Kiireettömyys Turvallisuus Aito välittäminen Avoimuus Lapsilähtöisyys

Transkriptio

1 Puistolan päiväkoti Oy Päivitetty Kettukallion päiväkoti VUOSISUUNNITELMA toimikausi Kiireettömyys Turvallisuus Aito välittäminen Avoimuus Lapsilähtöisyys Laulu on läsnä arjessamme. Liikunta on iloa. Leikki on toimintamme keskiössä. Luonto on luova toimintaympäristömme.

2 2 Perustehtävä ja arvot Kettukallion päiväkoti tarjoaa laadukasta, kodikasta ja lämminhenkistä päivähoitoa perheille, jotka arvostavat sopivankokoisen päiväkodin tuttua ja turvallista ilmapiiriä. Musiikki, liikunta, leikki ja ulkoilu ovat tärkeä osa toimintaamme. Toimintaympäristömme on turvallinen, kiireetön ja lasta kuunteleva. Päiväkotimme toimintaa ohjaavat arvot ovat lapsilähtöisyys, avoimuus ja aito välittäminen. Päiväkodin toiminta perustuu valtakunnallisiin varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin sekä Kajaanin paikalliseen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Arvot toimintatapoina Toiminnan suunnittelussa tavoitteemme on kaikin puolin hyvinvoiva lapsi. Päiväkotimme tilat antavat mahdollisuuden tehdä erilaisia oppimisympäristöjä ja leikkitilat muuntuvat ottaen huomioon lasten osallisuuden toimintaan. Lapsilähtöisyys näkyy toiminnassamme siten, että aikuinen pysähtyy kuuntelemaan mitä sanottavaa lapsella on. Lasta kuunnellaan aidosti, aktiivisesti ja läsnäolevasti. Avoimuus on päiväkodissamme puhumista asioista rehellisesti ja välittömästi, huolien esille tuomista sekä positiivisten asioiden korostamista. Aito välittäminen on aidosti kiinnostusta lasta ja hänen perhettään kohtaan. Turvallisuus taataan ja yhdessä luodaan ilmapiiri, jossa kaikkien on hyvä olla. Kiireettömyys on asioihin, tilanteisiin ja tapahtumiin pysähtymistä.

3 3 Sisällys KETTUKALLION PÄIVÄKODIN TAVOITTEET- 4 kasvuteemaa... 4 Kokonaisvaltainen asiakastuntemus... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Saavutettavuuden parantaminen... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Positiivinen mielikuva... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Osaavat työntekijät... 5 MONITAHOARVIOSTA NOUSSEET VAHVUUDET JA KEHITTÄMISKOHTEET... 6 PEDAGOGISEN TOIMINNAN VIITEKEHYS... 7 Varhaiskasvatuksen arvoperusta... 8 TIIMISOPIMUS Leikki Ajattelu ja oppiminen (2.7) Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (2.7) Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (2.7) Monilukutaito ja tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (2.7) Osallistuminen ja vaikuttaminen (2.7) Kielten rikas maailma (4.5) Ilmaisun monet muodot (4.5) Minä ja meidän yhteisömme (4.5) Tutkin ja toimin ympäristössäni (4.5) Kasvan, liikun ja kehityn (4.5) Eri kieli- ja kulttuuriryhmien varhaiskasvatuksen toteuttamista (4.7) Pedagogisen toiminnan arviointi ja kehittäminen (7.1)... 24

4 4 KETTUKALLION PÄIVÄKODIN TAVOITTEET- 4 kasvuteemaa Kokonaisvaltainen asiakastuntemus - Huomioidaan monimuotoinen ja muuttuva asiakasnäkökulma toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa - Vahvistetaan vanhempien osallisuutta varhaiskasvatuksen arjessa - Perheiden ja lasten tarpeet ja toiveet huomioidaan - Aktiivinen tiedonkulku vanhempien kanssa - Kasvatuskumppanuus Näin toimimme: - Aloituskeskustelut vanhemmille - Kannustetaan vanhempia avoimuuteen ja välittömään palautteenantoon - Huomioidaan lapsilta ja perheiltä saatu palaute ja palautteeseen reagoidaan - Erilaiset toiminta-iltapäivät asiakasperheiden kanssa - Vanhempien kanssa keskustellaan päivittäin lapsen tuonti- ja hakutilanteessa sekä puhelimitse ja sähköisesti tarvittaessa. - Käytössä TinyApp-sovellus, kuukausitiedotteet - Joka viikko laaditaan toimintaa ohjaava ohjelma, joka löytyy päiväkotimme eteistilojen seinältä - Vanhempien kasvatustyötä tuetaan tietoisesti Saavutettavuuden parantaminen - Toiminnasta tiedotetaan. Tiedotuskanavat: Facebook-sivu, nettisivut keskustelu Näin toimimme: - Tiedotetaan tapahtumista - Nettisivuja päivitetään

5 Positiivinen mielikuva - Tuodaan näkyvyyttä puhtaasta luonnosta ja vaihtuvista vuodenajoista 5 - Noudatamme kestävän kehityksen periaatteita - Ohjaamme lapsia hyviin tapoihin ja yhteisvastuullisuuteen ja ympäristön kunnoittamiseen - Lapsille syntyy tietoisuus omasta kotikaupungistaan - Lapsi on tärkeä juuri sellaisena kuin on - Päiväkotiimme on lapsilla ilo tulla liikkumaan, laulamaan ja leikkimään Näin toimimme: - Osallistutaan paikalliseen lastentoimintaan mahdollisuuksien mukaan - Teemme retkiä lähimetsään, pysähdymme tutkimaan luontoa ja sen muutoksia - Tutustumme kotikaupunkiimme tekemällä retkiä - Vaalitaan hyvää ilmapiiriä päiväkodissamme - Jokainen on vastuussa myönteisen kuvan luomisesta ulkopuolisille - Tuetaan lapsiperheiden hyvinvointia, tuottamalla laadukasta, vuorovaikutuksellista varhaiskasvatusta huomioiden perheiden tarpeet. Joskus tukeminen lähtee hyvin pienistäkin teoista, kuten kysymällä Mitä kuuluu? Osaavat työntekijät - Työntekijöiden osaaminen ja ammattitaito mahdollistavat ja tukevat päiväkodin toimintaa ja yritystoiminnan kehittymistä - Otamme opiskelijoija oppimaan ja tutustumaan päiväkodin toimintaan - Vaalitaan hyvää ja työkaveria arvostavaa sekä luottamuksellista työyhteisön ilmapiiriä Näin toimimme: - Kannustamme henkilöstöä kouluttautumaan - Tulevana toimintakautena on tarkoituksena osallistua erilaisiin henkilökunnan ammattiosaamista ja taitoa lisääviin koulutuksiin (mm. Leikki kipinöi, ensiapu- ja turvallisuuskoulutukset, Kasvatustieteen perusopinnot, Sukupuolisensitiivisyys varhaiskasvatuksessa) - Siirrämme / tuomme koulutuksissa ollutta ja opittua tietoa / taitoa / materiaalia muidenkin työntekijöiden hyödynnettäväksi - Kehityskeskustelut henkilökunnalle - Henkilökunnan kokoukset ja palaverit säännöllisesti - Pidämme joka viikko tiimipalaverin, jossa suunnitellaan seuraavan viikon toimintaa - Toiminnan suunnittelussa hyödynnetään työntekijöiden vahvuusalueita - Sitoudumme ohjaamaan ja perehdyttämään opiskelijoita / harjoittelijoita

6 6 MONITAHOARVIOSTA NOUSSEET VAHVUUDET JA KEHITTÄMISKOHTEET Yksikkömme vahvuudet - Pieni ja toimiva tiimi, hyvät vuorovaikutustaidot - Henkilöstön monipuolinen osaaminen ja ammattitaito Näin toimimme - Jokainen saa ideoida ja tuoda omia vahvuuksiaan työhönsä - Työntekijät tulevat kuulluksi - Vaalitaan avoimuutta ja välitöntä palautteenantoa - Positiivisen ilmapiirin ylläpitäminen Yksikkömme kehittämiskohteet - Uudehko yritys hakee vielä yhteistä uomaansa, jatkuva kehittyminen ja ammattitaidon kasvaminen - Johtajuuden vahvistaminen - Pedagogisen osaamisen lisääminen Näin toimimme - Tarkkailemme ja arvioimme toimintaa ja kehitämme sekä itseämme työntekijöinä, että yhteisiä toimintatapoja

7 7 PEDAGOGISEN TOIMINNAN VIITEKEHYS Kuva: Opetushallitus

8 8 Varhaiskasvatuksen arvoperusta Lapsuuden itseisarvo Miten arvo näkyy toiminnassamme: - Lapsuuden kunnioittaminen ja lapsen kuunteleminen o Jokaisella lapsella on oikeus hyvään lapsuuteen o Jokainen lapsi on ainutlaatuinen ja hänellä on oikeus tulla kuulluksi, nähdyksi, ymmärretyksi ja huomioon otetuksi o Toimitaan jokaisen lapsen tarpeiden pohjalta - Jokaisen lapsen mahdollisuus vaikuttaa toimintaan - Jokaisella lapsella on oltava turvallinen ja hyvä olo päiväkodissa Ihmisenä kasvaminen Miten arvo näkyy toiminnassamme: - Lapsen henkilökohtainen huomioiminen - Lapsen henkilökohtaisten vahvuuksien löytäminen ja kannustaminen sekä rohkaiseminen niissä Lapsen oikeudet Miten arvo näkyy toiminnassamme: - Lapset tulevat nähdyksi ja kuulluksi ja lapsilla on oikeus mielipiteiden ilmaisemiseen - Lapsi tulee ymmärretyksi niillä ilmaisun keinoilla, joita hänellä on - Lapselle on oikeus jokapäiväiseen leikkiin, päiväkodissamme vapaalle leikille on aikaa päivittäin ja sen turvaamiseksi se on sisällytetty päiväohjelmaan. - Lapsella on oikeus kaikenlaisiin tunteisiin ja hän saa käydä niitä läpi turvallisesti aikuisen kanssa. - Lasta kannutetaan, kehutaan onnistumisista

9 9 Yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja moninaisuus Miten arvo näkyy toiminnassamme: - Annetaan jokaiselle lapselle mahdollisuus osallistua - Henkilökunta luo moninaisuutta ja jokaista ihmistä kunnioittavaa ilmapiiriä Perheiden monimuotoisuus Miten arvo näkyy toiminnassamme: - Perheiden tarpeiden huomioinen ja toiveiden kuunteleminen - Perheen voimavarojen tukeminen - Perheiden arvostus, lapsi kokisi että hänen perheensä olisi arvokas ja hän tärkeä osa omaa perhettään - Avoin vuorovaikutus Terveellinen ja kestävä elämäntapa Miten arvo näkyy toiminnassaame: - Valmistamme päiväkodilla itse ravitsemussuositusten mukaista kotiruokaa - Kannustamme lapsia monipuoliseen ruokavalioon - Lapsilla on luontainen tarve liikkua, johon annamme lapsille mahdollisuuksia päivittäin - Ulkoilu on tärkeä osa päiväämme, ulkoillaan säällä kuin säällä.

10 10 TIIMISOPIMUS TIIMIN NIMI: Kettukallion tiimi TIIMIN JÄSENET: Sanna Vanhala Lto, Tiina Pasanen yrittäjä Lh, Maiju Ristiniemi Lh, Mervi Turunen Lh, Irene Saxlund PäiväkotiTT Minna Keränen Kasvatustieteen maisteri TIIMIN VETÄJÄ: Sanna MUUT VASTUUALUEET: Sanna Musiikkipedagodiikka Tiina Liikuntavastaava, Päiväkodin hallinnolliset tehtävät Maiju Taidevastaava, Lääkehoidon vastaava, Työsuojeluvaltuutettu, Luovan toiminnan ohjaus, TVT-vastaava Mervi Kädentaidot Irene Ruokahuolto- ja puhtaanapito Minna Päiväkodin johtaja TIIMIN KÄYTÄNTEET, SOPIMUKSET JA YHTEISET PELISÄÄNNÖT: o o o o o Joustavuus muuttuvissa tilanteissa Avoimuus, suora tiedonkulku Työtehtäviä jaetaan jokaiselle tasaisesti, työtehtäviä ja vastuualueita työvuorojen mukaan (aamu, väli, ilta) Huomioidaan jokaisen vahvuusalueet toiminnassa Sovitaan yhteisistä toimintatavoista, puututaan epäkohtiin yhdessä asiaa pohtien

11 11 Leikki Leikkiin kannustavassa toimintakulttuurissa tunnustetaan leikin merkitys lapsen hyvinvoinnille ja oppimiselle. Henkilöstö tunnistaa leikkiä rajoittavia tekijöitä ja kehittää leikkiä edistäviä toimintatapoja ja oppimisympäristöjä. Lapsilla ja henkilöstöllä on mahdollisuus kokea yhdessä tekemisen ja leikin iloa. Yhteisössä kannustetaan kaikkia kekseliäisyyteen, mielikuvituksen käyttöön, omaan ilmaisuun ja luovuuteen. Leikki saa näkyä ja kuulua. Lasten leikkialoitteille, kokeiluille ja elämyksille annetaan tilaa, aikaa ja leikkirauhaa. Leikkiville lapsille ja aikuisille mahdollistetaan keskittyminen leikkiin. (4.4) Näin toimimme ja näin osalllisuus näkyy: - Leikki on toiminnan lähtökohtana - Vapaalle leikille annetaan aikaa joka päivä, vapaan leikin osuus on merkitty suunnitelmaamme. - Lapsille luodaan mahdollisuus rauhalliseen leikkiympäristöön. Jaetaan lapsia pienryhmiin eri tiloihin aikuisen kanssa, päiväkotimme on tilava ja leikkivälinestöä on monipuolisesti. - Leikin rikastuttaminen. Aikuinen auttaa tarvittaessa ohjaamaan lapsia leikin alkuun, tarvittaessa luo kipinää leikkiin tarinoilla, tmv. tavalla. - Aikuinen läsnä leikissä. Aikuinen on lähellä lattiatasolla ja lasten tarpeiden sekä toiveiden mukaan osallistuu leikkiin. Leikki on vuorovaikutuksellista ja siinä opetellaan erilaisia taitoja (kuten sinnikkyys ja itsesäätelykyky), joiden oppimista aikuisen läsnäolo edistää. Samalla tapahtuu havainnointia leikeistä ja leikkijöistä - Leikin havainnointi - Pitkäkestoisen leikkiin kannustetaan. Leikkiä ei aina tarvitse siivota, vaan leikki voi jatkua myös seuraavana päivänäkin. - Tuetaan lapsen motivaatiota, oman kiinnostusten kohteiden löytymistä. Kannustetaan leikkiin, joka kiehtoo ja johon lapsi haluaa uppoutua. - TimeTimer apuna ennakoidessa leikin lopettamista - Lasten toiveiden kuuntelu - Leikkivälineiden vaihto ja monipuolisuus - Kuvat leikkivälineiden löytämiseksi. Lasten on helppo löytää jokainen leikkiväline ja laittaa paikoilleen hyllyistä, kaapin ovista ja lelulaatikoista löytyvien kuvien avulla. - Leikkikartta leikkiaiheen löytämiseksi käytössä tarvittaessa (picto-kuvina) - Huomioidaan leikkitilojen perussiivous-päivät, jotta leikkiä ei aina tarvitse siivota pois, vaan se voi sovitusti jatkua seuraavana päivänä / hetkenä - Tärkeimpiä luovia tilanteita on leikki - Leikittämisen ja leikkimisen ero

12 12 Arviointisuunnitelma ja arviointi: - Keskustellaan leikeistä ja leikkijöistä - Dokumentoidaan kuvaamalla Ajattelu ja oppiminen (2.7) Ajattelun ja oppimisen taidot kehittyvät vuorovaikutuksessa muiden ihmisten ja ympäristön kanssa ja muodostavat perustan muun osaamisen kehittymiselle ja elinikäiselle oppimiselle. Tiedon hankinta, jäsentäminen ja uuden luominen edellyttävät luovaa ja kriittistä ajattelua, jonka perustaa luodaan varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatuksen tehtävä on tukea lasten ajattelun ja oppimisen taitoja. Lasten ajattelu ja oppiminen kehittyvät monipuolisten ja merkityksellisten kokemusten avulla. Ihmettelylle, oivaltamiselle sekä oppimisen ilolle tulee olla tilaa. Leikissä lapsilla on mahdollisuus käyttää mielikuvitustaan ja luovuuttaan, kokeilla yhdessä ideoitaan ja tutkia maailmaa. Lasten taitoja jäsentää, nimetä ja kuvata ympäristöä ja sen ilmiöitä tuetaan iän ja kehityksen mukaisesti. Lapsia rohkaistaan kysymään ja kyseenalaistamaan. Heidän kanssaan iloitaan onnistumisista ja opetellaan kannustamaan toisia. Lapsia kannustetaan myös sinnikkyyteen ja olemaan lannistumatta epäonnistumisista sekä keksimään ratkaisuja eri tilanteissa. Heitä ohjataan suuntaamaan ja ylläpitämään tarkkaavaisuuttaan. Päivittäinen, riittävä fyysinen aktiivisuus tukee lasten ajattelua ja oppimista. Toiminnan pedagoginen dokumentointi (luku 4.2) sekä yhteinen pohdinta auttavat lapsia havaitsemaan oppimistaan ja tunnistamaan vahvuuksiaan. Tämä vahvistaa lasten uskoa omiin kykyihinsä. Paikallisesti päätetyt asiat: Varhaiskasvatuksen perusta on yhdessä tekeminen vuorovaikutuksessa toisten lasten kanssa. Lapsi harjoittelee oppimaan oppimisen taitoja kehitystasonsa mukaisesti. Lapsen omaa minää vahvistetaan ja lasta rohkaistaan omaan ajatteluun positiivisella palautteella. Lasta kannustetaan ideoimaan, toteuttamaan ja arvioimaan omaa tekemistä kuvin, sadutuksin, videoinnin ja omien tuotosten kautta. Näin toimimme ja näin osalllisuus näkyy: - Luodaan ilmapiiri, jossa on lupa kysyä ja ilmaista mielipiteitään - Aikuinen rikastuttaa lapsen ajatuksia ja vie pohdintaa eteenpäin (miksi ja miten), pohditaan asioita yhdessä. - Lasten ajatuksia kuunnellaan ja vastataan lasta askarruttaviin kysymyksiin mahdollisimman hyvin - Perustellaan lapsille asioita ikätason mukaisesti - Päiväkodissamme työntekijät auttavat lapsia oivaltamaan asioita itse, käyttämään kekseliäisyyttään ja huumorintajua - Lapset mukana toiminnan suunnittelussa - Teemme retkiä elävään luontoon näkemään, kuulemaan, kokemaan - Päiväkodissamme on erilaisia teemaviikkoja - Kutsumme eri alojen vierailijoita vierailulle päiväkotiimme - Sanoitetaan tunteita ja ratkaistaan asioita keskustelemalla

13 13 - Keskustelulle annetaan aikaa Arviointisuunnitelma ja arviointi: Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (2.7) Lapset kasvavat kulttuurisesti, kielellisesti ja katsomuksellisesti moninaisessa maailmassa. Tämä korostaa sosiaalisten ja vuorovaikutustaitojen sekä kulttuurisen osaamisen merkitystä. Osaamiseen kuuluu taito kuunnella, tunnistaa ja ymmärtää eri näkemyksiä sekä kyky reflektoida omia arvoja ja asenteita. Vuorovaikutustaidoilla sekä kyvyllä ilmaista itseään ja ymmärtää muita on tärkeä merkitys identiteetille, toimintakyvylle ja hyvinvoinnille. Toimiva vuorovaikutus erilaisista kulttuurija katsomustaustoista tulevien ihmisten kanssa edellyttää oman ja muiden kulttuurin ja katsomuksellisen taustan ymmärtämistä ja kunnioittamista. Varhaiskasvatuksen tehtävä on edistää lasten kulttuurista osaamista sekä heidän vuorovaikutus- ja ilmaisutaitojaan. Lapsia rohkaistaan tutustumaan toisiin ihmisiin, kieliin ja kulttuureihin. Henkilöstö toimii mallina lapsille erilaisten ihmisten sekä kielellisen, kulttuurisen ja katsomuksellisen moninaisuuden myönteisessä kohtaamisessa. Lapsia ohjataan ystävällisyyteen ja hyviin tapoihin. Yhteistyöhön perustuva toiminta luo mahdollisuuksia harjoitella vuorovaikutus- ja ilmaisutaitoja eri tilanteissa ja erilaisten ihmisten kanssa. Lasten kanssa harjoitellaan asettumista toisen asemaan, opetellaan tarkastelemaan asioita eri näkökulmista sekä ratkaisemaan ristiriitatilanteita rakentavasti. Tämä vahvistaa lasten sosiaalisia taitoja. Lapsia tuetaan kulttuuri-identiteettien rakentamisessa. Varhaiskasvatuksessa saadut kokemukset, tiedot ja taidot kulttuuriperinnöstä vahvistavat lapsen kykyä omaksua, käyttää ja muuttaa kulttuuria. Esimerkiksi leikit, ruokailuhetket ja juhlat tarjoavat tilaisuuksia jakaa kokemuksia erilaisista perinteistä ja tavoista. Lapsia tuetaan myönteisen suhteen luomisessa moninaiseen ympäristöön. Paikallisesti päätetyt asiat Lapsi harjoittelee aikuisen ohjauksessa hyvän vuorovaikutuksen taitoja, kuuntelemaan toisia ja hyväksymään eriävät mielipiteet sekä harjoittelee ongelmatilanteiden selvittelyä rakentavasti. Varhaiskasvatuksessa luodaan myönteisiä ihmissuhteita, harjoitellaan tunnetaitoja sekä erilaisuuden hyväksymistä ja arvostamista. Jokainen lapsi on arvokas ja häntä kohdellaan sen mukaisesti. Itseilmaisua ja kielitietoisuutta tuetaan lorujen, leikkien, draaman ja satujen avulla.

14 Näin toimimme ja näin osalllisuus näkyy: - Huomioimme vuodenajat, juhlapyhät, ajankohtaiset aiheet ja muut teemapäivät toiminnan suunnittelussa. Pidämme teemaviikkoja. - Tutustumme Suomeen ja suomalaisuuteen - Tutustumme muuhun maailmaan - Harjoitellaan vuorovaikutus- ja tunnetaitoja. Aikuinen auttaa riitojen ja erimielisyyksien ratkaisemisessa. Sanoitetaan tunteita ja tehdään harjoituksia, esim. käyttämällä Tunne-kortteja. - Harjoitellaan käyttäytymistä ikätason mukaisesti. Tapakasvatusta tapahtuu arjessa päivittäin (kiitos, ole hyvä, anteeksi...) sekä pohdimme myös näitä asioita erilaisilla tuokioilla. - Musiikkia eri kulttuureista - Osallistutaan kulttuuritapahtumiin ja mm. satutunneille - Hyödynnetään paikallisia tapahtumia - Toimintasuunnitelmamme sisältää teeman mukaan loruja, lauluja, rytmileikkejä, leikkiperinnettä - Kirjoja luetaan päiväkodilla päivittäin. Kirjat ovat lasten saatavilla koko ajan. Hyödynnämme kirjastoauton vierailua päiväkodin pihassa joka toinen viikko Puhutaan ystävällisesti - Keskustellaan huomioiden lapsen ikätaso ja ymmärrys Arviointisuunnitelma ja arviointi: - Arvioidaan ryhmän henkeä - Tiimipalaverit kerran viikossa Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (2.7) Itsestä huolehtimiseen, terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät taidot ovat kaikille tärkeitä. Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata heitä tekemään kestävän elämäntavan mukaisia valintoja. Varhaiskasvatuksessa tuetaan lasten myönteistä suhtautumista tulevaisuuteen. Lasten itsenäisyyden asteittaista lisääntymistä tuetaan. Lapsia autetaan, ja heitä kannustetaan pyytämään apua sitä tarvitessaan. Lasten kanssa harjoitellaan erilaisia taitoja kuten pukeutumista, ruokailua sekä henkilökohtaisesta hygieniasta ja omista tavaroista huolehtimista. Lapsia ohjataan toimimaan vastuullisesti ja turvallisesti varhaiskasvatuksen oppimisympäristöissä sekä lähiluonnossa ja liikenteessä. Lasten kanssa käsitellään heidän hyvinvointiaan edistäviä asioita kuten levon, ravinnon, liikunnan ja mielen hyvinvoinnin merkitystä. Lapsia autetaan tunteiden ilmaisussa ja itsesäätelyssä. Lasten tunnetaidot vahvistuvat, kun heidän kanssaan opetellaan havaitsemaan, tiedostamaan ja nimeämään tunteita. Lapsia ohjataan myös kunnioittamaan ja suojelemaan omaa ja toisten kehoa. Paikallisesti päätetyt asiat: Varhaiskasvatus huomioi omalta osaltaan, että lasten päivittäinen liikuntasuositus toteutuu. Päiväkodeissa toteutetaan Ilo kasvaa liikkuen ohjelmaa ja huomioidaan Varhaisvuosien fyysinen aktiivisuus suositukset. Lapsille tarjotaan tekemisen ja osallistumisen mahdollisuuksia yhteisiin arjen työtehtäviin, esimerkiksi pöytien kattamiseen, vaatteiden viikkaamiseen ja vastaaviin päivittäisiin tekemisiin.

15 15 Näin toimimme ja näin osalllisuus näkyy: - Rutiinien luominen. Päivän rungon pysyessä samana, lapset kokevat turvaa ja se auttaa heitä päivän kulun tunnistamisessa sekä siirtymätilanteiden läpikäymisessä. - Arjen toiminnot ja omatoimisuus ikätason mukaisesti. Harjoitellaan erilaisia taitoja ja kehutaan lasta onnistumisista o Muun muassa tälläisia arjen taitoja harjoitellaan: Käsien pesu, suun pyyhkiminen, vaatteiden pukeminen / riisuminen / laittaminen paikoilleen (ulkovaatteille omat lokerot, uniaikaan päivävaatteille omat kuvalliset korit), ruoan hakeminen vuorollaan ja astioiden vieminen... - Perustellaan kieltoja, miksi ei voi / täytyy tehdä näin, lapsen ikätason ja ymmärryksen mukaisesti. - Järjestetään aikaa lasten omatoimisuuden harjoitteluun joka päivä. Porrastaminen avainsana tässä asiassa. Arjen aikatauluttamista on hiottu päiväkodissamme juuri tätä tarkoitusta ja arjen sujuvuutta sekä selkeyttä varten. Jos huomataan jokin epäkohta tai hoksataan uusi idea, joka toimisi paremmin, mietitään yhdessä työntekijöiden (ja lastenkin) kanssa uusia toimintatapoja. - Lelupäivä on päiväkodissamme joka päivä, lapset opettelevat samalla huolehtimaan omista tavaroistaan. - Leikin jälkien siivoaminen (jokaiselle leikkivälineelle löytyy kuvallinen paikka) - Sää ei estä liikuntaa ja ulkoilua - Retkillä käydessä opetellaan turvallista liikennekäyttäytymistä - Vanhemmille ohjeet sopivasta pukeutumisesta - Xylitol pastillit ruokailun jälkeen - Rentoutumista ja rauhoittumista tuodaan mukaan toimintaan lepohetkissä ja mm. liikunnallisten toimintojen päätteeksi Arviointisuunnitelma ja arviointi: Monilukutaito ja tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (2.7) Monilukutaitoa sekä tieto- ja viestintäteknologista osaamista tarvitaan lasten ja perheiden arjessa, ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa sekä yhteiskunnallisessa osallistumisessa. Monilukutaito sekä tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen

16 16 edistävät lasten kasvatuksellista ja koulutuksellista tasa-arvoa. Varhaiskasvatuksen tehtävänä on tukea näiden taitojen kehittymistä. Monilukutaito on kulttuurisesti moninaisten viestien ja ympäröivän maailman ymmärtämisen sekä vuorovaikutuksen näkökulmasta keskeinen perustaito. Monilukutaidolla tarkoitetaan erilaisten viestien tulkinnan ja tuottamisen taitoja. Monilukutaidon perustana on laaja tekstikäsitys, jonka mukaan erilaiset tekstit voivat olla muun muassa kirjoitetussa, puhutussa, audiovisuaalisessa tai digitaalisessa muodossa. Siihen sisältyy erilaisia lukutaitoja kuten kuvanlukutaito, numeerinen lukutaito, medialukutaito ja peruslukutaito. Monilukutaito liittyy kiinteästi ajattelun ja oppimisen taitoihin. Lasten kanssa nimetään asioita ja esineitä sekä opetellaan erilaisia käsitteitä. Lapsia innostetaan tutkimaan, käyttämään ja tuottamaan viestejä erilaisissa, myös digitaalisissa, ympäristöissä. Monilukutaitoisiksi kehittyäkseen lapset tarvitsevat aikuisen mallia sekä rikasta tekstiympäristöä, lasten tuottamaa kulttuuria sekä lapsille soveltuvia kulttuuripalveluja. Lasten kanssa tutkitaan ja havainnoidaan tieto- ja viestintäteknologian roolia arkielämässä sekä tutustutaan erilaisiin tietoja viestintäteknologisiin välineisiin, sovelluksiin ja peleihin. Digitaalista dokumentointia hyödynnetään leikeissä, tutkimisessa, liikkumisessa sekä taiteellisessa kokemisessa ja tuottamisessa. Mahdollisuudet kokeilla ja tuottaa sisältöjä itse ja yhdessä muiden lasten kanssa käyttäen apuna tieto- ja viestintäteknologiaa edistävät lasten luovan ajattelun ja yhteistoiminnan taitoja sekä lukutaitoa. Henkilöstö ohjaa lapsia tieto- ja viestintäteknologian monipuoliseen ja turvalliseen käyttöön. Paikallisesti päätetyt asiat: Varhaiskasvatuksen tieto ja viestintätekniikan oppimisen tavoitteet löytyvät Kainuun maakunnallisesta TVT-strategiasta. Jokaiseen päiväkotiin on nimetty tvt-vastaavat, jotka antavat muille työntekijöille ohjausta tieto- ja viestintäteknisten välineiden hyödyntämisessä. Tvt-vastaavat tiedottavat muille työntekijöille tarjolla olevista tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvistä koulutuksista. Näin toimimme ja näin osallisuus näkyy: - Facebook käytössä kertomassa toiminnasta ulospäin - Mediatehtäviä, etsitään erilaisia uusia keinoja toteuttaa - Kuvat kertomassa päivän kulusta ja apuna leikkien ja tekemisen löytämisessä - Kuvat merkkaamassa leikkivälineiden paikkoja Arviointisuunnitelma ja arviointi: - Onko kaikki leikkivälineet kuvitettu? - Montako julkaisua Facebookissa? Osallistuminen ja vaikuttaminen (2.7) Aktiivinen ja vastuullinen osallistuminen ja vaikuttaminen luovat perustan demokraattiselle ja kestävälle tulevaisuudelle. Tämä edellyttää yksilöltä taitoa ja halua osallistua yhteisön toimintaan sekä luottamusta omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa. Lasten oikeuksiin kuuluvat kuulluksi tuleminen ja osallisuus omaan elämään vaikuttavissa asioissa. Varhaiskasvatuksessa kunnioitetaan näitä demokratian toteutumisen keskeisiä periaatteita. Varhaiskasvatuksen tehtävä on tukea lasten kehittyviä osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja sekä kannustaa oma-aloitteisuuteen.

17 17 Lasten arvostava kohtaaminen, heidän ajatustensa kuunteleminen ja aloitteisiin vastaaminen vahvistavat lasten osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja. Lapset suunnittelevat, toteuttavat ja arvioivat toimintaa yhdessä henkilöstön kanssa. Samalla lapset oppivat vuorovaikutustaitoja sekä yhteisten sääntöjen, sopimusten ja luottamuksen merkitystä. Henkilöstö huolehtii siitä, että jokaisella lapsella on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa. Osallistumisen ja vaikuttamisen kautta lasten käsitys itsestään kehittyy, itseluottamus kasvaa ja yhteisössä tarvittavat sosiaaliset taidot muovautuvat. Paikallisesti päätetyt asiat: Aikuinen on aktiivinen ja aloitteellinen vuorovaikutussuhteessa lapseen. Varhaiskasvatuksen tehtävä on tukea lasten vähitellen kehittyviä osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja. Lapset ja huoltajat osallistuvat varhaiskasvatussuunnitelman tekemiseen, toteuttamiseen ja arviointiin yhdessä varhaiskasvatuksen henkilöstön kanssa. Lapsi on aktiivinen ja vastuullinen toimija, jonka mielipiteitä arvostetaan. Näin toimimme ja näin osallisuus näkyy: - Pieniin, arkisiin toiveisiin tartutaan - Kysely vanhemmille, mitä asioita he haluavat painottaa toiminnassa - Lasten osallistuminen toiminnan suunnitteluun - Erityisen lasten päivän toteuttaminen, jolloin päiväkotipäivä koostuu lasten suunnitelemista touhuista - Aikuinen läsnä, kuuntelee ja kyselee - Lasten toivelaulut - Lasten toivomukset toiminnasta huomioidaan - Annetaan jokaiselle lapselle mahdollisuus osallistua - Lasta kannustetaan ja rohkaistaan osallistumaan Arviointisuunnitelma ja arviointi: - Miten osallisuus näkyy toiminnassa? - Miten vanhempien toiveet toteutuvat toiminnassa? Kielten rikas maailma (4.5) Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten kielellisten taitojen ja valmiuksien sekä kielellisten identiteettien kehittymistä. Varhaiskasvatuksessa vahvistetaan lasten uteliaisuutta ja kiinnostusta kieliin, teksteihin ja kulttuureihin. Kielen kehityksen tukeminen kytkeytyy lapsen monilukutaidon kehittymiseen (luku 2.7). Lisäksi se on yhteydessä muun muassa lasten kulttuuriseen osaamiseen ja vuorovaikutukseen liittyvään laaja-alaiseen osaamiseen. Kehittyvät kielelliset taidot avaavat lapsille uusia vaikuttamisen keinoja, mahdollisuuksia osallisuuteen ja aktiiviseen toimijuuteen.

18 18 Kieli on lapsille sekä oppimisen kohde että väline. Sen avulla lapsi ottaa haltuun erilaisia tilanteita ja asioita sekä toimii vuorovaikutuksessa muiden kanssa, ilmaisee itseään ja hankkii tietoa. Lasten kielellistä kehitystä tukee monipuolinen varhaiskasvatuksen kieliympäristö sekä yhteistyö huoltajien kanssa. Varhaiskasvatuksessa lapsille annetaan kannustavaa ja johdonmukaista palautetta heidän kielenkäyttö- ja vuorovaikutustaidoistaan. Paikallisesti päätetyt asiat: Kieleen tutustuminen tapahtuu varhaiskasvatuksessa arjen kaikissa vuorovaikutustilanteissa työntekijöiden ja toisten lasten kanssa. Kielen oppimisen tukena käytetään kuvia. Näin toimimme ja näin osallisuus näkyy: - Kirjastoauto, kirjat lasten saatavilla jatkuvasti, lapsille luetaan kirjoja päivittäin - Kertova puhe, kaikilla mahdollisuus kertoa kuulumiset - Lasten tuottamat lorut, sadutus - Lorupussi - Nukketeatteri - Kirjoitettua tekstiä näkyvillä, esimerkiksi lasten nimet useassa paikassa - Kuvat käytössä - Tarvittaessa kuvilla tuetaan puhetta (picto-kuvat, yms...) - Henkilökunnan monipuolinen kielellinen kommunikointi lasten ja vanhempien kanssa Arviointisuunnitelma ja arviointi: - Montako sadutusta per lapsi? Ilmaisun monet muodot (4.5) Varhaiskasvatuksen tehtävänä on tavoitteellisesti tukea lasten musiikillisen, kuvallisen sekä sanallisen ja kehollisen ilmaisun kehittymistä sekä tutustuttaa heitä eri taiteenaloihin ja kulttuuriperintöön. Lasten ilmaisulle on luonteenomaista kokonaisvaltaisuus ja ilmaisun eri muotojen luova yhdisteleminen. Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen edistävät lasten oppimisedellytyksiä, sosiaalisia taitoja ja myönteistä minäkuvaa sekä valmiuksia ymmärtää ja jäsentää ympäröivää maailmaa. Ajattelun ja oppimisen taidot kehittyvät, kun lapset tutkivat, tulkitsevat ja luovat merkityksiä erilaisia ilmaisun taitoja harjoittelemalla. Kyky kuvitella ja luoda mielikuvia on keskeistä myös lapsen eettisen ajattelun kehittymiselle. Kulttuuriperintöön, taiteeseen ja ilmaisun eri muotoihin tutustuminen vahvistaa lasten osaamista myös monilukutaidon sekä osallistumisen ja vaikuttamisen osa-alueilla. Paikallisesti päätetyt asiat:

19 19 Varhaiskasvatuksen toiminnassa on tilaa lapsista lähtöisin olevalle luovuudelle ja kekseliäisyydelle. Lasten kiinnostuksen kohteet ja ajankohtaiset aiheet huomioidaan työtapojen valinnassa. Varhaiskasvatuksen työntekijät keskustelevat lasten kanssa ja havainnoivat lasten toimintaa lapsilähtöisten ideoiden toteutumisen mahdollistamiseksi. Varhaiskasvatuksen arjessa mahdollistetaan lapsille omaehtoinen kulttuuriin tuottaminen sekä luodaan tilaisuuksia päästä esiintymään toisten lasten sekä aikuisten kanssa esimerkiksi varhaiskasvatusyksiköiden alueellisissa yhteisissä tapahtumissa. Sadut, lorut ja musiikki ovat tärkeä osa päivittäistä varhaiskasvatusta Kajaanissa. Varhaiskasvatuksen toiminnassa tarjotaan päivittäin lapsille omaehtoista tai ohjattua toimintaa ilmaisun parissa. Näin toimimme ja näin osallisuus näkyy: - Monipuoliset ja luovat työskentelytavat, rohkeus kokeilla erilaisia työtapoja - Suunnittelu ja toteutus lasten ajatusten pohjalta (lasten osallisuus) - Lasten tuottamat esitykset - Taidenäyttely lasten töistä - Lasten toivemusiikki -kysely ja se osana musiikkituokiota - Muskari 1-3 kertaa viikossa - Musiikki vaikuttaa myönteisesti monella tavalla, kuten luo yhteishenkeä, tuottaa iloa ja hyvää oloa... - Askartelua viikottain teemaan liittyen - Huomioidaan, että käytettävät tekniikat ja harjoitettavat asiat toteutuvat ikätason mukaisesti, tarvittaessa helpotetaan / vaikeutetaan. - Lapsi on luova yksilö - Luovuus päiväkodissamme tarkoittaa kaikkea: maalaaminen, liikunta, musiikki, ajattelu ja leikki - Hyödynnetään vahvuusalueitamme - Annetaan lapsille mahdollisuus luovuuteen, myös järjestetyn toiminnan ulkopuolella - Eläytyminen Arviointisuunnitelma ja arviointi: - Miten ilmaisutaitoja käytetty Minä ja meidän yhteisömme (4.5) Lasten elinpiiri laajenee heidän aloittaessaan varhaiskasvatuksen kodin ulkopuolella. Kodin perinteiden, toimintamallien, arvojen ja katsomusten lisäksi lapset kohtaavat toisenlaisia tapoja ajatella ja toimia. Varhaiskasvatuksen tehtävä on kehittää lasten valmiuksia ymmärtää lähiyhteisön monimuotoisuutta ja harjoitella siinä toimimista. Tehtävää lähestytään eettisen ajattelun, katsomusten, lähiyhteisön menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden sekä median näkökulmista. Toimin-

20 20 nassa voidaan käyttää monipuolisesti esimerkiksi satuja, musiikkia, kuvataidetta, leikkiä, draamaa, erilaisia mediasisältöjä sekä vierailijoita, vierailuja ja lähiympäristön tapahtumia. Minä ja meidän yhteisömme -oppimisen alue tukee erityisesti lasten kulttuuriseen osaamiseen, vuorovaikutukseen ja ilmaisuun sekä ajatteluun ja oppimiseen liittyvää laaja-alaista osaamista (luku 2.7). Paikallisesti päätetyt asiat: Varhaiskasvatuksen toimintaryhmien säännöt luodaan yhdessä lasten kanssa ja laitetaan lasten nähtäville kuvilla tai muutoin lapsille sopivalla tavalla havainnollistettuina. Näin toimimme ja näin osallisuus näkyy: - Säännöt lasten kanssa - Säännöt kirjoitetun tekstin ohella kuvina - Eri ympäristössä liikkuminen (metsä, kaupunki, museot, kirjasto ym.) - Kaikille kaveri, aikuisten vastuullinen toiminta asiassa - Ei kiusaamista, tilanteisiin puututaan välittömästi - Toisen huomioiminen, empatiakyvyn harjoittelu - Sisarusryhmä, yhteiset leikit ja retket - Yhdessä luodaan ilmapiiri, jossa kaikkien on hyvä olla - Päiväkodissamme toteutetaan pienryhmätoimintaa - Osallistumisen riemu - Yhdessä kokeminen - Huomioimme lasten juhlapäivät - Tuokioilla voidaan käsitellä erilaisia tunteita ja toimintatapoja toisia kohtaan, keskustelemalla, nukketeatterina, jne... Arviointisuunnitelma ja arviointi: - Onko kuvitetut säännöt tehty? - Miten retket meni, mitä opimme? Tutkin ja toimin ympäristössäni (4.5) Varhaiskasvatuksen tehtävä on antaa lapsille valmiuksia havainnoida, jäsentää ja ymmärtää ympäristöään. Lapsia ohjataan tutkimaan ja toimimaan luonnossa ja rakennetussa ympäristössä. Varhaiskasvatus tukee lasten matemaattisen ajattelun kehittymistä sekä vahvistaa myönteistä suhtautumista matematiikkaan. Varhaiskasvatukseen sisältyy myös ympäristökasvatusta ja teknologiakasvatusta. Oppimisympäristöihin liittyvät omakohtaiset havainnot, kokemukset ja elämykset aut-

21 21 tavat lapsia ymmärtämään syy- ja seuraussuhteita sekä kehittymään ajattelijoina ja oppijoina. Lasten kehittyvä taito nimetä asioita sekä käyttää erilaisia käsitteitä edistää monilukutaitoa. Paikallisesti päätetyt asiat: Varhaiskasvatuksen toimintayksikköjen lähiympäristöjä hyödynnetään oppimisympäristöinä. Oppimisympäristöjä kuvataan tarkemmin luvussa 3.2. Varhaiskasvatuksen toiminnassa huomioidaan kestävän kehityksen näkökulma. Hankinnat tehdään harkiten ja suositaan välineitä, jotka ovat kestäviä ja tarvittaessa korjattavia. Askarteluissa hyödynnetään kierrätys- ja luonnonmateriaalia. Lapsia ohjataan käyttämään vettä ja sähköä tuhlaamista välttäen. Lasten kanssa harjoitellaan ja opetellaan ruuan arvostamista. Yhdessä voidaan esimerkiksi yhdessä seurata ruuan hävikkiä. Opetellaan ruuan annostelua: minkä verran jaksan syödä. Merkkipäiviä juhlistettaessa suositaan aineettomia lahjoja. Näin toimimme ja näin osallisuus näkyy: - Ympäristökasvatusta säästäen energiaa, vettä - Lapsia ohjataan pesemään kädet turhaan vettä valuttamatta - Ruokailussa lapset saavat kertoa kuvien avulla ottavatko paljon vai vähän ruokaa - Piirustuspaperia käytetään tarkoituksenmukaisesti - Kerätään askartelua varten luonnonmateriaalia (lähiluonnosta) - Käytetään askartelumateriaalia tehokkaasti - Käytetään kierrätysmateriaalia - Ekokymppi Kurre Kainuulainen vierailulle - Otamme huomioon kestävän kehityksen, kierrätämme ja lajittelemme tehokkaasti - Toimintaa viedään ulos ja lähiympäristöön - Annetaan lapsille mahdollisuus luonnossa olemiseen Arviointisuunnitelma ja arviointi: - Arvioidaan monta kertaa kuukaudessa toimintaa ulkona? Kasvan, liikun ja kehityn (4.5) Kasvan, liikun ja kehityn -oppimisen alueeseen sisältyy liikkumiseen, ruokakasvatukseen, terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä tavoitteita. Varhaiskasvatuksen tehtävänä on luoda pohja lasten terveyttä ja hyvinvointia arvostavalle sekä fyysistä aktiivisuutta edistävälle elämäntavalle yhdessä huoltajien kanssa. Tämä oppimisen alue tukee erityisesti itsestä huolehtimiseen ja arjen taitoihin liittyvää laaja-alaista osaamista. Paikallisesti päätetyt asiat:

22 22 Varhaiskasvatuksen toimintayksiköissä lapsille tarjotaan ravintosuositusten mukaisia aterioita. Varhaiskasvatuksessa tarjottavien aterioiden myötä lapset tutustuvat suomalaiseen ja kainuulaiseen ruokakulttuuriin. Kajaanin LiikuntaVasu 2015 toimii varhaiskasvatuksen liikuntaa ohjaavana suunnitelmana, joka löytyy Kajaanin kaupungin intrasta. Kajaanin varhaiskasvatus on mukana valtakunnallisessa lasten liikkumis- ja hyvinvointiohjelmassa Ilo kasvaa liikkuen. Varhaiskasvatusyksiköt toteuttavat ohjelmaa omien kehittämiskohteidensa kautta ja Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositusten mukaisesti. Kaikissa päiväkodeissa toimii nimetyt liikuntavastaavat, joiden tehtävänä on edistää varhaiskasvatuksessa olevien lasten liikkumista ja yhteistyössä muiden liikuntavastaavien kanssa järjestää liikuntatapahtumia. Lasten motorista kehitystä havainnoidaan päiväkodeissa havainnointilomakkeen avulla. Lasten motoriseen kehitykseen liittyvä havainnointilomake täytetään lapsen varhaiskasvatussuunnitelman yhteydessä vuosittain. liikkumista eri tilanteissa. Jokaisen lapsen liikkumista videoidaan vähintään kerran vuodessa ja tarkastellaan kerättyä aineistoa yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa.havainnointityön tukena ja dokumentoinnissa käytetään tieto- ja viestintäteknisiä välineitä esimerkiksi videoimalla lasten Näin toimimme ja näin osallisuus näkyy: - Liikuntatilojen hyödyntäminen - Lapset osallisena liikuntatuokioiden suunnittelussa, valmistelussa ja siivouksessa - Sisällytämme liikuntaa toimintaamme - Liikumme arjen toiminnoissa, Liikunta on iloa - Lasten motivointi liikkumiseen - Liikuntavälineet lasten saatavilla - Lapsi oppii kuulemalla, matkimalla ja oivaltamalla omassa tahdissaan - Onnistumisen ja osaamisen elämykset - Ravintosuositusten mukaiset ateriat - Lapsella on luonnollinen liikunnan tarve - Hauskuus - Luovuus - Hetkeen tarttuminen

23 23 Arviointisuunnitelma ja arviointi: - Millä tavoin liikunta ja liikuntavälineiden käyttö on toteutunut? Eri kieli- ja kulttuuriryhmien varhaiskasvatuksen toteuttamista (4.7) Varhaiskasvatuksen lähtökohtana on tasa-arvoisuus ja yhdenvertaisuus. Osallistuminen varhaiskasvatukseen tukee eri kielija kulttuuritaustaisten lasten mahdollisuutta oppia suomea toisena kielenä luonnollisissa vuorovaikutustilanteissa, pienryhmätoiminnassa ja yksilöopetuksena. Varhaiskasvatuksessa hyödynnetään Kajaanin kaupungin varhaiskasvatuksen kotouttamisohjelmaan 2015 koottuja maahanmuuttajatyössä käytössä olevia toimintamalleja ja materiaaleja. Huoltajien kanssa keskustellaan varhaiskasvatuksen tavoitteista ja periaatteista tasavertaisesti ja vastavuoroisesti. Huoltajat perehdytetään varhaiskasvatuksen toiminta-ajatukseen ja varhaiskasvatussuunnitelmaan. Tarvittaessa käytetään tulkkausta. Näin toimimme ja näin osallisuus näkyy: - Selkeä perehdyttäminen - Henkilökohtainen opastus - Kuvien käyttö eri tilanteissa - Kerrotaan miten Suomessa on juhlapyhiä ja miten ne näkyvät toiminnassa, mitä ne tarkoittavat Arviointisuunnitelma ja arviointi: - Mitä opimme muiden kulttuurien tavoista? - Kuinka olemme onnistuneet perehdyttämisessä?

24 24 Pedagogisen toiminnan arviointi ja kehittäminen (7.1) Pedagogisen toiminnan arvioinnin tarkoitus on varhaiskasvatuksen kehittäminen sekä lasten kehityksen ja oppimisen edellytysten parantaminen. Paikallisen varhaiskasvatussuunnitelman ja lasten varhaiskasvatussuunnitelman toteutumisen seuranta, säännöllinen arviointi ja kehittäminen ovat osa tätä tehtävää. Varhaiskasvatuksen toimintaa arvioidaan ja kehitetään kansallisen tason sekä järjestäjä-, yksikkö- ja yksilötason näkökulmista. Pedagoginen dokumentointi on varhaiskasvatuksen suunnittelun, toteuttamisen, arvioimisen ja kehittämisen keskeinen työmenetelmä. Se on jatkuva prosessi, jossa havainnot, dokumentit ja niiden vuorovaikutuksellinen tulkinta muodostavat ymmärrystä pedagogisesta toiminnasta. Pedagoginen dokumentointi mahdollistaa lasten ja huoltajien osallistumisen toiminnan arviointiin, suunnitteluun ja kehittämiseen. (4.2) Paikallisesti päätetyt asiat: Monitahoarvioinnista saatava palaute käsitellään kaikissa varhaiskasvatuksen toimintayksiköissä ja suunnitellaan, miten arviointituloksia hyödynnetään yksikkökohtaisen toiminnan kehittämisessä. Suunnitelma kehittämistyön toteuttamiseksi sekä toteutuneen suunnitelman arvioimiseksi kirjataan varhaiskasvatusyksikön vuosisuunnitelmaan. Varhaiskasvatuspalveluista kerätään toimintayksikkökohtaista palautetta vuorovuosittain monitahoarviointikyselyn kanssa toimintavuoden kevätkaudella lapselta ja hänen huoltajiltaan. Vanhemmilta ja lapsilta saatu palaute käsitellään yksikkökohtaisesti ja palautteesta nousevat kehittämistavoitteet kirjataan vuosisuunnitelmaan sekä mahdollisesti ryhmäkohtaiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Arvioinnista nousseet kehittämisen tavoitteet ja suunnitelma sen toteuttamiseksi: - Kuvallinen dokumentointi vanhempien nähtäväksi - Video- ja kuvamateriaalia arjen perustoiminnoista, jota lähetetään TinyApp sovelluksen kautta vanhemmille - Valokuvanäyttely vanhemmille seinälle lasten toiminnoista - Perehdytään lapseen yksilönä Toteutuneen suunnitelman arviointi: - Mitä materiaalia on kuvattu? - Mitä aineistoa on saatu lapsen toiminnalle? - Miten vasujen sisällöt näkyvät toiminnassa?