Selvitys korpien, lettojen ja puustoisten luhtien suojelun tilasta ja toimenpideehdotukset

Transkriptio

1 1 Metsähallituksen metsätalouden METSO-toimenpiteet Selvitys korpien, lettojen ja puustoisten luhtien suojelun tilasta ja toimenpideehdotukset tilan parantamiseksi Toimittanut: Erkki Hallman

2 2

3 3 SISÄLLYS 0 JOHDANTO KORVET, LETOT, METSÄLUHDAT MITÄ JA MIKSI SUOJELLAAN KORVET LETOT METSÄLUHDAT AIEMMAT TOIMENPITEET KORPIEN, LETTOJEN JA METSÄLUHTIEN SUOJELUN HYVÄKSI SUOJELUN TILA PINTA-ALOJEN LASKENTAPERUSTEET KORPIEN SUOJELUN TILA Suojelualueiden korvet Talousmetsien toiminnan ulkopuoliset korvet Päätelmät korpien suojelun tilasta Toimenpide-ehdotukset korpien suojelun tilan parantamiseksi Lettojen suojelun tila Suojelualueiden letot Talousmetsien toiminnan ulkopuoliset letot Päätelmät lettojen suojelun tilasta Metsäluhtien suojelun tila Muut toimenpide-ehdotukset KIRJALLISUUS LIITTEET Metsähallituksen talousmetsien uudet korpi -luontokohteet

4 4 0 JOHDANTO Selvityksen laadinta kuuluu yhtenä osatehtävänä Valtioneuvoston METSO toimintaohjelman kohtaan 7: Luonnonhoitotoimet valtion talousmetsissä. Tehtävä on kirjattu toimintaohjelmaan: tehdään selvitys korpien, lettojen ja puustoisten luhtien suojelun tilasta ja toimenpide-ehdotukset tilan parantamiseksi. Selvitys on laadittu metsätalouden ja luontopalveluiden yhteistyönä. Raportin on laatinut projektiryhmä, johon kuuluivat Erkki Hallman (projektipäällikkö), Arto Kammonen ja Maarit Kaukonen metsätaloudesta sekä Markku Lehtelä luontopalveluista. Raportin selvitys suojelun tilasta osa on valmistunut Raporttia on sen jälkeen täydennetty kappaleella toimenpideehdotukset korpien suojelun tilan parantamiseksi. Toimenpide-ehdotukset korpien suojelun tilan parantamiseksi on valmisteltu alueittain metsätalouden ja Luontopalveluiden yhteistyönä. Raportin liitteenä on uusista luontokohteista kertovia karttoja. 1 KORVET, LETOT, METSÄLUHDAT MITÄ JA MIKSI SUOJELLAAN 1.2 KORVET Korvet ovat puustoisia soita, joissa pääpuulajeina ovat yleensä kuusi ja hieskoivu. Korpisoille on luonteenomaista ohut turvekerros. Korpia esiintyy soiden ja kangasmetsien välisillä alueilla, laajojen pohjavesiesiintymien liepeillä sekä vesistöjen ja soiden vaihettumisvyöhykkeillä. Korpien vesitalouteen liittyy kivennäismaavaikutus, koska ne saavat vettä kivennäismailta. Lähteisyys vaikuttaa vesitalouteen pohjavesien kautta ja luhtaisuus pintavesien, kuten tulvavesien kautta. Korvet ovat ensisijainen elinympäristö 61 lajille. Tämän lisäksi 46 muuta lajia käyttää korpia yhtenä elinympäristönään (Suomen lajien uhanalaisuus 2000 s. 346). Suomen lajien uhanalaisuus 2000 mietinnön (s. 339) mukaan korvet ovat ensisijainen elinympäristö 13 uhanalaiselle lajille, joista suurin osa on itiökasveja (maksasammalia 8 kpl). Piilosammalta lukuun ottamatta nämä lajit elävät myös vanhoissa metsissä eli ne hyötyvät korpien kosteasta pienilmastosta ja (mielellään järeästä) lahopuusta (Laaka-Lindberg ym. 2009). Monien uhanalaisten sammalien leviämiskyky on varsin huono, joten on tärkeää, että uusia kasvupaikkoja on lähistöllä koko ajan tarjolla (Laaka-Lindberg ym. 2009). Loput viisi lajia ovat sidoksissa rehevyyteen. Lajistollisesti monimuotoisimpia ovat rehevät korvet, kuten lehto- ja lähdekorvet. Korvet ovat usein merkittäviä elinympäristöjä myös muulle lahopuusta riippuvaiselle lajistolle, lähinnä selkärangattomille ja sienille. Lahopuun väheneminen on em. mietinnön mukaan ensisijainen uhanalaistumisen syy 159 lajilla. Metsälain mukaan metsätalouskäytön ulkopuolelle on rajattu luonnontilaiset tai luonnontilaisen kaltaiset rehevät korvet (lehtokorvet, lettokorvet, lähdekorvet, ruoho- ja heinäkorvet, saniaiskorvet). Kaikki em. suotyypit on Metso-tarkastelualueella luokiteltu metsätalouden ympäristöoppaan mukaan uhanalaisiksi ja ne jätetään (turvekankaita ja muuttumia lukuun ottamatta) kunnostusojituksen ja hakkuiden ulkopuolelle. Tarvittaessa niitä voidaan myös ennallistaa. Korpien esiintymisen painopiste on Etelä-Suomessa. Vuonna 2008 valmistuneen luontotyyppien uhanalaisuus -selvityksen mukaan ojittamattomien korpien pinta-ala on pienentynyt 1950-luvulta nykypäivään 61 % (Raunio ym. 2008). Pinta-ala on vähentynyt eniten Etelä-Suomessa (= METSO - tarkastelualueella, 73 %), jossa kaikki korpisuot ovat vähentyneet voimakkaasti. Pohjois-Suomessa vastaavana ajanjaksona ojittamattomat korvet ovat vähentyneet 28 %. VMI 9:n mukaan koko maan korvista on ojitettu 51 %. Etelä-Suomen korvista on ojitettu 67 %, Pohjois-Suomessa 21 %. VMI9:n mukaan ojittamattomia korpia on Suomessa ha, josta METSO -alueella ha ja Pohjois-Suomessa ha. Valtion mailla ojittamattomia korpia on ha, joista Metso-

5 5 alueella ha. VMI9:n mukaan Etelä-Suomessa (METSO -tarkastelualueella) 62 %:lla ojittamattomista korvista on tehty hakkuita viimeisen 30 vuoden aikana. Luontotyyppien uhanalaistarkastelun (LUTU) mukaan kaikki korpien suotyypit ovat METSO - tarkastelualueella uhanalaisia. Uhanalaisimpia ovat ruohokangaskorvet (EN), puolukkakangaskorvet (EN), lehtokorvet (EN), saniaislehtokorvet (EN), ruoholehtokorvet (EN), lettolehtokorvet (CR), lähdelehtokorvet (CR), ruohokorvet (EN), saniaiskorvet (EN), ruoho- ja heinäkorvet (EN), lähdekorvet (EN), ruoho-mustikkakorvet (EN), metsäkortekorvet (EN), juolasarakorvet (EN) sekä tupasvillakorvet (EN). Merkittävimmät uhanalaistumisen syyt ovat LUTU -raportin mukaan tärkeysjärjestyksessä: ojitukset, raivaaminen pelloksi, metsien uudistamis- ja hoitotoimet, vesirakentaminen (lähinnä ruoppaukset, uomien oikaisut) sekä rakentaminen (lähinnä tie- ja rantarakentaminen), turpeenotto. Valtion mailla korpien osuus suojelluista soista (päämaankäyttöluokat , 211, 221, 231, 232, 451 ja 459) koko Suomessa on 9,2 %, Metso-alueella 7,7 %. Vastaavat prosenttiosuudet suojelluista ja luontokohteiksi määritellyistä soista (käsittelyluokat 60 ja 80) ovat 12,5 ja 10,5. Metsähallituksen talousmetsien rehevä suo -luontokohteista (koodi 543) 54 % on korpia. Karun suon luontokohteista (547) 0,6 % on korpia. Luontokohdekorvet ovat 87-prosenttisesti metsämaata. Kaikista soista korpien osuus on koko maassa 12,1 ja Metso-alueella 13,5 %. Valtionmaiden METSO - alueen korvista on suojeltu kaikkiaan 31 %. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) luonnontieteellisten valintaperusteiden mukaan 1 luokan kohteita ovat vesitaloudeltaan ja puustoltaan luonnontilaiset tai luonnontilaisen kaltaiset korvet kuten lehtokorvet, lettokorvet, ruohokorvet, nevakorvet sekä kangaskorvet. Kohteen suojeluarvoa lisää purojen ja norojen läheisyys sekä pohjavesivaikutus. Niin ikään arvokkaita ovat lehtojen, soistuneiden kangasmetsien, metsäluhtien, pienvesien tai ojittamattomien puustoisten soiden välittömässä läheisyydessä sijaitsevat korvet. Myös muiden ravinteisuustasojen ojittamattomat korvet ovat mahdollisia suojelukohteita. Kohteen arvoa lisää valtakunnallisesti uhanalaisten lajien elinvoimaiset esiintymät. Merkittävä osa korpien lajistoarvoista liittyy vanhaan puustoon ja lahopuihin, kosteaan pienilmastoon tai maaperän ominaisuuksiin. Valintaperusteiden mukaan hyviä ennallistamiskohteita ovat erityisesti luonnontilaisten avosoiden reunukset ja soidensuojelualueisiin rajoittuvat kohteet METSO -alueella. 1.3 LETOT Letot ovat reheviä, runsasravinteisia soita, joilla esiintyy poikkeuksellisen paljon vain ko. biotoopille tiukasti sidonnaista lajistoa. Lettoja esiintyy eniten kalkkivaikutteisilla alueilla. Lettojen määrä lisääntyy Pohjois-Suomea kohti siirryttäessä. Ne ovat lähinnä ojitusten seurauksena vähentyneet ja METSO -tarkastelualueella kaikki lettotyypit ovat uhanalaisia (mm. LUTU -raportin mukaan). Ne on luokiteltu metsälain mukaisiksi tärkeiksi elinympäristöiksi Lapin läänin eteläpuolella. Suomen lajien uhanalaisuus 2000 mietinnön mukaan letot ovat merkittävin suoelinympäristö eri lajeille. Kaikista ensisijaisesti soilla elävistä uhanalaisista lajeista (yhteensä 67) elää letoilla 37. Esimerkiksi 17:n Suomessa uhanalaiseksi luokitellun putkilokasvin ensisijainen elinympäristö on letto. Luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnissa lettoihin on luettu luhtaletot, lähdeletot, koivuletot, rimpiset koivuletot, välipintakoivuletot, välipintaletot sekä rimpiletot (lettokorvet on luokiteltu neva- ja lettokorpien ryhmään, lettorämeet neva- ja lettorämeiden ryhmään, lettonevat nevoihin). LUTU - raportin mukaan noin 95 % Suomen eteläpuoliskon letoista on arvioitu tuhoutuneen. Merkittävimmät syyt ovat pellonraivaukset ja metsäojitukset. On arvioitu, että nykyään on jäljellä enää alle 1 %

6 6 eteläisen Suomen alkuperäisestä lettojen määrästä (Raunio ym. 2008) luvun lopulla on arvioitu olleen Lapin kolmion ja Kainuun alueella jäljellä noin 10 % alkuperäisestä lettojen määrästä (Kaakinen ym. 1979). Parhaiten lettoja on säilynyt Metsä-Lapin pohjoisosissa ja Tunturi-Lapissa. Valtion mailla lettojen osuus suojelluista soista (päämaankäyttöluokat , 211, 221, 231, 232, 451 ja 459) koko Suomessa on 2,7 %, Metso-alueella 1,5 %. Vastaavat prosenttiosuudet suojelluista ja luontokohteiksi määritellyistä soista (käsittelyluokat 60 ja 80) ovat 1,9 ja 1,5. Kaikista soista lettojen osuus on koko maassa 0,9 ja Metso-alueella 0,7 % eli lettoja on suojeltu suhteessa runsaammin kuin muita suotyyppejä. Lettokorvet on luokiteltu SutiGis:ssä suoryhmältään pääsääntöisesti korviksi. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) mietinnön mukaan lettojen osalta METSO -kohteiksi voidaan ottaa sellaisia kohteita, joiden metsäinen reunus sisällytetään kohteeseen. Myös suojeltuihin soihin rajoittuvat ojitetut, mutta ennallistamiskelpoiset metsäiset reunaosat soveltuvat kohteiksi. Ojitetut, ennallistamiskelpoiset ravinteiset avosuot soveltuvat MET- SO -ohjelman kohteiksi reunametsineen Etelä-Suomessa. Ne on suotavaa rajata laajoina hydrologisina kokonaisuuksina puustoisine reunuksineen. 1.4 METSÄLUHDAT Metsäluhdat ovat yleensä lehtipuustoisia soita. Niille on tyypillistä puuston keskittyminen korpikasvillisuuden hallitsemille mätäspinnoille sekä allikot ja märät mättäiden väliset pinnat, joilla kasvaa luhdille tyypillistä kasvilajistoa. Ne ovat tyypillisiä alavilla rannoilla. Luonteenomaista on luonnontilainen tai sen kaltainen vuotuinen tulvarytmi. Metsäluhdat vaihettuvat vetisiin korpityyppeihin, kuten ruoho- ja heinäkorpiin tai luhtanevakorpiin sekä pensaikkoisiin pajuluhtiin. Luhtaisista korvista metsäluhdat eroavat kenttä- ja pohjakerroksen lajiston ja suon rakenteen perusteella. Soiden reunaosien luhtaiset metsät voivat muodostaa korpien kanssa pienipiirteisesti vaihtelevaa mosaiikkia. Suurin osa metsäluhdista on koivuluhtia. Suomen lajien uhanalaisuus mietinnössä ei ole eritelty lajien elinympäristöissä metsäluhtia, mutta järvien ja jokien tulvarannat on kirjattu ensisijaiseksi elinympäristöksi kuudelle lajille, jotka ovat kaikki putkilokasveja. Etelä-Suomessa (= METSO -tarkastelualueella) metsäluhtien pinta-alan arvioidaan vähentyneen viimeisen 50 vuoden aikana lähes 50 % ihmisen toiminnan seurauksena. Pohjois-Suomessa määrän arvioidaan vähentyneen alle 20 %. Metsäluhtien laatuun ovat vaikuttaneet ojitukset, tulvia vähentävä vesistörakentaminen ja vesistöjen säännöstely. Metsäluhtien rakennetta ovat heikentäneet hakkuut. Metsäluhdat ovat LUTU -raportin mukaan uhanalaisia (vaarantuneita) koko METSO - tarkastelualueella (Pohjois-Suomessa elinvoimaisia). Metsäluhtien luonnontilaa voidaan parantaa mm. ojia tukkimalla. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) mietinnön mukaan monimuotoisuuden kannalta tärkeimpiä ovat laajat rantaluhdat, joissa on selvä puustoisten mätäspintojen ja märkien välipintojen sekä allikoiden vuorottelu. Sijainniltaan sopivien kohteiden ennallistamista tulee edistää METSO -ohjelman keinoin jokivarsilla, järviseuduilla ja rannikolla. METSO -ohjelman toimenpiteitä voidaan kohdistaa lisäksi pienvesien varsien tulvametsien ja rantaluhtien, esimerkiksi puronvarsien tervalepikoiden rakennepiirteiden edustavuuden lisäämiseen ja kunnostukseen.

7 7 2 AIEMMAT TOIMENPITEET KORPIEN, LETTOJEN JA METSÄLUHTIEN SUOJELUN HYVÄKSI Korpia, lettoja ja luhtia on suojeltu valtion mailla ennen alue-ekologisen suunnittelun alkamista lähinnä suurempien suojelualueiden perustamisen yhteydessä alueisiin liittyvinä osina. Kyseisten luontotyyppien suojelu ei ole silloin aina ollut erityisen tavoitteellista. Suojelualuekokonaisuuksia on tietyin kriteerein rajattu ja sisään on jäänyt osin sattumanvaraisesti myös korpia ja pienialaisemmin lettoja ja luhtia. Jossain määrin tavoitteellisempaa korpien, lettojen ja luhtien suojelu on varmaankin ollut soidensuojeluohjelman laatimisen yhteydessä lukujen vaihteessa. Päähuomio tämän ohjelman laadinnassa tosin kohdistui laajojen suokokonaisuuksien suojeluun. Rantojen suojeluohjelma (1990) sisältänee myös jonkin verran korpia ja luhtia. Joitakin erillisiä suojelualueita suokohteineen on syntynyt lintuvesiohjelmankin toteutuksen yhteydessä. Etelä-Suomen vanhojen metsien suojeluohjelmaesitys sisälsi myös jonkin verran runsaslahopuustoisia korpia, vaikka ohjelman esitykset koskivat pääosin kangasmaita. Alue-ekologisen suunnittelun yhteydessä 1990-luvun puolivälistä alkaen alettiin suoluontokohteita aiempaa järjestelmällisemmin etsiä talousmetsistä. Vuonna 1996 julkaistussa Alue-ekologisen suunnittelun ohjeessa avainbiotooppeihin luettiin kuuluviksi mm. kaikki uhanalaiset suotyypit. Luettelossa mainittiin mm. letot, rehevät korvet ja luhdat. Tässä selvityksessä suojelun piiriin kuuluviksi korviksi, letoiksi ja luhdiksi lasketaan suojelualueiden ja varausten lisäksi ne Metsähallituksen talousmetsien luonto- ja muut monimuotoisuuden erityiskohteet, joilla ei harjoiteta minkäänlaista metsätaloutta. Alue-ekologisen suunnittelun ensimmäinen kierros tehtiin vuoden 2000 loppuun mennessä. Alueekologisen suunnittelun yhteydessä suuri määrä korpia siirtyi pois talouskäytöstä. Lähes kaikki letot ovat olleet metsätaloudellisen toiminnan ulkopuolella puuttomina alueina. Luhdat ovat olleet aina valtionmailla harvinaisia, eikä niillä ole juuri ollut metsätaloudellista käyttöä. Metsätalouden Natura-alueiden luontotyyppikartoituksissa määritettiin Natura-luontotyyppikriteerit täyttäviä korpia. Kriteerit täyttävien lettojen ja luhtien osuus oli paljon pienempi niiden muutenkin pienestä määrästä johtuen. Pohjoisen Suomen dialogikeskusteluissa luontojärjestöjen kanssa n. vuosien aikoihin erityisesti korpia jäi vanhojen metsien rajausten sisään. Metso 10 projektin yhteydessä alueita haettiin jonkin verran lisää. Luonnonsuojelubiologisten kriteerien mukaisia korpia löydettiin koko Metso-alueella n. 550 ha. Tärkeänä kriteerinä tässä oli mm. uusien kohteiden sijoittuminen olemassa olevien laajempien kokonaisuuksien yhteyteen, jotka saattoivat koostua luonnonsuojelualueista tai metsätalouskäytön ulkopuolelle aiemmin siirretyistä alueista. Metsäluhtia löytyi vain 14 ha, mutta niitä on todella vähän muutenkin. Lettoja haettiin METSO 10 projektissa lähinnä Lounais-Lapissa. Metso 10 toimenpideohjelman luonnonsuojelubiologiset kriteerit täyttäviä lettoja löydettiin noin 115 ha. Ensimmäisen ympäristöoppaan julkaisemisen jälkeen pienialaisia suokohteita on jatkuvasti siirretty toiminnan ulkopuolisiksi alueiksi myös hakkuiden ja metsänhoitotöiden suunnittelun yhteydessä. Korpia on merkitty luontokohteiksi myös laadittaessa erityisalueiden hoito- ja käyttösuunnitelmia. Vuosina toteutetussa Metso projektissa haettiin talousmetsistä uusia suojelukohteita. Kohteiden valinnassa keskeisenä tavoitteena oli täydentää ja tukea suojelualueiden ja talousmetsien luontokohteiden muodostamaa verkostoa. Korpia siirrettiin Metso projektissa taloudellisen toiminnan ulkopuolelle n ha, josta aiemmin metsätalouskäytössä olleita on n. 500 ha.

8 8 Alla oleva taulukko kuvaa suojeltujen ja metsätaloudellisesta käytöstä pois siirrettyjen korpien määrän kehittymistä Itä- ja Länsi-Suomen alueilla, jotka ovat kokonaisuudessaan METSO -aluetta. Prosenttiluku ilmaisee em. säästettyjen korpien osuuden korpien kokonaispinta-alasta ha % v ,3 v ,0 v ,7 Lettojen suojeluosuus oli v Itä- ja Länsi-Suomessa 82,3 prosenttia, mikä pinta-alana oli 570 ha. Tämän jälkeen lettojen suojeluosuus on ollut lähes 100 %. Käytännössä kaikki letot ovat olleet taloustoiminnan ulkopuolella. Luhtien määrän selvittäminen Metsähallituksen paikkatiedoista ei ole yksiselitteistä. Niitä voi haarukoida luontokoodien 545 jokimuodostuma ja 546 tulvamaat avulla. Puustoisia luhtia näistä voi olla valistuneen arvion mukaan prosenttia. Näillä koodeilla merkittyjen kohteiden suojeluosuus on 100 %, mikä Itä- ja Länsi-Suomessa on pinta-alana 631 ha. Luhtia voi olla jonkin verran merkitsemättä luontokoodeilla, koska ne on ehkä mielletty vähämerkityksellisiksi, osin vesialueisiin kuuluviksi alueiksi. Tämän hetken suojelutilanne METSO -alueella on saatavissa yksiselitteisesti paikkatietojärjestelmistä korpien ja lettojen osalta (laskentatapa selostettu luvussa 3). Talousmetsien luhdat on oletettu löytyvän Itä- ja Länsi-Suomen tietojen yhteydessä mainituin varauksin luontokoodien 545 jokimuodostuma ja 546 tulvamaat joukosta. Alla olevassa taulukossa on kuitenkin käytetty mainituilla koodeilla merkittyä kokonaispinta-alaa. Suojelualueiden luhtien pinta-ala on saatu luontotyyppitiedon kautta. Luontotyyppi Kokonaispinta-ala suojeltu pinta-ala*) suojelu % Korvet ,0 Letot ,4 Luhdat *) Suojelualueilla ja talousmetsien säästökohteina Korvet on pinta-alaltaan ylivoimaisesti merkittävin tarkastelluista luontotyypeistä. Niiden suojeluosuus on noussut 1990-luvun puolivälin prosentin tasosta nykyiseen 31 prosentin tasoon. Metsähallitus lopetti soiden uudisojituksen vuonna Metsätalous ei näin ollen ole tämän jälkeen olennaisesti muuttanut ojittamattomien soiden vesitaloutta. Käytännön toimintaa on ohjannut metsätalouden ympäristöopas. Vuonna 2004 julkaistun ympäristöoppaan mukaan kaikki oppaassa luetellut uhanalaiset suotyypit turvekankaita ja muuttumia lukuun ottamatta jätetään kunnostusojituksen ja hakkuiden ulkopuolelle, ja tarvittaessa niitä voidaan ennallistaa. Luonnontilaiset rehevät korvet (ruoho- ja heinäkorvet, lehto- ja saniaiskorvet, lettokorvet sekä puustoiset sarakorvet), sekä Etelä-Suomessa edellä mainittujen suotyyppien lisäksi muutkin luonnontilaiset tai luonnontilaan palautettavat korvet (muurain-, mustikka-, metsäkorte ja kangaskorvet) säästetään toimenpiteiltä. Pienet korpipainanteet säästetään pääsääntöisesti. Jos niitä hakataan, jätetään säästöpuustoa tavallista runsaammin.

9 9 3 SUOJELUN TILA 3.1 PINTA-ALOJEN LASKENTAPERUSTEET Seuraavissa kappaleissa esitettävät tilastotiedot korvista, letoista ja puustoisista luhdista perustuvat Metsähallituksen paikkatietojärjestelmän tietoihin. Tarkastelu tehdään METSO -aluetta koskien. Metsätalouden Kainuun alue on kuitenkin jätetty kokonaan tarkastelun ulkopuolelle, koska vain pieni osa Kainuun alueesta sisältyy METSO -alueeseen. Suojelualueet (>=200)ja talousmetsät (<200) on eritelty haltijakoodin avulla. Korpien pinta-alat on laskettu YYV-laskennan periaattein käyttämällä NextTab -tiedostoa YYV- KUSUOMI_TONNIKUVIOT.dcf/ (laatinut Hanna Soinne, saa käyttöön skript-tiedostolla korpimetso.script ). Talousmetsien toiminnan ulkopuoliset kohteet sisältävät luontokohteet (5xx), ekologiset yhteydet (611) ja uhanalaisten lajien esiintymät (41x, 42x, 43x). Pinta-alatietona on käytetty ao. luontokohteen pinta-alaa. METSO projektin esittämät uudet suojelualueet on tässä tarkastellussa otettu huomioon talousmetsien säästökohteina. Lettojen pinta-alojen laskennassa on käytetty tiedostoa KUsuomi.dcf/ ja luhtien LUsuomi.dcf / Laskennassa käytetyt tiedostot löytyvät H:\Korpi-METSO\Raportti\SG-data. Liitetiedostossa on SG -tilastotietoja METSO alueen korvista, letoista ja metsäluhdista. 3.2 KORPIEN SUOJELUN TILA Suojelualueiden korvet Suojelualueilla on korpia vajaat hehtaaria. Niistä on reheviä, lettoisiksi tai ruohoisiksi luokiteltuja, noin hehtaaria. Suojelualueiden korvista on ojittamattomia runsaat hehtaaria. Ennallistettuja korpia on hehtaaria.

10 10 Suojelualueiden korpien ojitustilanne Muutt 9 % Ojikko 6 % Ennall Tkg 9 % 10 % Oton 66 % Talousmetsien toiminnan ulkopuoliset korvet Talousmetsissä on metsätaloustoimenpiteiden ulkopuolelle rajattuja korpia runsaat hehtaaria. Ne on merkitty paikkatietojärjestelmään luontokohteina, ekologisina yhteyksinä tai muina säästettävinä kohteina. Näistä talousmetsien suojelluista korvista neljännes on rehevyydeltään vähintään ruohoiseksi luokiteltuja. Ojittamattomien osuus on 40 %. Talousmetsien säästettäviin korpiin sisältyvät tässä laskelmassa myös METSO projektin suojelualue-esitysten korvet, yhteensä 1170 hehtaaria. Näistä noin 500 hehtaaria on uutta lisäpanostusta korpien suojeluun eli kohteita, joita ei aiemmin ole kirjattu luontokohteina säästettäviksi.

11 Päätelmät korpien suojelun tilasta Korpien suojelun tila Metsähallituksen metsissä on hyvä. METSO alueen korvista on kaikkiaan 31 % metsätalouskäytön ulkopuolella, joko suojelualueilla tai talousmetsien säästökohteina. Luontokohteina suojelluista korvista jopa 60 % on ojitettu, mikä osoittaa, että alue-ekologisessa suunnittelussa on panostettu korpiin ja toiminnan ulkopuolelle on siirretty runsaasti luonnontilaltaan muuttuneita korpia. Suojeltujen korpien tilassa on parannettavaa. Talousmetsien luontokohteiden korvista on ennallistettu vain 1 %. Korpien suojelu painottuu selvästi rehevimpiin korpiin. Lettoisiksi luokitelluista korvista 86 % on suojeltu, ruohoisista puolet ja suursaraisista lähes kolmannes. Ympäristöoppaassa mainitut uhanalaiset korpityypit sisältyvät paikkatietojärjestelmän luokituksessa lettoisiin ja ruohoisiin korpiin (kasvillisuusluokat 1 ja 2). Korpia on siirtynyt suojelualueiksi ja talousmetsien luontokohteiksi monien suunnitteluvaiheiden yhteydessä. Suojelualueisiin sisältyy paljon suojeluarvoiltaan edustavimpia, reheviä ja luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia korpia. Niitä on tullut suojeluun laajempien suojelualueiden yhteydessä. Suokohteita on myös tavoitteellisesti etsitty mm. lehtojen-, soiden- ja vanhojen metsien suojeluohjelmien laadinnan yhteydessä. Edustavimpien korpien lisäksi suojelualueisiin sisältyy runsaasti myös suojeluarvoiltaan vaatimattomampia ja ennallistamistarpeessa olevia korpia. Talousmetsien korvista on eri vaiheissa valittu suojeluarvoiltaan parhaat korvet luontokohteina säästettäviksi. Korpia on inventoitu ja valittu luontokohteiksi mm. alue-ekologisen suunnittelun, Natura-alueiden suunnittelun sekä METSO 1 ohjelman yhteydessä. Luontokohteiden valintakriteereinä on käytetty mm. kasvupaikan viljavuutta, puuston ja vesitalouden luonnontilaisuutta tai luonnontilaisuuden kaltaisuutta sekä uhanalaisten lajien esiintymiä. Etenkin alue-ekologisessa suunnittelussa huomiota kiinnitettiin myös kohteen merkitykseen kytkeytyvyyden kannalta. On ilmeistä, että talousmetsien korvista ei juuri enää löydy helmiä luontokohteiksi. Metsätalouskäytössä on paikkatietojärjestelmän mukaan ojittamattomia korpia useita tuhansia hehtaareja. Näiden joukosta voi vielä löytyä pienialaisia luontokohteiden kriteerit täyttäviä kohteita.

12 12 Taulukko 1: Metsätalouskäytön ulkopuolella olevien korpien (suojelualueet ja talousmetsien säästökohteet) määrä (ha) ja osuus (% kaikista Metsähallituksen korvista ao. alueella) Alue Korvet yhteensä Suojelu-alueet Talousmetsien säästökohteet Suojellut yhteensä Suojeltujen osuus L-Suomi % I-Suomi % Pohjanmaa % L-Lappi % Yhteensä % Taulukko 2: Metsätalouskäytön ulkopuolella olevien korpien (suojelualueet ja talousmetsien säästökohteet) osuus (% kaikista ao. kasvillisuusluokan korvista ao. alueella) Alue Lettoiset Ruohoiset Suursaraiset Piensaraiset L-Suomi 97 % 66 % 31 % 16 % I-Suomi 89 % 49 % 25 % 13 % Pohjanmaa 93 % 66 % 38 % 29 % L-Lappi 80 % 40 % 30 % 22 % Yhteensä 86 % 51 % 29 % 17 % Toimenpide-ehdotukset korpien suojelun tilan parantamiseksi Korpien suojelun tila valtion mailla on hyvä ja suojelun kannalta merkittävimmät kohteet sisältyvät jo nykyisiin suojelualueisiin ja talousmetsien luontokohteisiin. Kohteita on vuosien mittaan monipuolisesti kartoitettu lukuisten suunnitteluprosessien yhteydessä. Uusiin laajamittaisiin inventointeihin tai lisäsuojeluun ei siksi katsottu olevan tarvetta. Toimenpide-ehdotuksia METSO alueen korpien suojelun tilan parantamiseksi työstettiin alueittain metsätalouden ja Luontopalveluiden yhteistyönä. Tavoitteena oli selvittää, onko talousmetsissä vielä korpien suojelun kannalta merkittäviä luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia korpia, joita ei ole merkitty luontokohteena säästettäviksi. Samalla selvitettiin korpien ennallistamistarvetta. Länsi- Lapissa ehdotukset suojelun tilan parantamiseksi on pääosin koostettu jo syksyllä 2009 luonnonvarasuunnittelun välitarkastuksen yhteydessä. Muissa alueissa selvitys tehtiin vuosien 2010 ja 2011 aikana seuraavien vaiheiden mukaan edeten: 1. Kohteiden (SutiGis) karttatarkastelu, jonka pohjalta ratkaistiin tarvitaanko maastoinventointia ja jos siihen päädyttiin, valittiin maastossa inventoitavat kohteet 2. Mahdollinen maastoinventointi (potentiaaliset uudet luontokohteet ja ennallistamiskohteet) 3. Esityksen koostaminen (uudet luontokohteet ja ehdotukset ennallistamiskohteiksi) Tarkastelu tehtiin seuraavia ohjeita ja kriteereitä käyttäen: Mahdolliset uudet luontokohteet o ensisijaisesti ympäristöoppaassa mainitut uhanalaiset suotyypit; ojittamattomat ja ojikot o täydentävinä kohteina tarkastellaan kartalta muita ojittamattomia, jotka ovat puustoltaan luonnontilaisenkaltaisia tai ojittamattomia, muilta luontoarvoiltaan erityisen merkittäviä korpia karttatarkastelu ja mahdolliset maastotyöt keskitetään kohteisiin, jotka sijaitsevat luonnontilaisen avosuon tai suojelualueen reunalla,

13 13 vahvistavat nykyisiä korpikeskittymiä, tukevat kytkeytyvyyttä tai muodostavat mosaiikkimaisen kokonaisuuden muiden luontokohteiden kanssa ovat pienvesien lähiympäristöä Mahdollinen ennallistaminen tehdään vain luontokohteissa, kohteiden priorisointi o ekologisen hyödyn ja kustannusten kannalta toteutuskelpoinen o vahvistaa nykyisiä korpikeskittymiä, tukee kytkeytyvyyttä o sijainti luonnontilaisen avosuon ja suojelualueen reunalla o uhanalaisten lajien esiintyminen Alueittain tehtyjen selvitysten ja maastotöiden pohjalta koostettiin toimenpide-ehdotukset korpien suojelun tilan parantamiseksi. Uusia metsämaan korpi-luontokohteita on valittu kaikkiaan hehtaaria. Luontokohteina korvet jätetään kokonaan metsätalouskäytön ulkopuolelle. Kohteet ovat aiemmin olleet metsätalouskäytössä. Pieni osa niistä on ollut erityiskohteina rajoitetussa metsätalouskäytössä. Liitteenä on kartta uusien korpi-luontokohteiden sijainnista ja tarkempi kohdekohtainen kartta muutamista uusista luontokohteista. Taulukko 3: Uusien metsämaan korpi-luontokohteiden määrä (ha) metsätalouden aluejaon mukaan Metsätalouden alue Pinta-ala, ha Länsi-Suomi 275 Itä-Suomi 186 Pohjanmaa 35 Länsi-Lappi 552 MH, yhteensä Taulukko 4: Uusien metsämaan korpi-luontokohteiden määrä (ha) kasvillisuusluokittain metsätalouden aluejaon mukaan Metsätalouden alue Lettoiset Ruohoiset Suursaraiset Piensaraiset Yhteensä Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjanmaa Länsi-Lappi MH, yhteensä Metsätalouskuvioihin sisältyy myös paikkatietojärjestelmään kirjaamatta jääneitä, vesitaloudeltaan luonnontilaisia, pienialaisia korpipainanteita. Tällaiset pienkohteet rajataan hakkuiden toimenpidesuunnittelun yhteydessä pääsääntöisesti säästökohteeksi, kuten metsätalouden ympäristöopaskin edellyttää.

14 14 Tämän selvityksen yhteydessä tehtiin lisäksi alustavia ehdotuksia korpien ennallistamiskohteista, yhteensä 71 hehtaarille. Ennallistamista voidaan tehdä pienessä mitassa metsätalouden toimenpiteiden yhteydessä. Korpien suojelun tarvetta on tarkasteltu ja tarkastellaan myös muiden Metsähallituksen metsätalouden METSO toimenpiteiden yhteydessä, kuten - METSO : Toteutettu vuonna 2009, suojelualueita laajennettiin yli hehtaarilla sisältäen noin 500 hehtaaria aiemmin metsätalouskäytössä olleita korpia - Luonnon monimuotoisuutta painottavat metsien käytön suunnitelmat luonnonsuojelualueverkoston yhtenäisyyden ja kytkeytyneisyyden kannalta tärkeille alueille: Toteutus kesken 3.3 Lettojen suojelun tila Suojelualueiden letot Suojelualueilla on lettoja noin hehtaaria. Valtaosa näistä sijaitsee Länsi-Lapissa, Lapin kolmion alueella. Pohjanmaalla suojelualueiden lettoja on vajaat 600 hehtaaria ja Etelä-Suomessa noin 80 hehtaaria. Lähes kaikki suojelualueiden letot ovat ojittamattomia. Suojelualueiden letot mt alueittain L Suomi I Suomi 1 % 1 % Pohjanmaa 11 % L Lappi 87 % Talousmetsien toiminnan ulkopuoliset letot Talousmetsissä on metsätaloustoimenpiteiden ulkopuolelle rajattuja lettoja noin hehtaaria. Ne on merkitty paikkatietojärjestelmään luontokohteina tai muina säästettävinä kohteina. Lähes kaikki letot ovat ojittamattomia.

15 15 Luontokohdeletot alueittain L Suomi 1 % I Suomi 1 % Pohjanmaa 11 % L Lappi 87 % Päätelmät lettojen suojelun tilasta Lettojen suojelun tila Metsähallituksen METSO -alueen soilla on paikkatietojärjestelmän tietojen pohjalta tarkasteltuna erinomainen. Lähes kaikki letot ovat ojittamattomia ja ne on suojeltu joko suojelualueina tai talousmetsien luontokohteina. Paikkatietojärjestelmä ei anna täysin oikeata kuvaa lettojen määrästä ja suojelun tilanteesta. Kaikkia pienialaisia lettokohteita, etenkään aiemmin ojitettuja lettoja ei aina ole kuvioitu erilleen eivätkä ne näin ollen näy tässä SG:n tietojen pohjalta tehdyssä tarkastelussa. 3.4 Metsäluhtien suojelun tila Puustoisia luhtia ei ole kattavasti kartoitettu eikä kirjattu Metsähallituksen paikkatietojärjestelmään. Talousmetsien metsäluhtien pinta-alatieto on tässä laskettu luontokohdekoodien jokimuodostuma (545) ja tulvamaa (546) kirjausten mukaan. On todennäköistä, että em. koodein merkityt kuviot ovat luhtia, mutta vain osin metsäluhtia. Suojelualueiden metsäluhtien pinta-alatieto on laskettu Natura - luontotyyppikoodin metsäluhta (9080) perusteella. Metsäluhtia on METSO -alueella tämän mukaan seuraavat pinta-alat: Talousmetsät Suojelualueet Yht. L-Suomi I-Suomi Pohjanmaa L-Lappi * Luhdat on pääosiltaan jo aiemminkin jätetty ojitusten ja hakkuiden ulkopuolelle niiden vähäisen taloudellisen merkityksen takia. Metsätalous ei nykyisin ole uhka luhdille, koska uudisojituksia ei enää tehdä ja tulvamaat jätetään luonnontilaan. Toimenpide-ehdotukset Lisätään SG:iin luontokohdekoodi metsäluhdille. Luhtien tunnistaminen otetaan koulutuksessa esille (ks. muut toimenpide-ehdotukset).

16 Muut toimenpide-ehdotukset Järjestetään suunnittelijoille koulutusta korpien, lettojen ja luhtien tunnistamiseen ja tyypittelyyn. Tavoitteena on, että toimenpidesuunnittelussa osataan aiempaa paremmin tunnistaa ja rajata SG:iin luontokohteina säilytettävät letot, luhdat ja korvet sekä arvioida niiden ennallistamistarvetta. KIRJALLISUUS Kaakinen, E., Salminen, P. & Ulvinen, T Lapin kolmion lettojen tuho. Suomen luonto 3/79: Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) Suomen luontotyyppien uhanalaisuus. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö 8/2008. Osat 1 ja s. Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. Helsinki. Laaka-Lindberg, S., Anttila, S. & Syrjänen, K. (toim.) 2009: Suomen uhanalaiset sammalet. Ympäristöopas Suomen ympäristökeskus (SYKE). 347 s. LIITTEET Metsähallituksen talousmetsien uudet korpi -luontokohteet

17 KorpiMETSO kohteet Metsähallitus :45 Karttakeskus, Lupa L5293 1: Metsähallituksen talousmetsien uudet korpi -luontokohteet Liite

18 Esimerkkejä uusista korpi -luontokohteista 1/10

19 Esimerkkejä uusista korpi -luontokohteista 2/10

20 Esimerkkejä uusista korpi -luontokohteista 3/10

21 Valokuvia esimerkkikohteista Kohde 2/10, Länsi-Suomi, Jyväskylä Kohde 3/10, Länsi-Suomi, Ruovesi Kohde 2/10, Länsi-Suomi, Jyväskylä Kuvat: Mikko Siitonen Kohde 4/10, Länsi-Suomi, Kuhmoinen

22 Esimerkkejä uusista korpi -luontokohteista 4/10

23 Esimerkkejä uusista korpi -luontokohteista 5/10

24 Esimerkkejä uusista korpi -luontokohteista 6/10

25 Esimerkkejä uusista korpi -luontokohteista 7/10

26 Esimerkkejä uusista korpi -luontokohteista 8/10

27 Esimerkkejä uusista korpi -luontokohteista 9/10

28 Esimerkkejä uusista korpi -luontokohteista 10/10