas työvoimapulaa, kun taas osassa yrityksissä oli enemminkin puutetta kysynnästä Muun kuin asuntojen uudistalonrakentamisen (liike- ja toimisto-, teollisuus- ja julkiset rakennukset) volyymi on laskussa. Arviolta reilun 5 % lasku on todennäköinen tänä vuonna ja ensi vuonna laskun odotetaan olevan samaa luokkaa. 6 Rakennusten uudistaminen ja korjaaminen Asuinrakennusten korjausrakentamisen kokonaisarvo oli noin 5,8 mrd. euroa vuonna Omakotitaloissa tehtiin 2,2 mrd., rivitaloissa 0,8 mrd. ja kerrostaloissa 2,8 mrd. euron korjaukset. Volyymin kasvu oli 5 prosentin luokkaa. Kuluvana vuonna kasvun ennakoidaan jatkuvan 3 prosentin tuntumassa ja hidastuvan pariin prosenttiin ensi vuonna. Kotitalousvähennyksen leikkaus vähentää kasvua jonkin verran kuluvan ja ensi vuoden omakoti- ja asuntokohtaisissa korjauksissa. Taloyhtiökorjaukset kasvavat, kun korjausikään tulevien rakennusten ja niiden rakenteiden ja talotekniikkajärjestelmien määrä kasvaa selvästi. Poikkeuksellisen matalat markkinakorot ja hyvä rahan saatavuus tukevat asuntojen korjausrakentamista. Toimitilarakennuksissa rakennuskannan ikärakenteen vaikutukset korjausvolyymiin eivät ole niin suuria kuin asuinrakennuksissa. Kuitenkin esimerkiksi vesikatot, julkisivut ja talotekniset järjestelmät, ovat asuinrakennusten tavoin tulossa kasvavasti korjausikään. Julkisissa palvelurakennuksissa; koulurakennuksissa ja sairaaloissa rakennusten teknisen ja toiminnallisen vanhenemisen aiheuttama korjaustarve on kasvussa. Toisaalta julkisen talouden heikentynyt tila rajoittaa korjauksia. Liikerakennuksissa korjausrakentamista lisäävät vetovoimatekijöiden takia kiihtyvässä syklissä tehtävät sisätilojen muutokset, esimerkiksi myymälätiloissa ulkoasun uusimiset ja tuoteryhmien sijoittelut. Usein näiden yhteydessä joudutaan tekemään myös rakennustekniikkaan liittyviä muutoksia. Talouskasvun ennakoitu hidastuminen aiemmista ennusteista voimistanee toimitilakorjausten määrää, kun talouden epävarmuus jarruttaa uusien toimitilahankkeiden käynnistämistä. Kaupan liiton elokuun 2012 suhdannekyselyn mukaan kaupan rakennusinvestoinnit olivat vuonna 2011 noin 260 milj. euroa ja ne ovat laskusuunnassa kuluvana vuonna sekä painottuvat tilojen saneerauksiin. Maa- ja vesirakentaminen Maa- ja vesirakennusinvestointien tilastotarkistukset olivat vuosien 2010 ja 2011 osalta merkittävät. Uudet vuositilastot julkaistiin heinäkuussa Alan koko suhdannekuva muuttui tarkistuksen myötä siten, että tilinpidon mukaan maa- ja vesirakennusinvestoinnit supistuivat viime vuonna vielä yli kymmenen prosenttia. Tämä johtui ennen muuta valtion kiinteähintaisten maa- ja vesirakennusinvestointien supistumisesta 23 prosentilla. Sen sijaan tuotantopuolelta tarkasteltuna maa- ja vesirakentamisen kokonaistuotanto kasvoi vuonna 2011 noin 3 %. Myös alan välituotekäyttö kasvoi lähes 5 %. Arvonlisäys supistui hieman edellisvuodesta.

7 Maalis-toukokuussa 2012 maa- ja vesirakentamisen liikevaihto kasvoi voimakkaasti, 9,4 % edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Maa- ja vesirakentamisen myynnin määrä kasvoi vastavaati tuolloin 2,5 %. Loppuvuoden arvioidaan kehittyvän suunnilleen samoin, koska ainakin valtion investoinnit kasvavat reippaasti tänä vuonna. Maa- ja vesirakentamisen kustannuskehitys on ollut edelleenkin poikkeuksellisen nopeaa muuhun hintakehitykseen verrattuna, tosin hieman hidastuen. Maa- ja vesirakentamisen arvioidaan kasvavan noin 3-4 prosenttia tänä vuonna. Sitä laajempi infrarakentaminen supistuu hieman, kun uudisrakentamisen määrä vähenee. Energiahuoltoinvestointien arvioidaan kasvavan muun muassa maakaasuverkoston rakentamisen ansioista. 7 Rakennustuoteteollisuus Rakennustuoteteollisuuden tuotannon määrä - teollisuustuotannon volyymi-indeksin mukaan kasvoi kuluvan vuoden tammi-kesäkuussa yli 2 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Rakennusmateriaalien menekkiindeksin mukaan rakennustuotteiden toimitukset kotimaahan sen sijaan supistuivat alkuvuonna 2 prosenttia. Tammi-heinäkuussa sementin myynti väheni yli 3 prosenttia edellisestä vuodesta. Betoniteollisuuden tuotteista elementtien tuotantomäärät supistuivat 8 prosenttia ja valmisbetonin 3 prosenttia tämän vuoden tammikesäkuussa. Paalujen tuotantomäärät kasvoivat viidenneksen. Sahatavaran ja puutuotteiden tuotannon määrä supistui alkuvuonna yli 3 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Rakennustuoteteollisuuden yritykset arvioivat tämänhetkistä suhdannetilannettaan vähän tavanomaista heikommaksi. Uusia tilauksia saatiin alkukesällä aiempaa niukemmin ja myös tuotantomäärät laskivat vähän. Henkilöstön supistuminen hidastui. Näkymät lähitulevaisuuteen ovat myös varsin varovaiset, ja suhdannetilanteen nähdään heikentyvän jonkin verran loppuvuoden aikana. Hinnat ja kustannukset Rakennuskustannusten kasvuvauhti on hidastunut viime kuukausina erityisesti tarvikepanosten hintojen nousun tasaannuttua. Heinäkuussa 2012 rakennuskustannukset olivat 2,2 % korkeammalla kuin heinäkuussa 2011, kun tammi-kesäkuussa 2012 kustannukset kohosivat keskimäärin 2,8 % edellisestä vuodesta. Heinäkuussa tarvikepanosten hinnat nousivat vuodessa 1,6 %, työkustannukset 2,2 % ja muut kustannukset 5,2 %. Maarakennuskustannusindeksin nousu kuluvan vuoden tammi-kesäkuussa oli noin 6,7 % vuodentakaiseen verrattuna, mutta kustannusten nousu oli kesää kohden hidastumaan päin. Kesäkuussa kustannukset olivat 4,7% edellisen vuoden vastaavaa ajankohtaa korkeammalla. Vuoden alkupuoliskolla maarakentamisen konekustannukset kohosivat keskimäärin 4,7 %, mutta kesäkuussa 12 kk muutos oli hidastunut 2,9 prosenttiin. Kustannusten nousuvauhdin odotetaan hidastuvan edelleen syksyn ja talven aikana, kun vuodentakaiset suuret nousulukemat tulevat vertailuun. Pääkaupunkiseudun talonrakentamisen tarjoushintaindeksi nousi tammi-heinäkuussa 2012 edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta keskimäärin runsaan prosentin. Kesää kohden tarjoushintojen nousu hidastui ja heinäkuussa 2012 indeksin vuosimuutos oli 0,3 %. Asuinrakennushankkeiden tarjoushinnat olivat n. 5 % edellisvuoden heinäkuuta alemmalla tasolla, mutta toimitilahankkeiden tarjoushinnoissa oli nousua yli 10 %. Pääkaupunkiseudulla kaikkien tavanomaisten ARA-vuokra- ja asumisoikeushankkeiden keskimääräiset kustannukset ovat pysyneet vuoden 2011 tasolla. Keskimääräiset kustannukset tammi-heinäkuussa 2012 ovat olleet pääkaupunkiseudulla /m2, joka vastaa viime vuoden keskimääräistä tasoa. Muissa kasvukeskuksissa keskimääräiset kustannukset olivat euroa neliöltä, nousua 4,7 %. Kasvualueiden ulkopuolella keskineliökustannus on ollut euroa neliöltä ja nousua viime vuoteen oli 4,6 %. Kasvukeskusten ulkopuolelle on lainoitettu kuitenkin vain muutamia hankkeita. Vanhojen kerrostaloasuntojen nimellishinnat nousivat vuoden 2012 toisella neljänneksellä noin 0,4 % edellisestä neljänneksestä koko maassa, mutta pääkaupunkiseudulla hinnat alenivat 0,4 %. Vuoden 2011 vastaavaan ajankohtaan verrattuna hinnat nousivat koko maassa noin 0,8 % ja pääkaupunkiseudulla hiukan enemmän. Vanhan kerrostalon keskineliöhinta oli euroa/m2 koko maassa ja euroa/m2 pääkaupunkiseudulla. Uusien kerrostaloasuntojen keskineliöhinta oli /m 2 koko maassa ja /m 2 pääkaupunkiseudulla, nousua 12 kk:n aikana vastaavasti 8,5 % ja 11,0 %.

8 8 Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat kohosivat kuluvan vuoden toisella neljänneksellä vuodentakaisesta koko maassa 3,9 % ja aravavuokrat 3,6 %, pääkaupunkiseudulla vastaavat luvut olivat 2,1 % ja 2,5 %. Koko maan pientalotonttien hinnat olivat maltillisessa nousussa vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä, kun tontit kallistuivat keskimäärin 0,8 % edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Tontit halpenivat kehyskunnissa -2,8 %, ja muualla Suomessa kuin pääkaupunkiseudulla -2,4 %. Sen sijaan pääkaupunkiseudulla tontit kallistuivat jopa 12,1 prosenttia. Työvoima Rakennusalan työllisten määrä - Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan - oli vuoden 2012 toisella neljänneksellä keskimäärin (talonrakentaminen , maa- ja vesirakentaminen , erikoistunut rakennustoiminta ) eli pienempi kuin vastaavana aikana vuonna Talonrakennustoiminnan työttömien työnhakijoiden määrä työ- ja elinkeinoministeriön rekisteritilaston mukaan - oli vuoden 2012 kesäkuun lopussa lähes (vuotta aiemmin ). Avoimien työpaikkojen määrä väheni talonrakentamisessa 16 % vuodentakaisesta. Talouskasvun hidastuminen vähentää rakentamista ja sen seurauksena rakennusalan työtunnit sekä henkilötyövuodet kääntyivät laskuun vuoden 2012 toisella neljänneksellä. Tätä muutosta hidastaa kuitenkin se, että työvoimaa poistuu samaan aikaan paljon eläkkeelle ja nuoret työmarkkinoille tulevat ikäluokat ovat edellisiä pienempiä. EK:n suhdannebarometrin mukaan osalla yrityksistä on edelleen työvoimapulaa ammattitaitoisesta työvoimasta. Rakennusalan työpaikat keskittyvät nyt pääkaupunkiseudulle ja kasvukeskuksiin, muualla maassa on odotettavissa hiljaisempaa kysyntää rakennusalan työmarkkinoilla. Työvoiman liikkuvuus tulee olemaan haaste rakennusalan työllisille, kun heikommassa suhdannetilanteessa osassa maata työt vähenevät ja osassa työvoiman tarve säilyy edelleen suurena.

9 9 Liite Tapani Karonen, Infra ry Eero Nippala, TAMK Kari Ruohonen, Liikennevirasto AMMATTIKOULUTETUN TYÖVOIMAN VAJE - MERKITTÄVÄ PULLONKAULA RAKENNUSALALLA Nykytila Useat organisaatiot muun muassa Liikennevirasto, Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry, Rakennustietosäätiö ja Infra ry - ovat viime vuosina todenneet infra-alan osaamisvajeen merkittäväksi alan toimintaa uhkaavaksi tekijäksi. Ammattikoulutetun henkilöstön vaje on viime vuosina jatkuvasti todettu ongelmaksi suhdannekatsauksissa myös koko rakennusteollisuutta koskien. Sen ratkaiseminen on noussut alan tulevaisuuden yhdeksi tärkeimmistä strategisista tekijöistä. Osaamisvaje on sekä määrällinen että laadullinen. Vajeella on suora vaikutus myös rakennusalan tuottavuuteen, tuotannon ja palvelun laatuun sekä lopputuotteiden toimivuuteen. Ammattikoulutetun henkilöstön työllistyminen on käytännössä varmaa ja työpaikkojen pysyvyys moniin muihin aloihin verrattuna hyvä. Toisella asteella rakennusalan (talo, infra, kiviala, maalaus, talotekniikka) ammattioppilaitospaikkoja noin 4500 ja ensisijaishakijoita 1,3 2 kertainen määrä. Nämä aloituspaikat eivät jakaudu tasapuolisesti tarpeeseen nähden rakentamisen eri osasektoreille, mistä kärsii erityisesti infra-ala. Vuosittaista valmistuvien määrää pienentää lisäksi koulutuksen aikana lopettavien määrä. Ammattikorkeakouluissa rakennustekniikan insinöörien aloituspaikkoja on noin 1250 ja ensisijaishakeutujia 2,5 kertainen määrä. Rakennusmestarikoulutuksen aloituspaikkoja on 325 ja ensisijaishakeutujia 3,5 kertainen määrä. Aloituspaikat ovat lähes kohdallaan mutta ongelman muodostaa alhainen 60 %:n läpäisyprosentti. Työnjohtokoulutuksesta valmistuvien vajaus on pahin infra-alalla. Infra-alalle ammattikorkeakouluista valmistuu vain runsas puolet siitä mitä 1990-luvulla, eikä käytännössä lainkaan tuotannon kannalta tärkeitä rakennusmestareita. Tiedekorkeakoulujen diplomi-insinöörikoulutus on vetovoimainen koulutussuunta, eikä osaamisvajaus ole tällä hetkellä ongelmana. Uhka vajeesta on kuitenkin ilmeinen. Rakennusalalla diplomi-insinööri- ja jatkoopiskelijoiden kannalta suurin haaste on tutkimus- ja kehitystoiminnan näivettyminen rahoituksen ja sitä kautta henkilöresurssien siirtyminen muualle. Rakennusalalla myös Aalto-yliopiston uudistuksessa koulutuksen muuttuminen englanninkieliseksi arvioidaan heikentävän rakennusalan tilannetta ja vaikuttavan sekä hakeutuvien että valmistuvien määrään. Valtiontalouden leikkaukset tuovat uuden uhan myös rakennusalan koulutukselle. Supistuva rahoitus johtaa oppilaitoksissa usein siihen, että juustohöylällä leikataan kaikkien opetusalojen koulutusta eikä niiltä aloilta, joilla on ylitarjontaa ja heikko työllistävyys. Laadukas rakennettu ympäristö ja toimiva infrastruktuuri ovat kansalaisten hyvinvoinnin, yhteiskunnan toimivuuden, elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kehittymismahdollisuuksien perusedellytyksiä. Ilman lisäpanostusta ammattitaitoisen henkilöstön määrään ja koulutuksen sisältöön aiheutuu merkittäviä, pitkävaikutteisia kansantaloudellisia menetyksiä. Myös nuorten työttömyydestä ja syrjäytymisestä kannetaan yhteiskunnassamme suurta huolta. Rakennusalalla nuorten työllistymisen todennäköisyys on hyvä ja vielä paraneva tulevaisuudessa, koska työpaikkoja syntyy sekä yksityiselle että julkiselle sektorille eläkkeelle jäämisten myötä.

10 Korjaavia toimenpiteitä 10 Ammattikoulutettujen vajausta on korjattava aloituspaikkojen valtakunnallisella koordinoinnilla ja ohjauksella. Oppilaitoskohtainen koordinointi ei toimi. Paikkoja on osoitettava riittävästi niille aloille, joilla on tarvetta ja kysyntää. Rahoitusresurssien supistuessa tulee varmistua, että supistukset kohdistustuvat ammattikoulutetun työvoimatarpeen näkökulmasta oikein. Yksittäisiä hyviä kokemuksia on saatu myös muiden alojen insinöörien ja teknikoiden uudelleenkoulutuksesta rakennusalan tarpeisiin. Alhainen läpäisyprosentti ja lukuisat opiskelun keskeyttämiset erityisesti amk-tasolla edellyttää hakujärjestelmän kehittämistä esimerkiksi niin, että alalla suoritetusta työharjoittelusta saa nykyistä enemmän pisteitä. Myös toisen asteen tutkinnon suorittaneiden jatko-opiskeluja ammattikorkeakouluissa tulisi edistää. Näin saataisiin koulutukseen työmaaorientoitunutta väkeä. Rakentamisen tuottavuuden kehittyminen edellyttää oppisisältöjen kehittämistä. Esimerkiksi ict-tekniikan ja koneautomaation käyttöönotto antaa runsaasti mahdollisuuksia. Tarvitaan uudenlaisia verkottuneita osaamisen kehittämisen keinoa, joissa alan eri osapuolet kootaan yhteen, intensiiviseen osaamisen kehittämiseen. Hyvänä esimerkkinä tästä käy Tampereen Teknillisen yliopiston Rata-akatemia. Osaamisvajetta on syntynyt myös vaatimusten (esim. ympäristövaatimukset) ja toimintatapojen (julkisten organisaatioiden kehitys, uudet urakkamuodot) muuttumisen myötä. Näihin pystytään vaikuttamaan pääasiassa jatko- ja täydennyskoulutuksen keinoin. Painopistealueita ovat muun muassa laaja-alainen liikennejärjestelmien hallinta ja tilaajaosaaminen Rakennusalan valmistuneet insinöörit, amk-insinöörit, rakennusarkkitehdit ja rakennusmestarit rakennusala yhteensä infra-ala Rakennusala tarve n. 1240, OPM Infra-alan tarve, ennuste 2014 Lähde: Vipunen, teknilliset oppilaitokset, RIL osaamisbarometri 2008, Tasapainoiseen työllisyyskehitykseen 2025 sekä amk -kohtainen selvitys infra-alan valmistuvista ja aloittaneista Eero Nippala, TAMK 2012

11 Rakennus- ja yhdyskunta-, LVI- ja ympäristötekniikan valmistuneet DI, TkL ja TkT sekä arkkitehdit arvio rakennus Rakennusala ja ymp.tekn yhteensä yhdyskunta Infra-alaja ympäristö Rakennusalan tarve n. 410, OPM Eero Nippala, TAMK 2012 ennuste Lähde: Vipunen, RIL Osaamisbarometri 2008, Tasapainoiseen työllisyyskehitykseen 2025, luvut arvioita Talon-, maarakennus- ja kivialan toisen asteen koulutuksenaloituspaikat ja ensisijaisesti pyrkineet henkilöä Lähde: Opetushallitus Aloituspaikat Ensisijaishakijat Pintakäsittelyalan toisen asteen koulutuksen aloituspaikat ja ensisijaisesti pyrkineet henkilöä Lähde: Opetushallitus Aloituspaikat Ensisijaishakijat

12 12 Rakennustekniikka, insinööri amk aloituspaikat ja ensisijaisesti pyrkineet henkilöä Lähde: Opetusministeriö Aloituspaikat Ensisijaishakijat Rakennusmestari haku; nuoriso ja aikuiskoulutus henkilöä Lähde: Opetusministeriö Aloituspaikat Ensisijaiset hakijat

13 KUVIOLIITE: elokuu 2012 ( ) Lähde: TK

14

15

16

17

Rakentamisen suhdannenäkymät

Rakentamisen suhdannenäkymät Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Julkiset palvelurakennukset m 3 8 7 6 5 4 3 2 1 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Bo Salmén Markku Leppälehto Huhtikuu 214 Varsinais-Suomen talonrakentamisen

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Huhtikuu 2016 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne hyvin tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2015 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Huhtikuu 2016 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne on vahvistunut Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Toukokuu 2015 Satakunnan rakentamisen suhdannetilanne pysyy edelleen heikkona Satakunnan rakentamisen suhdannetilanne on talvikautena

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Marraskuu 2016 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne helpottamassa Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

Miten rakennusalalla menee rakennusalan talouskatsaus. Paaluseminaari , Viking XPRS Sami Pakarinen. Suomen talous

Miten rakennusalalla menee rakennusalan talouskatsaus. Paaluseminaari , Viking XPRS Sami Pakarinen. Suomen talous Miten rakennusalalla menee rakennusalan talouskatsaus Paaluseminaari 2016 17.11.2016, Viking XPRS Sami Pakarinen Suomen talous Suomessa talouskasvu voimistuu tänä vuonna 5 Kotimaisten talousennusteiden

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy Rakennusteollisuus RT ry

Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy Rakennusteollisuus RT ry Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy 2016 Rakennusteollisuus RT ry 11.10.2016 Rakennusteollisuus RT ry:n hallituksen puheenjohtaja, YIT Oyj:n varatoimitusjohtaja Tero Kiviniemi Rakennusteollisuus RT:n

Lisätiedot

Rakentamisen ja LVI-alan suhdanteet. LVI-treffit Sami Pakarinen

Rakentamisen ja LVI-alan suhdanteet. LVI-treffit Sami Pakarinen Rakentamisen ja LVI-alan suhdanteet LVI-treffit 14.10.2016 Sami Pakarinen Suomen talous vuosimuutos, % Suomessa talouskasvu voimistuu tänä vuonna 5 Kotimaisten talousennusteiden keskiarvoja 4 3 2 1 0 2015

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Huhtikuu 2016 Satakunnan rakentamisen suhdannetilanne jatkuu yhä heikkona Satakunnan rakentamisen suhdannetilanne on talvikautena

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Betonipäivät , Messukeskus, Helsinki Sami Pakarinen

Suhdannekatsaus. Betonipäivät , Messukeskus, Helsinki Sami Pakarinen Suhdannekatsaus Betonipäivät 3.11.2016, Messukeskus, Helsinki Sami Pakarinen Maailman ja Suomen talous Maailman talous kasvaa kohtuullista vauhtia Rakennusteollisuus RT 3.11.2016 3 vuosimuutos, % Suomessa

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2014 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne on korkeintaan tyydyttävä Varsinais-Suomen talonrakentamisen

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2016 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne on hyvä Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne

Lisätiedot

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Häme Helmikuu 2015 Teollisuus ja rakentaminen Suhdannetilanne on viime kuukausien paranemisesta huolimatta heikko Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen

Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen 1 8 6 4 2 Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen Häme -2 Pohjanmaa -8 Pohjois-Suomi -4 Pirkanmaa -8 Keski-Suomi -5 Kaakkois-Suomi -1 Itä-Suomi -7 Lounais-Suomi Uusimaa -25 1 8 6

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 3/2016

Asuntotuotantokysely 3/2016 Asuntotuotantokysely 3/2016 Sami Pakarinen Lokakuu 2016 1 (2) Lokakuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2016

Asuntotuotantokysely 2/2016 Asuntotuotantokysely 2/2016 Sami Pakarinen Kesäkuu 2016 1 (2) Kesäkuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Henkilökunnan määrä on pysynyt ennallaan - kannattavuus heikkeni. Tuotantomäärät pienenivät kausivaihtelu

Henkilökunnan määrä on pysynyt ennallaan - kannattavuus heikkeni. Tuotantomäärät pienenivät kausivaihtelu Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Häme Elokuu 2015 Teollisuus ja rakentaminen Kysyntä on vaimeaa ja tuotanto on hienoisessa laskussa Henkilökunnan määrä on pysynyt ennallaan - kannattavuus heikkeni Suhdanneodotukset

Lisätiedot

Rakennustuotannon arvo vuonna 2011 Yhteensä 28,5 mrd.

Rakennustuotannon arvo vuonna 2011 Yhteensä 28,5 mrd. Rakennustuotannon arvo vuonna 211 Yhteensä 28,5 mrd. Talonrakentaminen 22,7 mrd. Maa- ja vesirakentaminen 5,7 mrd. Ko rja usrakent am in en 1,3 mrd. Kunnossapito 1,6 mrd. Asuinrakennukset Muut rakennukset

Lisätiedot

Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen

Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen 1 Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen Itä-Suomi Keski-Suomi -7 Pohjois-Suomi 3 Lounais-Suomi -9 Kaakkois-Suomi Häme -18 Uusimaa -1 Pohjanmaa Pirkanmaa -19 1 85 87 89 91 93 95

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 1/2016

Asuntotuotantokysely 1/2016 Asuntotuotantokysely 1/2016 Sami Pakarinen Helmikuu 2016 1 (2) Helmikuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmasti

Lisätiedot

Tilauksia on saatu lisää, mutta tilauskirjat

Tilauksia on saatu lisää, mutta tilauskirjat Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Häme Marraskuu 2016 Teollisuus ja rakentaminen Tuotanto kasvaa - vapaata kapasiteettia edelleen runsaasti Tilauksia on saatu lisää - tilauskirjat edelleen normaalia ohuemmat

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden näkökulmia asuntorakentamiseen. Asumisen Think-tank Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden näkökulmia asuntorakentamiseen. Asumisen Think-tank Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden näkökulmia asuntorakentamiseen Asumisen Think-tank 9.9.2015 Tarmo Pipatti Suomi rakennemuutoksen kourissa Rakennusteollisuus RT ry 8.9.2015 2 Kuluttajien luottamus heikentynyt kesän

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 3/2014

Asuntotuotantokysely 3/2014 Asuntotuotantokysely 3/2014 Sami Pakarinen Lokakuu 2014 1 (3) Lokakuun 2014 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2011

SUHDANNEKATSAUS 2/2011 SUHDANNEKATSAUS 2/2 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1989...212 16 14 12 Ennuste 1 8 6 4 2 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 12 SUUNNITTELU- JA KONSULTTITOIMISTOJEN LIITTO SKOL RY Eteläranta

Lisätiedot

Kysyntä on henkentynyt ja tuotanto

Kysyntä on henkentynyt ja tuotanto Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Häme Marraskuu 2014 Teollisuus ja rakentaminen Suhdannekuva on synkentynyt alkusyksyn aikana Kysyntä on henkentynyt ja tuotanto on laskussa Suhdannenäkymät ovat hiipuneet

Lisätiedot

Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen

Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen 1 8 6 4 2-4 Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen Lounais-Suomi 26 Uusimaa -21 Pohjanmaa 5 Keski-Suomi -21 Pohjois-Suomi -12 Pirkanmaa -21 Kaakkois-Suomi -18 Itä-Suomi Häme -25-43

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Suhdannebarometri Helmikuu 2010

Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Suhdannebarometri Helmikuu 1 Uusimaa Elokuu 16 Teollisuus ja rakentaminen zsuhdanneodotukset laskusuunnassa, saldoluku -13 z Tilaustilanne on hieman normaalia heikompi z Tuotanto pysynee lähikuukausina

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2004

SUHDANNEKATSAUS 2/2004 SUHDANNEKATSAUS 2/24 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1984..25 12 Ennuste 1 8 6 4 2 84 85 86 87 88 89 9 91 92 93 95 96 97 98 1 2 3 4 5 6 SUHDANNEKATSAUS 2/24 29.1.24 1(3) SUUNNITTELUALAN KASVUNÄKYMÄT HIIPUIVAT

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi 1 SKAL Kuljetusbarometri 2/2006 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat kuluvan vuoden aikana selvästi parantuneet. Viime vuoden syksyllä vain 17

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Valtion talousarvioesitys vuodelle 2014 (HE 112/2013 vp) TAE 2014 ja arvio sen vaikuttavuudesta asunto- ja rakentamissektorilla

Valtion talousarvioesitys vuodelle 2014 (HE 112/2013 vp) TAE 2014 ja arvio sen vaikuttavuudesta asunto- ja rakentamissektorilla Kim Kaskiaro / RKo 4.10.2013 Lausunto 1 (3) Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan asunto- ja ympäristöjaostolle Valtion talousarvioesitys vuodelle 2014 (HE 112/2013 vp) TAE 2014 ja arvio sen vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Yleiset suhdannenäkymät ovat varovaisia, saldoluku 1

Yleiset suhdannenäkymät ovat varovaisia, saldoluku 1 Suhdannebarometri Helmikuu 1 Uusimaa Helmikuu 17 Teollisuus ja rakentaminen parani vuoden 16 lopussa - tilauksia edelleen normaalia niukemmin Yleiset suhdannenäkymät ovat varovaisia, saldoluku 1 Tuotantomäärät

Lisätiedot

Kuva 1. BKT kasvaa ja kuluttajien luottamus on korkeimmalla tasolla sitten syksyn

Kuva 1. BKT kasvaa ja kuluttajien luottamus on korkeimmalla tasolla sitten syksyn Suomi ei ole enää taantumassa, ja talouden kasvun odotetaan jatkuvan myös kuluvana vuonna. Vuosi 216 toi lupauksen paremmasta myös media-alalle. Mediaalan odotetaan kasvavan lievästi vuonna 217. I/217

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015. Ekonomistit

Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015. Ekonomistit Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015 Ekonomistit 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. Henkilöstövuokrauspalveluiden liikevaihdon. arvo oli 1 019,76 miljoonaa euroa. Kasvua vuoteen 2014 nähden oli 13,9 prosenttia.

Henkilöstöpalvelut. Henkilöstövuokrauspalveluiden liikevaihdon. arvo oli 1 019,76 miljoonaa euroa. Kasvua vuoteen 2014 nähden oli 13,9 prosenttia. Liikevaihtotiedustelu Henkilöstöpalvelut zhenkilöstöpalvelualan kokonaisliikevaihto oli joulukuussa 95,62 vuoden 214 joulukuuhun verrattuna 28,5 prosenttia. Tiedustelun tiedot on tarkoitettu jäsenliiton

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen

Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen 1 Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen Uusimaa 6 Pohjanmaa -6 Itä-Suomi 2 Lounais-Suomi -16 Pirkanmaa -3 Häme Pohjois-Suomi -5 Kaakkois-Suomi Keski-Suomi -29-49 1 5 6 7 8 9 1 11

Lisätiedot

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 4 996 67 Pekka Pelvas 4 67 831 Selvitys 7/211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 23.6.211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2011-2012 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2010 Yht. 118,6 mrd. euroa (pl. alv) 13 % 12 % 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58 %

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 1/2017

Asuntotuotantokysely 1/2017 Asuntotuotantokysely 1/2017 Sami Pakarinen Helmikuu 2017 1 (2) Helmikuun 2017 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmasti

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen

Lisätiedot

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö:

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö: Jyväskylän seutu Asuntokatsaus 2012 Seudun kuntien asuntoryhmä 2013 Sisältö: Asuntoyhteistyö Jyväskylän seudulla Alueen asunto-olot Asuntomarkkinat Asuntorakentaminen Väestönmuutokset ja muuttoliike Asuntomarkkinat

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 8/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Valtion talousarvioesitys vuodelle 2015 (HE 131/2014 vp) TAE 2015 ja arvio sen vaikuttavuudesta asunto- ja rakentamissektorilla

Valtion talousarvioesitys vuodelle 2015 (HE 131/2014 vp) TAE 2015 ja arvio sen vaikuttavuudesta asunto- ja rakentamissektorilla Anu Kärkkäinen / RKo 8.10.2014 Lausunto 1 (3) Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan asunto- ja ympäristöjaostolle Valtion talousarvioesitys vuodelle 2015 (HE 131/2014 vp) TAE 2015 ja arvio sen vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016 Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2005

SUHDANNEKATSAUS 2/2005 SUHDANNEKATSAUS 2/25 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 14...25 14 Ennuste 12 1 8 6 4 2 84 85 86 87 88 89 9 91 92 93 94 1 2 3 4 5 6 7 SUHDANNEKATSAUS 2/25 31.1.25 1(3) SUUNNITTELUVIENTI VETÄÄ HYVIN, OSAAVASTA

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Taantuma leviää palveluihin

Palvelujen suhdannetilanne: Taantuma leviää palveluihin Palvelujen suhdannetilanne: Taantuma leviää palveluihin, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Palvelujen kysyntäkomponentit pakkasella Toimialojen tuotannon/myynnin

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 31.3.2014 Suomen johtava asuntovuokrausyritys ASUNTOTUOTANTOA KASVUKESKUKSIIN JA SUJUVAA VUOKRAUSPALVELUA. Liikevaihto 1.1. 31.3.2014 miljoonaa euroa

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen

Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen 1 8 6 4 2-6 Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen Keski-Suomi 39 Kaakkois-Suomi -18 Pohjanmaa 17 Pirkanmaa -26 Häme -11 Itä-Suomi -31 Uusimaa -12 Lounais-Suomi Pohjois-Suomi -33-35

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Lisätietoja: Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto, p. 050 336 6524 Lähde: Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus 1/2013

Asuntomarkkinakatsaus 1/2013 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Asuntomarkkinakatsaus 1/2013 31.1.2013 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) kerää ja analysoi asuntomarkkinoita ja rakentamista koskevia tietoja

Lisätiedot

Selvitys 2/2016. ARA-tuotanto 2015 18.2.2016. Normaalit vuokra-as. Erityisryhmien as. ASO-asunnot Omistusasunnot Välimallin asunnot Takauslainoitetut

Selvitys 2/2016. ARA-tuotanto 2015 18.2.2016. Normaalit vuokra-as. Erityisryhmien as. ASO-asunnot Omistusasunnot Välimallin asunnot Takauslainoitetut ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola p. 0400 996 067 Selvitys 2/2016 ARA-tuotanto 2015 18.2.2016 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä?

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Pohjois-Pohjanmaan maakuntapäivät Oulu 3.11.2008 Pankinjohtaja Seppo Honkapohja Suomen Pankki 1 Alueiden kehityksen haasteita Suomessa Talouskasvun hidastuminen

Lisätiedot

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Asuntopolitiikan kehittäminen Fokusryhmä 10.3.2017 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Alustavia tuloksia ja johtopäätöksiä pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suhdannebarometri Raportti internetissä: Elokuu 2013 Lisätietoja:

Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suhdannebarometri Raportti internetissä: Elokuu 2013 Lisätietoja: Suhdannebarometri Elokuu 213 Suhdannebarometri Elokuu 213 Tuotanto/myynti, toteuma ja odotus 8 6 4 2 Teollisuus Rakentaminen Palvelut 6 4 2-2 -4-2 -6-4 Teollisuus Rakentaminen Palvelut -8 25 26 27 28

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suhdannebarometri Raportti internetissä: Helmikuu 2014 Lisätietoja:

Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suhdannebarometri Raportti internetissä: Helmikuu 2014 Lisätietoja: Suhdannebarometri Helmikuu 214 Suhdannebarometri Helmikuu 214 Tuotanto/myynti, toteuma ja odotus 8 6 4 2 Teollisuus Rakentaminen Palvelut 6 4 2-2 -4-2 -6-4 Teollisuus Rakentaminen Palvelut -8 26 27 28

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Kasvukeskusten asuntorakentaminen ja joukkoliikenneinvestoinnit. Tarmo Pipatti Rakennusfoorumi 6.10.2015

Kasvukeskusten asuntorakentaminen ja joukkoliikenneinvestoinnit. Tarmo Pipatti Rakennusfoorumi 6.10.2015 Kasvukeskusten asuntorakentaminen ja joukkoliikenneinvestoinnit Tarmo Pipatti Rakennusfoorumi 6.10.2015 Asuntotuotanto kappalemääräisesti kasvussa Rakennusteollisuus RT 6.10.2015 2 Omakotitalojen aloitukset

Lisätiedot

Ylä -Sävon Pk-äluebärometri

Ylä -Sävon Pk-äluebärometri Ylä -Sävon Pk-äluebärometri Heinäkuu 16 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Pk-yritysten suhdanteet... 4 2.1 Suhdannenäkymät... 4 2.2 Tuotanto / myynti ja odotukset... 5 2.3 Henkilöstökehitys... 5 2.4 Toimintaa

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat jo keväästä 2004 alkaen olleet Etelä- Suomessa huonompia kuin koko maassa

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN mara-alan kasvu seuraa muuta taloutta Talous kasvaa lähivuosina hitaasti MaRan Marraspäivä 19.11.214 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry ry Suhdanteissa jälleen

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy Rakennusteollisuus RT ry

Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy Rakennusteollisuus RT ry Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy 2014 ry 21.10.2014 ry:n hallituksen puheenjohtaja, Rudus Oy:n toimitusjohtaja Lauri Kivekäs Rakentamisessa ei vieläkään luvassa parempaa Talonrakentamisen aloituskuutiot

Lisätiedot

Investointitiedustelu

Investointitiedustelu Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Sisältö Johdanto... 3 Tiivistelmä... 3 Tiedustelumenetelmä, esitettävät kysymykset ja kattavuus... 3 Teollisuuden ja energia-alan

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä vuonna 2005

Rakentaminen Helsingissä vuonna 2005 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2006 7 Rakentaminen Helsingissä vuonna 2005 verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-638-1 LISÄTIETOJA: Maija Vihavainen, puh. 09-169 3185 Tuula Lappalainen,

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suhdannebarometri Raportti internetissä: Elokuu 2011 Lisätietoja:

Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suhdannebarometri Raportti internetissä: Elokuu 2011 Lisätietoja: Suhdannebarometri Elokuu 211 Suhdannebarometri Elokuu 211 Tuotanto- ja myyntiodotus 8 6 4 2 Teollisuus Rakentaminen Palvelut 6 4 2-2 -4-2 -6-4 Teollisuus Rakentaminen Palvelut -8 23 24 25 26 27 28 29

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne

Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Selvitys 5/2012 Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne 2010 2012 27.11.2012 Sisällys 1 VUOKRA- JA OMISTUSASUMISEN VÄLIMUOTO... 3 1.1

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalvelut

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalvelut j Liikevaihtotiedustelu zvuoden 216 alussa kyselyyn tehtiin muutoksia ja otettiin mukaan kokonaan uusi liikevaihtokategoria. Muutoksista johtuen kaikki vuoden 216 luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia

Lisätiedot

Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät

Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät Birgitta Berg-Andersson 5.11.2009 MAAILMANTALOUS ON ELPYMÄSSÄ Maailmantalous on hitaasti toipumassa

Lisätiedot

OSAAVA SUOMALAINEN PERHEYHTIÖ. Aamukahvit 2012

OSAAVA SUOMALAINEN PERHEYHTIÖ. Aamukahvit 2012 OSAAVA SUOMALAINEN PERHEYHTIÖ Aamukahvit 2012 Talouskehitystä hallitsee finanssikriisi Useat maat ovat jo pitkään rahoittaneet julkista taloutta velalla. Velan määrässä on saavutettu katto. Kreikassa velkakatto

Lisätiedot

Lemminkäinen Oyj. Osavuosikatsaus 1-6 / 2011 Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki

Lemminkäinen Oyj. Osavuosikatsaus 1-6 / 2011 Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki Lemminkäinen Oyj Osavuosikatsaus 1-6 / 211 Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki Keskeistä vuoden 211 toisella neljänneksellä Tilauskanta oli ennätyskorkea: 1,7 mrd euroa Infrarakentamisessa hyvä tuloskehitys,

Lisätiedot

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Kaupan indikaattorit Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Luottamusindeksit kaupan alalla Tammikuu 2010 Vähittäiskaupan indeksit (ml. autojen vähittäiskauppa): 1. Kokonaisindeksi

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-6/2015

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-6/2015 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-6/20 Erkka Valkila Sisältö 2 1. SATO lyhyesti 2. Toimintaympäristö 3. Strategia 4. Osavuosikatsaus 1-6/20 3 SATO lyhyesti SATO 4 johtava asuntosijoitusyhtiö arvonluonti keskittymällä

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Hyvä suunnittelu kannattaa aina. Siitä syntyy rakennuksesi käytettävyys, turvallisuus ja arvo, olipa kohde minkä kokoinen

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015 Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto

Rakennus- ja asuntotuotanto Rakentaminen 2015 Rakennus- ja asuntotuotanto 2015, heinäkuu Myönnettyjen rakennuslupien kuutiomäärä väheni touko-heinäkuussa Tilastokeskuksen mukaan rakennuslupia myönnettiin vuoden 2015 touko-heinäkuussa

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suhdannebarometri Raportti internetissä: Toukokuu 2012 Lisätietoja:

Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suhdannebarometri Raportti internetissä: Toukokuu 2012 Lisätietoja: Suhdannebarometri Toukokuu 212 Suhdannebarometri Toukokuu 212 Tuotanto/myynti, toteuma ja odotus 8 6 4 2 Teollisuus Rakentaminen Palvelut 6 4 2-2 -4-2 -6-4 Teollisuus Rakentaminen Palvelut -8 24 25 26

Lisätiedot

ISSN Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh Selvitys 2/2011. ARA-tuotanto 2010

ISSN Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh Selvitys 2/2011. ARA-tuotanto 2010 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh. +358 4 996 67 Selvitys 2/211 ARA-tuotanto 21 2.3.211 Sisällys 1 ASUNTOMARKKINAT TOIPUIVAT NOPEASTI 3 2 YLI 12 UUTTA ARA-ASUNTOA RAKENTEILLE VUONNA 21 4

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki 26.1.2016 Sami Pakarinen Asuntotuotantotarve 2040 -projektin tausta VTT päivitti

Lisätiedot