Rakennusautomaatiojärjestelmien käyttöliittymäohje SUUNNITTELU TOTEUTUS VALVONTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rakennusautomaatiojärjestelmien käyttöliittymäohje SUUNNITTELU TOTEUTUS VALVONTA"

Transkriptio

1 Rakennusautomaatiojärjestelmien käyttöliittymäohje SUUNNITTELU TOTEUTUS VALVONTA RAU Versio

2 MUUTOKSET Versio Muutos 3.1 Täsmennetty käyttöliittymäohjeen liitteitä seuraavasti: - Grafiikkakuvamallin liitteeseen 2 lisätty suodattimien laitetunnukset (S01, S02). - Grafiikkakuvamallin liitteeseen 3 selvennetty mistä laitetunnusjärjestelmän koodit muodostuvat (liite 3, s.1). - Grafiikkakuvamallin liitteeseen 5 täsmennetty pikasulkukoteloiden RAU - liityntöjä sekä kansliahälyttimen / pikasulkukotelon /painevahdin välisiä kytkentöjä. - Grafiikkakuvamallin liitteeseen 6 täsmennetty huone lämpötila-anturin esitystapaa siten, että eroteltu asetusarvopotentiometri (TH) omaksi yksiköksi. - Grafiikkakuvamallin liitteeseen 7 täsmennetty (lisätty tarketekstiä) mallikaavion selitysosaan. - Grafiikkakuvamallin liitteeseen 8 täsmennetty huone lämpötila-anturin esitystapaa siten, että eroteltu asetusarvopotentiometri (TH) omaksi yksiköksi. - Grafiikkakuvamallin liitteeseen 9 täsmennetty / selventävä tekstiosuus koskien kiinteistötunnuksen käyttöä rakennusautomaatiojärjestelmän ohjelmoinnissa (ohjelmoitaessa piste RAU-järjestelmään ei kiinteistötunnusta huomioida). - Lisätty uusi grafiikkakuvamalli liite 11 (keskusimujärjestelmä). 3.2 Täsmennetty käyttöliittymäohjetta ja sen liitteitä seuraavasti: - Lisätty kohtaan 2.1 suunnittelijalle velvoite selvittää valvomolaitteiden liittämisestä HUS:n LAN -verkkoon. - Lisätty kohtaan Raportointi velvoitteet sisäilman olosuhteiden ja hälytyksien yhteenvetoraporteista ( Yhteenvetoraportit). - Lisätty kohtaan 4 NYKYISTEN ALAKESKUKSIEN LIITTÄMI- NEN UUSITTAVAAN RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJES- TELMÄÄN velvoitteet purkaa myös vanhat pois jäävät liityntäpisteet alakeskuksista ja valvomografiikalta. - Lisätty velvoite, loppudokumentoinnin toimittamisesta myös sähköisessä muodossa (2.2.15). - Grafiikkakuvamallin liitteessä 1 olevaa graafisen käyttöliittymän kuvahierarkiapuustoa täsmennetty. - Grafiikkakuvamallin liitteeseen 1 lisätty NÄYTÖN VAKIO- OSAAN linkkipinnat RAU - järjestelmäkaaviolle, ja Yhteenvetoraporteille (olosuhteet / hälytykset). - Grafiikkakuvamallin liitteessä 1 oleva KOOSTEKUVA muutettu KOONTIKUVAKSI. Vastaavasti selosteosa muutettu vastaamaan KOONTIKUVAA. Päivämäärä/ Tekijä MSi MSi

3 Versio Muutos 3.3 Täsmennetty käyttöliittymäohjeen liitteitä seuraavasti: - Muutettu kohtaan 2.1 näyttöpäätteen kooksi vähintään 24 - Grafiikkakuvamallin liitteeseen 5 muutettu painevahdin painekytkimien laitetunnuksen muodot. - Grafiikkakuvamallin liitteeseen 6 muutettu puhallinkonvektorien nimeämistapaa (huonetilan tunnus juoksevan numeron eteen). - Lisätty liitteeseen 8 ilmastointipalkkien laitenumerointi, ja täsmennetty ilmastointipalkkiventtiileiden laitenumerointia. - Grafiikkakuvamallin liitteeseen 9 muutettu kiireellisten hälytyspisteiden painekytkimien pistetunnuksia. - Grafiikkakuvamallin liitteeseen 9 muutettu painekytkimien kirjoitusasu ja pistetunnus, sekä lämpötila-anturien pistetunnus. Päivämäärä/ Tekijä JNi/JLK

4 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO Ohjeen tavoitteet Ohjeen käyttö Käyttöliittymä 2 2 VALVOMO Valvomon laitteet Valvomo- ohjelmistot Valvomo-ohjelmistot, yleensä Graafiset tulostukset, yleistä Hakukuvat Prosessikaaviot Tasokuvat Muut kuvat Grafiikkakuvien piirustussäännöt Raportointi Hälytystoiminnot Jatkohälytysten käsittely Käyttäjätasot Varmuuskopiointi Pistetunnukset Selväkielitekstit Dokumentaatio 13 3 LAITTEIDEN OHJAUS JA VALVONTA Yleistä Ilmanvaihtokoneet Perusilmanvaihtokoneet Erilliset ilmanvaihtokoneet ja puhaltimet Lämmitysverkostot Kaukolämpöverkostot Patteriverkostot Ilmastointiverkostot Erilliset sekoituspiirit Ilmastointiverkoston häiriöhälytys Käyttövesiverkostot Kattilalaitokset Höyryverkostot Jäähdytysvesiverkostot Vedenjäähdytyskoneet, liuosjäähdyttimet Verkostot Vapaajäähdytys Erillisjärjestelmät (LVI-) Yleistä Pumppaamot, erotuskaivot Erilliset putkistoverkostot Sairaalakaasuverkostot Kylmälaitteet Ilmanvaihdon hätäpysäytys Erillisjärjestelmät (SÄHKÖ-) Yleistä Sähköjärjestelmät (> 400V.) 23

5 3.6.3 Sähköjärjestelmät ( 400V.) Teletekniset järjestelmät 24 4 NYKYISTEN ALAKESKUKSIEN LIITTÄMINEN UUSITTAVAAN RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄÄN Yleistä Liittämisperiaatteet 25 5 RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄN TIETOJEN MÄÄRITTÄMINEN 26 6 TAPAHTUMAOHJELMAT 26 LIITTEET Liite 1 Grafiikkasivumallit; Grafiikkapolku Liite 2 Säätökaaviomalli; Tuloilmakone Liite 3 Säätökaaviomalli; Lämmitysjärjestelmä Liite 4 Säätökaaviomalli; Jäähdytysjärjestelmä Liite 5 Säätökaaviomalli; Erillispisteet (pikasulkukotelo) Liite 6 Säätökaaviomalli; Puhallinkonvektorit Liite 7 Säätökaaviomalli; Saneerattu iv-kone (uudet tunnukset) Liite 8 Säätökaaviomalli; Jäähdytyspalkkialueet Liite 9 Rakennusautomaatiojärjestelmän tietojen määrittäminen Liite 10 Tapahtumaohjelmat Liite 11 Säätökaaviomalli; Kaasunpoistojärjestelmä

6 Rakennusautomaatiojärjestelmän käyttöliittymäohje RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMIEN KÄYTTÖLIITTYMÄOHJE 1(26) 1 Johdanto 1.1 Ohjeen tavoitteet 1.2 Ohjeen käyttö Käyttöliittymäohjeen tavoitteena on yhtenäistää Helsingin Yliopistollisen keskussairaalan (HYKS:in) alueilla toteutettavien uusien ja saneerattavien rakennusautomaatiohankkeiden suunnitteluperiaatteet, rakennusautomaatiojärjestelmien valvomokäyttöliittymät ja raportit sekä valvontapisteiden laitetunnukset ja selväkielitekstit. Valvomoiden käyttöliittymät ja raportit rakennetaan samojen periaatteiden mukaan kaikissa kohteissa, jolloin järjestelmien käyttö helpottuu mm. päivystystilanteessa. Valvontapisteet määritellään samojen periaatteiden mukaan kaikissa kohteissa. Pistevalinnoissa tulee kiinnittää erityistä huomiota tilaajan tarpeisiin seurata taloteknisten järjestelmien toimintaa, energiankulutusta ja sisäolosuhteita käyttövaiheen aikana. Valvontapisteiden laitetunnukset ja selväkielitekstit yhtenäistetään tämän ohjeen mukaisesti. Erityistä huomiota tulee kiinnittää kiireellisten hälytyksien (hälytysluokat 1 ja 2) sekä LVI- ja sähköerillispisteiden laitetunnuksien ja selväkielitekstien määrittelyissä. Pisteiden tunnuksista ja teksteistä tulee saada yksiselitteisesti selville esim. mikä laite hälyttää. Ohjetta laadittaessa on otettu huomioon käyttäjien tarpeet sekä aikaisemmin laaditut käyttöliittymäohjeet. Ohjetta käytetään kaikissa HYKS:n alueella toteutettavien rakennusautomaatiojärjestelmien suunnittelussa ja toteutuksessa. Rakennusautomaatiosuunnittelija noudattaa käyttöliittymäohjeen periaatteita RAU-suunnitteluasiakirjoissa ja huolehtii yhdessä LVI-, sähkö- ja muiden erikoisalojen suunnittelijoiden kanssa, että valvontapistevalinnat ja valvontapisteiden tunnukset ja selväkielitekstit tehdään käyttöliittymäohjeen mukaisesti. Kuhunkin rakennuskohteeseen hankittavat RAU-järjestelmät ja -ohjelmistot eritellään tarkemmin ko. kohteen suunnitteluasiakirjoissa. Rakennusautomaatiourakoitsija noudattaa toteutuksessa käyttöliittymäohjeen periaatteita, erityisesti käyttöliittymän rakennetta, raportointia ja pisteiden laitetunnuksia ja selväkielitekstejä koskevat asiat.

7 Rakennusautomaatiojärjestelmän käyttöliittymäohje 2(26) 1.3 Käyttöliittymä Käyttöliittymällä tarkoitetaan rakennusautomaatiojärjestelmien valvomolaitteita ja -ohjelmistoja, joiden avulla kiinteistön käyttäjät valvovat ja ohjaavat RAU-järjestelmään liitettyjä LVIS-, KSL-, -ym. järjestelmiä ja laitteita.

8 Rakennusautomaatiojärjestelmän käyttöliittymäohje 3(26) 2 Valvomo 2.1 Valvomon laitteet Peruskokoonpanoltaan klinikkakohtaisen valvomon laitteisto on seuraava: PC/ keskusyksikkö (sisältää ADSL-/ISDN-modeemit) Näyttöpääte näppäimistöin ja hiirellä, vähintään 24 näyttö Hälytyskirjoitin Raportti värikirjoitin Huoltopääte (siirrettävä, ellei alakeskuksia ole varustettu kiintein käyttönäppäimistöin) UPS- laite (valvomon ½ h. syöttöä varten) Hankittavat valvomolaitteet ja niiden tekniset ominaisuudet määritellään kohteen rakennusautomaatiotyöselityksessä. Ellei laitekannan yhtenäisyys muuta edellytä tulee käyttää teknisiltä ominaisuuksiltaan alan nykyaikaisimpia laitteita, erityisesti PC:n osalta, niin että käyttöliittymäohjeen asettamat vaatimukset toteutuvat. Suunnittelijan tulee aina tapauskohtaisesti selvittää valvomolaitteiden liittämisestä HUS:n LAN-verkkoon. 2.2 Valvomo- ohjelmistot Valvomo-ohjelmistot, yleensä Valvomo-ohjelmiston päivitystarve arvioidaan aina hankkeen suunnitteluvaiheen aikana. Mikäli valvomo-ohjelmisto päivitetään hankkeen yhteydessä, tulee suunnitteluvaiheen aikana myös selvittää vaihtoehtoisesti Internet-pohjaisten (webselain) valvomo-ohjelmistojen soveltuvuutta RAU - järjestelmän käyttöliittymäksi Graafiset tulostukset, yleistä Käyttöpäätteellä on voitava tulostaa ja laatia hakukuvia, dynaamisia prosessikaavioita, paikannuskuvia (tasokuvia), taulukoita ja käyrä/ pylväsdiagrammeja. Taulukoiden ja diagrammien laadintaa varten käyttöliittymässä on oltava EXCEL- taulukkolaskentaohjelma. Käyttöliittymän graafinen rakenne ja käyttötapa on sovittava yhdessä rakennuttajan kanssa ja täsmennettävä urakoitsijalle ennen käyttöliittymän ohjelmointia. Käyttöliittymän hakukuvien hierarkia on esitetty liitteessä 1.

9 Rakennusautomaatiojärjestelmän käyttöliittymäohje 4(26) Hakukuvat Prosessikaaviot Tasokuvat Hakukuvat sisältyvät urakkaan. Hakukuvissa on klinikkakohtainen listaus osajärjestelmistä ja niissä valintaikkuna prosessikaavioon ja paluuyhteys klinikan pohjakuvaan ja hakukuvaan. Prosessikaaviot sisältyvät urakkaan. Lisäyksiä ja muutoksia on voitava tehdä käyttöpäätteellä jolloin käytetyt symbolit ja kuva-alkiot sisältyvät valvomoohjelmistoihin. Kaavioiden laadinta tapahtuu hiirellä ja näppäimistöllä. Yhteen kaaviosivuun on voitava liittää vähintään 60 jatkuvasti päivittyvää (dynaamista) järjestelmän arvoa mittayksikköineen tai laitteen tilailmaisua. Kukin näytetty parametri on voitava tekstittää pistetunnuksellaan ja max. 20 merkin selitetekstillä. Näyttöikkunat on voitava sijoittaa vapaasti kaaviosivulle. Parametrien tilat ja tilan muutokset ilmaistaan säätökaaviossa värein ao. symbolissa/ näyttöikkunassa. Punainen väri varataan ainoastaan hälytystilan ilmaisuun. Tulevien ja poistuvien hälytyksien on tulostuttava näyttöön riippumatta siitä onko asianomainen prosessikaavio tai muu grafiikkakuva valittu näyttöön. Asetusarvoja, käyntiaikoja, säädön parametrejä yms. on voitava muuttaa prosessikaavion apukuvista, jotka on saatava näyttöön maks. kahdella näyttöikkunan sisäkkäisellä valinnalla. Kaavioiden ym. muutoksien teko käyttöpäätteellä ei saa keskeyttää rakennusautomaatiojärjestelmän normaalia toimintaa. Prosessikaavioiden lukumäärä määritellään klinikkakohtaisesti asianomaisen rakennusautomaatiojärjestelmän työselityksessä. Prosessikaaviot käsittävät yhden sivun osajärjestelmän perusosalle (esim. tulo-/ poistoilmakone) ja tarvittavan määrän jatkosivuja palvelualueen ilmanjakelusta (esim. jälkikäsittely-yksiköt), verkostosta ym. Kaaviosivusta on valintaikkunayhteys edelliseen/ seuraavaan kaaviosivuun ja kerrostaso/ palvelualuekuviin sekä paluuyhteys pääjärjestelmäkuvaan. Erillisjärjestelmien pisteet esitetään dynaamisina taulukon muodossa tai ne voidaan esittää sijainnin/ palvelualueen mukaisilla grafiikkakuvilla. Tasokuvat sisältyvät urakkaan. Lisäyksiä ja muutoksia on voitava tehdä käyttöpäätteellä jolloin käytetyt symbolit ja kuva-alkiot sisältyvät valvomoohjelmistoihin. Kaavioiden laadinta tapahtuu hiirellä ja näppäimistöllä. Yhteen kaaviosivuun on voitava liittää vähintään 60 jatkuvasti päivittyvää (dynaamista) järjestelmän arvoa mittayksikköineen tai laitteen tilailmaisua.

10 Rakennusautomaatiojärjestelmän käyttöliittymäohje Kukin näytetty parametri/ laite on voitava tekstittää pistetunnuksellaan ja maks. 20 merkin selitetekstillä. Näyttöikkunat on voitava sijoittaa vapaasti kaaviosivulle. Tasokuvat laaditaan seuraavan kuvahierarkian mukaisesti: 0. Kartta Karttakuva laaditaan jos käytössä on yhteisvalvomo, josta voidaan valvoa kaikkia alueen klinikoita ja erillisiä kiinteistöjä. 5(26) Kaikki alueen kiinteistöt kuvataan aluekartassa, josta voidaan siirtyä halutun klinikan tms. kiinteistön pohjakuvaan. Mikäli jokin valvottava kohde sijaitsee alueen ulkopuolella, sen kuvake on liitettävä aluekarttaan. Karttakuvasta on valintaikkunayhteys alueen klinikoihin ja muihin erillisiin kiinteistöihin. 1. Klinikan pohjakuva Pohjakuvaan sijoitetaan klinikan rakennusosat. Pohjakuvasta on valintaikkunayhteys erillisiin rakennusosakuviin ja paluu karttakuvaan. 2. Rakennusosa Rakennusosakuvaan sijoitetaan rakennuksen kerrokset. Rakennusosakuvasta on valintaikkunayhteys eri kerrostasokuviin ja paluu pohjakuvaan. 3. Kerrostasokuva Kerrostasokuvat laaditaan niistä kerroksista, joissa on rakennusautomaatiojärjestelmän tai siihen liittyvien muiden järjestelmien laitteita tai palvelualueita. Näitä ovat: - iv- koneiden tai erillisten jälkikäsittelypiirien palvelualueet - valvonta-alakeskukset - rakennusautomaatiojärjestelmään liitettyjä laitteita palvelevat ryhmäkeskukset - iv- konehuoneissa olevat tulo-/ poistoilmakoneet - erilliset iv- koneet - huonetilojen mittausarvot - erillispisteiden hälytys- ja tilatiedot - huonekohtaisista erillissäädöistä mittaukset sekä pääsy asetusarvojen ja säätöparametrien asetteluun Kerrostasokuvasta on valintaikkunayhteys suoraan kuvassa esitettyjen osajärjestelmien prosessikaavioon ja paluu rakennusosakuvaan. Kerrostasokuvissa esitetyillä ilmanvaihtokoneilla on dynaaminen käyttötilan tai hälytyksen ilmaisu.

11 Rakennusautomaatiojärjestelmän käyttöliittymäohje Muut kuvat Iv- konehuoneissa ja lämmönjakohuoneissa olevia mittaustietoja ei esitetä kerrostasokuvassa. 6(26) Osajärjestelmien vertailtavuudesta riippuen voidaan määrittää yhteenvetokuvia, jotka käsittävät koneryhmiä tai esim. sopivasti ryhmiteltyjä pääparametrejä, joiden vertailu antaa kuvan mahdollisista poikkeamista toimintatilojen ja mittausarvojen suhteen. Samassa ilmanvaihto- tai muussa vastaavassa konehuoneessa olevat koneet koostetaan yhdeksi näytöksi jolloin voidaan suorittaa konehuonekierros valvomossa koneelta koneelle. Useamman koneen pääparametreistä, esim. tuloilman lämpötilasta, kanavapaineesta yms. muodostetaan pylväsnäytöin profiilikuva, jossa toleranssialue ja poikkeamat ylös- tai alaspäin osoitetaan hälytys- tai huomiovärillä (Liite 1, lehti 6). Prosessikaavioissa on valintaikkuna lisätietosivulle, jossa on ko. osajärjestelmää koskevat tärkeimmät tiedot, kuten toimintaselostukset, viritysarvot ja muu ei- dynaaminen muistiotiedosto Grafiikkakuvien piirustussäännöt Prosessikaavioiden rakenne on liitteissä 2-8 esitetyn mukainen, jolloin virtaussuunnat ym. ovat kaikissa kohteissa yhtenäiset. Värejä valittaessa on huomioitava, että ne myös saadaan näkymään väritulostimen paperille. Prosessikaavioissa käytettävät värit ja niiden merkitys ovat seuraavat: Dynaaminen osa Väri Merkitys Huom. Violetti Sininen Turkoosi Säätöohjaus Vihreä Käynti *) Keltainen Asetusarvo Oranssi Poikkeutettu arvo Punainen Hälytys (ainoastaan!) Valkoinen Seis- tila, mittaus *) Nopeusportaan indikointi tekstillä: 1/2-, osa-, 1/1- nop

12 Rakennusautomaatiojärjestelmän käyttöliittymäohje 7(26) Staattinen osa Väri Merkitys Huom. Violetti Sininen Vaalean sininen Raitisilmakanava Turkoosi Vihreä Keltainen Muutettavan asetusarvon otsikko Vaalean keltainen Poisto-/ jäteilmakanava Punainen Ei käytössä Vaalean punainen Käsitellyn ilman kanava Harmaa Rajaus, kirjoitintulostuksen pohja Valkoinen Rajaus, tekstit, symbolien rajaviivat Raportointi Yleistä RAU-suunnitteluasiakirjoissa määritellään kohdissa esitetyt seurannat ja raportit Kulutusseuranta Kulutusseuranta ja mittarikohtainen kuukausiraportointi toteutetaan rakennusautomaatiojärjestelmän avulla. Kulutusseurannan muu raportointi tapahtuu huolto- ja ylläpitojärjestelmässä (RYHTI ). Kulutustietojen siirtäminen rakennusautomaatiojärjestelmästä ylläpitojärjestelmään (RYHTI ) pitää selvittää suunnitteluvaiheen aikana tapauskohtaisesti. Ensisijainen tavoite on, että kulutustiedot siirtyvät automaattisesti. Raporteissa tulostetaan määrämittauksin kerätyt kulutustiedot. Raportointijakson pituus on pääsääntöisesti yksi kuukausi. Muistikapasiteetin on mahdollistettava kuukausitasolla suoritettavat vertailut edellisen vuoden vastaaviin kulutustietoihin kymmenen vuoden aikana.

13 Rakennusautomaatiojärjestelmän käyttöliittymäohje 8(26) Raporttimallien on oltava yhtenäiset rakennusautomaatiojärjestelmässä ja ylläpitojärjestelmässä. Raporteissa tulostuu kumulatiivinen yhteenveto kuluvan vuoden alusta kuukausittain. Jos kulutusmittauksia on paljon, niistä laaditaan oma grafiikkakaavio (koostekuva). 1) Lämpöenergia (kuukausiraportti) Mitattu kulutus (kuluva vuosi, edellinen vuosi, poikkeama %) Normitettu kulutus (kuluva vuosi, tavoitekulutus, edellisen vuoden kulutus, poikkeama tavoitekulutuksesta %) Lämmöntarveluku (kuluva vuosi, edellinen vuosi, normaali vuosi) 2) Sähköenergia (kuukausiraportti) Mitattu kulutus, tavoitekulutus, edellisen vuoden kulutus, poikkeama tavoitekulutuksesta % 3) Vesimäärä (kuukausiraportti) Mitattu kulutus, tavoitekulutus, edellisen vuoden kulutus, poikkeama tavoitekulutuksesta % Kulutuksen seurannan toiminnan varmistamiseksi on anturilaitteiden toimintaan (pulssimittarit yms.) kiinnitettävä erityistä huomiota varsinkin saneerattavissa järjestelmissä. Veden ja höyryn kulutuksen mittaus pienillä virtaamilla on osoittautunut ongelmalliseksi joten soveltuvin mittaustapa ja pulssien lukumäärä, kesto ym. arvot on määriteltävä jo suunnittelun yhteydessä Käyttötuntilaskenta Järjestelmä laskee käyttötilan valvontaan liitettyjen koneiden ja laitteiden käyttötunnit kosketintietojen tai ohjauksen perusteella ja hälyttää annetun käyttötuntimäärän ylittyessä. Laskennat kootaan raportteihin rakennuksittain/järjestelmittäin (esim. lämmitys-, vesi- ja viemäri-, IV-järjestelmät, jne.) Koneissa, joissa on kaksi kierroslukua ja yksi moottori, lasketaan osa- ja 1/1- tehon käyttötunnit yhteen. Käyttötuntiraportti on listatuloste tai grafiikkakuva. Raportti tulostetaan automaattisesti kuukausittain ja muulloin pyydettäessä. Käyttötuntiraportti sisältää seuraavat tiedot: kertyneet käyttötunnit edellisestä nollauksesta käyttötuntien raja-arvon (aseteltavissa)

14 Rakennusautomaatiojärjestelmän käyttöliittymäohje 9(26) raja-arvon ja käyttötuntien välinen ero käyttötuntien nollaus pvm huomautussarake Huoltoilmoitusraportit Raporteissa tulostetaan laitteiden käyntiaikaseurantaan sidottuja huoltotoimenpideohjeita ja seurantailmoituksia tai ne voivat perustua kalenteriohjelmiin. Käyttötuntimäärät lasketaan ja niille asetetaan tarvittaessa hälytysrajat. Rajan ylittyessä annetaan hälytys ja tulostetaan käyttötuntimäärä ja mahdollinen toimenpideohje. Veden kulutusmittaukset on varustettava vuorokautisin vertailuhälytysrajoin mahdollisten vuotojen ilmaisemiseksi. Kalenteriin sidotuilla ilmoituksilla muistutetaan käyttäjää esim. vuodenajoittain suoritettavista asetusarvon tai käyttötilan muutoksista jne. Toimenpideohjeita voidaan myös antaa kiireellisten hälytyksien yhteydessä. Ohjeisiin voidaan määritellä henkilöt joihin on vikatapauksessa otettava yhteyttä ja heidän puhelinnumeronsa. Järjestelmässä on oltava mahdollisuus toimenpideohjeiden lisäämiseen tarvittaessa. Ohjeiden tulee olla yleisluontoisia eikä liian teknisiä. Toimenpideohjeet laatii käyttäjä, ellei toisin sovita. Huolto- ja toimenpideraportteja varten varataan yksi näyttösivu kutakin ilmoitusta varten LTO- hyötysuhdeseuranta Ilmanvaihtokoneiden LTO- laitteille lasketaan kone- tai koneryhmäkohtainen lämmön talteenoton hyötysuhde. Laskenta on jatkuvaa, mutta koneen käynnistymisen jälkeisen kytkeytymisviiveen on oltava aseteltavissa. Lasketulle arvolle on voitava asetella hälytysraja. Laskenta suoritetaan ulkoilman, ja LTO:n yli mitatun lämpötilaeron (tulo- tai vast. poistoilmapuolella) perusteella huomioiden mahdollisten erillispoistojen arvioidut ilmamääräosuudet. Tulokset on voitava tallentaa asetelluin määrävälein kovalevyn historiatiedostoon. LTO:n hyötysuhde lasketaan seuraavan kaavan mukaisesti: (Tlto-Tu)/(Tp-Tu)* I*100 missä, Tlto = tuloilman lämpötila LTO:n jälkeen Tu = ulkoilman lämpötila

15 Rakennusautomaatiojärjestelmän käyttöliittymäohje 10(26) Tp = poistoilman lämpötila I = koneen käyntitilatieto (0 tai 1) Yhteenvetoraportit Sisäilman olosuhteiden yhteenvetoraportissa esitetään tila / tilaryhmäkohtaisesti kuukausittain kunkin tilan / tilaryhmän huonelämpötilan / huonekosteuden minimi- ja maksimiarvot, keskiarvot sekä niiden pysyvyys (%:ssa kuinka suuren osan ajasta olosuhteet ovat pysyneet minimi- ja maksimitavoitearvojen sisällä, huom. laskenta iv- kojeen käyntiaikana). Arvioitu mittauspisteiden (lämpötila- ja kosteusmittaus) määrä, mikä tulee liitettäväksi olosuhdeseurantaan on alustavasti n pistettä (arvio).seurattavat tilat ja tilaryhmät, liitettävien seurantapisteiden määrä ym. on sovittava ja varmistettava tilaajan kanssa ennen niiden ohjelmoimista. Hälytyksien yhteenvetoraportissa esitetään rakennuskohtaisesti kuukausittain hälytysmäärät kiireellisyysluokittain. Tämän lisäksi järjestelmän hälytyshistoriasta pitää kuukausittain voida ottaa / tulostaa yhteenvetoraportti eniten hälyttävistä pisteistä (esim. TOP 10- hälytyslista), missä on esitetty hälytyspistekohtaisesti eniten hälyttäneet pisteet ja niiden esiintymiskerrat / kuukausi. Em. raportteihin liittyvät yksityiskohdat, raporttien ja tietojen hyödyntäminen tilaajan jatkoraportointia varten (RYHTI ym.) on sovittava ja varmistettava tilaajan kanssa ennen niiden ohjelmointia.

16 Rakennusautomaatiojärjestelmän käyttöliittymäohje 11(26) Hälytystoiminnot Hälytykset tulostetaan aina välittömästi näytölle ja hälytyskirjoittimelle ja ilmaistaan äänimerkillä, jonka voimakkuus on säädettävissä. Hälytystekstin on oltava yksiselitteinen ja hälytyskohteeseen kohdistava. Saapuvat hälytykset on osoitettava näytölle niin, että ne eivät kokonaan peitä entisiä, voimassa olevia. Saapuneet hälytykset kuitataan näyttöpäätteeltä. Kuitatun hälytyksen on säilyttävä näkyvissä kunnes ko. parametrin tila on palautunut normaaliksi. Poistuvasta hälytyksestä tulostetaan erillinen ilmoitus näytöllä. Myös poistuneista hälytyksistä on voitava tulostaa listaus halutulla aikavälillä. Hälytykset on voitava varustaa halutun pituisella viiveellä. Laitteiden ollessa pysäytetty hallitusti (rakennusautomaatiojärjestelmästä), niiden tilat tai raja-arvojen ulkopuolelle ajautuvat parametriarvot eivät saa aiheuttaa hälytystä. Käynnistyvien laitteiden parametrit eivät saa aiheuttaa hälytystä ennen kuin asetettu käynnistymisviive on kulunut ja arvot ovat ehtineet asettua toimintaalueelleen. Jännitekatkon yhteydessä hallitusti pysähtyneet laitteet eivät saa aiheuttaa hälytyksiä alkusyyn hälytystä lukuun ottamatta. Kaikki hälytykset on voitava estää yksittäin käyttöpäätteeltä (esim. huoltotoimenpiteiden ajaksi). Hälytykset ryhmitellään kolmeen kiireellisyysluokkaan: 1. Hälytysluokka 1 (turvallisuushälytys) Hälytys ilmaistaan kyseisen klinikan paikallisvalvomossa ja siirtyy jatkohälytyksenä Mars-valvomoon ja siitä edelleen huoltohenkilön/päivystäjän GSMpuhelimeen. - Palohälytys - Energian jakeluun liittyvät hälytykset - Sairaalakaasuhälytykset

17 Rakennusautomaatiojärjestelmän käyttöliittymäohje - Hissihälytykset 2. Hälytysluokka 2 (kiireellinen hälytys) 12(26) Hälytys ilmaistaan kyseisen klinikan paikallisvalvomossa ja siirtyy jatkohälytyksenä Mars-valvomoon ja siitä edelleen huoltohenkilön/päivystäjän GSMpuhelimeen. - Jäätymisvaaratermostaatit - Etulämmityspatterien kiertovesipumput - Valvonta-alakeskuksien vikahälytykset - Tärkeiden ilmanvaihtojärjestelmien (esim. leikkaussalit, ATK-tilat, sähkötilat ym.) puhaltimien, pumppujen ym. hälytykset - Tärkeiden lämmitysverkostojen pumppujen hälytykset ja painehälytykset - Tärkeiden jäähdytysjärjestelmien ja jäähdytyslaitteiden (kudospankit, näytejääkaapit yms.) pumppujen, paine-, ym. hälytykset - Muut erikseen määriteltävät tärkeät hälytykset Tärkeiden ilmanvaihto-, lämmitys-, jäähdytysjärjestelmien ym. hälytykset selvitetään suunnitteluvaiheen aikana käyttäjien kanssa. (kts. myös kohta Rakennusautomaatiojärjestelmän tietojen määrittäminen ) 3. Hälytysluokka 3 (ei- kiireellinen hälytys) Hälytys ilmaistaan kyseisen klinikan paikallisvalvomossa. - Kaikki muut hälytykset Jatkohälytysten käsittely Käyttäjätasot Hälytysluokkien 1 ja 2 jakohälytykset annetaan yksilöityinä pistetunnuksin ja selväkielitekstein jatkohälytysjärjestelmään (MARS- valvomo). Mars valvomo ohjaa jatkohälytykset (hälytysluokat 1 ja 2) vuorokauden ajasta riippuen, joko huoltohenkilölle tai päivystäjälle. Kunkin kohteen (klinikan) rakennusautomaatiojärjestelmän valvomo-pc:ssä tulee olla tarvittavat ohjelmistovalmiudet tarvittaessa siirtää kiireelliset hälytykset (hälytysluokat 1 ja 2) suoraan kohteesta/klinikasta huoltohenkilön/päivystäjän GSM-puhelimeen selväkielitekstein. Järjestelmän käyttöön liittyvät toimenpiteet ryhmitetään neljään tasoon, jotka avautuvat kunkin käyttäjän tunnuksen tai salasanan mukaisesti. Ohjelmointitasot on hyväksytettävä käyttäjällä ennen niiden ohjelmointia.

18 Rakennusautomaatiojärjestelmän käyttöliittymäohje 1. Tulostustaso 13(26) Käyttäjä voi tulostaa näyttöpäätteellä ja kirjoittimilla kaikkia käyttöliittymän kohteita ja kuitata hälytykset. 2. Asettelutaso Käyttäjä voi tehdä käyttötilojen ja asetusarvojen sekä aikaohjelmien ja säätöparametrien muutokset 3. Ohjelmointitaso Varmuuskopiointi Pistetunnukset Selväkielitekstit Käyttäjä voi tehdä kaikki käyttöpäätteellä käyttäjälle sallitut ohjelmointityöt ja ohjelmien muutokset. Ohjelmointitaso sulkeutuu määräajan kuluttua, ellei tasossa toimita 4. Laitetoimittajataso Vain laitetoimittajan edustaja voi tehdä kaikki käyttöpäätteellä tehtävät ohjelmointityöt ja ohjelmien muutokset Rakennusautomaatiourakoitsijan tulee toimittaa varmuuskopio järjestelmien ohjelmistoista rakennuttajan säilytettäväksi. Ohjelmien ja niiden päivitettyjen versioiden säilymisen varmistamiseksi, on säännöllisin väliajoin tai aina päivitettäessä huolehdittava varmuuskopioiden ottamisesta ja taltioinnista. Urakan takuuaikana tulee rakennusautomaatiourakoitsijaa velvoittaa varmuuskopion ottamiseen ja taltiointiin. Urakan takuuajan loputtua käyttöhenkilökunnan tulee määräajoin huolehtia varmuuskopion ottamisesta ja taltioinnista. Pistetunnuksien laatimisohje esimerkkeineen sisältyy erilliseen, suunnittelualakohtaiseen asiakirjaan Laitetunnusjärjestelmä LVIA. Selväkielitekstien laatimisohje esimerkkeineen on esitetty tämän ohjeen liitteessä 9 (Rakennusautomaatiojärjestelmän tietojen määrittäminen) Dokumentaatio Urakoitsijan pitää toimittaa loppudokumentaationsa myös sähköisessä muodossa. Kyseiset loppudokumentit on esitetty tapauskohtaisesti projektin RAU - työselityksessä.

19 Rakennusautomaatiojärjestelmän käyttöliittymäohje 14(26) 3 Laitteiden ohjaus ja valvonta 3.1 Yleistä Rakennusautomaatiojärjestelmään liitettävät valvontapisteet pyritään määrittelemään samojen periaatteiden mukaan eri kohteissa/klinikoissa. Pisteet määritellään tämän ohjeen mukaisesti (kts. myös liitteissä olevat esimerkkikaaviot). Pistevalinnoissa tulee ottaa huomioon riittävä hälytysvalvonta, energiataloudellisuus sekä tilaajan ja käyttäjän tarpeet seurata taloteknisten järjestelmien toimintaa, energiankäyttöä ja sisäolosuhteita käyttövaiheen aikana. Olosuhdetietoja (huonelämpötiloja ym.) on tähän asti liitetty järjestelmään säästeliäästi. Jatkossa tulee kiinnittää erityistä huomiota myös olosuhdetietojen seuraamiseen ja mittaamiseen. Kaikissa toisiaan vastaavissa kohteissa/klinikoissa sovelletaan yhdenmukaista pistevalintaa tämän ohjeen mukaisesti, ellei käyttö erikseen määrättävissä kohteissa vaadi poikkeavaa toteutustapaa. 3.2 Ilmanvaihtokoneet Perusilmanvaihtokoneet a) Puhaltimien ohjaukset, lukitukset, indikoinnit/ ristiriitahälytykset Puhaltimet pyritään aina varustamaan taajuusmuuttajin. Puhaltimien ohjaukset toteutetaan rakennusautomaatiojärjestelmästä. Taajuusmuuttajien ohituskäytön tarve määritellään suunnitteluvaiheessa yhdessä LVISsuunnittelijoiden kanssa prosessin ja koneen palvelualueen tärkeyden perusteella. Myös puhaltimien joissa ei ole taajuusmuuttajia käyttötilan ohjaukset (0- /osa- /1/1- kierrosnopeus) tapahtuvat rakennusautomaatiojärjestelmästä. Ohjaus kohdistetaan ensisijaisesti tuloilmapuhaltimelle. Jos poistoilmapuhaltimen (puhaltimien) käyntitila on yksiselitteisesti tuloilmapuhaltimesta riippuva, se voidaan lukita tähän ryhmäkeskustasolla (kovalukitus). Muussa tapauksessa lukitus on toteutettava alakeskuksessa ohjelmallisena lukituksena omalla ohjauspisteellä kullekin puhaltimelle. WC- tilojen poistopuhaltimia ei yleensä pysäytetä tuloilmakoneen ollessa pysäytettynä. Kaikkien puhaltimien käyntitila (käyntitilat) ilmaistaan erikseen valvontajärjestelmässä ja ristiriidasta ohjauksen ja toteutuneen käyttötilan välillä annetaan ohjelmallinen ristiriitahälytys. Taajuusmuuttajalla varustetuista koneista liitetään valvontajärjestelmään ryhmäkeskuksen kontaktorin käyttötilan (indikointipiste) lisäksi myös taa-

20 Rakennusautomaatiojärjestelmän käyttöliittymäohje 15(26) juusmuuttajan ohituskäyttökytkimen käyttötila (indikointipiste, kun taajuusmuuttajan ohituskäyttö on voimassa). Tällaiset taajuusmuuttajien ohituskäyttökytkimillä varustettujen puhaltimien ryhmäkeskuksiin on huomioitava viiveaikareleet, jotka toimivat myös tilanteissa, joissa puhallin joudutaan ohjataan käsikäytölle ryhmäkeskuksesta. Mahdollisesta koneen varasyötölle siirtymisestä on saatava hälytys. Ulko- ja poistoilmapellit lukitaan asianomaisen puhaltimen toimintaan alakeskuksessa joko kovalukituksena tai ohjelmallisena lukituksena. Isojen peltien ja korkeiden puhallinpaineiden ollessa kyseessä on huomioitava peltien ennakkoavautumisaika peltien sekä kanavien vaurioitumisvaaran vuoksi. Näissä tapauksissa on ennakkoavautumisen toteuduttava myös puhaltimia ryhmäkeskuksesta käynnistettäessä ja taajuusmuuttajien ohituskäytöllä. b) Jäätymisvaaratermostaatti, etulämmityspatterin pumppu Tuloilmakoneen jäätymisvaaratermostaatin toiminta aiheuttaa hälytyksen rakennusautomaatiojärjestelmässä. Etulämmityspatterin pumpulla on käyttötilan osoitus ja ohjelmallinen pysähtymishälytys rakennusautomaatiojärjestelmässä. Jäätymisvaaratermostaattien toiminta ja etulämmityspatterin pumpun pysähtyminen on kovalukittava ryhmäkeskuksessa ilmanvaihtokoneen pysäytykseen ja sen kautta peltien sulkeutumiseen. Lukituksen on vaikutettava myös koneen mahdollisesti ollessa ryhmäkeskuksesta käsikäytöllä tai taajuusmuuttajan ohituskäytöllä. Jäätymisvaaratermostaatit sijoitetaan alakeskuskaappiin, jossa ne hälytystoiminnon tapahduttua on käytävä käsin kuittaamassa. Jäätymisvaaratermostaatin anturi sijoitetaan patterin eniten jäätymisalttiiseen ripaputkeen paluuvesipuolelle. Tällöin ei erillistä anturia patterin paluuvesi mittausta varten tarvita vaan mittaus voi tapahtua jäätymisvaaratermostaatin mittausviestistä. c) LTO- liuospumput, jäähdytyspatterin pumput Pumput varustetaan ohjauksella valvomosta ja käynnin osoituksella ohjelmallisin ristiriitahälytyksin. d) Kostuttimet Sähköllä toimivaa kostutinta (höyrykostutin) ohjataan analogisella säätöviestillä. Kostuttimessa on oltava häiriöhälytys, joka viedään rakennusautomaatiojärjestelmään. Höyryverkostoon suoraan yhdistettävän kostuttimen höyrylinjassa on oltava venttiili, joka on kovalukittu lauhteen ylilämpötermostaattiin. Säädön moottoriventtiilin on oltava jännitekatkon sattuessa omavoimaisesti sulkeutuva.

TAMPEREEN KAUPUNKI RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄ HÄLYTYSPISTEIDEN OHJELMOINTIOHJE. Tampere 15.8.2012 Työ B3309EA A1213

TAMPEREEN KAUPUNKI RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄ HÄLYTYSPISTEIDEN OHJELMOINTIOHJE. Tampere 15.8.2012 Työ B3309EA A1213 TAMPEREEN KAUPUNKI RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄ HÄLYTYSPISTEIDEN OHJELMOINTIOHJE Tampere Työ A1213 Hälytyspisteiden ohjelmointi Tämä luettelo on ohjeellinen ja sitä tulee soveltaa huomioiden kohteen vaatimukset

Lisätiedot

Toimintakokeet toteutus ja dokumentointi Janne Nevala LVI-Sasto Oy

Toimintakokeet toteutus ja dokumentointi Janne Nevala LVI-Sasto Oy Toimintakokeet toteutus ja dokumentointi Janne Nevala LVI-Sasto Oy Toimintakokeita tehdään mm. seuraaville LVIA-järjestelmille: 1. Käyttövesiverkosto 2. Lämmitysjärjestelmä 3. Ilmanvaihto 4. Rakennusautomaatio

Lisätiedot

RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄ MITTAUSSEURANTAOHJE. Tampere 15.8.2012 Työ 63309EA A1211

RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄ MITTAUSSEURANTAOHJE. Tampere 15.8.2012 Työ 63309EA A1211 RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄ MITTAUSSEURANTAOHJE Tampere 15.8.2012 Työ 63309EA A1211 RAKENNUSAUTOMMATIOJÄRJESTELMÄ SÄÄTÖJEN MITTAUSSEURANTA-AJOJEN TOIMINTAOHJE 1 Säädön toiminnalle asetettavat vaatimukset

Lisätiedot

Näytesivut. Kaukolämmityksen automaatio. 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako

Näytesivut. Kaukolämmityksen automaatio. 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako 5 Kaukolämmityksen automaatio 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako Kaukolämmityksen toiminta perustuu keskitettyyn lämpimän veden tuottamiseen kaukolämpölaitoksella. Sieltä lämmin vesi pumpataan kaukolämpöputkistoa

Lisätiedot

IV- kuntotutkimuksen perusosa ja järjestelmien yleisarviointi. Harri Ripatti

IV- kuntotutkimuksen perusosa ja järjestelmien yleisarviointi. Harri Ripatti IV- kuntotutkimuksen perusosa ja järjestelmien yleisarviointi Harri Ripatti TAVOITTEET Täyttääkö IV-järjestelmä nykyiselle tai tulevalle käytölle asetetut tavoitteet Sisäilmasto, energia, toiminnallisuus

Lisätiedot

RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄN YKSIKKÖHINTALUETTELO

RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄN YKSIKKÖHINTALUETTELO 1 (13) RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄN YKSIKKÖHINTALUETTELO Urakoitsija Osoite Puhelin Yhteyshenkilö Lisä- ja muutostöiden ja laajennuksen sekä hyvityksen osalta käytetään jäljempänä mainittuja yksikköhintoja.

Lisätiedot

Raportoidut energiatehokkuustoimenpiteet vuonna 2011

Raportoidut energiatehokkuustoimenpiteet vuonna 2011 Raportoidut energiatehokkuustoimenpiteet vuonna 2011 Energiatehokkuussopimuksen toimitilakiinteistöjen toimenpideohjelma Seuraavaan listaan on koottu toimitilakiinteistöjen toimenpideohjelmaan liittyneiden

Lisätiedot

Kaikki kaatopaikalle vai saadaanko IV-kuntoon? ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄN YLEISARVIOINTI. Harri Ripatti

Kaikki kaatopaikalle vai saadaanko IV-kuntoon? ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄN YLEISARVIOINTI. Harri Ripatti Kaikki kaatopaikalle vai saadaanko IV-kuntoon? ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄN YLEISARVIOINTI Harri Ripatti TAVOITTEET Täyttääkö IV-järjestelmä nykyiselle tai tulevalle käytölle asetetut tavoitteet Sisäilmasto,

Lisätiedot

Näytesivut. 3.2 Toimisto- ja liiketilojen. Ilmastointijärjestelmät 57

Näytesivut. 3.2 Toimisto- ja liiketilojen. Ilmastointijärjestelmät 57 3.2 Toimisto- ja liiketilojen ilmastointijärjestelmät Toimisto- ja liiketilojen tärkeimpiä ilmastointijärjestelmiä ovat 30 yksivyöhykejärjestelmä (I) monivyöhykejärjestelmä (I) jälkilämmitysjärjestelmä

Lisätiedot

TAMPEREEN ALUEEN PALVELURAKENNUKSET ENERGIATEHOKKAIKSI

TAMPEREEN ALUEEN PALVELURAKENNUKSET ENERGIATEHOKKAIKSI MITTAROINTI- OHJE VERSIO 21.5.2013 TAMPEREEN ALUEEN PALVELURAKENNUKSET ENERGIATEHOKKAIKSI Tampereen kaupunki -TUOTE: Kuka tekee: Kenelle ja mihin tarkoitettu: Käyttäjävaatimukset: Resurssitarve: Valmistelija:

Lisätiedot

SAVUKAASUJEN VALVONTAKESKUS 1/6 HYDROSET ER - O2

SAVUKAASUJEN VALVONTAKESKUS 1/6 HYDROSET ER - O2 SAVUKAASUJEN VALVONTAKESKUS /6 ER-O2- valvontakeskus on tarkoitettu höyry- ja vesikattiloiden savukaasujen valvontaan ja säätöön. Keskus tunnustelee savukaasuja Lambda-anturin ja Pt - anturin välityksellä.

Lisätiedot

TAC Xenta 4292. Xenta 4292 LÄMMITYSTOIMINNAT. Käyttöohje 0FL-4075-002 07.09.2007

TAC Xenta 4292. Xenta 4292 LÄMMITYSTOIMINNAT. Käyttöohje 0FL-4075-002 07.09.2007 TAC Xenta 4292 Käyttöohje 0FL-4075-002 07.09.2007 TAC Xenta on pieniin ja keskisuuriin järjestelmiin tarkoitettu säädinsarja. TAC Xenta 4000 on sarja esiohjelmoituja säätimiä, joissa on kaukoliityntämahdollisuus

Lisätiedot

Kompaktit ilmanvaihtoyksiköt. Topvex FR, SR, TR

Kompaktit ilmanvaihtoyksiköt. Topvex FR, SR, TR Topvex FR, SR, TR 2069517-FI 22-08-2011V.A004 (C. 3.0-1-06) Sisällysluettelo 1... 1 1.1 Toimintoasetukset... 1 1.2 Viikko-ohjelman ohjelmointi... 5 1.3 Hälytyskonfiguraatio... 6 1.4 Huomautukset... 9 1

Lisätiedot

Säätö ja toimivuuden varmistus

Säätö ja toimivuuden varmistus Säätö ja toimivuuden varmistus TalotekniikkaRYL 2002 osat 1 ja 2 3 November 2015 Mikko Niskala 1 G08.31 Luovutus ja käyttöasiakirjat Vaatimus LVI-tuotteista toimitetaan suomenkieliset tai sovitun kieliset

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI Rakennuksen talotekniset tarkastukset 2014 TAMPEREEN TILAKESKUS LIIKELAITOS KIINTEISTÖTEKNIIKKA 18.12.2014

TAMPEREEN KAUPUNKI Rakennuksen talotekniset tarkastukset 2014 TAMPEREEN TILAKESKUS LIIKELAITOS KIINTEISTÖTEKNIIKKA 18.12.2014 RAKENNUS TARKASTUS PÄIVÄMÄÄRÄ TARKASTUKSEN TEKIJÄT Rakennuksen tarkastus on kesken Käyttäjähavainnot Tarkasteltavat tilat ja epäkohdat TARKASTELTAVAT TILAT LÄHTÖTILANNE EPÄKOHTA 1/5 Tarkasteltavat tilat

Lisätiedot

TAC Xenta 4262 LÄMMITYSTOIMINNAT. Käyttöohje 0FL-4072-002 07.09.2007. TAC Xenta on pieniin ja keskisuuriin järjestelmiin tarkoitettu säädinsarja.

TAC Xenta 4262 LÄMMITYSTOIMINNAT. Käyttöohje 0FL-4072-002 07.09.2007. TAC Xenta on pieniin ja keskisuuriin järjestelmiin tarkoitettu säädinsarja. TAC Xenta 4262 Käyttöohje 0FL-4072-002 07.09.2007 TAC Xenta on pieniin ja keskisuuriin järjestelmiin tarkoitettu säädinsarja. TAC Xenta 4000 on sarja esiohjelmoituja säätimiä, joissa on kaukoliityntämahdollisuus

Lisätiedot

Eco-Paronen Oy Palvelunumeromme 020 1986 420

Eco-Paronen Oy Palvelunumeromme 020 1986 420 UNIGYR RWP80.001 Eco-Paronen Oy Puh:00 1986 40 RWP80.001 OHJAUSKESKUKSEN YLEISOHJE Eco-Paronen Oy Palvelunumeromme 00 1986 40 RWP80.001 LOC REM RUN ERR SIVUT 1. OHJAUSKESKUS RWP/RWM. OHJAUSKORTIT JA PAINIKKEET

Lisätiedot

Tähän kirjataan ilmastointijärjestelmän yleisarvioinnin keskeiset tulokset sekä suositukset jatkotoimenpiteiksi.

Tähän kirjataan ilmastointijärjestelmän yleisarvioinnin keskeiset tulokset sekä suositukset jatkotoimenpiteiksi. 1 HR/10.03.2014 Ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmän yleisarviointi, raportin malli Kiinteistön nimi Kiinteistön osoite Kiinteistötunnus Tutkimuksen tekijät Päivämäärä 1. Johdanto Tämä raporttiluonnos

Lisätiedot

Mäntsälän kunta Tekninen keskus / tilapalvelu

Mäntsälän kunta Tekninen keskus / tilapalvelu Mäntsälän kunta Tekninen keskus / tilapalvelu Kiinteistön LVISA-järjestelmiä koskevia viitetietoja suunnittelua varten. Käytetyt tunnukset Talo90-järjestelmän mukaisesti. Kohde: Osoite: Toimistotalo Mäntsälä

Lisätiedot

Energia- ilta 01.02.2012. Pakkalan sali

Energia- ilta 01.02.2012. Pakkalan sali Energia- ilta 01.02.2012 Pakkalan sali Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Tyypilliset ongelmat -Tilausvesivirta liian suuri (kaukolämpökiinteistöt)

Lisätiedot

Liite 3; jätevesipuolen kenttäpään avoimen automaation määritys

Liite 3; jätevesipuolen kenttäpään avoimen automaation määritys VESI JA VIEMÄRILAITOSYHDISTYS liite 3 jätevesipuolen sivu 1 (6) Liite 3; jätevesipuolen kenttäpään avoimen automaation määritys Tässä liitteessä on pyritty selostamaan jätevedenpumppaamon paikallisautomaation

Lisätiedot

JOHNSON CONTROLS. Maalämpösäädin KÄYTTÖOHJE

JOHNSON CONTROLS. Maalämpösäädin KÄYTTÖOHJE JOHNSON CONTROLS Maalämpösäädin KÄYTTÖOHJE Ohjekirjassa perehdytään tarkemmin maalämpökoneen toimintaan ja asetuksiin. Noudattamalla ohjekirjan ohjeita saatte parhaimman hyödyn laitteestanne, sekä varmistatte

Lisätiedot

Hyvinkään Vuokra-Asunnot Oy: Lämmityksen ohjaus- ja seurantajärjestelmä

Hyvinkään Vuokra-Asunnot Oy: Lämmityksen ohjaus- ja seurantajärjestelmä Hyvinkään Vuokra-Asunnot Oy: Lämmityksen ohjaus- ja seurantajärjestelmä Osallistumishakemukseen liittyviä kysymyksiä saapui määräaikaan 15.11.2014 klo 12.00 mennessä 18 kappaletta. Ohessa on yhteenveto

Lisätiedot

HC-keskus ja jakotukkiyksikkö Käyttöohje

HC-keskus ja jakotukkiyksikkö Käyttöohje HC-keskus ja jakotukkiyksikkö Käyttöohje Versio 1.00 2013 Itula Oy Sisällysluettelo 1.Yleistä... 3 1.1 Itula HC-keskus ja jakotukkiyksikkö... 3 1.2 Asetusarvojen muuttaminen ja tallentaminen... 3 1.3 Käyttöönotto...

Lisätiedot

Oy IV-Special Ab 03.03.2011. IV-kuntotutkimus. Kiirunatien päiväkoti. Kiirunatie 3 01450 VANTAA

Oy IV-Special Ab 03.03.2011. IV-kuntotutkimus. Kiirunatien päiväkoti. Kiirunatie 3 01450 VANTAA Oy IV-Special Ab 03.03.2011 IV-kuntotutkimus Kiirunatien päiväkoti Kiirunatie 3 01450 VANTAA www.asb.fi Helsinki email: posti@asb.fi Tampere email: asb-yhtiot@asb.fi PÄÄKONTTORI: Konalankuja 4, 00390 Helsinki

Lisätiedot

AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA. Asiakastilaisuus 18.5.2015 Aitiopaikka, Valtion virastotalo

AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA. Asiakastilaisuus 18.5.2015 Aitiopaikka, Valtion virastotalo AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA Asiakastilaisuus 18.5.2015 Aitiopaikka, Valtion virastotalo TALOTEKNIIKAN PALVELUORGANISAATIO toiminnon esimies energianhallintapäällikkö Teemu Halenius LVIS-työt

Lisätiedot

Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet

Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet 12.04.2012 Pakkalasali Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Tyypilliset ongelmat -Tilausvesivirta

Lisätiedot

TiiMi 5500 Perunavaraston ilmastoinnin säätöjärjestelmä Käyttäjän käsikirja

TiiMi 5500 Perunavaraston ilmastoinnin säätöjärjestelmä Käyttäjän käsikirja TiiMi 5500 Perunavaraston ilmastoinnin säätöjärjestelmä Käyttäjän käsikirja V1.1 25.04.2008 25.04.2008 TiiMi 5500ohjekirja v1.1 1/ 4 TiiMi 5500 järjestelmä on kehitetty erityisesti perunan varastoinnin

Lisätiedot

Modbus-tiedonsiirtoväylän käyttöönotto

Modbus-tiedonsiirtoväylän käyttöönotto Modbus-tiedonsiirtoväylän käyttöönotto Qi, T 2 - ja Gemini -sarjojen lämpöpumput Lämmöntuotto: Modbus-väylän avulla lämpöpumppulaitteiston voi kytkeä automaatiojärjestelmään. Lämpöpumppusäädin tukee kolmea

Lisätiedot

ERISTYSTASON VALVONTARELE MEV-7 (LC-7 ja Kosketusnäyttö)

ERISTYSTASON VALVONTARELE MEV-7 (LC-7 ja Kosketusnäyttö) ERISTYSTASON VALVONTARELE MEV-7 (LC-7 ja Kosketusnäyttö) MEV-7 on tarkoitettu suojaerotusmuuntajan jälkeisen ns. Kelluvan verkon eristystilan- ja muuntajan ylikuormituksen-valvontaan. KYTKENTÄOHJE APUJÄNNITE:

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus. Matarin päiväkoti. Ajomiehenkuja 9 01400 VANTAA

IV-kuntotutkimus. Matarin päiväkoti. Ajomiehenkuja 9 01400 VANTAA IV-Special Oy 13.12.2011 IV-kuntotutkimus Matarin päiväkoti Ajomiehenkuja 9 01400 VANTAA HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 www.asb.fi TAMPERE: asb-yhtiot@asb.fi keskus: 0207

Lisätiedot

Pamemetrilista ADAP-KOOL. EKC 201 ja EKC 301

Pamemetrilista ADAP-KOOL. EKC 201 ja EKC 301 Pamemetrilista ADAP-KOOL EKC 201 ja EKC 301 RC.8A.D1.02 RC.8A.D2.02 08-1999 DANFOSS EKC201/301-SÄÄTIMiEN OHJELMOINTI Danfossin elektronista ohjauskeskusta (elektronista termostaattia) malli EKC:tä toimitetaan

Lisätiedot

ERISTYSTASON VALVONTARELE MEV-7 (LC-7/6)

ERISTYSTASON VALVONTARELE MEV-7 (LC-7/6) ERISTYSTASON VALVONTARELE MEV-7 (LC-7/6) MEV-7 on tarkoitettu suojaerotusmuuntajan jälkeisen ns. Kelluvan verkon eristystilan- ja muuntajan ylikuormituksen-valvontaan. KYTKENTÄOHJE APUJÄNNITE: Liitin N:

Lisätiedot

Näytesivut. 3.1 Yleistä

Näytesivut. 3.1 Yleistä 3 3.1 Yleistä IlmastoinTIjärjestelmät Tuloilmajärjestelmän tarkoituksena voi olla joko ilmanvaihto tai ilmastointi. Ilmanvaihdolla tarkoitetaan yleisesti huoneilman laadun ylläpitämistä ja parantamista

Lisätiedot

ASENNUSOHJE VPM120, VPM240 JA VPM 360

ASENNUSOHJE VPM120, VPM240 JA VPM 360 ASENNUSOHJE Sivu 1 / 5 ASENNUSOHJE VPM120, VPM240 JA VPM 360 YLEISTÄ Varmista, että seuraavat dokumentit ovat konetoimituksen mukana: asennusohje (tämä dokumentti) CTS 600 ohjausjärjestelmän käyttöohje

Lisätiedot

Huoltokirjan vaatimusten huomioiminen projektissa Versio 5 23.5.2012

Huoltokirjan vaatimusten huomioiminen projektissa Versio 5 23.5.2012 Huoltokirjan vaatimusten huomioiminen projektissa ersio 5 MUUTOKET ersio Muutos Päivämäärä/ Tekijä 2 Kohta 3 Huonetilatiedot siirretty kohdaksi 9 sekä tarkennettu laadittaviksi vain suurissa hankkeissa

Lisätiedot

Kiinteistötekniikkaratkaisut

Kiinteistötekniikkaratkaisut Kiinteistötekniikkaratkaisut SmartFinn AUTOMAATIO SmartFinn Automaatio on aidosti helppokäyttöinen järjestelmä, joka tarjoaa kaikki automaatiotoiminnot yhden yhteisen käyttöliittymän kautta. Kattavat asuntokohtaiset

Lisätiedot

Rakennusautomaatio ja mallinnuksen hyväksikäyttö energiankulutuksen seurannassa. Mika Vuolle TKK, LVI-tekniikan laboratorio

Rakennusautomaatio ja mallinnuksen hyväksikäyttö energiankulutuksen seurannassa. Mika Vuolle TKK, LVI-tekniikan laboratorio Rakennusautomaatio ja mallinnuksen hyväksikäyttö energiankulutuksen seurannassa Mika Vuolle TKK, LVI-tekniikan laboratorio Rakennussimulointi tänään Simuloinnin käyttö suunnittelussa lisääntyy Olosuhdevaatimukset

Lisätiedot

Säätötekniikan perusteet. Merja Mäkelä 3.3.2003 KyAMK

Säätötekniikan perusteet. Merja Mäkelä 3.3.2003 KyAMK Säätötekniikan perusteet Merja Mäkelä 3.3.2003 KyAMK Johdanto Instrumentointi automaation osana teollisuusprosessien hallinnassa Mittalaitteet - säätimet - toimiyksiköt Paperikoneella 500-1000 mittaus-,

Lisätiedot

Taito Tehdä Turvallisuutta. Kotimainen GSM-pohjainen ohjaus ja valvontajärjestelmä PRO CONTROLLER

Taito Tehdä Turvallisuutta. Kotimainen GSM-pohjainen ohjaus ja valvontajärjestelmä PRO CONTROLLER Taito Tehdä Turvallisuutta Kotimainen GSM-pohjainen ohjaus ja valvontajärjestelmä PRO CONTROLLER PRO CONTROLLER PC-8016 KAMEROILLA VARUSTETTU KOTIAUTOMAATIOKESKUS Käyttö ja ohjelmointi helposti näytöllä

Lisätiedot

111570SF-04 2014-06 CS60. Liitäntä- ja määritysopas Ohjausautomatiikka

111570SF-04 2014-06 CS60. Liitäntä- ja määritysopas Ohjausautomatiikka SF-0 0-0 CS0 Liitäntä- ja määritysopas Ohjausautomatiikka Liitännät CU0. Piirikortin asettelu Art.nr. Art.nr. P Art.nr. P P P Art.nr. P P P P P P P P P Liitännät ohjauspaneeleihin. Dip-kytkinasetus P Liitäntä

Lisätiedot

OPTYMA Control Kylmäjärjestelmän ohjauskeskus

OPTYMA Control Kylmäjärjestelmän ohjauskeskus OPTYMA Control Kylmäjärjestelmän ohjauskeskus Käyttöopas Sisällysluettelo Tuotteet & Sovellukset... 3 Käyttöliittymä... 4 Näyttö... 5 Ohjelmointi... 6 Asetusarvon asettaminen... 6 Hälytykset... 6 Perusasetukset...

Lisätiedot

Automaattinen virtauksenrajoitin AB-QM

Automaattinen virtauksenrajoitin AB-QM Automaattinen virtauksenrajoitin AB-QM Käyttö Venttiili on suunniteltu erityisesti kiertoilmakoje-, jäähdytyspalkki- ja patteriverkostojen tasapainottamiseen. Sitä voidaan käyttää kaikentyyppisissä vesikiertoisissa

Lisätiedot

DIESELPUMPUT SPRINKLERI- JA PALOVESIPUMPPUKÄYTTÖÖN

DIESELPUMPUT SPRINKLERI- JA PALOVESIPUMPPUKÄYTTÖÖN DIESELPUMPUT SPRINKLERI- JA PALOVESIPUMPPUKÄYTTÖÖN Dieselmoottorit AGCO Sisu Power-sprinkleripumppujen voimanlähteenä käytetään nelitahtisia, nestejäähdytteisiä joko 3-, 4- tai 6-sylinterisiä, turboahdettuja

Lisätiedot

Missä mennään rakennusautomaatiossa?

Missä mennään rakennusautomaatiossa? Missä mennään rakennusautomaatiossa? Pekka Heikkilä AIR-IX Talotekniikka Oy Esityksen jäsentely: Rakennusautomaation kehitysvaiheet Mitä mahdollisuuksia kehitys on tuonut Mitä haasteita on ilmennyt Mitä

Lisätiedot

Piccolo - energiataloudellinen ilmanvaihdon pikkujättiläinen

Piccolo - energiataloudellinen ilmanvaihdon pikkujättiläinen ILMANVAIHTOA LUONNON EHDOILLA VUODESTA 1983 KERROS- JA RIVITALOIHIN Piccolo - energiataloudellinen ilmanvaihdon pikkujättiläinen Piccolo ON -mallit Pienessä asunnossa voi olla vaikeaa löytää sopivaa paikkaa

Lisätiedot

ERISTYSTASON VALVONTARELE MEV-7 ver.2.3.3

ERISTYSTASON VALVONTARELE MEV-7 ver.2.3.3 ERISTYSTASON VALVONTARELE MEV-7 ver.2.3.3 HUOM! 500 V Eristysvastus mittaus MEV-7 valvomissa piireissä kielletty! MEV-7 mittausjohtimet irrotettava mittauksen ajaksi. LC-7 jatkuvuusmittauksen ajaksi valvottavien

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiaekspertin peruskurssi osa 1: lämpö & vesi 17.03.2014, Tampere DI Petri Pylsy Ekspertti ei kuitenkaan koske säätöihin, sen tekee aina kiinteistönhoitaja

Lisätiedot

Ilmanvirtauksen mittarit

Ilmanvirtauksen mittarit Swema 3000 yleismittari/monitoimimittari sisäilmastomittauksiin Ilmastoinnin yleismittari, Vahva metallirunkoinen Swema 3000 on suunniteltu ilmastoinnin, sisäilmaston ja olosuhdemittausten tarpeisiin erityisesti

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja rakennuksen automaation luokitus

Energiatehokkuus ja rakennuksen automaation luokitus Energiatehokkuus ja rakennuksen automaation luokitus Energiatehokkuus enemmän vähemmällä Tulos: hyvä sisäilmasto ja palvelutaso Panos: energian kulutus Rakennuksen energiatehokkuuteen voidaan vaikuttaa

Lisätiedot

VENLA. Nurmijärven Sähkö Oy:n Sähköenergian raportointi pienkuluttajille

VENLA. Nurmijärven Sähkö Oy:n Sähköenergian raportointi pienkuluttajille VENLA Nurmijärven Sähkö Oy:n Sähköenergian raportointi pienkuluttajille 1 VENLA Nurmijärven Sähkön pienkuluttajapalvelu VENLA PALVELUSTA SAAT Kulutustiedot nykyisistä käyttöpaikoistasi Sähkö (Energia)

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus. Ilmanvaihtokoneen kuntotutkimusohje 16.1.2014 1 (5) Ohjeen aihe: Ilmanvaihtokoneet ja niihin liittyvät komponentit

IV-kuntotutkimus. Ilmanvaihtokoneen kuntotutkimusohje 16.1.2014 1 (5) Ohjeen aihe: Ilmanvaihtokoneet ja niihin liittyvät komponentit Ilmanvaihtokoneen kuntotutkimusohje 16.1.2014 1 (5) IV-kuntotutkimus Ohjeen aihe: Ilmanvaihtokoneet ja niihin liittyvät komponentit Tämä IV-kuntotutkimusohje koskee ilmanvaihtokoneita ja niihin liittyviä

Lisätiedot

SiMAP lämmityksen säätö. SiMAP säätää - Sinä säästät

SiMAP lämmityksen säätö. SiMAP säätää - Sinä säästät SiMAP lämmityksen säätö SiMAP säätää - Sinä säästät Rappukäytävään asennettava reititin vahvistaa antureiden signaalia säätimelle. Mikä SiMAP Säätö? SiMAP Säätö on täysin uudenlainen kiinteistön lämmityksen

Lisätiedot

KATUVALAISTUKSEN OHJAUSJÄRJESTELMÄ TOIMIVUUS- JA TEKNISET VAATIMUKSET

KATUVALAISTUKSEN OHJAUSJÄRJESTELMÄ TOIMIVUUS- JA TEKNISET VAATIMUKSET KATUVALAISTUKSEN OHJAUSJÄRJESTELMÄ TOIMIVUUS- JA TEKNISET VAATIMUKSET 20.06.2012 2(7) 1. YLEISTÄ Tavoitteena on saada valaistus toimimaan luotettavasti alueellisesti yhtaikaisella mutta tarvittaessa porrastettavalla

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus. Lämmöntalteenoton kuntotutkimusohje 16.1.2014 1 (9) Ohjeen aihe: Lämmöntalteenottolaitteet

IV-kuntotutkimus. Lämmöntalteenoton kuntotutkimusohje 16.1.2014 1 (9) Ohjeen aihe: Lämmöntalteenottolaitteet Lämmöntalteenoton kuntotutkimusohje 16.1.2014 1 (9) IV-kuntotutkimus Ohjeen aihe: Lämmöntalteenottolaitteet Tämä IV-kuntotutkimusohje koskee ilmanvaihdon lämmöntalteenottolaitteita. Näitä ovat lämmöntalteenoton

Lisätiedot

Asunto Oy Iidesranta 1 Iidesranta 11 33100 TAMPERE SÄHKÖJÄRJESTELMÄKUVAUS

Asunto Oy Iidesranta 1 Iidesranta 11 33100 TAMPERE SÄHKÖJÄRJESTELMÄKUVAUS Asunto Oy Iidesranta 1 Iidesranta 11 33100 TAMPERE SÄHKÖJÄRJESTELMÄKUVAUS Tampere 27.08.2012 GRANLUND TAMPERE OY Arto Lehmus Työ 01762.P000 SISÄLLYSLUETTELO 0 SÄHKÖJÄRJESTELMÄT... 1 01 Yleistä... 1 02

Lisätiedot

www.asb.fi 09.02.2011 IV-kuntotutkimus Lintukallion päiväkoti Lintukallionkuja 9B 01620 VANTAA

www.asb.fi 09.02.2011 IV-kuntotutkimus Lintukallion päiväkoti Lintukallionkuja 9B 01620 VANTAA www.asb.fi 09.02.2011 IV-kuntotutkimus Lintukallion päiväkoti Lintukallionkuja 9B 01620 VANTAA www.asb.fi Helsinki email: posti@asb.fi Tampere email: asb-yhtiot@asb.fi PÄÄKONTTORI: Konalankuja 4, 00390

Lisätiedot

TaloauT omaat io. Jokaiseen kotiin ja budjettiin

TaloauT omaat io. Jokaiseen kotiin ja budjettiin R TaloauT omaat io Jokaiseen kotiin ja budjettiin Zennio tekee kodistasi nykyaikaisen ja mukavan. Samalla säästät nyt ja tulevaisuudessa. Taloautomaatio jokaiseen kotiin ja budjettiin. Oma koti suunnitellaan

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA, RIIHENMÄEN YHTENÄISKOULU HANKESUUNNITTELU

MÄNTSÄLÄN KUNTA, RIIHENMÄEN YHTENÄISKOULU HANKESUUNNITTELU MÄNTSÄLÄN KUNTA, RIIHENMÄEN YHTENÄISKOULU HANKESUUNNITTELU LVIA RAKENNUSTAPASELOSTUS Muutos/Uudisrakennus Asiakirja n:o LVI 001 Projekti n:o 01274.P000 Viimeisin muutos Laadittu 27.12.2013 Laatija RB Tark./Hyv.

Lisätiedot

DATALOGGERI DT-171 PIKAKÄYTTÖOHJE V 1.2

DATALOGGERI DT-171 PIKAKÄYTTÖOHJE V 1.2 DATALOGGERI DT-171 PIKAKÄYTTÖOHJE V 1.2 S&A Matintupa 2007 Ohjelman käynnistys Ohjelma käynnistyy tuplaklikkaamalla DATALOGGER ohjelmakuvaketta. Ohjelma avautuu tuplaklikkaamalla Datalogger kuvaketta.

Lisätiedot

IV-SELVITYS KORSON PÄIVÄKOTI MERIKOTKANTIE 8, 01450 VANTAA

IV-SELVITYS KORSON PÄIVÄKOTI MERIKOTKANTIE 8, 01450 VANTAA 14.9.2012 IV-SELVITYS KORSON PÄIVÄKOTI MERIKOTKANTIE 8, 01450 VANTAA DELETE TUTKIMUS OY, HELSINKI Mikko Mäkinen p. 040 584 46 88 mikko.makinen@delete.fi SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 1.1 TILAAJA... 3 1.2 KOHDETIEDOT...

Lisätiedot

Huolto-ohje Sivu 1/7. Huolto-ohje. www.economizer.fi ver 2.3

Huolto-ohje Sivu 1/7. Huolto-ohje. www.economizer.fi ver 2.3 Huolto-ohje Sivu 1/7 Huolto-ohje Sisällysluettelo Huolto-ohje Sivu /7 1. Yleistä.... Lämmöntalteenottoyksikkö (LTO-yksikkö)....1. Ulkoasenteinen malli [U-]..... Sisäasenteinen malli [S- tai SL-]... 5..

Lisätiedot

ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄN YLEISARVIOINTI. Harri Ripatti

ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄN YLEISARVIOINTI. Harri Ripatti ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄN YLEISARVIOINTI Harri Ripatti TAVOITTEET Täyttääkö IV-järjestelmä nykyiselle tai tulevalle käytölle asetetut tavoitteet Sisäilmasto, energia, toiminnallisuus jne. Miten todetut tekniset

Lisätiedot

www.asb.fi 01.09.2008 IV-kuntotutkimus Ristipuron päiväkoti, vanha osa ja lisärakennus Laaksotie 1 01390 VANTAA

www.asb.fi 01.09.2008 IV-kuntotutkimus Ristipuron päiväkoti, vanha osa ja lisärakennus Laaksotie 1 01390 VANTAA www.asb.fi 01.09.2008 IV-kuntotutkimus Ristipuron päiväkoti, vanha osa ja lisärakennus Laaksotie 1 01390 VANTAA www.asb.fi Helsinki email: posti@asb.fi Tampere email: asb-yhtiot@asb.fi PÄÄKONTTORI: Konalankuja

Lisätiedot

7.1 Vaihtoehtoja lämmityksen säätöön

7.1 Vaihtoehtoja lämmityksen säätöön 7 Lämmityksen automaatio Lämmitysjärjestelmien automatiikka on hyvin monipuolinen osa-alue, ja eri järjestelmien säätö-, ohjaus- sekä mittaustoiminnot poikkeavat joskus huomattavastikin toisistaan. Suurin

Lisätiedot

IV-SELVITYS PÄHKINÄNSÄRKIJÄN PÄIVÄKOTI PÄHKINÄTIE 2, 01710 VANTAA

IV-SELVITYS PÄHKINÄNSÄRKIJÄN PÄIVÄKOTI PÄHKINÄTIE 2, 01710 VANTAA 10.7.2012 IV-SELVITYS PÄHKINÄNSÄRKIJÄN PÄIVÄKOTI PÄHKINÄTIE 2, 01710 VANTAA DELETE TUTKIMUS OY, HELSINKI Mikko Mäkinen p. 040 584 46 88 mikko.makinen@delete.fi SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 1.1 TILAAJA... 3 1.2

Lisätiedot

Oulun kaupunki / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiatehokas kiinteistö. Pekka Karppanen

Oulun kaupunki / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiatehokas kiinteistö. Pekka Karppanen Oulun kaupunki / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiatehokas kiinteistö Pekka Karppanen Valaistus Valaisimien sammuttaminen Yleispätevä ohje valaisimien sammuttamisesta tiloissa on, että jos

Lisätiedot

Taloyhtiön energiansäästö

Taloyhtiön energiansäästö Taloyhtiön energiansäästö Hallitusforum 19.03.2011 Messukeskus, Helsinki Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry Mitä rakennusten energiatehokkuus on Energiatehokkuus paranee, kun Pienemmällä

Lisätiedot

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy ENERGIANSÄÄSTÖ? ENERGIATEHOKKUUS! ENERGIATEHOKKUUS Energian tehokas hyödyntäminen

Lisätiedot

Optimointitoiminnoilla varustettu lämmityksensäädin 1999.12

Optimointitoiminnoilla varustettu lämmityksensäädin 1999.12 TAC 2112 C-10-42 Optimointitoiminnoilla varustettu lämmityksensäädin 1999.12 TAC 2112 on vesikiertoisiin lämmitysjärjestelmiin tarkoitettu lämmityksensäädin. Radiaattoripiiriä ohjataan ulkolämpötilakompensoidulla

Lisätiedot

Jäähdytysturva Oy Koivukummuntie 4 01510 Vantaa puh. +358 (0)20 754 5235 info@jaahdytysturva.fi www.jaahdytysturva.fi

Jäähdytysturva Oy Koivukummuntie 4 01510 Vantaa puh. +358 (0)20 754 5235 info@jaahdytysturva.fi www.jaahdytysturva.fi Testo 106-T1:ssä on erittäin nopea ja tarkka NTC-anturi yhdistettynä ohueen mittauskärkeen joka ei jätä jälkiä. Testo 106-T1 soveltuu erinomaisesti elintarvikkeiden lämpötilojen mittaukseen esimerkiksi

Lisätiedot

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Timo Luukkainen 2009-05-04 Ympäristön ja energian säästö yhdistetään parantuneeseen

Lisätiedot

VENLA. Nurmijärven Sähkö Oy:n Sähköenergian raportointi pienkuluttajille

VENLA. Nurmijärven Sähkö Oy:n Sähköenergian raportointi pienkuluttajille VENLA Nurmijärven Sähkö Oy:n Sähköenergian raportointi pienkuluttajille 1 VENLA Nurmijärven Sähkön pienkuluttajapalvelu VENLA PALVELUSTA SAAT Kulutustiedot nykyisistä käyttöpaikoistasi Sähkö (Energia)

Lisätiedot

112626SF-02 2012-09 FLEXIT CS2000. Pikaopas. CS2000 - Automatiikkajärjestelmä

112626SF-02 2012-09 FLEXIT CS2000. Pikaopas. CS2000 - Automatiikkajärjestelmä FLEXIT 112626SF-02 2012-09 CS2000 Pikaopas CS2000 - Automatiikkajärjestelmä Sisällysluettelo 1. HMI...3 2. Asetukset... 3 2.1. Johdanto...3 2.2. Valitse kieli...3 2.3. Aseta kellonaika/päivämäärä...3 2.4.

Lisätiedot

VIESMANN. Käyttöohje VITOSOLIC 100. laitteiston käyttäjälle. Aurinkolämmitysjärjestelmien ohjainlaite. 5578 640 FI 10/2009 Säilytä ohjeet!

VIESMANN. Käyttöohje VITOSOLIC 100. laitteiston käyttäjälle. Aurinkolämmitysjärjestelmien ohjainlaite. 5578 640 FI 10/2009 Säilytä ohjeet! Käyttöohje laitteiston käyttäjälle VIESMANN Aurinkolämmitysjärjestelmien ohjainlaite VITOSOLIC 100 10/2009 Säilytä ohjeet! Turvaohjeet Turvallisuus Näitä turvaohjeita on tarkoin noudatattava, jotta loukkaantumisilta

Lisätiedot

Gebwell Käyttöpääte UI400 Pikaohje

Gebwell Käyttöpääte UI400 Pikaohje Gebwell Käyttöpääte UI400 Pikaohje Liikkuminen valikossa Pyöritä navigointirullaa: Valitse symboli navigointi valikosta. Valittu symboli näkyy tummennettuna valikossa. Paina navigointirullaa = Valitse

Lisätiedot

Kiinteistöautomaatio energiatehokkuuden edistämisessä. Copyright Siemens Osakeyhtiö 2009. All rights reserved

Kiinteistöautomaatio energiatehokkuuden edistämisessä. Copyright Siemens Osakeyhtiö 2009. All rights reserved Kiinteistöautomaatio energiatehokkuuden edistämisessä Copyright Siemens Osakeyhtiö 2009. All rights reserved istä säästöt syntyvät? Automaattinen LVIS-järjestelmien ohjaus, säätö ja valvonta -Ajallisesti

Lisätiedot

Suunnittelu / Asennusohjeet

Suunnittelu / Asennusohjeet Suunnittelu / Asennusohjeet Versio 1.0 (041110) Sisältö 1 PERUSTA 2 2 SUUNNITTELU 2 2.1 Esisuunnittelu 2 2.1.1 Järjestelmän laajuus 2 2.1.2 Toimintakuvaukset 2 2.2 Komponenttien sijoitukset 3 2.2.1 Tasopiirustukset

Lisätiedot

RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄ TEKNINEN ERITTELY. Tampere 15.8.2012 Työ 63309EA A1210

RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄ TEKNINEN ERITTELY. Tampere 15.8.2012 Työ 63309EA A1210 RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄ TEKNINEN ERITTELY Tampere 15.8.2012 Työ 63309EA 1 (36) SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 3 1.1 Rakennuskohteet... 3 2. LAITTEISTO JA KAAPELOINTI... 3 2.1 Yleistä... 3 2.2 Valvomopalvelu...

Lisätiedot

Lämpömittari ja upotustasku venttiiliin MTCV DN 15/20. Kuulasululliset venttiiliyhdistäjät (2 kpl sarjassa) G ½ x R ½ venttiiliin MTCV DN 15

Lämpömittari ja upotustasku venttiiliin MTCV DN 15/20. Kuulasululliset venttiiliyhdistäjät (2 kpl sarjassa) G ½ x R ½ venttiiliin MTCV DN 15 MTCV lämpimän käyttöveden kiertotermostaatti Käyttö MTCV on lämpimän käyttöveden kiertotermostaatti. MTCV huolehtii lämpimän käyttövesiverkoston lämpötasapainosta. Venttiili asennetaan kiertojohtoon, jossa

Lisätiedot

TX elektroninen ohjainyksikkö

TX elektroninen ohjainyksikkö TX elektroninen ohjainyksikkö Sivu 1 / 20} 1.0.0 Sisällysluettelo 1.0.0 Sisällysluettelo... 2 2.0.0 Yhteenveto... 3 3.0.0 Toimintojen kuvaus... 4 3.1.0 Käyttäjäasetukset... 4 3.1.1 Toiminta päivällä...

Lisätiedot

POISTOILMALÄMPÖPUMPPUJEN ASENTAJAN OPAS

POISTOILMALÄMPÖPUMPPUJEN ASENTAJAN OPAS POISTOILMALÄMPÖPUMPPUJEN ASENTAJAN OPAS Tämä opas ei ole täydellinen asennusopas. Tarkempaa tietoa löytyy NIBE lämpöpumppujen ja niiden lisävarusteiden asennusohjeista. NIBE PILP OPAS 1437-1 1 NIBE F370

Lisätiedot

CD-ohjauspaneeli Service Menu

CD-ohjauspaneeli Service Menu D2074877-FI 25-04-2012V.A003 Sisällysluettelo 1 Käyttö... 1 1.1 Käyttöliittymän kuvaus... 1 1.1.1 Ohjauspaneeli... 1 2 Näytön symbolit... 2 3 valikon kuvaus... 3 3.1 Lämpötilan asettaminen... 7 3.2 Manuaalinen

Lisätiedot

Synco TM 700 säätimen peruskäyttöohjeet

Synco TM 700 säätimen peruskäyttöohjeet Synco TM 700 säätimen peruskäyttöohjeet Nämä ohjeet on tarkoitettu säätimen loppukäyttäjälle ja ne toimivat sellaisenaan säätimen mallista riippumatta. Säätimessä on kolme eri käyttäjätasoa, joista jokaisessa

Lisätiedot

Paineanturin TBLZ-1-23-aa asennus GOLD/COMPACT/MIRUVENT

Paineanturin TBLZ-1-23-aa asennus GOLD/COMPACT/MIRUVENT Paineanturin TBLZ-1-23-aa asennus GOLD/COMPACT/MIRUVENT 1. Yleistä Paine-anturia käytetään laitoksissa, joissa pyritään säädettävään ilmavirtaan pitämällä kanaviston paine vakiona. Paineanturia käytetään

Lisätiedot

IDH 125-250-E1. Asennusohje IDH 125-250-E1 / PUHZ Ulkoyksiköt IDH 125-250

IDH 125-250-E1. Asennusohje IDH 125-250-E1 / PUHZ Ulkoyksiköt IDH 125-250 -E1 Asennusohje -E1 / PUHZ Ulkoyksiköt Tämä asennusohje on täydennys ulkoyksiköiden PUHZ ja lämpöpumppukonvektoreiden -yhdistelmille. Järjestelmän kuvaus Ulkoyksikkö: PUHZ-ZRP125 PUHZ-SHW112 PUHZ-RP200

Lisätiedot

Kaupan alan toimenpideohjelma. 1. Käyttöhyödykejärjestelmiin liittyvät tehostamistoimet

Kaupan alan toimenpideohjelma. 1. Käyttöhyödykejärjestelmiin liittyvät tehostamistoimet Raportoidut energiansäästöön ja sen käytön tehostamiseen vaikuttavat toimenpiteet vuonna 2010 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen palvelualan toimenpideohjelmat Kaupan alan toimenpideohjelma 1.

Lisätiedot

ComfortZone CE50/CE65

ComfortZone CE50/CE65 ComfortZone CE50/CE65 KÄYTTÖ-OHJE www.scanoffice.fi ComfortZone L Ä M P I M Ä N K O D I N T O I M I V A S Y D Ä N Sisällys - käyttö Ohjauspaneeli ja sen käyttö...3 Käyttöasetukset... 4 Yleistä... 4 Sisälämpötila...

Lisätiedot

Sähkökeskus kylmä- ja pakastehuoneisiin

Sähkökeskus kylmä- ja pakastehuoneisiin 25.4.2011 SS Sähkökeskus kylmä- ja pakastehuoneisiin Sähkökeskus soveltuu kylmä- ja pakastehuoneisiin. Sähkökeskusta on 2 mallia. Sähkökeskus EKC301 säätimelllä (SAHKO186501) Sähkökeskus ilman säädintä

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Turku 18.01.2010 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ilmanvaihdon parantaminen

Lisätiedot

VPL55 Mitat. MITAT VPL 55 Katso eri rakennevaihtoehdot jäljempänä. Tulo. Ulko HUOLTO. Jäte. Poisto PÄÄTY B PÄÄTY A

VPL55 Mitat. MITAT VPL 55 Katso eri rakennevaihtoehdot jäljempänä. Tulo. Ulko HUOLTO. Jäte. Poisto PÄÄTY B PÄÄTY A MITT VPL 55 Katso eri rakennevaihtoehdot jäljempänä VPL55 Mitat 77 45 2790 30 620 70 CTS5000 PNEELI 500 Tilavaraus jälkilämmittimelle tulokanavassa. (sähkö tai vesi) 3 Tulo Ulko 400 4 Jäte IV-KOJE Poisto

Lisätiedot

VKL TEKNINEN OHJE KYTKENNÄT. Nestekiertoisen jälkilämmityspatterin kytkennät VALLOX-ilmanvaihtokoneisiin:

VKL TEKNINEN OHJE KYTKENNÄT. Nestekiertoisen jälkilämmityspatterin kytkennät VALLOX-ilmanvaihtokoneisiin: KL KYKNNÄ 1.09.100F 6.6.2008 ALLOX ALLOX igit S KL ALLOX 95 KL KNINN OHJ Nestekiertoisen jälkilämmityspatterin kytkennät ALLOX-ilmanvaihtokoneisiin: ALLOX IGI S KL / ALLOX 130 KL / ALLOX 75 KL / ALLOX

Lisätiedot

VPL31 Mitat. MITAT VPL 31 Katso eri rakennevaihtoehdot jäljempänä. Tulo. Ulko HUOLTO. Jäte. Poisto PÄÄTY B PÄÄTY A

VPL31 Mitat. MITAT VPL 31 Katso eri rakennevaihtoehdot jäljempänä. Tulo. Ulko HUOLTO. Jäte. Poisto PÄÄTY B PÄÄTY A MITT VPL 3 Katso eri rakennevaihtoehdot jäljempänä VPL3 Mitat 77 5 60 30 70 70 STS5000 paneeli 500 Tilavaraus jälkilämmittimelle tulokanavassa. (sähkö tai vesi) 3 Tulo Ulko 00 Jäte IV-KOJE Poisto PÄÄTY

Lisätiedot

Käyttöohje huoltohenkilölle. PowerUnit ja näyttöpaneeli UV-erotinyksikölle.

Käyttöohje huoltohenkilölle. PowerUnit ja näyttöpaneeli UV-erotinyksikölle. Käyttöohje huoltohenkilölle. PowerUnit ja näyttöpaneeli UV-erotinyksikölle. Tekninen tuki. Puh: Jyrki Hämäläinen 010 231 2035 Email: jyrki.hamalainen@jeven.fi Kotisivut: www.jeven.fi ALAVALIKOT. Tässä

Lisätiedot

KAUKOVALVONTAOHJELMA CARELAY CONTROL WPREMOTE

KAUKOVALVONTAOHJELMA CARELAY CONTROL WPREMOTE KAUKOVALVONTAOHJELMA CARELAY CONTROL WPREMOTE Tämä kuvaus on tarkoitettu Carelay - tuotteen Waterpumps WP:n ja Power Factor::n sovelluskohteisiin. Yleistä Carelay Control Wpremote on kaukovalvontaohjelma,

Lisätiedot

www.asb.fi 14.10.2008 IV-kuntotutkimus Leppäkorven puukoulu Korpikontiontie 5 01450 VANTAA

www.asb.fi 14.10.2008 IV-kuntotutkimus Leppäkorven puukoulu Korpikontiontie 5 01450 VANTAA www.asb.fi 14.10.2008 IV-kuntotutkimus Leppäkorven puukoulu Korpikontiontie 5 01450 VANTAA ASB-YHTIÖT www.asb.fi Helsinki email: posti@asb.fi Tampere email: asb-yhtiot@asb.fi PÄÄKONTTORI: Konalankuja 4,

Lisätiedot

TRV 300. Termostaattianturit

TRV 300. Termostaattianturit TRV 300 Termostaattianturit IMI HEIMEIER / Termostaatit ja patteriventtiilit / TRV 300 TRV 300 Nämä omavoimaiset patteriventtiileiden termostaattianturit ovat luotettavia, tarkkoja ja pitkäikäisiä. Tärkeimmät

Lisätiedot