OIKEUSMINISTERIÖ. Työ- ja elinkeinoministeriö TEM/2311/ /2015

Transkriptio

1 OIKEUSMINISTERIÖ LAUSUNTO OM 211/43/2015 Työ- ja elinkeinoministeriö TEM/2311/ /2015 LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI EDUSKUNNALLE PAINELAITELAIKSI Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt oikeusministeriöltä lausuntoa otsikossa mainitusta asiasta. Esitysluonnoksessa on kysymys työ- ja elinkeinoministeriön toimialaan kuuluvan EU-sääntelyn toimeenpanosta. Oikeusministeriö ei ole tehnyt systemaattista vertailua EU-normiston ja pykäläehdotusten välillä eikä siten arvioinut toimeenpanon yksityiskohtia. Oikeusministeriö viittaa lisäksi täydentävästi edelleen niihin näkökohtiin, jotka oikeusministeriö on esittänyt työ- ja elinkeinoministeriölle antamassaan lausunnosta luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi eräiden tuotteiden markkinavalvonnasta (OM 178/43/2015), antamassaan lausunnossa luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle hissiturvallisuuslaiksi (OM 117/43/2015) sekä antamassaan lausunnosta luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle sähköturvallisuuslaiksi (OM 149/43/2015). Oikeusministeriö ei ole rajatuista resursseistaan johtuen tarkastellut esitykseen liitettyjen asetusluonnosten sisältöä tai niiden suhdetta valtuussäännöksiin kattavasti. Oikeusministeriö esittää lausuntonaan seuraavan. \\ohna01\home\oh9\o925298\documents\lausut\paineastiat\tem 191 (painelaite) mk.docx Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Faksi Kasarmikatu 25 PL HELSINKI VALTIONEUVOSTO Sähköpostiosoite

2 2(10) Esityksen tavoitteet Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi painelaitelaki. Taustalla on direktiivin implementoinnin lisäksi se, että uudessa laissa otettaisiin huomioon nykyisen perustuslain vaatimukset säädöstason valinnasta ja asetuksenantovaltuuksien täsmällisyydestä ja tarkkarajaisuudesta. Oikeusministeriön käsityksen mukaan tavoite ei täsmällisyyden ja tarkkarajaisuuden osalta ole kokonaan toteutunut. Tämä johtunee siitä, että lakiehdotukseen on miltei sellaisenaan siirretty eräitä säännöksiä voimassa olevasta painelaitelaista (869/1999) ja sen nojalla annetuista alemman asteisista säädöksistä. Vaikka asetuksenantovaltuudet on muotoiltu täsmällisesti, niiden taustalle ei ole aina osoitettavissa sellaista oikeuksien ja velvollisuuksien kokonaisuutta, jonka perusteet ilmenisivät laintasoisten säännösten sanamuodosta. Kuten jäljempänä ilmenee, sääntelyn kehittäminen on tältä osin jäänyt useissa kohdissa kesken. Lakiehdotusta on syytä jatkovalmistelussa tarkastella jäljempänä esitettyjen yksityiskohtaisten huomioiden lisäksi kokonaisuudessaan ottaen huomioon sen, että perustuslaki edellyttää oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista säädettävän lailla. Vaatimus ei rajoitu ainoastaan asetuksenantovaltuuksien arviointiin, sillä perustuslain 2 :n 3 momentin mukaan julkisen vallan käytön on perustuttava lakiin. Lain soveltamisalasäännös Lakiehdotuksen 1 :n 2 momentin mukaan tämän lain soveltamisesta alusten painelaitteisiin säädetään lain 8 luvussa. Säännöksen perusteluiden mukaan säännöksen tarkoitus on, että pykälän 2 momentin mukaan alusten painelaitteisiin sovellettaisiin vain ehdotetun lain 8 lukua. Koska lakiehdotuksen 8 lukuun ei sisälly säännöksiä lakiehdotuksen soveltamisesta alusten painelaitteisiin, on soveltamisalasäännöksen 2 momentti syytä laatia vastaamaan perustelutekstiä. Vaatimuksenmukaisuuden osoittaminen Lakiehdotuksen 7 :n 3 momentin mukaan vaatimustenmukaisuuden osoittamisesta ja valmistajan velvollisuuksista sekä maahantuojan ja jakelijan vastuista on eräiden painelaitteiden osalta lisäksi voimassa mitä tämän lain 3-6 luvussa säädetään. Säännöksen perusteluiden mukaan kyseessä on informatiivinen säännös siitä, että lain 3, 4, 5 ja 6 luvussa säädettäisiin tarkemmin Euroopan unionin lainsäädännön alaan kuuluvien painelaitteiden vaatimustenmukaisuudesta sekä valmistajan, maahantuojan ja jakelijan velvollisuuksista. Säännös on syytä kirjoittaa informatiivisen viittauksen muotoon ("säädetään", ks. lainkirjoittajan opas 12.2.). Sääntelyn selkeyden vuoksi viittauksessa on syytä käyttää vähäisen informaatioarvon omaavan "eräiden" asemesta viittausta Euroopan unionin lainsäädännön alaan kuuluviin painelaitteisiin, mikäli tämä on säännöksen tarkoitus. Omistajan ja haltijan velvollisuudet Lakiehdotuksen 9 :n 1 momentin 5 kohdan mukaan painelaitteen omistajan ja haltijan on huolehdittava rekisteröitävään painelaitteeseen liittyvästä tietojen antamisesta vai-

3 3(10) vontaviranomaiselle. Säännöksestä tai sen perusteluista käy ilmi, mitä tietoja velvollisuus kattaa. Ottaen huomioon sen, että säännöksessä perustettava velvollisuus on tuettu siihen nimenomaisesti viittaavalla rangaistussäännöksellä, on sääntelyä täsmennettävä olennaisesti. Lakiehdotuksen 38 :ssä ehdotetaan säädettäväksi siitä, että työ-ja elinkeinoministeriö hyväksyy hakemuksesta käyttäjien tarkastuslaitoksen ja pätevöintilaitoksen. Lakiehdotuksen määritelmäsäännöksen mukaan pätevöintilaitos suorittaisi painelaitteiden pysyviä liitoksia ja rikkomatonta aineenkoetusta tekevien henkilöiden sekä liitosmenetelmien pätevöintiä ja hyväksymistä. Lakiehdotuksesta ei kuitenkaan saa selkeää kuvaa siitä, mikä on mainittujen laitosten tehtävä. Mikäli tarkoitus on, että 38 :ssä tarkoitetut laitokset myöntävät lakiehdotuksen 9 :n asetuksenantovaltuudessa tarkoitetun pätevyyskirjan, on sääntelyä täsmennettävä olennaisesti. Valmistajan velvollisuudet Onnettomuustutkinta Lakiehdotuksen 15 :n 2 momentin mukaan vaatimustenmukaisuuden arvioinnissa on tarvittaessa käytettävä vaatimuksenmukaisuuden arviointilaitosta. Velvollisuus ehdotetaan tuettavaksi kriminalisoinnilla. Ottaen huomioon sen, että säännöksessä perustettava velvollisuus on tuettu siihen nimenomaisesti viittaavalla rangaistussäännöksellä, on sääntelyä täsmennettävä olennaisesti esimerkiksi sen perusteluissa esitetyillä luonnehdinnalla tarpeen käsillä olosta. Oikeusministeriön käsityksen mukaan lakiehdotuksen 10 :n säännöstä valmistajan velvollisuudesta ilmoittaa henkilö- ja omaisuusvahingosta on syytä täydentää informatiivisella viittauksella turvallisuustutkintalain ilmoitusvelvollisuussäännökseen (esim. "Velvollisuudesta ilmoittaa onnettomuudesta tai vaaratilanteesta Onnettomuustutkintakeskukselle säädetään turvallisuustutkintalain 16 :ssä"). Oikeus päästä käytön aikaisen valvonnan kannalta keskeisiin paikkoihin Lakiehdotuksen 53 :n 1 momentin mukaan valvontaviranomaisella on painelaitteen käytön aikaista valvontaa varten oikeus päästä painelaitteiden sekä niiden osien ja materiaalien valmistus-, varastointi-, myynti-, asennus-, korjaus-, käyttö- ja tarkastuspaikkoihin. Vaikka eräiden tuotteiden markkinavalvonnasta annettavaan lakiin säädettäisiin erillinen säännös siitä, että markkinavalvontaviranomaisen oikeudesta ulottaa toimenpiteitä pysyväisluonteiseen asumiseen käytettyihin tiloihin säädetään sen 1 :n 1 momentissa mainituissa laeissa, on kotirauhan piriin kuuluvat tilat syytä rajata valtuuksien ulkopuolelle nimenomaisella lakiin otettavalla maininnalla, jos toimenpiteitä ei ole tarkoitus ulottaa kotirauhan piirissä tehtäviksi. Näin on myös meneteltävä silloin, kun edellytykset sinne ulottuvista toimenpiteistä säätämiselle eivät täyty (ks. Lainkirjoittajan opas sekä siinä viitatut perustuslakivaliokunnan lausunnot). Perustuslakivaliokunta on viimeaikaisessa käytännössään kiinnittänyt huomiota siihen, että valvontatyyppisten tarkastusten sääntelyssä on syytä yleensä viitata hallintolain 39

4 4(10) :n säännöksiin hallintoasian käsittelyyn liittyvässä tarkastuksessa noudatettavasta menettelystä (ks. viimeksi PeVL 15/2014 vp). Mikäli on tarvetta poiketa hallintolain 39 :ssä säännellyistä lähtökohdista, on tästä säädettävä perustuslain vaatimukset täyttävällä tavalla erikseen loilla (ks. PeVL 35/2014 vp). Oikeus saada tietoja Lakiehdotuksen 54 :ssä ehdotetaan säädettäväksi, että valvontaviranomaisella on tietojen luovutusta koskevien salassapitosäännösten estämättä tämän lain noudattamisen valvomiseksi oikeus saada tietoja säännöksessä luetelluilta tahoilta. Mikäli tietoihin sisältyy henkilötietoja, on säännöstä täsmennettävä olennaisesti (ks. Lainkirjoittajan opas 4.2.5). Pysyvä kielto myydä ja muuten luovuttaa sekä käyttää vaatimustenvastaista painelaitetta Lakiehdotuksen 55 :n mukaan valvontaviranomaisella on muun ohella toimivalta kohdistaa painelaiteen jakelijaan, tukkumyyjään, vähittäismyyjään, omistajaan ja haltijaan pysyvä kielto myydä ja muuten luovuttaa sekä käyttää vaatimustenvastaista painelaitetta, mikäli valvonnassa todetaan, ettei painelaite taikka sen sijoitus tai käyttö täytä 4 :ssä säädettyjä vaatimuksia. Säännösehdotus vaikuttaisi tietyiltä osiltaan rinnastuvan oikeusvaikutuksiltaan elinkeinoluvan peruuttamiseen. Perustuslakivaliokunta on elinkeinotoiminnan sääntelyn yhteydessä pitänyt luvan peruuttamista vakiintuneesti yksilön oikeusasemaan puuttuvana viranomaistoimena vaikutuksiltaan jyrkempänä kuin haetun luvan epäämistä. Valiokunta on sen vuoksi katsonut sääntelyn oikeasuhtaisuuden kannalta välttämättömäksi sitoa luvan peruuttamismahdollisuus vakaviin tai olennaisiin rikkomuksiin tai laiminlyönteihin sekä siihen, että luvanhaltijalle mahdollisesti annetut huomautukset ja varoitukset eivät ole johtaneet toiminnassa esiintyneiden puutteiden korjaamiseen (ks. esim. PeVL 13/2014 vp ja siinä viitatut). Sääntelyä on tältä osin syytä kehittää vastaamaan valiokunnan käytäntöä (ks. Lainkirjoittajan opas ). Virka-apu Lakiehdotuksen 56 :n mukaan poliisin tulee tarvittaessa antaa virka-apua valvontaviranomaiselle painelaitteiden käytönaikaisen valvonnan toteuttamiseksi ja tämän luvun säännösten täytäntöön panemiseksi. Jatkovalmistelussa on syytä tarkastella säännöksen tarpeellisuutta poliisilain (872/2011) 9:l:n 1 momentti huomioiden. Asetuksenantovaltuudet Lakiehdotuksen 4 :n 3 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin eräiden painelaitteiden turvallista käyttöä varten tarvittavien laitteiden, laitteistojen ja laitejärjestelmien tarkastamisesta. Oikeusministeriö huomauttaa, että valtuuden sanamuodon ("eräiden") johdosta se kohdistuu vain tarkemmin asetuksessa määriteltävään painelaitteiden joukkoon, eikä sen nojalla voi antaa kaikkiin lain soveltamisalaan kuuluviin painelaitteisiin kohdistuvia säännöksiä. Säännöksen perusteluista ei ilmene, onko tämä tarkoitus.

5 5(10) Lakiehdotuksen 5 :n 3 momentin mukaan painelaitteen sijoitus on tarkastettava, jos painelaite voi aiheuttaa merkittävää vaaraa sijoituksensa vuoksi. Säännöksestä tai sen perusteluista ei käy ilmi, mitä tarkastuksella tässä yhteydessä tarkoitetaan. Säännöksestä tai muualtakaan lainsäädännöstä ei käy ilmi tarkastuksen tekemiseen toimivaltainen taho. Tarkoituksena lienee säätää näistä asioista samaan pykälään ehdotettavalla asetuksenantovaltuudella, jonka mukaan valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin eräiden painelaitteiden sijoittamisesta sekä painelaitteista, joille on laadittava sijoitussuunnitelma ja joiden sijoitussuunnitelma on tarkastettava sekä tarkastuksessa noudatettavasta menettelystä ja tarkastuksen sisällöstä. Valtuuden perussäännökseksi tarkoitettua 3 momenttia on syytä täsmentää olennaisesti. Lakiehdotuksen 5 :n asetuksenantovaltuudessa viitataan painelaitteisiin, joiden sijoitussuunnitelma on tarkastettava. Saman pykälän perussäännöksessä viitataan velvollisuuteen tarkastaa sijoitus. Mikäli tarkoitus on, että sijoitus tarkastetaan tarkastamalla sijoitussuunnitelma, on säännös syytä laatia siten. Säännös on laadittava täsmälliseksi ja yksiselitteisesti, sillä sen vastaisen menettelyn on tarkoitus täyttää lakiehdotuksen 61 :n 1 momentin 2 kohdan tunnusmerkistö. Mikäli tarkastuksella tarkoitetaan tässä yhteydessä kuitenkin painelaitteen sijoituspaikkaan kohdistuvaa viranomaistarkastusta, on syytä huomata, että perustuslakivaliokunta on viimeaikaisessa käytännössään kiinnittänyt huomiota siihen, että valvontatyyppisten tarkastusten sääntelyssä on syytä yleensä viitata hallintolain 39 :n säännöksiin hallintoasian käsittelyyn liittyvässä tarkastuksessa noudatettavasta menettelystä (ks. viimeksi PeVL 15/2014 vp). Mikäli on tarvetta poiketa hallintolain 39 :ssä säännellyistä lähtökohdista, on tästä säädettävä perustuslain vaatimukset täyttävällä tavalla erikseen lailla (ks. PeVL 35/2014 vp). Samanlaisia näkökohtia voidaan esittää lakiehdotuksen 8 :stä. Edellä mainittujen seikkojen lisäksi huomiota on syytä kiinnittää lakiehdotuksen 8 :n 1 momentin mukaiseen velvollisuuteen rekisteröidä painelaite. Säännöksestä tai sen perusteluista ei käy ilmi, mistä rekisteristä on kysymys ja mikä taho rekisteriä pitää. Mikäli tarkoituksena on, että rekisteröinti käsittää myös henkilötietoja, on sääntelyä täsmennettävä olennaisesti (ks. Lainkirjoittajan opas 4.2.5). Lakiehdotuksen 13 :n 6 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin olennaisista turvallisuusvaatimuksista, joita sovelletaan tässä luvussa tarkoitettujen painelaitteiden suunnitteluun, valmistukseen, varustamiseen ja asentamiseen sen mukaan kuin painelaitteita ja yksinkertaisia painesäiliöitä koskevassa Euroopan unionin lainsäädännössä säädetään. Säännöksen perusteluista ilmenee, että asetuksella voitaisiin antaa painelaitedirektiivin 4 artiklan 1 kohdan ja direktiivin liitteen I mukaisia teknisiä säännöksiä olennaisista turvallisuusvaatimuksista ja yksinkertaiset painesäiliöt - direktiivin 4 artiklan 1 kohdan ja direktiivin liitteen I mukaisia teknisiä säännöksiä olennaisista turvallisuusvaatimuksista. Asetuksenantovaltuus on syytä muotoilla informatiiviseksi viittaukseksi perusteluissa mainittuihin EU:n oikeusnormeihin, sekä ehdotetun kaltaiseksi valtuudeksi antaa tarkempia säännöksiä ilman "sen mukaan"-rakennetta.

6 6(10) Myös muut asetuksenantovaltuudet on syytä laatia ilman "sen mukaan"-rakennetta. Standardit Lakiehdotuksen 11 :n 1 momentin mukaan valvontaviranomainen julkaisee luettelon niistä standardeista, joita noudattaen katsotaan painelaitteen täyttävän tämän lain vaatimukset. Lakiehdotuksen jatkovalmistelussa on syytä ottaa huomioon säädöksissä viitattavien standardien kielestä annetun lain ( /553) asettamat velvoitteet. Lakiehdotuksen 14 :n 1 momentissa ehdotetaan säädettäväksi vaatimuksenmukaisuusolettamasta, jonka mukaan painelaitteen katsotaan täyttävän 13 :ssä tarkoitetut olennaiset turvallisuusvaatimukset, jos se on sitä koskevan yhdenmukaistetun standardin mukainen. Saman pykälän 2 momentin mukaan painelaite voi täyttää olennaiset turvallisuusvaatimukset, vaikkei se olekaan yhdenmukaistetun standardin mukainen, jos sen vaatimustenmukaisuus voidaan osoittaa luotettavasti. Säännöstä perustellaan sillä, että näin ollen yhdenmukaistettujen standardien käyttö ei olisi pakollista ja vaatimustenmukaisuus olisi mahdollista osoittaa myös muilla tavoin. Säännös on perusteltu, koska standardien noudattamisen säätäminen pakolliseksi olisi ongelmallista perustuslain 80 :n näkökulmasta. Jatkovalmistelussa on kuitenkin syytä kiinnittää huomiota siihen, että säännöksen sanamuodon mukaan tarkoitus ilmeisesti on, että vaatimustenmukaisuuden osoittaminen luotettavasti ei merkitse sen vaatimustenmukaisuutta ("voi täyttää"), vaan viranomaiselle jää harkintavaltaa asiassa. Säännöstä on syytä täsmentää, tai vaihtoehtoisesti perusteluissa on syytä seikkaperäisesti tarkastella harkintavallan alaa ja laajuutta. Hyvä konepajakäytäntö Lakiehdotuksen 20 :n 1 momentin mukaan painelaitteet, jotka ovat ominaisuuksiensa perusteella sellaisia, että niihin ei sovelleta ehdotetun lain 10 :ssä tarkoitettuja olennaisia turvallisuusvaatimuksia, voitaisiin suunnitella ja valmistaa Euroopan unionin jäsenvaltiossa noudatettavan hyvän konepajakäytännön mukaisesti. Lakiehdotuksen säännöksistä tai niille esitetyistä perusteluista ei käy ilmi, mitä hyvällä konepajakäytännöllä tarkoitetaan. Hyvää konepajakäytäntöä on syytä tarkastella vähintäänkin lakiehdotuksen perusteluissa. Rangaistussäännös Ehdotetun painelaitelain 61 :ssä on rangaistussäännös, jonka 1 momentissa säädettäisiin painelaiterikkomuksena rangaistavaksi 31:n painelaitelaissa tai sen säännösten nojalla säädetyn velvollisuuden tahallinen ja törkeän huolimaton laiminlyönti ja jonka 2 momentissa olisi säännös uhkasakon ja rangaistuksen suhteesta. Painelaitelain 61 :n 1 momentissa on kysymys blankotyyppisestä rangaistussäännöksestä. Rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen vaatimusten toteuttamiseksi tällaisissa säännöksissä tulee pyrkiä noudattamaan seuraavia sääntöjä: 1) rangaistussäännöksessä asianmukaisesti viitataan niihin käyttäytymissääntöihin, joiden rikkominen on rangais

7 7(10) tavaa, 2) käyttäytymissäännön tulee toteuttaa rikostunnusmerkistöille asetettavat tarkkarajaisuuden vaatimukset, 3) rangaistussäännöksessä on ainakin jonkinlainen luonnehdinta rangaistavasta menettelystä ja 4) käyttäytymisnormistossa viitataan käyttäytymisnormien rikkomisen rangaistavuuteen. Ehdotettu rangaistussäännös on siis varsin laaja ja säännöksessä säädettäisiin rangaistus peräti 31 teosta. Osin rangaistavien tekojen runsas määrä liittyy sääntelytekniikkaan. Rikosoikeuden viimesijaisuutta koskevan periaatteen mukaisesti vain moitittavimmat teot on aiheellista säätää rangaistaviksi (ultima ratio -periaate). Esityksessä rangaistavuuden piiriin tulisivat samantyyppisten, osin varsin yleisluonteisten velvoitteiden laiminlyönti usealla toimijaportaalla. Tällaiseen laajaan rangaistavaksi säätämiseen ei ole EU-normeista johtuvaa velvollisuutta. Juha Sipilän strategisen hallitusohjelman yksi tavoite on tarpeettoman sääntelyn purkaminen. Ottaen myös huomioon lain 60 :ssä tarkoitettu uhkasakkomahdollisuus, jonka perusteluissakin (s. 30) todetaan ainakin eräiltä osin olevan käytännössä ensisijainen velvollisuuksien noudattamisen tehoste, on jatkovalmistelussa vielä aiheellista merkittävästi pohtia rangaistusvastuun laajuutta. Lisäksi olisi syytä pohtia, tulisiko rangaistussäännöstä täydentää vähäiset teot rangaistavuuden piiristä poissulkevalla määräyksellä. Sääntelyteknisesti jatkovalmistelussa tulisi arvioida, voitaisiinko rangaistussääntely - siltä osin kuin sitä on pidettävä välttämättömänä - toteuttaa jossain määrin yksinkertaisemmin laillisuusperiaatteen siitä kuitenkaan kärsimättä. Huomio kiinnittyy tältä osin muun muassa 29 :ään, johon on 61 :n 1 momentissa liitetty yhdeksän kohtaa. Lain 30 :n 1 momentissa näyttäisi olevan kysymys osaksi samoista asiakirjoista ja tiedoista kuin 29 :n 2 momentissa, mutta säännökset on jäsennelty eri tavoin, mikä aiheuttaa tulkintakysymyksiä niin aineellisten normien kuin rangaistussäännöksenkin tulkinnan osalta. Rangaistussäännöksissä viitattujen käyttäytymisnormien tulee olla siinä määrin selkeitä ja konkreettisia, että käyttäytymisen rangaistavuutta voidaan kohtuullisesti etukäteen arvioida. Käyttäytymisnormin tarkkarajaisuuden näkökulmasta liian epäselvänä voidaan pitää 9 :n 1 momentin 1 kohdan tunnusmerkkiä "säädösten mukaisesti". Sama koskee "vaaran arviointia" ja "vaaratilanteisiin varautumista" momentin 2 kohdassa, "toimenpiteisiin ryhtymistä" momentin 6 kohdassa ja 18 :n toista virkettä. Lain 15 :n 1 momentin ilmausta "tässä laissa säädettyjen" on säännöksen täsmentämiseksi mahdollisuuksien mukaan syytä täydentää viittauksella kyseiseen lainkohtaan tai lainkohtiin. Myös 17 :n 1 momentin ilmaisua "tässä laissa" vaaditut merkinnät on mahdollisuuksien mukaan syytä täydentää asianomaisilla lainkohdilla. 18 :n edellytys "vaatimusten mukainen" jää ilman täsmennyksiä varsin epämääräiseksi. Sama koskee 29 :n 1 momentin "vaatimukset täyttäviä" painelaitteita sekä pykälän 2 momentin 4 ja 5 kohdassa mainittuja "vaadittuja" asiakirjoja, merkintöjä ja tietoja. 30 :n 3 kohdassa taas puhutaan "tämän lain vaatimusten" mukaisesta painelaitteesta. Rangaistavan menettelyn alaa ja sisältöä on myös tämäntyyppisten tunnusmerkkien vuoksi aihetta selostaa 61 :n yksityiskohtaisissa perusteluissa.

8 8(10) Muutoksenhaku Ehdotetun 61 :n 1 momentin monissa kohdissa on lain asianomaiseen käyttäytymisnormipykälään kohdistuvan viittauksen ohella ilmaisu "tai sen nojalla annetuissa alemman asteisissa säädöksissä... säädetyn". Esimerkiksi 61 :n 1 momentin 4 kohdan mukaan rangaistavaa olisi "9 :n 1 momentin 3 kohdassa tai sen nojalla annetuissa alemman asteisissa säädöksissä omistajalle ja haltijalle säädetyn velvollisuuden nimetä rekisteröitävän painelaitteen asianmukaista käyttöä valvomaan käytön valvoja" rikkominen. 9 :n 2 momentissa on asetuksenantovaltuutus. Tällaista rakennetta käytettäessä on kiinnitettävä huomiota siihen, että säännös, jonka nojalla alemman asteisia säädöksiä voidaan antaa, on rangaistussäännöksessä viitattu käyttäytymisvelvollisuuden sisältämä säännös vain silloin, kun juuri siihen sisältyy valtuutussäännös. Esimerkiksi mainitussa 61 :n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuja alemman asteisia säädöksiä ei anneta 9 :n 1 momentin 3 kohdan vaan 2 momentin nojalla. Rangaistussäännöksessä ei ole tarpeen puhua "alemmanasteisista säädöksistä". Lain 61 :n ensimmäisen momentin johdantolauseessa puhutaan säännöksessä viitattujen velvollisuuksien tahallisesta ja törkeän huolimattomasta "laiminlyömisestä". Momentin 29 kohdassa puhutaan "kiellosta", johon laiminlyöminen ei kovin luontevasti sovi. "Rikkominen" voisi olla kaikkiin kohtiin sopiva termi. Ensimmäisen momentin lopussa olevaan toissijaisuuslausekkeeseen tulisi lisätä sana "laissa" (...jollei teosta muualla laissa säädetä...). Ehdotetuissa 62 ja 63 :ssä säädettäisiin muutoksenhausta ministeriön ja valvontaviranomaisen sekä vaatimuksenmukaisuuden arviointilaitoksen, hyväksytyn laitoksen ja omatarkastuslaitoksen päätökseen. Käyttöön otettaisiin valituslupa muutoksenhaussa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Lisäksi muutoksenhaussa laitoksen päätökseen olisi ensi vaiheena oikaisuvaatimusmenettely. Oikeusministeriö kannattaa esitettyä sääntelyä. Esitysluonnos sisältää muun muassa sellaisia valvonta-asioita, joissa on käytännössä kysymys elinkeinotoiminnan rajoittamisesta. Perustuslakivaliokunta on katsonut (PeVL 55/2014 vp), että asian laatu tai merkittävyys eivät välttämättä edellytä kaikissa näissäkään asiaryhmissä pääsyä korkeimpaan hallinto-oikeuteen ilman valituslupaa. Oikeusministeriö puoltaa valitusluvan käyttöönottoa. Oikeusministeriö toteaa, että vuoden 2016 alusta voimaan tulleen hallintolain muutoksen (49 d ) johdosta ei enää ole tarpeen eikä syytäkään säätää erikseen oikaisuvaatimustahosta silloin, kun oikaisuvaatimus tehdään asiassa alkuperäisen hallintopäätöksen tehneelle. Lisäksi oikeusministeriö toteaa, että hallintolainkäyttölain muutos, jonka mukaan ministeriön päätöksestä valitetaan hallinto-oikeuteen, on tullut voimaan eikä kyseessä ole enää ehdotettu muutos, kuten 62 :n perusteluissa todetaan.

9 9(10) Muita seikkoja 63 :n perustelujen mukaan toimivaltainen hallinto-oikeus olisi se, jonka tuomiopiirissä päätöksen kohteena oleva painelaite tai laitekokonaisuus sijaitsee, tai jos kyse on pätevyyden arvioinnista, missä päätöksen kohteella on kotipaikka. Itse lakiluonnoksessa ei kuitenkaan ole toimivaltasäännöstä. Toimivalta määräytyy tällöin hallintolainkäyttölain yleissäännöksen (12 ) perusteella. Yleissäännöksen mukaan toimivaltaiseksi ei ainakaan välttämättä määräydy perusteluissa tarkoitettu hallinto-oikeus. Mikäli yleissäännöksestä halutaan poiketa, tulee se perustella ja ottaa asiasta säännös painelaitelakiin. Lainkirjoittajan oppaan mukaan lakikielen tulee olla yleiskieltä, mikä on ollut tapana määritellä kirjakielen normien mukaiseksi kieleksi, jossa käytetään vain yleisesti tunnetuksi tiedettyä sanastoa ja joka on virkerakenteeltaan yksinkertaista (ks. Lainkirjoittajan opas 24.2.). Lakiehdotuksessa on käytetty eräissä paikoin tavallisesta poikkeavia ilmaisuja, mikä hankaloittaa tekstin ymmärtämistä (erit. 2 :n 1 mom. 5 kohta "asettamisella saataville markkinoilla"). Lakiehdotuksen määritelmäsäännöksen 28 kohdan mukaan markkinoilta poistamisella tarkoitetaan kaikkia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on estää toimitusketjussa olevan tuotteen asettaminen saataville markkinoilla. Määritelmän sisältämä poistaminen ei yleiskielisessä merkityksessään vastaa markkinoille asettamisen estämistä. Lakiehdotuksen 39 :n mukaan käyttäjien tarkastuslaitoksen olennaisten turvallisuusvaatimusten mukaisiksi arvioimia painelaitteita tai laitekokonaisuuksia voidaan käyttää ainoastaan laitoksissa, joiden toimintaa harjoittavaan ryhmään tarkastuslaitos kuuluu. Tämä ryhmä noudattaa yhteisiä turvallisuusperiaatteita painelaitteiden ja laitekokonaisuuksien suunnittelun, valmistuksen, tarkastuksen, huollon ja käytön teknisissä eritelmissä. Käyttäjien tarkastuslaitos saa suorittaa tehtäviä yksinomaan sille ryhmälle, johon se kuuluu. Säännös vaikuttaisi kopioidun sellaisenaan direktiivistä. Säännöksestä tai sen perusteluista ei käy ilmi, mitä ryhmällä tarkoitetaan. Säännöksestä tai sen perusteluista ei käy myöskään ilmi, onko toisen lauseen tieto siitä, että tämä ryhmä noudattaa yhteisiä turvallisuusperiaatteita painelaitteiden ja laitekokonaisuuksien suunnittelun, valmistuksen, tarkastuksen, huollon ja käytön teknisissä eritelmissä kyseiselle ryhmälle kohdistettava vaatimus vai sen tunnusmerkki. Säännöksen kieliasua on syytä kehittää. Lakiehdotuksen 65 :n 3 momentin mukaan lailla kumotaan painelaitteista annettu laki (869/1999), mihin määritellään viitattavaksi jäljempänä sanaparilla vanha laki. Lakiehdotuksen 66 :n 1 momentin mukaan vanhan lain 4 ja 5 :ää sovelletaan painelaitedirektiivissä tarkoitettuihin painelaitteisiin 18 päivään heinäkuuta 2016 saakka. Lakiehdotuksen 66 :n 2 momentin mukaan vanhan painelaitelain nojalla annettua kauppa- ja teollisuusministeriön päätöstä painelaitteista (938/1999) sovelletaan painelaitedirektiivissä tarkoitettuihin painelaitteisiin 18 päivään heinäkuuta saakka. Lakiehdotukseen liitettyyn asetusluonnokseen ehdotetaan säännöstä painelaitteiden asettamisesta näytteille. Säännökseltä vaikuttaisi puuttuvan perussäännös laista.

10 10(10) Osastopäällikkö, ylijohtaja Erityisasiantuntija MikaefKoillinen