Rakennusautomaatiojärjestelmien käyttöliittymäohje SUUNNITTELU TOTEUTUS VALVONTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rakennusautomaatiojärjestelmien käyttöliittymäohje SUUNNITTELU TOTEUTUS VALVONTA"

Transkriptio

1 Rakennusautomaatiojärjestelmien käyttöliittymäohje SUUNNITTELU TOTEUTUS VALVONTA RAU Versio

2 MUUTOKSET Versio Muutos 3.1 Täsmennetty käyttöliittymäohjeen liitteitä seuraavasti: - Grafiikkakuvamallin liitteeseen 2 lisätty suodattimien laitetunnukset (S01, S02). - Grafiikkakuvamallin liitteeseen 3 selvennetty mistä laitetunnusjärjestelmän koodit muodostuvat (liite 3, s.1). - Grafiikkakuvamallin liitteeseen 5 täsmennetty pikasulkukoteloiden RAU - liityntöjä sekä kansliahälyttimen / pikasulkukotelon /painevahdin välisiä kytkentöjä. - Grafiikkakuvamallin liitteeseen 6 täsmennetty huone lämpötila-anturin esitystapaa siten, että eroteltu asetusarvopotentiometri (TH) omaksi yksiköksi. - Grafiikkakuvamallin liitteeseen 7 täsmennetty (lisätty tarketekstiä) mallikaavion selitysosaan. - Grafiikkakuvamallin liitteeseen 8 täsmennetty huone lämpötila-anturin esitystapaa siten, että eroteltu asetusarvopotentiometri (TH) omaksi yksiköksi. - Grafiikkakuvamallin liitteeseen 9 täsmennetty / selventävä tekstiosuus koskien kiinteistötunnuksen käyttöä rakennusautomaatiojärjestelmän ohjelmoinnissa (ohjelmoitaessa piste RAU-järjestelmään ei kiinteistötunnusta huomioida). - Lisätty uusi grafiikkakuvamalli liite 11 (keskusimujärjestelmä). 3.2 Täsmennetty käyttöliittymäohjetta ja sen liitteitä seuraavasti: - Lisätty kohtaan 2.1 suunnittelijalle velvoite selvittää valvomolaitteiden liittämisestä HUS:n LAN -verkkoon. - Lisätty kohtaan Raportointi velvoitteet sisäilman olosuhteiden ja hälytyksien yhteenvetoraporteista ( Yhteenvetoraportit). - Lisätty kohtaan 4 NYKYISTEN ALAKESKUKSIEN LIITTÄMI- NEN UUSITTAVAAN RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJES- TELMÄÄN velvoitteet purkaa myös vanhat pois jäävät liityntäpisteet alakeskuksista ja valvomografiikalta. - Lisätty velvoite, loppudokumentoinnin toimittamisesta myös sähköisessä muodossa (2.2.15). - Grafiikkakuvamallin liitteessä 1 olevaa graafisen käyttöliittymän kuvahierarkiapuustoa täsmennetty. - Grafiikkakuvamallin liitteeseen 1 lisätty NÄYTÖN VAKIO- OSAAN linkkipinnat RAU - järjestelmäkaaviolle, ja Yhteenvetoraporteille (olosuhteet / hälytykset). - Grafiikkakuvamallin liitteessä 1 oleva KOOSTEKUVA muutettu KOONTIKUVAKSI. Vastaavasti selosteosa muutettu vastaamaan KOONTIKUVAA. Päivämäärä/ Tekijä MSi MSi

3 Versio Muutos 3.3 Täsmennetty käyttöliittymäohjeen liitteitä seuraavasti: - Muutettu kohtaan 2.1 näyttöpäätteen kooksi vähintään 24 - Grafiikkakuvamallin liitteeseen 5 muutettu painevahdin painekytkimien laitetunnuksen muodot. - Grafiikkakuvamallin liitteeseen 6 muutettu puhallinkonvektorien nimeämistapaa (huonetilan tunnus juoksevan numeron eteen). - Lisätty liitteeseen 8 ilmastointipalkkien laitenumerointi, ja täsmennetty ilmastointipalkkiventtiileiden laitenumerointia. - Grafiikkakuvamallin liitteeseen 9 muutettu kiireellisten hälytyspisteiden painekytkimien pistetunnuksia. - Grafiikkakuvamallin liitteeseen 9 muutettu painekytkimien kirjoitusasu ja pistetunnus, sekä lämpötila-anturien pistetunnus. Päivämäärä/ Tekijä JNi/JLK

4 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO Ohjeen tavoitteet Ohjeen käyttö Käyttöliittymä 2 2 VALVOMO Valvomon laitteet Valvomo- ohjelmistot Valvomo-ohjelmistot, yleensä Graafiset tulostukset, yleistä Hakukuvat Prosessikaaviot Tasokuvat Muut kuvat Grafiikkakuvien piirustussäännöt Raportointi Hälytystoiminnot Jatkohälytysten käsittely Käyttäjätasot Varmuuskopiointi Pistetunnukset Selväkielitekstit Dokumentaatio 13 3 LAITTEIDEN OHJAUS JA VALVONTA Yleistä Ilmanvaihtokoneet Perusilmanvaihtokoneet Erilliset ilmanvaihtokoneet ja puhaltimet Lämmitysverkostot Kaukolämpöverkostot Patteriverkostot Ilmastointiverkostot Erilliset sekoituspiirit Ilmastointiverkoston häiriöhälytys Käyttövesiverkostot Kattilalaitokset Höyryverkostot Jäähdytysvesiverkostot Vedenjäähdytyskoneet, liuosjäähdyttimet Verkostot Vapaajäähdytys Erillisjärjestelmät (LVI-) Yleistä Pumppaamot, erotuskaivot Erilliset putkistoverkostot Sairaalakaasuverkostot Kylmälaitteet Ilmanvaihdon hätäpysäytys Erillisjärjestelmät (SÄHKÖ-) Yleistä Sähköjärjestelmät (> 400V.) 23

5 3.6.3 Sähköjärjestelmät ( 400V.) Teletekniset järjestelmät 24 4 NYKYISTEN ALAKESKUKSIEN LIITTÄMINEN UUSITTAVAAN RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄÄN Yleistä Liittämisperiaatteet 25 5 RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄN TIETOJEN MÄÄRITTÄMINEN 26 6 TAPAHTUMAOHJELMAT 26 LIITTEET Liite 1 Grafiikkasivumallit; Grafiikkapolku Liite 2 Säätökaaviomalli; Tuloilmakone Liite 3 Säätökaaviomalli; Lämmitysjärjestelmä Liite 4 Säätökaaviomalli; Jäähdytysjärjestelmä Liite 5 Säätökaaviomalli; Erillispisteet (pikasulkukotelo) Liite 6 Säätökaaviomalli; Puhallinkonvektorit Liite 7 Säätökaaviomalli; Saneerattu iv-kone (uudet tunnukset) Liite 8 Säätökaaviomalli; Jäähdytyspalkkialueet Liite 9 Rakennusautomaatiojärjestelmän tietojen määrittäminen Liite 10 Tapahtumaohjelmat Liite 11 Säätökaaviomalli; Kaasunpoistojärjestelmä

6 Rakennusautomaatiojärjestelmän käyttöliittymäohje RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMIEN KÄYTTÖLIITTYMÄOHJE 1(26) 1 Johdanto 1.1 Ohjeen tavoitteet 1.2 Ohjeen käyttö Käyttöliittymäohjeen tavoitteena on yhtenäistää Helsingin Yliopistollisen keskussairaalan (HYKS:in) alueilla toteutettavien uusien ja saneerattavien rakennusautomaatiohankkeiden suunnitteluperiaatteet, rakennusautomaatiojärjestelmien valvomokäyttöliittymät ja raportit sekä valvontapisteiden laitetunnukset ja selväkielitekstit. Valvomoiden käyttöliittymät ja raportit rakennetaan samojen periaatteiden mukaan kaikissa kohteissa, jolloin järjestelmien käyttö helpottuu mm. päivystystilanteessa. Valvontapisteet määritellään samojen periaatteiden mukaan kaikissa kohteissa. Pistevalinnoissa tulee kiinnittää erityistä huomiota tilaajan tarpeisiin seurata taloteknisten järjestelmien toimintaa, energiankulutusta ja sisäolosuhteita käyttövaiheen aikana. Valvontapisteiden laitetunnukset ja selväkielitekstit yhtenäistetään tämän ohjeen mukaisesti. Erityistä huomiota tulee kiinnittää kiireellisten hälytyksien (hälytysluokat 1 ja 2) sekä LVI- ja sähköerillispisteiden laitetunnuksien ja selväkielitekstien määrittelyissä. Pisteiden tunnuksista ja teksteistä tulee saada yksiselitteisesti selville esim. mikä laite hälyttää. Ohjetta laadittaessa on otettu huomioon käyttäjien tarpeet sekä aikaisemmin laaditut käyttöliittymäohjeet. Ohjetta käytetään kaikissa HYKS:n alueella toteutettavien rakennusautomaatiojärjestelmien suunnittelussa ja toteutuksessa. Rakennusautomaatiosuunnittelija noudattaa käyttöliittymäohjeen periaatteita RAU-suunnitteluasiakirjoissa ja huolehtii yhdessä LVI-, sähkö- ja muiden erikoisalojen suunnittelijoiden kanssa, että valvontapistevalinnat ja valvontapisteiden tunnukset ja selväkielitekstit tehdään käyttöliittymäohjeen mukaisesti. Kuhunkin rakennuskohteeseen hankittavat RAU-järjestelmät ja -ohjelmistot eritellään tarkemmin ko. kohteen suunnitteluasiakirjoissa. Rakennusautomaatiourakoitsija noudattaa toteutuksessa käyttöliittymäohjeen periaatteita, erityisesti käyttöliittymän rakennetta, raportointia ja pisteiden laitetunnuksia ja selväkielitekstejä koskevat asiat.

7 Rakennusautomaatiojärjestelmän käyttöliittymäohje 2(26) 1.3 Käyttöliittymä Käyttöliittymällä tarkoitetaan rakennusautomaatiojärjestelmien valvomolaitteita ja -ohjelmistoja, joiden avulla kiinteistön käyttäjät valvovat ja ohjaavat RAU-järjestelmään liitettyjä LVIS-, KSL-, -ym. järjestelmiä ja laitteita.

8 Rakennusautomaatiojärjestelmän käyttöliittymäohje 3(26) 2 Valvomo 2.1 Valvomon laitteet Peruskokoonpanoltaan klinikkakohtaisen valvomon laitteisto on seuraava: PC/ keskusyksikkö (sisältää ADSL-/ISDN-modeemit) Näyttöpääte näppäimistöin ja hiirellä, vähintään 24 näyttö Hälytyskirjoitin Raportti värikirjoitin Huoltopääte (siirrettävä, ellei alakeskuksia ole varustettu kiintein käyttönäppäimistöin) UPS- laite (valvomon ½ h. syöttöä varten) Hankittavat valvomolaitteet ja niiden tekniset ominaisuudet määritellään kohteen rakennusautomaatiotyöselityksessä. Ellei laitekannan yhtenäisyys muuta edellytä tulee käyttää teknisiltä ominaisuuksiltaan alan nykyaikaisimpia laitteita, erityisesti PC:n osalta, niin että käyttöliittymäohjeen asettamat vaatimukset toteutuvat. Suunnittelijan tulee aina tapauskohtaisesti selvittää valvomolaitteiden liittämisestä HUS:n LAN-verkkoon. 2.2 Valvomo- ohjelmistot Valvomo-ohjelmistot, yleensä Valvomo-ohjelmiston päivitystarve arvioidaan aina hankkeen suunnitteluvaiheen aikana. Mikäli valvomo-ohjelmisto päivitetään hankkeen yhteydessä, tulee suunnitteluvaiheen aikana myös selvittää vaihtoehtoisesti Internet-pohjaisten (webselain) valvomo-ohjelmistojen soveltuvuutta RAU - järjestelmän käyttöliittymäksi Graafiset tulostukset, yleistä Käyttöpäätteellä on voitava tulostaa ja laatia hakukuvia, dynaamisia prosessikaavioita, paikannuskuvia (tasokuvia), taulukoita ja käyrä/ pylväsdiagrammeja. Taulukoiden ja diagrammien laadintaa varten käyttöliittymässä on oltava EXCEL- taulukkolaskentaohjelma. Käyttöliittymän graafinen rakenne ja käyttötapa on sovittava yhdessä rakennuttajan kanssa ja täsmennettävä urakoitsijalle ennen käyttöliittymän ohjelmointia. Käyttöliittymän hakukuvien hierarkia on esitetty liitteessä 1.

9 Rakennusautomaatiojärjestelmän käyttöliittymäohje 4(26) Hakukuvat Prosessikaaviot Tasokuvat Hakukuvat sisältyvät urakkaan. Hakukuvissa on klinikkakohtainen listaus osajärjestelmistä ja niissä valintaikkuna prosessikaavioon ja paluuyhteys klinikan pohjakuvaan ja hakukuvaan. Prosessikaaviot sisältyvät urakkaan. Lisäyksiä ja muutoksia on voitava tehdä käyttöpäätteellä jolloin käytetyt symbolit ja kuva-alkiot sisältyvät valvomoohjelmistoihin. Kaavioiden laadinta tapahtuu hiirellä ja näppäimistöllä. Yhteen kaaviosivuun on voitava liittää vähintään 60 jatkuvasti päivittyvää (dynaamista) järjestelmän arvoa mittayksikköineen tai laitteen tilailmaisua. Kukin näytetty parametri on voitava tekstittää pistetunnuksellaan ja max. 20 merkin selitetekstillä. Näyttöikkunat on voitava sijoittaa vapaasti kaaviosivulle. Parametrien tilat ja tilan muutokset ilmaistaan säätökaaviossa värein ao. symbolissa/ näyttöikkunassa. Punainen väri varataan ainoastaan hälytystilan ilmaisuun. Tulevien ja poistuvien hälytyksien on tulostuttava näyttöön riippumatta siitä onko asianomainen prosessikaavio tai muu grafiikkakuva valittu näyttöön. Asetusarvoja, käyntiaikoja, säädön parametrejä yms. on voitava muuttaa prosessikaavion apukuvista, jotka on saatava näyttöön maks. kahdella näyttöikkunan sisäkkäisellä valinnalla. Kaavioiden ym. muutoksien teko käyttöpäätteellä ei saa keskeyttää rakennusautomaatiojärjestelmän normaalia toimintaa. Prosessikaavioiden lukumäärä määritellään klinikkakohtaisesti asianomaisen rakennusautomaatiojärjestelmän työselityksessä. Prosessikaaviot käsittävät yhden sivun osajärjestelmän perusosalle (esim. tulo-/ poistoilmakone) ja tarvittavan määrän jatkosivuja palvelualueen ilmanjakelusta (esim. jälkikäsittely-yksiköt), verkostosta ym. Kaaviosivusta on valintaikkunayhteys edelliseen/ seuraavaan kaaviosivuun ja kerrostaso/ palvelualuekuviin sekä paluuyhteys pääjärjestelmäkuvaan. Erillisjärjestelmien pisteet esitetään dynaamisina taulukon muodossa tai ne voidaan esittää sijainnin/ palvelualueen mukaisilla grafiikkakuvilla. Tasokuvat sisältyvät urakkaan. Lisäyksiä ja muutoksia on voitava tehdä käyttöpäätteellä jolloin käytetyt symbolit ja kuva-alkiot sisältyvät valvomoohjelmistoihin. Kaavioiden laadinta tapahtuu hiirellä ja näppäimistöllä. Yhteen kaaviosivuun on voitava liittää vähintään 60 jatkuvasti päivittyvää (dynaamista) järjestelmän arvoa mittayksikköineen tai laitteen tilailmaisua.

10 Rakennusautomaatiojärjestelmän käyttöliittymäohje Kukin näytetty parametri/ laite on voitava tekstittää pistetunnuksellaan ja maks. 20 merkin selitetekstillä. Näyttöikkunat on voitava sijoittaa vapaasti kaaviosivulle. Tasokuvat laaditaan seuraavan kuvahierarkian mukaisesti: 0. Kartta Karttakuva laaditaan jos käytössä on yhteisvalvomo, josta voidaan valvoa kaikkia alueen klinikoita ja erillisiä kiinteistöjä. 5(26) Kaikki alueen kiinteistöt kuvataan aluekartassa, josta voidaan siirtyä halutun klinikan tms. kiinteistön pohjakuvaan. Mikäli jokin valvottava kohde sijaitsee alueen ulkopuolella, sen kuvake on liitettävä aluekarttaan. Karttakuvasta on valintaikkunayhteys alueen klinikoihin ja muihin erillisiin kiinteistöihin. 1. Klinikan pohjakuva Pohjakuvaan sijoitetaan klinikan rakennusosat. Pohjakuvasta on valintaikkunayhteys erillisiin rakennusosakuviin ja paluu karttakuvaan. 2. Rakennusosa Rakennusosakuvaan sijoitetaan rakennuksen kerrokset. Rakennusosakuvasta on valintaikkunayhteys eri kerrostasokuviin ja paluu pohjakuvaan. 3. Kerrostasokuva Kerrostasokuvat laaditaan niistä kerroksista, joissa on rakennusautomaatiojärjestelmän tai siihen liittyvien muiden järjestelmien laitteita tai palvelualueita. Näitä ovat: - iv- koneiden tai erillisten jälkikäsittelypiirien palvelualueet - valvonta-alakeskukset - rakennusautomaatiojärjestelmään liitettyjä laitteita palvelevat ryhmäkeskukset - iv- konehuoneissa olevat tulo-/ poistoilmakoneet - erilliset iv- koneet - huonetilojen mittausarvot - erillispisteiden hälytys- ja tilatiedot - huonekohtaisista erillissäädöistä mittaukset sekä pääsy asetusarvojen ja säätöparametrien asetteluun Kerrostasokuvasta on valintaikkunayhteys suoraan kuvassa esitettyjen osajärjestelmien prosessikaavioon ja paluu rakennusosakuvaan. Kerrostasokuvissa esitetyillä ilmanvaihtokoneilla on dynaaminen käyttötilan tai hälytyksen ilmaisu.

11 Rakennusautomaatiojärjestelmän käyttöliittymäohje Muut kuvat Iv- konehuoneissa ja lämmönjakohuoneissa olevia mittaustietoja ei esitetä kerrostasokuvassa. 6(26) Osajärjestelmien vertailtavuudesta riippuen voidaan määrittää yhteenvetokuvia, jotka käsittävät koneryhmiä tai esim. sopivasti ryhmiteltyjä pääparametrejä, joiden vertailu antaa kuvan mahdollisista poikkeamista toimintatilojen ja mittausarvojen suhteen. Samassa ilmanvaihto- tai muussa vastaavassa konehuoneessa olevat koneet koostetaan yhdeksi näytöksi jolloin voidaan suorittaa konehuonekierros valvomossa koneelta koneelle. Useamman koneen pääparametreistä, esim. tuloilman lämpötilasta, kanavapaineesta yms. muodostetaan pylväsnäytöin profiilikuva, jossa toleranssialue ja poikkeamat ylös- tai alaspäin osoitetaan hälytys- tai huomiovärillä (Liite 1, lehti 6). Prosessikaavioissa on valintaikkuna lisätietosivulle, jossa on ko. osajärjestelmää koskevat tärkeimmät tiedot, kuten toimintaselostukset, viritysarvot ja muu ei- dynaaminen muistiotiedosto Grafiikkakuvien piirustussäännöt Prosessikaavioiden rakenne on liitteissä 2-8 esitetyn mukainen, jolloin virtaussuunnat ym. ovat kaikissa kohteissa yhtenäiset. Värejä valittaessa on huomioitava, että ne myös saadaan näkymään väritulostimen paperille. Prosessikaavioissa käytettävät värit ja niiden merkitys ovat seuraavat: Dynaaminen osa Väri Merkitys Huom. Violetti Sininen Turkoosi Säätöohjaus Vihreä Käynti *) Keltainen Asetusarvo Oranssi Poikkeutettu arvo Punainen Hälytys (ainoastaan!) Valkoinen Seis- tila, mittaus *) Nopeusportaan indikointi tekstillä: 1/2-, osa-, 1/1- nop

12 Rakennusautomaatiojärjestelmän käyttöliittymäohje 7(26) Staattinen osa Väri Merkitys Huom. Violetti Sininen Vaalean sininen Raitisilmakanava Turkoosi Vihreä Keltainen Muutettavan asetusarvon otsikko Vaalean keltainen Poisto-/ jäteilmakanava Punainen Ei käytössä Vaalean punainen Käsitellyn ilman kanava Harmaa Rajaus, kirjoitintulostuksen pohja Valkoinen Rajaus, tekstit, symbolien rajaviivat Raportointi Yleistä RAU-suunnitteluasiakirjoissa määritellään kohdissa esitetyt seurannat ja raportit Kulutusseuranta Kulutusseuranta ja mittarikohtainen kuukausiraportointi toteutetaan rakennusautomaatiojärjestelmän avulla. Kulutusseurannan muu raportointi tapahtuu huolto- ja ylläpitojärjestelmässä (RYHTI ). Kulutustietojen siirtäminen rakennusautomaatiojärjestelmästä ylläpitojärjestelmään (RYHTI ) pitää selvittää suunnitteluvaiheen aikana tapauskohtaisesti. Ensisijainen tavoite on, että kulutustiedot siirtyvät automaattisesti. Raporteissa tulostetaan määrämittauksin kerätyt kulutustiedot. Raportointijakson pituus on pääsääntöisesti yksi kuukausi. Muistikapasiteetin on mahdollistettava kuukausitasolla suoritettavat vertailut edellisen vuoden vastaaviin kulutustietoihin kymmenen vuoden aikana.

13 Rakennusautomaatiojärjestelmän käyttöliittymäohje 8(26) Raporttimallien on oltava yhtenäiset rakennusautomaatiojärjestelmässä ja ylläpitojärjestelmässä. Raporteissa tulostuu kumulatiivinen yhteenveto kuluvan vuoden alusta kuukausittain. Jos kulutusmittauksia on paljon, niistä laaditaan oma grafiikkakaavio (koostekuva). 1) Lämpöenergia (kuukausiraportti) Mitattu kulutus (kuluva vuosi, edellinen vuosi, poikkeama %) Normitettu kulutus (kuluva vuosi, tavoitekulutus, edellisen vuoden kulutus, poikkeama tavoitekulutuksesta %) Lämmöntarveluku (kuluva vuosi, edellinen vuosi, normaali vuosi) 2) Sähköenergia (kuukausiraportti) Mitattu kulutus, tavoitekulutus, edellisen vuoden kulutus, poikkeama tavoitekulutuksesta % 3) Vesimäärä (kuukausiraportti) Mitattu kulutus, tavoitekulutus, edellisen vuoden kulutus, poikkeama tavoitekulutuksesta % Kulutuksen seurannan toiminnan varmistamiseksi on anturilaitteiden toimintaan (pulssimittarit yms.) kiinnitettävä erityistä huomiota varsinkin saneerattavissa järjestelmissä. Veden ja höyryn kulutuksen mittaus pienillä virtaamilla on osoittautunut ongelmalliseksi joten soveltuvin mittaustapa ja pulssien lukumäärä, kesto ym. arvot on määriteltävä jo suunnittelun yhteydessä Käyttötuntilaskenta Järjestelmä laskee käyttötilan valvontaan liitettyjen koneiden ja laitteiden käyttötunnit kosketintietojen tai ohjauksen perusteella ja hälyttää annetun käyttötuntimäärän ylittyessä. Laskennat kootaan raportteihin rakennuksittain/järjestelmittäin (esim. lämmitys-, vesi- ja viemäri-, IV-järjestelmät, jne.) Koneissa, joissa on kaksi kierroslukua ja yksi moottori, lasketaan osa- ja 1/1- tehon käyttötunnit yhteen. Käyttötuntiraportti on listatuloste tai grafiikkakuva. Raportti tulostetaan automaattisesti kuukausittain ja muulloin pyydettäessä. Käyttötuntiraportti sisältää seuraavat tiedot: kertyneet käyttötunnit edellisestä nollauksesta käyttötuntien raja-arvon (aseteltavissa)

14 Rakennusautomaatiojärjestelmän käyttöliittymäohje 9(26) raja-arvon ja käyttötuntien välinen ero käyttötuntien nollaus pvm huomautussarake Huoltoilmoitusraportit Raporteissa tulostetaan laitteiden käyntiaikaseurantaan sidottuja huoltotoimenpideohjeita ja seurantailmoituksia tai ne voivat perustua kalenteriohjelmiin. Käyttötuntimäärät lasketaan ja niille asetetaan tarvittaessa hälytysrajat. Rajan ylittyessä annetaan hälytys ja tulostetaan käyttötuntimäärä ja mahdollinen toimenpideohje. Veden kulutusmittaukset on varustettava vuorokautisin vertailuhälytysrajoin mahdollisten vuotojen ilmaisemiseksi. Kalenteriin sidotuilla ilmoituksilla muistutetaan käyttäjää esim. vuodenajoittain suoritettavista asetusarvon tai käyttötilan muutoksista jne. Toimenpideohjeita voidaan myös antaa kiireellisten hälytyksien yhteydessä. Ohjeisiin voidaan määritellä henkilöt joihin on vikatapauksessa otettava yhteyttä ja heidän puhelinnumeronsa. Järjestelmässä on oltava mahdollisuus toimenpideohjeiden lisäämiseen tarvittaessa. Ohjeiden tulee olla yleisluontoisia eikä liian teknisiä. Toimenpideohjeet laatii käyttäjä, ellei toisin sovita. Huolto- ja toimenpideraportteja varten varataan yksi näyttösivu kutakin ilmoitusta varten LTO- hyötysuhdeseuranta Ilmanvaihtokoneiden LTO- laitteille lasketaan kone- tai koneryhmäkohtainen lämmön talteenoton hyötysuhde. Laskenta on jatkuvaa, mutta koneen käynnistymisen jälkeisen kytkeytymisviiveen on oltava aseteltavissa. Lasketulle arvolle on voitava asetella hälytysraja. Laskenta suoritetaan ulkoilman, ja LTO:n yli mitatun lämpötilaeron (tulo- tai vast. poistoilmapuolella) perusteella huomioiden mahdollisten erillispoistojen arvioidut ilmamääräosuudet. Tulokset on voitava tallentaa asetelluin määrävälein kovalevyn historiatiedostoon. LTO:n hyötysuhde lasketaan seuraavan kaavan mukaisesti: (Tlto-Tu)/(Tp-Tu)* I*100 missä, Tlto = tuloilman lämpötila LTO:n jälkeen Tu = ulkoilman lämpötila

15 Rakennusautomaatiojärjestelmän käyttöliittymäohje 10(26) Tp = poistoilman lämpötila I = koneen käyntitilatieto (0 tai 1) Yhteenvetoraportit Sisäilman olosuhteiden yhteenvetoraportissa esitetään tila / tilaryhmäkohtaisesti kuukausittain kunkin tilan / tilaryhmän huonelämpötilan / huonekosteuden minimi- ja maksimiarvot, keskiarvot sekä niiden pysyvyys (%:ssa kuinka suuren osan ajasta olosuhteet ovat pysyneet minimi- ja maksimitavoitearvojen sisällä, huom. laskenta iv- kojeen käyntiaikana). Arvioitu mittauspisteiden (lämpötila- ja kosteusmittaus) määrä, mikä tulee liitettäväksi olosuhdeseurantaan on alustavasti n pistettä (arvio).seurattavat tilat ja tilaryhmät, liitettävien seurantapisteiden määrä ym. on sovittava ja varmistettava tilaajan kanssa ennen niiden ohjelmoimista. Hälytyksien yhteenvetoraportissa esitetään rakennuskohtaisesti kuukausittain hälytysmäärät kiireellisyysluokittain. Tämän lisäksi järjestelmän hälytyshistoriasta pitää kuukausittain voida ottaa / tulostaa yhteenvetoraportti eniten hälyttävistä pisteistä (esim. TOP 10- hälytyslista), missä on esitetty hälytyspistekohtaisesti eniten hälyttäneet pisteet ja niiden esiintymiskerrat / kuukausi. Em. raportteihin liittyvät yksityiskohdat, raporttien ja tietojen hyödyntäminen tilaajan jatkoraportointia varten (RYHTI ym.) on sovittava ja varmistettava tilaajan kanssa ennen niiden ohjelmointia.

16 Rakennusautomaatiojärjestelmän käyttöliittymäohje 11(26) Hälytystoiminnot Hälytykset tulostetaan aina välittömästi näytölle ja hälytyskirjoittimelle ja ilmaistaan äänimerkillä, jonka voimakkuus on säädettävissä. Hälytystekstin on oltava yksiselitteinen ja hälytyskohteeseen kohdistava. Saapuvat hälytykset on osoitettava näytölle niin, että ne eivät kokonaan peitä entisiä, voimassa olevia. Saapuneet hälytykset kuitataan näyttöpäätteeltä. Kuitatun hälytyksen on säilyttävä näkyvissä kunnes ko. parametrin tila on palautunut normaaliksi. Poistuvasta hälytyksestä tulostetaan erillinen ilmoitus näytöllä. Myös poistuneista hälytyksistä on voitava tulostaa listaus halutulla aikavälillä. Hälytykset on voitava varustaa halutun pituisella viiveellä. Laitteiden ollessa pysäytetty hallitusti (rakennusautomaatiojärjestelmästä), niiden tilat tai raja-arvojen ulkopuolelle ajautuvat parametriarvot eivät saa aiheuttaa hälytystä. Käynnistyvien laitteiden parametrit eivät saa aiheuttaa hälytystä ennen kuin asetettu käynnistymisviive on kulunut ja arvot ovat ehtineet asettua toimintaalueelleen. Jännitekatkon yhteydessä hallitusti pysähtyneet laitteet eivät saa aiheuttaa hälytyksiä alkusyyn hälytystä lukuun ottamatta. Kaikki hälytykset on voitava estää yksittäin käyttöpäätteeltä (esim. huoltotoimenpiteiden ajaksi). Hälytykset ryhmitellään kolmeen kiireellisyysluokkaan: 1. Hälytysluokka 1 (turvallisuushälytys) Hälytys ilmaistaan kyseisen klinikan paikallisvalvomossa ja siirtyy jatkohälytyksenä Mars-valvomoon ja siitä edelleen huoltohenkilön/päivystäjän GSMpuhelimeen. - Palohälytys - Energian jakeluun liittyvät hälytykset - Sairaalakaasuhälytykset

17 Rakennusautomaatiojärjestelmän käyttöliittymäohje - Hissihälytykset 2. Hälytysluokka 2 (kiireellinen hälytys) 12(26) Hälytys ilmaistaan kyseisen klinikan paikallisvalvomossa ja siirtyy jatkohälytyksenä Mars-valvomoon ja siitä edelleen huoltohenkilön/päivystäjän GSMpuhelimeen. - Jäätymisvaaratermostaatit - Etulämmityspatterien kiertovesipumput - Valvonta-alakeskuksien vikahälytykset - Tärkeiden ilmanvaihtojärjestelmien (esim. leikkaussalit, ATK-tilat, sähkötilat ym.) puhaltimien, pumppujen ym. hälytykset - Tärkeiden lämmitysverkostojen pumppujen hälytykset ja painehälytykset - Tärkeiden jäähdytysjärjestelmien ja jäähdytyslaitteiden (kudospankit, näytejääkaapit yms.) pumppujen, paine-, ym. hälytykset - Muut erikseen määriteltävät tärkeät hälytykset Tärkeiden ilmanvaihto-, lämmitys-, jäähdytysjärjestelmien ym. hälytykset selvitetään suunnitteluvaiheen aikana käyttäjien kanssa. (kts. myös kohta Rakennusautomaatiojärjestelmän tietojen määrittäminen ) 3. Hälytysluokka 3 (ei- kiireellinen hälytys) Hälytys ilmaistaan kyseisen klinikan paikallisvalvomossa. - Kaikki muut hälytykset Jatkohälytysten käsittely Käyttäjätasot Hälytysluokkien 1 ja 2 jakohälytykset annetaan yksilöityinä pistetunnuksin ja selväkielitekstein jatkohälytysjärjestelmään (MARS- valvomo). Mars valvomo ohjaa jatkohälytykset (hälytysluokat 1 ja 2) vuorokauden ajasta riippuen, joko huoltohenkilölle tai päivystäjälle. Kunkin kohteen (klinikan) rakennusautomaatiojärjestelmän valvomo-pc:ssä tulee olla tarvittavat ohjelmistovalmiudet tarvittaessa siirtää kiireelliset hälytykset (hälytysluokat 1 ja 2) suoraan kohteesta/klinikasta huoltohenkilön/päivystäjän GSM-puhelimeen selväkielitekstein. Järjestelmän käyttöön liittyvät toimenpiteet ryhmitetään neljään tasoon, jotka avautuvat kunkin käyttäjän tunnuksen tai salasanan mukaisesti. Ohjelmointitasot on hyväksytettävä käyttäjällä ennen niiden ohjelmointia.

18 Rakennusautomaatiojärjestelmän käyttöliittymäohje 1. Tulostustaso 13(26) Käyttäjä voi tulostaa näyttöpäätteellä ja kirjoittimilla kaikkia käyttöliittymän kohteita ja kuitata hälytykset. 2. Asettelutaso Käyttäjä voi tehdä käyttötilojen ja asetusarvojen sekä aikaohjelmien ja säätöparametrien muutokset 3. Ohjelmointitaso Varmuuskopiointi Pistetunnukset Selväkielitekstit Käyttäjä voi tehdä kaikki käyttöpäätteellä käyttäjälle sallitut ohjelmointityöt ja ohjelmien muutokset. Ohjelmointitaso sulkeutuu määräajan kuluttua, ellei tasossa toimita 4. Laitetoimittajataso Vain laitetoimittajan edustaja voi tehdä kaikki käyttöpäätteellä tehtävät ohjelmointityöt ja ohjelmien muutokset Rakennusautomaatiourakoitsijan tulee toimittaa varmuuskopio järjestelmien ohjelmistoista rakennuttajan säilytettäväksi. Ohjelmien ja niiden päivitettyjen versioiden säilymisen varmistamiseksi, on säännöllisin väliajoin tai aina päivitettäessä huolehdittava varmuuskopioiden ottamisesta ja taltioinnista. Urakan takuuaikana tulee rakennusautomaatiourakoitsijaa velvoittaa varmuuskopion ottamiseen ja taltiointiin. Urakan takuuajan loputtua käyttöhenkilökunnan tulee määräajoin huolehtia varmuuskopion ottamisesta ja taltioinnista. Pistetunnuksien laatimisohje esimerkkeineen sisältyy erilliseen, suunnittelualakohtaiseen asiakirjaan Laitetunnusjärjestelmä LVIA. Selväkielitekstien laatimisohje esimerkkeineen on esitetty tämän ohjeen liitteessä 9 (Rakennusautomaatiojärjestelmän tietojen määrittäminen) Dokumentaatio Urakoitsijan pitää toimittaa loppudokumentaationsa myös sähköisessä muodossa. Kyseiset loppudokumentit on esitetty tapauskohtaisesti projektin RAU - työselityksessä.

19 Rakennusautomaatiojärjestelmän käyttöliittymäohje 14(26) 3 Laitteiden ohjaus ja valvonta 3.1 Yleistä Rakennusautomaatiojärjestelmään liitettävät valvontapisteet pyritään määrittelemään samojen periaatteiden mukaan eri kohteissa/klinikoissa. Pisteet määritellään tämän ohjeen mukaisesti (kts. myös liitteissä olevat esimerkkikaaviot). Pistevalinnoissa tulee ottaa huomioon riittävä hälytysvalvonta, energiataloudellisuus sekä tilaajan ja käyttäjän tarpeet seurata taloteknisten järjestelmien toimintaa, energiankäyttöä ja sisäolosuhteita käyttövaiheen aikana. Olosuhdetietoja (huonelämpötiloja ym.) on tähän asti liitetty järjestelmään säästeliäästi. Jatkossa tulee kiinnittää erityistä huomiota myös olosuhdetietojen seuraamiseen ja mittaamiseen. Kaikissa toisiaan vastaavissa kohteissa/klinikoissa sovelletaan yhdenmukaista pistevalintaa tämän ohjeen mukaisesti, ellei käyttö erikseen määrättävissä kohteissa vaadi poikkeavaa toteutustapaa. 3.2 Ilmanvaihtokoneet Perusilmanvaihtokoneet a) Puhaltimien ohjaukset, lukitukset, indikoinnit/ ristiriitahälytykset Puhaltimet pyritään aina varustamaan taajuusmuuttajin. Puhaltimien ohjaukset toteutetaan rakennusautomaatiojärjestelmästä. Taajuusmuuttajien ohituskäytön tarve määritellään suunnitteluvaiheessa yhdessä LVISsuunnittelijoiden kanssa prosessin ja koneen palvelualueen tärkeyden perusteella. Myös puhaltimien joissa ei ole taajuusmuuttajia käyttötilan ohjaukset (0- /osa- /1/1- kierrosnopeus) tapahtuvat rakennusautomaatiojärjestelmästä. Ohjaus kohdistetaan ensisijaisesti tuloilmapuhaltimelle. Jos poistoilmapuhaltimen (puhaltimien) käyntitila on yksiselitteisesti tuloilmapuhaltimesta riippuva, se voidaan lukita tähän ryhmäkeskustasolla (kovalukitus). Muussa tapauksessa lukitus on toteutettava alakeskuksessa ohjelmallisena lukituksena omalla ohjauspisteellä kullekin puhaltimelle. WC- tilojen poistopuhaltimia ei yleensä pysäytetä tuloilmakoneen ollessa pysäytettynä. Kaikkien puhaltimien käyntitila (käyntitilat) ilmaistaan erikseen valvontajärjestelmässä ja ristiriidasta ohjauksen ja toteutuneen käyttötilan välillä annetaan ohjelmallinen ristiriitahälytys. Taajuusmuuttajalla varustetuista koneista liitetään valvontajärjestelmään ryhmäkeskuksen kontaktorin käyttötilan (indikointipiste) lisäksi myös taa-

20 Rakennusautomaatiojärjestelmän käyttöliittymäohje 15(26) juusmuuttajan ohituskäyttökytkimen käyttötila (indikointipiste, kun taajuusmuuttajan ohituskäyttö on voimassa). Tällaiset taajuusmuuttajien ohituskäyttökytkimillä varustettujen puhaltimien ryhmäkeskuksiin on huomioitava viiveaikareleet, jotka toimivat myös tilanteissa, joissa puhallin joudutaan ohjataan käsikäytölle ryhmäkeskuksesta. Mahdollisesta koneen varasyötölle siirtymisestä on saatava hälytys. Ulko- ja poistoilmapellit lukitaan asianomaisen puhaltimen toimintaan alakeskuksessa joko kovalukituksena tai ohjelmallisena lukituksena. Isojen peltien ja korkeiden puhallinpaineiden ollessa kyseessä on huomioitava peltien ennakkoavautumisaika peltien sekä kanavien vaurioitumisvaaran vuoksi. Näissä tapauksissa on ennakkoavautumisen toteuduttava myös puhaltimia ryhmäkeskuksesta käynnistettäessä ja taajuusmuuttajien ohituskäytöllä. b) Jäätymisvaaratermostaatti, etulämmityspatterin pumppu Tuloilmakoneen jäätymisvaaratermostaatin toiminta aiheuttaa hälytyksen rakennusautomaatiojärjestelmässä. Etulämmityspatterin pumpulla on käyttötilan osoitus ja ohjelmallinen pysähtymishälytys rakennusautomaatiojärjestelmässä. Jäätymisvaaratermostaattien toiminta ja etulämmityspatterin pumpun pysähtyminen on kovalukittava ryhmäkeskuksessa ilmanvaihtokoneen pysäytykseen ja sen kautta peltien sulkeutumiseen. Lukituksen on vaikutettava myös koneen mahdollisesti ollessa ryhmäkeskuksesta käsikäytöllä tai taajuusmuuttajan ohituskäytöllä. Jäätymisvaaratermostaatit sijoitetaan alakeskuskaappiin, jossa ne hälytystoiminnon tapahduttua on käytävä käsin kuittaamassa. Jäätymisvaaratermostaatin anturi sijoitetaan patterin eniten jäätymisalttiiseen ripaputkeen paluuvesipuolelle. Tällöin ei erillistä anturia patterin paluuvesi mittausta varten tarvita vaan mittaus voi tapahtua jäätymisvaaratermostaatin mittausviestistä. c) LTO- liuospumput, jäähdytyspatterin pumput Pumput varustetaan ohjauksella valvomosta ja käynnin osoituksella ohjelmallisin ristiriitahälytyksin. d) Kostuttimet Sähköllä toimivaa kostutinta (höyrykostutin) ohjataan analogisella säätöviestillä. Kostuttimessa on oltava häiriöhälytys, joka viedään rakennusautomaatiojärjestelmään. Höyryverkostoon suoraan yhdistettävän kostuttimen höyrylinjassa on oltava venttiili, joka on kovalukittu lauhteen ylilämpötermostaattiin. Säädön moottoriventtiilin on oltava jännitekatkon sattuessa omavoimaisesti sulkeutuva.

LVIA-KORJAUKSEN HANKESUUNNITELMA

LVIA-KORJAUKSEN HANKESUUNNITELMA LVIA-KORJAUKSEN HANKESUUNNITELMA B63779.AT02 KARTANONKOSKEN KOULU, VANTAA 5.1.2015 VTK SISÄLLYSLUETTELO 1 AUTOMAATIOJÄRJESTELMÄN YLEISET VAATIMUKSET... 3 1.1 MUUTOKSIIN LIITTUVÄT YLEISET VAATIMUKSET...

Lisätiedot

MITTAUS- JA SÄÄTÖLAITTEET, RAPORTOINTIMALLI

MITTAUS- JA SÄÄTÖLAITTEET, RAPORTOINTIMALLI IVKT 2016 / SuLVI 1(5) Ohje 7.1 IV-kuntotutkimus MITTAUS- JA SÄÄTÖLAITTEET, RAPORTOINTIMALLI 1 Arviointi Tämä arviointi on rajattu koskemaan automaatiotekniikan osuutta IV-kuntotutkimuksessa. Tässä käytetyt

Lisätiedot

MITTAUS- JA SÄÄTÖLAITTEET, RAPORTOINTIMALLI

MITTAUS- JA SÄÄTÖLAITTEET, RAPORTOINTIMALLI IVKT 2016 / SuLVI 1(6) Ohje 7.1 IV-kuntotutkimus MITTAUS- JA SÄÄTÖLAITTEET, RAPORTOINTIMALLI 1 Arviointi Tämä arviointi on rajattu koskemaan automaatiotekniikan osuutta IV-kuntotutkimuksessa. Tässä käytetyt

Lisätiedot

Versio Fidelix Oy

Versio Fidelix Oy Versio 1.96 2014 Fidelix Oy Sisällysluettelo 1 Yleistä... 4 1.1 Esittely... 4 1.1 Toimintaperiaate... 5 1.2 Käyttöönotto... 6 2 Käyttöliittymä... 7 2.1 Päävalikko ja käyttö yleisesti... 7 2.2 Säätimen

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN Artti Elonen, insinööri Tampereen Tilakeskus, huoltopäällikkö LAIT, ASETUKSET Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, etteivät ilman liike, lämpösäteily

Lisätiedot

TAC Xenta 4292. Xenta 4292 LÄMMITYSTOIMINNAT. Käyttöohje 0FL-4075-002 07.09.2007

TAC Xenta 4292. Xenta 4292 LÄMMITYSTOIMINNAT. Käyttöohje 0FL-4075-002 07.09.2007 TAC Xenta 4292 Käyttöohje 0FL-4075-002 07.09.2007 TAC Xenta on pieniin ja keskisuuriin järjestelmiin tarkoitettu säädinsarja. TAC Xenta 4000 on sarja esiohjelmoituja säätimiä, joissa on kaukoliityntämahdollisuus

Lisätiedot

TAC Xenta 4262 LÄMMITYSTOIMINNAT. Käyttöohje 0FL-4072-002 07.09.2007. TAC Xenta on pieniin ja keskisuuriin järjestelmiin tarkoitettu säädinsarja.

TAC Xenta 4262 LÄMMITYSTOIMINNAT. Käyttöohje 0FL-4072-002 07.09.2007. TAC Xenta on pieniin ja keskisuuriin järjestelmiin tarkoitettu säädinsarja. TAC Xenta 4262 Käyttöohje 0FL-4072-002 07.09.2007 TAC Xenta on pieniin ja keskisuuriin järjestelmiin tarkoitettu säädinsarja. TAC Xenta 4000 on sarja esiohjelmoituja säätimiä, joissa on kaukoliityntämahdollisuus

Lisätiedot

JOHNSON CONTROLS. Maalämpösäädin KÄYTTÖOHJE

JOHNSON CONTROLS. Maalämpösäädin KÄYTTÖOHJE JOHNSON CONTROLS Maalämpösäädin KÄYTTÖOHJE Ohjekirjassa perehdytään tarkemmin maalämpökoneen toimintaan ja asetuksiin. Noudattamalla ohjekirjan ohjeita saatte parhaimman hyödyn laitteestanne, sekä varmistatte

Lisätiedot

Kohdekiinteistöjen RAU-järjestelmien analyysi verrattuna AU-luokitukseen

Kohdekiinteistöjen RAU-järjestelmien analyysi verrattuna AU-luokitukseen Kohdekiinteistöjen RAU-järjestelmien analyysi verrattuna AU-luokitukseen Tavoitteiden avulla kohti parempaa automaatiota Sakari Uusitalo Sami Mikkola Rakennusautomaation energiatehokkuusluokitus Standardissa

Lisätiedot

Modbus-tiedonsiirtoväylän käyttöönotto

Modbus-tiedonsiirtoväylän käyttöönotto Modbus-tiedonsiirtoväylän käyttöönotto Qi, T 2 - ja Gemini -sarjojen lämpöpumput Lämmöntuotto: Modbus-väylän avulla lämpöpumppulaitteiston voi kytkeä automaatiojärjestelmään. Lämpöpumppusäädin tukee kolmea

Lisätiedot

KATUVALAISTUKSEN OHJAUSJÄRJESTELMÄ TOIMIVUUS- JA TEKNISET VAATIMUKSET

KATUVALAISTUKSEN OHJAUSJÄRJESTELMÄ TOIMIVUUS- JA TEKNISET VAATIMUKSET KATUVALAISTUKSEN OHJAUSJÄRJESTELMÄ TOIMIVUUS- JA TEKNISET VAATIMUKSET 20.06.2012 2(7) 1. YLEISTÄ Tavoitteena on saada valaistus toimimaan luotettavasti alueellisesti yhtaikaisella mutta tarvittaessa porrastettavalla

Lisätiedot

Kannattavuusselvitys Building Solutions

Kannattavuusselvitys Building Solutions Kannattavuusselvitys Building Solutions KARTOITUSRAPORTTI Ranua Jussi Multanen 18.10.2012 Yleistiedot Kannattavuusselvityskohteet Kunnanvirasto Jäähalli Kannattavuusselvityskohteiden energian kulutus Lämpö:

Lisätiedot

RAKENNUSAUTOMAATION JA LISÄMITTAUSTEN MAHDOLLISUUDET RAKENNUSTEN SISÄOLOSUHTEIDEN TOIMIVUUDEN ARVIOINNISSA

RAKENNUSAUTOMAATION JA LISÄMITTAUSTEN MAHDOLLISUUDET RAKENNUSTEN SISÄOLOSUHTEIDEN TOIMIVUUDEN ARVIOINNISSA RAKENNUSAUTOMAATION JA LISÄMITTAUSTEN MAHDOLLISUUDET RAKENNUSTEN SISÄOLOSUHTEIDEN TOIMIVUUDEN ARVIOINNISSA Sisäilmastoseminaari 2015 Kauppinen, Timo, Peltonen, Janne, Pietiläinen, Jorma, Vesanen, Teemu

Lisätiedot

Tila arkistointinumerolle Tila arkistointinumerolle Tila arkistointinumerolle. Tekninen toimi Tilakeskus

Tila arkistointinumerolle Tila arkistointinumerolle Tila arkistointinumerolle. Tekninen toimi Tilakeskus OHJE 1 (5) 31.8.2011 rev2 LUOVUTUSKANSIOT JA HUOLTOKIRJA Luovutuskansiot Luovutuskansioita luovutetaan Tilaajalle 3 sarjaa. Ennen Tilaajalle luovutusta kansiot toimitetaan suunnittelijoille tarkastusta

Lisätiedot

Synco TM 700 säätimen peruskäyttöohjeet

Synco TM 700 säätimen peruskäyttöohjeet Synco TM 700 säätimen peruskäyttöohjeet Nämä ohjeet on tarkoitettu säätimen loppukäyttäjälle ja ne toimivat sellaisenaan säätimen mallista riippumatta. Säätimessä on kolme eri käyttäjätasoa, joista jokaisessa

Lisätiedot

IDH 125-250-E1. Asennusohje IDH 125-250-E1 / PUHZ Ulkoyksiköt IDH 125-250

IDH 125-250-E1. Asennusohje IDH 125-250-E1 / PUHZ Ulkoyksiköt IDH 125-250 -E1 Asennusohje -E1 / PUHZ Ulkoyksiköt Tämä asennusohje on täydennys ulkoyksiköiden PUHZ ja lämpöpumppukonvektoreiden -yhdistelmille. Järjestelmän kuvaus Ulkoyksikkö: PUHZ-ZRP125 PUHZ-SHW112 PUHZ-RP200

Lisätiedot

Laitekohtainen sopivuus varmistettava yhteensopivuustaulukosta

Laitekohtainen sopivuus varmistettava yhteensopivuustaulukosta Poiketen perinteisestä muuntaja/tyristorisäätimestä XH on säädettävä järjestelmä, jossa samaan tuotteeseen on integroitu eri järjestelmät. XH-järjestelmällä (X1,X2,X3,X4) liesikuvulla voidaan ohjata huippuimurilla-

Lisätiedot

Nereus lattiaviileä Asuntojen viilennykseen

Nereus lattiaviileä Asuntojen viilennykseen Nereus lattiaviileä Asuntojen viilennykseen Viileäpaketin ominaisuudet: Käyttöjännite 230 V Automatiikalla toimivat sulkuventtiilit Automaattinen pumppujen ohjaus Viilennyksen ohjaus ulko- ja sisälämpötilan

Lisätiedot

Venttiilit, säätimet + järjestelmät. jäähdytysjärjestelmien säätöön Tuotevalikoima

Venttiilit, säätimet + järjestelmät. jäähdytysjärjestelmien säätöön Tuotevalikoima Venttiilit, säätimet + järjestelmät Lämpöä laadukkaasti Cocon QTZ säätöventtiili lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmien säätöön Tuotevalikoima Cocon QTZ säätöventtiili Toiminta, rakenne Oventrop Cocon QTZ

Lisätiedot

Ene LVI-tekniikan mittaukset ILMASTOINTIKONEEN MITTAUKSET TYÖOHJE

Ene LVI-tekniikan mittaukset ILMASTOINTIKONEEN MITTAUKSET TYÖOHJE Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMASTOINTIKONEEN MITTAUKSET TYÖOHJE Aalto yliopisto LVI-tekniikka 2013 SISÄLLYSLUETTELO ILMASTOINTIKONEEN MITTAUKSET...2 1 HARJOITUSTYÖN TAVOITTEET...2 2 TUTUSTUMINEN

Lisätiedot

KAUKOVALVONTAOHJELMA CARELAY CONTROL WPREMOTE

KAUKOVALVONTAOHJELMA CARELAY CONTROL WPREMOTE KAUKOVALVONTAOHJELMA CARELAY CONTROL WPREMOTE Tämä kuvaus on tarkoitettu Carelay - tuotteen Waterpumps WP:n ja Power Factor::n sovelluskohteisiin. Yleistä Carelay Control Wpremote on kaukovalvontaohjelma,

Lisätiedot

Albatros2 Käyttöpääte UI400 Pikaohje

Albatros2 Käyttöpääte UI400 Pikaohje Albatros2 Käyttöpääte UI400 Pikaohje CE1C2348fi 2014-04-23 Building Technologies Tervetuloa! Tervetuloa! Valintakiekolla (paina ja pyöritä) voit operoida molempia QAA74 huone yksikköä ja AVS74 käyttöyksikköä.

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus. Metsikköpolun päiväkoti 30.3.2012. Kukinkuja 14 01620 Vantaa. HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145

IV-kuntotutkimus. Metsikköpolun päiväkoti 30.3.2012. Kukinkuja 14 01620 Vantaa. HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 30.3.2012 IV-kuntotutkimus Metsikköpolun päiväkoti Kukinkuja 14 01620 Vantaa HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 www.asb.fi TAMPERE: asb-yhtiot@asb.fi

Lisätiedot

ECONET Vianetsintä Kesäkuu 2008 ECONET Vianetsintä

ECONET Vianetsintä Kesäkuu 2008 ECONET Vianetsintä ECONET Vianetsintä Kesäkuu 2008 Sisällysluettelo ALOITTAMISEEN TARVITTAVAT TIEDOT 3 A-HÄLYTYKSET 1. Jäätymisvaarahälytys,42 4 2. Huurtumishälytys, 41 5 3. Pumpun hälytys, P40 6 4. Painehälytys, GP40 7

Lisätiedot

IRMPX asettelu ja asennusohje

IRMPX asettelu ja asennusohje IRMPX asettelu ja asennusohje 3.7.3 Läkkisepäntie 2A 62 HELSINKI MPX asetteluohje Termostaatin asettelulämpötilan muuttaminen 1. Paina SEL painiketta 2. Muuta haluttu lämpötila näyttöön nuolinäppäimillä

Lisätiedot

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston

Lisätiedot

KAUKOJÄÄHDYTYKSEN JÄRJESTELMÄOHJE

KAUKOJÄÄHDYTYKSEN JÄRJESTELMÄOHJE KAUKOJÄÄHDYTYKSEN JÄRJESTELMÄOHJE 1. SISÄLLYSLUETTELO 1. SISÄLLYSLUETTELO...2 2. MAAILMAN TEHOKKAIMPANA PALKITTU KAUPUNKIENERGIAJÄRJESTELMÄ...3 3. TILANTARVE...4 4. MITTAUSKESKUS...5 5. PUMPUN SUHTEELLINEN

Lisätiedot

Eco-Paronen Oy Palvelunumeromme 020 1986 420

Eco-Paronen Oy Palvelunumeromme 020 1986 420 UNIGYR PRU10 Eco-Paronen Oy Puh:00 1986 40 PRU10 OHJAUSKESKUKSEN YLEISOHJE Eco-Paronen Oy Palvelunumeromme 00 1986 40 PRU10.64 LOC REM RUN ERR SIVUT 1. OHJAUSKESKUS PRU. OHJAUSKORTIT JA PAINIKKEET 3. ARVOJEN

Lisätiedot

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE KIINTEISTÖN ENERGIA- TEHOKKUUTTA LUODAAN JOKA PÄIVÄ Kiinteistöjen tehokas energiankäyttö on fiksua paitsi ympäristön kannalta, myös taloudellisesta

Lisätiedot

Gebwell Käyttöpääte UI400 Pikaohje

Gebwell Käyttöpääte UI400 Pikaohje Gebwell Käyttöpääte UI400 Pikaohje Liikkuminen valikossa Pyöritä navigointirullaa: Valitse symboli navigointi valikosta. Valittu symboli näkyy tummennettuna valikossa. Paina navigointirullaa = Valitse

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus. Rekolanmäen päiväkoti. Hansinkatu VANTAA

IV-kuntotutkimus. Rekolanmäen päiväkoti. Hansinkatu VANTAA IV-Special Oy 19.12.2011 IV-kuntotutkimus Rekolanmäen päiväkoti Hansinkatu 4 01480 VANTAA HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 www.asb.fi TAMPERE: asb-yhtiot@asb.fi keskus:

Lisätiedot

Vesikiertoisen lämmityspatterin TBLF/TCLF asennus GOLD

Vesikiertoisen lämmityspatterin TBLF/TCLF asennus GOLD Vesikiertoisen lämmityspatterin TBLF/TCLF asennus GOLD 1. Yleistä Lämmityspatteria TBLF/TCLF käytetään tuloilman jälkilämmitykseen käyttämällä lämmintä vettä väliaineena. TBLF asennetaan ulkoilmakanavaan.

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

Käyttöohje Lämmityksen säädin Landis & Staefa RVL472

Käyttöohje Lämmityksen säädin Landis & Staefa RVL472 Käyttöohje Lämmityksen säädin Landis & Staefa RVL472 Laitteen yleiskatsaus, näyttö, symbolit... 2 Informaatiopainike... 5 Käyttötavat... 6 Lämmityksen päällekytkentä... 7 Käyttöveden valmistus... 8 Huonelämpötila

Lisätiedot

CCO kit. Compact Change Over - 6-tievaihtoventtiili toimilaitteineen LYHYESTI

CCO kit. Compact Change Over - 6-tievaihtoventtiili toimilaitteineen LYHYESTI kit Compact Change Over - 6-tievaihtoventtiili toimilaitteineen LYHYESTI Mahdollistaa lämmityksen ja jäähdytyksen tuotteille, joissa on vain yksi patteripiiri Tarkka virtaussäätö Jäähdytys/lämmitys 4-putkijärjestelmiin

Lisätiedot

RAU 6000 / 5. JmK. ..\014xx\01494\Kiinteistö\CAD\RAU\Kaaviot\6000.dwg. Granlund Riihimäki Oy Temppelikatu Riihimäki Puh

RAU 6000 / 5. JmK. ..\014xx\01494\Kiinteistö\CAD\RAU\Kaaviot\6000.dwg. Granlund Riihimäki Oy Temppelikatu Riihimäki Puh HUOM! ALAKESKUSTEN MAADOITUKSET KS. TAULUKKO 3..\014xx\01494\Kiinteistö\\RAU\Kaaviot\6000.dwg OHJELMA KÄYTTÖJÄRJESTELMÄ LASKENTAOHJELMISTO TEKSTINKÄSITTELY OHJELMA TEKNISET TIEDOT WINDOWS TARVITTAESSA

Lisätiedot

Metos IoLiving. Kattava lämpötilanseurantajärjestelmä.

Metos IoLiving. Kattava lämpötilanseurantajärjestelmä. Metos IoLiving Kattava lämpötilanseurantajärjestelmä helpottamaan keittiön työtäsi vaivatonta elintarviketurvallisuuden omavalvontaa varmistamisessa www.metos.com Metos IoLiving Helposti heti käyttöön

Lisätiedot

KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU

KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU SISÄOLOSUHDEMITTAUKSET 2.2 116 / KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU, SISÄOLOSUHDEMITTAUKSET Mittaus toteutettiin 2.2 116 välisenä aikana. Mittaukset toteutettiin Are Oy:n langattomalla

Lisätiedot

TA-Therm. LVK-venttiilit Lämpimän käyttöveden kierron termostaattiventtiili

TA-Therm. LVK-venttiilit Lämpimän käyttöveden kierron termostaattiventtiili TA-Therm LVK-venttiilit Lämpimän käyttöveden kierron termostaattiventtiili IMI HEIMEIER / Käyttövesiventtiilit / TA-Therm TA-Therm Tämä lämpimän käyttöveden automaattinen linjasäätöventtiili, jonka lämpötila-alue

Lisätiedot

Prosessiautomaatiota LabVIEW lla NI Days NI Days LabVIEW DCS 1

Prosessiautomaatiota LabVIEW lla NI Days NI Days LabVIEW DCS 1 Prosessiautomaatiota LabVIEW lla NI Days 2011 12.10.2011 NI Days 2011 - LabVIEW DCS 1 Esityksen sisältö Prosessiautomaation vaatimuksia Tarpeelliset toimilohkot Automaatiosovelluksen suunnittelu LabVIEW

Lisätiedot

Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, Toni Semenoja

Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, Toni Semenoja Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, 15.02.2016 Toni Semenoja Mitä hyötyä on energiatehokkuudesta? Energian järkevä, tehokas ja taloudellinen käyttö on niin asiakkaan kuin energiayhtiönkin etu. Energia-alan

Lisätiedot

VPL45 Mitat MITAT VPL 45 Nilan Pro Ky

VPL45 Mitat MITAT VPL 45 Nilan Pro Ky Mitat 2640 500 470 70 Tilavaraus jälkilämmittimelle tulokanavassa. (sähkö tai vesi) 3 Tulo Ulko 400 4 Jäte IV-KOJE Poisto 2 PÄÄTY Kondenssivesi 32 mm (yht 2 kpl) PÄÄTY B =Ulkoilma 2 =Poistoilma 3 =Tuloilma

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE IQNAVIGATOR-KÄSIPÄÄTE GOLD RX/PX/CX/SD Generation F

KÄYTTÖOHJE IQNAVIGATOR-KÄSIPÄÄTE GOLD RX/PX/CX/SD Generation F KÄYTTÖOHJE IQNAVIGATOR-KÄSIPÄÄTE GOLD RX/PX/CX/SD Generation F Sisällys 1. IQnavigator-käsipääte...3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Käyttö... 4 1.3 Painikkeet... 5 1.4 Näytön symbolit... 5 1.5 Näppäimistö... 6 2.

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

SÄHKÖISEN TALOTEKNIIKAN RAKENNUTTAJASEMINAARI TIETOTURVA KIINTEISTÖN- OMISTAJAN KANNALTA

SÄHKÖISEN TALOTEKNIIKAN RAKENNUTTAJASEMINAARI TIETOTURVA KIINTEISTÖN- OMISTAJAN KANNALTA SÄHKÖISEN TALOTEKNIIKAN RAKENNUTTAJASEMINAARI 25.8.2016 TIETOTURVA KIINTEISTÖN- OMISTAJAN KANNALTA SUOMEN SUURIN SUUNNITTELU- JA KONSULTOINTIYRITYS 2100 Asiantuntijaa 350 2100 Strategian mukaista vahvaa

Lisätiedot

G Kytkentäohje. 1.1 Yleistä. 1.4 Pellin toimilaite. 1.5 Savunilmaisin/Palotermostaatti. 1.2 Tulot. 1.3 Lähdöt

G Kytkentäohje. 1.1 Yleistä. 1.4 Pellin toimilaite. 1.5 Savunilmaisin/Palotermostaatti. 1.2 Tulot. 1.3 Lähdöt G5996.3 Fi Asennusohjeet Valvonta- ja liikuttelujärjestelmä 1 Kytkentäohje 1.1 Yleistä Ohjausyksikkö sisältää elektronisia komponentteja, jotka voivat vahingoittua, jos niitä käsitellään väärin. Kaikkien

Lisätiedot

MODULIPOHJAINEN OHJAUSKOTELO HUONETILOIHIN

MODULIPOHJAINEN OHJAUSKOTELO HUONETILOIHIN MODULIPOHJAINEN OHJAUSKOTELO HUONETILOIHIN Busch-Installationsbus EIB Ensto Busch-Jaeger Oy 2 Modernia taloautomaatiota Busch-Installationsbus EIB-väylätekniikalla EIB European Installation Bus on väyläpohjainen

Lisätiedot

CAW Kattoasenteiset lämminvesikäyttöiset ilmanlämmittimet

CAW Kattoasenteiset lämminvesikäyttöiset ilmanlämmittimet Kattoasenteiset lämminkäyttöiset ilmanlämmittimet Kattoon asennettavat lämminkäyttöiset ilmanlämmittimet Kattoon asennettavia -lämmittimiä käytetään sisääntulotilojen, varastojen, teollisuushallien, verstaiden,

Lisätiedot

www.asb.fi 29.5.2008 IV-kuntotutkimus Orvokkitien koulu, ruokalarakennus Orvokkitie 15 01300 VANTAA

www.asb.fi 29.5.2008 IV-kuntotutkimus Orvokkitien koulu, ruokalarakennus Orvokkitie 15 01300 VANTAA www.asb.fi 29.5.2008 IV-kuntotutkimus Orvokkitien koulu, ruokalarakennus Orvokkitie 15 01300 VANTAA www.asb.fi Helsinki email: posti@asb.fi Tampere email: asb-yhtiot@asb.fi PÄÄKONTTORI: Konalankuja 4,

Lisätiedot

Asennus, IQnomic plus moduuli TBIQ-2-1-aa GOLD/COMPACT

Asennus, IQnomic plus moduuli TBIQ-2-1-aa GOLD/COMPACT FI.TBIQ2480.130225 Asennus, IQnomic plus moduuli TBIQ-2-1-aa GOLD/COMPACT 1. Yleistä IQnomic plus -moduulia käytetään lisätoimintoihin, joiden tulot ja lähdöt eivät sisälly vakiona koneen ohjausyksikköön.

Lisätiedot

Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE

Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Aalto yliopisto LVI-tekniikka 2013 SISÄLLYSLUETTELO TILAVUUSVIRRAN MITTAUS...2 1 HARJOITUSTYÖN TAVOITTEET...2 2 MITTAUSJÄRJESTELY

Lisätiedot

ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT

ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT 25.10.2016 Talokeskus Yhtiöt Oy Timo Haapea Linjasaneerausyksikön päällikkö LÄMPÖJOHTOVERKOSTON PERUSSÄÄTÖ, MITÄ SE TARKOITTAA? Kiinteistön erilaisten tilojen lämpötilojen

Lisätiedot

Säätökeskus RVA36.531

Säätökeskus RVA36.531 Säätökeskus Asennusohje 1. Johdanto Tämä ohje koskee säätökeskusta joka on tarkoitettu lämmönsäätöön pientaloissa jossa on vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä.ohje tulee säilyttää lähellä säädintä.. Säätökeskus

Lisätiedot

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta Esimerkki poistoilmaja ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta 4.11.2016 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Poistoilma- ja ilmavesilämpöpumpun D5 laskenta... 4 2.1 Yleistä...

Lisätiedot

ILMANVAIHTO- JA ILMASTOINTIJÄRJESTELMÄN YLEISARVI- OINTI, RAPORTTIMALLI

ILMANVAIHTO- JA ILMASTOINTIJÄRJESTELMÄN YLEISARVI- OINTI, RAPORTTIMALLI IVKT 2016 / SuLVI 1(9) Liite 2.1 IV-kuntotutkimus ILMANVAIHTO- JA ILMASTOINTIJÄRJESTELMÄN YLEISARVI- OINTI, RAPORTTIMALLI Kiinteistön nimi Kiinteistön osoite Kiinteistötunnus Tutkimuksen tekijät Päivämäärä

Lisätiedot

ECL Comfort 110. 230 V AC ja 24 V AC

ECL Comfort 110. 230 V AC ja 24 V AC 230 V AC ja 24 V AC Kuvaus ja sovellus voidaan asentaa omakotitalojen lämmityssovelluksiin Danfoss Link -ratkaisun avulla DLG-liitännän kautta. Säätölaite on suunniteltu helposti asennettavaksi: yksi kaapeli,

Lisätiedot

EXIMUS Mx 180, EXIMUS Jr 140

EXIMUS Mx 180, EXIMUS Jr 140 EXIMUS Mx 180, EXIMUS Jr 140 LÄMMÖNTALTEENOTTOKONEET EXIMUS Mx 180 EXIMUS Jr 140 Elektroninen säädin (E) Parmair - puhtaan ilman puolesta 25 vuoden kokemuksella AirWise Oy on merkittävä ilmanvaihtolaitteiden

Lisätiedot

VALLOX TSK. VALLOX TSK mallit R ja L

VALLOX TSK. VALLOX TSK mallit R ja L VALLOX TSK mallit R ja L 2 m 3 /h Puhallinkäyrät P = Poistoilmapuhallin T = Tuloilmapuhallin PUHALTIMET 180 W Suositeltava toiminta-alue PK ja TK ovat esimerkkejä tulo- ja poistokanaviston painehäviöistä

Lisätiedot

Pentti Harju. Talotekniikan mittauksia, säätöjä ja automatiikkaa

Pentti Harju. Talotekniikan mittauksia, säätöjä ja automatiikkaa Pentti Harju Talotekniikan mittauksia, säätöjä ja automatiikkaa 2 Talotekniikan tarkoitus, helppous ja säästö Rakennusluvan saannin edellytyksenä ovat vuotuiset E-luvut, joita ei saa ylittää. Pientalon

Lisätiedot

Jokin ulkopuolisen valmistajan 24V tai 230V jännitetasolla toimiva säädin

Jokin ulkopuolisen valmistajan 24V tai 230V jännitetasolla toimiva säädin Sivu 1/6 PEMCO PMFC- puhallinpattereiden ohjaus Pemcon puhallinpattereiden ohjaus on toteutettu sekä suunnittelija, että käyttäjän kannalta mahdollisimman helpoilla ja tehokkailla ratkaisuilla. Pemco tarjoaa

Lisätiedot

Ilmanlämmitin, sähkö. Yleistä Sähköllä lämmitettävässä ilmanlämmittimessä on putkimaiset. Konekoko (aa) 01 09. Toimintovaihtoehto (bb)

Ilmanlämmitin, sähkö. Yleistä Sähköllä lämmitettävässä ilmanlämmittimessä on putkimaiset. Konekoko (aa) 01 09. Toimintovaihtoehto (bb) Yleistä Sähköllä lämmitettävässä ilmanlämmittimessä on putkimaiset lämpöelementit. Ilmanlämmitin, sähkö Konekoko (aa) 01 0 Toimintovaihtoehto (bb) Tehovaihtoehto (c) 1, 2, 3, 4, 5, 6 (0 = tilavaraus tehov.

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Pyörätie 50 0280 Vantaa 2000 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

ECL Comfort V a.c. ja 24 V a.c.

ECL Comfort V a.c. ja 24 V a.c. 230 V a.c. ja 24 V a.c. Kuvaus ja sovellus Säätölaite on suunniteltu helposti asennettavaksi: yksi kaapeli, yksi liitin. säätölaitteessa on yksilöllisesti suunniteltu taustavalaistu näyttö. Grafiikkaa

Lisätiedot

Eco-Paronen Oy Palvelunumeromme 020 1986 420

Eco-Paronen Oy Palvelunumeromme 020 1986 420 UNIGYR PRU10 Eco-Paronen Oy Puh:00 1986 40 PRU10 OHJAUSKESKUKSEN YLEISOHJE / LCD Eco-Paronen Oy Palvelunumeromme 00 1986 40 SIVUT 1. OHJAUSKESKUS PRU. OHJAUSKORTIT JA PAINIKKEET 3. OHJAUSKORTTINÄYTÖN SIVUJEN

Lisätiedot

VAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA

VAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA VAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA Versio 30.4.2012 Tavoitteena on kehittää Helen Sähköverkko Oy:n keskijännitteiseen kaapeliverkkoon vikailmaisin, joka voitaisiin asentaa

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus. Kulomäen koulu Maauuninpolku Vantaa TAMPERE:

IV-kuntotutkimus. Kulomäen koulu Maauuninpolku Vantaa TAMPERE: 09.03.2012 IV-kuntotutkimus Kulomäen koulu Maauuninpolku 3 01450 Vantaa HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 31 11 145 www.asb.fi TAMPERE: asb-yhtiot@asb b.fi keskus: 0207 311 160,

Lisätiedot

Versio 1. Hiilidioksidimittari 7787 Käyttöohje. Hiilidioksidimittari 7787 - Käyttöohje

Versio 1. Hiilidioksidimittari 7787 Käyttöohje. Hiilidioksidimittari 7787 - Käyttöohje Versio 1 Hiilidioksidimittari 7787 Käyttöohje Hiilidioksidimittari 7787 - Käyttöohje Sisällys Johdanto... 3 Pakkaussisältö... 3 LCD näyttö... 4 Painikkeet... 4 Toiminnot... 5 Käynnistys ja sammutus...

Lisätiedot

PEM1123/ 410993A. Asennus- ja käyttöohje SW/S2.5 viikkokello. ABB i-bus KNX. SW/S2.5 Viikkokello

PEM1123/ 410993A. Asennus- ja käyttöohje SW/S2.5 viikkokello. ABB i-bus KNX. SW/S2.5 Viikkokello PEM1123/ 410993A Asennus- ja käyttöohje SW/S2.5 viikkokello ABB i-bus KNX SW/S2.5 Viikkokello Sisällysluettelo 1.0 Kuvaus 1.1 Laitteen käyttö...3 1.2 Ominaisuudet...3 1.3 Näppäimet ja osat...4 1.4 Tekniset

Lisätiedot

TRV Nordic. Termostaattianturit Joka sisältää tuntoelimen Pohjoismainen muotoilu

TRV Nordic. Termostaattianturit Joka sisältää tuntoelimen Pohjoismainen muotoilu TRV Nordic Termostaattianturit Joka sisältää tuntoelimen Pohjoismainen muotoilu IMI TA / Termostaatit ja patteriventtiilit / TRV Nordic TRV Nordic Nämä omavoimaiset patteriventtiileiden termostaattianturit

Lisätiedot

30 Opetussuunnitelma [TOP OSP] OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

30 Opetussuunnitelma [TOP OSP] OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (7) Näytön kuvaus Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä sähköasennustekniikan töitä sähkö- ja energiatekniikan

Lisätiedot

TAC 2112. Asennusohje. 1. Asennus 0FL-3664-002

TAC 2112. Asennusohje. 1. Asennus 0FL-3664-002 TAC 2112 0FL-3664-002 Asennusohje 1. Asennus 1.1 Säädin Sijoita säädin sellaiseen paikkaan, että säätimen arvot on helppo lukea ja asetella ja että sen luukulle jää avautumistilaa. Sallittua ympäristönlämpötilaa

Lisätiedot

TRV 300. Termostaattianturit Joka sisältää tuntoelimen tai jossa erillinen tuntoelin

TRV 300. Termostaattianturit Joka sisältää tuntoelimen tai jossa erillinen tuntoelin TRV 300 Termostaattianturit Joka sisältää tuntoelimen tai jossa erillinen tuntoelin IMI TA / Termostaatit ja patteriventtiilit / TRV 300 TRV 300 Nämä omavoimaiset patteriventtiileiden termostaattianturit

Lisätiedot

Uimahallit. Tuomas Kilpimaa. We help the best buildings in the world get that way.

Uimahallit. Tuomas Kilpimaa. We help the best buildings in the world get that way. Uimahallit Tuomas Kilpimaa We help the best buildings in the world get that way. Energiansäästön lähtökohdat - Uimahallit ovat tekniikan, suurten käyttäjämäärien ja poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi

Lisätiedot

Monienergiaratkaisuiden hallintamuutos välttämätön. Arto Nissilä Fidelix Oy, Oulu aluepäällikkö

Monienergiaratkaisuiden hallintamuutos välttämätön. Arto Nissilä Fidelix Oy, Oulu aluepäällikkö Monienergiaratkaisuiden hallintamuutos välttämätön Arto Nissilä, Oulu aluepäällikkö Fidelix Yrityksenä, perustettu 2002. Suomalainen rakennusautomaation edelläkävijä. Pääomistajana Procuritas (Ruotsi).

Lisätiedot

Raportoidut energiatehokkuustoimenpiteet vuonna 2013

Raportoidut energiatehokkuustoimenpiteet vuonna 2013 Raportoidut energiatehokkuustoimenpiteet vuonna 2013 Energiatehokkuussopimuksen toimitilakiinteistöjen toimenpideohjelma Seuraaviin listoihin on koottu toimitilakiinteistöjen sopimusyritysten raportoimia

Lisätiedot

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE SEINÄJOEN KAUPUNKI TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE 15.2.2016 Tämä asiakirja koskee Seinäjoen Kaupungin Törnävänsaaren sillan rakennustöitä. 1 (5) TYÖTURVALLISUUSLIITE 0. YLEISTÄ 0.1 TURVALLISUUSLIITTEEN

Lisätiedot

SYÖTTÖVEDENSÄÄDIN EVM-1 F

SYÖTTÖVEDENSÄÄDIN EVM-1 F EVM - 1F -syöttövedensäädin on tarkoitettu höyrykattiloihin, joiden teho on alle 10 t / h ja paine max 60 bar. Säädin huolehtii höyrykattiloiden syöttöveden jatkuvasta säädöstä ja pitää vedenpinnan korkeuden

Lisätiedot

RAJAKYLÄN KOULUI, 1-vaihe, PERUSKORJAUS AV-HANKINTAAN LIITTYVIÄ MUITA VAATIMUKSIA

RAJAKYLÄN KOULUI, 1-vaihe, PERUSKORJAUS AV-HANKINTAAN LIITTYVIÄ MUITA VAATIMUKSIA OULUN KAUPUNKI 1 (5) RAJAKYLÄN KOULUI, 1-vaihe, PERUSKORJAUS AV-HANKINTAAN LIITTYVIÄ MUITA VAATIMUKSIA Yleistä Av-laitetoimittaja sitoutuu suorittamaan sovittua urakkasummaa vastaan tämän asiakirjan, tarjouspyynnön

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

1.1. Luentayksikön kytkentä Luentayksikön layout on esitetty kuvassa 1 ja riviliittimet taulukossa 1.

1.1. Luentayksikön kytkentä Luentayksikön layout on esitetty kuvassa 1 ja riviliittimet taulukossa 1. 1 (9) 1. LONIX VEDENMITTAUSRATKAISUN KÄYTTÖOHJE Lonix vedenmittausratkaisu on suunniteltu käyttöveden huoneistokohtaiseen mittaukseen rivi- ja kerrostaloissa. Järjestelmä voidaan helposti toteuttaa yksinkertaisena

Lisätiedot

KAASUKESKUS Sa-20. Käsikirja

KAASUKESKUS Sa-20. Käsikirja KAASUKESKUS Sa-20 Käsikirja Sa-Va/Sairaalavaruste Oy Karvaamokuja 4 00380 HELSINKI Puh. 09-5617 120 Fax. 09-70017183 info@sa-vasairaalavaruste.fi www.sa-vasairaalavaruste.fi KOMPONENTTILUETTELO 5 11 8

Lisätiedot

PISTORASIOIDEN KÄYTTÖOPAS LÄÄKINTÄTILOISSA KANTA-HÄMEEN KESKUSSAIRAALA

PISTORASIOIDEN KÄYTTÖOPAS LÄÄKINTÄTILOISSA KANTA-HÄMEEN KESKUSSAIRAALA PISTORASIOIDEN KÄYTTÖOPAS LÄÄKINTÄTILOISSA KANTA-HÄMEEN KESKUSSAIRAALA ESIPUHE Opastus, hyvin suunniteltuna ja suoritettuna, lyhentää työn oppimiseen käytettävää aikaa. Kun opastus suoritetaan hyvin, sitoudutaan

Lisätiedot

SAVUNPOISTOSUUNNITELMA

SAVUNPOISTOSUUNNITELMA SAVUNPOISTOSUUNNITELMA 25.5.2016 Muutos kappaleessa 5. Savunpoistopuhaltimien mallit muutettu. K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/rno Rakennustoimenpide Asiakirjan nimi Juoks.no SANEERAUS SAVUNPOISTOSUUNNITELMA

Lisätiedot

valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Iiwari ExSK, ExSOK ja ExSEK

valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Iiwari ExSK, ExSOK ja ExSEK Parmair Iiwari ExSK Parmair Iiwari ExSK Air Wise Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Iiwari ExSK, ExSOK ja ExSEK Sertifikaatti Nro C325/05 1 (2) Parmair Iiwari ExSK (ExSOK, ExSEK) on tarkoitettu käytettäväksi

Lisätiedot

FI.LPINST.101104 ASENNUSOHJE GOLD LP. Asiakirjan alkuperäiskieli on ruotsi. Oikeus muutoksiin pidätetään. www.swegon.fi 1

FI.LPINST.101104 ASENNUSOHJE GOLD LP. Asiakirjan alkuperäiskieli on ruotsi. Oikeus muutoksiin pidätetään. www.swegon.fi 1 ASENNUSOHJE GOLD LP Asiakirjan alkuperäiskieli on ruotsi Oikeus muutoksiin pidätetään. www.swegon.fi 1 1. ASENNUS 1.4 Koneen asennus 1.1 Yleistä Henkilöstön on tutustuttava näihin ohjeisiin ennen koneelle

Lisätiedot

Tuloilmalämmitin. Tuloilmalämmitin 1000. Vallox. Vallox. Ohje. Tuloilmalämmitin. Tuloilmalämmitin 1000. Malli. Ohje. Voimassa alkaen.

Tuloilmalämmitin. Tuloilmalämmitin 1000. Vallox. Vallox. Ohje. Tuloilmalämmitin. Tuloilmalämmitin 1000. Malli. Ohje. Voimassa alkaen. Ohje Malli Tyyppi : 2352 : 2353 Ohje 1.09.629 FIN Voimassa alkaen 1.7.2015 Päivitetty 1.7.2015... 2... 5 TUOIMAÄMMITIN VAOX TUOIMAÄMMITIN Poistoilmajärjestelmän aiheuttaman alipaineen vaikutuksesta ulkoa

Lisätiedot

Rakennuksen alapohjan yli vaikuttavan paine-eron hallinta ilmanvaihdon eri käyttötilanteissa

Rakennuksen alapohjan yli vaikuttavan paine-eron hallinta ilmanvaihdon eri käyttötilanteissa Rakennuksen alapohjan yli vaikuttavan paine-eron hallinta ilmanvaihdon eri käyttötilanteissa Lopputyön aiheen valinta Taustalla usein käytävä keskustelu ilmanvaihdon pysäyttämisen aiheuttamista vaikutuksista

Lisätiedot

Huonelämpötilan säädin

Huonelämpötilan säädin 336 Synco 100 Huonelämpötilan säädin 2 lähtöä 0 10 VDC ja käyttötavan valintakytkin RLA162.1 Huonelämpötilan säädin yksinkertaisiin ilmanvaihto- ja ilmastointi- sekä lämmityslaitoksiin. Kompakti rakenne.

Lisätiedot

YIT Kiinteistötekniikka Oy ENERGIAPALVELUT

YIT Kiinteistötekniikka Oy ENERGIAPALVELUT YIT Kiinteistötekniikka Oy ENERGIAPALVELUT Jyväskylän maalaiskunnan katselmointikohteet Teppo Manninen Palvelukokonaisuudet Energia-analyysipalvelut Analyysipalvelut nykytilanteen toiminnalliseen ja taloudelliseen

Lisätiedot

LOHKOSULATUSAUTOMATIIKKA KÄYTTÖ-JA HUOLTO-OHJE

LOHKOSULATUSAUTOMATIIKKA KÄYTTÖ-JA HUOLTO-OHJE KÄYTTÖ-JA HUOLTO-OHJE Sisältö 1 Yleisiä huomioita... 3 2 Toimintaperiaate... 3 3 Sähköiset kytkennät... 3 3.1 Tulot ja lähdöt... 4 3.2. Sisäiset kytkennät... 5 3.3 Peltimoottorit... 6 4. Lisävarusteet...

Lisätiedot

Työhön kuuluu sähköistää kuvien mukainen asennus täyteen käyttökuntoon. Työssä ei saa tehdä jännitetyötä eikä lähialueella työskentelyä.

Työhön kuuluu sähköistää kuvien mukainen asennus täyteen käyttökuntoon. Työssä ei saa tehdä jännitetyötä eikä lähialueella työskentelyä. TYÖSELOSTUS Kohde Taitaja 2015 sähköasennus, semifinaali. Laajuus ja työskentelytavat Työhön kuuluu sähköistää kuvien mukainen asennus täyteen käyttökuntoon. Työssä ei saa tehdä jännitetyötä eikä lähialueella

Lisätiedot

Suljettu paisuntajärjestelmä

Suljettu paisuntajärjestelmä Suljettu paisuntajärjestelmä CIREX on teknisesti ja taloudellisesti säröilemätön kokonaisuus Paineenpitopumpulla toimivista paisuntajärjestelmistä on Suomessa pitkäaikainen kokemus. Tällaiset laitokset

Lisätiedot

VASO OY KAARINAN HOIVINEITO JA HOVIPOIKA TYÖSELITYS TURUN LVI-TEKNIIKKA OY KAARINA LÄMPÖJOHTOVERKOSTON PERUSSÄÄTÖ

VASO OY KAARINAN HOIVINEITO JA HOVIPOIKA TYÖSELITYS TURUN LVI-TEKNIIKKA OY KAARINA LÄMPÖJOHTOVERKOSTON PERUSSÄÄTÖ 1 TURUN LVI-TEKNIIKKA OY Kähärlänkuja 13 20100 Turku p. 040 5013391 VASO OY KAARINAN HOIVINEITO JA HOVIPOIKA KAARINA TYÖSELITYS LÄMPÖJOHTOVERKOSTON PERUSSÄÄTÖ 2 LVI-TYÖSELITYS LÄMMITYSJÄRJESTELMÄN VENTTIILIASENNUKSET,

Lisätiedot

TRV Nordic sl. Termostaattit ENGINEERING ADVANTAGE

TRV Nordic sl. Termostaattit ENGINEERING ADVANTAGE Termostaattianturit - M 30 x 1,5 liitännällä TRV Nordic sl Termostaattit Paineistus & Veden laatu Virtausten säätö Huonelämpötilan säätö ENGINEERING ADVANTAGE Nämä omavoimaiset patteriventtiileiden termostaattianturit

Lisätiedot

HYDROSET ERK-S ITSEVALVOVA KUIVAKIEHUNTASUOJA

HYDROSET ERK-S ITSEVALVOVA KUIVAKIEHUNTASUOJA 1. Kuivakiehuntasuojan elektrodi ENT 220. 2. Käytön merkkivalo, joka ilmoittaa että molemmat kattilaa ohjaavat releet ovat kiinni. Häiriötapauksissa vihreä merkkivalo sammuu, ja releet avautuvat. 3. Syöttöjännitteen

Lisätiedot

Excel -sisäänlukutaulukko. Haahtela RES -järjestelmän huoltokohteiden - vienti/tuontitoimintojen käyttöohje

Excel -sisäänlukutaulukko. Haahtela RES -järjestelmän huoltokohteiden - vienti/tuontitoimintojen käyttöohje Excel -sisäänlukutaulukko Haahtela RES -järjestelmän huoltokohteiden - vienti/tuontitoimintojen käyttöohje 1. Sisäänlukupohjan hakeminen 1.1. Tyhjä sisäänlukupohja Tyhjään sisäänlukupohjaan voidaan kirjata

Lisätiedot

ILOX ILMANVAIHTOKONE. Asennuspaikka

ILOX ILMANVAIHTOKONE. Asennuspaikka Asennuspaikka Ilmanvaihtokone asennetaan lämpimään tilaan. Tilan lämpötila pitäisi mielellään olla yli +10 o C. ILOX 397 kone asennetaan joko lattialle tai tukevan hyllyn päälle. Kun kone asennetaan lattialle,

Lisätiedot

Käyttöpaneelin käyttäminen

Käyttöpaneelin käyttäminen Tässä jaksossa on tietoja käyttöpaneelin käytöstä, tulostimen asetusten muuttamisesta ja käyttöpaneelin valikoiden sisällöstä. 1 Useimpia tulostimen asetuksia voi muuttaa sovellusohjelmasta tai tulostinajurista.

Lisätiedot

JÄSPI SOLAR 300(500) ECONOMY VEDENLÄMMITIN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET

JÄSPI SOLAR 300(500) ECONOMY VEDENLÄMMITIN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET JÄSPI SOLAR 300(500) ECONOMY VEDENLÄMMITIN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET KAUKORA OY 2(10) SISÄLLYSLUETTELO Tärkeää... 4 Takuu... 4 Solar 300 (500) Economy... 5 Toimintakuvaus... 5 Yleiset asennusohjeet... 5

Lisätiedot