Palomääräyksissä eroja Onko tarvetta harmonisointiin? Esko Mikkola

Transkriptio

1 Palomääräyksissä eroja Onko tarvetta harmonisointiin? Esko Mikkola

2 Taustaa Pohjoismainen komitea "Nordiska Kommitten för byggbestämmelser" (NKB) valmisteli aikanaan rakennustuotteiden tyyppihyväksyntää ja tuotannon laadunvarmistusta koskevia sääntöjä Säännöt olivat suosituksia, joita voitiin ottaa käyttöön kansallisesti Vuosien 1985 ja 1990 välillä tuli voimaan joukko sääntöjä, joilla oli suuri merkitys tuotteiden liikkuvuudelle Pohjoismaiden välillä Viime vuosikymmenen alkupuolelle asti pohjoismainen yhteistyö palomääräysten laatijoiden välillä oli varsin kiinteää Myöhemmin aktiviteetti on laskenut samalla kun rakennustuotedirektiiviä alettiin soveltaa käytäntöön varsin kansallisista näkökulmista Rakennustuotedirektiivin käyttöönotto aloitti Euroopan laajuisen harmonisoinnin tuotevaatimusten kautta Paloturvallisuus koskee melkeinpä kaikkia tämän direktiivin piiriin kuuluvia tuotteita, joten se on yksi tärkeimmistä olennaisista vaatimuksista tässä lainsäädännössä 2

3 Määräysten eri tasot RAKENTAMISMÄÄRÄYKSET Suunnittelu Taulukko suunnittelu Paloluokat ja numeeriset kriteerit Toiminnallinen suunnittelu Paloturvallisuussuunnittelu, FSE Tuotteet Eurooppalaiset (EN) testausja luokitusstandardit Testaus tai laskenta 3

4 Vertailuja Pohjoismaiden välillä Tässä yhteenvedossa esitetään vertailuja eri Pohjoismaissa käytössä olevista paloluokista sekä ehdotetuista muutoksista, joilla voitaisiin harmonisoida vaatimustasoja Näiden ehdotusten taustalla on turvallisuustason pysyminen kokemuksen kautta hyväksi havaitulla tasolla, mahdollisuuksien antaminen uusille tuote- ja rakentamisratkaisulle sekä rakennustuotteiden kaupan esteiden vähentäminen Esitys perustuu pohjoismaiseen NICe n rahoittaman hankkeen yhteenvetoon The use of fire classification in the Nordic countries Proposals for harmonisation 4

5 Pintakerrokset ja materiaalit Käytetyt luokat Tanska* A2-s1,d0 B-s1,d0 D-s2,d2 Suomi A1 A2-s1,d0 B-s1,d0 C-s2,d1 D-s2,d2 Islanti A2-s1,d0 B-s1,d0 D-s2,d0 Norja A2-s1,d0 B-s1,d0 D-s2,d0 Ruotsi A2-s1,d0 B-s1,d0 C-s2,d0 D-s2,d0 E * Tanskassa ei käytetä pintakerrosluokka -termiä vaan luokkia käytetään vain materiaaleille Ehdotukset Suositellaan C luokan käytön välttämistä Suositellaan palavien pisaroiden tai osien luokkien d1 ja d2 käytön välttämistä erityisesti sisäkatoissa ja uloskäytävillä 5

6 Lämmöneristetuotteet Lämmöneristeille kehitteillä kytevän palamisen menetelmä Suositus: Ei määräyksiin ehkä ullakoiden lämmöneristystä lukuun ottamatta (silloin kun lämmöneristettä ei ole mitenkään suojattu) Tanska Käytetyt luokat Ei vaatimuksia Suomi A2 L -s1,d0 B L -s1,d0 C L -s2,d1 D L -s2,d2 Islanti A2-s1,d0 B-s1,d0 D-s2,d0 Norja Putkimaiset lämmöneristetuotteet Ei vielä päätetty Ruotsi A2 L -s1,d0 B L -s1,d0 C L -s3,d0 D L -s3,d0 Ehdotus: Kun putkimaisten lämmöneristetuotteiden määrä on vähäinen verrattuna kyseisen tilan vaipan pintoihin käytetään luokkia: A2 L -s1,d0 tai B L -s1,d0 tai C L -s3,d0 tai D L -s3,d0 tai E L -d2 Pääluokat samalla tasolla: Esim. D L -s3, d0 - D-s2,d0 Näitä tuotteita käytetään yleensä vain varsin rajallisia määriä suhteessa sen tilan pintojen alaan, joihin ne on asennettu 6

7 Pintojen uudelleenmaalaus ja tapetointi Useat maalikerrokset tai tapetoinnit voivat muuttaa pintakerrosten palo-ominaisuuksia merkittäväksi Erityisesti uloskäytävillä tämä tulisi ottaa huomioon Arviointi voitaisiin tehdä esimerkiksi palotarkastusten yhteydessä (samalla kun tarkastetaan mm. mahdollisen liikuteltavan palokuorman esiintyminen uloskäytävillä) 7

8 Lattianpäällysteet Lattianpäällysteille ei useinkaan ole asetettu luokkavaatimuksia Yleisin vaadittava luokitus on D fl -s1 Palamattomia lattianpäällysteitä voidaan vaatia palovaarillisissa kohteissa Ruotsissa on käytössä C fl -s1 vaatimus uloskäytäville Käytetyt luokat Tanska A2 fl -s1 D fl -s1 Suomi A2 fl -s1 D fl -s1 Islanti D fl -s1 Norja D fl -s1 Ruotsi A1 fl C fl -s1 D fl -s1 8

9 Julkisivut - ulkopuoliset pintakerrokset Käytetyt luokat Tanska B-s1,d0* D-s2,d2 Suomi B-s1,d0 D-s2,d2 Islanti B-s1,d0 D-s2,d0 Norja B-s3,d0 D-s3,d0 Ruotsi A2-s1,d0 D-s2,d0 * Seuraa suojausverhouksen vaatimuksista Rakennuksen ulkopuolella savun aiheuttamat riskit pienemmät kuin rakennuksen sisällä - ulkotilassa savu pääsee vapaasti leviämään Norjassa ei ole savulle vaatimusrajoja (s3 tarkoittaa, että ei vaatimuksia) Suomessa ei ollut savun tuotolle vaatimuksia ennen vuotta 2002 Ehdotus 1: Julkisivujen pinnoille s2 suositeltava korkein vaatimustaso Ehdotus 2: d2 luokkaa käytettäisiin silloin kun pääluokkana on D (D luokkaa käytetään matalissa rakennuksissa) 9

10 Palon leviäminen julkisivurakenteissa Ruotsissa käytetään ison mittakaavan julkisivukoetta silloin kun halutaan selvittää palon mahdollista leviämistä julkisivurakenteen sisällä tai sen kautta muihin rakenteisiin Eurooppalaista harmonisoitua menetelmää tälle ei vielä ole, mutta joitakin tuoteryhmiä koskevan menetelmän kehitystyö on alkuvaiheessa Katteet Kaikissa Pohjoismaissa on käytössä B ROOF (t2) vaatimustaso, joka tehdään menetelmää 2 käyttäen (=vanha pohjoismainen katemenetelmä) Euroopan laajuisesti harmonisointi ei ole vielä toteutunut Tällä hetkellä on käytössä 4 eri menetelmää, joiden luokitukset eivät vastaa toisiaan Yhden harmonisoidun menetelmän kehittäminen on vasta alkamassa 10

11 Suojaverhoukset Käytetyt luokat Tanska K 1 10 B-s1,d0 K 1 10 D-s2,d2 K 2 30 A2-s1,d0 K 2 60 A2-s1,d0 Suomi K 1 10 A2-s1,d0 K 2 10 A2-s1,d0 Islanti Norja Ruotsi K 2 10 B-s1,d0 K 2 10 D-s2,d0 K 2 10 A2-s1,d0 K 2 10 B-s1,d0 K 2 10 D-s2,d0 K 2 10 B-s1,d0 Suojaverhouskokeessa voidaan käyttää eri alustamateriaaleja (K1 ja K2) Luokituksella K2 on laajempi käyttöalue (kattaa kaikki alustat) Suomessa tiukin vaatimus suojaverhouksen materiaalin suhteen: A2-s1,d0 Mahdollisuuksia käytön laajentamiseen voisi olla suojaverhousajan ja käytettävien materiaalinen suhteen? 11

12 Kantavat rakenteet Kantavien rakenteiden aikaluokat alkavat 15 minuutista ja maasta riippuen jatkuvat minuuttiin Kantavien rakenteiden materiaaleihin voi myös kohdistua vaatimuksia A2-s1,d0; rakennustyypistä ja käyttötavasta johtuen Ruotsissa riittää kuitenkin aina se, että rakenne säilyttää kantavuuden vaaditun ajan (ei materiaalivaatimuksia) 12

13 Osastoivat rakennusosat Käytetyt luokat Tanska EI 30 EI 60 EI 120 Suomi EI 15 EI 30 EI 60 EI 90 EI 120 Islanti EI 30 EI 60 EI 120 Norja EI 15 EI 30 EI 60 Ruotsi EI 30 EI 60 EI 120 EI 240 Sekä minuuttiluokkien alapäässä että yläpäässä on eroavuuksia Lisäksi eroavuuksia materiaaleihin kohdistuvissa vaatimuksissa A2-s1,d0; rakennustyypistä ja käyttötavasta johtuen, paitsi Ruotsissa, jossa ei ole käytössä palamattomuusvaatimuksia Kun palomuurin materiaaleille esitetään vaatimuksia (kaikki Ruotsia lukuun ottamatta), ovat ne yhteneväiset muualla (A2-s1,d0) paitsi Suomessa, jossa vaatimuksena on A1 13

14 Ovet, ikkunat ja muut aukot Palo-ovien suhteen eri maiden välillä on suuria soveltamisen eroja Suomessa myös mahdollisuus käyttää kansallisesti määriteltyjä kriteereitä Savuluokat: Harmonisointiehdotuksena on ottaa käyttöön savuluokista joko S a tai S m Suomessa osastoivassa rakennusosassa olevan oven, ikkunan ja muuta pienehköä aukkoa suojaavan rakennusosan palonkestävyysajan tulee yleensä olla vähintään puolet osastoivalle rakennusosalle vaaditusta palonkestävyysajasta Muissa Pohjoismaissa ei ole tällaista sääntöä (kaikkien osastoivien rakennusosien tulee täyttää samat kyseisen tilan osastoimiseen esitetyt vaatimukset) 14

15 Savunpoistolaitteet Savunpoistolaitteiden vaatimustasoihin vaikuttavat paikalliset olosuhteet (lumikuorma, lämpötila, tuulikuorma, jne), joten kaikkia kriteereitä koskeva harmonisointi ei ole mahdollinen Joidenkin ominaisuuksien vaatimustasoja voitaisiin kuitenkin yhdenmukaistaa esimerkiksi seuraavalla tavalla: Luotettavuus savutuuletukselle: RE 50 Luotettavuus yleisilmanvaihdolle: RE Lämpörasituksen paloluokka: B 300 Paloteknisen käyttäytymisen luokka: E-d2 15

16 Lopuksi Esitetyt vertailut ja muutosehdotukset perustuvat pohjoismaiseen yhteistyöprojektiin, jossa oli mukana niin palotutkimuksen ja -testauksen kuin viranomaistenkin edustajia Tarkoituksena hankkeella oli esittää mahdollisuuksia vähentää rakennustuotteiden kaupan esteitä Pohjoismaiden välillä ja samalla saada sekä kustannushyötyjä että parantaa paloturvallisuutta Aika näyttää miten nämä ehdotukset otetaan vastaan määräysten ja ohjeiden laadinnassa! 16

17 Kiitokset Vertailuprojektin rahoitti Nordisk Innovations Center, NICe (rahoituspäätös 06145) Erityiset kiitokset pohjoismaisille kollegoille ja projektin ohjausryhmälle yhteistyöstä hankkeen aikana Lähde: Thureson, P., Sundström, B., Mikkola, E., Bluhme, D., Steen Hansen, A. & Karlsson, B. The use of fire classification in the Nordic countries Proposals for harmonisation. Borås: SP Technical Research Institute of Sweden, p. (SP Report 2008:29.) 17