Palosuojattujen puutuotteiden liiketoimintamallit Puun käytön laaja-alaistaminen- hankkeen osatutkimus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Palosuojattujen puutuotteiden liiketoimintamallit Puun käytön laaja-alaistaminen- hankkeen osatutkimus"

Transkriptio

1 Palosuojattujen puutuotteiden liiketoimintamallit Puun käytön laaja-alaistaminen- hankkeen osatutkimus Lieksan Teollisuuskylä Oy Kerantie Lieksa

2 Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy 2 Tiivistelmä Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia, voidaanko luoda nykyistä kannattavampia liiketoimintamalleja rakentamiseen yhdistämällä Q-treat käsittely ja TeknoSafe-palosuojamaalaus sisä- ja ulkoverhousverhouslaudoille. Aikaisempien tutkimusten mukaan palosuojatun puun käyttö kerrostalon ulkoverhouksessa on rakentajalle edullisempaa kuin betonikuorielementti tai kolmikerrosrappaus sekä kokonaiskustannuksiltaan (materiaali+rakentaminen) että elinkaarikustannuksiltaan (materiaali+rakentaminen+huolto+kierrätys). Erot olivat kuitenkin suhteellisen pieniä, koska puuverhouksen maalaus nosti sen huoltokustannuksia. Tämän tutkimuksen peruslähtökohtana oli se, että verhouslaudalle tehdään kevyt Q-treat käsittely, jonka jälkeen tuote höylätään ja ympärimaalataan kertaalleen TeknoSafe palosuojamaalilla. Näin saadaan merkittävä kustannussäästö, koska normaalisti palosuojattu lauta ympäri maalataan 3 5 kertaan riittävän suojaustason aikaansaamiseksi. Tutkimuksen alussa Savonialla toteutettujen kartiokalometritestien mukaan oli mahdollista saavuttaa B/C-luokan raja miedolla Q-treat käsittelyllä yhdistettynä kertaalleen toteutettuun TeknoSafe ympärimaalaukseen, jos levitysmäärä on vähintään 250 g/m2. Käytännössä tässä ei ihan onnistuttu: Q-treat laudan höyläys sujui ongelmitta, mutta TeknoSafe palosuojamaalin levitysmäärä jäi noin 20% tavoitteesta (keskiarvo oli 260 g/m2, mutta vaihteluväli oli g/m2). Tulosten perusteella kaikki kolme testattua koeseinää täyttivät luokan C- s1, d0 vaatimukset SBI-testissä. Positiivinen asia oli, että pintakäsittely normaalilla maalilla ei heikentänyt palosuojaustasoa. Kaikkien koeseinien savuntuotto ja pisarointi olivat pieniä eli niiden osalta päästiin parhaisiin luokkiin s1 ja d0. Koeseinien palonkehittymisnopeutta (FIGRA) ja kokonaislämmöntuottoa (THR 600s) tulisi rajoittaa vielä noin 50% lisää, jotta B-luokan vaatimukset täyttyisivät. Teknisesti tämä on helpointa lisäämällä Q-treat käsittelyn voimakkuutta noin 50% tai molempien käsittelyiden (Q-treat ja TeknoSafe) voimakkuutta noin 25%. Tutkimuksessa käytetty Q-treat materiaali oli käsitelty vain kevyesti, joten Q-treat käsittelyn voimakkuutta voidaan nostaa vielä hyvinkin paljon. TeknoSafe ympärimaalauksen osalta levitysmäärän nosto on haastavaa, koska kustannusten säästämiseksi ympärimaalaus olisi tehtävä yhdellä käsittelykerralla suurella levitysmäärällä. Suomen uusien rakennusmääräysten mukaan paloluokan C- s1, d0 puutuotteille on vain yksi laajempi käyttökohde: suurien liikerakennusten sisäseinien ja kattojen verhoilut, silloin kun palokuorma jää alle 600 MJ/m2 (kts taulukot 1 ja 2). Tämän vuoksi on oletettavaa, että kaupallinen potentiaali on pieni paloluokan C puutuotteille Suomessa, vaikka C-paloluokan puutuotteita saa tietenkin käyttää kaikkialla siellä, missä normaalia, palosuojaamatonta puuta saa käyttää. Tätä kuitenkin rajoittaa palosuojattujen puutuotteiden korkea hintataso, joka on 3 5 kertaa korkeampi kuin vastaavan palosuojaamattoman puutuotteen. Puun käytön laaja-alaistamishankkeessa hankittiin tietoa myös Japanin markkinoista koskien palosuojattuja puutuotteita. Myös siellä vaadittu palosuojaustaso puutuotteille on korkeampi kuin nyt saavutettu C- paloluokan taso koeseinillä 1, 2 ja 3 (kts. Puun käytön laaja-alaistamishankkeen matkaraportti Japanista Suomen uudet palomääräykset vuodelta 2011 antavat mahdollisuuden käyttää laajasti normaaleita, palosuojaamattomia puutuotteita sekä ulko- että sisäverhouksissa kerrostaloissa, julkisissa rakennuksissa ja työpaikkarakennuksissa, jos rakennuksessa on automaattinen sammutusjärjestelmä ja/tai suojaverhous. Jos rakennuksessa tai sen osassa ei ole automaattista sammutusjärjestelmää ja/tai suojaverhousta, niin silloin

3 Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy 3 vaihtoehtona on yleensä käyttää palamatonta paloluokan A rakennusmateriaalia tai paloluokkaan B suojattua puutuotetta. Kattavaa tutkimusta tai kokemusperäistä tietoa ei ole saatavilla siitä, missä tapauksissa kannattaa käyttää paloluokkaan B suojattuja puutuotteita sen sijaan että rakentaa automaattisen sammutusjärjestelmän ja/tai suojaverhouksen ja käyttää normaaleita puutuotteita. Toisaalta markkinoilla ei ole palosuojattuja puutuoteratkaisuja, joista olisi kokemusperäistä tietoa niiden palokestävyydestä koko rakennuksen elinkaaren ajan (vertaa kestopuu terassi- ja laiturirakentamisessa). Tämän vuoksi Suomessa lähes kaikki uudet isot puurakentamiskohteet on toteutettu automaattisella sammutusjärjestelmällä ja/tai suojaverhouksella ja käyttämällä normaaleja puutuotteita. Suomen uudet rakentamismääräykset asettavat rakennussuunnittelijat haastavan tilanteeseen: esimerkiksi puurakenteiden kerrostalo tai sen osa voidaan toteuttaa käyttämällä normaaleita puutuotteita, kun rakennuksessa on automaattinen sammutusjärjestelmä ja/tai käytetään suojaverhouksia. Toisaalta kerrostalossa tai sen osassa voidaan käyttää B-luokkaan palosuojattuja puutuotteita, jolloin vältytään automaattisen sammutusjärjestelmän ja suojaverhouksien rakentamiselta. Lisähaastetta tuovat palokuormien huomioiminen myös paloluokan P2 rakennuksissa (aikaisemmin palokuormat laskettiin vain P1 luokan rakennuksissa) sekä mahdollisuus rakentaa suojaverhous muutamissa tapauksissa myös puusta. Puurakenteisen kerrostalon suunnittelu on siis paljon vaativampaa ja monimutkaisempaa (enemmän vaihtoehtoja) kuin palamattomista materiaaleista rakennettavan rakennuksen. C-luokkaan palosuojattujen puutuotteiden varaan ei voi perustaa Suomessa uutta liiketoimintaa. Toisaalta tutkimus osoittaa, että yhdistetyllä Q-treat käsittelyllä ja TeknoSafe ympärimaalauksella on mahdollista saavuttaa B-luokan palonsuojaustaso, jolle löytyy rakennusmääräysten mukaan sekä Suomesta että Japanista laajoja käyttökohteita. Tämä kuitenkin edellyttää seuraavia toimenpiteitä: Käytetään voimakkaammin käsiteltyä Q-treat materiaalia, sillä tässä tutkimuksessa käytetty materiaali ei kuvaa voimakkaammin Q-treat käsitellyn materiaalin palo-ominaisuuksia. Q-treat tuoteperheessä on useita käsittelyvaihtoehtoja ja voimakkuuksia, joista on mahdollisuus valita palosuojaukseen paremmin toimiva vaihtoehto. Maalausprosessia tulee kehittää siten, että ympärimaalaus TeknoSafe- palosuojamaalilla voidaan toteuttaa yhdellä kertaa siten, että levitysmäärä on vähintään 250 g/m 2. Verhouslaudan minimipaksuutta tulee nostaa ponttien kohdalta. Samalla tulisi minimoida palolle altis pinta-ala. Jos ratkaisu täyttää B-luokan vaatimukset, niin sille on haettava hyväksyntä kohdemaista. Lisäksi täytyy toteuttaa tutkimus Suomessa, jossa vertaillaan B-luokkaan palosuojatun puun käytön kannattavuutta kilpailevaan vaihtoehtoon eli tilanteeseen, jossa käytetään normaalia puuta rakennuksessa, johon asennetaan automaattinen sammutuslaitteisto ja/tai suojaverhous. Parhaiten tämä onnistuu rakentamalla kaksi identtistä rakennusta, joista toinen toteutetaan palosuojatuillla puutuotteilla ja toinen automaattisella sammutusjärjestelmällä ja käyttämällä normaaleja puutuotteita.

4 Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy 4 Sisällysluettelo 1. Johdanto 5 2. Tutkimuksen tavoitteet Palomääräykset ja materiaalien luokitus Palosuojattujen verhouslautojen käyttökohteet uusien palomääräysten mukaan Puupohjaisten rakennusmateriaalien luokittelu palo-ominaisuuksien mukaan Yhdistettyyn Q-treat käsittelyyn ja TeknoSafe palosuojamaalaukseen liittyvät testaukset Tulokset Materiaalin Q-treat käsittely Materiaalin höyläys Kartiokalometrikokeet Materiaalin palosuojamaalaus SBI testit Tulosten tarkastelu ja johtopäätökset Jatkotoimenpiteet 25

5 Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy 5 1. Johdanto Puun Käytön laaja-alaistamishankkeen tavoitteena on kartoittaa uusia puutuoteratkaisuja ja puun modifiointiteknologioita seuraavasti: - millaisia tuotteita, mihin käyttötarkoituksiin, tärkeimmät ominaisuudet ja testaustiedon hankinta mm. palon- tai termiitinkestosta - valmistusteknologiat eli millaisilla koneilla, laitteilla ja prosesseilla tuotteita valmistetaan - sivutuoteasiat eri ratkaisuilla - Uusiin tuotteisiin ja järjestelmäkokonaisuuksiin sekä modifiointiin liittyvät kohdemarkkinoiden ja valmistusmaan vaatimat hyväksynnät, vaatimukset, määräykset ja asiakastarpeet - Kootun tiedon analysointi Lieksan Teollisuuskylä Oy:n ja yritysverkoston käyttöön eli raportti liiketoimintamallivaihtoehdoista Puutuotteiden palosuojaukseen on tullut markkinoille useita eri vaihtoehtoja, jotka perustuvat joko puun kyllästämiseen/modifiointiin (Dricon, Wolmanit Firestop) tai pintakäsittelyyn (Teknosafe, HRprof). Kyllästämällä palosuojatun puun käytön kannattavuutta muihin ratkaisuihin on aikaisemmin vertaillut Boren, Viinikainen et al Tutkimuksen tulos oli, että kyllästämällä valmistetun palosuojatun puun käyttö kerrostalon ulkoverhouksessa on rakentajalle edullisempaa kuin betonikuorielementti tai kolmikerrosrappaus sekä kokonaiskustannuksiltaan (materiaali+rakentaminen) että elinkaarikustannuksiltaan (materiaali+rakentaminen+huolto+kierrätys). Erot olivat kuitenkin suhteellisen pieniä. Tutkimuksen perusteella palosuojatun ulkoverhouslaudan kustannuksia nosti erityisesti maalaus, joka täytyi tehdä paloa edistämättömällä maalilla ja normaalia suuremmalla levitysmäärällä palosuojakyllästyksen lisäksi. Palosuojakyllästetyn puun pintakäsittelyä tarvitaan kahdesta syystä: ulkonäön vuoksi (värivaihtoehtoja) ja palosuoja-aineen huuhtoutumisen estämiseksi. Olemassa olevien ratkaisujen hinta on korkea, koska sekä palosuojakyllästys että palosuojapintakäsittely joudutaan toteuttamaan suurilla ainemäärillä. Maalauksen hintaa nostaa vielä ympärimaalausvaatimus, koska palosuoja tarvitaan myös näkymättömällä puolella. Palosuojattuja puutuotteita on yleensä kehitetty palosuoja-ainelähtöisesti tavoitteena B-luokka lähinnä ulkoverhouslaudalle. Homeasioihin ja koko rakenteen toimivuuteen lämpö, kosteus-, homeja paloteknisesti ei juuri ole kiinnitetty huomiota palosuojattujen puutuotteiden kehityksessä.

6 Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy 6 2. Tutkimuksen tavoitteet Tämän tutkimuksen tavoitteena on tutkia, voidaanko luoda nykyistä kannattavampia liiketoimintamalleja yhdistämällä kevyt Q-treat käsittely ja TeknoSafe-palosuojamaalaus sisä- ja ulkoverhousverhouslaudoille. Kannattavan liiketoiminnan edellytyksenä on - Toimiva seinärakenneratkaisu palo-, home-, kosteus- ja lämpöteknisesti, jolle on mahdollista saada hyväksyntä parantuneesta paloturvallisuudesta - Seinärakenneratkaisulla tulee olla niin laaja sovellusalue eri rakennustyypeissä, että kannattava liiketoiminta on mahdollista Oletuksena on, että yhdistetyllä Q-treat käsittelyllä ja TeknoSafe-palosuojamaalauksella on saavutettavissa seuraavia etuja - TeknoSafe palosuojamaalaus voidaan toteuttaa vain näkyvälle lappeelle/pinnoille tai kertamaalauksena pienemmällä ainemäärällä, sillä Q-treat kyllästys/käsittely antaa tuotteelle peruspalosuojan myös tuotteen näkymättömälle taustapuolelle - Sekä Q-treat käsittely että TeknoSafe palosuojamaalaus voidaan toteuttaa huomattavasti pienimmällä ainemäärillä kuin nykyisin, koska molemmat ehkäisevät puun palamista - Maalauksen avulla tuotteeseen saadaan myös värivaihtoehtoja - Q-treat käsittely antaa palosuojaa, vaikka TeknoSafe maalin tehoaineet huuhtoutuisivat tai hilseilevät pois - Q-treat käsittely ehkäisee pintarakenteen homehtumisriskiä Edellä mainittujen tekijöiden vuoksi yhdistelmäkäsittelyllä (Q-treat käsittely ja Teknosafe palosuojamaalaus) on mahdollista toteuttaa seinärakenne, joka on kokonaistaloudellisesti edullisempi ratkaisu rakenteen palosuojaukseen kuin kilpaileviin palosuoja-aineisiin perustuvat ratkaisut. Tutkimuksia ja testaustuloksia on saatavilla sekä TeknoSafe palosuojamaalauksesta että Q-treat käsittelyistä, mutta ei näiden yhdistelmistä. Tämän vuoksi liiketoimintamallin tarkastelu edellytti pienimuotoista yhdistelmätuotteen testausta.

7 Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy Palomääräykset ja materiaalien luokitus Palosuojattujen verhouslautojen käyttökohteet uusien palomääräysten mukaan Tärkeitä määritelmiä Palokuorma Vapautuva kokonaislämpömäärä, kun tilassa oleva aine täydellisesti palaa. Siihen luetaan kantavat, runkoa jäykistävät, osastoivat ja muut rakennusosat sekä irtaimisto. Palokuorman tiheys ilmaistaan määräyksissä megajouleina huoneistoalan neliömetriä kohden (MJ/m2). Rakennustarvikkeet Rakennustarvikkeet jaetaan luokkiin sen perusteella, miten ne vaikuttavat palon syttymiseen ja sen leviämiseen sekä savun tuottoon ja palavaan pisarointiin. A1 Tarvikkeet, jotka eivät osallistu lainkaan paloon. A2 Tarvikkeet, joiden osallistuminen paloon on erittäin rajoitettu. B Tarvikkeet, joiden osallistuminen paloon on hyvin rajoitettu. C Tarvikkeet, jotka osallistuvat paloon rajoitetusti. D Tarvikkeet, joiden osallistuminen paloon on hyväksyttävissä. E Tarvikkeet, joiden käyttäytyminen palossa on hyväksyttävissä. F Tarvikkeet, joiden käyttäytymistä ei ole määri-tetty. s1 Savuntuotto on erittäin vähäistä. s2 Savuntuotto on vähäistä. s3 Savuntuotto ei täytä s1 eikä s2 vaatimuksia. d0 Palavia pisaroita tai osia ei esiinny. d1 Palavat pisarat tai osat sammuvat nopeasti. d2 Palavien pisaroiden tai osien tuotto ei täytä d0 eikä d1 vaatimuksia. Suojaverhous Pinnan muodostava verhous, joka määrätyn ajan suojaa sen takana olevan rakenteen syttymiseltä, hiiltymiseltä tai muulta vaurioitumiselta. Suojaverhousten luokat kuvataan merkinnöillä: K1 10, K2 10, K2 30, K2 60. RakMK:n osassa E1 on käytössä suojaverhousluokat K2 10 (suojausaika 10 min) sekä K2 30 (suojausaika 30 min). Suojaverhous vaaditaan P2-paloluokan rakennuksissa. Suojausverhouksissa käytettävä materiaali on määrätty Suomen palomääräyksissä ja suojaverhousmateriaalilta vaadittu paloluokka riippuu mm. rakennustyypistä, kerrosluvusta ja käyttökohteessa (sisä- vai ulkopinta). Kuvassa 1 on esitetty K2 luokan suojaverhoukselta vaadittavat ominaisuudet. (Puuinfo, TEKNINEN TIEDOTE Suojaverhoukset) Kuvassa 2 on esitetty esimerkki suojaverhouksesta. Lisää esimerkkejä löytyy Puuinfon teknisestä tiedotteesta Suojaverhoukset.

8 Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy 8 Kuva 1. K2 luokan suojaverhoukselta vaadittavat ominaisuudet. (Puuinfo, TEKNINEN TIEDOTE Suojaverhoukset) Kuva 2. Esimerkki suojaverhouksesta. Lisää esimerkkejä löytyy Puuinfon teknisestä tiedotteesta Suojaverhoukset.

9 Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy 9 Sisäpuoliset pinnat Taulukossa 1 on esitetty sisäpuolisten pintojen luokkavaatimukset. P2-luokan 1 2-kerroksisen rakennuksen sisäpuoliset seinä- ja kattopinnat tulee varustaa vähintään K2 10-luokan suojaverhouksella, kun suojaverhouksen takana oleva rakenne on tehty tarvikkeista, jotka eivät ole vähintään B-s1, d0-luokkaa. Vaatimus ei kuitenkaan koske vähintään R 30-luokkaisia palkkeja ja pilareita. P2-luokan 1 2-kerroksisen rakennuksen sisäpinnan suoja-verhouksen tarvikeluokkavaatimus määräytyy sisäpuolisten pintojen luokkavaatimuksen mukaan. P2-luokan 3 4-kerroksisen rakennuksen sisäpuoliset seinä- ja kattopinnat tulee varustaa vähintään A2-s1, d0-luokan tarvikkeista tehdyllä vähintään K2 10-luokan suojaverhouksella, kun rakenne on tehty tarvikkeista, jotka eivät ole vähintään A2-s1, d0-luokkaa. Ulkoseinät ja parvekkeet Taulukossa 2 on esitetty ulkoseinien ulkopintojen ja tuuletusraon pintojen luokkavaatimukset. Parvekkeissa noudatetaan ulkoseinän ulkopinnan vaatimuksia. P2-luokan rakennuksen ulkoseinän ulkopinnalle tai, mikäli ulkoseinärakenteessa on tuuletusrako, tuuletusraon sisäpinnalle asetetut suojaverhousvaatimukset, kun ulkoseinärakenne on tehty tarvikkeista, jotka eivät ole vähintään A2- s1, d0-luokkaa: P2-luokan 3 4-kerroksinen rakennus: - K2 10 -luokan suojaverhous, A2-s1, d0-luokan tarvikkeista. P2-luokan 5 8-kerroksinen rakennus: - Yleensä K2 30-luokan suojaverhous, A2-s1, d0-luokan tarvikkeista. - Mikäli julkisivu on vähintään B-s2, d0 -luokkaa, K2 10-luokan suojaverhous A2-s1, d0 -luokan tarvikkeista.

10 Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy 10 Taulukko 1. Sisäpuolisten pintojen luokkavaatimukset.

11 Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy 11 Taulukko 2. Ulkoseinien ulkopintojen ja tuuletusraon pintojen luokkavaatimukset.

12 Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy 12 Kuten edellä mainituista rakennusten palomääräyksistä, ohjeista ja standardeista ilmenee, niin yhtä samaa rakennetta ei voi käyttää kaikissa rakennuksissa. Tämä siis siksi, että eri rakennuksissa vaaditaan seinärakenteen materiaaleilta ja eristeiltä erilaisia paloluokkavaatimuksia. Täten on valittava aluksi yksi seinärakenne, jonka soveltuvuus ja toimivuus (palo-, home-, kosteus- ja lämpötekninen toiminta) eri rakennustyyppeihin ovat niin laajat, että mahdollisuudet kannattavalle liiketoiminnalle ovat olemassa Puupohjaisten rakennusmateriaalien luokittelu palo-ominaisuuksien mukaan Taulukossa 3 on esitetty rakennusmateriaalien luokittelu palo-ominaisuuksien mukaan lukuun ottamatta lattiamateriaaleja. Normaali puu kuuluu luokaan D. Palosuojattuna puu voi kuulua luokkaan C tai D. Taulukon 3 mukaan C-luokassa maksimikokonaislämmöntuotto saa olla SBIkokeessa 15 MJ ja B-luokassa vain 7,5 MJ. Normaalin puun tehollinen lämpöarvo on noin MJ/kg. Tämä tarkoittaa karkeasti yleistäen, että normaalia puuta tulee modifioida/palosuojata siten, että sen lämmöntuotto pienenee kolmasosaan alkuperäisestä, jos tavoitteena on paloluokka B. SFS-EN

13 Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy 13 Taulukko 3. Rakennusmateriaalien luokittelu palo-ominaisuuksien mukaan lukuun ottamatta lattiamateriaaleja. Lyhenteet: FIGRA=Palon kehittymisnopeus,lfs=sivusuuntainen liekin leviäminen, Fs=liekin leviäminen ja THR600s= kokonaislämmöntuotto. SFS-EN

14 Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy Yhdistettyyn Q-treat käsittelyyn ja TeknoSafe palosuojamaalaukseen liittyvät testaukset Lähtökohtana oli, että yhdistetyssä Q-treat käsittelyssä ja TeknoSafe palosuojamaalauksessa molempien käsittelyiden ainemääriä voidaan pienentää huomattavasti verrattuna siihen, että palosuojaus toteutettaisiin pelkästään yksin toisella näistä aineista. Lisäksi on tärkeää tutkia, voidaanko tuote valmistaa nykyisillä koneilla ja laitteilla. Toteutunut testausjärjestely: 1. Raaka-aineeksi valittiin mänty 32*125 mm terveoksainen pintalauta yhteensä 102 kpl. 2. Raaka-aine lajiteltiin ja koodattiin. 3. Ennen Q-treat käsittelyä testimateriaalia tasaannutettiin sisätiloissa, jonka jälkeen lautojen päistä otetaan 100 mm pitkät koodatut koepalat kuiva-tiheyden mittausta varten (2 koepalaa per lauta). 4. Juuri ennen Q-treat käsittelyä koemateriaali punnittiin 5. Käsittelyn jälkeen materiaali punnittiin ja otettiin kaksi koepalaa noin 20 cm lautojen päästä kuiva-tiheyden mittausta varten. 6. Koemateriaalin höylättiin Lieksan Saha Oy:llä. Sydänlape höylättiin käyttölappeeksi (UYV 26*120 mm). 7. Höyläyksen jälkeen testattiin yhdistelmätuotteen palo-ominaisuuksia kartiokalometrilla, joka edullinen tapa hakea sopivinta yhdistelmää B- ja C-luokan kriteerien täyttämiseksi. Testin tarkoituksena on siis löytää yhdistelmäkäsittely, jolla saavutetaan arviolta vähintään C-luokan palo-ominaisuudet. Kartiokalometrikoetta varten katkaistiin kolmesta laudasta noin 1000 mm pitkät kappaleet, joiden pintalape on kokonaisuudessaan kyllästynyttä pintapuuta ja joissa vesilasin imeytymä on ollut koe-erän keskimääräisellä tasolla. Näistä kappaleista otettiin kustakin viisi koepalaa kartiokalometritestiin. Koepalat numeroitiin seuraavasti: laudasta 1 otettujen koepalojen numerot ovat 1.1, 1.2, 1.3, 1,4 ja 1.5 jne. Koepalat pintakäsiteltiin Teknosafella alla olevan taulukon mukaan: Koepalat Pintakäsittely 1.1, 2.1 ja 3.1 Ei pintakäsittelyä 1.2, 2.2 ja 3.2 Pintapuulappeelle + syrjät Teknosafe 100 g/m2 1.3, 2.3 ja 3.3 Pintapuulappeelle + syrjät Teknosafe 150 g/m2 1.4, 2.4 ja 3.4 Pintapuulappeelle + syrjät Teknosafe 200 g/m2 1.5, 2.5 ja 3.5 Sydänpuulappeelle + syrjät 250 g/m2 8. Koemateriaali ympäri maalattiin TeknoSafe:llä. Punnitus tehtiin ennen ja jälkeen pintakäsittelyn. 9. SBI-testaus toteutettiin Latviassa MeKAn testauslaboratoriossa. Tulosten perusteella päätettiin, että Q-treat kappaleet pintakäsitellään kertaalleen ympäri TeknoSafe palosuojamaalla. Tavoitteena oli yli 250 gramman levitysmäärä per neliö.

15 Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy Tulokset 5.1 Materiaalin Q-treat käsittely Materiaalille tehtiin Q-treat käsittely StoraEnson Uimaharjun sahalla. Kuvissa 3 ja 4 on käsiteltyä koemateriaalia. Kuva 3. Q-treat koemateriaalia. Kuva 4. Koemateriaali Q-treat käsittelyn jälkeen.

16 Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy Materiaalin höyläys Materiaali (32*125 mm) mänty)höylättiin Lieksan Saha Oy:llä kovametalliterillä muotoon UYV 26*120 mm. Koemateriaalia höylättiin yhteensä 5 kuutiota ja höyläys sujui ongelmitta. Kuvassa 5 näkyy koemateriaalia höyläyksen jälkeen. Kuva 5. Koemateriaalia höyläyksen jälkeen.

17 Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy Kartiokalometrikokeet Höyläyksen jälkeen testattiin yhdistelmätuotteen (Q-treat käsittely + Teknosafe palosuojamaalaus) palo-ominaisuuksia Savoniassa kartiokalometrikokeillalla, joka edullinen tapa esitestata materiaalien palo-ominaisuuksia. Kartiokalometrikoetta varten valittiin viisi lautaa, joista koepalat kartiokalometrikoetta varten otettiin. Nämä laudat lähetetään Savoniaan, jossa niistä otetaan kustakin viisi oksatonta koepalaa kartiokalometritestiin sekä jokaisesta laudasta yksi oksaton koepala kuivatiheyden määrittämiseksi. Koepalat numeroitiin seuraavasti: laudasta 1 otettujen koepalojen numerot ovat 1.1, 1.2, 1.3, 1,4 ja 1.5 jne. Kuvassa 6 on kuva kartiokalometritestistä ja koepalasta. Taulukossa 4 on esitetty yhteenveto kartiokalometrikokeiden tuloksista. Kuvassa 7 on esitetty syttymisajat ja kuvassa 8 lämmövapautuminen eri käsittelyryhmillä. Kuva 6. Kartiokalometrilaitteisto ja testipala.

18 Taulukko 4. Yhteenveto kartiokalometrikokeiden tuloksista. Ominaisuus Sydänlape g/m2 Teknosafe + Tiheyden muutos kg/m3 Pinta g/m2 Teknosafe + Tiheyden muutos kg/m3 Pinta g/m2 Teknosafe + Tiheyden muutos kg/m3 Pinta g/m2 Teknosafe + Tiheyden muutos 5 40 kg/m3 Pinta 0 g/m2 Teknosafe + vesilasi kg/m3 Normaali mänty Teknosafe levitysmäärä g/m2 g/m2 260, ,4 0 0 Irradiance level from cone kw/m Specimen mass g 114, , , , , , Time to ignition s 27,375 28, , , , ,4375 Mass remaining after test g 71, , , ,494 59,48 58,84 Total mass loss (g) g 43, , ,97 58,258 61,98 66,02 Total heat released MJ/m 2 68,425 68,775 73,5 82,28 88, Maximum heat release rate kw/m2 127,75 117, ,18 204, ,7 Av. heat release rate 60 s after ignition kw/m 2 85,125 85,7 105, ,74 146,15 163,8 Av. heat release rate 180 s after ignition kw/m 2 76,725 76,65 88,9 100,5 120, ,7 Av. heat release rate 300 s after ignition kw/m 2 74,625 76,35 84,7 95,8 111, ,9 Total heat released 300 s after ignition MJ/m 2 20, , , , , , Max heat release rate, 30s sliding average kw/m 2 68, , , , , , Effective net heat of combustion MJ/kg 12, , , ,77 12,985 14,22 Total smoke production m 2 0, , , , , ,59418 Average smoke production m2/s 0, , , , , , Average specific smoke production m 2 /kg 22,345 20, ,42 26,602 24,7025 9,53 Total CO-production g 0, , , , , ,00335 Total CO2 produced per mass unit burnt g/g 0, , , , , ,98108

19 Kuva 7. Syttymisajat eri käsittelyryhmillä. Kuva 8. Lämmönvapautuminen eri käsittelyryhmillä.

20 Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy Materiaalin palosuojamaalaus Koemateriaalin palosuojamaalaus TeknoSafella tehtiin automaattisella maalauslinjastolla, jonka jälkeen maalin annettiin kuivua 48 h ennen lajittelua ja katkontaa SBI-testeihin. Kuva 9. Maalaus tehtiin automaattisella maalauslinjastolla. Kuva 10. Maalauksen jälkeen koemateriaali kuivattiin orsilla huoneenlämpötilassa vähintään 24 h. Kuva 11. Katkottu ja lajiteltu SBI-koemateriaali vasemmalla ja oikealle kuva, jossa näkyy tummemman ruskealla Q-treat käsitelty osuus koemateriaalin poikkileikkauksesta.

21 Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy SBI testit SBI-kokeen tulos on sovellettavissa seinärakenteelle, joka on samanlainen kuin testissä tai rakenteelle, jossa on käytetty testimateriaaleja paremmin paloa kestäviä materiaaleja. Tämän vuoksi SBI-kokeissa päätettiin testata seuraavaa seinärakennetta: o Q-treat käsitelty ulkoverhouslauta UYV 26*120 mm, joka pintakäsiteltiin ympäri Teknosafe palosuojamaalilla min levitysmäärä 200 g/m2. o Tuuletusrimat 40*40 mm. o Tuulensuojalevynä käytettiin kipsilevyä. Kuva 12. SBI-testiseinän rakenne. SBI koetta varten tehtiin kolme koeseinää, joiden tiedot on esitetty taulukossa 5. Taulukossa 5 on myös esitetty yhteenveto SBI-kokeiden tuloksista. SBI-kokeet toteutettiin MeKAn testauslaboratoriossa, Latviassa. Kuvassa 13 on esitetty koeseinä 1 palotestin alussa ja lopussa.

22 Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy 22 Taulukko 5. Koeseinien tiedot sekä tulokset SBI-kokeesta. Koesarja Koeseinä 1 Koeseinä 2 Koeseinä 3 Tiheyden muutos Q-treat käsittelyssä vähintään (kg/m3) TeknoSafe levitysmäärä vähintään (g/m2) Pintamaalin levitysmäärä (g/m2) Syttymisaika (min) 5:50 5:50 5:45 FIGRA=Palon kehittymisnopeus (W/s) B<120 W/s ja C<250 W/s LFS=sivusuuntainen liekin leviäminen Ei sivusuuntaista leviämistä Ei sivusuuntaista leviämistä Ei sivusuuntaista leviämistä THR 600s= kokonaislämmöntuotto (MJ) 11,3 11,7 13 B<7,5 MJ ja C<15 MJ Arvio savuntuotto (s1, s2 tai s3) S1 S1 S1 Arvio palavat pisarat (d0, d1 tai d2) d0 d0 d0 Arvio paloluokasta (B, C tai D) C C C Kuva 13. Koeseinä 1 palotestin alussa (vasemmalla) ja lopussa (oikealla).

23 Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy Tulosten tarkastelu ja johtopäätökset Tämän tutkimuksen peruslähtökohtana oli se, että verhouslaudalle tehdään kevyt Q-treat käsittely, jonka jälkeen tuote höylätään ja ympäri maalataan kertaalleen TeknoSafe palosuojamaalilla. Näin saadaan merkittävä kustannussäästö, koska normaalisti palosuojattu lauta ympärimaalataan 3 5 kertaan riittävän suojaustason aikaansaamiseksi. Toisaalta pelkästään Q-treat käsiteltyä verhouslautaa käytetään harvoin pintakäsittelemättömänä. Ennen SBI-testejä Savonialla toteutettujen kartiokalometritestien mukaan oli mahdollista saavuttaa B/C-luokan raja miedolla Q- treat käsittelyllä yhdistettynä kertaalleen toteutettuun TeknoSafe ympärimaalaukseen, jos levitysmäärä on vähintään 250 g/m2. Käytännössä tässä ei ihan onnistuttu: Q-treat laudan höyläys sujui ongelmitta, mutta TeknoSafe palosuojamaalin levitysmäärä jäi noin 20% tavoitteesta (keskiarvo oli 260 g/m2, mutta vaihteluväli oli g/m2) Tulosten perusteella kaikki kolme testattua koeseinää täyttivät luokan C- s1, d0 vaatimukset. Positiivinen asia on, että myös koeseinä 2 täytti C-s1, d0 luokan, vaikka se oli pintakäsitelty normaalilla maalilla yhdistetyn Q-treat ja TeknoSafe- palosuojamaalauksen jälkeen. Kaikkien koeseinien savuntuotto ja pisarointi olivat pieniä eli niiden osalta päästiin parhaisiin luokkiin s1 ja d0. Koeseinien palonkehittymisnopeutta (FIGRA) ja kokonaislämmöntuottoa (THR600s) tulisi rajoittaa vielä noin 50% lisää, jotta B-luokan vaatimukset täyttyisivät. Teknisesti tämä on helpointa lisäämällä Q-treat käsittelyn voimakkuutta noin 50% tai molempien käsittelyiden (Q-treat ja TeknoSafe) voimakkuutta noin 25%. Tutkimuksessa käytetty Q-treat materiaali oli käsitelty vain kevyesti, joten Q-treat käsittelyn voimakkuutta voidaan nostaa vielä hyvinkin paljon. TeknoSafe ympärimaalauksen osalta levitysmäärän on haastavaa, koska kustannusten säästämiseksi ympärimaalaus olisi tehtävä yhdellä käsittelykerralla suurella levitysmäärällä. Testituloksiin vaikuttaa myös ulkoverhouslaudan paksuus, profiili ja asennussuunta (pysty tai vaaka). Testissä ulkoverhouslaudan asennussuunnaksi valittiin vaaka-asennus, joka antaa yleensä huonommat tulokset kuin pystysuunta. Kuvan 13 perusteella palaminen oli suurinta vaakaponttien kohdalla. Ponttien liitoskohdissa materiaali on ohuinta ja palamispinta-alaa on eniten. On mahdollista, että perinteisellä suorakaiteen muotoisella verhouslaudalla ja pystyasennuksella olisi saatu hieman paremmat tulokset, sillä tällöin palopinta-ala olisi ollut pienempi. Suomen uusien rakennusmääräysten mukaan paloluokan C- s1, d0 puutuotteille on vain yksi laajempi käyttökohde: suurien liikerakennusten sisäseinien ja kattojen verhoilut, silloin kun palokuorma jää alle 600 MJ/m2 (kts taulukot 1 ja 2). Tämän vuoksi on oletettavaa, että kaupallinen potentiaali on pieni paloluokan C puutuotteille Suomessa, vaikka C-paloluokan puutuotteita saa tietenkin käyttää kaikkialla siellä, missä normaalia, palosuojaamatonta puuta saa käyttää. Tätä kuitenkin rajoittaa palosuojattujen puutuotteiden korkea hintataso, joka on 3 5 kertaa korkeampi kuin vastaavan palosuojaamattoman puutuotteen. Puun käytön laaja-alaistamishankkeessa hankittiin tietoa myös Japanin markkinoista koskien palosuojattuja puutuotteita. Myös siellä vaadittu palosuojaustaso puutuotteille on korkeampi kuin nyt saavutettu C-paloluokan taso

24 Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy 24 koeseinillä 1, 2 ja 3 (kts. Puun käytön laaja-alaistamishankkeen matkaraportti Japanista Suomen uudet palomääräykset vuodelta 2011 antavat mahdollisuuden käyttää laajasti normaaleita, palosuojaamattomia puutuotteita sekä ulko- että sisäverhouksissa kerrostaloissa, julkisissa rakennuksissa ja työpaikkarakennuksissa, jos rakennuksessa on automaattinen sammutusjärjestelmä ja/tai suojaverhous. Jos rakennuksessa tai sen osassa ei ole automaattista sammutusjärjestelmää ja/tai suojaverhousta, niin silloin vaihtoehtona on yleensä käyttää palamatonta paloluokan A rakennusmateriaalia tai paloluokkaan B suojattua puutuotetta. Kattavaa tutkimusta tai kokemusperäistä tietoa ei ole saatavilla siitä, missä tapauksissa kannattaa käyttää paloluokkaan B suojattuja puutuotteita sen sijaan että rakentaa automaattisen sammutusjärjestelmän ja/tai suojaverhouksen ja käyttää normaaleita puutuotteita. Toisaalta markkinoilla ei ole palosuojattuja puutuoteratkaisuja, joista olisi kokemusperäistä tietoa niiden palokestävyydestä koko rakennuksen elinkaaren ajan (vertaa kestopuu terassi- ja laiturirakentamisessa). Tämän vuoksi Suomessa lähes kaikki uudet isot puurakentamiskohteet on toteutettu automaattisella sammutusjärjestelmällä ja/tai suojaverhouksella ja käyttämällä normaaleja puutuotteita. On ilmeistä, että C-luokkaan palosuojattujen puutuotteiden varaan ei voi perustaa uutta liiketoimintaa. Toisaalta tutkimus osoittaa, että yhdistetyllä Q-treat käsittelyllä ja TeknoSafe ympärimaalauksella on mahdollista saavuttaa B-luokan palonsuojaustaso, jolle löytyy rakennusmääräysten mukaan sekä Suomesta että Japanista laajoja käyttökohteita. Tästä ei voida kuitenkaan laatia liiketoimintamallia tämän tutkimuksen puitteissa, koska se edellyttäisi tarkkoja vertailulaskelmia kilpailevaan vaihtoehtoon eli rakentamiskustannuksia täytyy verrata vaihtoehtoon, jossa käytetään normaalia puuta rakennuksessa, johon asennetaan automaattinen sammutuslaitteisto ja/tai suojaverhous. Lisäksi täytyy testata, millaisella käsittelyvoimakkuuksilla ja prosesseilla saadaan valmistettua B-luokan tuote yhdistämällä Q-treat käsittely ja ympärimaalaus kertaalleen TeknoSafe palosuojamaalilla. Suomen uudet rakentamismääräykset asettavat rakennussuunnittelijat haastavan tilanteeseen: esimerkiksi puurakenteiden kerrostalo tai sen osa voidaan toteuttaa käyttämällä normaaleita puutuotteita, kun rakennuksessa on automaattinen sammutusjärjestelmä ja/tai käytetään suojaverhouksia. Toisaalta kerrostalossa tai sen osassa voidaan käyttää B-luokkaan palosuojattuja puutuotteita, jolloin vältytään automaattisen sammutusjärjestelmän ja suojaverhouksien rakentamiselta. Lisähaastetta tuovat palokuormien huomioiminen myös paloluokan P2 rakennuksissa (aikaisemmin palokuormat laskettiin vain P1 luokan rakennuksissa) sekä mahdollisuus rakentaa suojaverhous muutamissa tapauksissa myös puusta. Puurakenteisen kerrostalon suunnittelu on siis paljon vaativampaa ja monimutkaisempaa (enemmän vaihtoehtoja) kuin palamattomista materiaaleista rakennettavan kerrostalon.

Palosuojattujen puutuotteiden liiketoimintamallit

Palosuojattujen puutuotteiden liiketoimintamallit Palosuojattujen puutuotteiden liiketoimintamallit Puun käytön laaja-alaistaminen -hankkeen osatutkimus proj.nr. A31942 Lieksan Teollisuuskylä Oy Kerantie 26 81720 Lieksa Laatija: Hannu Boren, Borenova

Lisätiedot

PALOTURVALLINEN RAKENNUSVAIPPA

PALOTURVALLINEN RAKENNUSVAIPPA PALOTURVALLINEN RAKENNUSVAIPPA Tuulettuvat julkisivut 27.10.2016 Julkisivuyhdistys / Jukka Sevón Lämmöneristeet Mineraalivillateristeet (kivi-, silikaatti, tai lasivillat) Muovipohjaiset eristeet Puupohjaiset

Lisätiedot

Puu pintamateriaalina_halli

Puu pintamateriaalina_halli 1.0 YLEISTÄ Tässä teknisessä tiedotteessa esitetään missä rakenteissa ja millä ehdoilla - ja D FL -s1-luokan tuotetta (puu) sekä B-s1, d0- ja C-s2, d1-luokan tuotetta (palosuojattu puu) voidaan käyttää

Lisätiedot

PARASTA PALOSUOJAUSTA PUULLE

PARASTA PALOSUOJAUSTA PUULLE PARASTA PALOSUOJAUSTA PUULLE Otto Tuominen 27.10.2011 E1 RAKENNUSTEN PALOTURVALLISUUS Rakennusosat Kantavat ja osastoivat rakennusosat (esim. ulko-ovet ja ikkunat) jaetaan luokkiin sen perusteella, miten

Lisätiedot

Puukerrostalokoulutus

Puukerrostalokoulutus Puukerrostalokoulutus Pintaluokat & Suojaverhous Kouvola 12.6.2013 Tero Lahtela PINTALUOKAT Suuntaa-antavia esimerkkejä seinä- ja kattomateriaalien paloluokituksesta A1 A2 B C D E F Kivi Kipsilevyt Kipsilevyt

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R (4) Sisällysluettelo

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R (4) Sisällysluettelo 2 (4) Sisällysluettelo 1 Tehtävä... 3 2 Aineisto... 3 3 Palotekninen arviointi... 3 3.1 Tuote- ja rakennemäärittelyt sekä palotekninen käyttäytyminen... 3 3.2 Ulkoseinän tuuletusraon palovaatimusten täyttyminen...

Lisätiedot

Puukerrostalon palomääräykset ja palosuojamaalit

Puukerrostalon palomääräykset ja palosuojamaalit Puukerrostalon palomääräykset ja palosuojamaalit PUUIDEA 2016 17.3.2016 Tero Lahtela Kuvat: Puuinfo P2 paloluokan puukerrostalo 3 4 krs. talon määräykset Kuva: Puuinfo P2 paloluokan puukerrostalo 5 8 krs.

Lisätiedot

Fontefire WF Palosuojamaali. Tikkurila Oyj - Arto Nummela

Fontefire WF Palosuojamaali. Tikkurila Oyj - Arto Nummela Fontefire WF Palosuojamaali Tikkurila Oyj - Arto Nummela Tikkurilan uusi vesiohenteinen palosuojamaali puumateriaalien palosuojaukseen Fontefire WF 10.7.2016 2 Palosuojamaali Yksi palosuojametodeista Kuumuudessa

Lisätiedot

SALI A. REIJONEN PEKKA PASSIIVINEN PALOSUOJAUS

SALI A. REIJONEN PEKKA PASSIIVINEN PALOSUOJAUS SALI A. REIJONEN PEKKA PASSIIVINEN PALOSUOJAUS Puupäivä 10.11.2016 RAKENNUKSEN PASSIIVINEN PALOSUOJAUS Estää syttymistä, palon leviämistä sekä varmistaa rakenteiden kantavuuden palotilanteessa osana rakenteita.

Lisätiedot

KESTÄVÄ JA PALOTURVALLINEN PUUJULKISIVU

KESTÄVÄ JA PALOTURVALLINEN PUUJULKISIVU KESTÄVÄ JA PALOTURVALLINEN PUUJULKISIVU Otto Tuominen 29.02.2012 ULKOVERHOUKSEN PINTAKÄSITTELY Maalaus työmaalla, toimintaa säätelee RYL 2012 Maalaus teollisesti, toimintaa säätelee RT 21-10492 Teollinen

Lisätiedot

Rakenteiden sisältämät palokuormat ja niiden suojaaminen. Esko Mikkola KK-Palokonsultti Oy

Rakenteiden sisältämät palokuormat ja niiden suojaaminen. Esko Mikkola KK-Palokonsultti Oy Rakenteiden sisältämät palokuormat ja niiden suojaaminen Esko Mikkola KK-Palokonsultti Oy Taustaa Rakennusten paloturvallisuussuunnittelun lähtökohtana ovat rakennusten paloluokat, jotka rajoittavat niiden

Lisätiedot

Mahdollisuudet lisätä puun käyttöä hallirakentamisessa Päivi Myllylä, Puuinfo Oy

Mahdollisuudet lisätä puun käyttöä hallirakentamisessa Päivi Myllylä, Puuinfo Oy Mahdollisuudet lisätä puun käyttöä hallirakentamisessa Päivi Myllylä, Puuinfo Oy Suomessa puurakentamisen suurimmat kasvumahdollisuudet ovat ammattimaisessa rakennuttamisessa 100 90 80 70 60 50 40 30 20

Lisätiedot

Rakennusten paloturvallisuus. Ilpo Leino, turvallisuuspäällikkö

Rakennusten paloturvallisuus. Ilpo Leino, turvallisuuspäällikkö Rakennusten paloturvallisuus Ilpo Leino, turvallisuuspäällikkö www.pelastustoimi.fi https://prontonet.fi/ Kaikki tulipalot 20000 18000 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2001-2003 keskiarvo

Lisätiedot

PUUKERROSTALO - PALOMÄÄRÄYKSET - - Suojaverhoukset, pintaluokat, palokatkot. Tero Lahtela

PUUKERROSTALO - PALOMÄÄRÄYKSET - - Suojaverhoukset, pintaluokat, palokatkot. Tero Lahtela PUUKERROSTALO - PALOMÄÄRÄYKSET - - Suojaverhoukset, pintaluokat, palokatkot Tero Lahtela SPRINKLAUS SFS-5980 standardin 2-luokan sprinkleri Vähimmäisvaatimus 3 4 krs. P2-paloluokan asuinrakennukselle SFS-EN

Lisätiedot

Puu pintamateriaalina_talo

Puu pintamateriaalina_talo 1.0 YLEISTÄ Tässä teknisessä tiedotteessa esitetään missä rakenteissa ja millä ehdoilla D-s2, d2- ja D FL -s1-luokan tuotetta (puu) sekä B-s1, d0- ja B-s2, d0-luokan tuotetta (palosuojattu puu) voidaan

Lisätiedot

Rakennustuotteiden paloluokitus EN mukaan mihin tarvitaan, mitä kertoo ja miten saadaan

Rakennustuotteiden paloluokitus EN mukaan mihin tarvitaan, mitä kertoo ja miten saadaan Rakennustuotteiden paloluokitus EN 13501-1 mukaan mihin tarvitaan, mitä kertoo ja miten saadaan Paloseminaari 18 Paloturvallisuus ja standardisointi 10.2.2016 Tiia Ryynänen VTT Expert Services Oy Mihin

Lisätiedot

Puun paloturvallinen käyttö parvekkeissa ja räystäissä

Puun paloturvallinen käyttö parvekkeissa ja räystäissä Puun paloturvallinen käyttö parvekkeissa ja räystäissä Palotutkimuksen päivät 2013 Esko Mikkola 2 Parvekkeiden ja luhtikäytävien palovaatimuksia muualla Määräyksissä olevia vaatimuksia kysyttiin seuraavista

Lisätiedot

Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta

Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta E1 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA Rakennusten paloturvallisuus Määräykset ja ohjeet 2011 Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta Annettu Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 2011 Ympäristöministeriön

Lisätiedot

Uudistuvien rakentamismääräysten. näkökulmasta

Uudistuvien rakentamismääräysten. näkökulmasta Uudistuvien rakentamismääräysten vaikutukset rakennusteollisuuden näkökulmasta Kiinteistöjen paloturvallisuuden ajankohtaispäivät 14.12.2016 Timo Pulkki Rakennusteollisuus RT Rakentamismääräykset uusitaan

Lisätiedot

TUOTTEEN NIMI VALMISTAJA TUOTEKUVAUS SERTIFIOINTIMENETTELY. Myönnetty 10.03.2011 Päivitetty 27.08.2013. SPU Eristeet

TUOTTEEN NIMI VALMISTAJA TUOTEKUVAUS SERTIFIOINTIMENETTELY. Myönnetty 10.03.2011 Päivitetty 27.08.2013. SPU Eristeet SERTIFIKAATTI VTT-C-6665-11 Myönnetty 10.03.2011 Päivitetty 27.08.2013 TUOTTEEN NIMI SPU Eristeet VALMISTAJA SPU Oy Itsenäisyydenkatu 17 A 7, FI-33500 Tampere TUOTEKUVAUS SPU:n valmistamia polyuretaanieristeitä

Lisätiedot

Määräykset rakennusten paloturvallisuudesta Puutuoteteollisuuden tavoitteet palomääräysten uudistamisessa

Määräykset rakennusten paloturvallisuudesta Puutuoteteollisuuden tavoitteet palomääräysten uudistamisessa 1 Määräykset rakennusten paloturvallisuudesta Puutuoteteollisuuden tavoitteet palomääräysten uudistamisessa 01.04.2015 19.11.2015 5 Uusien palomääräysten kehityskaari RTT E1 taustaselvityshanke Teollisuuden

Lisätiedot

Rakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen ja ohjeen uudistaminen

Rakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen ja ohjeen uudistaminen Rakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen ja ohjeen uudistaminen Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivät Tampere 9.11.2016 Rakenteellista paloturvallisuutta koskevat olennaiset

Lisätiedot

TEKNINEN TIEDOTE SISÄLTÖ PUUJULKISIVUN PALOKATKO

TEKNINEN TIEDOTE SISÄLTÖ PUUJULKISIVUN PALOKATKO TEKNINEN TIEDOTE PUUJULKISIVUN PALOKATKO 31.3.016 SISÄLTÖ 1.0 YLEISTÄ....0 JULKISIVUPALO... 3.0 TUTKIMUKSET...3 4.0 REI ITETTY PALOKATKOPROFIILI...3 5.0 ONTELOVENTTIILIT...6 6.0 PALOKATKOJEN SIJOITTELU...7

Lisätiedot

Rakennusten paloturvallisuus määräykset ja ohjeet

Rakennusten paloturvallisuus määräykset ja ohjeet Rakennusten paloturvallisuus määräykset ja ohjeet 2011 6.4.2011 Puurakentamista on pyritty edistämään kauan Puun rakennuskäytön lisäämiselle vahva tahtotila Hallitusohjelmissa Lipponen I:stä lähtien Puurakentamista

Lisätiedot

Palomääräyksissä eroja Onko tarvetta harmonisointiin? Esko Mikkola

Palomääräyksissä eroja Onko tarvetta harmonisointiin? Esko Mikkola Palomääräyksissä eroja Onko tarvetta harmonisointiin? Esko Mikkola Taustaa Pohjoismainen komitea "Nordiska Kommitten för byggbestämmelser" (NKB) valmisteli aikanaan rakennustuotteiden tyyppihyväksyntää

Lisätiedot

Rakennustuotteiden paloluokitus EN ja EN mitä huomioitava kokeissa

Rakennustuotteiden paloluokitus EN ja EN mitä huomioitava kokeissa Rakennustuotteiden paloluokitus EN 13501-1 ja EN 13501-5 mitä huomioitava kokeissa Paloseminaari 19 Paloturvallisuus ja standardisointi 7.2.2017 Tiia Ryynänen VTT Expert Services Oy 1 Rakennustuotteiden

Lisätiedot

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Korjaussivut julkaisuun SYKEra16/211 Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Sirkka Koskela, Marja-Riitta Korhonen, Jyri Seppälä, Tarja Häkkinen ja Sirje Vares Korjatut sivut 26-31 ja 41

Lisätiedot

Palon leviämistä estävät räystäät

Palon leviämistä estävät räystäät TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-06706-12 Palon leviämistä estävät räystäät Kirjoittaja: Luottamuksellisuus: Esko Mikkola Julkinen 2 (12) Sisällysluettelo 1 Tehtävä... 3 2 Julkisivumateriaalien ja räystäiden vaikutus

Lisätiedot

ThermiSol EPS- ja Platina -eristeiden paloturvallinen käyttö tiiliverhoillussa ulkoseinässä

ThermiSol EPS- ja Platina -eristeiden paloturvallinen käyttö tiiliverhoillussa ulkoseinässä TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-00774-12 ThermiSol EPS- ja Platina -eristeiden paloturvallinen käyttö tiiliverhoillussa ulkoseinässä Kirjoittaja: Luottamuksellisuus: Esko Mikkola Julkinen 2 (6) Sisällysluettelo

Lisätiedot

Rakennustuotteiden paloluokitus luokitellun tuotteen käyttö

Rakennustuotteiden paloluokitus luokitellun tuotteen käyttö Rakennustuotteiden paloluokitus luokitellun tuotteen käyttö Paloseminaari 17 Paloturvallisuus ja standardisointi 11.2.2015 Tiia Ryynänen VTT Expert Services Oy Onko paloluokitellun rakennustuotteen luokka

Lisätiedot

Savunpoistoluukkuja koskevan tuotestandardin EN 12101-2 kansallinen soveltamisstandardi SFS 7024.

Savunpoistoluukkuja koskevan tuotestandardin EN 12101-2 kansallinen soveltamisstandardi SFS 7024. Savunpoistoluukkuja koskevan tuotestandardin EN 12101-2 kansallinen soveltamisstandardi SFS 7024. Testiluokat ja soveltaminen Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivät 2013 Kimmo Kaukanen 27.11.2013 2 Sisältö

Lisätiedot

ASIANTUNTIJALAUSUNTO (5) Korvaa asiantuntijalausunnon / Esko Mikkola

ASIANTUNTIJALAUSUNTO (5) Korvaa asiantuntijalausunnon / Esko Mikkola 1 (5) Korvaa asiantuntijalausunnon 2013-11-4/17.12.2013 SPU EFR tuoteryhmään kuuluvan SPU FR eristeen palokäyttäytyminen Lausunnon tilaaja: SPU Oy Pasi Käkelä Itsenäisyydenkatu 17 A 7 33500 Tampere 1.

Lisätiedot

ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY 2012 ESPOO

ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY 2012 ESPOO ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY 2012 ESPOO Rakenteellisen paloturvallisuuden huomioon ottaminen lupakäsittelyssä Vanhempi opettaja Heikki Nupponen PALOTEKNISTEN ASIOIDEN KÄSITTELYJÄRJESTYS RAKENNUSSUNNITELMIEN

Lisätiedot

TEKNINEN TIEDOTE SISÄLTÖ PALONKESTÄVÄ NR YLÄPOHJA

TEKNINEN TIEDOTE SISÄLTÖ PALONKESTÄVÄ NR YLÄPOHJA TEKNINEN TIEDOTE PALONKESTÄVÄ NR YLÄPOHJA 1.8.2016 SISÄLTÖ 1.0 YLEISTÄ...2 2.0 PALOSSA KANTAVA ALAPAARRE...3 2.1 Alapuolinen palo...3 2.2 Yläpuolinen palo...5 2.3 Alapaarteen stabiliteetti...5 3.0 PALORISTIKKO...7

Lisätiedot

Rakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen ja ohjeen uudistaminen

Rakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen ja ohjeen uudistaminen Rakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen ja ohjeen uudistaminen Jorma Jantunen Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivät pelastustoimen laitteista, Hotelli Käpylä 27.09.2016

Lisätiedot

SFS 5980 Asuntosprinklauslaitteistot Osa 1 Suunnittelu, asentaminen ja huolto (INSTA 900-1:2013)

SFS 5980 Asuntosprinklauslaitteistot Osa 1 Suunnittelu, asentaminen ja huolto (INSTA 900-1:2013) Pohjois-Savon pelastuslaitos Hyväksytyt poikkeamat Riskienhallinta 25.9.2014 1/6 Automaattisten sammutuslaitteistojen suunnitelussa hyväksyttävät poikkeamat. SFS 5980 Asuntosprinklauslaitteistot Osa 1

Lisätiedot

Rakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen uudistaminen

Rakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen uudistaminen Rakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen uudistaminen Jorma Jantunen Paloseminaari 19 7.2.2017 Johdanto Asetuksen taustalla on maankäyttö- ja rakennuslain muutos 21.12.2012/958,

Lisätiedot

Rakennustuoteasetus CPR. Ja miten se vaikuttaa Rekan kaapeleihin

Rakennustuoteasetus CPR. Ja miten se vaikuttaa Rekan kaapeleihin Rakennustuoteasetus CPR Ja miten se vaikuttaa Rekan kaapeleihin Tärkein ensin: Sinun ei tarvitse huolehtia! Voit huoletta käyttää kaikkia kaapeleitamme, jotka on valmistettu ennen ja jälkeen uusien säännösten

Lisätiedot

EXCELLENCE IN INSULATION. Puurunkoseinien palonkestävyys. Puurunkoseinien palonkestävyys

EXCELLENCE IN INSULATION. Puurunkoseinien palonkestävyys. Puurunkoseinien palonkestävyys Pu europe EXCELLENCE IN INSULATION Puurunkoseinien palonkestävyys Puurunkoseinien palonkestävyys 1 2 Puurunkoseinien palonkestävyys Sisällysluettelo Tiivistelmä 4 Projektin tausta 5 Projektin kulku 6 Tulokset

Lisätiedot

Kerrostalorakentaminen Suomessa

Kerrostalorakentaminen Suomessa PUUKERROSTALORAKENTAMINEN PUUIDEA 2016 Original Sokos Hotel Vantaa, Hertaksentie 2, Tikkurila, Vantaa 17.3.2016 klo 9.30 10.00 Kerrostalorakentaminen Suomessa Markku Karjalainen Associate professor (rakennusoppi)

Lisätiedot

Rakennusmääräysten ja ohjeiden kehittyminen Tomi Toratti

Rakennusmääräysten ja ohjeiden kehittyminen Tomi Toratti 1 Rakennusmääräysten ja ohjeiden kehittyminen Tomi Toratti 19.11.2015 2 Sisältö Vuosi 2016 Palomääräykset - YM asetusluonnos rakennusten paloturvallisuudesta Jatkuva sortuma - YM asetus rakenteiden onnettomuuskuormia

Lisätiedot

Rakennusten paloturvallisuus, säännökset ja ohjeet

Rakennusten paloturvallisuus, säännökset ja ohjeet Rakennusten paloturvallisuus, säännökset ja ohjeet Paloseminaari 18, Paloturvallisuus ja standardisointi 10.2.2016, HILTON Kalastajatorppa Jorma Jantunen Rakenteellista paloturvallisuutta koskevat olennaiset

Lisätiedot

PUUKERROSTALORAKENTAMISEN SEURANTASEMINAARI

PUUKERROSTALORAKENTAMISEN SEURANTASEMINAARI PUUKERROSTALORAKENTAMISEN SEURANTASEMINAARI SVP Mika Kallio, Metsäliiton Puutuoteteollisuus Finnforest 1 September 2011 M. Kallio Puukerrostalot osa puurakentamista Puukerrostalot (vain) osa puurakentamisen

Lisätiedot

Kaapelit ja paloturvallisuus. ST-käsikirja 39

Kaapelit ja paloturvallisuus. ST-käsikirja 39 Kaapelit ja paloturvallisuus. ST-käsikirja 39 Tuotenumero: 412135 67,00 (+ alv 10%) normaalihinta 50,25 (+ alv 10%) jäsenhinta Kaapelointien paloturvallisuuteen suoraan tai epäsuorasti liittyvät vaatimukset

Lisätiedot

KÄYTTÖSOVELLUS VALMISTAJA SISÄLTÖ SERTIFIOINTIMENETTELY. Myönnetty Voimassa

KÄYTTÖSOVELLUS VALMISTAJA SISÄLTÖ SERTIFIOINTIMENETTELY. Myönnetty Voimassa KÄYTTÖSOVELLUS SERTIFIKAATTI VTT-C-11858-16 Myönnetty 28.12.2016 Voimassa 27.12.2021 Finnfoam FF-PIR -eristysratkaisut P1-paloluokan rakennuksissa VALMISTAJA Finnfoam Oy Satamakatu 5 24100 Salo SISÄLTÖ

Lisätiedot

Tekninen ohje. Eurooppalainen tekninen arviointi ETA N o 11/0153. Painos 09/2013. Hilti Palokatkokaulus

Tekninen ohje. Eurooppalainen tekninen arviointi ETA N o 11/0153. Painos 09/2013. Hilti Palokatkokaulus Tekninen ohje Hilti Palokatkokaulus CFS-SL Hilti Palokatkokaulus CFS-SL Eurooppalainen tekninen arviointi ETA N o 11/0153 Painos 09/2013 Hilti Palokatkokaulus CFS-SL Painos 09/2013 sivu 1 Palokatkokaulus

Lisätiedot

Puu-ulkoverhouksen ja sisäpaneelien palosuojaus. Teknosafe 2407

Puu-ulkoverhouksen ja sisäpaneelien palosuojaus. Teknosafe 2407 Puu-ulkoverhouksen ja sisäpaneelien palosuojaus Teknosafe 2407 Puu-ulkoverhouksen ja sisäpaneelien palosuojaus Teknos on kehittänyt puu-ulkoverhouksen ja sisäpaneelien palosuojamaalausyhdistelmät, joilla

Lisätiedot

Suomen rakentamismääräyskokoelma muuttuu, miten käy rakentamista koskevien palomääräysten ja ohjeiden?

Suomen rakentamismääräyskokoelma muuttuu, miten käy rakentamista koskevien palomääräysten ja ohjeiden? Suomen rakentamismääräyskokoelma muuttuu, miten käy rakentamista koskevien palomääräysten ja ohjeiden? Paloseminaari 17, Paloturvallisuus ja standardisointi 11.2.2015 Jorma Jantunen Rakenteellista paloturvallisuutta

Lisätiedot

ANTENNIALAN TEKNIIKKAPÄIVÄ Rantasipi Hyvinkää, 8.11.2012

ANTENNIALAN TEKNIIKKAPÄIVÄ Rantasipi Hyvinkää, 8.11.2012 ANTENNIALAN TEKNIIKKAPÄIVÄ Rantasipi Hyvinkää, 8.11.2012 KAAPELIEN PALOTURVALLISUUS JA PALOKATKOT Esityksen sisältö: paloturvallisuutta koskevat määräykset kaapelit palokatkot 1 RAKENNUSTEN PALOTURVALLISUUS

Lisätiedot

Finnforest Kesto. _ kun puun pitää kestää

Finnforest Kesto. _ kun puun pitää kestää Finnforest Kesto _ kun puun pitää kestää KUN PUUN PITÄÄ KESTÄÄ Finnforest Kesto Sääolosuhteet Suomessa asettavat puurakenteille suuret vaatimukset. Puun joutuessa kosketukseen veden, kosteuden, betonin

Lisätiedot

KUNINGASPALKKI LIIMAPUU

KUNINGASPALKKI LIIMAPUU KUNINGASPALKKI LIIMAPUU Yksilölliset puuratkaisut KUNINGASPALKKI LIIMAPUU YKSILÖLLISET PUURATKAISUT Kuningaspalkki liimapuu valmistetaan lujuuslajitellusta kuusi- ja mäntysahatavarasta. Lamellit sahataan

Lisätiedot

Puurakenteiden turvallinen tuulettaminen ja palon välitön pysäyttäminen tuuletusraoista. Renotech Oy, Jari Koivisto

Puurakenteiden turvallinen tuulettaminen ja palon välitön pysäyttäminen tuuletusraoista. Renotech Oy, Jari Koivisto Puurakenteiden turvallinen tuulettaminen ja palon välitön pysäyttäminen tuuletusraoista Renotech Oy, Jari Koivisto Myyntipäällikkö Jari Koivisto Raunistula marraskuu 2014 Onnettomuustutkintakeskusta kiinnosti

Lisätiedot

PUURAKENTAMISEN MENESTYSRESEPTIT

PUURAKENTAMISEN MENESTYSRESEPTIT 15.9.2016 Mikko Viljakainen Päättäjien Metsäakatemia 14.9.2016 Mikko Viljakainen, Toimitusjohtaja, PUUINFO PUURAKENTAMISEN MENESTYSRESEPTIT Rakentamisen kokonaisvolyymi ja puun markkinaosuus vuonna 2009

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden tutkimusagenda 2025

Puutuoteteollisuuden tutkimusagenda 2025 Puutuoteteollisuuden tutkimusagenda 2025 Puurakentamisen tutkimustarpeita Jouni Hakkarainen, T&K johtaja Metsä Wood, Rakentamisen ja teollisuuden tuotteet 9.12.2015 Puurakentamisen tutkimustarpeita Järjestelmäkehitys:

Lisätiedot

Harri Koskenranta

Harri Koskenranta T-110.460 FYYSINEN TURVALLISUUS - Kuorisuojaus Harri Koskenranta 3.2. 2005 SUOJAUKSET UHKAT VAHINGOT 3.2. 2005 T-110.460 Koskenranta 2 RAKENTEELLINEN SUOJAUS Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää vahingontorjuntaa,

Lisätiedot

Ympäristöministeriön asetus

Ympäristöministeriön asetus Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti säädetään maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 117 b :n nojalla, sellaisena kuin se on laissa 958/2012:

Lisätiedot

PUURAKENTEET Uutta paloturvallisuudesta. Esko Mikkola Stefania Fortino Tuula Hakkarainen Jukka Hietaniemi Tuuli Oksanen

PUURAKENTEET Uutta paloturvallisuudesta. Esko Mikkola Stefania Fortino Tuula Hakkarainen Jukka Hietaniemi Tuuli Oksanen PUURAKENTEET Uutta paloturvallisuudesta Esko Mikkola Stefania Fortino Tuula Hakkarainen Jukka Hietaniemi Tuuli Oksanen Taustaa Puun paloturvallista käyttöä koskeva tutkijoiden ja teollisuuden verkosto,

Lisätiedot

Puutuotteiden mäntyöljykäsittelyyn perustuvat uudet puutuoteratkaisut ja liiketoimintamallit

Puutuotteiden mäntyöljykäsittelyyn perustuvat uudet puutuoteratkaisut ja liiketoimintamallit Puutuotteiden mäntyöljykäsittelyyn perustuvat uudet puutuoteratkaisut ja liiketoimintamallit Puun käytön laaja-alaistaminen -hankkeen osatutkimus proj.nr. A31942 Lieksan Teollisuuskylä Oy Kerantie 26 81720

Lisätiedot

Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen:

Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen: Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen: RT-ohjekortti RT 12-10277 Rakennuksen pinta-alat (1985) Kerrosalan laskeminen, Ympäristöopas 72 (2000) RAKENNUSALA: Rakennusala on se alue tontilla,

Lisätiedot

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim.

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu nimim. Kieppi Äijälänsalmen tontti on rakentamiseen kiinnostava ja haastava. Perinteisesti rakennuspaikka on ollut avointa maisematilaa, jota hyvin vaihteleva

Lisätiedot

Lämpöpuiset kylpytynnyrit. Käyttöohjeet Mallit AMH 170TW, AMH 200TW, AMH 170TW+ ja AMH 200TW+

Lämpöpuiset kylpytynnyrit. Käyttöohjeet Mallit AMH 170TW, AMH 200TW, AMH 170TW+ ja AMH 200TW+ Lämpöpuiset kylpytynnyrit Käyttöohjeet Mallit AMH 170TW, AMH 200TW, AMH 170TW+ ja AMH 200TW+ Huomaa veden minimitäyttö tynnyrissä!! AMH-Puu Oy Puh. (03) 513 5569 Niemisvedentie 801 Faksi (03) 513 5561

Lisätiedot

TC 127 pintakerrokset ja katteet Standardisoinnin tilannekatsaus

TC 127 pintakerrokset ja katteet Standardisoinnin tilannekatsaus TC 127 pintakerrokset ja katteet Standardisoinnin tilannekatsaus Esko Mikkola KK-Palokonsultti Oy SFS-EN 13501-1 + A1:2009 Rakennustuotteiden ja rakennusosien paloluokitus Osa 1: Palokäyttäytymiskokeiden

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ASETUS RAKENNUSTEN PALOTURVALLISUUDESTA

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ASETUS RAKENNUSTEN PALOTURVALLISUUDESTA YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Yli-insinööri 6.4.2011 Jorma Jantunen YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ASETUS RAKENNUSTEN PALOTURVALLISUUDESTA 1 Yleistä Rakennusten paloturvallisuutta koskevan määräysehdotuksen lähtökohtana

Lisätiedot

Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille

Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille Betonikiviä on käytetty Suomessa päällystämiseen jo 1970-luvulta lähtien. Niiden käyttöä perusteltiin muun muassa asfalttia paremmalla kulutuskestävyydellä,

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S Pro Clima Acrylat Solid liiman tartuntakokeet

TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S Pro Clima Acrylat Solid liiman tartuntakokeet TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S-25-14.9. Pro Clima Acrylat Solid liiman tartuntakokeet Tilaaja: Redi-Talot Oy TESTAUSSELOSTE NRO VTT-S-25-1 (5) Tilaaja Redi-Talot Oy Jarmo Puronlahti Yrittäjäntie 23 18 KLAUKKALA

Lisätiedot

Pelastuspäällikkö Petri Talikka

Pelastuspäällikkö Petri Talikka Pelastuspäällikkö Petri Talikka AIHEALUEET Keskeiset hoitolaitoksien paloturvallisuutta koskevat säädökset, mm.: Pelastuslaki Laki pelastustoimen laitteista Suomen rakentamismääräyskokoelma muut määräykset

Lisätiedot

Kosteus- ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa. Petri Annila

Kosteus- ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa. Petri Annila Kosteus- ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa Petri Annila Kosteus- ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa Sijoittuminen COMBI-hankkeeseen WP3 Rakenneratkaisujen lämpö- ja kosteustekninen toiminta

Lisätiedot

PAROC HVAC FIRE Ilmakanavien paloeristysratkaisut

PAROC HVAC FIRE Ilmakanavien paloeristysratkaisut PAROC HVAC FIRE Ilmakanavien paloeristysratkaisut SISÄLLYSLUETTELO Paloturvallisuutta PAROC -kivivillatuotteilla... 3 PAROC Hvac Fire Mat pyöreille kanaville... 4 PAROC Hvac Fire Mat suorakaidekanaville...

Lisätiedot

PALOTURVALLISET TULISIJAN JA SAVUHORMIN YHDISTELMÄT Osa 1: Perustietoa laitteiden hankkimiseen ja käyttöön 26.5.2014 1

PALOTURVALLISET TULISIJAN JA SAVUHORMIN YHDISTELMÄT Osa 1: Perustietoa laitteiden hankkimiseen ja käyttöön 26.5.2014 1 PALOTURVALLISET TULISIJAN JA SAVUHORMIN YHDISTELMÄT Osa 1: Perustietoa laitteiden hankkimiseen ja käyttöön 1 Paloturvalliset tulisijan ja savuhormin yhdistelmät Tässä ohjeistuksessa annetaan hyödyllistä

Lisätiedot

RunkoPES 2.0 OSA 11: RAKENNETYYPPIKIRJASTO

RunkoPES 2.0 OSA 11: RAKENNETYYPPIKIRJASTO RunkoPES 2.0 OSA 11: RAKENNETYYPPIKIRJASTO 31.12.2013 1.0 JOHDANTO Tämän rakennetyyppikirjaston tarkoituksena on ohjeistaa suunnittelijoita, rakennusliikkeitä ja rakennuttajia puukerrostalojen suunnittelussa

Lisätiedot

PALOTURVALLISUUS MAANALAISISSA TILOISSA

PALOTURVALLISUUS MAANALAISISSA TILOISSA PALOTURVALLISUUS MAANALAISISSA TILOISSA Esko Mikkola ja Tuomo Rinne VTT Copyright VTT LÄHTÖKOHTIA Maanalaisissa tiloissa tulipalo on erityisen vaarallinen: Poistuminen hidasta (pitkät etäisyydet, nousut,

Lisätiedot

Puurakentamisen tulevaisuuden näkymät

Puurakentamisen tulevaisuuden näkymät PUUNET Teemakoulutus: Massiivipuurakenteiden hyödyntäminen julkisessa ja kerrostalorakentamisessa Pe 23.9.2016 klo 12.00 16.00 Ympäristötalo, Solistinkatu 2, OULU Puurakentamisen tulevaisuuden näkymät

Lisätiedot

Tiilipiipun palonkestävyysanalyysi Simulointi välipohjan paksuudella 600 mm Lämpötilaluokka T450

Tiilipiipun palonkestävyysanalyysi Simulointi välipohjan paksuudella 600 mm Lämpötilaluokka T450 04.05.2014 Lämmönsiirtolaskelmat Tiilipiipun palonkestävyysanalyysi Simulointi välipohjan paksuudella 600 mm Lämpötilaluokka T450 Kokkola 04.05.2014 Rauli Koistinen, DI Femcalc Oy Insinööritoimisto Femcalc

Lisätiedot

Suomalaisen puurakentamisen asema ja mahdollisuudet

Suomalaisen puurakentamisen asema ja mahdollisuudet Metsähallitus / Pilke Cafe 360 o -tilaisuus Ke 7.4.2016 klo 18.00 19.30 Malmitalo Ala-Malmin tori 1, Malmi, Helsinki Suomalaisen puurakentamisen asema ja mahdollisuudet Markku Karjalainen Associate professor

Lisätiedot

www.biohousing.eu.com Tehokas ja ympäristöystävällinen tulisijalämmitys käytännön ohjeita

www.biohousing.eu.com Tehokas ja ympäristöystävällinen tulisijalämmitys käytännön ohjeita www.biohousing.eu.com Tehokas ja ympäristöystävällinen tulisijalämmitys käytännön ohjeita 1 Vähemmän päästöjä ja miellyttävää lämpöä tulisijasta 1. Käytä kuivaa polttopuuta 2. Hanki tutkittu, tehokas ja

Lisätiedot

T-110.460 Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04

T-110.460 Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 T-110.460 Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 Harri Koskenranta Fyysinen turvallisuus 4.2.2004: Kuorisuojaus Arvot Suojaustoimenpiteet Uhkat Tunnistetaan Luokitellaan Mitoitetaan Otetaan

Lisätiedot

Asennusruuvien proheesiotesti

Asennusruuvien proheesiotesti Raportti nro: 2016-20 Tilaaja: Kingi Oy Tarjous: 2016-189 Tekijät: Tiina Vuorio, Petri Fabrin Julkaisupvm: 27.4.2016 Tiedostonimi: 2016-20_asennusruuvien_proheesiotesti.pdf Tilaajan edustaja: Jorma Kinnunen

Lisätiedot

FIREBREAK 305 - palosuojamaali putkiprofiilien palosuojaukseen

FIREBREAK 305 - palosuojamaali putkiprofiilien palosuojaukseen ARMENNETTU KÄYTTÖSELOSTE TRY-113-2006 [Korvaa varmennetun käyttöselosteen nro TRY-91-2004] FIREBREAK 305 - palosuojamaali putkiprofiilien palosuojaukseen almistaja Neutron Fire Technologies Limited Shire

Lisätiedot

Puu rakennusyhtiön arjessa. Projektipäällikkö Antti Aaltonen

Puu rakennusyhtiön arjessa. Projektipäällikkö Antti Aaltonen Puu rakennusyhtiön arjessa Projektipäällikkö Antti Aaltonen Antti Aaltonen: Kiinan kautta puurakentajaksi Rakennustekniikan DI, TTY 2010 Lemcon 2007-2010: työnjohtaja, projekti-insinööri SRV 2010-2012:

Lisätiedot

CE-MERKINNÄN VARMENTAMISPÄÄTÖS Sertifikaatti suoritustasojen pysyvyydestä 0416-CPR

CE-MERKINNÄN VARMENTAMISPÄÄTÖS Sertifikaatti suoritustasojen pysyvyydestä 0416-CPR Päätös 2016-04-22 CE-MERKINNÄN VARMENTAMISPÄÄTÖS Sertifikaatti suoritustasojen pysyvyydestä 0416-CPR-7326-07 myöntää tämän tuotesertifikaatin osoitukseksi siitä, että tässä päätöksessä mainitut tuotteet

Lisätiedot

EN 45545 Railway applications. Fire protection on railway vehicles Kiskoliikenne. Palontorjunta kiskoajoneuvoissa

EN 45545 Railway applications. Fire protection on railway vehicles Kiskoliikenne. Palontorjunta kiskoajoneuvoissa Railway applications. Fire protection on railway vehicles standardien pääkohdat standardien merkitys muutokset nykykäytäntöön 1 Euroopassa on ollut voimassa useita kansallisia standardeja kiskokaluston

Lisätiedot

Annettu: 28.3.2007. Voimassa: 31.12.2010

Annettu: 28.3.2007. Voimassa: 31.12.2010 Dno: YM268/6221/2006 1 (5) Annettu: 28.3.2007 Voimassa: 31.12.2010 Ympäristöministeriö on maankäyttö- ja rakennuslain 148 :n (231/2003) nojalla sekä huomioon ottaen rakennustuotteiden hyväksynnästä annetun

Lisätiedot

UPM SILMU-Pergola IDEAKIRJA

UPM SILMU-Pergola IDEAKIRJA UPM SILMU-Pergola IDEAKIRJA Monipuolisesti ja nautittavasti Toteuta oma suosikkisi Puiden lehteen puhkeavista kasvupisteistä nimensä saanut UPM SILMU-Pergola tuo kesän puutarhaan nautittavan helposti.

Lisätiedot

1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27

1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27 9 LIITE 5. s. 1 1 RAKENNNESELVITYS 1.1 TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY Selvitys on rajattu koskemaan :ssa olevan rakennuksen 1. ja 2. kerroksen tiloihin 103, 113, 118, 204 ja 249 liittyviä rakenteita. 1.2 YLEISKUVAUS

Lisätiedot

KIRKKOJEN PALOTURVALLISUUS

KIRKKOJEN PALOTURVALLISUUS KIRKKOJEN PALOTURVALLISUUS Turvallisuusohje 2016 2016 1 Kirkkojen paloturvallisuus Sisällysluettelo 1 Turvallisuusohjeen tarkoitus... 2 2 Rakenteellinen paloturvallisuus... 2 3 Palontorjuntalaitteisto...

Lisätiedot

Puurakenteet. Tomi Toratti

Puurakenteet. Tomi Toratti 1 Puurakenteet Tomi Toratti 25.9.2014 2 SFS 5978 Puurakenteiden toteuttaminen. Rakennuksien kantavia rakenneosia koskevat vaatimukset 2012 Toteutusasiakirjat Toteutusluokat TL1, TL2 ja TL3 Toleranssiluokat

Lisätiedot

Lähtökohta. Testi. Kuva 1. C20/25 Testikappale jossa Xypex Concentrate sively

Lähtökohta. Testi. Kuva 1. C20/25 Testikappale jossa Xypex Concentrate sively Lähtökohta Testin lähtökohtana oli uudiskohde, jonka maanalaiset kellariseinät olivat ulkopuolisesta bentoniitti eristyksestä huolimatta vuotaneet. Kohteen rakennuttaja halusi vakuutuksen Xypex Concentrate

Lisätiedot

Tulityökurssinjohtajapäivät 22.5.2015 Tulityövahinkoja. Sampo Martiskainen Riskipäällikkö/Underwriter Suuret yritykset

Tulityökurssinjohtajapäivät 22.5.2015 Tulityövahinkoja. Sampo Martiskainen Riskipäällikkö/Underwriter Suuret yritykset Tulityökurssinjohtajapäivät 22.5.2015 Tulityövahinkoja Sampo Martiskainen Riskipäällikkö/Underwriter Suuret yritykset Palo-, murto- ja vuotovahingot 1988-2013 (kpl) Palovahinkokorvaukset 1988-2013 Kotitaloudet

Lisätiedot

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE9 (8) LIITE Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu Sisältö Sisältö... Johdanto... Tulokset.... Lämpökynttilät..... Tuote A..... Tuote B..... Päätelmiä.... Ulkotulet.... Hautalyhdyt,

Lisätiedot

TEKNINEN TIEDOTE PALORÄYSTÄS SISÄLTÖ PALORÄYSTÄS

TEKNINEN TIEDOTE PALORÄYSTÄS SISÄLTÖ PALORÄYSTÄS TEKNINEN TIEDOTE PALORÄYSTÄS 31.3.016 SISÄLTÖ 1.0 YLEISTÄ....0 JULKISIVUPALO... 3.0 TUTKIMUKSET...3 4.0 NYKYISET RATKAISUT...4 4.1 Liekinohjain räystään alapinnassa...4 4. Onteloventtiilit...7 5.0 YLÄPOHJAN

Lisätiedot

e t BLÄUER - NURMI 2003 versio 1.05

e t BLÄUER - NURMI 2003 versio 1.05 e t BLÄUER - NURMI 2003 versio 1.05 WWW.KASITYO.COM ONNISTUNUT JAKKARA 1. Listat ovat tasaisin välein ja naulat suorassa rivissä. Naulojen päät ovat puun sisässä, eikä yhtään naulaa vinossa. Naulauksessa

Lisätiedot

R A K E N N U S T A P A S E L O S T U S

R A K E N N U S T A P A S E L O S T U S INKOON PALVELUTALO KOTIPOLKU 7 10210 INKOO AUTOKATOKSEN RAKENTAMINEN YLÄPIHAN ASFALTOINTI R A K E N N U S T A P A S E L O S T U S Tmi Nalle Grönberg RAKENNUSSELOSTUS INKOON PALVELUTALO 2 / 5 Sisällysluettelo:

Lisätiedot

SUURELLE JULKISELLE RAKENNUKSELLE ASETETTAVIA VAATIMUKSIA

SUURELLE JULKISELLE RAKENNUKSELLE ASETETTAVIA VAATIMUKSIA KESKUSTAKIRJASTO SUURELLE JULKISELLE RAKENNUKSELLE ASETETTAVIA VAATIMUKSIA 17.3.2016 NIKLAS MAHLBERG KRISTIANSAND TOTEUTUS TUOTEOSAKAUPALLA: - PARAMETRINEN MALLINNUS / 5-AKSELINEN CNC JYRSINTÄ - 126

Lisätiedot

EC4, Liittorakenteet Palomitoitus, palkit, pilarit ja laatat

EC4, Liittorakenteet Palomitoitus, palkit, pilarit ja laatat EC4, Liittorakenteet Palomitoitus, palkit, pilarit ja laatat Technopolis Espoo 29.9.2016 Rakennuksen paloturvallisuuteen vaikuttavat tekijät E1 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA Rakennusten paloturvallisuus

Lisätiedot

Poikkileikkaus, A. Poikkileikkaus, C. Poikkileikkaus, D. Pituusleikkaus, B

Poikkileikkaus, A. Poikkileikkaus, C. Poikkileikkaus, D. Pituusleikkaus, B 0000 40 9720 40 6000 352 352 5289 5654 90 4802 90 4653 20x490 koriste tuuletettu tila >50 mm 40x30 20x250 oloh yläosa 4.0 m² 9x2 2388 20 6788 ula 36.0 m² Vaatehuone 7.0 m² 9x2 3200 (+83.75) 9x2 W.5 m²

Lisätiedot

4/2016 VIESKATALO. Työohjeet Rakennuksen vaipan tiivistämiseen. VIESKAN ELEMENTTI OY PL 4, 85201 Alavieska www.vieskanelementti.fi

4/2016 VIESKATALO. Työohjeet Rakennuksen vaipan tiivistämiseen. VIESKAN ELEMENTTI OY PL 4, 85201 Alavieska www.vieskanelementti.fi 4/2016 VIESKTLO Työohjeet Rakennuksen vaipan tiivistämiseen VIESKN ELEMENTTI OY PL 4, 85201 lavieska www.vieskanelementti.fi Yleistä Kosteus- ja homevaurioiden välttämiseksi on tärkeää huolehtia siitä,

Lisätiedot

SOSIAALIPALVELUTILOJEN PALO- JA HENKILÖTURVALLISUUS

SOSIAALIPALVELUTILOJEN PALO- JA HENKILÖTURVALLISUUS KIRJE Pelastu 15.9.2005 PTK48B 1 Pelastusosasto Jakelussa mainituille SOSIAALIPALVELUTILOJEN PALO- JA HENKILÖTURVALLISUUS 1. Yleistä Sosiaalipalveluilla tarkoitetaan tässä kirjeessä kuntien, kuntayhtymien,

Lisätiedot

PALOMÄÄRÄYSTEN HUOMIOIMINEN RAKENNUSTEN VAIPPARAKENTEISSA

PALOMÄÄRÄYSTEN HUOMIOIMINEN RAKENNUSTEN VAIPPARAKENTEISSA PALOMÄÄRÄYSTEN HUOMIOIMINEN RAKENNUSTEN VAIPPARAKENTEISSA Mikko Oinonen Opinnäytetyö Toukokuu 2016 Rakennustekniikan koulutusohjelma Talonrakennustekniikka TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Rakennustekniikan

Lisätiedot

FREDRIKA RUNEBERGIN KATU

FREDRIKA RUNEBERGIN KATU ATRI VALAN ATU JANNISBERGINTIE I II FREDRIA RUNEBERGIN ATU II +,0 II +7, +7, +, +, +7,0 +9, +0,0 +, +,0 +0, +7, +8,0 +8, +8, +7, VSS pihasauna PP ajo autotalliin +, 7 AP +,0 +, +,0 +,0 +, +7,0 +7, +, tomutus

Lisätiedot

RAKENNEKOSTEUSMITTAUSRAPORTTI Työnumero:

RAKENNEKOSTEUSMITTAUSRAPORTTI Työnumero: RAKENNEKOSTEUSMITTAUSRAPORTTI Työ:3503160 Kohde: Kaivokselan koulu, Vantaa Osoite: Kaivosvoudintie 10, 01610 Vantaa Yhteyshenkilö: Juha Leppälä, p. 040 522 4062 juha.leppala@iss.fi Vahinkotapahtuma: Toimeksianto:

Lisätiedot