Palosuojattujen puutuotteiden liiketoimintamallit Puun käytön laaja-alaistaminen- hankkeen osatutkimus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Palosuojattujen puutuotteiden liiketoimintamallit Puun käytön laaja-alaistaminen- hankkeen osatutkimus"

Transkriptio

1 Palosuojattujen puutuotteiden liiketoimintamallit Puun käytön laaja-alaistaminen- hankkeen osatutkimus Lieksan Teollisuuskylä Oy Kerantie Lieksa

2 Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy 2 Tiivistelmä Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia, voidaanko luoda nykyistä kannattavampia liiketoimintamalleja rakentamiseen yhdistämällä Q-treat käsittely ja TeknoSafe-palosuojamaalaus sisä- ja ulkoverhousverhouslaudoille. Aikaisempien tutkimusten mukaan palosuojatun puun käyttö kerrostalon ulkoverhouksessa on rakentajalle edullisempaa kuin betonikuorielementti tai kolmikerrosrappaus sekä kokonaiskustannuksiltaan (materiaali+rakentaminen) että elinkaarikustannuksiltaan (materiaali+rakentaminen+huolto+kierrätys). Erot olivat kuitenkin suhteellisen pieniä, koska puuverhouksen maalaus nosti sen huoltokustannuksia. Tämän tutkimuksen peruslähtökohtana oli se, että verhouslaudalle tehdään kevyt Q-treat käsittely, jonka jälkeen tuote höylätään ja ympärimaalataan kertaalleen TeknoSafe palosuojamaalilla. Näin saadaan merkittävä kustannussäästö, koska normaalisti palosuojattu lauta ympäri maalataan 3 5 kertaan riittävän suojaustason aikaansaamiseksi. Tutkimuksen alussa Savonialla toteutettujen kartiokalometritestien mukaan oli mahdollista saavuttaa B/C-luokan raja miedolla Q-treat käsittelyllä yhdistettynä kertaalleen toteutettuun TeknoSafe ympärimaalaukseen, jos levitysmäärä on vähintään 250 g/m2. Käytännössä tässä ei ihan onnistuttu: Q-treat laudan höyläys sujui ongelmitta, mutta TeknoSafe palosuojamaalin levitysmäärä jäi noin 20% tavoitteesta (keskiarvo oli 260 g/m2, mutta vaihteluväli oli g/m2). Tulosten perusteella kaikki kolme testattua koeseinää täyttivät luokan C- s1, d0 vaatimukset SBI-testissä. Positiivinen asia oli, että pintakäsittely normaalilla maalilla ei heikentänyt palosuojaustasoa. Kaikkien koeseinien savuntuotto ja pisarointi olivat pieniä eli niiden osalta päästiin parhaisiin luokkiin s1 ja d0. Koeseinien palonkehittymisnopeutta (FIGRA) ja kokonaislämmöntuottoa (THR 600s) tulisi rajoittaa vielä noin 50% lisää, jotta B-luokan vaatimukset täyttyisivät. Teknisesti tämä on helpointa lisäämällä Q-treat käsittelyn voimakkuutta noin 50% tai molempien käsittelyiden (Q-treat ja TeknoSafe) voimakkuutta noin 25%. Tutkimuksessa käytetty Q-treat materiaali oli käsitelty vain kevyesti, joten Q-treat käsittelyn voimakkuutta voidaan nostaa vielä hyvinkin paljon. TeknoSafe ympärimaalauksen osalta levitysmäärän nosto on haastavaa, koska kustannusten säästämiseksi ympärimaalaus olisi tehtävä yhdellä käsittelykerralla suurella levitysmäärällä. Suomen uusien rakennusmääräysten mukaan paloluokan C- s1, d0 puutuotteille on vain yksi laajempi käyttökohde: suurien liikerakennusten sisäseinien ja kattojen verhoilut, silloin kun palokuorma jää alle 600 MJ/m2 (kts taulukot 1 ja 2). Tämän vuoksi on oletettavaa, että kaupallinen potentiaali on pieni paloluokan C puutuotteille Suomessa, vaikka C-paloluokan puutuotteita saa tietenkin käyttää kaikkialla siellä, missä normaalia, palosuojaamatonta puuta saa käyttää. Tätä kuitenkin rajoittaa palosuojattujen puutuotteiden korkea hintataso, joka on 3 5 kertaa korkeampi kuin vastaavan palosuojaamattoman puutuotteen. Puun käytön laaja-alaistamishankkeessa hankittiin tietoa myös Japanin markkinoista koskien palosuojattuja puutuotteita. Myös siellä vaadittu palosuojaustaso puutuotteille on korkeampi kuin nyt saavutettu C- paloluokan taso koeseinillä 1, 2 ja 3 (kts. Puun käytön laaja-alaistamishankkeen matkaraportti Japanista Suomen uudet palomääräykset vuodelta 2011 antavat mahdollisuuden käyttää laajasti normaaleita, palosuojaamattomia puutuotteita sekä ulko- että sisäverhouksissa kerrostaloissa, julkisissa rakennuksissa ja työpaikkarakennuksissa, jos rakennuksessa on automaattinen sammutusjärjestelmä ja/tai suojaverhous. Jos rakennuksessa tai sen osassa ei ole automaattista sammutusjärjestelmää ja/tai suojaverhousta, niin silloin

3 Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy 3 vaihtoehtona on yleensä käyttää palamatonta paloluokan A rakennusmateriaalia tai paloluokkaan B suojattua puutuotetta. Kattavaa tutkimusta tai kokemusperäistä tietoa ei ole saatavilla siitä, missä tapauksissa kannattaa käyttää paloluokkaan B suojattuja puutuotteita sen sijaan että rakentaa automaattisen sammutusjärjestelmän ja/tai suojaverhouksen ja käyttää normaaleita puutuotteita. Toisaalta markkinoilla ei ole palosuojattuja puutuoteratkaisuja, joista olisi kokemusperäistä tietoa niiden palokestävyydestä koko rakennuksen elinkaaren ajan (vertaa kestopuu terassi- ja laiturirakentamisessa). Tämän vuoksi Suomessa lähes kaikki uudet isot puurakentamiskohteet on toteutettu automaattisella sammutusjärjestelmällä ja/tai suojaverhouksella ja käyttämällä normaaleja puutuotteita. Suomen uudet rakentamismääräykset asettavat rakennussuunnittelijat haastavan tilanteeseen: esimerkiksi puurakenteiden kerrostalo tai sen osa voidaan toteuttaa käyttämällä normaaleita puutuotteita, kun rakennuksessa on automaattinen sammutusjärjestelmä ja/tai käytetään suojaverhouksia. Toisaalta kerrostalossa tai sen osassa voidaan käyttää B-luokkaan palosuojattuja puutuotteita, jolloin vältytään automaattisen sammutusjärjestelmän ja suojaverhouksien rakentamiselta. Lisähaastetta tuovat palokuormien huomioiminen myös paloluokan P2 rakennuksissa (aikaisemmin palokuormat laskettiin vain P1 luokan rakennuksissa) sekä mahdollisuus rakentaa suojaverhous muutamissa tapauksissa myös puusta. Puurakenteisen kerrostalon suunnittelu on siis paljon vaativampaa ja monimutkaisempaa (enemmän vaihtoehtoja) kuin palamattomista materiaaleista rakennettavan rakennuksen. C-luokkaan palosuojattujen puutuotteiden varaan ei voi perustaa Suomessa uutta liiketoimintaa. Toisaalta tutkimus osoittaa, että yhdistetyllä Q-treat käsittelyllä ja TeknoSafe ympärimaalauksella on mahdollista saavuttaa B-luokan palonsuojaustaso, jolle löytyy rakennusmääräysten mukaan sekä Suomesta että Japanista laajoja käyttökohteita. Tämä kuitenkin edellyttää seuraavia toimenpiteitä: Käytetään voimakkaammin käsiteltyä Q-treat materiaalia, sillä tässä tutkimuksessa käytetty materiaali ei kuvaa voimakkaammin Q-treat käsitellyn materiaalin palo-ominaisuuksia. Q-treat tuoteperheessä on useita käsittelyvaihtoehtoja ja voimakkuuksia, joista on mahdollisuus valita palosuojaukseen paremmin toimiva vaihtoehto. Maalausprosessia tulee kehittää siten, että ympärimaalaus TeknoSafe- palosuojamaalilla voidaan toteuttaa yhdellä kertaa siten, että levitysmäärä on vähintään 250 g/m 2. Verhouslaudan minimipaksuutta tulee nostaa ponttien kohdalta. Samalla tulisi minimoida palolle altis pinta-ala. Jos ratkaisu täyttää B-luokan vaatimukset, niin sille on haettava hyväksyntä kohdemaista. Lisäksi täytyy toteuttaa tutkimus Suomessa, jossa vertaillaan B-luokkaan palosuojatun puun käytön kannattavuutta kilpailevaan vaihtoehtoon eli tilanteeseen, jossa käytetään normaalia puuta rakennuksessa, johon asennetaan automaattinen sammutuslaitteisto ja/tai suojaverhous. Parhaiten tämä onnistuu rakentamalla kaksi identtistä rakennusta, joista toinen toteutetaan palosuojatuillla puutuotteilla ja toinen automaattisella sammutusjärjestelmällä ja käyttämällä normaaleja puutuotteita.

4 Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy 4 Sisällysluettelo 1. Johdanto 5 2. Tutkimuksen tavoitteet Palomääräykset ja materiaalien luokitus Palosuojattujen verhouslautojen käyttökohteet uusien palomääräysten mukaan Puupohjaisten rakennusmateriaalien luokittelu palo-ominaisuuksien mukaan Yhdistettyyn Q-treat käsittelyyn ja TeknoSafe palosuojamaalaukseen liittyvät testaukset Tulokset Materiaalin Q-treat käsittely Materiaalin höyläys Kartiokalometrikokeet Materiaalin palosuojamaalaus SBI testit Tulosten tarkastelu ja johtopäätökset Jatkotoimenpiteet 25

5 Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy 5 1. Johdanto Puun Käytön laaja-alaistamishankkeen tavoitteena on kartoittaa uusia puutuoteratkaisuja ja puun modifiointiteknologioita seuraavasti: - millaisia tuotteita, mihin käyttötarkoituksiin, tärkeimmät ominaisuudet ja testaustiedon hankinta mm. palon- tai termiitinkestosta - valmistusteknologiat eli millaisilla koneilla, laitteilla ja prosesseilla tuotteita valmistetaan - sivutuoteasiat eri ratkaisuilla - Uusiin tuotteisiin ja järjestelmäkokonaisuuksiin sekä modifiointiin liittyvät kohdemarkkinoiden ja valmistusmaan vaatimat hyväksynnät, vaatimukset, määräykset ja asiakastarpeet - Kootun tiedon analysointi Lieksan Teollisuuskylä Oy:n ja yritysverkoston käyttöön eli raportti liiketoimintamallivaihtoehdoista Puutuotteiden palosuojaukseen on tullut markkinoille useita eri vaihtoehtoja, jotka perustuvat joko puun kyllästämiseen/modifiointiin (Dricon, Wolmanit Firestop) tai pintakäsittelyyn (Teknosafe, HRprof). Kyllästämällä palosuojatun puun käytön kannattavuutta muihin ratkaisuihin on aikaisemmin vertaillut Boren, Viinikainen et al Tutkimuksen tulos oli, että kyllästämällä valmistetun palosuojatun puun käyttö kerrostalon ulkoverhouksessa on rakentajalle edullisempaa kuin betonikuorielementti tai kolmikerrosrappaus sekä kokonaiskustannuksiltaan (materiaali+rakentaminen) että elinkaarikustannuksiltaan (materiaali+rakentaminen+huolto+kierrätys). Erot olivat kuitenkin suhteellisen pieniä. Tutkimuksen perusteella palosuojatun ulkoverhouslaudan kustannuksia nosti erityisesti maalaus, joka täytyi tehdä paloa edistämättömällä maalilla ja normaalia suuremmalla levitysmäärällä palosuojakyllästyksen lisäksi. Palosuojakyllästetyn puun pintakäsittelyä tarvitaan kahdesta syystä: ulkonäön vuoksi (värivaihtoehtoja) ja palosuoja-aineen huuhtoutumisen estämiseksi. Olemassa olevien ratkaisujen hinta on korkea, koska sekä palosuojakyllästys että palosuojapintakäsittely joudutaan toteuttamaan suurilla ainemäärillä. Maalauksen hintaa nostaa vielä ympärimaalausvaatimus, koska palosuoja tarvitaan myös näkymättömällä puolella. Palosuojattuja puutuotteita on yleensä kehitetty palosuoja-ainelähtöisesti tavoitteena B-luokka lähinnä ulkoverhouslaudalle. Homeasioihin ja koko rakenteen toimivuuteen lämpö, kosteus-, homeja paloteknisesti ei juuri ole kiinnitetty huomiota palosuojattujen puutuotteiden kehityksessä.

6 Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy 6 2. Tutkimuksen tavoitteet Tämän tutkimuksen tavoitteena on tutkia, voidaanko luoda nykyistä kannattavampia liiketoimintamalleja yhdistämällä kevyt Q-treat käsittely ja TeknoSafe-palosuojamaalaus sisä- ja ulkoverhousverhouslaudoille. Kannattavan liiketoiminnan edellytyksenä on - Toimiva seinärakenneratkaisu palo-, home-, kosteus- ja lämpöteknisesti, jolle on mahdollista saada hyväksyntä parantuneesta paloturvallisuudesta - Seinärakenneratkaisulla tulee olla niin laaja sovellusalue eri rakennustyypeissä, että kannattava liiketoiminta on mahdollista Oletuksena on, että yhdistetyllä Q-treat käsittelyllä ja TeknoSafe-palosuojamaalauksella on saavutettavissa seuraavia etuja - TeknoSafe palosuojamaalaus voidaan toteuttaa vain näkyvälle lappeelle/pinnoille tai kertamaalauksena pienemmällä ainemäärällä, sillä Q-treat kyllästys/käsittely antaa tuotteelle peruspalosuojan myös tuotteen näkymättömälle taustapuolelle - Sekä Q-treat käsittely että TeknoSafe palosuojamaalaus voidaan toteuttaa huomattavasti pienimmällä ainemäärillä kuin nykyisin, koska molemmat ehkäisevät puun palamista - Maalauksen avulla tuotteeseen saadaan myös värivaihtoehtoja - Q-treat käsittely antaa palosuojaa, vaikka TeknoSafe maalin tehoaineet huuhtoutuisivat tai hilseilevät pois - Q-treat käsittely ehkäisee pintarakenteen homehtumisriskiä Edellä mainittujen tekijöiden vuoksi yhdistelmäkäsittelyllä (Q-treat käsittely ja Teknosafe palosuojamaalaus) on mahdollista toteuttaa seinärakenne, joka on kokonaistaloudellisesti edullisempi ratkaisu rakenteen palosuojaukseen kuin kilpaileviin palosuoja-aineisiin perustuvat ratkaisut. Tutkimuksia ja testaustuloksia on saatavilla sekä TeknoSafe palosuojamaalauksesta että Q-treat käsittelyistä, mutta ei näiden yhdistelmistä. Tämän vuoksi liiketoimintamallin tarkastelu edellytti pienimuotoista yhdistelmätuotteen testausta.

7 Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy Palomääräykset ja materiaalien luokitus Palosuojattujen verhouslautojen käyttökohteet uusien palomääräysten mukaan Tärkeitä määritelmiä Palokuorma Vapautuva kokonaislämpömäärä, kun tilassa oleva aine täydellisesti palaa. Siihen luetaan kantavat, runkoa jäykistävät, osastoivat ja muut rakennusosat sekä irtaimisto. Palokuorman tiheys ilmaistaan määräyksissä megajouleina huoneistoalan neliömetriä kohden (MJ/m2). Rakennustarvikkeet Rakennustarvikkeet jaetaan luokkiin sen perusteella, miten ne vaikuttavat palon syttymiseen ja sen leviämiseen sekä savun tuottoon ja palavaan pisarointiin. A1 Tarvikkeet, jotka eivät osallistu lainkaan paloon. A2 Tarvikkeet, joiden osallistuminen paloon on erittäin rajoitettu. B Tarvikkeet, joiden osallistuminen paloon on hyvin rajoitettu. C Tarvikkeet, jotka osallistuvat paloon rajoitetusti. D Tarvikkeet, joiden osallistuminen paloon on hyväksyttävissä. E Tarvikkeet, joiden käyttäytyminen palossa on hyväksyttävissä. F Tarvikkeet, joiden käyttäytymistä ei ole määri-tetty. s1 Savuntuotto on erittäin vähäistä. s2 Savuntuotto on vähäistä. s3 Savuntuotto ei täytä s1 eikä s2 vaatimuksia. d0 Palavia pisaroita tai osia ei esiinny. d1 Palavat pisarat tai osat sammuvat nopeasti. d2 Palavien pisaroiden tai osien tuotto ei täytä d0 eikä d1 vaatimuksia. Suojaverhous Pinnan muodostava verhous, joka määrätyn ajan suojaa sen takana olevan rakenteen syttymiseltä, hiiltymiseltä tai muulta vaurioitumiselta. Suojaverhousten luokat kuvataan merkinnöillä: K1 10, K2 10, K2 30, K2 60. RakMK:n osassa E1 on käytössä suojaverhousluokat K2 10 (suojausaika 10 min) sekä K2 30 (suojausaika 30 min). Suojaverhous vaaditaan P2-paloluokan rakennuksissa. Suojausverhouksissa käytettävä materiaali on määrätty Suomen palomääräyksissä ja suojaverhousmateriaalilta vaadittu paloluokka riippuu mm. rakennustyypistä, kerrosluvusta ja käyttökohteessa (sisä- vai ulkopinta). Kuvassa 1 on esitetty K2 luokan suojaverhoukselta vaadittavat ominaisuudet. (Puuinfo, TEKNINEN TIEDOTE Suojaverhoukset) Kuvassa 2 on esitetty esimerkki suojaverhouksesta. Lisää esimerkkejä löytyy Puuinfon teknisestä tiedotteesta Suojaverhoukset.

8 Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy 8 Kuva 1. K2 luokan suojaverhoukselta vaadittavat ominaisuudet. (Puuinfo, TEKNINEN TIEDOTE Suojaverhoukset) Kuva 2. Esimerkki suojaverhouksesta. Lisää esimerkkejä löytyy Puuinfon teknisestä tiedotteesta Suojaverhoukset.

9 Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy 9 Sisäpuoliset pinnat Taulukossa 1 on esitetty sisäpuolisten pintojen luokkavaatimukset. P2-luokan 1 2-kerroksisen rakennuksen sisäpuoliset seinä- ja kattopinnat tulee varustaa vähintään K2 10-luokan suojaverhouksella, kun suojaverhouksen takana oleva rakenne on tehty tarvikkeista, jotka eivät ole vähintään B-s1, d0-luokkaa. Vaatimus ei kuitenkaan koske vähintään R 30-luokkaisia palkkeja ja pilareita. P2-luokan 1 2-kerroksisen rakennuksen sisäpinnan suoja-verhouksen tarvikeluokkavaatimus määräytyy sisäpuolisten pintojen luokkavaatimuksen mukaan. P2-luokan 3 4-kerroksisen rakennuksen sisäpuoliset seinä- ja kattopinnat tulee varustaa vähintään A2-s1, d0-luokan tarvikkeista tehdyllä vähintään K2 10-luokan suojaverhouksella, kun rakenne on tehty tarvikkeista, jotka eivät ole vähintään A2-s1, d0-luokkaa. Ulkoseinät ja parvekkeet Taulukossa 2 on esitetty ulkoseinien ulkopintojen ja tuuletusraon pintojen luokkavaatimukset. Parvekkeissa noudatetaan ulkoseinän ulkopinnan vaatimuksia. P2-luokan rakennuksen ulkoseinän ulkopinnalle tai, mikäli ulkoseinärakenteessa on tuuletusrako, tuuletusraon sisäpinnalle asetetut suojaverhousvaatimukset, kun ulkoseinärakenne on tehty tarvikkeista, jotka eivät ole vähintään A2- s1, d0-luokkaa: P2-luokan 3 4-kerroksinen rakennus: - K2 10 -luokan suojaverhous, A2-s1, d0-luokan tarvikkeista. P2-luokan 5 8-kerroksinen rakennus: - Yleensä K2 30-luokan suojaverhous, A2-s1, d0-luokan tarvikkeista. - Mikäli julkisivu on vähintään B-s2, d0 -luokkaa, K2 10-luokan suojaverhous A2-s1, d0 -luokan tarvikkeista.

10 Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy 10 Taulukko 1. Sisäpuolisten pintojen luokkavaatimukset.

11 Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy 11 Taulukko 2. Ulkoseinien ulkopintojen ja tuuletusraon pintojen luokkavaatimukset.

12 Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy 12 Kuten edellä mainituista rakennusten palomääräyksistä, ohjeista ja standardeista ilmenee, niin yhtä samaa rakennetta ei voi käyttää kaikissa rakennuksissa. Tämä siis siksi, että eri rakennuksissa vaaditaan seinärakenteen materiaaleilta ja eristeiltä erilaisia paloluokkavaatimuksia. Täten on valittava aluksi yksi seinärakenne, jonka soveltuvuus ja toimivuus (palo-, home-, kosteus- ja lämpötekninen toiminta) eri rakennustyyppeihin ovat niin laajat, että mahdollisuudet kannattavalle liiketoiminnalle ovat olemassa Puupohjaisten rakennusmateriaalien luokittelu palo-ominaisuuksien mukaan Taulukossa 3 on esitetty rakennusmateriaalien luokittelu palo-ominaisuuksien mukaan lukuun ottamatta lattiamateriaaleja. Normaali puu kuuluu luokaan D. Palosuojattuna puu voi kuulua luokkaan C tai D. Taulukon 3 mukaan C-luokassa maksimikokonaislämmöntuotto saa olla SBIkokeessa 15 MJ ja B-luokassa vain 7,5 MJ. Normaalin puun tehollinen lämpöarvo on noin MJ/kg. Tämä tarkoittaa karkeasti yleistäen, että normaalia puuta tulee modifioida/palosuojata siten, että sen lämmöntuotto pienenee kolmasosaan alkuperäisestä, jos tavoitteena on paloluokka B. SFS-EN

13 Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy 13 Taulukko 3. Rakennusmateriaalien luokittelu palo-ominaisuuksien mukaan lukuun ottamatta lattiamateriaaleja. Lyhenteet: FIGRA=Palon kehittymisnopeus,lfs=sivusuuntainen liekin leviäminen, Fs=liekin leviäminen ja THR600s= kokonaislämmöntuotto. SFS-EN

14 Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy Yhdistettyyn Q-treat käsittelyyn ja TeknoSafe palosuojamaalaukseen liittyvät testaukset Lähtökohtana oli, että yhdistetyssä Q-treat käsittelyssä ja TeknoSafe palosuojamaalauksessa molempien käsittelyiden ainemääriä voidaan pienentää huomattavasti verrattuna siihen, että palosuojaus toteutettaisiin pelkästään yksin toisella näistä aineista. Lisäksi on tärkeää tutkia, voidaanko tuote valmistaa nykyisillä koneilla ja laitteilla. Toteutunut testausjärjestely: 1. Raaka-aineeksi valittiin mänty 32*125 mm terveoksainen pintalauta yhteensä 102 kpl. 2. Raaka-aine lajiteltiin ja koodattiin. 3. Ennen Q-treat käsittelyä testimateriaalia tasaannutettiin sisätiloissa, jonka jälkeen lautojen päistä otetaan 100 mm pitkät koodatut koepalat kuiva-tiheyden mittausta varten (2 koepalaa per lauta). 4. Juuri ennen Q-treat käsittelyä koemateriaali punnittiin 5. Käsittelyn jälkeen materiaali punnittiin ja otettiin kaksi koepalaa noin 20 cm lautojen päästä kuiva-tiheyden mittausta varten. 6. Koemateriaalin höylättiin Lieksan Saha Oy:llä. Sydänlape höylättiin käyttölappeeksi (UYV 26*120 mm). 7. Höyläyksen jälkeen testattiin yhdistelmätuotteen palo-ominaisuuksia kartiokalometrilla, joka edullinen tapa hakea sopivinta yhdistelmää B- ja C-luokan kriteerien täyttämiseksi. Testin tarkoituksena on siis löytää yhdistelmäkäsittely, jolla saavutetaan arviolta vähintään C-luokan palo-ominaisuudet. Kartiokalometrikoetta varten katkaistiin kolmesta laudasta noin 1000 mm pitkät kappaleet, joiden pintalape on kokonaisuudessaan kyllästynyttä pintapuuta ja joissa vesilasin imeytymä on ollut koe-erän keskimääräisellä tasolla. Näistä kappaleista otettiin kustakin viisi koepalaa kartiokalometritestiin. Koepalat numeroitiin seuraavasti: laudasta 1 otettujen koepalojen numerot ovat 1.1, 1.2, 1.3, 1,4 ja 1.5 jne. Koepalat pintakäsiteltiin Teknosafella alla olevan taulukon mukaan: Koepalat Pintakäsittely 1.1, 2.1 ja 3.1 Ei pintakäsittelyä 1.2, 2.2 ja 3.2 Pintapuulappeelle + syrjät Teknosafe 100 g/m2 1.3, 2.3 ja 3.3 Pintapuulappeelle + syrjät Teknosafe 150 g/m2 1.4, 2.4 ja 3.4 Pintapuulappeelle + syrjät Teknosafe 200 g/m2 1.5, 2.5 ja 3.5 Sydänpuulappeelle + syrjät 250 g/m2 8. Koemateriaali ympäri maalattiin TeknoSafe:llä. Punnitus tehtiin ennen ja jälkeen pintakäsittelyn. 9. SBI-testaus toteutettiin Latviassa MeKAn testauslaboratoriossa. Tulosten perusteella päätettiin, että Q-treat kappaleet pintakäsitellään kertaalleen ympäri TeknoSafe palosuojamaalla. Tavoitteena oli yli 250 gramman levitysmäärä per neliö.

15 Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy Tulokset 5.1 Materiaalin Q-treat käsittely Materiaalille tehtiin Q-treat käsittely StoraEnson Uimaharjun sahalla. Kuvissa 3 ja 4 on käsiteltyä koemateriaalia. Kuva 3. Q-treat koemateriaalia. Kuva 4. Koemateriaali Q-treat käsittelyn jälkeen.

16 Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy Materiaalin höyläys Materiaali (32*125 mm) mänty)höylättiin Lieksan Saha Oy:llä kovametalliterillä muotoon UYV 26*120 mm. Koemateriaalia höylättiin yhteensä 5 kuutiota ja höyläys sujui ongelmitta. Kuvassa 5 näkyy koemateriaalia höyläyksen jälkeen. Kuva 5. Koemateriaalia höyläyksen jälkeen.

17 Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy Kartiokalometrikokeet Höyläyksen jälkeen testattiin yhdistelmätuotteen (Q-treat käsittely + Teknosafe palosuojamaalaus) palo-ominaisuuksia Savoniassa kartiokalometrikokeillalla, joka edullinen tapa esitestata materiaalien palo-ominaisuuksia. Kartiokalometrikoetta varten valittiin viisi lautaa, joista koepalat kartiokalometrikoetta varten otettiin. Nämä laudat lähetetään Savoniaan, jossa niistä otetaan kustakin viisi oksatonta koepalaa kartiokalometritestiin sekä jokaisesta laudasta yksi oksaton koepala kuivatiheyden määrittämiseksi. Koepalat numeroitiin seuraavasti: laudasta 1 otettujen koepalojen numerot ovat 1.1, 1.2, 1.3, 1,4 ja 1.5 jne. Kuvassa 6 on kuva kartiokalometritestistä ja koepalasta. Taulukossa 4 on esitetty yhteenveto kartiokalometrikokeiden tuloksista. Kuvassa 7 on esitetty syttymisajat ja kuvassa 8 lämmövapautuminen eri käsittelyryhmillä. Kuva 6. Kartiokalometrilaitteisto ja testipala.

18 Taulukko 4. Yhteenveto kartiokalometrikokeiden tuloksista. Ominaisuus Sydänlape g/m2 Teknosafe + Tiheyden muutos kg/m3 Pinta g/m2 Teknosafe + Tiheyden muutos kg/m3 Pinta g/m2 Teknosafe + Tiheyden muutos kg/m3 Pinta g/m2 Teknosafe + Tiheyden muutos 5 40 kg/m3 Pinta 0 g/m2 Teknosafe + vesilasi kg/m3 Normaali mänty Teknosafe levitysmäärä g/m2 g/m2 260, ,4 0 0 Irradiance level from cone kw/m Specimen mass g 114, , , , , , Time to ignition s 27,375 28, , , , ,4375 Mass remaining after test g 71, , , ,494 59,48 58,84 Total mass loss (g) g 43, , ,97 58,258 61,98 66,02 Total heat released MJ/m 2 68,425 68,775 73,5 82,28 88, Maximum heat release rate kw/m2 127,75 117, ,18 204, ,7 Av. heat release rate 60 s after ignition kw/m 2 85,125 85,7 105, ,74 146,15 163,8 Av. heat release rate 180 s after ignition kw/m 2 76,725 76,65 88,9 100,5 120, ,7 Av. heat release rate 300 s after ignition kw/m 2 74,625 76,35 84,7 95,8 111, ,9 Total heat released 300 s after ignition MJ/m 2 20, , , , , , Max heat release rate, 30s sliding average kw/m 2 68, , , , , , Effective net heat of combustion MJ/kg 12, , , ,77 12,985 14,22 Total smoke production m 2 0, , , , , ,59418 Average smoke production m2/s 0, , , , , , Average specific smoke production m 2 /kg 22,345 20, ,42 26,602 24,7025 9,53 Total CO-production g 0, , , , , ,00335 Total CO2 produced per mass unit burnt g/g 0, , , , , ,98108

19 Kuva 7. Syttymisajat eri käsittelyryhmillä. Kuva 8. Lämmönvapautuminen eri käsittelyryhmillä.

20 Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy Materiaalin palosuojamaalaus Koemateriaalin palosuojamaalaus TeknoSafella tehtiin automaattisella maalauslinjastolla, jonka jälkeen maalin annettiin kuivua 48 h ennen lajittelua ja katkontaa SBI-testeihin. Kuva 9. Maalaus tehtiin automaattisella maalauslinjastolla. Kuva 10. Maalauksen jälkeen koemateriaali kuivattiin orsilla huoneenlämpötilassa vähintään 24 h. Kuva 11. Katkottu ja lajiteltu SBI-koemateriaali vasemmalla ja oikealle kuva, jossa näkyy tummemman ruskealla Q-treat käsitelty osuus koemateriaalin poikkileikkauksesta.

21 Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy SBI testit SBI-kokeen tulos on sovellettavissa seinärakenteelle, joka on samanlainen kuin testissä tai rakenteelle, jossa on käytetty testimateriaaleja paremmin paloa kestäviä materiaaleja. Tämän vuoksi SBI-kokeissa päätettiin testata seuraavaa seinärakennetta: o Q-treat käsitelty ulkoverhouslauta UYV 26*120 mm, joka pintakäsiteltiin ympäri Teknosafe palosuojamaalilla min levitysmäärä 200 g/m2. o Tuuletusrimat 40*40 mm. o Tuulensuojalevynä käytettiin kipsilevyä. Kuva 12. SBI-testiseinän rakenne. SBI koetta varten tehtiin kolme koeseinää, joiden tiedot on esitetty taulukossa 5. Taulukossa 5 on myös esitetty yhteenveto SBI-kokeiden tuloksista. SBI-kokeet toteutettiin MeKAn testauslaboratoriossa, Latviassa. Kuvassa 13 on esitetty koeseinä 1 palotestin alussa ja lopussa.

22 Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy 22 Taulukko 5. Koeseinien tiedot sekä tulokset SBI-kokeesta. Koesarja Koeseinä 1 Koeseinä 2 Koeseinä 3 Tiheyden muutos Q-treat käsittelyssä vähintään (kg/m3) TeknoSafe levitysmäärä vähintään (g/m2) Pintamaalin levitysmäärä (g/m2) Syttymisaika (min) 5:50 5:50 5:45 FIGRA=Palon kehittymisnopeus (W/s) B<120 W/s ja C<250 W/s LFS=sivusuuntainen liekin leviäminen Ei sivusuuntaista leviämistä Ei sivusuuntaista leviämistä Ei sivusuuntaista leviämistä THR 600s= kokonaislämmöntuotto (MJ) 11,3 11,7 13 B<7,5 MJ ja C<15 MJ Arvio savuntuotto (s1, s2 tai s3) S1 S1 S1 Arvio palavat pisarat (d0, d1 tai d2) d0 d0 d0 Arvio paloluokasta (B, C tai D) C C C Kuva 13. Koeseinä 1 palotestin alussa (vasemmalla) ja lopussa (oikealla).

23 Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy Tulosten tarkastelu ja johtopäätökset Tämän tutkimuksen peruslähtökohtana oli se, että verhouslaudalle tehdään kevyt Q-treat käsittely, jonka jälkeen tuote höylätään ja ympäri maalataan kertaalleen TeknoSafe palosuojamaalilla. Näin saadaan merkittävä kustannussäästö, koska normaalisti palosuojattu lauta ympärimaalataan 3 5 kertaan riittävän suojaustason aikaansaamiseksi. Toisaalta pelkästään Q-treat käsiteltyä verhouslautaa käytetään harvoin pintakäsittelemättömänä. Ennen SBI-testejä Savonialla toteutettujen kartiokalometritestien mukaan oli mahdollista saavuttaa B/C-luokan raja miedolla Q- treat käsittelyllä yhdistettynä kertaalleen toteutettuun TeknoSafe ympärimaalaukseen, jos levitysmäärä on vähintään 250 g/m2. Käytännössä tässä ei ihan onnistuttu: Q-treat laudan höyläys sujui ongelmitta, mutta TeknoSafe palosuojamaalin levitysmäärä jäi noin 20% tavoitteesta (keskiarvo oli 260 g/m2, mutta vaihteluväli oli g/m2) Tulosten perusteella kaikki kolme testattua koeseinää täyttivät luokan C- s1, d0 vaatimukset. Positiivinen asia on, että myös koeseinä 2 täytti C-s1, d0 luokan, vaikka se oli pintakäsitelty normaalilla maalilla yhdistetyn Q-treat ja TeknoSafe- palosuojamaalauksen jälkeen. Kaikkien koeseinien savuntuotto ja pisarointi olivat pieniä eli niiden osalta päästiin parhaisiin luokkiin s1 ja d0. Koeseinien palonkehittymisnopeutta (FIGRA) ja kokonaislämmöntuottoa (THR600s) tulisi rajoittaa vielä noin 50% lisää, jotta B-luokan vaatimukset täyttyisivät. Teknisesti tämä on helpointa lisäämällä Q-treat käsittelyn voimakkuutta noin 50% tai molempien käsittelyiden (Q-treat ja TeknoSafe) voimakkuutta noin 25%. Tutkimuksessa käytetty Q-treat materiaali oli käsitelty vain kevyesti, joten Q-treat käsittelyn voimakkuutta voidaan nostaa vielä hyvinkin paljon. TeknoSafe ympärimaalauksen osalta levitysmäärän on haastavaa, koska kustannusten säästämiseksi ympärimaalaus olisi tehtävä yhdellä käsittelykerralla suurella levitysmäärällä. Testituloksiin vaikuttaa myös ulkoverhouslaudan paksuus, profiili ja asennussuunta (pysty tai vaaka). Testissä ulkoverhouslaudan asennussuunnaksi valittiin vaaka-asennus, joka antaa yleensä huonommat tulokset kuin pystysuunta. Kuvan 13 perusteella palaminen oli suurinta vaakaponttien kohdalla. Ponttien liitoskohdissa materiaali on ohuinta ja palamispinta-alaa on eniten. On mahdollista, että perinteisellä suorakaiteen muotoisella verhouslaudalla ja pystyasennuksella olisi saatu hieman paremmat tulokset, sillä tällöin palopinta-ala olisi ollut pienempi. Suomen uusien rakennusmääräysten mukaan paloluokan C- s1, d0 puutuotteille on vain yksi laajempi käyttökohde: suurien liikerakennusten sisäseinien ja kattojen verhoilut, silloin kun palokuorma jää alle 600 MJ/m2 (kts taulukot 1 ja 2). Tämän vuoksi on oletettavaa, että kaupallinen potentiaali on pieni paloluokan C puutuotteille Suomessa, vaikka C-paloluokan puutuotteita saa tietenkin käyttää kaikkialla siellä, missä normaalia, palosuojaamatonta puuta saa käyttää. Tätä kuitenkin rajoittaa palosuojattujen puutuotteiden korkea hintataso, joka on 3 5 kertaa korkeampi kuin vastaavan palosuojaamattoman puutuotteen. Puun käytön laaja-alaistamishankkeessa hankittiin tietoa myös Japanin markkinoista koskien palosuojattuja puutuotteita. Myös siellä vaadittu palosuojaustaso puutuotteille on korkeampi kuin nyt saavutettu C-paloluokan taso

24 Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy 24 koeseinillä 1, 2 ja 3 (kts. Puun käytön laaja-alaistamishankkeen matkaraportti Japanista Suomen uudet palomääräykset vuodelta 2011 antavat mahdollisuuden käyttää laajasti normaaleita, palosuojaamattomia puutuotteita sekä ulko- että sisäverhouksissa kerrostaloissa, julkisissa rakennuksissa ja työpaikkarakennuksissa, jos rakennuksessa on automaattinen sammutusjärjestelmä ja/tai suojaverhous. Jos rakennuksessa tai sen osassa ei ole automaattista sammutusjärjestelmää ja/tai suojaverhousta, niin silloin vaihtoehtona on yleensä käyttää palamatonta paloluokan A rakennusmateriaalia tai paloluokkaan B suojattua puutuotetta. Kattavaa tutkimusta tai kokemusperäistä tietoa ei ole saatavilla siitä, missä tapauksissa kannattaa käyttää paloluokkaan B suojattuja puutuotteita sen sijaan että rakentaa automaattisen sammutusjärjestelmän ja/tai suojaverhouksen ja käyttää normaaleita puutuotteita. Toisaalta markkinoilla ei ole palosuojattuja puutuoteratkaisuja, joista olisi kokemusperäistä tietoa niiden palokestävyydestä koko rakennuksen elinkaaren ajan (vertaa kestopuu terassi- ja laiturirakentamisessa). Tämän vuoksi Suomessa lähes kaikki uudet isot puurakentamiskohteet on toteutettu automaattisella sammutusjärjestelmällä ja/tai suojaverhouksella ja käyttämällä normaaleja puutuotteita. On ilmeistä, että C-luokkaan palosuojattujen puutuotteiden varaan ei voi perustaa uutta liiketoimintaa. Toisaalta tutkimus osoittaa, että yhdistetyllä Q-treat käsittelyllä ja TeknoSafe ympärimaalauksella on mahdollista saavuttaa B-luokan palonsuojaustaso, jolle löytyy rakennusmääräysten mukaan sekä Suomesta että Japanista laajoja käyttökohteita. Tästä ei voida kuitenkaan laatia liiketoimintamallia tämän tutkimuksen puitteissa, koska se edellyttäisi tarkkoja vertailulaskelmia kilpailevaan vaihtoehtoon eli rakentamiskustannuksia täytyy verrata vaihtoehtoon, jossa käytetään normaalia puuta rakennuksessa, johon asennetaan automaattinen sammutuslaitteisto ja/tai suojaverhous. Lisäksi täytyy testata, millaisella käsittelyvoimakkuuksilla ja prosesseilla saadaan valmistettua B-luokan tuote yhdistämällä Q-treat käsittely ja ympärimaalaus kertaalleen TeknoSafe palosuojamaalilla. Suomen uudet rakentamismääräykset asettavat rakennussuunnittelijat haastavan tilanteeseen: esimerkiksi puurakenteiden kerrostalo tai sen osa voidaan toteuttaa käyttämällä normaaleita puutuotteita, kun rakennuksessa on automaattinen sammutusjärjestelmä ja/tai käytetään suojaverhouksia. Toisaalta kerrostalossa tai sen osassa voidaan käyttää B-luokkaan palosuojattuja puutuotteita, jolloin vältytään automaattisen sammutusjärjestelmän ja suojaverhouksien rakentamiselta. Lisähaastetta tuovat palokuormien huomioiminen myös paloluokan P2 rakennuksissa (aikaisemmin palokuormat laskettiin vain P1 luokan rakennuksissa) sekä mahdollisuus rakentaa suojaverhous muutamissa tapauksissa myös puusta. Puurakenteisen kerrostalon suunnittelu on siis paljon vaativampaa ja monimutkaisempaa (enemmän vaihtoehtoja) kuin palamattomista materiaaleista rakennettavan kerrostalon.

LIEKSAN TEOLLISUUSKYLÄ OY:N, PUUN KÄYTÖN LAAJA- ALAISTAMINEN -HANKKEEN TUOTTEIDEN PALOKÄYT- TÄYTYMISEN TESTAUS

LIEKSAN TEOLLISUUSKYLÄ OY:N, PUUN KÄYTÖN LAAJA- ALAISTAMINEN -HANKKEEN TUOTTEIDEN PALOKÄYT- TÄYTYMISEN TESTAUS Testiraportti LIEKSAN TEOLLISUUSKYLÄ OY:N, PUUN KÄYTÖN LAAJA- ALAISTAMINEN -HANKKEEN TUOTTEIDEN PALOKÄYT- TÄYTYMISEN TESTAUS 07.01.2014 Projekti insinööri Kalle Kiviranta Savonia ammattikorkeakoulu Raportti

Lisätiedot

Puun palosuojaus ja alumiinin korvaus modifioidulla puulla. Toimitusjohtaja Hannu Boren, Borenova Oy

Puun palosuojaus ja alumiinin korvaus modifioidulla puulla. Toimitusjohtaja Hannu Boren, Borenova Oy Puun palosuojaus ja alumiinin korvaus modifioidulla puulla Toimitusjohtaja Hannu Boren, Borenova Oy Borenova Oy Kymmenen vuotta asiantuntiapalveluita tarjoaa asiantuntiapalveluita puutuotteita kehittäville,

Lisätiedot

MITEN LUEN PALOMÄÄRÄYKSIÄ

MITEN LUEN PALOMÄÄRÄYKSIÄ MITEN LUEN PALOMÄÄRÄYKSIÄ Puupäivä 2014 Tero Lahtela SPRINKLAUS SFS-5980 standardin 2-luokan sprinkleri Vähimmäisvaatimus 3 4 krs. P2-paloluokan asuinrakennukselle SFS-EN 12845 standardin OH-luokan sprinkleri

Lisätiedot

PARASTA PALOSUOJAUSTA PUULLE

PARASTA PALOSUOJAUSTA PUULLE PARASTA PALOSUOJAUSTA PUULLE Otto Tuominen 27.10.2011 E1 RAKENNUSTEN PALOTURVALLISUUS Rakennusosat Kantavat ja osastoivat rakennusosat (esim. ulko-ovet ja ikkunat) jaetaan luokkiin sen perusteella, miten

Lisätiedot

Suojaverhoukset TEKNINEN TIEDOTE 13.4.2012 1.0 SUOJAVERHOUS

Suojaverhoukset TEKNINEN TIEDOTE 13.4.2012 1.0 SUOJAVERHOUS 1.0 SUOJAVERHOUS Suojaverhouksella tarkoitetaan verhousta, joka määrätyn ajan suojaa sen takana olevaa rakennetta syttymiseltä, hiiltymiseltä muulta vaurioitumiselta. Suojaverhouksen mitoitukseen ei ole

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-07056-11 2 (8) Sisällysluettelo

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-07056-11 2 (8) Sisällysluettelo 2 (8) Sisällysluettelo 1 Tehtävä... 3 2 Aineisto... 3 3 Palotekninen arviointi... 3 3.1 Tuotemäärittelyt ja palotekninen käyttäytyminen... 3 3.2 Ulkoseinien palovaatimusten täyttyminen... 4 4 Yhteenveto...

Lisätiedot

SPU Eristeen paloturvallinen käyttö kattorakenteissa

SPU Eristeen paloturvallinen käyttö kattorakenteissa TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-08652-12 SPU Eristeen paloturvallinen käyttö kattorakenteissa Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Esko Mikkola Julkinen 2 (6) Sisällysluettelo 1 Tehtävä... 3 2 Aineisto... 3 3 Palotekninen

Lisätiedot

EPS-ohutrappausten palotekninen toimivuus. Julkisivuyhdistyksen seminaari 25.1.2007 Wanha Satama, Helsinki

EPS-ohutrappausten palotekninen toimivuus. Julkisivuyhdistyksen seminaari 25.1.2007 Wanha Satama, Helsinki EPS-ohutrappausten palotekninen toimivuus Julkisivuyhdistyksen seminaari 25.1.2007 Wanha Satama, Helsinki EPS-ohutrappausrakenne EPS (expanded polystyrene) lämmöneriste muottipaisutettu polystyreeni Julkisivurakenteissa

Lisätiedot

Uudet palomääräykset. rakentamisessa RATKAISUJA RAKENTAMISEEN PUU KERROSTALOISSA. 5.5.2011 Päivi Myllylä

Uudet palomääräykset. rakentamisessa RATKAISUJA RAKENTAMISEEN PUU KERROSTALOISSA. 5.5.2011 Päivi Myllylä Uudet palomääräykset ja niiden vaikutus puun käyttöön rakentamisessa RATKAISUJA RAKENTAMISEEN PUU KERROSTALOISSA Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011 Esityksen sisältö Rakennusten

Lisätiedot

Uudet palomääräykset laajentavat puun käyttömahdollisuuksia sisäja ulkopinnoissa

Uudet palomääräykset laajentavat puun käyttömahdollisuuksia sisäja ulkopinnoissa Uudet palomääräykset laajentavat puun käyttömahdollisuuksia sisäja ulkopinnoissa PUUPÄIVÄ 27.10.2011 Esityksen sisältö Palomääräysuudistuksen taustaa Puun käyttö sisä- ja ulkopinnoissa Suurimmat erot aikaisempiin

Lisätiedot

Puukerrostalon palomääräykset ja palosuojamaalit

Puukerrostalon palomääräykset ja palosuojamaalit Puukerrostalon palomääräykset ja palosuojamaalit PUUIDEA 2016 17.3.2016 Tero Lahtela Kuvat: Puuinfo P2 paloluokan puukerrostalo 3 4 krs. talon määräykset Kuva: Puuinfo P2 paloluokan puukerrostalo 5 8 krs.

Lisätiedot

Rakennusten paloluokitus, RakMK E1

Rakennusten paloluokitus, RakMK E1 Liite 5 Rakennusten paloluokitus, RakMK E1 Ploluokka P3 on vähiten vaativa ja se tulee yleesä kyseeseen yksi tai kaksikerroksisissa asuinrakennuksissa. Paloluokka P2 tulee kyseeseen yli kaksi- mutta alle

Lisätiedot

Jussi Tapola Helsinki 08.09.2014. Palonsuojamaalaus

Jussi Tapola Helsinki 08.09.2014. Palonsuojamaalaus Jussi Tapola Helsinki 08.09.2014 Palonsuojamaalaus Jussi Tapola Myyntineuvottelija Tuotevastaava palonsuojamaalit Puuteollisuusmaalit Etelä-Suomi puh. 046-8510998 Jussi.Tapola@teknos.fi Puupintojen palosuojaus

Lisätiedot

ULKOVERHOUSTEN PALOTURVALLISUUS

ULKOVERHOUSTEN PALOTURVALLISUUS ULKOVERHOUSTEN PALOTURVALLISUUS - Määräykset ja ohjeet - Paint from Finland -tapahtuma Teknos 9.9.2014 Tero Lahtela PINTALUOKAT Suuntaa-antavia esimerkkejä seinä- ja kattomateriaalien paloluokituksesta

Lisätiedot

KESTÄVÄ JA PALOTURVALLINEN PUUJULKISIVU

KESTÄVÄ JA PALOTURVALLINEN PUUJULKISIVU KESTÄVÄ JA PALOTURVALLINEN PUUJULKISIVU Otto Tuominen 29.02.2012 ULKOVERHOUSLAUTOJEN MAALAUS Maalaus työmaalla, toimintaa säätelee RYL 2012 Maalaus teollisesti, toimintaa säätelee RT 21-10492 Teollinen

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-07831-11 2 (6) Sisällysluettelo

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-07831-11 2 (6) Sisällysluettelo 2 (6) Sisällysluettelo 1 Tehtävä... 3 2 Aineisto... 3 3 Palotekninen arviointi... 3 3.1 Tuotemäärittelyt ja palotekninen käyttäytyminen... 3 3.2 Ullakon yläpohjan palovaatimusten täyttyminen... 3 4 Yhteenveto...

Lisätiedot

Parveke ja luhtikäytävä (3-8/P2)

Parveke ja luhtikäytävä (3-8/P2) .6.0 Parveke ja luhtikäytävä (-8/P).0 SOVELTAMISALA Tässä teknisessä tiedotteessa käsitellään puurakenteisen parvekkeen ja luhtikäytävän paloteknisiä määräyksiä ja ohjeita 8-kerroksisen P-paloluokan asuin-

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-05666-11 2 (8) Sisällysluettelo

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-05666-11 2 (8) Sisällysluettelo 2 (8) Sisällysluettelo 1 Tehtävä... 3 2 Aineisto... 3 3 Palotekninen arviointi... 3 3.1 Tuotemäärittelyt ja palotekninen käyttäytyminen... 3 3.2 Ulkoseinien palovaatimusten täyttyminen... 4 4 Yhteenveto...

Lisätiedot

Rakennusvaipan paloturvallisuus

Rakennusvaipan paloturvallisuus Opas suunnittelijalle Rakennusvaipan paloturvallisuus Tämä opas on kirjoitettu auttamaan rakennesuunnittelijoita heidän työssään energiatehokkaiden ja ennen kaikkea paloturvallisten rakennusten suunnittelussa.

Lisätiedot

Puurakentamisen RoadShow 2012

Puurakentamisen RoadShow 2012 Puurakentamisen RoadShow 2012 Puujulkisivujen pitkäaikaiskestävyys ja paloturvallisuus Tero Lahtela PINTALUOKAT Suuntaa-antavia esimerkkejä seinä- ja kattomateriaalien paloluokituksesta A1 A2 B C D E F

Lisätiedot

Pintojen ja katteiden paloluokat

Pintojen ja katteiden paloluokat TEKNINEN TIEDOTE 1.0 YLEISTÄ Tässä teknisessä tiedotteessa esitetään rakennustarvikkeiden ja katteiden jakoa erilaisiin paloluokkiin eurooppalaisen paloluokitusjärjestelmän mukaan. 2.0 RAKENNUSTARVIKKEIDEN

Lisätiedot

Katteen palovaatimus vaakasuorassa palokatkossa

Katteen palovaatimus vaakasuorassa palokatkossa TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-02407-13 Katteen palovaatimus vaakasuorassa palokatkossa Kirjoittaja: Luottamuksellisuus: Esko Mikkola Julkinen 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tehtävä... 3 2 Aineisto... 3 3 Palotekninen

Lisätiedot

Kingspan seinä- ja kattoelementtien soveltuvuus eri paloluokkien rakennuksiin ja käyttökohteisiin

Kingspan seinä- ja kattoelementtien soveltuvuus eri paloluokkien rakennuksiin ja käyttökohteisiin TUTKIMUSRAPORTTI TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-01280-13 Kingspan seinä- ja kattoelementtien soveltuvuus eri paloluokkien rakennuksiin ja käyttökohteisiin Kirjoittaja: Luottamuksellisuus: Esko Mikkola Julkinen

Lisätiedot

Rakennustarvikkeiden uudet eurooppalaiset paloluokitukset Henry Weckman Erikoistutkija, VTT Rakennustekniikka henry.weckman@vtt.fi

Rakennustarvikkeiden uudet eurooppalaiset paloluokitukset Henry Weckman Erikoistutkija, VTT Rakennustekniikka henry.weckman@vtt.fi Rakennustarvikkeiden uudet eurooppalaiset paloluokitukset Henry Weckman Erikoistutkija, VTT Rakennustekniikka henry.weckman@vtt.fi Suomen rakentamismääräyskokoelman paloturvallisuutta koskevaa osaa E1

Lisätiedot

Parveke ja luhtikäytävä (max 2/P3)

Parveke ja luhtikäytävä (max 2/P3) 4.6.0 Parveke ja luhtikäytävä (max /P).0 SOVELTAMISALA Tässä teknisessä tiedotteessa käsitellään puurakenteisen parvekkeen ja luhtikäytävän paloteknisiä määräyksiä ja ohjeita enintään -kerroksisen P-paloluokan

Lisätiedot

ASIANTUNTIJALAUSUNTO 2014-05-1 30.5.2014 1 (3) Rakenne-esimerkkejä SPU FR eristeen käytöstä enintään 16 kerroksisen P1-luokan rakennuksen ulkoseinässä

ASIANTUNTIJALAUSUNTO 2014-05-1 30.5.2014 1 (3) Rakenne-esimerkkejä SPU FR eristeen käytöstä enintään 16 kerroksisen P1-luokan rakennuksen ulkoseinässä 1 (3) Rakenne-esimerkkejä SPU FR eristeen käytöstä enintään 16 kerroksisen P1-luokan rakennuksen ulkoseinässä Lausunnon tilaaja: SPU Oy Pasi Käkelä Itsenäisyydenkatu 17 A 7 33500 Tampere 1. Lausunnon kohde

Lisätiedot

Lainaus RakMK:n osasta E1 Rakennusten paloturvallisuus, Määräykset ja ohjeet 2011

Lainaus RakMK:n osasta E1 Rakennusten paloturvallisuus, Määräykset ja ohjeet 2011 1.0 YLEISTÄ Yli kaksi kerroksisessa asuin- ja työpaikkarakennuksessa, jossa julkisivu on tehty D-s2, d2-luokan tarvikkeista (esim. puu), tulee mahdollisen julkisivupalon leviäminen estää yläpohjaan ja

Lisätiedot

Rakennusten paloturvallisuus. Ilpo Leino, turvallisuuspäällikkö

Rakennusten paloturvallisuus. Ilpo Leino, turvallisuuspäällikkö Rakennusten paloturvallisuus Ilpo Leino, turvallisuuspäällikkö www.pelastustoimi.fi https://prontonet.fi/ Kaikki tulipalot 20000 18000 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2001-2003 keskiarvo

Lisätiedot

Pintaluokat & Materiaalit. Eurooppalaiset rakennusmateriaalien paloluokat. Versio 1.0

Pintaluokat & Materiaalit. Eurooppalaiset rakennusmateriaalien paloluokat. Versio 1.0 Pintaluokat & Materiaalit Eurooppalaiset rakennusmateriaalien paloluokat Versio 1.0 1 Alkusanat Vuonna 2002 Suomessa siirryttiin käyttämään eurooppalaista paloluokitusjärjestelmää rinnakkain suomalaisen

Lisätiedot

Parveke ja luhtikäytävä (max 2 /P2)

Parveke ja luhtikäytävä (max 2 /P2) 4.6.0.0 SOVELTAMISALA Tässä teknisessä tiedotteessa käsitellään puurakenteisen parvekkeen ja luhtikäytävän paloteknisiä määräyksiä ja ohjeita enintään -kerroksisen P-paloluokan rakennuksen näkökulmasta.

Lisätiedot

Eläinrakennuksen palo-osastointi

Eläinrakennuksen palo-osastointi 1.0 SOVELTAMISALA Tässä teknisessä tiedotteessa esitetään maatalouden tuotantorakennusten paloteknisiä määräyksiä. Maatalouden tuotantorakennusten suunnittelussa noudatetaan Suomen rakentamismääräyselman

Lisätiedot

LAUSUNTO ENINTÄÄN KAHDEKSANKERROKSISEN P1- LUOKAN RAKENNUKSEN BETONIULKOSEINÄN LÄMMÖNERISTEENÄ KÄYTETTÄVÄN POLYURETAANIN PALOTEKNISESTÄ TOIMINNASTA

LAUSUNTO ENINTÄÄN KAHDEKSANKERROKSISEN P1- LUOKAN RAKENNUKSEN BETONIULKOSEINÄN LÄMMÖNERISTEENÄ KÄYTETTÄVÄN POLYURETAANIN PALOTEKNISESTÄ TOIMINNASTA TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO PALOLABORATORIO LAUSUNTO NRO PALO/1638/2008 LAUSUNTO ENINTÄÄN KAHDEKSANKERROKSISEN P1- LUOKAN RAKENNUKSEN BETONIULKOSEINÄN LÄMMÖNERISTEENÄ KÄYTETTÄVÄN POLYURETAANIN PALOTEKNISESTÄ

Lisätiedot

Hallirakennuksia koskevat palomääräykset - Esiselvitys

Hallirakennuksia koskevat palomääräykset - Esiselvitys Hallirakennuksia koskevat palomääräykset - Esiselvitys Hallirakennuksia koskevat palomääräykset - Esiselvitys 1 ALKULAUSE Puurakenteet ovat kilpailukykyinen vaihtoehto hallirakentamiseen. Puu on monipuolinen,

Lisätiedot

OSA 1: PALO. Lähde: Puurakennuksen palotekninen suunnittelu, Unto Siikanen, professori Tampereen teknillinen korkeakoulu

OSA 1: PALO. Lähde: Puurakennuksen palotekninen suunnittelu, Unto Siikanen, professori Tampereen teknillinen korkeakoulu PALO OSA 1: PALO Tulipalo on luonteeltaan kolmivaiheinen: Ensimmäisessä vaiheessa, syttymisvaiheessa, lämpötila kohoaa hitaasti noin +400 C:seen. Tämä vaihe on henkilöturvallisuuden kannalta ratkaiseva

Lisätiedot

LÄMMÖNERISTEIDEN VAIKUTUS PALOKUORMAAN JA RAKENNUSPALOIHIN

LÄMMÖNERISTEIDEN VAIKUTUS PALOKUORMAAN JA RAKENNUSPALOIHIN Liite 6 Jani Jämsä, Pelastusopisto LÄMMÖNERISTEIDEN VAIKUTUS PALOKUORMAAN JA RAKENNUSPALOIHIN Palavat lämmöneristeet lisäävät rakennuksen palokuormaa ja vaikuttavat siten rakennuspalon kehittymiseen ja

Lisätiedot

Lausunto kantavan puurakenteisen ulkoseinän palonkestävyydestä

Lausunto kantavan puurakenteisen ulkoseinän palonkestävyydestä LAUSUNTO VTT-S-4801-07 25.5.2007 Lausunto kantavan puurakenteisen ulkoseinän palonkestävyydestä Tilaajat: Suomen Kuitulevy Oy Puhos Board Oy LAUSUNTO VTT-S- 4801-07 1 (2) Tilaaja Suomen Kuitulevy Oy sekä

Lisätiedot

PUUKERROSTALOJEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDET SUOMESSA TERO VESANEN

PUUKERROSTALOJEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDET SUOMESSA TERO VESANEN PUUKERROSTALOJEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDET SUOMESSA TERO VESANEN Sitoutumista jo 45 vuotta! (Tilastotietoa ajalta 1968 2012) - Liikevaihto yli 1,2 mrd - Puunhankinta 12,0 M k-m3 tukkia - Sahaustuotanto

Lisätiedot

3/11 Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta

3/11 Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta E1 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA Rakennusten paloturvallisuus Määräykset ja ohjeet 2011 3/11 Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta Annettu Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 2011

Lisätiedot

Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta

Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta Lisätyt asiat esitetty alleviivattuna, poistetut yliviivattu. E1 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA Rakennusten paloturvallisuus Määräykset ja ohjeet 2011 Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta

Lisätiedot

Liimattu mabashira -tutkimus

Liimattu mabashira -tutkimus Liimattu mabashira -tutkimus Puun käytön laaja-alaistaminen -hankkeen osatutkimus proj.nr. A13942 Lieksan Teollisuuskylä Oy Kerantie 26 81720 Lieksa 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO 3 2. PROJEKTIN TAVOITE

Lisätiedot

ThermiSol EPS- ja Platina -eristeiden paloturvallinen käyttö tiiliverhoillussa ulkoseinässä

ThermiSol EPS- ja Platina -eristeiden paloturvallinen käyttö tiiliverhoillussa ulkoseinässä TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-00774-12 ThermiSol EPS- ja Platina -eristeiden paloturvallinen käyttö tiiliverhoillussa ulkoseinässä Kirjoittaja: Luottamuksellisuus: Esko Mikkola Julkinen 2 (6) Sisällysluettelo

Lisätiedot

Lainaus RakMK:n osasta E1 Rakennusten paloturvallisuus, Määräykset ja ohjeet 2011

Lainaus RakMK:n osasta E1 Rakennusten paloturvallisuus, Määräykset ja ohjeet 2011 1.0 ULLAKON JA YLÄPOHJAN ONTELON MÄÄRITELMÄ Lainaus RakMK:n osasta E1 Rakennusten paloturvallisuus, Määräykset ja ohjeet 2011 Ullakko Rakennuksen yläpohjan ja vesikaton välinen tila, jossa on mahdollista

Lisätiedot

Palon leviämistä estävät räystäät

Palon leviämistä estävät räystäät TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-06706-12 Palon leviämistä estävät räystäät Kirjoittaja: Luottamuksellisuus: Esko Mikkola Julkinen 2 (12) Sisällysluettelo 1 Tehtävä... 3 2 Julkisivumateriaalien ja räystäiden vaikutus

Lisätiedot

TUOTTEEN NIMI VALMISTAJA TUOTEKUVAUS SERTIFIOINTIMENETTELY. Myönnetty 10.03.2011 Päivitetty 27.08.2013. SPU Eristeet

TUOTTEEN NIMI VALMISTAJA TUOTEKUVAUS SERTIFIOINTIMENETTELY. Myönnetty 10.03.2011 Päivitetty 27.08.2013. SPU Eristeet SERTIFIKAATTI VTT-C-6665-11 Myönnetty 10.03.2011 Päivitetty 27.08.2013 TUOTTEEN NIMI SPU Eristeet VALMISTAJA SPU Oy Itsenäisyydenkatu 17 A 7, FI-33500 Tampere TUOTEKUVAUS SPU:n valmistamia polyuretaanieristeitä

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ASETUS RAKENNUSTEN PALOTURVALLISUUDESTA

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ASETUS RAKENNUSTEN PALOTURVALLISUUDESTA YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Yli-insinööri 6.4.2011 Jorma Jantunen YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ASETUS RAKENNUSTEN PALOTURVALLISUUDESTA 1 Yleistä Rakennusten paloturvallisuutta koskevan määräysehdotuksen lähtökohtana

Lisätiedot

Puutuotteiden modifiointi. Vaihtoehtoisia ratkaisuja ikkunoiden ulkopuitteisiin, trooppisten kovapuiden käytölle ja kreosoottikyllästykselle

Puutuotteiden modifiointi. Vaihtoehtoisia ratkaisuja ikkunoiden ulkopuitteisiin, trooppisten kovapuiden käytölle ja kreosoottikyllästykselle Puutuotteiden modifiointi Vaihtoehtoisia ratkaisuja ikkunoiden ulkopuitteisiin, trooppisten kovapuiden käytölle ja kreosoottikyllästykselle Puun käytön laaja-alaistaminen- hankkeen osatutkimus Lieksan

Lisätiedot

Ympäristöministeriön asetus. autosuojien paloturvallisuudesta

Ympäristöministeriön asetus. autosuojien paloturvallisuudesta E4 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA Autosuojien paloturvallisuus Ohjeet 2005 Ympäristöministeriön asetus autosuojien paloturvallisuudesta Annettu Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 2005 Ympäristöministeriön

Lisätiedot

R a k e n t e e t, s u u n n i t t e l u ja r a k e n t a m i n e n. J a n n e T o l p p a n e n S U O M A L A I N E N P U U K E R R O S T A L O

R a k e n t e e t, s u u n n i t t e l u ja r a k e n t a m i n e n. J a n n e T o l p p a n e n S U O M A L A I N E N P U U K E R R O S T A L O S U O M A L A I N E N P U U K E R R O S T A L O R a k e n t e e t, s u u n n i t t e l u ja r a k e n t a m i n e n J a n n e T o l p p a n e n Markku Karjalainen, Tero Lahtela, Mikko Viljakainen 1 JOHDANTO

Lisätiedot

Puukerrostalojen paloturvallisuus - Vaatimusten perusteluja, ehtoja ja soveltamisohjeita TUTKIMUSRAPORTTI. Esko Mikkola, Topi Sikanen ja Teemu Karhula

Puukerrostalojen paloturvallisuus - Vaatimusten perusteluja, ehtoja ja soveltamisohjeita TUTKIMUSRAPORTTI. Esko Mikkola, Topi Sikanen ja Teemu Karhula TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-10312-10 Puukerrostalojen paloturvallisuus - Vaatimusten perusteluja, ehtoja ja soveltamisohjeita Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Esko Mikkola, Topi Sikanen ja Teemu Karhula Julkinen

Lisätiedot

Stora Enso WoodPax höylätuotteet rakentamiseen ja sisustamiseen

Stora Enso WoodPax höylätuotteet rakentamiseen ja sisustamiseen Stora Enso WoodPax höylätuotteet rakentamiseen ja sisustamiseen Stora Enso WoodPax höylätuotteet rakentamiseen ja sisustamiseen WoodPax-tuoteperheestä löydät valmiit tuotteet monenlaiseen rakentamiseen:

Lisätiedot

Puurakentamisen asema rakentamismääräyksissä

Puurakentamisen asema rakentamismääräyksissä Puurakentamisen asema rakentamismääräyksissä Työryhmän loppuraportti Helsinki 2010 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖ MILJÖMINISTERIET MINISTRY OF THE ENVIRONMENT Ympäristöministeriö Taitto: Ainoliisa

Lisätiedot

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Korjaussivut julkaisuun SYKEra16/211 Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Sirkka Koskela, Marja-Riitta Korhonen, Jyri Seppälä, Tarja Häkkinen ja Sirje Vares Korjatut sivut 26-31 ja 41

Lisätiedot

Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta

Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta E1 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA 1 Rakennusten paloturvallisuus Määräykset ja ohjeet 2002 Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta Annettu Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 2002

Lisätiedot

KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. SFS-EN 1995 EUROKOODI 5: PUURAKENTEIDEN SUUNNITTELU Osa 1-2: Yleistä. Rakenteiden palomitoitus

KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. SFS-EN 1995 EUROKOODI 5: PUURAKENTEIDEN SUUNNITTELU Osa 1-2: Yleistä. Rakenteiden palomitoitus 1 LIITE 17 KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS-EN 1995 EUROKOODI 5: PUURAKENTEIDEN SUUNNITTELU Osa 1-2: Yleistä. Rakenteiden palomitoitus Esipuhe Tätä kansallista liitettä käytetään yhdessä standardin SFS-EN

Lisätiedot

Tietopaketti hirsitaloja koskevista palomääräyksistä julkisissa rakennuksissa

Tietopaketti hirsitaloja koskevista palomääräyksistä julkisissa rakennuksissa Tietopaketti hirsitaloja koskevista palomääräyksistä julkisissa rakennuksissa Hirren käyttötarve julkisten rakennusten (päiväkodit, koulut, toimistot, yms.) seinärakenteissa on yhä kasvavan kiinnostuksen

Lisätiedot

Pientalon ilmanvaihto ja eristys. Pientalon ilmanvaihto ja eristys Antti Laine Paroc Oy 2013

Pientalon ilmanvaihto ja eristys. Pientalon ilmanvaihto ja eristys Antti Laine Paroc Oy 2013 Pientalon ilmanvaihto ja eristys 1 Aiheet Eristyksen tavoite ja tarkoitus CE merkatut tekniset eristeet PAROC -kivivillatuotteet Sertifioidut ratkaisut Pientalon ilmanvaihdon eristys PAROC Hvac Fire ratkaisu

Lisätiedot

Hydropanel. Nykyaikainen kuitusementtilevy Testatut ja monipuoliset ominaisuudet

Hydropanel. Nykyaikainen kuitusementtilevy Testatut ja monipuoliset ominaisuudet Hydropanel Nykyaikainen kuitusementtilevy Testatut ja monipuoliset ominaisuudet 1 Yksi levy monta käyttökohdetta Hydropanel on nykyaikainen kuitusementistä valmistettu rakennuslevy. Monipuolisten testattujen

Lisätiedot

EPS-ERISTETTYJEN RAKENTEIDEN PALOTURVALLISUUS

EPS-ERISTETTYJEN RAKENTEIDEN PALOTURVALLISUUS EPS-ERISTETTYJEN RAKENTEIDEN PALOTURVALLISUUS Hanna Aho, Timo Inha ja Matti Pentti Tampereen teknillinen yliopisto, Talonrakennustekniikka PL600, 33101 Tampere Tiivistelmä TTY:ssa aloitettiin syksyllä

Lisätiedot

SUOMEN KUITULEVY OY Heinola/Pihlava TUULENSUOJALEVYT. -tyyppihyväksyntä VTT-11366-06. Kiinnitysohjeet ja levyjäykistysominaisuudet

SUOMEN KUITULEVY OY Heinola/Pihlava TUULENSUOJALEVYT. -tyyppihyväksyntä VTT-11366-06. Kiinnitysohjeet ja levyjäykistysominaisuudet SUOMEN KUITULEVY OY Heinola/Pilava TUULENSUOJALEVYT -tyyppiyväksyntä VTT-11366-06 Kiinnitysojeet ja levyjäykistysominaisuudet Runkoleijona Tuulileijona Päivitetty 4.5.2009 2 SISÄLLYS 1.0 ALKUSANAT...4

Lisätiedot

Savunpoistoluukkuja koskevan tuotestandardin EN 12101-2 kansallinen soveltamisstandardi SFS 7024.

Savunpoistoluukkuja koskevan tuotestandardin EN 12101-2 kansallinen soveltamisstandardi SFS 7024. Savunpoistoluukkuja koskevan tuotestandardin EN 12101-2 kansallinen soveltamisstandardi SFS 7024. Testiluokat ja soveltaminen Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivät 2013 Kimmo Kaukanen 27.11.2013 2 Sisältö

Lisätiedot

VINYYLIVERHOUS YLEISTÄ TIETOA SISÄLLYSLUETTELO 1

VINYYLIVERHOUS YLEISTÄ TIETOA SISÄLLYSLUETTELO 1 1 VINYYLIVERHOUS YLEISTÄ TIETOA Sivu SISÄLLYSLUETTELO 1 OMINAISUUDET 2 Ekologinen 2 Kaunis 2 Kestävä 2 Ei halkeile, vääntyile eikä lohkeile 2 Helppohoitoinen, ei homehdu 2 UV-suojattu 2 Arvostusta lisäävä

Lisätiedot

Rakennustuotteiden paloluokitus luokitellun tuotteen käyttö

Rakennustuotteiden paloluokitus luokitellun tuotteen käyttö Rakennustuotteiden paloluokitus luokitellun tuotteen käyttö Paloseminaari 17 Paloturvallisuus ja standardisointi 11.2.2015 Tiia Ryynänen VTT Expert Services Oy Onko paloluokitellun rakennustuotteen luokka

Lisätiedot

Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset. Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen

Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset. Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen Pelastuslain 379 / 2011velvoitteet 1. Yleiset velvollisuudet 4 Jokaisen on

Lisätiedot

MAATILARAKENTAMISEN PÄIVÄ KUNTIEN RAKENNUSTARKASTAJILLE JA MAATILARAKENNUSTEN SUUNNITTELIJOILLE

MAATILARAKENTAMISEN PÄIVÄ KUNTIEN RAKENNUSTARKASTAJILLE JA MAATILARAKENNUSTEN SUUNNITTELIJOILLE SEINÄJOKI. ELINKEINOTALO Huhtalantie 2, 60220 Seinäjoki Tiistaina 15.11.2011 MAATILARAKENTAMISEN PÄIVÄ KUNTIEN RAKENNUSTARKASTAJILLE JA MAATILARAKENNUSTEN SUUNNITTELIJOILLE ETELÄ-POHJANMAAN PELASTUSLAITOS

Lisätiedot

PALOSUOJATTUJEN PUUTUOTTEIDEN PALOKÄYTTÄYTYMISEN ARVIOINTI

PALOSUOJATTUJEN PUUTUOTTEIDEN PALOKÄYTTÄYTYMISEN ARVIOINTI PALOSUOJATTUJEN PUUTUOTTEIDEN PALOKÄYTTÄYTYMISEN ARVIOINTI Tuula Hakkarainen ja Esko Mikkola VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka PL 183, 244 VTT Tiivistelmä Palo-ominaisuuksia parantamalla on mahdollista

Lisätiedot

WISA -Spruce monitoimivaneri

WISA -Spruce monitoimivaneri WISA -Spruce monitoimivaneri Enemmän kuin rakennevaneri. Pohjoisen hitaasti kasvanut kuusipuu antaa WISA -Spruce vanerille erinomaiset ominaisuudet; mainion yhdistelmän esteettisesti miellyttävää ulkonäköä

Lisätiedot

Matkaraportti. Ligna-messut

Matkaraportti. Ligna-messut Matkaraportti Ligna-messut Puun käytön laaja-alaistaminen- hankkeen osatutkimus proj. nr. A31942 Lieksan Teollisuuskylä Oy Kerantie 26 81720 Lieksa Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy, Ossi Klemetti, Lieksan

Lisätiedot

Suomalainen puukerrostalo Rakenteet, suunnittelu ja rakentaminen

Suomalainen puukerrostalo Rakenteet, suunnittelu ja rakentaminen J a n n e T o l p p a n e n Markku Karjalainen, Tero Lahtela, Mikko Viljakainen Suomalainen puukerrostalo Rakenteet, suunnittelu ja rakentaminen TEKIJÄT: Janne Tolppanen, arkkitehti Markku Karjalainen,

Lisätiedot

PALOMITOITUS - LEVYSUOJATTU RAKENNE - Tero Lahtela

PALOMITOITUS - LEVYSUOJATTU RAKENNE - Tero Lahtela PALOMITOITUS - LEVYSUOJATTU RAKENNE - Tero Lahtela MITOITUSMENETELMÄT PALOSUOJATUT PALKIT JA JA PILARI PILARI RIL RIL 205-2-2009 luku luku 3.4.3 3.4.3 SEINÄ- JA JA VÄLIPOHJARAKENTEET Ontelotila eristeen

Lisätiedot

Puurakennuksen palotekninen suunnittelu

Puurakennuksen palotekninen suunnittelu Unto Siikanen, professori Tampereen teknillinen korkeakoulu siika@sci.fi Eräänä puun epäkohtana pidetään sen palavuutta. Puun käyttäytyminen tulipalo-oloissa tunnetaan kuitenkin tarkoin, joten sen kestävyys

Lisätiedot

YLEISTÄ RAKENNUSPALOISTA JA PALOMÄÄRÄYKSISTÄ

YLEISTÄ RAKENNUSPALOISTA JA PALOMÄÄRÄYKSISTÄ YLEISTÄ RAKENNUSPALOISTA JA PALOMÄÄRÄYKSISTÄ Rakennuspalot - Jakauma Tulipaloja Suomessa 6000-7000 vuodessa Tulisija- ja hormipalot n. 15 % Sähköpalot n. 30 % Tulisija- ja hormipalot Tulisija- ja hormipalot

Lisätiedot

Palonkestävä NR yläpohja

Palonkestävä NR yläpohja 1.0 YLEISTÄ NR-ristikko tulee suunnitella palotilanteessa kantavaksi rakenteeksi taulukon 1 mukaisissa tapauksissa. Tyypillisimmät paloluokat NR-ristikkoyläpohjalle ovat R30 ja R60. NR-ristikkoyläpohja

Lisätiedot

SFS 5980 Asuntosprinklauslaitteistot Osa 1 Suunnittelu, asentaminen ja huolto (INSTA 900-1:2013)

SFS 5980 Asuntosprinklauslaitteistot Osa 1 Suunnittelu, asentaminen ja huolto (INSTA 900-1:2013) Pohjois-Savon pelastuslaitos Hyväksytyt poikkeamat Riskienhallinta 25.9.2014 1/6 Automaattisten sammutuslaitteistojen suunnitelussa hyväksyttävät poikkeamat. SFS 5980 Asuntosprinklauslaitteistot Osa 1

Lisätiedot

PALOTEKNISET SAUMAUKSET JA TIIVISTYKSET

PALOTEKNISET SAUMAUKSET JA TIIVISTYKSET PALOTEKNISET SAUMAUKSET JA TIIVISTYKSET Palosaumaukset ja -tiivistykset tulee toteuttaa siten, ettei tulipalo, palon muodostama savu ja myrkylliset palamiskaasut pääse leviämään palo-osastosta toiseen.

Lisätiedot

PUURAKENTAMISEN NÄKYMIÄ

PUURAKENTAMISEN NÄKYMIÄ PUURAKENTAMISEN NÄKYMIÄ NR-päivät 25.1.2011 2.2.2011 Mikko Viljakainen Uudet palomääräykset lisäävät puun käyttömahdollisuuksia Puurakenteiset kerrostalot 8 kerrokseen asti. 4 krs. ilman automaattista

Lisätiedot

Ympäristöministeriön asetus. kattilahuoneiden ja polttoainevarastojen paloturvallisuudesta

Ympäristöministeriön asetus. kattilahuoneiden ja polttoainevarastojen paloturvallisuudesta E9 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA Kattilahuoneiden ja polttoainevarastojen paloturvallisuus Ohjeet 2005 Ympäristöministeriön asetus kattilahuoneiden ja polttoainevarastojen paloturvallisuudesta Annettu

Lisätiedot

LAUSUNTO EHDOTUKSESTA YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ASETUKSEKSI RAKENNUSTEN PALOTURVALLISUUDESTA RakMK E1

LAUSUNTO EHDOTUKSESTA YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ASETUKSEKSI RAKENNUSTEN PALOTURVALLISUUDESTA RakMK E1 1 (5 ) YMPÄRISTÖMINISTERIÖ PL 35 00023 VALTIONEUVOSTO LAUSUNTO EHDOTUKSESTA YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ASETUKSEKSI RAKENNUSTEN PALOTURVALLISUUDESTA RakMK E1 Ympäristöministeriö on pyytänyt lausuntoa ehdotuksesta

Lisätiedot

Nyyssölä Mika. Rakenteellinen paloturvallisuus rakennuksen pelastussuunnittelussa

Nyyssölä Mika. Rakenteellinen paloturvallisuus rakennuksen pelastussuunnittelussa Nyyssölä Mika Rakenteellinen paloturvallisuus rakennuksen pelastussuunnittelussa Opinnäytetyö Kevät 2012 Tekniikan yksikkö Rakennustekniikan koulutusohjelma 2 SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Opinnäytetyön

Lisätiedot

thermowood 3 Thermowood Parantunut kestävyys Pidempi käyttöikä Muotopysyvyys Tasainen väri Ympäristöystävällinen materiaali

thermowood 3 Thermowood Parantunut kestävyys Pidempi käyttöikä Muotopysyvyys Tasainen väri Ympäristöystävällinen materiaali Thermowood Thermowood Metsä Woodin ThermoWood on lämpökäsiteltyä puuta. Lämpökäsittely vaikuttaa pysyvästi puun ominaisuuksiin. Käsittelyn ansiosta puu on kestävämpää, mittapysyvämpää ja sillä on parempi

Lisätiedot

28.3.2014 PALOTEKNINEN SELVITYS AS OY HAUKILAIVA, PALO-OSASTOINTI JUSSI SAARINEN. INERT OY Toinen Linja 3 00530 HELSINKI

28.3.2014 PALOTEKNINEN SELVITYS AS OY HAUKILAIVA, PALO-OSASTOINTI JUSSI SAARINEN. INERT OY Toinen Linja 3 00530 HELSINKI 28.3.2014 PALOTEKNINEN SELVITYS AS OY HAUKILAIVA, PALO-OSASTOINTI JUSSI SAARINEN INERT OY 00530 HELSINKI Sivu 1 5 1 YLEISTÄ 2 1.1 KOHTEEN TUNNISTETIEDOT 2 1.1.1 LAUSUNNON TARKOITUS 2 1.1.2 LAUSUNNON KATTAVUUS

Lisätiedot

Ontelolaatastojen suunnittelukurssi 21.11.2012 Juha Rämö. 12.10.2012 Juha Rämö 1

Ontelolaatastojen suunnittelukurssi 21.11.2012 Juha Rämö. 12.10.2012 Juha Rämö 1 Ontelolaatastojen suunnittelukurssi 21.11.2012 Juha Rämö 12.10.2012 Juha Rämö 1 Suunnittelu - Äänen eristys - Liitosten erityiskysymyksiä; mm. ulokeparvekkeet - Palonkesto tiistai, 20. marraskuuta 2012

Lisätiedot

Composer M-julkisivulevy

Composer M-julkisivulevy Tuote: Composer M-julkisivulevy Tuotekoodi: Composer / M5/ Al / Grid 120-luonnonväriin anodisointi ( tuote/ rakenne (K= komposiittinen M= massiivi) ja raaka-aineen vahvuus, julkisivulevyn materiaali /

Lisätiedot

RunkoPES 2.0 OSA 12: LIITTYMÄDETALJIKIRJASTO 31.12.2013

RunkoPES 2.0 OSA 12: LIITTYMÄDETALJIKIRJASTO 31.12.2013 RunkoPES 2.0 OSA 12: LIITTYMÄDETALJIKIRJASTO 31.12.2013 1.0 JOHDANTO Tämän liittymädetaljikirjaston tarkoituksena on ohjeistaa rakennusliikkeitä ja rakennuttajia sekä päärakennesuunnittelijaa seuraavalla

Lisätiedot

EPS-eristettyjen rakenteiden paloturvallisuus Timo Inha, tekniikan lisensiaatti Erikoistutkija, TTY Rakennetekniikan laitos timo.inha@tut.

EPS-eristettyjen rakenteiden paloturvallisuus Timo Inha, tekniikan lisensiaatti Erikoistutkija, TTY Rakennetekniikan laitos timo.inha@tut. Timo Inha, tekniikan lisensiaatti Erikoistutkija, TTY Rakennetekniikan laitos timo.inha@tut.fi Hanna Aho, diplomi-insinööri Tutkija, TTY Rakennetekniikan laitos hanna.aho@tut.fi 446 EPS:iä eli muottipaisutettua

Lisätiedot

JOINTS FIRE ACRYL PRO+ Paloakryyli läpivienteihin ja saumoihin

JOINTS FIRE ACRYL PRO+ Paloakryyli läpivienteihin ja saumoihin TUOTEKUVAUS laajenee kuumuuden vaikutuksesta yli +180 C lämpötilassa estäen palon, savun, ja palokaasujen etenemisen sekä toimii äänikatkona. saavuttaa EI240 palonkestoajan paloluokitelluissa sauma- ja

Lisätiedot

Kuivan polttopuun varastointiohjeita

Kuivan polttopuun varastointiohjeita Kuivan polttopuun varastointiohjeita...ei KAI VAAN ALA SATAA Poltettavaksi tarkoitettu puu kuivataan ennen käyttöä. Sopivaan kokoon pilkottu kuiva puu syttyy kosteaa puuta helpommin, palaminen on tehokkaampaa,

Lisätiedot

TC 127 pintakerrokset ja katteet Tilannekatsaus

TC 127 pintakerrokset ja katteet Tilannekatsaus TC 127 pintakerrokset ja katteet Tilannekatsaus Esko Mikkola KK-Palokonsultti Oy SFS-EN 13501-1 + A1:2009 Rakennustuotteiden ja rakennusosien paloluokitus Osa 1: Palokäyttäytymiskokeiden tuloksiin perustuva

Lisätiedot

Tekninen ohje. Hilti Palokatkokaulus CFS-SL. Eurooppalainen tyyppihyväksyntä ETA N o 11/0153. Painos 08/2011. Hilti Palokatkokaulus CFS-SL

Tekninen ohje. Hilti Palokatkokaulus CFS-SL. Eurooppalainen tyyppihyväksyntä ETA N o 11/0153. Painos 08/2011. Hilti Palokatkokaulus CFS-SL Tekninen ohje Hilti Palokatkokaulus CFS-SL Hilti Palokatkokaulus CFS-SL Eurooppalainen tyyppihyväksyntä ETA N o 11/0153 Painos 08/2011 Hilti Palokatkokaulus CFS-SL Painos 04/2011 sivu 1 Hilti Palokatkokaulus

Lisätiedot

C A S E S A T A M A K A T U

C A S E S A T A M A K A T U C A S E S A T A M A K A T U Kaksi lisäkerrosta 8-kerroksisen rakennuksen katolle PUUPÄIVÄ 26.11.2015 - Riina Savikko Mikä A-Insinöörit? Kuka Riina? WWW.AINS.FI CASE SATAMAKATU As Oy Tampereen Puolari 24

Lisätiedot

KOTIMAISET, OSASTOIVAT RULLAUTUVAT PALO-OVET JA SAVUVERHOT

KOTIMAISET, OSASTOIVAT RULLAUTUVAT PALO-OVET JA SAVUVERHOT KOTIMAISET, OSASTOIVAT RULLAUTUVAT PALO-OVET JA SAVUVERHOT KUN HÄTÄ ON SUURIN, ON APU CHAMPION DOOR FIRE Champion Door Fire on kotimainen erikoisoviratkaisu kohteisiin, joissa ovilta vaaditaan standardien

Lisätiedot

Tutkittua tietoa suomalaisten puukerrostalojen asukastyytyväisyydestä - puukerrostalossa asuu tyytyväinen perhe

Tutkittua tietoa suomalaisten puukerrostalojen asukastyytyväisyydestä - puukerrostalossa asuu tyytyväinen perhe Puupäivä Wanhassa Satamassa 27.11.2011 Tutkittua tietoa suomalaisten puukerrostalojen asukastyytyväisyydestä - puukerrostalossa asuu tyytyväinen perhe Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

KUNINGASPALKKI LIIMAPUU

KUNINGASPALKKI LIIMAPUU KUNINGASPALKKI LIIMAPUU Yksilölliset puuratkaisut KUNINGASPALKKI LIIMAPUU YKSILÖLLISET PUURATKAISUT Kuningaspalkki liimapuu valmistetaan lujuuslajitellusta kuusi- ja mäntysahatavarasta. Lamellit sahataan

Lisätiedot

KORKEAN RAKENTAMISEN PALOTURVALLISUUS

KORKEAN RAKENTAMISEN PALOTURVALLISUUS Susanna Svahn KORKEAN RAKENTAMISEN PALOTURVALLISUUS Case Vaasa Sea Suites Tekniikan yksikkö 2015 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU Rakennustekniikan koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Tekijä Susanna Svahn Opinnäytetyön

Lisätiedot

PUUKERROSTALORAKENTAMISEN SEURANTASEMINAARI

PUUKERROSTALORAKENTAMISEN SEURANTASEMINAARI PUUKERROSTALORAKENTAMISEN SEURANTASEMINAARI SVP Mika Kallio, Metsäliiton Puutuoteteollisuus Finnforest 1 September 2011 M. Kallio Puukerrostalot osa puurakentamista Puukerrostalot (vain) osa puurakentamisen

Lisätiedot

HENSOTHERM 4KS - Palosuojamaali

HENSOTHERM 4KS - Palosuojamaali HENSOTHERM 4KS - Palosuojamaali OMINAISUUDET JA KÄYTTÖ: HENSOTHERM 4KS on paisuva, vesiohenteinen palosuojamaali. Maalin korkean viskositeetin ja hienojakoisuuden ansiosta palosuojamaalattu pinta on tasainen.

Lisätiedot

Sentinel House Instituutin testi Epatherm kalsium-silikaattilevyjen puhtaudesta.

Sentinel House Instituutin testi Epatherm kalsium-silikaattilevyjen puhtaudesta. EPATHERM 1/4 Sentinel House Instituutin testi Epatherm kalsium-silikaattilevyjen puhtaudesta. Epasit GmbH tuotteen valmistajana teetti testin kyseisessä laitoksessa. Testin tuloksena Epatherm levyt ja

Lisätiedot

Rakenteellisen paloturvallisuus- tekniikan perusteita

Rakenteellisen paloturvallisuus- tekniikan perusteita Rak-0.1200 RRTP Rakenteellisen paloturvallisuus- tekniikan perusteita Luento 29.10.2012 Hannu Hirsi Luennon sisält ltö : Tulipaloihin varautuminen rakentamista koskevissa määräyksissä: Määräysten perustana

Lisätiedot