Puurakentamisen asema rakentamismääräyksissä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Puurakentamisen asema rakentamismääräyksissä"

Transkriptio

1 Puurakentamisen asema rakentamismääräyksissä Työryhmän loppuraportti Helsinki 2010 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ

2 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ MILJÖMINISTERIET MINISTRY OF THE ENVIRONMENT Ympäristöministeriö Taitto: Ainoliisa Miettinen Helsinki 2010

3 YMPÄRISTÖMINISTERIÖLLE Ympäristöministeriö asetti työryhmän selvittämään rakentamismääräysten tilannetta puurakentamisen kannalta. Työryhmän määräajaksi asetettiin Toimeksiannon mukaan työryhmän tehtävänä oli käydä läpi Suomen rakentamismääräykset ja todeta ne asiat, jotka mahdollisesti aiheuttavat aiheetonta haittaa ja siten ylimääräisiä kustannuksia puurakentamisen kannalta. Selvityksen tavoitteena oli arvioida yhteistyössä alan toimijoiden kanssa rakentamismääräysten tilannetta puurakentamisen kannalta. Erityisesti tämä koskee rakennusten rakenteellisesta paloturvallisuudesta annettuja määräyksiä ja ohjeita sekä näihin liittyviä tulkintoja. Selvityksessä on otettu huomioon myös puurakentamisen standardisointityön tilanne ja selvitys jatkaa osaltaan ympäristöministeriön toimia koskien valtioneuvoston periaatepäätöstä puun käytön ja puurakentamisen edistämisestä ja hallitusohjelman toteuttamista. Selvitystyön tarkastelu rajattiin olemassa oleviin määräyksiin, mihin esimerkiksi rakentamisen ympäristövaikutuksia koskevien asioiden ei todettu nykyisellään kuuluvan. Työryhmä on tehnyt rakentamismääräysten kehittämisesityksen, jolla parannetaan eri rakennusmateriaalien tasapuolista kohtelua ja selkeytetään tulkintoja. Esityksessä on arvioitu kehitettäviksi ehdotettujen asioiden vaikutukset turvallisuuden ja taloudellisuuden kannalta. Lisäksi on kartoitettu mahdolliset lisäselvitystarpeet määräysten ja niihin liittyvien standardien kehittämiseksi. Palomääräysten kehittämisehdotuksia koskien työryhmä on sopinut linjauksista ja periaatteista. Erityisesti puukerrostalojen yksityiskohtaisten luokkien ja lukuarvojen asettamisen osalta työhön varattu aika on osoittautunut riittämättömäksi suhteessa tehtävän haastavuuteen. Ehdotukseen kirjattujen luokkien ja lukuarvojen perusteet koetaan osittain riittämättömiksi ja ristiriitaiseksikin ja siten ne on käsitettävä suuntaa-antavina. Työryhmä haluaa korostaa, että ministeriö kiinnittäisi puukerrostalojen palomääräysten kehittämisessä huomiota erityisesti automaattisten sammutuslaitteistojen suoritustasoluokan valintaan, rungon palosuojauksen vaatimustasojen asettamisen perusteisiin sekä sammutus- ja pelastustehtävien järjestelyyn liittyviin kysymyksiin. Työryhmän puheenjohtajana on toiminut yli-insinööri Jorma Jantunen ympäristöministeriöstä ja jäseninä johtaja Aija Tasa ( saakka) ja projekti-insinööri Juho Kess ( alkaen) Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry:stä, johtava asiantuntija Veli-Matti Ojala Finanssialan Keskusliitto ry:stä, päällikkö Mikko Viljakainen ja asiantuntija Pekka Nurro Metsäteollisuus ry:stä, johtaja Jaana Pullola Pientaloteollisuus ry:stä ( saakka), projektipäällikkö Päivi Myllylä Puuinfo Oy:stä, johtaja Antti Koponen Rakennusteollisuus RT ry:stä, erityisasiantuntija Timo Pulkki Rakennustuoteteollisuus RTT ry:stä, DI Aimo Nousiainen ja RA Sari Koukku Rakennustarkastusyhdistys RTY ry:stä, yli-insinööri Kirsi Rajaniemi sisäasiainministeriöstä, rakennuttajainsinööri Hannu Huhtala Suomen Kuntaliitosta, DI Anu Huovinen Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry:stä, tutkimusprofessori Miimu Airaksinen VTT:ltä ja yliarkkitehti Pekka Lukkarinen ympäristöministeriöstä. Työryhmän sihteerinä on toiminut TkT Ari Kevarinmäki VTT Expert Services Oy:stä ( saakka).

4 Työryhmä kuuli seuraavia asiantuntijoita: johtava tutkija Esko Mikkola VTT:ltä, rakennusneuvos Matti Virtanen ympäristöministeriöstä, tarkastusinsinööri Kirsi Rontu Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirastosta, vahingontorjuntapäällikkö Seppo Pekurinen Finanssialan Keskusliitto ry:stä ja tuotekehitysjohtaja Jouni Hakkarainen Metsäliitto Osuuskunnasta. Työryhmä on kokoontunut 17 kertaa. Saatuaan työnsä päätökseen työryhmä jättää kunnioittavasti loppuraporttinsa ympäristöministeriölle. Helsingissä Jorma Jantunen Juho Kess Veli-Matti Ojala Mikko Viljakainen Pekka Nurro Pekka Lukkarinen Päivi Myllylä Antti Koponen Timo Pulkki Aimo Nousiainen Sari Koukku Kirsi Rajaniemi Hannu Huhtala Anu Huovinen Miimu Airaksinen Ari Kevarinmäki 4 Puurakentamisen asema rakentamismääräyksissä Työryhmän loppuraportti

5 SISÄLLYS Ympäristöministeriölle Yhteenveto Johdanto Rakentamismääräysten tilanne puurakentamisen kannalta A Yleinen osa B Rakenteiden lujuus Eurokoodit ja harmonisoidut tuotestandardit C Eristykset D LVI ja energiatalous Energiastandardit E Rakenteellinen paloturvallisuus Muut palomääräysten ja ohjeiden kehittämistarpeet Palostandardisointi F Yleinen rakennussuunnittelu G Asuntorakentaminen Erillinen liite: Tutkimusraportti VTT-R , Yksinkertaistetut vaatimukset P2-paloluokan asuin- ja yöpaikkakerrostalon palo-osaston kantavien rakenteiden suojaukselle ja toiminnallisen palomitoituksen ohjeiden selkeytys. Puurakentamisen asema rakentamismääräyksissä Työryhmän loppuraportti 5

6 6 Puurakentamisen asema rakentamismääräyksissä Työryhmän loppuraportti

7 1 Yhteenveto Ympäristöministeriö asetti työryhmän selvittämään rakentamismääräysten tilannetta puurakentamisen kannalta. Työryhmän määräajaksi asetettiin Toimeksiannon mukaan työryhmän tehtävänä oli käydä läpi Suomen rakentamismääräykset ja todeta ne asiat, jotka mahdollisesti aiheuttavat aiheetonta haittaa ja siten ylimääräisiä kustannuksia puurakentamisen kannalta. Työryhmän toteamat toimeksiannon mukaiset kehittämistarpeet liittyivät lähes yksinomaan rakennusten palomääräyksiin ja -ohjeisiin. Palomääräysten kehittämisen kannalta esille nousivat erityisesti seuraavat seikat: 1. Puukerrostaloja koskevien vaatimusten tarkentaminen sekä luokkiin ja lukuarvoihin perustuvien vaatimusten laajentaminen yli 4-kerroksisiin asuin- ja työpaikkarakennuksiin. Tällä hetkellä ns. luokkiin ja lukuarvoihin perustuvalla menettelyllä on voinut suunnitella enintään 4-kerroksisia puurunkoisia asuin- ja työpaikkarakennuksia. Tätä korkeampien puurunkoisten rakennusten palotekninen suunnittelu on edellyttänyt toiminnallista tapauskohtaista tarkastelua. Työryhmä esittää, että luokkiin ja lukuarvoihin perustuva menettely laajennettaisiin enintään 8-kerroksisiin tai korkeudeltaan enintään 26 metrisiin asuin- ja työpaikkarakennuksiin. Keinoina olisivat lähinnä automaattinen sammutuslaitteisto ja runkorakenteiden rakenteellinen suojaus tulipaloa vastaan. Enintään 4-kerroksia asuin- ja työpaikkarakennuksia voitaisiin toteuttaa ilman automaatista sammutuslaitteistoa, kun puurakenteet suojataan tehokkaasti rakenteellisin keinoin. 2. Puujulkisivujen käyttö asuin- ja työpaikkarakennuksissa ja enintään kaksikerroksisissa tuotanto- ja varastorakennuksissa sekä kokoontumis- ja liikerakennuksissa. Tällä hetkellä puujulkisivuja voidaan käyttää enintään 4-kerroksisissa asuin- ja työpaikkarakennuksissa, jos ne on varustettu automaattisella sammutuslaitteistolla ja ulkoisen syttymisen aiheuttamaa palon leviämistä julkisivulla on rajattu rakenteellisin keinoin. Työryhmä esittää, että mahdollistettaisiin puujulkisivujen käyttö enintään 4-kerroksisissa asuin- ja työpaikkarakennuksissa ja enintään 8-kerroksisissa automaattisella sammutuslaitteistolla varustetuissa asuin- ja työpaikkarakennuksissa tietyin edellytyksin. Samoin enintään kaksikerroksisissa P1-luokan tuotanto- ja varastorakennuksissa sekä kokoontumis- ja liikerakennuksissa voitaisiin puuta käyttää ulkoverhouksena tietyin edellytyksin. Lisäksi enintään 7-kerroksisen P1-paloluokan asuinrakennusten lisäkerroksessa voitaisiin käyttää puujulkisivua. Puujulkisivua käytettäessä palon leviäminen ullakolle tulisi estää tehokkaasti ja palon leviämistä seinässä tulisi rajoittaa. Puujulkisivun käyttöä rajattaisiin siten, että poistumisen ja pelastamisen edellytykset turvataan. Puurakentamisen asema rakentamismääräyksissä Työryhmän loppuraportti 7

8 3. Lisäkerroksen rakentaminen P1-paloluokan asuinrakennukseen. Luokkiin ja lukuarvoihin perustuvat palomääräykset eivät nykyisellään salli puurungon käyttöä esimerkiksi kivirakenteisen kerrostalon lisäkerroksen rakentamisessa. Työryhmä esittää, että jatkossa enintään 7-kerroksisten P1-paloluokan asuinrakennusten mahdollinen lisäkerros voitaisiin suunnitella puurunkoisena käyttäen rakenteellisia palosuojauksia ja palamattomia eristeitä. Jos tehdään useampi lisäkerros, noudatettaisiin puukerrostaloja koskevia vaatimuksia ja kerrosrajoja. 4. Yläpohjan kantavia rakenteita koskevien vaatimusten täsmentäminen enintään 2-kerroksisissa rakennuksissa. Yläpohjarakenteiden eräät kantavuudelle asetetut palonkestävyysvaatimukset ovat sisältäneet osittain kytköksen rakennustarvikkeen palokäyttäytymiseen. Esimerkiksi tietyissä tapauksissa yläpohjan sekundäärirakenteilla ei ole palonkestävyysvaatimusta, kun kantavat rakenteet tehdään tarvikkeista, joiden osallistuminen paloon on erittäin rajoitettu. Nämä kohdat työryhmä esittää poistettaviksi. Yläpohjan palonkestovaatimuksiin on annettu lisäksi lievennyksiä, kun on käytetty lämmöneristeitä, joiden osallistuminen paloon on erittäin rajoitettua. Työryhmä esittää, että myös muita lämmöneristeitä tulisi voida käyttää, kun ne on riittävästi suojattu paloa vastaan. 5. Pintarakenteiden palokäyttäytyminen enintään 2-kerroksisissa rakennuksissa. Työryhmä esittää, että enintään 2-kerroksisten alimman palokuormaryhmän kokoontumis- ja liiketilojen sekä pienemmän paloriskin tuotanto- ja varastorakennusten pintarakenteille asetettuja vaatimuksia lievennettäisiin P2-paloluokan rakennusten osalta. Esitetty muutos mahdollistaisi mm. puulevyjen käytön niissä kohteissa, joiden seinissä tarvitaan parempaa iskunkestävyyttä, kuten urheiluhalleissa ja maatalouden eläinsuojarakennuksissa. 6. Lähelle rakentaminen ja rakennusten väliset etäisyydet. Rakennusten välisen etäisyyden naapurirakennukseen tulee palotekniseltä kannalta yleensä olla vähintään 8 metriä, jollei palon leviämistä naapurirakennukseen rajoiteta rakenteellisilla tai muilla keinoilla. Työryhmä toteaa lisäselvitystarpeena, että määräystä tulisi kehittää tai täydentää selventävällä ohjeella, jonka perusteella pientalot voitaisiin rakentaa lähemmäksi toisistaan esimerkiksi, kun tietyt rakennusten väliseen etäisyyteen suhteutetut seinärakenteita koskevat palonkestävyysvaatimukset ja seinässä olevien aukkojen pinta-alaa koskevat kriteerit täyttyvät. 7. Parvekerakenteiden ominaisuudet ja ikkunoiden käyttö varatienä. Työryhmä toteaa lisäselvitystarpeena, että asuinrakennusten varateitä koskevat määräykset vaatisivat kehittämistä ja lisätutkimusta. 8. Eräät paloturvallisuusvarusteita sekä palonkestävyyttä koskevat vaatimukset. Työryhmä esittää kerrostalojen kuivanousujohtoa sekä portaiden ja kellareiden kantavuuden palonkestävyyttä koskevien vaatimusten yhtenäistämistä asuin- ja työpaikkarakennusten osalta toiminnallisiin lähtökohtiin perustuen. 8 Puurakentamisen asema rakentamismääräyksissä Työryhmän loppuraportti

9 Yleisinä näkökohtina, rakentamisen standardisointiin ja muihin rakentamismääräysten osioihin liittyen, työryhmä toteaa seuraavat asiat: Työryhmä pitää puukerrostalorakentamisen kannalta ongelmana, että nykyinen koulutusjärjestelmä ei sisällä riittävästi AA-luokan puurakennesuunnittelijalta edellytettäviä opintojaksoja. Työryhmän käsityksen mukaan puurakennetekniikan koulutusta tulisi laajentaa ja syventää sekä ammattikorkeakouluissa että teknillisissä yliopistoissa. Eurokoodien mukaiseen rakennesuunnitteluun siirtymistä EU-maissa työryhmä pitää hyvänä. Tämä lisää suunnitteluviennin mahdollisuuksia ja edistää suomalaisten rakennustuotteiden vientiä Euroopan markkinoille erityisesti puutuotteiden osalta, koska useista maista on aikaisemmin puuttunut lähes kokonaan puurakenteita koskevat tekniset säädökset. Todennäköisesti vuonna 2013 pakolliseksi tuleva rakennustuotteiden CE-merkintä asettaa haasteen Suomessa toimiville pienyrityksille, kuten yli piensahalle ja hirsiveistämölle. Tähän liittyvät tiedotus- ja tukitoimet olisi suunniteltava ja käynnistettävä välittömästi. Puutuotteiden CE-merkintään johtavat harmonisoidut tuotestandardit ovat kattavat. Eräissä standardeissa on tunnistettuja puutteita, mutta niiden korjaaminen on pääosin jo käynnistetty. Paloteknisen suojaverhousluokituksen (K-luokat) sisällyttäminen harmonisoituihin puulevystandardeihin ja Eurokoodi 5:een vaatii kuitenkin pikaisia toimenpiteitä, jotta suojaverhousluokituksen käyttö olisi mahdollista CE-merkinnän tultua pakolliseksi. Parhaillaan laadittavaa puurakenteiden työn suoritusta ja laadunvarmistusta käsittelevää kansallista SFS-standardia tulisi hyödyntää mallina vietäessä asiaa eteenpäin eurooppalaisella tasolla. Eurooppalaisesta palostandardisoinnista ei ole tullut puutuotealaan tai puurakentamiseen kohdistuvia uhkia vaan se on päinvastoin luonut uusia mahdollisuuksia. Jatkossa puutuotealan on kuitenkin tärkeä osallistua työhön myös kansallisesti, koska äänioikeus tulee vain sitä kautta ja näin pystytään huomioimaan myös suomalaiset erityisolosuhteet. Puurakentamisen asema rakentamismääräyksissä Työryhmän loppuraportti 9

10 2 Johdanto Rakentamista säädellään maankäyttö- ja rakennuslailla (132/1999) sekä maankäyttöja rakennusasetuksella (895/1999), joiden perusteella ympäristöministeriö julkaisee Suomen rakentamismääräyskokoelmaa. Ympäristöministeriö huolehtii myös muiden ministeriöiden ja valtion viranomaisten antamien rakentamista koskevien määräysten yhteensovittamisesta. Ministeriö huolehtii, että tarpeelliset rakenteellista turvallisuutta koskevat säädökset on annettu ja että ne ovat ajan tasalla ottaen huomioon mm. Euroopan sisämarkkinat rakennustarvikkeiden teknisten ominaisuuksien osoittamisen harmonisoinnin kannalta. Turvallisuustaso on säädösten valmistelumenettelyssä (lausuntomenettely, valmistelun läpinäkyvyys) asettunut ja asetettu yhteiskunnan kannalta tarkoituksenmukaiseksi ja riittäväksi. Toisaalta se, mikä on riittävää tai riittämätöntä, on luonnollisesti jatkuva keskustelun aihe. Muun muassa paloturvallisuustavoitteet, paloturvallisuuden keinot ja niiden kustannustehokkuus ovat usein haasteellisesti yhteen sovitettavia asioita. Esimerkiksi rakentamista koskevat palomääräykset ovat, maailmanlaajuisestikin, kehittyneet pitkälti tapahtuneiden (suur)onnettomuuksien ja niihin reagoinnin sekä käytännön kokemuksien kautta. Tarve reagointiin on tullut usein poliittisen tahtotilan kautta. Kehittäminen on usein paloittaista; toimenpiteet eivät aina ole pohjautuneet analyyttiseen, rationaaliseen ajatteluun tai kustannushyötyajatteluun ja tästä syystä vaatimuksia on aika ajoin syytä tarkastella kriittisesti. Myös uusi tutkimustieto ja laskentamenetelmien kehittyminen ja näiden mahdollistamat kustannussäästöt voivat johtaa säädösten tarkistamistarpeeseen. Puun paloturvalliseen käyttöön liittyvät määräykset vaihtelevat maittain. Erilaisista lähtöotaksumista ja yleensä vaatimussystematiikan vaihtelevuudesta (rakenteellinen/operatiivinen) johtuen yksittäisten määräysten vaikutusten vertailu voi olla harhaanjohtavaa ja siirtäminen sellaisenaan toiseen määräysympäristöön arveluttavaa. Puutuotteiden merkittävin yksittäinen markkina-alue on kotimaan rakentaminen. Vaikka puun osuus kotimaan rakentamisessa on jo nyt kansainvälisesti verrattuna suuri, puurakentamisella olisi edelleen kasvupotentiaalia sekä uudis- että korjausrakentamisessa. Korjausrakentamisessa puun käyttöön liittyy lisäpotentiaalia mm. lähiötalojen saneeraamisessa ja energiatehokkuuden parantamisessa. Puun käyttöä voitaneen laajentaa muun muassa ammattimaisesti rakennutettuun asuinkerrostalorakentamiseen. Kotimaan puurakentamisen kehittämistä pidetään tärkeänä myös viennin kannalta. Suomeen on rakennettu 1990-luvun jälkeen noin 30 puukerrostaloa, joissa on asuntoja noin 350. VTT:n mukaan 90-luvulla rakennettujen puukerrostalojen rakennuskustannukset ajankohdan kustannustasossa olivat noin /as.m 2 korkeammat kuin vastaavilla betonikerrostaloilla. Rakentajien ilmoittamat, välttämättömistä paloturvallisuusratkaisuista aiheutuneet kustannukset vaihtelivat kohteissa vastaavasti välillä /as.m 2. Suurin yksittäinen paloturvallisuuskustannus aiheutui automaattisesta sammutuslaitteistosta. Sammutusjärjestelmän aiheuttama kustannus 10 Puurakentamisen asema rakentamismääräyksissä Työryhmän loppuraportti

11 vaihteli välillä /as.m 2. (Lähde: VTT, Puukerrostalojen rakentamistavat ja hintakilpailukyky.) Rakenteellisen paloturvallisuuden aiheuttamat kustannukset ovat välttämätön osa rakennuskustannuksia, kuten esimerkiksi ääneneristyksen tai lämmöneristyksen aiheuttamat kustannukset. Kustannusten suuruus vaihtelee rakennuksen käyttötavan, rakennustavan ja myös rakennusaineiden mukaan. Eräät rakennusosat omaavat riittävät ja tietyssä käyttötavassa edellytetyt palotekniset ominaisuudet, kun muut sille asetetut vaatimukset täytetään. Palovaatimusten täyttyminen on "integroitunut" muihin toiminnallisiin vaatimuksiin eikä täten lisää merkittävästi kustannuksia. Esimerkkinä voi mainita sopivat mittasuhteet omaava liimapuukannatin 1 2-kerroksisessa rakennuksessa, jolloin normaalitilan rakenteellinen mitoitus johtaa yleensä riittävään palonkestävyyteen. Vastaavasti kivirakenteisilla rakennusosilla ääneneristysvaatimusten täyttäminen johtaa yleensä riittävään palonkestävyyteen osastoivuuden suhteen. Esimerkiksi kerrostalojen palomääräyksien osalta tarkasteluja ei voi tehdä pelkkien mielikuvien ja ennakkokäsitysten varassa, vaan tarvitaan tutkittua näyttöä muun muassa suojaverhottujen puurakenteiden paloturvallisuustasosta verrattuna perinteisiin saman kokoluokan kerrostalojen palamattomista tarvikkeista tehtyihin rakenneratkaisuihin. Näin myös siitä syystä, että käyttöön otettavaksi ehdotetut suojaverhousluokat on uusi käsite myös eurooppalaisen standardisoinnin piirissä. Tämän vuoksi VTT:ltä tilattiin selvitys, jonka tavoitteena oli määrittää perusteita puukerrostalojen käytön laajentamiseksi käsittämään 5 8-kerroksiset asuin- ja työpaikkarakennukset. Lähtökohdaksi asetettiin palomääräysten taustalla oleva yli 2-kerroksisia rakennuksia koskeva toiminnallinen vaatimus siitä, että rakennus ei sorru palotilanteessa. Puurungon suojaverhousvaatimukset määritettiin siten, että sortuman todennäköisyys ei olisi ekvivalenttiin palonkestoaikaan perustuvalla menettelyllä puukerrostaloilla suurempi kuin mitä se on vastaavilla kerrostaloilla, jotka suunnitellaan nykyisten määräysten minimivaatimusten mukaan palamattomista runkomateriaaleista. Tutkimusmenetelmänä oli toiminnallisen paloturvallisuussuunnittelun menetelmien soveltaminen. VTT:n tutkimukseen liitettiin vielä täysin erillinen osa, jossa pyrittiin asiantuntijatyöskentelyn avulla määrittelemään suuntaviivoja toiminnallisen palomitoituksen ohjeistuksen täydentämiseksi ja tulkintaepämääräisyyksien vähentämiseksi. Säädösten turvallisuus- ja omaisuusriskitasoa pystytään tarkastelemaan laskennallisesti kohtuullisen tarkasti, mutta säädöksistä johtuvia rakentamisen taloudellisuusvaikutuksia voidaan arvioida vain karkealla tasolla. Työryhmän ehdottamien määräysmuutosten lähtökohtana pidettiin sitä, että ne eivät heikentäisi nykymääräysten mukaista turvallisuustasoa, eivätkä oleellisesti lisäisi rakentamisen kustannuksia. Puurakentamisen asema rakentamismääräyksissä Työryhmän loppuraportti 11

12 3 Rakentamismääräysten tilanne puurakentamisen kannalta Suomen rakentamismääräyskokoelma sisältää osat A G. Jäljempänä yksilöityjen osien yhteydessä on esitetty asiat, joiden osalta työryhmä näkee määräyksissä toimeksiannon mukaista kehitettävää. Nämä kehitettäväksi ehdotetut rakentamismääräyskokoelman osat on esitetty lihavoituna. Ehdotuskohtaisesti on lyhyesti esitetty taustaa ja nykytilanne siihen liittyvine pulmineen sekä arviot toimenpiteen turvallisuus- ja taloudellisuusvaikutuksista. Lisäksi esitetään rakentamismääräyksien aihealueisiin liittyvät työryhmän toteamat muut rakentamismääräyksiä ja standardisointia koskevat kehittämistarpeet. 3.1 A Yleinen osa A1 (2006) Rakentamisen valvonta ja tekninen tarkastus, määräykset ja ohjeet A2 (2002) Rakennuksen suunnittelijat ja suunnitelmat, määräykset ja ohjeet RakMK osaa A2 ollaan parhaillaan uudistamassa ja uusi A2 on tarkoitus saattaa voimaan samanaikaisesti RakMK B-sarjan uudistuksen kanssa. RakMK:n osassa A2 on kohtia, jotka pätevät ainoastaan enintään 4-kerroksisille puukerrostaloille. Nämä kohdat ovat kytköksissä palomääräysten kerroslukuihin ja ne olisi täydennettävä 5 8-kerroksisten puurakennusten ohjeilla RakMK osan E1 mahdollisten vastaavien kerroslukumuutosten yhteydessä. Ainakin alkuvaiheessa 5 8-kerroksisia puutaloja on pidettävä vaativina kohteina, joiden rakennesuunnittelu kuuluu AA-luokkaan. Työryhmä ehdottaa, että: Puukerrostalojen suunnittelijapätevyydet tarkastellaan erikseen 3 4- ja 5 8-kerroksisten rakennusten osalta ja suunnittelijapätevyyksien määrittelyssä otetaan huomioon rakenteiden luotettavuuden tasoluokituksessa käytettävät seuraamusluokat. Työryhmä pitää ongelmana, että nykyinen koulutusjärjestelmä ei tarjoa riittävästi AA-luokan puurakennesuunnittelijoilta edellytettäviä teoriaopintoja. A4 (2000) Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje, määräykset ja ohjeet A5 (2000) Kaavamerkinnät, määräykset 12 Puurakentamisen asema rakentamismääräyksissä Työryhmän loppuraportti

13 3.2 B Rakenteiden lujuus Eurokoodien mukainen uusi kantavien rakenteiden suunnittelujärjestelmä ja siihen liittyvien teräs- ja betonirakenteiden eurooppalaisten toteutusstandardien kansalliset liitteet (julkaistaan SFS-standardeina) ovat valmisteilla. Koska puurakenteille ei ole laadittu eurooppalaista toteutusstandardia ja eurokoodiin sisältyvät toteutusohjeet kattavat vain tavanomaisen puurakentamisen, laaditaan parhaillaan vaativien puurakenteiden työsuoritusohjeita, jotka julkaistaan kansallisena SFS-standardina. Uusittavana oleva ja pääosin keväällä 2010 lausuntokierroksella ollut RakMK B-sarja kantavien rakenteiden määräyksiksi ja ohjeiksi tulee viittaamaan ohjetasolla eurokoodeihin ja yllä mainittuihin työnsuoritusstandardeihin. B-sarjan uusiminen johtaa siihen, että osa ympäristöministeriön asetuksena annetuista eurokoodien kansallisista liitteistä on myös uusittava. Valmistelussa olevat RakMK B-sarjan osat: B1 Kantavat rakenteet, määräykset ja ohjeet 2010 (lausunnolla keväällä 2010) B2 Betonirakenteet, ohjeet 2010 (lausunnolla keväällä 2010) B4 Liittorakenteet, ohjeet xxxx (luonnosvaiheessa) B3 Teräsrakenteet, ohjeet 2010 (lausunnolla keväällä 2010) B5 Puurakenteet, ohjeet 2010 (lausunnolla keväällä 2010) B6 Muuratut rakenteet, ohjeet 2010 (lausunnolla syksyllä 2010) B7 Geotekninen suunnittelu, ohjeet 2010 (lausunnolla keväällä 2010) B9 Alumiinirakenteet, ohjeet 2010 (lausunnolla keväällä 2010) Eurokoodit ja harmonisoidut tuotestandardit Eurooppalaisilla standardeilla ja suunnittelunormeilla on erittäin suuri merkitys puutuotteiden kilpailukyvylle. Eurokoodit muodostuvat kaiken kaikkiaan 58 osasta ja ovat huomattavasti kattavammat kuin kansalliset kantavien rakenteiden suunnitteluohjeemme. Tosin eurokoodeissa ei ole mitoitusohjeita aivan kaikille Suomessa käytetyille tyypillisille rakenteille. Näitä pyritään eurokoodien jatkovalmistelussa saamaan niihin mukaan. Puutuotteiden ja puurakenteiden liittimien CE-merkintään johtavat harmonisoidut tuotestandardit ovat kattavat. Edellytykset vaativien puurakenteiden toteuttamiseen paranevat, kun suunnittelu voidaan tehdä kokonaan normitason ohjeilla aikaisemman epäyhtenäisen käsikirjatiedon sijasta ja kun materiaalien ja tuotteiden ominaisuudet on osoitettu yhdenmukaisesti. Valmisteltavana olevan puurakenteiden työnsuoritusta käsittelevän SFS-standardin odotetaan tuovan puurakenteiden työnsuoritukseen ja sen valvonnan tasoon selkeät vaatimukset. Eräissä puurakenteita koskevissa tuotestandardeissa on tunnistettuja puutteita. Näitä puutteita korjataan standardien revisioinnin yhteydessä, mikä on pääosin käynnistetty. Paloteknisen suojaverhousluokituksen (K-luokat) sisällyttäminen harmonisoituihin puulevystandardeihin vaatii kuitenkin pikaisia toimenpiteitä, jotta suojaverhousluokituksen käyttö olisi mahdollista CE-merkinnän tultua pakolliseksi. Puurakentamisen asema rakentamismääräyksissä Työryhmän loppuraportti 13

14 Lisäksi tärkeimpien suojaverhousratkaisujen K-luokat tulisi sisällyttää taulukkoarvoina tulevaan Eurokoodi 5:n revisiointiin. Euroopan unionin uuden rakennustuoteasetuksen myötä todennäköisesti vuonna 2013 pakolliseksi tuleva CE-merkintä on iso haaste Suomessa toimiville yli piensahalle ja hirsiveistämölle. Piensahayrittäjille suunnattavat CE-merkinnän tiedotus- ja tukitoimet olisi organisoitava ja käynnistettävä välittömästi. Eurokoodit ja CE-merkintä nähdään puutuotteiden ja puurakentamisen viennin kannalta kuitenkin erittäin myönteisenä asiana, koska useista maista on aikaisemmin puuttunut lähes kokonaan puurakenteita koskevat tekniset säädökset. Puurakentamisesta puuttuu eurooppalainen toteutusstandardi. Puurakenteiden toteutusstandardi ei ole Euroopan standardoimiskomitean (CEN) työlistalla, mutta eurokoodien vuoteen 2015 tähtäävässä revisioinnissa tullaan laajentamaan Eurokoodi 5:een sisältyviä puurakenteiden työnsuoritusta ja valvontaa koskevia ohjeita. Metsäteollisuus ry on SFS:n vastaavana standardisoinnin toimialayhteisönä käynnistänyt vaativien puurakenteiden työnsuoritusta ja laadunvarmistusta käsittelevän yhdistystasoisen ohjeistuksen muokkaamisen SFS-standardiksi. Tähän standardiin voitaisiin viitata rakentamismääräyskokoelmassa ja sitä voidaan hyödyntää mallina vietäessä asiaa eteenpäin eurooppalaisella tasolla CEN:ssä. 3.3 C Eristykset C1 (1998) Ääneneristys ja meluntorjunta rakennuksessa, määräykset ja ohjeet C2 (1998) Kosteus, määräykset ja ohjeet C3 (2010) Rakennuksen lämmöneristys, määräykset Työryhmä toteaa, että jäykkien eristeiden ja sekaeristeratkaisujen yleistyessä olisi uudistetuissa lämmöneristysmääräyksissä syytä muistuttaa, että lämmöneristeiden suunnittelussa on otettava huomioon kantavien rakenteiden taipumisen vaikutus jäykkien eristeiden liitosten pysyvyyteen, höyrynsulun tiiviyden säilymiseen ja vaipparakenteiden rakennusfysikaaliseen toimintaan. C4 (2003) Lämmöneristys, ohjeet Parhaillaan valmisteltavana olevan rakennusten energiamääräykset 2012 yhteydessä osa C3 yhdistetään osaan D3 ja osaan C4 tehdään tarkennuksia mm. kylmäsiltoja koskien. Työryhmä toteaa, että eristemateriaalien teknisillä ominaisuuksilla on suuri merkitys rakennuksen elinkaaren aikaisille ympäristövaikutuksille. 14 Puurakentamisen asema rakentamismääräyksissä Työryhmän loppuraportti

15 3.4 D LVI ja energiatalous D1 (2007) Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot, määräykset ja ohjeet D2 (2010) Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto, määräykset ja ohjeet D3 (2010) Rakennusten energiatehokkuus, määräykset ja ohjeet D4 (1978) LVI-piirrosmerkit, ohjeet D5 (2007) Rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskenta, ohjeet D7 (1997) Kattiloiden hyötysuhdevaatimukset, määräykset Parhaillaan valmisteltavana olevan rakennusten energiamääräykset 2012 yhteydessä osat D3 ja D5 uusitaan ja osan D2 ilmanvaihdon energiatehokkuusvaatimukset siirretään osaan D Energiastandardit Eurooppalaisiin standardeihin sisältyvä rakenteiden massiivisuuden energiavaikutusten laskentamallin tarkentaminen eri materiaaleja paremmin tasapuolisesti kohtelevaksi vaatii kansainvälistä selvitystyötä, jossa Suomen tulisi toimia aloitteellisesti. 3.5 E Rakenteellinen paloturvallisuus Palosuojelun yleisenä tavoitteena on rajoittaa tulipalotilanteessa yksilöön ja yhteiskuntaan, lähellä olevaan omaisuuteen (naapuri) ja tarvittaessa ympäristöön tai suoraan palolle altistettuun omaisuuteen kohdistuvia riskejä. Rakentamista koskevien palomääräysten tarkoituksena on kansallisen turvallisuustason asettaminen. Tärkeinä työkaluina määräysten asettamisessa ovat Euroopan tasolla harmonisoidut rakennustarvikkeiden palokäyttäytymistä ja rakennusosien palonkestävyyttä koskevat luokat. Nykyiseen paloturvallisuustasoon on päästy rakenteellisen paloturvallisuuden keinoin, jolla voi todeta olevan yli satavuotiset perinteet. Pääperiaatteena on, että rakennuksia on luokiteltu niiden koon, käytön ja riskin mukaan. Luokittelun perusteella on annettu vaatimuksia niin rakennusosille, pinnoille ja kantaville rakenteille, kuten myös poistumiseen ja pelastamiseen liittyville järjestelyille. Rakennusten rakenteellista paloturvallisuutta koskevat määräykset ja ohjeet on annettu Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa E1. Määräysten periaatteet ovat toiminnalliset; lähtökohtana ovat rakennukselle MRL 117 :ssä asetetut olennaiset tekniset vaatimukset, joista yksi on paloturvallisuus. MRA:n 50 :ssä on kuvattu tarkemmin paloturvallisuuden sisältöä: rakennuksen kantavien rakenteiden tulee palon sattuessa kestää niille asetetun vähimmäisajan, palon ja savun kehittymisen ja leviämisen rakennuksessa tulee olla rajoitettua, palon leviämistä lähistöllä oleviin rakennuksiin tulee rajoittaa, Puurakentamisen asema rakentamismääräyksissä Työryhmän loppuraportti 15

16 rakennuksessa olevien henkilöiden on palon sattuessa päästävä poistumaan rakennuksesta tai heidät on voitava pelastaa muulla tavoin ja pelastushenkilöstön turvallisuus on otettava rakentamisessa huomioon. Määräyksissä on annettu olennaisiin teknisiin vaatimuksiin perustuvat yleiset (toiminnalliset) vaatimukset. Paloturvallisuusvaatimuksen täyttyminen voidaan osoittaa ns. luokkiin ja lukuarvoihin perustuen RakMK osan E1 kohdan tai ns. oletettuun palonkehitykseen perustuen RakMK E1 kohdan mukaan. Määräykset koskevat mm. rakennustarvikkeiden palokäyttäytymiseen liittyviä ominaisuuksia, rakennusosien ja rakenteiden palonkestävyyttä sekä poistumiseen liittyviä etäisyyksiä ja mittoja sekä eräitä sammutus- ja pelastustehtävien järjestelyjä koskevia vaatimuksia. Rakennuksella, palotilalla ja rakennejärjestelmällä on palotapahtumassa tietty vaste, johon vastataan määräysten luokilla ja lukuarvoilla. Luokkavaatimukset voivat sisältää varmuutta tai eräitä implisiittisiä vakiintuneeseen rakentamistapaan liittyviä olettamuksia. Esimerkiksi palonkestävyyteen liittyvät luokat määräytyvät ns. standardipalon perusteella, mutta palotilanteessa rakenteen käyttäytymiseen vaikuttavat palokuorman ja palotilan ominaisuuksien lisäksi myös mm. rakennusosien/vaipan termiset ominaisuudet. Palomääräysten filosofia kantavien rakenteiden palonkestävyyden suhteen on, että yli 2-kerroksinen rakennus ei romahda. Kerrostalo ei saa lähtökohtaisesti sortua palon eikä sen jäähtymisvaiheen aikana. P1-paloluokan rakennusten osalta tämä on RakMK E1:ssä todettu seuraavasti: "Luokkavaatimukset lähtevät siitä, että henkilöturvallisuuden takaamiseksi ja vahinkojen rajoittamiseksi P1-luokan yli kaksikerroksiset rakennukset eivät sorru palon ja jäähtymisvaiheen aikana. Niiden runkorakenteen oletetaan kestävän rakennuksessa tai sen osassa olevien kaikkien palamiskykyisten aineiden palamisen ilman sammuttamista." Tämän toiminnallisen vaatimuksen saavuttaminen on erityisen haasteellista, jos rakenteet itsessään osallistuvat paloon. Enintään 2-kerroksisten rakennusten vaatimukset kantavien rakenteiden osalta ovat lievemmät. Lähtökohtana on yleensä, että 1 2-kerroksinen rakennus kestää sortumatta pelastamiseen ja palon hallintaan saamiseen tarvittavan ajan. Rakennus jaetaan tarvittaessa palo-osastoihin palon ja savun leviämisen rajoittamiseksi, poistumisen turvaamiseksi, pelastus- ja sammutustoimien helpottamiseksi sekä omaisuusvahinkojen rajoittamiseksi. Osastointi on erittäin tärkeä työkalu riskien pienentämisessä, mutta osastoivien rakenteiden toiminnalliset vaatimukset ovat yleensä lievemmät kantaviin rakenteisiin verrattuna. Osastoinnin luotettavuudelle ei siis aseteta kerrostalossakaan yhtä suuria vaatimuksia kuin kantavalle rungolle jäykistävine rakennusosineen, lukuun ottamatta (implisiittisesti) kerrostalojen uloskäytävien ja kellaritilojen osastoivia rakenteita. Palomääräysten taustana on pääasiassa henkilöturvallisuuden takaamiseksi rajoittaa rakenteista ja pinnoista johtuvaa palon kehittymistä palotilassa. Pintarakenteet vaikuttavat osaltaan palon kehittymiseen ja vaaraa aiheuttavien olosuhteiden muodostumiseen palotilassa. Tiukimmat vaatimukset pintojen osalta on asetettu uloskäytäville. 16 Puurakentamisen asema rakentamismääräyksissä Työryhmän loppuraportti

17 E1 (2002, 2008) Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet Työryhmän työssä esille nousivat erityisesti seuraavat seikat: puukerrostaloja koskevien vaatimusten tarkentaminen sekä luokkiin ja lukuarvoihin perustuvien vaatimusten laajentaminen yli 4-kerroksisiin asuin- ja työpaikkarakennuksiin puujulkisivujen käyttö kerrostaloissa ja enintään kaksikerroksisissa hallimaisissa rakennuksissa lisäkerroksen rakentaminen P1-luokan asuinkerrostaloon kantavia rakenteita koskevien lievennysten tarkistaminen yläpohjarakenteiden osalta enintään kaksikerroksisissa rakennuksissa pientalojen väliset etäisyydet tiiviissä ja matalassa rakentamisessa pintarakenteiden palokäyttäytyminen enintään kaksikerroksisissa rakennuksissa parvekerakenteiden käyttö varatienä tuulettumattomien laajojen kattojen palokatkot palomuurien luokittelun perusteena olevan EN-standardin mukaisen testimenetelmän kehittäminen. Työryhmä ehdottaa, että: SFS-EN mukaiset suojaverhousluokat K 2 10, K 2 30 ja K 2 60 sekä tarvikeluokka B-s2,d0 implementoidaan RakMK E1:een. Luokkia käytetään 3 8-kerroksisten P2-luokan asuin- ja työpaikkarakennusten paloteknisten vaatimusten asettamisessa ja julkisivuja koskevassa määräyksessä. Työryhmä ehdottaa, että: P2-luokan D-s2, d2 -runkoisten 3 4-kerroksisten asuin- ja työpaikkarakennusten soveltamisaluetta laajennettaisiin siten, että se mahdollistaisi 5 8-kerroksisten asuin- ja työpaikkarakennusten toteuttamisen luokkiin ja lukuarvoihin perustuen. Turvallisuustaso on asetettu ekvivalenttiin palonkestoaikaan perustuen vastaamaan vastaavien käyttötapojen P1-luokan rakennusten määräysten mukaista turvallisuustasoa koskien todennäköisyyttä, jolla kantavan rungon sortumisen kannalta kriittinen tila saavutetaan palotilanteessa. Rakennus voidaan toteuttaa automaattisella sammutuslaitteistolla varustettuna ja käyttämällä riittävää runkorakenteiden suojaverhousta tai vastaavat toiminnalliset vaatimukset täyttävää suojaavaa rakenteen osaa. Enintään 4-kerroksinen rakennus voitaisiin toteuttaa myös ilman automaattista sammutuslaitteistoa. Paloluokan soveltamisrajoja muutettaisiin siten, että kerrosluku rajataan enintään kahdeksaan ja rakennuksen korkeus enintään 26 metriin. Neljä kerroksisten rakennusten osalta korkeus rajattaisiin nykyisen käytännön mukaisesti 14 metriin. 3 8-kerroksisen asuin- ja työpaikkarakennuksen kantavan rungon luokkavaatimus on R 60 kun palokuorma on alle 600 MJ/m 2. Kellaritilojen osalta luokkavaa- Puurakentamisen asema rakentamismääräyksissä Työryhmän loppuraportti 17

18 timus olisi palokuormaryhmässä alle 600 MJ/m 2 R 60, vähintään luokan A2-s1, d0 tarvikkeista, ja palokuormaryhmässä MJ/m 2 R 120, vähintään luokan A2-s1, d0 tarvikkeista. 3 8-kerroksisen P2-luokan rakennuksen kantavan rungon saisi tehdä D-s2, d2- luokan tarvikkeista. Eristeiden ja muun täytteen tulee tällöin olla vähintään luokkaa A2-s1, d kerroksisen P2-luokan rakennuksen kantavat rakenteet tulee varustaa taulukon 1 mukaisesti A2-s1, d0-luokan suojaverhouksella (K 2 vaatimus) tai rakenteet tulee suojata vastaavan palonkestävyyden omaavalla rakenteen osalla (EI-vaatimus), kun kantavat rakenteet on tehty tarvikkeista, jotka eivät ole vähintään A2-s1, d0-luokkaa. Jos suojaukseen käytetään EI-vaatimuksen täyttävää rakenteen osaa, sille asetettaisiin lisäksi vaatimus, että kantavaa (suojattavaa) runkorakennetta vasten oleva rakennekerros olisi vähintään K 2 10 A2-s1, d0- luokan tarviketta. Taulukossa 1 on myös esitetty automaattiselle sammutuslaitteistolle asetetut vaatimukset. Automaattisella sammutuslaitteistolla varustettujen rakennusten sisäpinnoissa voitaisiin, mikäli pintaluokkia koskevat määräykset sen sallivat, käyttää D-s2, d2-luokan tarvikkeita edellyttäen, että ne lasketaan mukaan rakennuksen palokuormaan. Automaattisen sammutuslaitteiston vaikutus voidaan ottaa huomioon palokuormaryhmää valittaessa. Nykyisten määräysten mukainen suojaverhousta koskeva kohta: 3 8-kerroksisen P2-luokan rakennuksen uloskäytävä, porrassyöksy ja -tasanteet tulee suojaverhota vähintään K 2 30, A2-s1, d0-luokan rakennustarvikkeilla tai vastaavan tuntiluokan EI-vaatimuksen täyttävällä rakenteen osalla portaiden yläpintaa lukuun ottamatta, kun rakenne on tehty tarvikkeista, jotka eivät ole A1 tai A2-s1, d0 -luokkaa. EI-vaatimuksen täyttävän rakenteen osan levytysten ja eristeiden tulee olla vähintään A2-s1, d0-luokan rakennustarvikkeita. Porrassyöksyjen ja -tasanteiden tulee täyttää luokan R 30 vaatimukset kun siihen johtavien tilojen palokuorma on alle 600 MJ/m 2. Vastaava vaatimus on R 60, kun palokuorma on tätä suurempi. [Nykyinen määräys: Yli kaksikerroksisen P1-luokan rakennuksen uloskäytävän porrassyöksyt ja -tasanteet tulee tehdä vähintään A2-s1, d0-luokan rakennustarvikkeista. Porrassyöksyjen ja -tasanteiden tulee täyttää luokan R 30 vaatimukset, kun siihen johtavien tilojen palokuorma on alle 600 MJ/m 2. Vastaava vaatimus on R 60, kun palokuorma on tätä suurempi.] Jos uloskäytävän osastoivassa rakennusosassa on käytetty rakennustarvikkeita, jotka eivät ole A1 tai A2-s1, d0-luokkaa, ne tulee suojaverhota huonetilan puolelta vähintään luokan K 2 60-A2 s1, d0 tarvikkeella. Kun rakennus on varustettu automaattisella sammutuslaitteistolla, vaatimus on vähintään K 2 30-A2 s1,d0. 18 Puurakentamisen asema rakentamismääräyksissä Työryhmän loppuraportti

19 [Nykyinen määräys 7.2.3, Osastoivissa rakennusosissa käytettäville rakennustarvikkeille asetetaan luokkavaatimus A2-s1, d0 yli kaksikerroksisen P1-luokan rakennuksen uloskäytävien osastoivissa seinissä. Osastoivalle rakenteelle on asetettu implisiittisesti vaatimus, että osastoiva rakenne ei tässä tapauksessa osallistu paloon.] Taulukko 1. P2-luokan rakennuksen muuta kuin A1 tai A2-s1,d0 -luokkaa olevien kantavien rakenteiden suojaverhous tai rungon suojaus, kun palo-osaston palokuormaryhmä on alle 600 MJ/m 2. Automaattinen sammutuslaitteisto Suojaverhous sisäpuoli a Suojaverhous ulkopuoli b Huom. Yleensä K 2 10 c Vaatimus ei kuitenkaan koske vähintään R 30-luokkaisia rakenteita Asuin- ja työpaikkarakennukset 3 4 kerrosta Asuin- ja työpaikkarakennukset 3 4 kerrosta Asuin- ja työpaikkarakennukset 5 8 kerrosta Asuinrakennus: Insta luokka Työpaikka.rak.: OH tai vastaava suoritustaso Ei OH tai vastaava suoritustaso K 2 10 K 2 10 INSTA Asuntosprinklerilaitteistot. Osa 1: Suunnittelu, asentaminen ja huolto" K 2 60-A2-s1,d0 tai rungon suojaus rakenteen osalla EI 60, jossa levytykset ja täytteet A2- s1,d0 tarviketta. Kantavaa rakennetta vasten oleva rakennekerros K 2 10-A2-s1,d0 tai EI 15-A2-s1,d0 K 2 30 A2-s1,d0 tai rungon suojaus rakenteen osalla EI 30, josta kantavaa rakennetta vasten oleva rakennekerros K 2 10-A2-s1,d0 tai EI 15 A2-s1,d0 K 2 30-A2-s1,d0 tai rungon suojaus rakenteen osalla EI 30 josta kantavaa rakennetta vasten oleva rakennekerros K 2 10-A2-s1,d0 tai EI 15 A2-s1,d0 K 2 30 tai rungon suojaus rakenteen osalla EI 30, josta kantavaa rakennetta vasten oleva rakennekerros K 2 10-A2-s1,d0 tai EI 15 A2-s1,d0 d a) Automaattisella sammutuslaitteistolla varustetuissa rakennuksissa lattiarakenteiden suojaverhousta voidaan lieventää seuraavasti: K 2 10 => ei vaatimusta; K 2 30 => EI 15-A2-s1,d0. b) Kantavien rakenteiden tai rakennusosien ulkotilaan tai tuuletusrakoon rajoittuvat osat yläpohjaa lukuun ottamatta. Varateinä toimivat parvekerakenteet suojaverhotaan K tarvikkeella. c) Enintään kaksikerroksisissa rakennuksissa suojaverhouksena käytettävien rakennustarvikkeiden palokäyttäytymisluokka määräytyy pintaluokkavaatimusten mukaan. d) Lievennys: K 2 10-A2-s1, d0 suojaverhous, jos julkisivu on vähintään B-s1,d0-luokkaa. Mikäli julkisivuverhous täyttää EI 15 vaatimuksen, niin rakennuksen kerrosten 3 8 osalta suojaverhous voi olla K 2 10 A2-s1,d0 -luokkaa. SFS-EN Kiinteät palonsammutusjärjestelmät. Automaattiset sprinklerilaitteistot. Suunnittelu, asennus ja huolto" Sammutuslaitteisto tulee varustaa B-luokan varmennetulla yksinkertaisella vesilähteellä SFS-EN Kiinteät palonsammutusjärjestelmät. Automaattiset sprinklerilaitteistot. Suunnittelu, asennus ja huolto" Puurakentamisen asema rakentamismääräyksissä Työryhmän loppuraportti 19

20 Tausta: Voimassa olevien määräysten RakMK E1 mukaan on mahdollista toteuttaa 3 4-kerroksinen asuin- ja työpaikkarakennus paloluokassa P2 tietyin ehdoin käyttäen rungon rakennustarvikkeena D-s2,d2-luokan tarviketta. Korkeammankin rakennuksen toteutus on ollut mahdollista määräysten mukaiseen oletettuun palonkehitykseen perustuen. Oletettuun palonkehitykseen perustuva tarkastelu on tapauskohtainen ja tätä kautta se on lisännyt suunnittelukustannuksia. Tavoitteena on helpottaa ja yksinkertaistaa 5 8-kerroksisten asuin- ja työpaikkarakennusten, joiden kantavan rungon materiaali on D-s2,d2 -luokkaa, suunnittelua ja laskea suunnittelukustannuksia 5 8-kerroksisten asuin- ja työpaikkarakennuksien vaatimukset esitetään sisällytettäväksi P2-paloluokkaan RakMK E1 määritelmän mukaan paloluokkaan P2 kuuluvan rakennuksen kantavien rakenteiden vaatimukset voivat olla paloteknisesti P1-paloluokan luokan tasoa matalampia. Riittävä turvallisuustaso saavutetaan asettamalla vaatimuksia erityisesti seinien, sisäkattojen ja lattioiden pintaosien ominaisuuksille. Lisäksi kerroslukua ja henkilömääriä on rajoitettu käyttötavasta riippuen. OH-luokan toiminta-aika, 60 minuuttia, antaa riittävästi aikaa rakennuksessa olevien ihmisten pelastamiseen ja palokunnan toimenpiteisiin palon sammutuksessa. OH-luokan vesivuontiheyttä 5 mm/min voidaan pitää riittävänä jäähdyttämään rakenteita ja myös sammuttamaan tämän tyyppisissä kohteissa esiintyvien palokuormien palon, eikä vain rajoittamaan alkanutta paloa paloosastoon, kuten LH-luokan alhaisemman vesivuon tiheyden henkilöturvallisuusasennuksissa. OH-luokan eri ryhmissä 1 4, myös mitoitusalat m², kattavat kaikki tällaisissa kohteissa esiintyvien asuinhuoneistojen muodostamat palo-osastot. Vaikutus turvallisuuteen: Muutosehdotuskokonaisuuden mukaisten P2-luokan rakennusten turvallisuustason arvioidaan laskennallisesti vastaavan kevyistä rakennusosista toteutetun P1-luokan vaatimukset täyttävän rakennuksen voimassa olevia määräyksiä vastaavaa turvallisuustasoa. Taloudelliset vaikutukset: Mahdollistaa 5 8-kerroksisten kantavalta rungoltaan D-s2, d2-luokkaisten kerrostalojen toteuttamisen luokkiin ja lukuarvoihin perustuen, säästö suunnittelukustannuksissa n /kohde. Työryhmä ehdottaa, että: Enintään 7-kerroksisen P1-paloluokan asuinrakennuksen asuinkäyttöön tarkoitetun lisäkerroksen, jonka palokuorma on alle 600 MJ/m 2, kantava runko voitaisiin toteuttaa D-s2, d2 tarvikkeista. Kantavat rakenteet (R 60) suojaverhottaisiin K 2 30-rakenteilla tai suojattaisiin EI 30-rakenteen osalla. Asuntojen osastoinnin osalta noudatettaisiin P1-asuinrakennuksen vaatimuksia. Lämmöneristeiden tulisi olla vähintään A2-s1, d0 -luokan tarvikkeista. Jos toteutettaisiin useampi lisäkerros, noudatettaisiin P2-luokan asuinrakennuksen vaatimuksia sekä kerrosluku- ja korkeusrajoja. Lisäkerroksen julkisivut voisi toteuttaa D-s2, d2 -tarvikkeista. 20 Puurakentamisen asema rakentamismääräyksissä Työryhmän loppuraportti

Uudet palomääräykset laajentavat puun käyttömahdollisuuksia sisäja ulkopinnoissa

Uudet palomääräykset laajentavat puun käyttömahdollisuuksia sisäja ulkopinnoissa Uudet palomääräykset laajentavat puun käyttömahdollisuuksia sisäja ulkopinnoissa PUUPÄIVÄ 27.10.2011 Esityksen sisältö Palomääräysuudistuksen taustaa Puun käyttö sisä- ja ulkopinnoissa Suurimmat erot aikaisempiin

Lisätiedot

Uudet palomääräykset. rakentamisessa RATKAISUJA RAKENTAMISEEN PUU KERROSTALOISSA. 5.5.2011 Päivi Myllylä

Uudet palomääräykset. rakentamisessa RATKAISUJA RAKENTAMISEEN PUU KERROSTALOISSA. 5.5.2011 Päivi Myllylä Uudet palomääräykset ja niiden vaikutus puun käyttöön rakentamisessa RATKAISUJA RAKENTAMISEEN PUU KERROSTALOISSA Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011 Esityksen sisältö Rakennusten

Lisätiedot

SPU Eristeen paloturvallinen käyttö kattorakenteissa

SPU Eristeen paloturvallinen käyttö kattorakenteissa TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-08652-12 SPU Eristeen paloturvallinen käyttö kattorakenteissa Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Esko Mikkola Julkinen 2 (6) Sisällysluettelo 1 Tehtävä... 3 2 Aineisto... 3 3 Palotekninen

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-07831-11 2 (6) Sisällysluettelo

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-07831-11 2 (6) Sisällysluettelo 2 (6) Sisällysluettelo 1 Tehtävä... 3 2 Aineisto... 3 3 Palotekninen arviointi... 3 3.1 Tuotemäärittelyt ja palotekninen käyttäytyminen... 3 3.2 Ullakon yläpohjan palovaatimusten täyttyminen... 3 4 Yhteenveto...

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-07056-11 2 (8) Sisällysluettelo

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-07056-11 2 (8) Sisällysluettelo 2 (8) Sisällysluettelo 1 Tehtävä... 3 2 Aineisto... 3 3 Palotekninen arviointi... 3 3.1 Tuotemäärittelyt ja palotekninen käyttäytyminen... 3 3.2 Ulkoseinien palovaatimusten täyttyminen... 4 4 Yhteenveto...

Lisätiedot

Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset. Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen

Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset. Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen Pelastuslain 379 / 2011velvoitteet 1. Yleiset velvollisuudet 4 Jokaisen on

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ASETUS RAKENNUSTEN PALOTURVALLISUUDESTA

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ASETUS RAKENNUSTEN PALOTURVALLISUUDESTA YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Yli-insinööri 6.4.2011 Jorma Jantunen YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ASETUS RAKENNUSTEN PALOTURVALLISUUDESTA 1 Yleistä Rakennusten paloturvallisuutta koskevan määräysehdotuksen lähtökohtana

Lisätiedot

Parveke ja luhtikäytävä (3-8/P2)

Parveke ja luhtikäytävä (3-8/P2) .6.0 Parveke ja luhtikäytävä (-8/P).0 SOVELTAMISALA Tässä teknisessä tiedotteessa käsitellään puurakenteisen parvekkeen ja luhtikäytävän paloteknisiä määräyksiä ja ohjeita 8-kerroksisen P-paloluokan asuin-

Lisätiedot

Tietopaketti hirsitaloja koskevista palomääräyksistä julkisissa rakennuksissa

Tietopaketti hirsitaloja koskevista palomääräyksistä julkisissa rakennuksissa Tietopaketti hirsitaloja koskevista palomääräyksistä julkisissa rakennuksissa Hirren käyttötarve julkisten rakennusten (päiväkodit, koulut, toimistot, yms.) seinärakenteissa on yhä kasvavan kiinnostuksen

Lisätiedot

Hallirakennuksia koskevat palomääräykset - Esiselvitys

Hallirakennuksia koskevat palomääräykset - Esiselvitys Hallirakennuksia koskevat palomääräykset - Esiselvitys Hallirakennuksia koskevat palomääräykset - Esiselvitys 1 ALKULAUSE Puurakenteet ovat kilpailukykyinen vaihtoehto hallirakentamiseen. Puu on monipuolinen,

Lisätiedot

ASIANTUNTIJALAUSUNTO 2014-05-1 30.5.2014 1 (3) Rakenne-esimerkkejä SPU FR eristeen käytöstä enintään 16 kerroksisen P1-luokan rakennuksen ulkoseinässä

ASIANTUNTIJALAUSUNTO 2014-05-1 30.5.2014 1 (3) Rakenne-esimerkkejä SPU FR eristeen käytöstä enintään 16 kerroksisen P1-luokan rakennuksen ulkoseinässä 1 (3) Rakenne-esimerkkejä SPU FR eristeen käytöstä enintään 16 kerroksisen P1-luokan rakennuksen ulkoseinässä Lausunnon tilaaja: SPU Oy Pasi Käkelä Itsenäisyydenkatu 17 A 7 33500 Tampere 1. Lausunnon kohde

Lisätiedot

Suojaverhoukset TEKNINEN TIEDOTE 13.4.2012 1.0 SUOJAVERHOUS

Suojaverhoukset TEKNINEN TIEDOTE 13.4.2012 1.0 SUOJAVERHOUS 1.0 SUOJAVERHOUS Suojaverhouksella tarkoitetaan verhousta, joka määrätyn ajan suojaa sen takana olevaa rakennetta syttymiseltä, hiiltymiseltä muulta vaurioitumiselta. Suojaverhouksen mitoitukseen ei ole

Lisätiedot

ULKOVERHOUSTEN PALOTURVALLISUUS

ULKOVERHOUSTEN PALOTURVALLISUUS ULKOVERHOUSTEN PALOTURVALLISUUS - Määräykset ja ohjeet - Paint from Finland -tapahtuma Teknos 9.9.2014 Tero Lahtela PINTALUOKAT Suuntaa-antavia esimerkkejä seinä- ja kattomateriaalien paloluokituksesta

Lisätiedot

Lainaus RakMK:n osasta E1 Rakennusten paloturvallisuus, Määräykset ja ohjeet 2011

Lainaus RakMK:n osasta E1 Rakennusten paloturvallisuus, Määräykset ja ohjeet 2011 1.0 YLEISTÄ Yli kaksi kerroksisessa asuin- ja työpaikkarakennuksessa, jossa julkisivu on tehty D-s2, d2-luokan tarvikkeista (esim. puu), tulee mahdollisen julkisivupalon leviäminen estää yläpohjaan ja

Lisätiedot

Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta

Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta Lisätyt asiat esitetty alleviivattuna, poistetut yliviivattu. E1 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA Rakennusten paloturvallisuus Määräykset ja ohjeet 2011 Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta

Lisätiedot

Lainaus RakMK:n osasta E1 Rakennusten paloturvallisuus, Määräykset ja ohjeet 2011

Lainaus RakMK:n osasta E1 Rakennusten paloturvallisuus, Määräykset ja ohjeet 2011 1.0 ULLAKON JA YLÄPOHJAN ONTELON MÄÄRITELMÄ Lainaus RakMK:n osasta E1 Rakennusten paloturvallisuus, Määräykset ja ohjeet 2011 Ullakko Rakennuksen yläpohjan ja vesikaton välinen tila, jossa on mahdollista

Lisätiedot

Eläinrakennuksen palo-osastointi

Eläinrakennuksen palo-osastointi 1.0 SOVELTAMISALA Tässä teknisessä tiedotteessa esitetään maatalouden tuotantorakennusten paloteknisiä määräyksiä. Maatalouden tuotantorakennusten suunnittelussa noudatetaan Suomen rakentamismääräyselman

Lisätiedot

Kingspan seinä- ja kattoelementtien soveltuvuus eri paloluokkien rakennuksiin ja käyttökohteisiin

Kingspan seinä- ja kattoelementtien soveltuvuus eri paloluokkien rakennuksiin ja käyttökohteisiin TUTKIMUSRAPORTTI TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-01280-13 Kingspan seinä- ja kattoelementtien soveltuvuus eri paloluokkien rakennuksiin ja käyttökohteisiin Kirjoittaja: Luottamuksellisuus: Esko Mikkola Julkinen

Lisätiedot

Parveke ja luhtikäytävä (max 2/P3)

Parveke ja luhtikäytävä (max 2/P3) 4.6.0 Parveke ja luhtikäytävä (max /P).0 SOVELTAMISALA Tässä teknisessä tiedotteessa käsitellään puurakenteisen parvekkeen ja luhtikäytävän paloteknisiä määräyksiä ja ohjeita enintään -kerroksisen P-paloluokan

Lisätiedot

3/11 Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta

3/11 Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta E1 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA Rakennusten paloturvallisuus Määräykset ja ohjeet 2011 3/11 Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta Annettu Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 2011

Lisätiedot

Ympäristöministeriön asetus. autosuojien paloturvallisuudesta

Ympäristöministeriön asetus. autosuojien paloturvallisuudesta E4 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA Autosuojien paloturvallisuus Ohjeet 2005 Ympäristöministeriön asetus autosuojien paloturvallisuudesta Annettu Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 2005 Ympäristöministeriön

Lisätiedot

Rakennusten paloturvallisuus. Ilpo Leino, turvallisuuspäällikkö

Rakennusten paloturvallisuus. Ilpo Leino, turvallisuuspäällikkö Rakennusten paloturvallisuus Ilpo Leino, turvallisuuspäällikkö www.pelastustoimi.fi https://prontonet.fi/ Kaikki tulipalot 20000 18000 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2001-2003 keskiarvo

Lisätiedot

Teräsrakenteiden suunnittelua koskevat määräykset, ohjeet ja Eurocode-standardit

Teräsrakenteiden suunnittelua koskevat määräykset, ohjeet ja Eurocode-standardit Teräsrakenteiden suunnittelua koskevat määräykset, ohjeet ja Eurocode-standardit Teräsrakenteiden suunnittelua koskevat määräykset, ohjeet ja Eurocode-standardit Esityksen aiheet: Suomen rakentamismääräykset

Lisätiedot

Rakennusten paloluokitus, RakMK E1

Rakennusten paloluokitus, RakMK E1 Liite 5 Rakennusten paloluokitus, RakMK E1 Ploluokka P3 on vähiten vaativa ja se tulee yleesä kyseeseen yksi tai kaksikerroksisissa asuinrakennuksissa. Paloluokka P2 tulee kyseeseen yli kaksi- mutta alle

Lisätiedot

MITEN LUEN PALOMÄÄRÄYKSIÄ

MITEN LUEN PALOMÄÄRÄYKSIÄ MITEN LUEN PALOMÄÄRÄYKSIÄ Puupäivä 2014 Tero Lahtela SPRINKLAUS SFS-5980 standardin 2-luokan sprinkleri Vähimmäisvaatimus 3 4 krs. P2-paloluokan asuinrakennukselle SFS-EN 12845 standardin OH-luokan sprinkleri

Lisätiedot

Parveke ja luhtikäytävä (max 2 /P2)

Parveke ja luhtikäytävä (max 2 /P2) 4.6.0.0 SOVELTAMISALA Tässä teknisessä tiedotteessa käsitellään puurakenteisen parvekkeen ja luhtikäytävän paloteknisiä määräyksiä ja ohjeita enintään -kerroksisen P-paloluokan rakennuksen näkökulmasta.

Lisätiedot

LAUSUNTO EHDOTUKSESTA YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ASETUKSEKSI RAKENNUSTEN PALOTURVALLISUUDESTA RakMK E1

LAUSUNTO EHDOTUKSESTA YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ASETUKSEKSI RAKENNUSTEN PALOTURVALLISUUDESTA RakMK E1 1 (5 ) YMPÄRISTÖMINISTERIÖ PL 35 00023 VALTIONEUVOSTO LAUSUNTO EHDOTUKSESTA YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ASETUKSEKSI RAKENNUSTEN PALOTURVALLISUUDESTA RakMK E1 Ympäristöministeriö on pyytänyt lausuntoa ehdotuksesta

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-05666-11 2 (8) Sisällysluettelo

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-05666-11 2 (8) Sisällysluettelo 2 (8) Sisällysluettelo 1 Tehtävä... 3 2 Aineisto... 3 3 Palotekninen arviointi... 3 3.1 Tuotemäärittelyt ja palotekninen käyttäytyminen... 3 3.2 Ulkoseinien palovaatimusten täyttyminen... 4 4 Yhteenveto...

Lisätiedot

Rakentamismääräyskokoelman uusi rakenne

Rakentamismääräyskokoelman uusi rakenne Rakentamismääräyskokoelman uusi rakenne Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Aila Korpivaara Rakentamisen säännökset muutostilassa 2010-luvulla Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisarviointi 2011-2013 Perustuslaista

Lisätiedot

Rakennusvaipan paloturvallisuus

Rakennusvaipan paloturvallisuus Opas suunnittelijalle Rakennusvaipan paloturvallisuus Tämä opas on kirjoitettu auttamaan rakennesuunnittelijoita heidän työssään energiatehokkaiden ja ennen kaikkea paloturvallisten rakennusten suunnittelussa.

Lisätiedot

Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta

Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta E1 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA 1 Rakennusten paloturvallisuus Määräykset ja ohjeet 2002 Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta Annettu Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 2002

Lisätiedot

Palon leviämistä estävät räystäät

Palon leviämistä estävät räystäät TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-06706-12 Palon leviämistä estävät räystäät Kirjoittaja: Luottamuksellisuus: Esko Mikkola Julkinen 2 (12) Sisällysluettelo 1 Tehtävä... 3 2 Julkisivumateriaalien ja räystäiden vaikutus

Lisätiedot

R a k e n t e e t, s u u n n i t t e l u ja r a k e n t a m i n e n. J a n n e T o l p p a n e n S U O M A L A I N E N P U U K E R R O S T A L O

R a k e n t e e t, s u u n n i t t e l u ja r a k e n t a m i n e n. J a n n e T o l p p a n e n S U O M A L A I N E N P U U K E R R O S T A L O S U O M A L A I N E N P U U K E R R O S T A L O R a k e n t e e t, s u u n n i t t e l u ja r a k e n t a m i n e n J a n n e T o l p p a n e n Markku Karjalainen, Tero Lahtela, Mikko Viljakainen 1 JOHDANTO

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN PALOMITOITUS

TOIMINNALLINEN PALOMITOITUS TOIMINNALLINEN PALOMITOITUS TkT Jukka Hietaniemi Aluejohtaja Palotekninen insinööritoimisto MARKKU KAURIALA Oy TOIMINNALLINEN PALOMITOITUS TkT Jukka Hietaniemi Aluejohtaja Palotekninen insinööritoimisto

Lisätiedot

Katteen palovaatimus vaakasuorassa palokatkossa

Katteen palovaatimus vaakasuorassa palokatkossa TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-02407-13 Katteen palovaatimus vaakasuorassa palokatkossa Kirjoittaja: Luottamuksellisuus: Esko Mikkola Julkinen 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tehtävä... 3 2 Aineisto... 3 3 Palotekninen

Lisätiedot

E7, Ilmanvaihtolaitteistojen paloturvallisuus uusiminen, Workshop 4

E7, Ilmanvaihtolaitteistojen paloturvallisuus uusiminen, Workshop 4 Suomen rakentamismääräyskokoelman uusiminen 2013-2017 E7, Ilmanvaihtolaitteistojen paloturvallisuus uusiminen, Workshop 4 21.1.2015 Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Maankäyttö ja rakennuslain muutos voimaan

Lisätiedot

Puukerrostalojen paloturvallisuus - Vaatimusten perusteluja, ehtoja ja soveltamisohjeita TUTKIMUSRAPORTTI. Esko Mikkola, Topi Sikanen ja Teemu Karhula

Puukerrostalojen paloturvallisuus - Vaatimusten perusteluja, ehtoja ja soveltamisohjeita TUTKIMUSRAPORTTI. Esko Mikkola, Topi Sikanen ja Teemu Karhula TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-10312-10 Puukerrostalojen paloturvallisuus - Vaatimusten perusteluja, ehtoja ja soveltamisohjeita Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Esko Mikkola, Topi Sikanen ja Teemu Karhula Julkinen

Lisätiedot

EPS-ohutrappausten palotekninen toimivuus. Julkisivuyhdistyksen seminaari 25.1.2007 Wanha Satama, Helsinki

EPS-ohutrappausten palotekninen toimivuus. Julkisivuyhdistyksen seminaari 25.1.2007 Wanha Satama, Helsinki EPS-ohutrappausten palotekninen toimivuus Julkisivuyhdistyksen seminaari 25.1.2007 Wanha Satama, Helsinki EPS-ohutrappausrakenne EPS (expanded polystyrene) lämmöneriste muottipaisutettu polystyreeni Julkisivurakenteissa

Lisätiedot

LÄMMÖNERISTEIDEN VAIKUTUS PALOKUORMAAN JA RAKENNUSPALOIHIN

LÄMMÖNERISTEIDEN VAIKUTUS PALOKUORMAAN JA RAKENNUSPALOIHIN Liite 6 Jani Jämsä, Pelastusopisto LÄMMÖNERISTEIDEN VAIKUTUS PALOKUORMAAN JA RAKENNUSPALOIHIN Palavat lämmöneristeet lisäävät rakennuksen palokuormaa ja vaikuttavat siten rakennuspalon kehittymiseen ja

Lisätiedot

Marja-Vantaa odotuksia ja uusia haasteita

Marja-Vantaa odotuksia ja uusia haasteita Marja-Vantaa odotuksia ja uusia haasteita TURVALLINEN JA EHEÄ SUOMI maakunnista kaupunkeihin ja kyliin 25.1.2012, Lahti Jyrki Landstedt, pelastusjohtaja vs. Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Taustaa Rakentamisen

Lisätiedot

Suomalainen puukerrostalo Rakenteet, suunnittelu ja rakentaminen

Suomalainen puukerrostalo Rakenteet, suunnittelu ja rakentaminen J a n n e T o l p p a n e n Markku Karjalainen, Tero Lahtela, Mikko Viljakainen Suomalainen puukerrostalo Rakenteet, suunnittelu ja rakentaminen TEKIJÄT: Janne Tolppanen, arkkitehti Markku Karjalainen,

Lisätiedot

Puukerrostalon palomääräykset ja palosuojamaalit

Puukerrostalon palomääräykset ja palosuojamaalit Puukerrostalon palomääräykset ja palosuojamaalit PUUIDEA 2016 17.3.2016 Tero Lahtela Kuvat: Puuinfo P2 paloluokan puukerrostalo 3 4 krs. talon määräykset Kuva: Puuinfo P2 paloluokan puukerrostalo 5 8 krs.

Lisätiedot

TUOTTEEN NIMI VALMISTAJA TUOTEKUVAUS SERTIFIOINTIMENETTELY. Myönnetty 10.03.2011 Päivitetty 04.05.2011. SPU Eristeet

TUOTTEEN NIMI VALMISTAJA TUOTEKUVAUS SERTIFIOINTIMENETTELY. Myönnetty 10.03.2011 Päivitetty 04.05.2011. SPU Eristeet SERTIFIKAATTI VTT-C-6665-11 Myönnetty 10.03.2011 Päivitetty 04.05.2011 TUOTTEEN NIMI SPU Eristeet VALMISTAJA SPU Systems Oy Sillanpäänkatu 20, PL 98 FI-38701 Kankaanpää TUOTEKUVAUS SPU:n valmistamia polyuretaanieristeitä

Lisätiedot

TUOTTEEN NIMI VALMISTAJA TUOTEKUVAUS SERTIFIOINTIMENETTELY. Myönnetty 10.03.2011 Päivitetty 27.08.2013. SPU Eristeet

TUOTTEEN NIMI VALMISTAJA TUOTEKUVAUS SERTIFIOINTIMENETTELY. Myönnetty 10.03.2011 Päivitetty 27.08.2013. SPU Eristeet SERTIFIKAATTI VTT-C-6665-11 Myönnetty 10.03.2011 Päivitetty 27.08.2013 TUOTTEEN NIMI SPU Eristeet VALMISTAJA SPU Oy Itsenäisyydenkatu 17 A 7, FI-33500 Tampere TUOTEKUVAUS SPU:n valmistamia polyuretaanieristeitä

Lisätiedot

SFS 5980 Asuntosprinklauslaitteistot Osa 1 Suunnittelu, asentaminen ja huolto (INSTA 900-1:2013)

SFS 5980 Asuntosprinklauslaitteistot Osa 1 Suunnittelu, asentaminen ja huolto (INSTA 900-1:2013) Pohjois-Savon pelastuslaitos Hyväksytyt poikkeamat Riskienhallinta 25.9.2014 1/6 Automaattisten sammutuslaitteistojen suunnitelussa hyväksyttävät poikkeamat. SFS 5980 Asuntosprinklauslaitteistot Osa 1

Lisätiedot

Ympäristöministeriön asetus. kattilahuoneiden ja polttoainevarastojen paloturvallisuudesta

Ympäristöministeriön asetus. kattilahuoneiden ja polttoainevarastojen paloturvallisuudesta E9 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA Kattilahuoneiden ja polttoainevarastojen paloturvallisuus Ohjeet 2005 Ympäristöministeriön asetus kattilahuoneiden ja polttoainevarastojen paloturvallisuudesta Annettu

Lisätiedot

YLEISTÄ RAKENNUSPALOISTA JA PALOMÄÄRÄYKSISTÄ

YLEISTÄ RAKENNUSPALOISTA JA PALOMÄÄRÄYKSISTÄ YLEISTÄ RAKENNUSPALOISTA JA PALOMÄÄRÄYKSISTÄ Rakennuspalot - Jakauma Tulipaloja Suomessa 6000-7000 vuodessa Tulisija- ja hormipalot n. 15 % Sähköpalot n. 30 % Tulisija- ja hormipalot Tulisija- ja hormipalot

Lisätiedot

ThermiSol EPS- ja Platina -eristeiden paloturvallinen käyttö tiiliverhoillussa ulkoseinässä

ThermiSol EPS- ja Platina -eristeiden paloturvallinen käyttö tiiliverhoillussa ulkoseinässä TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-00774-12 ThermiSol EPS- ja Platina -eristeiden paloturvallinen käyttö tiiliverhoillussa ulkoseinässä Kirjoittaja: Luottamuksellisuus: Esko Mikkola Julkinen 2 (6) Sisällysluettelo

Lisätiedot

Rakentamismääräysten uusimisen ja D2 uusinnan tavoitteet

Rakentamismääräysten uusimisen ja D2 uusinnan tavoitteet Rakentamismääräysten uusimisen ja D2 uusinnan tavoitteet D2 uusimistarveseminaari 12.6.2014 Pekka Kalliomäki Rakennusneuvos Rakentamismääräysten uudistaminen Vuoden 2013 alussa voimaan tulleen MRL muutoksen

Lisätiedot

Parocin passiivitalokonsepti, Valkeakoski. Rakennuksen toiminta kokonaisuutena: Pintarakenne. Talotekniikka. Runkorakenne ja eristeet.

Parocin passiivitalokonsepti, Valkeakoski. Rakennuksen toiminta kokonaisuutena: Pintarakenne. Talotekniikka. Runkorakenne ja eristeet. RAK-C3004 Rakentamisen tekniikat Rakenteiden fysiikka Hannu Hirsi Energiatehokas, allergiakoti Siporexista, Lahti Parocin passiivitalokonsepti, Valkeakoski Tikkurilan passiivitalokonsepti SPU passiivitalokonsepti,

Lisätiedot

Rakenteiden fysiikka. ARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Hannu Hirsi. Energiatehokas, allergiakoti Siporexista, Lahti

Rakenteiden fysiikka. ARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Hannu Hirsi. Energiatehokas, allergiakoti Siporexista, Lahti ARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Rakenteiden fysiikka Hannu Hirsi Energiatehokas, allergiakoti Siporexista, Lahti Parocin passiivitalokonsepti, Valkeakoski Tikkurilan passiivitalokonsepti SPU passiivitalokonsepti,

Lisätiedot

PALOTURVALLISUUS MAANALAISISSA TILOISSA

PALOTURVALLISUUS MAANALAISISSA TILOISSA PALOTURVALLISUUS MAANALAISISSA TILOISSA Esko Mikkola ja Tuomo Rinne VTT Copyright VTT LÄHTÖKOHTIA Maanalaisissa tiloissa tulipalo on erityisen vaarallinen: Poistuminen hidasta (pitkät etäisyydet, nousut,

Lisätiedot

Puurakentamisen RoadShow 2012

Puurakentamisen RoadShow 2012 Puurakentamisen RoadShow 2012 Puujulkisivujen pitkäaikaiskestävyys ja paloturvallisuus Tero Lahtela PINTALUOKAT Suuntaa-antavia esimerkkejä seinä- ja kattomateriaalien paloluokituksesta A1 A2 B C D E F

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA. Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä

ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA. Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä Jari Raukko www.kerava.fi 1 15.4.2011 2 Uudisrakentamisen energiatehokkuuden perusvaatimustaso

Lisätiedot

Eurokoodiseminaari. Suunnitteluasiakirjat ja niiden laadinta. Hemmo Sumkin 11.12.2013

Eurokoodiseminaari. Suunnitteluasiakirjat ja niiden laadinta. Hemmo Sumkin 11.12.2013 Eurokoodiseminaari Suunnitteluasiakirjat ja niiden laadinta Hemmo Sumkin 11.12.2013 Uusia suunnitteluasiakirjojen sisältöön vaikuttavia asioita YM asetus kantavista rakenteista - Eurokoodien vahva asema

Lisätiedot

TEKNINEN TIEDOTE 26.10.2015 Puukerrostalon toiminnallinen palotekninen suunnittelu

TEKNINEN TIEDOTE 26.10.2015 Puukerrostalon toiminnallinen palotekninen suunnittelu 1.0 SOVELTAMISALA Tässä teknisessä tiedotteessa käsiteltävä oletettuun palonkehitykseen perustuva toiminnallinen paloturvallisuus on kansallisissa määräyksissä hyväksytty, Eurokoodeihin perustuva menetelmä,

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA OULU

RAKENNUSVALVONTA OULU Pientalon laatu: PALOKORTTI, versio 12.02.2008 1 (8) Kortissa on Oulun rakennusvalvonnan ja alueen pientalotehtaiden (Kastelli, Jukka-talo, Finndomo ja Designtalo) sekä Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen

Lisätiedot

LAUSUNTO ENINTÄÄN KAHDEKSANKERROKSISEN P1- LUOKAN RAKENNUKSEN BETONIULKOSEINÄN LÄMMÖNERISTEENÄ KÄYTETTÄVÄN POLYURETAANIN PALOTEKNISESTÄ TOIMINNASTA

LAUSUNTO ENINTÄÄN KAHDEKSANKERROKSISEN P1- LUOKAN RAKENNUKSEN BETONIULKOSEINÄN LÄMMÖNERISTEENÄ KÄYTETTÄVÄN POLYURETAANIN PALOTEKNISESTÄ TOIMINNASTA TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO PALOLABORATORIO LAUSUNTO NRO PALO/1638/2008 LAUSUNTO ENINTÄÄN KAHDEKSANKERROKSISEN P1- LUOKAN RAKENNUKSEN BETONIULKOSEINÄN LÄMMÖNERISTEENÄ KÄYTETTÄVÄN POLYURETAANIN PALOTEKNISESTÄ

Lisätiedot

PUUN MAHDOLLISUUDET LÄHIÖTALOJEN KORJAAMISESSA JA LISÄRAKENTAMISESSA

PUUN MAHDOLLISUUDET LÄHIÖTALOJEN KORJAAMISESSA JA LISÄRAKENTAMISESSA PUUN MAHDOLLISUUDET LÄHIÖTALOJEN KORJAAMISESSA JA LISÄRAKENTAMISESSA Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011 Anu Soikkeli Dosentti, arkkitehti Markku Karjalainen Dosentti, arkkitehti

Lisätiedot

Tampereen kaupunki, rakennusvalvontavirasto rakennustarkastusinsinööri Jyrki Ottman 03.10.2013

Tampereen kaupunki, rakennusvalvontavirasto rakennustarkastusinsinööri Jyrki Ottman 03.10.2013 Tampereen kaupunki, rakennusvalvontavirasto rakennustarkastusinsinööri Jyrki Ottman voimaan 1.7.2013, kaupan esteiden poisto jäsenmaiden välillä pakollinen CE-merkintä koskee niitä rakennustuotteita, joille

Lisätiedot

Rakenteiden suunnittelua koskevien säädösten ja ohjeiden tilanne. Jukka Bergman Yli-insinööri Rakennukset ja rakentaminen yksikkö

Rakenteiden suunnittelua koskevien säädösten ja ohjeiden tilanne. Jukka Bergman Yli-insinööri Rakennukset ja rakentaminen yksikkö Rakenteiden suunnittelua koskevien säädösten ja ohjeiden tilanne Jukka Bergman Yli-insinööri Rakennukset ja rakentaminen yksikkö Hilton Kalastajatorppa 10.12.2015 MRL I 1.1.2013-> MRL II 1.9.2014-> YMa+VNa

Lisätiedot

Rakenteellisen paloturvallisuus- tekniikan perusteita

Rakenteellisen paloturvallisuus- tekniikan perusteita Rak-0.1200 RRTP Rakenteellisen paloturvallisuus- tekniikan perusteita Luento 29.10.2012 Hannu Hirsi Luennon sisält ltö : Tulipaloihin varautuminen rakentamista koskevissa määräyksissä: Määräysten perustana

Lisätiedot

Rakennustuoteasetus ja rakennustuotteiden hyväksyntä. Kirsi Martinkauppi Lainsäädäntöneuvos E7 Workshop 27.8.2014

Rakennustuoteasetus ja rakennustuotteiden hyväksyntä. Kirsi Martinkauppi Lainsäädäntöneuvos E7 Workshop 27.8.2014 Rakennustuoteasetus ja rakennustuotteiden hyväksyntä Kirsi Martinkauppi Lainsäädäntöneuvos E7 Workshop 27.8.2014 Maankäyttö- ja rakennuslain muutos (958/2012) 117 Rakentamiselle asetettavat vaatimukset

Lisätiedot

Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla

Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla Energiatehokkuuteen liittyvät seikat sisältyvät moneen rakentamismääräyskokoelman osaan. A YLEINEN OSA A1 Rakentamisen valvonta ja tekninen tarkastus

Lisätiedot

Nyyssölä Mika. Rakenteellinen paloturvallisuus rakennuksen pelastussuunnittelussa

Nyyssölä Mika. Rakenteellinen paloturvallisuus rakennuksen pelastussuunnittelussa Nyyssölä Mika Rakenteellinen paloturvallisuus rakennuksen pelastussuunnittelussa Opinnäytetyö Kevät 2012 Tekniikan yksikkö Rakennustekniikan koulutusohjelma 2 SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Opinnäytetyön

Lisätiedot

C A S E S A T A M A K A T U

C A S E S A T A M A K A T U C A S E S A T A M A K A T U Kaksi lisäkerrosta 8-kerroksisen rakennuksen katolle PUUPÄIVÄ 26.11.2015 - Riina Savikko Mikä A-Insinöörit? Kuka Riina? WWW.AINS.FI CASE SATAMAKATU As Oy Tampereen Puolari 24

Lisätiedot

Jyri Outinen, Ruukki Construction Oy Teräsrakentamisen T&K päivät 28.-29.5.2013

Jyri Outinen, Ruukki Construction Oy Teräsrakentamisen T&K päivät 28.-29.5.2013 Teräsrakenteiden paloturvallisuuden tutkimus ja tuotekehitys Jyri Outinen, Ruukki Construction Oy Teräsrakentamisen T&K päivät 28.-29.5.2013 Teräsrakenteiden paloturvallisuus Vaatimukset ja niiden täyttäminen

Lisätiedot

KAHDEN LÄHEKKÄIN RAKENNETTAVAN PIENTA- LON PALOTURVALLISUUDEN TULKINTOJA

KAHDEN LÄHEKKÄIN RAKENNETTAVAN PIENTA- LON PALOTURVALLISUUDEN TULKINTOJA KAHDEN LÄHEKKÄIN RAKENNETTAVAN PIENTA- LON PALOTURVALLISUUDEN TULKINTOJA Teksti ja kuvat 5.6.2006: Jussi Rahikainen, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos, johtava palotarkastaja Reijo Sandberg, Vantaan kaupungin

Lisätiedot

28.3.2014 PALOTEKNINEN SELVITYS AS OY HAUKILAIVA, PALO-OSASTOINTI JUSSI SAARINEN. INERT OY Toinen Linja 3 00530 HELSINKI

28.3.2014 PALOTEKNINEN SELVITYS AS OY HAUKILAIVA, PALO-OSASTOINTI JUSSI SAARINEN. INERT OY Toinen Linja 3 00530 HELSINKI 28.3.2014 PALOTEKNINEN SELVITYS AS OY HAUKILAIVA, PALO-OSASTOINTI JUSSI SAARINEN INERT OY 00530 HELSINKI Sivu 1 5 1 YLEISTÄ 2 1.1 KOHTEEN TUNNISTETIEDOT 2 1.1.1 LAUSUNNON TARKOITUS 2 1.1.2 LAUSUNNON KATTAVUUS

Lisätiedot

Rakentamismääräyskokoelma

Rakentamismääräyskokoelma Rakentamismääräyskokoelma Osa B1 Kantavat rakenteet Määräykset ja ohjeet 2010 Huom! Esitys perustuu B1-ehdotuksen 22.11.2010 olevaan versioon. Muutokset ovat hyvin mahdollisia. B-sarjan uudistustyön periaatteet

Lisätiedot

CE-merkintä pakolliseksi rakennustuotteille

CE-merkintä pakolliseksi rakennustuotteille CE-merkintä pakolliseksi rakennustuotteille Valtaosa rakennustuotteista tarvitsee CE-merkinnän vuoteen 2013 mennessä. Ilman CE-merkintää ei rakennustuote voi määräajan jälkeen olla markkinoilla, ei Suomessa

Lisätiedot

Rakentamismääräyskokoelman B-sarja sisältö. Materiaalikohtaiset ohjeet B2 Betonirakenteet erityisasiantuntija Tauno Hietanen Rakennusteollisuus RT

Rakentamismääräyskokoelman B-sarja sisältö. Materiaalikohtaiset ohjeet B2 Betonirakenteet erityisasiantuntija Tauno Hietanen Rakennusteollisuus RT Rakentamismääräyskokoelman B-sarja sisältö Materiaalikohtaiset ohjeet B2 Betonirakenteet erityisasiantuntija Rakennusteollisuus RT RakMK luotiin 1970 luvun jälkipuoliskolla Rakennusteollisuus RT ry 2 Rakennusteollisuus

Lisätiedot

PUUN MAHDOLLISUUDET LÄHIL HIÖTALOJEN KORJAAMISESSA JA LISÄRAKENTAMISESSA. Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011

PUUN MAHDOLLISUUDET LÄHIL HIÖTALOJEN KORJAAMISESSA JA LISÄRAKENTAMISESSA. Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011 PUUN MAHDOLLISUUDET LÄHIL HIÖTALOJEN KORJAAMISESSA JA LISÄRAKENTAMISESSA Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011 Anu Soikkeli Dosentti, arkkitehti Markku Karjalainen Dosentti, arkkitehti

Lisätiedot

Betonieurokoodit ja niiden kansalliset liitteet Betonivalmisosarakentamisen uudet suunnittelu- ja toteutusohjeet

Betonieurokoodit ja niiden kansalliset liitteet Betonivalmisosarakentamisen uudet suunnittelu- ja toteutusohjeet Betonieurokoodit ja niiden kansalliset liitteet Betonivalmisosarakentamisen uudet suunnittelu- ja toteutusohjeet /Rakennusteollisuus RT Betonieurokoodien tilanne Eurokoodien asema Uudessa B-sarjassa eurokoodeihin

Lisätiedot

PUUKERROSTALOJEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDET SUOMESSA TERO VESANEN

PUUKERROSTALOJEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDET SUOMESSA TERO VESANEN PUUKERROSTALOJEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDET SUOMESSA TERO VESANEN Sitoutumista jo 45 vuotta! (Tilastotietoa ajalta 1968 2012) - Liikevaihto yli 1,2 mrd - Puunhankinta 12,0 M k-m3 tukkia - Sahaustuotanto

Lisätiedot

EUROKOODI 2010 SEMINAARI 25.11.2010. hen Help Desk. Antti Koponen Rakennusteollisuus RT

EUROKOODI 2010 SEMINAARI 25.11.2010. hen Help Desk. Antti Koponen Rakennusteollisuus RT EUROKOODI 2010 SEMINAARI 25.11.2010 hen Help Desk Antti Koponen Rakennusteollisuus RT Rakennussektorin standardisointi Keskeiset standardisointialueet: - rakennustuotteiden CE-merkintään johtavat yhdenmukaistetut

Lisätiedot

Rakennusvalvonnan terveiset ajankohtaisista asioista

Rakennusvalvonnan terveiset ajankohtaisista asioista EUROKOODI 2014 SEMINAARI Rakennusvalvonnan terveiset ajankohtaisista asioista tarkastusinsinööri Ulla Poutanen, Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirasto Säädöksissä muutoksia MRL:n muutos 41/2014 Sovelletaan

Lisätiedot

Pientalon energiatehokkuus ja määräykset

Pientalon energiatehokkuus ja määräykset Pientalon energiatehokkuus ja määräykset Elvari päätöstilaisuus 5.10.2015, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Uuden pientalon sallittu E-luvun yläraja riippuu asunnon koosta 300 250 Ei täytä E-lukuvaatimusta

Lisätiedot

Paloturvallisuustutkimus VTT:ssä. Paloklusteri 14.1.2015 Tuula Hakkarainen, erikoistutkija VTT

Paloturvallisuustutkimus VTT:ssä. Paloklusteri 14.1.2015 Tuula Hakkarainen, erikoistutkija VTT Paloturvallisuustutkimus VTT:ssä Paloklusteri 14.1.2015 Tuula Hakkarainen, erikoistutkija VTT Pohjois-Euroopan suurin soveltavan tutkimuksen organisaatio KAIKKEIN VAATIVIMMISTA INNOVAATIOISTA Suomessa

Lisätiedot

Pientalon ilmanvaihto ja eristys. Pientalon ilmanvaihto ja eristys Antti Laine Paroc Oy 2013

Pientalon ilmanvaihto ja eristys. Pientalon ilmanvaihto ja eristys Antti Laine Paroc Oy 2013 Pientalon ilmanvaihto ja eristys 1 Aiheet Eristyksen tavoite ja tarkoitus CE merkatut tekniset eristeet PAROC -kivivillatuotteet Sertifioidut ratkaisut Pientalon ilmanvaihdon eristys PAROC Hvac Fire ratkaisu

Lisätiedot

Puurakennuksen palotekninen suunnittelu

Puurakennuksen palotekninen suunnittelu Unto Siikanen, professori Tampereen teknillinen korkeakoulu siika@sci.fi Eräänä puun epäkohtana pidetään sen palavuutta. Puun käyttäytyminen tulipalo-oloissa tunnetaan kuitenkin tarkoin, joten sen kestävyys

Lisätiedot

PUURAKENTAMISEN NÄKYMIÄ

PUURAKENTAMISEN NÄKYMIÄ PUURAKENTAMISEN NÄKYMIÄ NR-päivät 25.1.2011 2.2.2011 Mikko Viljakainen Uudet palomääräykset lisäävät puun käyttömahdollisuuksia Puurakenteiset kerrostalot 8 kerrokseen asti. 4 krs. ilman automaattista

Lisätiedot

Rakentamisen sääntelyn rakennemuutos ns. normihierarkiauudistus

Rakentamisen sääntelyn rakennemuutos ns. normihierarkiauudistus Rakentamismääräysten uudet haasteet TkL Jarkko Heinonen Energiaviisas rakentaminen 26.11.2014 Rakentamisen sääntelyn rakennemuutos ns. normihierarkiauudistus Perustuslaista johtuvat tarkistustarpeet Laissa

Lisätiedot

KORKEAN RAKENTAMISEN PALOTURVALLISUUS

KORKEAN RAKENTAMISEN PALOTURVALLISUUS Susanna Svahn KORKEAN RAKENTAMISEN PALOTURVALLISUUS Case Vaasa Sea Suites Tekniikan yksikkö 2015 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU Rakennustekniikan koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Tekijä Susanna Svahn Opinnäytetyön

Lisätiedot

Uudistuvat energiamääräykset. uudisrakentamisessa ja olemassa olevassa rakennuskannassa. Yli-insinööri Maarit Haakana Ympäristöministeriö 25.11.

Uudistuvat energiamääräykset. uudisrakentamisessa ja olemassa olevassa rakennuskannassa. Yli-insinööri Maarit Haakana Ympäristöministeriö 25.11. Uudistuvat energiamääräykset uudisrakentamisessa ja olemassa olevassa rakennuskannassa Yli-insinööri Maarit Haakana Ympäristöministeriö 25.11.28 Uusia energiamääräyksiä v 21 ja 212 21 Tiukennetaan noin

Lisätiedot

Paloturvallisuuden vaikutus rungon suunnitteluun. Mikko Leino. Tuomo Lindstedt. Katriina Meszka

Paloturvallisuuden vaikutus rungon suunnitteluun. Mikko Leino. Tuomo Lindstedt. Katriina Meszka Paloturvallisuuden vaikutus rungon suunnitteluun Mikko Leino Tuomo Lindstedt Katriina Meszka Sisällysluettelo Sisällysluettelo 2 Rakennuksen palokuorma 3 Palokuormaryhmät 3 Yli 1200 MJ/m 2 ; 3 Vähintään

Lisätiedot

KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. SFS-EN 1995 EUROKOODI 5: PUURAKENTEIDEN SUUNNITTELU Osa 1-2: Yleistä. Rakenteiden palomitoitus

KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. SFS-EN 1995 EUROKOODI 5: PUURAKENTEIDEN SUUNNITTELU Osa 1-2: Yleistä. Rakenteiden palomitoitus 1 LIITE 17 KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS-EN 1995 EUROKOODI 5: PUURAKENTEIDEN SUUNNITTELU Osa 1-2: Yleistä. Rakenteiden palomitoitus Esipuhe Tätä kansallista liitettä käytetään yhdessä standardin SFS-EN

Lisätiedot

Rakennuksen omistaja valitsee vaihtoehdon. Vaihtoehto 2*: Rakennuksen laskennallinen energiankulutus on säädettyjen vaatimusten mukainen.

Rakennuksen omistaja valitsee vaihtoehdon. Vaihtoehto 2*: Rakennuksen laskennallinen energiankulutus on säädettyjen vaatimusten mukainen. 3 Energiatehokkuuden minimivaatimukset korjaus rakentamisessa Taloyhtiö saa itse valita, kuinka se osoittaa energiatehokkuusmääräysten toteutumisen paikalliselle rakennusvalvontaviranomaiselle. Vaihtoehtoja

Lisätiedot

Savunpoiston järjestelyt ja suunnittelu. Vanhempi opettaja Kimmo Vähäkoski, K17

Savunpoiston järjestelyt ja suunnittelu. Vanhempi opettaja Kimmo Vähäkoski, K17 1 Savunpoiston järjestelyt ja suunnittelu Vanhempi opettaja Kimmo Vähäkoski, K17 Savunpoisto, savunhallinta vai jotain muuta 2 Non sunt multiplicanda entia praeter necessitatem (Wilhelm Occamilainen n.1285-1350)

Lisätiedot

Rakennustarvikkeiden uudet eurooppalaiset paloluokitukset Henry Weckman Erikoistutkija, VTT Rakennustekniikka henry.weckman@vtt.fi

Rakennustarvikkeiden uudet eurooppalaiset paloluokitukset Henry Weckman Erikoistutkija, VTT Rakennustekniikka henry.weckman@vtt.fi Rakennustarvikkeiden uudet eurooppalaiset paloluokitukset Henry Weckman Erikoistutkija, VTT Rakennustekniikka henry.weckman@vtt.fi Suomen rakentamismääräyskokoelman paloturvallisuutta koskevaa osaa E1

Lisätiedot

Pääsuunnittelun (rakennuslupamenettelyn) yhteydessä esitettävät paloturvallisuusasiat

Pääsuunnittelun (rakennuslupamenettelyn) yhteydessä esitettävät paloturvallisuusasiat Pääsuunnittelun (rakennuslupamenettelyn) yhteydessä esitettävät paloturvallisuusasiat PELASTUSOPISTO Vanhempi opettaja Jani Jämsä Puh. 0295 453 460 jani.jamsa@pelastusopisto.fi Mitä / miten esitettävä

Lisätiedot

Helsingin asuntopalot ja niihin johtaneet tekijät. Mitä asukas voi itse tehdä turvallisuutensa parantamiseksi?

Helsingin asuntopalot ja niihin johtaneet tekijät. Mitä asukas voi itse tehdä turvallisuutensa parantamiseksi? Helsingin asuntopalot ja niihin johtaneet tekijät Mitä asukas voi itse tehdä turvallisuutensa parantamiseksi? Pelastustoiminta Helsingin pelastuslaitoksen suorittamien paloja pelastustehtävien kokonaismäärä

Lisätiedot

CE-merkityt tuotteet, käyttäjänäkökulma 23.11.2011

CE-merkityt tuotteet, käyttäjänäkökulma 23.11.2011 CE-merkityt tuotteet, käyttäjänäkökulma 23.11.2011 Timo Pulkki Rakennustuoteteollisuus RTT EU:n sisämarkkinoiden toimintatapa Kansalliset viranomaiset: Päättävät kansallisesti rakentamiseen käytettäviltä

Lisätiedot

Lausunto kantavan puurakenteisen ulkoseinän palonkestävyydestä

Lausunto kantavan puurakenteisen ulkoseinän palonkestävyydestä LAUSUNTO VTT-S-4801-07 25.5.2007 Lausunto kantavan puurakenteisen ulkoseinän palonkestävyydestä Tilaajat: Suomen Kuitulevy Oy Puhos Board Oy LAUSUNTO VTT-S- 4801-07 1 (2) Tilaaja Suomen Kuitulevy Oy sekä

Lisätiedot

Mitä rakennustuotteiden CE-merkintä muuttaa? Rakentajaseminaari 11.6.2013 Jani Kemppainen

Mitä rakennustuotteiden CE-merkintä muuttaa? Rakentajaseminaari 11.6.2013 Jani Kemppainen Mitä rakennustuotteiden CE-merkintä muuttaa? Rakentajaseminaari 11.6.2013 Jani Kemppainen Mikä rakennustuotteiden CE-merkintä on? Rakennustuotedirektiiviin / -asetukseen perustuva vaatimustenmukaisuusmerkintä,

Lisätiedot

TARVESELVITYSVAIHEEN PALOTEKNINEN SUUNNITELMA

TARVESELVITYSVAIHEEN PALOTEKNINEN SUUNNITELMA LÄNSISATAMAN BUNKKERI TARVESELVITYSVAIHEEN PALOTEKNINEN SUUNNITELMA PALOTEKNINEN INSINÖÖRITOIMISTO MARKKU KAURIALA OY 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 2 2. PALOLUOKKA... 2 3. OSASTOINTI... 2 4. PALOKUORMAT...

Lisätiedot

Rakennus- tai toimenpideluvan tunnus

Rakennus- tai toimenpideluvan tunnus RAKENNUKSEN KORJAUS- JA MUUTOSTYÖN ENERGIASELVITYS Luontipäivämäärä Muutospäivämäärä Muutostunnus Muutosselite Rakennus- tai toimenpideluvan tunnus Lupatunnus Rakennuskohde Kaupunginosa Rakennuksen Juokseva

Lisätiedot