KV Kokoomuksen valtuutetun valtuustoaloite: Koulukiusaaminen-sanan käytön lopettaminen Imatralla IMR/362/00.02.

Transkriptio

1 Kokoomuksen valtuutetun valtuustoaloite: Koulukiusaaminen-sanan käytön lopettaminen Imatralla IMR/362/ /2018 KV Kokoomuksen valtuutettu Matti Hirvonen jätti seuraavan valtuustoaloitteen kaupunginvaltuustolle: "Koulukiusaaminen-sanan käytön lopettaminen Imatralla Taustaa Teot, joita kutsutaan koulukiusaamiseksi ovat omiaan aiheuttamaan niiden kohteiksi joutuville oppilaille pelkoa, mielipahaa ja selkeitä mielenterveyteen liittyviä ongelmia. On mahdollista, että ns. koulukiusaamisen kohteena oleva oppilas menettää kokonaan kykynsä käydä tavanomaista koulua. Mainitut seikat puolestaan aiheuttavat syrjäytymistä ja ajautumista yhteiskunnan ulkopuolelle. Kaikki edellä mainitut ovat erityisen vastenmielisiä ja haitallisia ilmiöitä, jotka pitää voida ehkäistä ja poistaa. Koulukiusaaminen on käsite, jota ei lakitasoisesti ole määritelty missään. Sanana se on vähättelevä ja harmittomia mielikuvia luova ilmaisu. On kuitenkin niin, että ilmiöt, joita kutsutaan koulukiusaamiseksi ovat erityisen vakavia ja hyvinvoinnin kannalta äärimmäisen haitallisia. Rikos on tapahtunut, kun rikokseksi määritellyn teon tunnusmerkistö on täyttynyt, teko on tahallinen ja tekijä on rikos-oikeudellisessa vastuussa. Koulukiusaamiseksi kutsutut teot täyttävät lähes poikkeuksetta jonkun rikoksen tunnusmerkistön ja ne ovat aina tahallisia. Usein rikos ei kuitenkaan täyty kokonaan, koska tekijät eivät ole alle 15-vuotiaina rikosoikeudellisessa vastuussa, heille ei siten voida langettaa myöskään rikosoikeudellista rangaistusta. Vaikka tekijän rikosoikeudellisen vastuun puuttumisen johdosta rikos ei koulukiusaamiseksi kutsuttujen tekojen yhteydessä täysin täytykään ei tekoja pidä väheksyä sen takia. Tekoja on koulukiusaamisen sijaan kutsuttava kouluissa tapahtuviksi lainvastaisiksi teoiksi koska ne jo mainitulla tavalla yleensä täyttävät jonkin rikoksen tunnusmerkistön ja ovat tahallisia. Tekoja ei siksi voi, eikä varsinkaan saa piilotta epämääräisen ja virallisesti määrittelemättömän koulukiusaaminensanan taakse. Mainitsen esimerkkinä sen, että jos joku joutuu pahoinpitelyn uhriksi yleisellä tai yksityisellä paikalla, seuraa siitä yleensä rikosilmoitus. Kuinka vastaava teko voisi tapahtua koulun alueella siten, että sitä kutsuttaisiin vain epämääräisesti koulukiusaamiseksi? Meidän on voitava lisätä lasten ja nuorten hyvinvointia ehkäisemällä ja poistamalla koulukiusaamiseksi kutsutut, kouluissa tapahtuvat lainvastaiset teot. Ensimmäinen askel on se, että tunnistamme ongel-

2 man ja alamme hakea siihen aktiivisesti ratkaisua. Uskon, että puhumalla koulukiusaamisen sijaan teoista niiden oikeilla nimillä saamme vanhemmat nykyistä huomattavasti tehokkaammin mukaan ehkäisemään ennalta kouluissa tapahtuvia lainvastaisia tekoja. Valtuustoaloite Valtuustoaloitteessani on neljä alakohtaa. Ehdotan, että: 1) Imatralla lopetetaan sanan koulukiusaaminen käyttö kokonaan ja ryhdytään sen sijaan puhumaan kouluissa tapahtuvista lainvastaisista teoista 2) Vanhemmille ilmoitetaan koulussa tapahtuneesta lainvastaisesta teosta heti sellaisen tapahduttua ja teon oikealla nimellä, esimerkiksi siten, että kerrotaan, että on tapahtunut lainvastainen teko, joka täyttää pahoinpitelyrikoksen, varkausrikoksen, kunnianloukkausrikoksen, laittoman uhkauksen tms. tunnusmerkistön jne. 3) Koulussa tapahtuneeseen lainvastaiseen tekoon syyllistynyt motivoidaan reaaliaikaisella puuttumisella ja luotettavalla tavalla luopumaan tosiasiallisesti toiminastaan siten, että se joukko tai ryhmä, joka on ollut läsnä teon tapahtuessa saa heti tiedon myös lainvastaisen teon keskeyttämisestä ja luopumislupauksesta 4) Puuttumistyyli ja sen ankaruus sekä toiminnasta luopumisen sitouttaminen tehdään porrastetusti tekijän ikä ja teon tahallisuuden aste huomioon ottaen Valtuustoaloitteen perustelut Kouluissa tapahtuvat lainvastaiset teot on saatava kokonaan ehkäistyä. Koulussa tapahtuvien, pitkään jatkuvien lainvastaisten tekojen kohteeksi joutuva oppilas on merkittävässä syrjäytymisvaarassa ja sitä kautta vaarassa ajautua yhteiskunnan ulkopuolelle, jopa rikolliseksi itsekin. Kouluissa tapahtuvat lainvastaiset teot ovat omiaan aiheuttaman valtavan määrän pahoinvointia ja mielenterveydellisiä ongelmia nuorten keskuudessa. Mainituista ongelmista johtuvien mielenterveyspalveluiden järjestäminen on kallista. Tekojen oikeiden nimien käyttäminen aktivoi vanhempia ehkäisemään lainvastaisia tekoja kouluissa epämääräisen, virallisesti määrittelemättömän koulukiusaaminen-sanan sijaan. Kukaan ei varmuudella halua sitä, että oma lapsi syyllistyy lainvastaiseen tekoon. Koulussa tapahtuvan lainvastaisen teon uhrin perheen on helpompi käsitellä asiaa, kun teolla on oikea ja konkreettinen nimi. Uhrin ja hänen huoltajansa on myös helpompi viedä asia esimerkiksi poliisitutkintaan, kun puhutaan teosta sen oikealla nimellä.

3 Koulujen henkilökunnan ei tarvitse epäillä kykyään tekojen tunnistamisen osalta. Apua tilanteiden tunnistamiseen saa helposti rikoslaista tai konsultoimalla allekirjoittanutta kulloinkin esillä olevassa asiassa. Ehdottamani menettely tuo varmuudella myös valtakunnallista näkyvyyttä ja antaa Imatrasta kuvan ratkaisuhakuisena sekä hyvinvointia korostavana kaupunkina. Lopuksi Maailman on perustuttava totuuteen ja meidän on saatava turvattua meille kaikkein tärkeimpien ihmisten, lastemme, koulunkäynti ja koulutie siten, ettei pelolle ole sijaa." Päätös: Kaupunginvaltuusto päätti puheenjohtajan esityksestä ja hallintosäännön 89 :n mukaisesti lähettää valtuustoaloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. KH Kj:n ehdotus: Päätös: Valmistelija: Kaisa Heino Asia päätetään saattaa valmisteluun hyvinvointi- ja koulutuspalvelujen vastuualueelle siten, että asia saatetaan kaupunginhallitukselle käsiteltäväksi mennessä. Hyväksyttiin. Tämän kokouksen käsittely: Valmistelija: Kaisa Heino Opetuspalveluiden päällikkö Minna Rovion koostama selvitys: Opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman työryhmän loppuraportti: Kiusaamisen ehkäisty sekä työrauhan edistäminen varhaiskasvatuksessa, esi- ja perusopetuksessa sekä toisella asteella Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti työryhmän pohtimaan kiusaamisen ehkäisyä ja koulurauhaa (Dnro 66/040/2016). Työryhmän tehtävä kattoi varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen sekä toisen asteen koulutuksen. Työryhmän väliraportti julkaistiin (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:12). Väliraportin jättämisen jälkeen työryhmä jatkoi työskentelyä toimenpide-ehdotusten muodostamiseksi. Työryhmän työskentelyssä huomioitiin vuonna 2014 voimaan tulleet lakimuutokset, joilla pyrittiin parantamaan työrauhaongelmien ennaltaehkäisyä. Muutoksessa täsmennettiin säännöksiä opettajien toimivallasta puuttua kiusaamiseen ja häiritsevään käyttäytymiseen. Lisäksi oppilaskunnat vakiinnutettiin toisen asteen koulutukseen ja

4 perusopetukseen. Vuonna 2014 voimaan tuli myös uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013), jonka tavoitteena oli ennaltaehkäistä ongelmien syntymistä ja edistää oppilaitosyhteisöjen hyvinvointia. Työryhmän loppuraportti sisältää työryhmän laatimat kehittämisehdotukset, kuvauksen kiusaamisesta ilmiönä sekä lainsäädäntökatsauksen kiusaamiseen liittyen. Lisäksi tässä loppuraportissa tarkastellaan varhaiskasvatusympäristöjen, koulujen ja oppilaitosten toimintakulttuuria kiusaamisen ehkäisyssä ja työrauhan edistämiseksi tehtävässä työssä. Työryhmän tehtävänä oli tehdä esitykset kiusaamiseen puuttumisesta sekä hyvinvointia ja työrauhaa edistävistä toimista. Työryhmä tuo raportissaan esille kehittämisehdotuksia, jotka liittyvät muun muassa lainsäädännön muutostarpeisiin, toimintakulttuurin muutokseen ja monialaisen yhteistyön kehittämiseen sekä informaatio-ohjaukseen. Työryhmän ehdotuksilla pyritään turvaamaan jokaisen lapsen ja nuoren turvallisuus ja hyvinvointi hänen osallistuessa varhaiskasvatukseen, opetukseen tai koulutukseen: Edellä viitatun esityksen pohjalta on Imatralla myös aloitettu syksyllä 2017 aktiivinen toimintamalli kiusaamiseen puuttumiseksi. Oikeudellista taustaa Rikosoikeudellisesti katsoen rikos on teko, joka täyttää rikoslaissa määritellyt rikoksen tunnusmerkit. Rikos on joko lainvastainen teko tai laissa määritellyn velvoitteen tekemättä jättäminen. Myös rikoksen yritys, edistäminen ja siihen yllyttäminen tai avunanto rikokseen voivat olla rangaistavia. Teon on oltava tahallinen tai tuottamuksellinen täyttääkseen rikoksen tunnusmerkistön. Monet teot ovat kuitenkin sellaisia, että ne loukkaavat henkilöä, mutta ne eivät täytä rikosoikeudellista rikoksen määritelmää. Rikoksen tekijän, jotta häneen voidaan kohdistaa rikosoikeudellinen seuraamus, tulee olla 15 vuotta täyttänyt ja syyntakeinen. Perusopetuslaki /628 määrittelee kouluissa käytetyistä rangaistuksista: 35 a Kasvatuskeskustelu Oppilas, joka häiritsee opetusta tai muutoin rikkoo koulun järjestystä, menettelee vilpillisesti tai kohtelee muita oppilaita tai koulun henkilökuntaa epäkunnioittavasti tai heidän ihmisarvoaan loukkaavasti, voidaan ensisijaisena toimenpiteenä määrätä osallistumaan yhteensä enintään kaksi tuntia kestävään kasvatuskeskusteluun. Kasvatuskeskustelu voidaan järjestää kerralla tai useammassa osassa koulupäivän aikana tai sen ulkopuolella.

5 Kasvatuskeskustelussa yksilöidään toimenpiteeseen johtanut teko tai laiminlyönti yhdessä oppilaan kanssa ja tarvittaessa selvitetään laajemmin käyttäytymisen syyt ja seuraukset sekä keinot koulussa käyttäytymisen ja oppilaan hyvinvoinnin parantamiseksi. Kasvatuskeskusteluun määrää koulun opettaja tai rehtori. Kasvatuskeskustelu tulee kirjata ja siitä tulee ilmoittaa oppilaan huoltajille. Huoltajalle tulee varata mahdollisuus osallistua kasvatuskeskusteluun tai osaan siitä, jos se 2 momentissa esitetty huomioon ottaen katsotaan tarpeelliseksi 36 Kurinpito Kurinpitokeinoina käytetään jälki-istuntoa, kirjallista varoitusta ja määräaikaista erottamista. Koulukiusaamissanan käytön lopettaminen Koulukiusaaminen -sanan käyttö ei ole tarkoituksenmukaista. Kiusaamista tapahtuu monessa muussakin yhteydessä kuin koulussa. Koulukiusaamissanan käyttö voidaan Imatralla lopettaa. Ennaltaehkäisevä toiminta ja asiaan puuttumisen mallit Imatralla Imatralla on käytössä kaikissa yksiköissä yhteneviä ja monenlaisia ennaltaehkäiseviä keinoja, joilla toteutetaan Opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman työryhmän esittämiä toimenpiteitä. Suunnitelmat ja toimintamallit löytyvät turvallisuuskansiosta sekä yksiköistä. Kaikilla yksiköillä on olemassa hyvinvointilautakunnan hyväksymät järjestyssäännöt. PIKI-toimintamallin avulla tunnistetaan ja ehkäistään kiusaamista kotona ja varhaiskasvatuksen ryhmissä. Tavoitteena on vahvistaa erityisesti lasten vuorovaikutus- ja tunnetaitoja. Kiusaaminen voi vahingoittaa lapsen tervettä ja turvallista kasvua ja kehitystä. Siksi on välttämätöntä, että sen ehkäiseminen aloitetaan riittävän varhain, jo pienten lasten parissa. Siitä huolimatta, että ihminen on lähtökohtaisesti sosiaalinen ja hyväntahtoinen muita kohtaan, toisten kanssa toimiminen voi joskus olla vaikeaa. Se on kuitenkin taito, jonka voi oppia ja jota voi harjoitella. Jokaisella lapsella on oikeus suojaan kiusaamiselta, mutta myös muita kiusaavalla lapsella on oikeus oppia olemaan kiusaamatta. PIKI-toimintamalli perustuu ajatukseen siitä, että pienten lasten kiusaamisessa on kyse puutteista vuorovaikutus- ja itsesäätelytaidoissa. Nämä ovat opittavissa olevia taitoja. PIKIssä muistetaan, että kukaan ei synny kiusaajaksi tai ilkeäksi, vaan kiusaaminen on opittu toimintatapa. PIKIssä kiusaamisella tarkoitetaan ryhmässä tapahtuvaa loukkaavaa ja vahingoittavaa vuorovaikutusprosessia, joka ajan myötä johtaa jonkun tai joidenkin sulkemiseen yhteisön ulkopuolelle. Tukioppilastoiminnan tavoitteena on edistää toiset huomioivaa käyttäytymistä, luoda koulun yhteishenkeä, torjua yksinäisyyttä ja lisätä nuorten osallisuutta koulussa.

6 Kiusaamisen ehkäiseminen on yksi keskeisimpiä tukioppilastoiminnan tavoitteita. Kiusaaminen on ryhmäilmiö, jossa ryhmän jäsenillä on ratkaiseva rooli siinä, pääseekö kiusaaminen jatkumaan vai ei. Uhrin puolustaminen vähentää kiusaajan saamaa valta-asemaa ryhmässä. Tukioppilaat voivat omalta osaltaan vaikuttaa ryhmädynamiikkaan huomioimalla kaikki oppilaat ja osoittamalla, etteivät hyväksy kiusaamista. Kiusaamisen kohteeksi joutuneen auttaminen voi olla pieniä eleitä ja tekoja; tervehtimistä käytävällä, rohkaiseva hymy ja kutsu osallistumaan yhteiseen tekemiseen tukaritunnilla, kuulumisten kysymistä ruokalassa. Samalla tukioppilaat voivat toimia esimerkkinä muille, jolloin koko ryhmään ja kouluyhteisöön voi levitä selvä kiusaamista vähentävä ilmapiiri. Tukioppilaiden toiminta kiusaamisen torjumiseksi perustuu ennaltaehkäisyyn, jossa keskitytään vahvistamaan koko yhteisön hyvinvointia. Myönteisille tavoitteille rakentuvan ennaltaehkäisevän työn lähtökohtana on luoda kouluun ilmapiiri, jossa minkäänlainen toista loukkaava kohtelu ei ole sosiaalisten normien mukaan hyväksyttyä. Kiusaamista koskevien seurausten, sääntöjen ja rangaistusten sijaan huomio kiinnittyy vuorovaikutussuhteiden tukemiseen sekä oppilaiden oman toiminnan tukemiseen ja mahdollistamiseen niin, että jokainen oppilas voi tuntea itsensä tärkeäksi kouluyhteisön jäseneksi. Kiusaamisen lisäksi koulussa esiintyy paljon muutakin huonoa loukkaavaa kohtelua, joka vaikuttaa kiusaamisen lailla oppilaiden viihtymiseen ja hyvinvointiin koulussa. Tällaisia ovat ikävät yksittäiset teot tai kouluun muodostuneet epäviralliset normit, jotka rajoittavat oppilaiden toimintamahdollisuuksia. Jos loukkaavaan kohteluun ei puututa eikä siitä puhuta koulussa, kehittyy siitä ennen pitkään kiusaamista. Myönteisiin tavoitteisiin hyvinvoinnin tukemiseen ja jokaisen vastuuta korostavaan ilmapiiriin keskittymällä voidaan ehkäistä myös muita kiusaamiseen limittyviä ilmiöitä, kuten syrjintää, häirintää ja vihapuhetta. Tukioppilaiden kanssa on tärkeä pohtia, miten monin tavoin kiusattua oppilasta voi tukea. Kaikki oppilaat eivät ole sellaisia, että he voisivat mennä kiusaamistilanteessa suoraan väliin selvittämään tilannetta. Eikä näin tarvitse ollakaan. Menemällä väliin oppilas asettaa myös itsensä alttiiksi kiusaamiselle. Suora puuttuminen voi joskus olla vaarallistakin. Tilanteiden jälkeen kiusattua voi tukea ystävällisellä käytöksellä, huomioimalla pienin teoin, vaikkapa kysymällä kuulumisia käytävällä. Tukioppilaiden yhteisöllisyyttä edistävä toiminta tiivistää parhaimmillaan yhteisöä niin, että ryhmän ulkopuolelle jäänyt tai kiusaamista kokenut oppilas voi tuntea kuuluvansa porukkaan. Kiusaamisen vastaisessa työssä oppilaiden omaehtoisen hyvää yhteishenkeä edistävän toiminnan arvo on nimenomaan siinä, että se tarjoaa mahdollisuus kohtaamisiin ja oppilaiden välisen positiivisen

7 vuorovaikutuksen vahvistamiseen. Tukioppilaita tuleekin haastaa pohtimaan, miten heidän järjestämästään toiminnasta luotaisiin mahdollisimman hyvin sellaista, että kaikki voisivat osallistua ja tuntea kuuluvansa osaksi ryhmää. Imatralla on tukioppilaita kaikissa koulukeskuksissa 8. ja 9.- luokkalaisia oppilaita sekä valtakunnallisena pilottina myös alaluokilla luokkalaisia oppilaita. VERSO -vertaissovittelu on ratkaisukeskeisyyteen pohjautuva menetelmä, joka tuo vaihtoehtoisen ja vapaaehtoisen tavan ratkaista oppilaiden välisiä ristiriitoja koulun arkipäivässä. Menetelmän tarkoituksena on oppilaiden vuorovaikutustaitoja edistämällä vähentää koulujen toimintahäiriöitä. Vertaissovittelulla puututaan mieltä pahoittavaan toimintaan mahdollisimman varhain. Vertaissovittelu on menetelmänä yksinkertainen selkeä kaava, jonka mukaisesti osapuolia hieman vanhemmat sovittelijoiksi koulutetut oppilaat auttavat osapuolina olevia oppilaita löytämään itse ratkaisun ristiriitaansa. Sovittelun aikana osapuolet saavat kertoa oman näkemyksensä tapahtuneesta, kuvata tuntemuksiaan ja pohtia eri ratkaisuvaihtoehtoja. Kaavaa noudattamalla ristiriidan osapuolet etenevät lopulta sovittelijaoppilaiden avulla sopimukseen, jonka toteutumista seurataan. Vertaissovittelu tukee koulun muita yhteisöllisiä toimintatapoja ja luo väylän oppilaiden osallisuudelle. Tuoreiden kyselytulosten mukaan vertaissovitteluiden myötä on opittu mm. arjen ihmissuhdetaitoja, erilaisuuden ymmärtämistä, kulttuurien kohtaamisia ja rauhanrakennusta. Imatralla on kaikki yksiköt perusopetuksessa jokaisella luokkatasolla mukana VERSO toiminnassa. Koulukeskuksissa on koulutetut ohjaajat ja oppilaat. KiVa Koulu toimintamalli KiVa-ohjelma on kiusaamisen vastainen ohjelma, jota Imatra käyttää yksiköissä. KiVa Koulun on todettu vähentävän kiusaamista ja lisäävän kouluhyvinvointia. Toimintamalli on edelleen yhtenä välineenä myös Imatran kiusaamisen vastaisessa työssä. Mallia käytetään kouluissa sillä mallilla, joka on opittu opetusministeriön kehittämistoimenpiteen toimenpideohjelma aikana. Yhteisöllinen ja yksilökohtainen opiskeluhuolto Imatran esiopetuksissa ja koulukeskuksissa toteutetaan yhteisöllistä ja yksilökohtaista opiskeluhuoltoa. Yhteisöllinen opiskeluhuolto on ennalta ehkäisevää työtä. Siinä suunnitellaan ja toteutetaan päiväkodinjohtajan/rehtorin johdolla koko luokan, koulun ja/tai koulupolun hyvinvointia edistäviä toimenpiteitä, esim. vuorovaikutustaitoja ja oppimista edistävän ilmapiirin luomista.

8 Yksilökohtaisella opiskeluhuollolla tarkoitetaan yksittäiselle opiskelijalle annettavia koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluja sekä opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja. Tapauskohtaisesti koottavassa monialaisessa asiantuntijaryhmässä voidaan käsitellä yksittäistä opiskelijaa koskevaa asiaa. Asiantuntijaryhmään voivat osallistua opiskelijan tai huoltajan luvalla esim. huoltajat, luokanopettaja, koulupsykologi, koulukuraattori, terveydenhoitaja, erityisopettaja ja koulun ulkopuolisen tahon edustaja. Yksilökohtainen opiskeluhuolto on vapaaehtoista. Yksilökohtainen opiskeluhuolto on erinomainen tapa puuttua kiusaamiseen ja tehdä suunnitelma yhdessä huoltajien ja oppilaan kanssa siitä, miten kukakin konkreettisesti yhdessä toimii sen poistamiseksi. TLP Lp-keskustelut Toimiva lapsi & perhe -työn päämääränä on tukea lapsen/nuoren hyvää kehitystä ja ehkäistä yli sukupolvien siirtyviä ongelmia. Työtä tehdään tilanteissa, joissa vanhemmuuden voimavaroja verottaa jokin iso tekijä perheen arjessa, esimerkiksi vanhemman vakava fyysinen sairaus, mielenterveys- tai päihdeongelma, vankeus tai lapsen käyttäytymiseen tai tunne-elämään liittyvät vaikeudet kuten kiusaaminen tai ahdistus. Työssä rakennetaan lasten hyvinvointia tukevia ja ongelmia ehkäiseviä palvelurakenteita yhdessä eri organisaatioiden kanssa. Valtakunnallisen kouluttaja- ja toimijaverkoston kanssa kehitetään ja juurrutetaan lapsikeskeistä työtä kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon perus- ja erityispalveluihin, kasvatus- ja opetuspalveluihin, työvoimahallintoon sekä rikosseuraamustyöhön yhdessä organisaatioiden kanssa. Työ tapahtuu konsultoimalla organisaatioiden strategiatyössä ja hallinto- ja vastuujärjestelmän kysymyksissä sekä toteuttamalla menetelmäkoulutuksia ja tukemalla väestölle tiedottamisessa. Kehittämisohjelmia arvioidaan tutkimuksellisin menetelmin.imatralla on toimenpideohjelma, jonka perusteella Lapset/Nuori puheeksi keskustelu tehdään kaikille alle 3-vuotiaille, 1.-ja 7.-luokan huoltajille. Poliisiyhteistyön tehostaminen kasvatus- ja opetuspalveluissa Imatran kaupungin toimenpideohjelman toimenpiteen 2b Poliisin ja peruspalveluiden yhteistyön kehittäminen on tärkeä osa tämän aloitteen kokonaisuutta. Yksiköstä ollaan aktiivisesti yhteydessä poliisiin ja yhdessä järjestetään valmistelussa olevan asian osalta vanhempaintilaisuuksia, lapsi- ja nuori tilaisuuksia ja poliisi on mukana myös tarvittaessa määriteltäessä lainvastaisen teon vakavuutta. Jatkotoimenpiteet Tarkoituksenmukaista on, että Imatran kaupungille luodaan selkeä toimenpidemalli, jolla puututaan lasten ja nuorten hyvinvointia uhkaaviin tapahtumiin. Toimintamallien avulla pyritään poistamaan koulukiusaamiseksi kutsutut, kouluissa tapahtuvat lainvastaiset teot sekä määrittelemään perusopetuslakiin tai rikoslakiin pohjautuvat seuraamusmenettelyt.

9 Kaikista toteutetuista seuraamustoimenpiteistä tehdään merkintä Wilmaan tai ollaan suoraan välittömästi yhteydessä huoltajiin riippuen siitä minkä tasoinen toimenpide on kyseessä. Ennaltaehkäisevien mallien ja lainvastaisen teon osalta järjestään ensi lukuvuoden aikana koulutusta ja tiedotustilaisuuksia varhaiskasvatuksen ja opetuspalveluiden henkilöstölle. Varhaiskasvatuksen päällikkö Minna Leinosen selvitys: Varhaiskasvatuksessa pyritään kiinnittämään huomiota kiusaamiseen välittömästi kun se huomataan. Alle kouluikäisten lasten vuorovaikutustaidot ovat vasta kehittymässä, eivätkä lapset vielä ole omaksuneet kiusaajan tai kiusatun toimintatapoja ja siksi kiusaamista on vaikea nimetä. Pienten lasten kiusaamisessa on kyse puutteista vuorovaikutus- ja itsesäätelytaidoissa. Nämä ovat opittavissa olevia taitoja. Jokaisella lapsella on oikeus suojaan kiusaamiselta, mutta myös muita kiusaavalla lapsella on oikeus oppia olemaan kiusaamatta. Varhaiskasvatuksessa kiusaamista ehkäistään vaikuttamalla lapsiryhmän toimintaan, luomalla turvallinen ilmapiiri ryhmään sekä vahvistamalla vuorovaikutustaitoja. Lapsi on lähtökohtaisesti sosiaalinen ja hyväntahtoinen muita kohtaan, mutta toisten kanssa toimiminen voi joskus olla vaikeaa. Se on kuitenkin taito, jonka voi oppia ja jota voi harjoitella. Varhaiskasvatuksessa kiusaamisen ehkäisy on osa arjen pedagogiikkaa, joka muuttuu ja muotoutuu ryhmän ja lasten taitojen mukaan. Varhaiskasvatuksessa tulee puuttua ei-toivottuun käyttäytymiseen, on se sitten uuden toimintamallin oppimista, itsesäätelyn opettelua tai kiusaamista, Vs. kj:n päätösesitys: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että valtuusto merkitsee tiedoksi edellä olevat hyvinvointi- ja koulutuspalvelujen palvelupäälliköiden selvitykset aloitteessa tarkoitetussa asiassa, sekä merkitsee aloitteen loppuunkäsitellyksi. Vs. kj:n kokouksessa tekemä täydennetty päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että valtuusto merkitsee tiedoksi edellä olevat hyvinvointi- ja koulutuspalvelujen palvelupäälliköiden selvitykset aloitteessa tarkoitetussa asiassa sisältäen linjauksen siitä, että koulukiusaamissanan käyttöä Imatran kaupungissa vältetään jatkossa, sekä merkitsee aloitteen loppuunkäsitellyksi. Päätös: Hyväksyttiin vs. kj:n kokouksessa tekemä täydennetty päätösehdotus.