Seurakuntavaalit 2018

Transkriptio

1 Seurakuntavaalit 2018 Loppuraportti Hanna Piira, Kirkon viestintä

2 SISÄLLYS 1. Johdanto Valtakunnallinen vaalikampanja ja sen tavoitteet... 4 Vaalien viestintä- ja markkinointimateriaalit... 6 Seurakuntavaalit.fi -sivusto... 6 Mediaviestintä... 7 Vaalit somessa... 8 Vaalien valtakunnallinen someryhmä... 9 Vaalikone Sisäinen viestintä Info.seurakuntavaalit.fi Vaaliviesti-uutiskirje Tukikanavat seurakuntien työntekijöille Vaalien ohjevideot Vaalikirje Vaalien IT-projekti Vaalien laskentajärjestelmä Arviointia ja kehitysehdotuksia Liite 1. Valtakunnallisen vaaliviestintätyöryhmän kokoonpano ja vaalien projektipäälliköt Liite 2. Seurakuntavaalit 2018: valittujen luottamushenkilöiden ja äänestysaktiivisuuden analyysi Liite 3. Seurakuntavaalien medianäkyvyysraportti... 28

3 1. JOHDANTO Seurakuntavaalit järjestettiin , ja ennakkoäänestys oli Vaaleilla valittiin 7971 luottamushenkilöä 384 seurakuntaan. Vaalien viestintäkonseptina oli Minun kirkkoni. Kirkossa eri ihmiset pitävät tärkeänä eri asioita, joten vaaleissa haluttiin tuoda esille monipuolisesti eri näkökulmia. Ehdokkaita, seurakuntalaisia ja työntekijöitä pyydettiin kertomaan, mitä kirkko heille merkitsee. Esiin tulevien vaihtoehtojen joukosta äänestäjät valitsivat äänillään päättäjät. Samalla pidettiin esillä kirkkoa ja sen työtä paikallisesti ja valtakunnallisesti. Viestintäkonseptin luonnissa ja valinnassa oli tärkeää, että sama konsepti mahdollistaa sekä valtakunnallisen tason että paikallisen tason käsittelyn. Vaalien valtakunnalliset viisi pääteemaa olivat minun kirkkoni uskoo, minun kirkkoni toivoo, minun kirkkoni rakastaa, minun kirkkoni on lähellä ja minun kirkkoni uudistuu. Näiden lisäksi seurakunnilla oli mahdollisuus soveltaa valtakunnallista Minun kirkkoni -tunnusta itselleen sopivalla tavalla. Valtakunnalliset materiaalit oli tarkoitettu ja suunniteltu kaikkien seurakuntien käyttöön. Seurakuntavaalien valtakunnallinen äänestysprosentti oli 14,4. Korkein äänestysprosentti oli Kinnulan seurakunnassa, 48,1 %. Alin äänestysprosentti oli Lauritsalan seurakunnassa, 5,9 %. Vaalit järjestettiin samaan aikaan 384 seurakunnassa. Pohjois-Lapin seurakuntayhtymässä vaalit järjestettiin jo aiemmin, maaliskuussa Vaali toteutui sopuvaalina 51 seurakunnassa. Kaikkien valittujen luottamushenkilöiden keski-ikä oli 53,3 vuotta. Keski-ikä aleni noin vuodella viime vaaleihin verrattuna. Naisia läpipäässeistä on 54,9 %, miehiä 45,1 %. Uusia luottamushenkilöitä on lähes puolet valituista (49,2 %). Vaalien viestintäkampanja jakautui kolmeen vaiheeseen. Ehdokasasetteluvaiheen kampanjointi käynnistyi maaliskuussa 2018 ja jatkui saakka. Ennakkoäänestys- ja äänestysvaiheen kampanjointi keskittyi loka-marraskuulle ja tulospalveluvaiheen viestintä vaali-iltaan ja sitä seuranneeseen viikkoon. Vaalien valtakunnallinen kampanja materiaaleineen oli suunnattu kaikille kirkon äänioikeutetuille jäsenille. Mediakampanjan kohderyhmäksi valittiin vuotiaat, kirkkoon myönteisesti suhtautuvat jäsenet. Lisäksi nuorten äänioikeutettujen tavoittamiseksi tehtiin yhteistyötä Navi-ryhmän ja nuorisojärjestöjen kanssa, joista mukana ovat Suomen Partiolaiset, Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi, Suomen Nuorisovaltuustojen liitto ja Nuorten naisten kristillinen yhdistys (NNKY). Ryhmä teki vaalikampanjointia ja -materiaaleja ehdokasasettelu- ja äänestysvaiheessa erityisesti nuorten kohderyhmälle. Yhteistyössä kirkon viestinnän kanssa toteutettiin mm. tubettaja Joona Hellmanin vaikuttajayhteistyövideo. Ehdokasasetteluvaiheessa tavoitteena oli saada aiempaa enemmän ihmisiä asettumaan ehdolle. Ehdokasasetteluvaiheessa yhteistyöhön kutsuttiin puolueita sekä kirkon herätysliikkeitä ja järjestöjä. Uusien, kirkolle etäisempien yleisöjen tavoittamiseksi toteutettiin podcast-sarja ja verkkosivusto Maa & taivas (maajataivas.net) yhteistyössä Radio Helsingin kanssa.

4 Ehdokasasetteluvaiheessa kokeiltiin myös uutta: valitsijayhdistysten perustamista harkitseville luotiin seurakunnittainen esittäytymissivu. Sivulla esittäytyi yhteensä 385 valitsijayhdistyksen perustamista harkitsevaa ryhmää. Äänestysvaiheen valtakunnallinen kampanjointi keskitettiin verkkoon. Lisäksi tehtiin valtakunnallista radiomainontaa. Valtakunnallinen tulosviestintä toteutettiin seurakuntavaalit.fi -sivuilla. Lisäksi vaaliillan aikana toteutettiin kokeiluluontoisesti Kirkon viestinnän vaalistudio verkkolähetyksenä. Vaalien äänestysprosentti jäi alhaisemmaksi kuin 2014, jolloin se oli 15,5. Äänestysprosentti oli sama kuin vuonna Nuorten, vuotiaiden valtakunnallinen äänestysaktiivisuus oli 8,4 % koko ikäluokkansa äänioikeutetuista. Nuoret äänestivät aktiivisimmin Lapuan ja Oulun hiippakunnissa. Vuoden 2014 seurakuntavaaleissa nuorten valtakunnallinen äänestysprosentti oli 8,9. Ennakkoäänestyksessä äänensä antaneiden osuus kaikista äänestäneistä kasvoi edelleen ja oli tällä kertaa 62 %. Vuoden 2014 vaaleissa määrä oli 59,9 %. Ennakkoäänestyspaikkoja oli tällä kertaa noin 2500 kappaletta, mikä on runsaasti vähemmän kuin vuonna 2014 (3500). Vaalien valtakunnallisessa kampanjassa markkinointitoimistokumppanina oli Superson Oy ja mediatoimistona IUM. Suuri osa suunnittelu- ja projektinhallintatyöstä tehtiin aiemmista vaalikampanjoista poiketen Kirkon viestinnässä, mikä tarkoitti suuria kustannussäästöjä ja toisaalta jatkuvuutta kuluneen vaalikauden aikana toteutettujen valtakunnallisten mediakampanjoiden suhteen. Vaalien valtakunnallisen kampanjan toteutusprosessi oli kaikkiaan varsin erilainen kuin aiemmilla kerroilla. Taustalla on kirkolliskokouksen vuonna 2015 tekemä päätös siitä, että aiemman, neljän vuoden välein toteutettavan vaaliaiheisen mediakampanjan sijasta toteutetaan kampanjoita tasaisesti koko vaalikauden ajan. Näin ollen seurakuntavaaleihin 2018 käytössä ollut markkinointimääräraha oli suuruudeltaan noin ¼ aiemmasta. Seurakuntavaalien viestintätyötä ohjaava vaaliviestintätyöryhmä asetti seurakuntavaalikampanjalle kolme tavoitetta: 1) Ehdokkaiden määrän lisääntyminen 2) valittujen luottamushenkilöiden keski-iän aleneminen vähintään neljällä vuodella 3) äänestysprosentin nouseminen. Lisäksi kirjattiin, että olisi tärkeää, että seurakuntien työntekijät kokevat vaalien eteen tehdyn työn mielekkääksi. 2. VALTAKUNNALLINEN VAALIKAMPANJA JA SEN TAVOITTEET Vaalien konsepti, Minun kirkkoni, valikoitui vaihtoehdoista hyvän paikallisen sovellettavuuden vuoksi. Tätä erityisesti oli toivottu viimekertaisen palautteen perusteella. Vaalikampanjan suunnittelijana toimi Kirkon viestinnän konseptisuunnittelija Milla Cotterill. Hänen työparinaan suunnittelutyössä freelancerina toimi copywriter Henna Lekka. Yhteistyökumppanuus markkinointiviestinnän ja

5 mediasuunnittelun osalta kilpailutettiin ja kumppaniksi valikoitui Superson oy. Mediasuunnittelukumppaniksi tuli IUM. Valtakunnallinen vaalikampanja toteutettiin kaksikielisenä suomeksi ja ruotsiksi. Lisäksi vaalien tunnukset ja hallinnollisia materiaaleja toteutettiin saameksi. Vaalien viestintä on tarkoitettu kaikille, mutta kohdennetun mediakampanjan kohderyhmäksi valittiin vuotiaat, kirkkoon myönteisesti suhtautuvat kirkon äänioikeutetut jäsenet. Koska kampanjaan ja mediatilan hankintaan käytettävissä oli edellistä vaalikampanjaa merkittävästi vähemmän rahaa, valtakunnallinen kampanja päätettiin keskittää verkkoon, joka on todennetusti kustannustehokas mainosalusta. Verkkomainontaa kohdennettiin kohderyhmään kuuluville henkilöille kolmessa vaiheessa. Ensimmäinen vaihe (2 viikkoa) oli maaliskuun lopulla. Toinen vaihe (1 viikko) oli syyskuun alussa, hieman ennen ehdokasasettelun päättymistä. Kolmas vaihe (3 viikkoa) oli loka marraskuussa, ennakkoäänestys- ja äänestysvaiheessa. Verkkomainonta toteutettiin bannereilla, videobannereilla ja videomainontana ohjelmallisen ostamisen keinoin. Bannereista oli ehdokasasetteluvaiheessa käytössä hieman eri viestikärjillä yhdeksän eri versiota kohderyhmästä muodostettujen segmenttien mukaan. Segmentit oli muodostettu kiinnostuksen kohteiden mukaan. Segmentit olivat perhe, auttaminen & vapaaehtoistyö sekä päätöksenteko. Bannereista kävijä ohjattiin seurakuntavaalit.fi -sivulle. Äänestysvaiheessa versiomäärää rajoitettiin kolmeen parhaimmin toimineeseen mainokseen. Maaliskuun kampanja tavoitti noin , ja sivustoa tutkimaan heistä tuli pari tuhatta kävijää. Syyskuun kampanjavaiheessa mainos näkyi noin kertaa, ja sivustolle siirtyi noin tuhat kävijää. Äänestysvaiheen kampanjassa tavoitettiin noin , ja sivustolle siirtyi lähes kävijää. Videomainonta tavoitti yli miljoona silmäparia. Bannerimainonnan kohdentamisessa käytettiin ensi kertaa retargeting-toimintoa, jolloin mainonnalla tavoitettiin erityisesti kirkon eri sivustoilla vierailleita kävijöitä. Kohdennus onnistui hyvin, sillä tästä ryhmästä itsensä sivustolle klikanneista 93 % jäi pidemmäksi ajaksi tutkimaan sivun sisältöjä. Radiokampanja ajettiin ennakkoäänestysviikolla kahdella spotilla, 20 ja 13 sekunnin mittaisilla. Kanavista mukana olivat Iskelmä, Nova, Nostalgia, Kiss, NRJ, Radio City ja Suomirock. Kuulijoita tavoitettiin noin , ja he kuulivat mainoksen keskimäärin viisi kertaa. Vaalikampanja näkyi Minun kirkkoni -ilmeellä kesän aikana muutamilla kirkollisilla kesäjuhlilla sekä Suomi Areenalla. Useampien herätysliikkeiden kesäjuhlaesitteessä julkaistiin seurakuntavaalien mainos. Minun kirkkoni -ilme oli myös kirkkohallituksen messutoiminnan ilmeenä vuoden 2018 ajan. Helsingin kirjamessuilla seurakuntavaalit olivat teemallisesti vahvasti esillä. Vaalien viestintäkonseptin, Minun kirkkoni, haluttiin toimivan siten, että seurakunnat voivat käyttää valmista materiaalia ja että vaalien menestyksekkään läpiviennin kannalta materiaalia on saatavilla riittävästi. Toisaalta seurakunnilla on niin halutessaan mahdollisuus paikallistaa konseptia hyvin paljon. Seurakuntia kutsuttiin hyvissä ajoin pohtimaan ja haastattelemaan paikallisia kasvoja, jotka voisivat kertoa ajatuksiaan kirkosta. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun seurakuntayhtymät kehittelivät teemaa eteenpäin ajatuksen mukaisesti ja paikallistivat kampanjan vahvasti alueen näköiseksi. Joillakin alueilla paikallisia teemoja nostettiin valtakunnallisten teemojen rinnalle tai sijalle. Konsepti toimi hyvin myös

6 puolueiden ja muiden ryhmittymien näkökulmasta: Kaikki suuret puolueet julkaisivat omilla sivuillaan ohjelmajulistuksen tai vastaavan. Lisäksi Minun kirkkoni -teemaa sovelsivat omalla tavallaan ohjelmassaan Minun ilmastokirkkoni - ja Globaali kirkko -ryhmä. VAALIEN VIESTINTÄ- JA MARKKINOINTIMATERIAALIT Seurakunnille tarjottiin käyttöön viestintämateriaaleja vaali-ilmeellä, mm. erikokoiset ja -muotoiset logot, ilmoituspohjia ja julisteita sekä 12 kuvan sarja vaalien valtakunnallisista teemoista. Seurakunnille tarjottiin myös valtakunnalliseen kampanjaan toteutettuja materiaaleja, esimerkiksi radiomainos sekä videot (yksi pitkä versio sekä kolme lyhyttä teemoihin Minun kirkkoni uskoo, minun kirkkoni toivoo sekä minun kirkkoni rakastaa). Ehdokaskampanjoinnin tueksi ehdokaskorttikone toteutettiin äänestysvaiheessa. Somebannerit, -kuvapohjat sekä valmiit sisällöt mm. Maa ja taivas - sarjassa olivat myös suosittuja. Seurakuntavaali-ilmeellä toteutettu teltta, kooltaan 4 x 4 metriä, oli seurakuntien lainattavissa kuljetuskuluja vastaan kirkkohallituksesta. Telttaa käytettiin kesän ja syksyn aikana tapahtumissa Hämeenlinnassa, Kirkkonummella, Helsingin Lauttasaaressa, Raumalla, Sipoossa sekä Ylä-Savon seurakuntayhtymässä. Mainosmateriaalia (jakotavaraa) ei tällä kertaa tilattu valmiiksi seurakunnille. Kirkkohallitus toteutti omaan käyttöönsä kaksikielisinä Minun kirkkoni/min kyrka -kynät sekä vaalikaramellit. Niitä jaettiin tapahtumissa, joissa kirkkohallituksen edustajat kohtasivat äänestäjiä. Sisäisen viestinnän tueksi toteutettiin pyöreä Minun kirkkoni -tarra, jota jaettiin kirkon sisäisissä tapahtumissa, koulutuspäivillä jne. Seurakunnat saivat tilata haluamansa materiaalin omilta yhteistyökumppaneiltaan vapaasti. Kirkkohallituksen painokumppanin Granon kautta tarjottiin seurakunnille kevään aikana mahdollisuutta tilata muutamia tuotteita, mm. roll uppeja, beach flageja, kahvikuppeja, heijastimia ja kangaskasseja. Lisäksi seurakunnat toteuttivat omien tarpeidensa tueksi omia mainosmateriaaleja Minun kirkkoni -ilmeellä. SEURAKUNTAVAALIT.FI -SIVUSTO Seurakuntavaalit.fi -sivusto toimi vaalien viestinnällisenä kotipesänä laajalle yleisölle. Ruotsinkielinen vastaava sivusto oli osoitteessa församlingsvalet.fi. Sivusto avautui ja se sulkeutui Sivustolle ohjattiin kävijöitä valtakunnallisessa kampanjassa. Lisäksi seurakuntien omilta sivuilta ohjattiin kävijöitä vaalisivustolle. Sivuston ajankohtaista-osioon nostettiin ajankohtaisia sisältöjä vaalien ehdokasasettelu-, ennakkoäänestys- ja äänestysvaiheessa sekä tulospalveluvaiheessa. Sivustolle toteutettiin uutena osiona sanasto. Lukkari-julkaisujärjestelmää käyttävät seurakunnat saivat sivuillensa vaalisisällöt suoraan seurakuntavaalit.fi:stä. Uutena kokeiluna sivustolle toteutettiin ehdokasasetteluvaiheessa seurakuntien toiveesta noussut valitsijayhdistysten esittäytymispalvelu, jossa seurakunnittain kenellä tahansa oli mahdollista kertoa

7 perusteilla olevasta valitsijayhdistyksestä ja sen tausta-ajatuksista sekä kutsua samanhenkisiä ihmisiä mukaan. Palvelussa oli mahdollisuus myös käydä keskustelua. Valitsijayhdistysten esittäytymispalvelussa esittäytyi ehdokasasetteluvaiheessa yhteensä 385 valitsijayhdistyksen perustamista harkitsevaa ryhmää. Palvelu sulkeutui ehdokasasettelun päättyessä Sivulle toteutettiin myös Mihin seurakuntaan kuulun? -palvelu. Tämä palvelu siirtyi osaksi evl.fisivustoa vaalien päätyttyä. Ehdokasasetteluvaiheessa sivustolla julkaistiin seurakunnittain kaikkien niiden ehdokkaiden nimet, jotka olivat antaneet suostumuksensa nimensä julkaisemiseen valtakunnallisessa palvelussa. Tulospalveluvaiheessa seurakuntavaalit.fi toimi valtakunnallisen tulospalvelun kotipesänä. Tulospalveluvaiheessa sivustolla julkaistiin kaikkien valittujen luottamushenkilöiden nimet, sekä valitsematta jääneistä niiden, jotka eivät olleet antaneet lupaa tietojensa julkaisuun valtakunnallisessa palvelussa. Sivustolle kertyi vuoden 2018 aikana lähes käyntiä. Näistä pääosa toteutui syys- ja marraskuun välisenä aikana. Marraskuuhun käynneistä kohdistui noin Forsamlingsvalet.fi - sivulla vastaavat kävijämäärät olivat vuositasolla ja marraskuussa käyntiä. Sivuston ulkoasu sai laajasti kehuja käytettävyydestään ja selkeydestään vaalien loppupalautteen yhteydessä. MEDIAVIESTINTÄ Kirkon viestintä lähetti kaikkiaan 17 seurakuntavaaleihin liittyvää mediatiedotetta laajalla, valtakunnallisella mediajakelulla. Materiaali tallennettiin myös kirkon verkkosivuille evl.fi sekä uutishuoneeseen evl.fi/uutishuone. Tiedoteotsikot: : Syksyn seurakuntavaaleissa uutuus: valitsijayhdistysten esittäytyminen : Ministeri Grahn-Laasonen kirkolliskokouksessa: Seurakuntavaaleissa nuorten osallisuus tärkeää : Seurakuntiin valitaan uudet päättäjät marraskuussa : Ennakkotietoja seurakuntavaalien ehdokasasettelusta : Seurakuntavaaleissa mukana yli ehdokasta : Seurakuntavaalit 2018: Ehdokkaat haluavat kirkon olevan aktiivinen ympäristötoimija : Seurakuntavaalit näkyvät kirkon osastolla Helsingin Kirjamessuilla : Seurakuntavaalit 2018: Tasa-arvo ja tasapuolisuus kirkon johtotehtävissä ovat ehdokkaille tärkeitä asioita : Seurakuntavaalit 2018: Ennakkoäänestys alkaa huomenna tiistaina

8 : Ministeri Grahn-Laasonen kirkolliskokouksessa: Voisiko kirkko olla edelläkävijä Suomessa sähköisen äänestämisen käyttöönotossa? : Seurakuntavaalit 2018: ennakkoäänestys monin paikoin vilkkaampaa kuin edellisissä seurakuntavaaleissa : Seurakuntavaalit 2018: vielä huomenna voi äänestää ennakkoon : Seurakuntavaalit 2018: Viimeinen ennakkoäänestyspäivä päättymässä, vaalipäivä sunnuntaina : Seurakuntavaalit 2018: Tänään on vaikuttamisen aika äänestysmahdollisuus seurakunnissa klo : Seurakuntavaalit 2018: Alustava äänestysprosentti on 14,4 % : Seurakuntavaalit 2018: Valituista luottamushenkilöistä lähes puolet on uusia : Seurakuntavaalit 2018: Vahvistettu äänestysprosentti on 14,4 % Vaaleista muistutettiin useaan kertaan medialle suunnatussa Mediakalenterissa. Kesäkuussa 2018 toimitettiin eduskuntapuolueille infopaketti seurakuntavaaleista. Elokuussa kirkon puolueaktiiveille järjestettiin erillinen vaali-ilta Kirkon talossa. Tilaisuuden tarkoituksena oli antaa vaali-informaatiota sekä kannustaa aktiiveja jakamaan vaalitietoutta potentiaalisille vaaliehdokkaille. Kirkon viestintä oli myös suoraan yhteydessä toimittajiin. Valtakunnalliset mediat, Yle ja MTV, tekivät näyttävimmät uutisoinnit vaaleista ennakkoäänestysviikolla sekä vaalipäivänä. Vaalit olivat esillä myös monissa radiokanavissa. Ennakkoäänestysviikolla useat radiokanavat sekä Yle TV tekivät juttuja ja haastatteluja vaaliaiheista. Vaalipäivän jälkeen maanantaina Hanna Piira, Veli-Matti Salminen ja Kari Kanala olivat vaaliasioissa MTV:n Huomenta Suomen vieraina. M-Brainin analyytikko on laatinut erillisen vaalikoosteen vaalien medianäkyvyydestä loka marraskuussa 2018 (liitteenä). VAALIT SOSIAALISESSA MEDIASSA Seurakuntavaalit näkyivät somessa kirkon kanavissa keväästä 2018 alkaen. Käytössä olivat Twitter, Facebook, Instagram ja Youtube. Vaalien yhteydessä käytettiin tunnistetta #minunkirkkoni. Loka marraskuun aikana hashtagia #minunkirkkoni käytettiin yli 3000 kertaa sosiaalisen median julkisissa julkaisuissa. Twitterissä käytössä oli Minun kirkkoni -tili, jolla oli vaalien aikana noin 450 seuraajaa. Facebookissa vaalit näkyivät tapahtumana, joka tavoitti 4000 kiinnostunutta tai osallistujaa. Lisäksi kirkon ja seurakuntien sosiaalisen median tileillä postattiin ja jaettiin runsaasti vaaliaiheisia sisältöjä. Instagramissa hashtagilla #minunkirkkoni tehtiin yhteensä 4238 julkista julkaisua. Hashtagilla #seurakuntavaalit2018 tehtiin 2567 julkista julkaisua ja hashtagilla #seurakuntavaalit 2364 julkaisua. Kirkko Suomessa -tililtä tehtyjen vaalijulkaisujen näyttökertoja oli

9 Eniten näkyvyyttä sai äänestysvaiheen ns. vaalien kissavideo, jonka kattavuus oli katselua ja jonka mainostamiseen käytettiin noin 1300 euroa. Kyseinen julkaisu näytettiin Facebookissa kertaa. Facebookissa myös mainostettiin seurakuntavaaleihin liittyviä julkaisuja. Kokonaiskattavuus oli näyttöä ja kaikki sponsoroidut näyttökerrat katselua. Seurakuntavaalien kampanjavideot julkaistiin Kirkon kanavalla YouTubessa Marraskuun loppuun mennessä seurakuntavaalivideon ja sen eri versioiden näyttökertoja oli yhteensä Katseluaika yhteensä minuutteina oli ja näyttökertojen keskimääräinen kesto 0:41. Videoisisältöjen parissa vietettiin suhteellisen runsaasti aikaa. Ne kiinnostivat yleisöä ja toimivat siten tavoitteiden mukaisesti. Seurakuntavaalit.fi:hin toteutettiin Minkälainen on sinun kirkkosi? -kysely, josta nostettiin vastauksia somekanaviin. Sivuston kautta saatiin satoja vastauksia. Ehdokasasetteluvaiheeseen toteutettiin testi Sopisitko kirkon luottamushenkilöksi?. Minun kirkkoni -konseptin mukaisesti kaikille vastanneille suositeltiin ehdokkaaksi asettumista. Navi-ryhmä ja Kirkon viestintä toteuttivat vaalikampanjaan tubettajayhteistyön tubettaja Joona Hellmanin kanssa. Video julkaistiin ennakkoäänestyksen alkaessa ja se tavoitti yli nuorten kohderyhmään kuuluvaa. Vaali-iltana kirkon viestinnän miehityksessä oli tulosten visualisoinnista vastaava henkilö, joka laati graafisia esityksiä etukäteen suunnitellun ilmeen mukaisesti tuloksista sitä mukaa, kun niitä saatiin. Esitykset jaettiin somessa ja lisättiin seurakuntavaalit.fi:n tulokset-osioon. Haasteena tässä oli seurakuntien tulosten hidas syöttäminen Valakseen. Ilman kattavia tulostietoja sisältöjen tuottaminen oli hankalaa. VAALIEN VALTAKUNNALLINEN SOMERYHMÄ Vaalien somenäkyvyyden edistämiseksi perustettiin vaalien valtakunnallinen someryhmä. Ryhmää koordinoimaan kutsuttiin viestintäjohtaja Sami Kallioinen Tampereen seurakuntayhtymästä. Ryhmän aktiiviset jäsenet tulivat Kirkon viestinnästä ja Tampereen seurakunnista. Ryhmässä ideoitiin ja toteutettiin sosiaalisen median sisältöjä vaalin eri vaiheissa. Ehdokasrekrytoinnin tueksi tuotettiin mm. lyhyitä videoita, ja äänestysvaiheeseen luotiin konsepti vaalikoneen vastausten hyödyntämiseen erityisesti Facebookissa. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun kokeiltiin valtakunnallisen viestinnällisen osavastuun jakamista. Kokeilussa oli sekä onnistumisia että haasteita. Hyvien sisältöideoiden tuottaminen ja yhteisen jakamisen kehittäminen olivat selkeimmät onnistumiset. Haasteina olivat tehtävän- ja vastuunjaon epäselvyydet, vastuuryhmän jääminen suppeaksi ja resurssipula erityisesti Tampereella. Tämä johtui erityisesti kesän 2018 Herättäjäjuhlista, jotka työllistivät ennakoitua enemmän Tampereen viestintää. Jatkossa on hyvä laatia selkeä tehtäväksianto, jossa on määritelty mm. tavoitteet, resurssit ja raportointi. Sitouttaminen tehtävään on erityisen tärkeää.

10 VAALIKONE Seurakuntavaaleissa oli kolmatta kertaa käytössä yhteinen vaalikone. Vaalikone toteutettiin yhteistyössä Sangre Oy:n kanssa. Vaalikoneen valtakunnallisten kysymysten laadinnasta vastasi valtakunnallinen vaaliviestintätyöryhmä. Kysymykset käsittelivät kirkon uskoa ja oppia, ehdokkaan taustaa, seurakunnan toimintaa ja ajankohtaisia kirkollisia ja yhteiskunnallisia aiheita. Seurakunnan oli mahdollista laatia koneeseen paikallisia kysymyksiä. Yhteensä kysymyksiä oli 44, joista seurakunnilla oli mahdollista laatia korkeintaan 3. Vaalikone oli käytössä kaikissa 383 seurakunnassa, joissa järjestettiin vaalit. Vaalikone toteutettiin kahdella kielellä. Ehdokkaat kirjautuivat vaalikoneeseen seurakuntien jakaman seurakuntakoodin avulla. Sangre Oy vastasi vaalikoneen teknisestä toteutuksesta. Vaalikoneen hankintaa tehtäessä haluttiin vaihtaa 2014 vaalien tekninen alusta huonojen kokemusten takia, ja selvityksen jälkeen pyydettiin tarjous Sangre Oy:n Ehdokaskoneesta. Ehdokaskoneen ehdokasesittelytoiminto oli ollut käytössä vuoden 2016 kirkolliskokous- ja hiippakuntavaltuustovaalien yhteydessä. Ehdokastietojen käsittelyssä seurattiin 2014 vaalien toimintatapaa, ja ehdokastiedot vietiin ulos VALAS-järjestelmästä suunnitellusti kaksi kertaa: kerran ehdokasasettelun päätyttyä ja toisen kerran, kun ehdokkaat ja valitsijayhdistykset oli numeroitu. Vuonna 2018 voimaan astunut GDPR-tietosuojalainsäädäntö vaikutti vaalikoneen toteutukseen. Monet ehdokkaat kielsivät tietojensa luovuttamisen vaalikoneen toteuttajalle tietämättä, että sitä kautta myös heidän vastaamisensa vaalikoneeseen vaikeutuu. Sangren Ehdokaskone oli etenkin ehdokkaiden käyttökokemuksen perusteella aiemmin käytössä olleita vaalikoneita helppokäyttöisempi. Ehdokkaiden käyttöliittymä oli sujuva, ja sen käyttö onnistui eri laitteilla lähes ongelmitta. Ehdokkaiden rekisteröitymistä ja vaalikoneeseen vastaamista varten oli hankittu Sangre Oy:ltä tukea vaalikoneeseen vastaamista varten koko siksi ajaksi, kun ehdokaskone oli vastaajille avoinna. Vaalikoneeseen vastasi noin 51 % ehdokkaista (8 577), mikä on vähemmän kuin 2014 vaaleissa. Mukaan pääsyyn edellytettiin vastausta vähintään 75 %:iin kysymyksistä. Syitä määrän vähenemiselle on mahdotonta arvioida varmasti, mutta vaikuttavia tekijöitä on voinut olla se, että vaalikoneen käyttöön ei otettu mediayhteistyökumppania kuten 2014 vaaleissa (MTV3). Lisäksi ehdokkaisiin ei oltu suoraan yhteydessä sähköpostitse vaan viestintä ehdokkaille jäi seurakuntien vastuulle. Vaaliohjeissa ja valtakunnallisessa viestinnässä välitettiin tietoa vaalikoneesta ja siihen vastaamisen tärkeydestä, mutta suoralla viestinnällä ehdokkaille olisi voitu saavuttaa korkeampi vastausprosentti.

11 3. SISÄINEN VIESTINTÄ INFO.SEURAKUNTAVAALIT.FI Sakastin seurakuntavaalit -osio korvattiin erillissivustolla info.seurakuntavaalit.fi, jonne koottiin kaikki vaaleihin liittyvät hallinnolliset ja juridiset materiaalit ja ohjeet sekä it-projektien ja viestinnän materiaalit. Sivusto oli suunnattu vaalien parissa työtä tekeville henkilöille. Sivustolla oli pääosioina Vaalit seurakunnissa yleiset ohjeet, vaaliviestintä, vaalikone, valas-laskentajärjestelmä sekä kirjuri. Sivustoa päivitettiin tarpeen mukaan, ja kaikki vaalien työntekijöille, valitsijayhdistyksille sekä ehdokkaille suunnatut materiaalit ladattiin sinne. Ruotsinkielistä puolta palveli info.församlingsvalet.fi. Kirkkohallituksen hallinto-osasto tuotti info.seurakuntavaalit.fi -sivuille vaalien hallinnollisen aikataulun, vaaliohjeet, pöytäkirjamallit liitteineen sekä vastaukset useimmin kysyttyihin kysymyksiin. Näiden lisäksi laadittiin vaaliasiakirjat, joita seurakunnat saivat tilata Grano Oy:n verkkokaupasta. Vaaliasiakirjat olivat äänestyslippuja ja kuoria lukuun ottamatta tulostettavissa myös info.seurakuntavaalit.fi -sivuilla. Koulutuskiertuetta seurakuntien työntekijöille hiippakunnittain ei tällä kertaa järjestetty, vaan kirkon viestintä tuotti koulutustarpeita varten vaalivideot vaaliohjeiden rinnalla käytettäviksi. Sivustolla vierailtiin niiden elinkaaren aikana noin kertaa. Ruotsinkielisen infosivuston kävijämäärä oli VAALIVIESTI-UUTISKIRJE Vaalien järjestämisen ja seurakuntien viestinnän tueksi julkaistiin Vaaliviesti-uutiskirje Koodiviidakko Oy:n Postiviidakko-uutiskirjepalvelulla. Kaikkiaan vaalivuoden aikana lähetettiin 15 kaksikielistä uutiskirjettä. Lisäksi vaalien jälkeen seurakunnat saivat vastattavakseen palautekyselyn vaalikirjeen muodossa. Vaaliviesti-uutiskirjeen suomenkielisiä saajia oli noin 2300 ja ruotsinkielisiä n Suomenkielistä vaalikirjettä luettiin hyvin, sen avausprosentti oli % eli se oli yksi kirkon avatuimmista uutiskirjeistä. Ruotsinkielisen uutiskirjeen avaajien prosentuaalinen osuus putosi alun n. 50 %:sta noin 30 %:iin. Vaaleista muistutettiin säännöllisesti myös seurakuntien viestijöille suunnatussa Tapuli-uutiskirjeessä. TUKIKANAVAT SEURAKUNTIEN TYÖNTEKIJÖILLE Vaaleihin liittyvien kysymysten vertaistueksi vaalien kanssa työtä tekeville henkilöille perustettiin Facebook-ryhmä Seurakuntavaalit 2018 inforyhmä työntekijöille. Ryhmässä kirkon viestinnän

12 vaalitiimin jäsenet seurasivat keskustelua ja vinkkasivat vaalien viestinnän vaiheista ja materiaaleista. Ryhmässä oli jäsenille runsaasti tilaa tuoda esiin omia näkemyksiään, ideoitaan ja huoliaan vaaleihin liittyen. Ryhmässä oli vaalien aikaan lähes 700 jäsentä. Palautteen perusteella ryhmä koettiin hyödylliseksi ideointi- ja vertaistukikanavaksi. Hallinnollisiin kysymyksiin liittyen tukea sai Kirkkohallituksen hallinto-osaston järjestämiltä skypeklinikoilta syksyn aikana. Valas-järjestelmän tuki keskitettiin omaan sähköpostiosoitteeseen. VAALIEN OHJEVIDEOT Vaalien neuvontakiertue hiippakunnille päätettiin tällä kertaa kustannussyistä toteuttaa ohjevideoina, jotka julkaistiin info.seurakuntavaalit.fi- sivustolla kevään 2018 aikana. Videoitujen ohjeiden etu infotilaisuuksiin verrattuna on se, että ohjeet ovat katsottavissa milloin ja kuinka monta kertaa tahansa. Hallinnolliset vaalien järjestämisen ohjeet toteutettiin 12:na ohjevideona. Videoita katsottiin yhteensä lähes 2500 kertaa. 4. VAALIKIRJE Seurakunnille tarjottiin viime vaalien tapaan mahdollisuus lähettää äänioikeutetuille jäsenilleen äänioikeudesta kertova vaalikirje. Kirjeen tilasi 192 seurakuntaa. Vaalikirjeitä postitettiin keskitetysti yhteensä kappaletta. Vaalikirjeen tulostuspalvelu kilpailutettiin, ja sen perusteella toimittajaksi valittiin Postnord Strålfors Oy, joka hoiti myös edellisissä vaaleissa lähetetyn vaalikirjeen tulostamisen ja kuorittamisen. Vaalikirjeen jakelusta vastasi Posti. Kirjeet lähetettiin asiakassuorana. Vaalikirje sisälsi ilmoituskortin, markkinointikirjeen sekä esitteen seurakunnan ehdokkaista vaaleissa. Ilmoituskortti sisälsi kirkon vaalijärjestyksen 11 :ssä säädetyt tiedot. Markkinointikirje ja ehdokasesitteet tulostettiin seurakunnan kielellä suomeksi tai ruotsiksi. Ehdokasesitteitä oli kirjeessä kaksi, jos seurakunnassa järjestettiin kahden toimielimen vaali. Vaalikirjeen tulostamisen ja postittamisen hinta määräytyi seurakunnan tilaaman kirjemäärän sekä kirjeen sisältämien sivujen määrän ja painon mukaan. Hinta vaihteli 0,48 eurosta aina 0,70 euroon kirjettä kohden ja oli yleisesti ottaen edellisten vaalien vastaavaa kirjettä kalliimpi postimaksujen hintojen noususta johtuen. Kustannuksista vastasi kukin seurakunta omalta osaltaan. Kirkkohallitus kustansi kirjeille osoiteselvityspalvelun. Seurakunnan on lähetettävä ilmoituskortti äänioikeutetuille jäsenilleen, jos seurakunta on tehnyt päätöksen jakautumisesta äänestysalueisiin. Muille, kuin äänestysalueisiin jakautuneille seurakunnille, vaalimateriaalin postitus äänioikeutetuille on vapaaehtoista, mutta suositeltavaa. Äänestysalueisiin jakautuneita seurakuntia syksyn 2018 vaaleissa oli 27. Muutama äänestysalueisiin jakautunut seurakunta painatti ja postitti ilmoituskortin itse äänioikeutetuille jäsenilleen. Näille seurakunnille kirkkohallitus toimitti ilmoituskortin tiedot.

13 Seurakunnilla oli mahdollisuus ilmoittaa tilaamisen yhteydessä kuvattoman standardimuotoisen ehdokasesitteen vaihtamisesta kuvalliseen ehdokasesitteeseen. Kuvallinen esite seurakuntien tuli laatia itse ja toimittaa Strålforsille ennen tulostuksen aloittamista. Kaikista lähetetyistä vaalikirjeistä n. 47 % sisälsi kuvattoman ehdokasesitteen ja n. 53 % kuvallisen ehdokasesitteen. Markkinointikirjeen alalaitaan tulostettiin jokaisen seurakunnan itse laatima tervehdysteksti. Kirjeen tietoja yhdistettiin VALAS-järjestelmästä, Kirjurista ja kirkkohallituksessa kootuista tilaustiedoista. Kirjurista saatiin ilmoituskortin vastaanottajan nimi, vastaanottajan osoite, seurakunta, aluetieto ja äidinkieli. Vaalien laskentajärjestelmästä siirrettiin vaalipäivän äänestyspaikan osoitetiedot, vaaliviranomaisen yhteystiedot sekä ennakkoäänestyspaikat ja ehdokastiedot. Seurakunnan tervehdys ja tieto kuvallisesta tai kuvattomasta ehdokasesitteestä saatiin kirkkohallituksen kirjeen tilaamisen yhteydessä koostamista tiedoista. Vuonna 2018 päätettiin poikkeuksellisen monesta seurakuntaliitoksesta, jotka tulivat voimaan vuoden 2019 alusta. Seurakuntaliitokset olivat erityisen haasteellisia vaalikirjeen tietojen yhdistelyn kannalta esimerkiksi puuttuvien prv-koodien vuoksi. Testauksessa täytyi ottaa huomioon myös kirjeen sisältämien materiaalien eri kielivariaatiot, mahdollinen äänestysalueisiin jakautuminen, yhden tai kahden toimielimen vaali, mahdollinen sopuvaali toisen toimielimen vaalin osalta ja kuvattoman ehdokasesitteen vaihtaminen kuvalliseen. Kirjeen tulostumista testattiin useaan otteeseen kirjeen tilaamisen päättymisen ja tulostuksen aloittamisen välisenä aikana. Testaukseen osallistuivat Kirjurin, Valas-järjestelmän, viestinnän ja hallinnon asiantuntijat. Ilmoituskortit tuli postittaa viimeistään , sillä äänestysalueisiin jakautuneiden seurakuntien tuli tähän määräpäivään mennessä lähettää ilmoituskortit äänioikeutetuille jäsenilleen. Strålfors tulosti ja postitti tilausjärjestelmän kautta jätetyt tilaukset Kirkkohallituksen välittämien tietojen mukaisesti määräpäivään mennessä. Yksi tilaus tulostettiin ja postitettiin vielä tämän jälkeen. Lisäksi tehtiin kaksi uusintatulostusta. Ennakkoäänestys alkoi Kirjeet jaettiin vastaanottajille ennen ennakkoäänestyksen alkamista. Ilmoituskorttia voitiin ennakkoäänestyksessä käyttää lähetekirjeenä. Seurakuntalaisilta kirjeestä saatu palaute on ollut positiivista. Seurakuntien antaman palautteen mukaan vaalikirje lisää merkittävästi vastaanottajien tietoisuutta vaaleista. Posti sovelsi laskutukseen väärää alennusprosenttia, ja seurakunnat saivat tämän vuoksi ensin virheellisen suuruisia laskuja vaalikirjeen postimaksusta. Posti korjasi laskutuksen virheet kirkkohallituksen kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen. Vaalikirjeiden jakelu sujui hyvin. Osoiteselvityspalvelun vuoksi kysymyksiä puuttuvista kirjeistä ei juurikaan tullut. 5. VAALIEN IT-PROJEKTI IT-projektin tarkoitus oli määritellä, suunnitella, hankkia ja toteuttaa yhdessä teknisten toimittajien kanssa seurakuntavaalien tekniset tietojärjestelmät sekä toteuttaa niiden väliset tarvittavat integraatiot. Vaalien teknisiä tietojärjestelmiä olivat laskentajärjestelmä (VALAS), seurakuntavaalit.fi - sivusto ja vaalikone. Lisäksi projektin tehtävänä oli suunnitella ja toteuttaa tietojärjestelmien käytön tuki seurakuntien käyttäjille ja ehdokkaille, sekä laatia sähköiset koulutusmateriaalit.

14 Työ aloitettiin kesäkuussa 2017 käynnistämällä VALAS-järjestelmän hankintaprosessi. Projektissa hyödynnettiin mahdollisimman pitkälle vuoden 2014 vaaliprojektin materiaaleja, mikä selvästi säästi resursseja. IT-projektissa työskenteli kolme Kirkkohallituksen asiantuntijaa it-projektipäällikön lisäksi. VAALIEN LASKENTAJÄRJESTELMÄ Vaalien laskentajärjestelmä (VALAS) toteutettiin yhdessä Tieto Oy:n kanssa. Järjestelmän palvelinalustan toimitti Enfo Oy. Sama järjestelmä oli käytössä jo edellisissä vaaleissa, ja muutokset pyrittiin minimoimaan. Seurakunnat syöttivät järjestelmään perustiedot, ehdokkaat, listat ja äänimäärät, ja järjestelmä laski vaalien tuloksen. Tulokset siirtyivät rajapinnan kautta seurakuntavaalit.fi-sivujen tulospalveluun. Uutena toiminnallisuutena VALAS-järjestelmään rakennettiin rajapinta AD:hen, jotta uuden tietosuoja-asetuksen tuomat vaatimukset täytettiin. Lisäksi järjestelmässä mahdollistettiin ehdokkaan merkitseminen vaalikelvottomaksi. Järjestelmän ruotsinkielinen versio sai edellisissä vaaleissa paljon kritiikkiä, joten käännöksiä tarkistettiin ja korjattiin. Tämä vaati tällä kertaa huomattavaa panostusta. Kirjautuminen järjestelmään tapahtui käyttäjän omalla z-tunnuksella ja sen salasanalla. IT-alueet keräsivät alueidensa VALAS -käyttäjien käyttöoikeuspyynnöt ja toimittivat ne aktivoitaviksi Kirkkohallitukseen. VALAS -oikeuksia annettiin 975:lle käyttäjälle. Tiedolta tilattiin myös Seurakuntavaalien 2018 toimittaminen, johon sisältyi muun muassa suorituskykytestaus, kenraaliharjoitus sekä vaalipäivänä järjestelmän valvonta. Kirkkohallituksen IT-projektin asiantuntijat järjestivät käyttäjätukea seurakunnille elokuusta alkaen aina vaali-iltaan saakka. VALAS -sähköpostiin saapui n tukipyyntöviestiä; n. 70% tukipyynnöistä koski muuttuneiden tai virheellisesti syötettyjen tietojen korjausta. Tukikanavana toimi sähköposti, vaali-iltana myös puhelin. Vaali-iltana tukipyyntöjä tuli noin 50 kpl. VALAS-järjestelmän seurakuntarakennetta ja seurakuntien perustietoja hyödynnettiin seurakuntavaalien ilmoituskorttipostituksessa. IT-projekti toimitti järjestelmästä tietoja Strålforsille, ja myös tässä edellisten vaalien materiaalit ja kokemukset olivat hyödyksi. Ehdokkaiden tietoja siirrettiin manuaalisesti vaalikoneeseen. Tulostietoja siirrettiin rajapinnan avulla tulospalvelusivuille; XMLrajapinta seurakuntavaalit.fi -sivustoon oli sama kuin edellisissä vaaleissa. 6. ARVIOINTIA JA KEHITYSEHDOTUKSET Seuraavia vaaleja ajatellen vaaliprojektikokemuksesta ja -palautteen perusteella on syytä nostaa esiin muutama teema, joiden kehittäminen tulevaisuutta varten on tärkeää.

15 1) Vaalien tietojärjestelmän uusiminen Valas-järjestelmä on tarpeellista uusia. Seurakuntien perustietojen sekä vaalikirjeeseen tarvittavien tietojen tallennus ja ylläpito tulisi mahdollistaa varsinaisen laskentajärjestelmän ulkopuolella. Tiedot siirretään tarpeelliselta osin laskentajärjestelmään. Tietojen ylläpidon tulee olla mahdollista seurakuntien käyttäjille. Nykyinen järjestelmä ei salli seurakunnan käyttäjän pääsyä muokkaamaan tietoja, kun tiedot on kerran hyväksytty. Siten vain Valas tukitiimin pääkäyttäjät pystyivät muokkaamaan tietoja. Raporttien tuottamisen tulee olla mahdollista kokonaisuudessaan seurakuntien ja viestinnän käyttäjille. Raportointitarpeet on määriteltävä etukäteen. Viralliset ehdokaslistat tulee voida tulostaa järjestelmästä ajantasaisten säädösten mukaisina, jotta listoja ei tarvitse muokata seurakunnissa enää käsin. Hallinnon ohjeet, järjestelmien käyttöohjeet sekä muistutukset aikatauluista on automatisoitava ja integroitava järjestelmään siten, että käyttäjä löytää kaiken tarvitsemansa ohjeistuksen yhdestä paikasta. Sähköposti- ym. ohjeistus pitää minimoida. Järjestelmien ruotsinkielisten versioiden tulee olla ajantasaiset ja ymmärrettävät. Kaikista järjestelmistä on laadittava IT-palvelunhallinnan parhaiden käytäntöjen mukaiset tekniset ja toiminnalliset kuvaukset. 2) Ehdokasasetteluvaiheeseen panostaminen Ihmiset eivät käy äänestämässä, ellei ehdokkaita ole. Paikoitellen vaaleihin oli helppo saada ehdokkaita, mutta monin paikoin oli myös hankalaa löytää kiinnostuneita mukaan. Tästä kertoo myös sopuvaalien määrän lisääntyminen edellisestä kerrasta. Yleisen kiinnostuksen vähäisyydestä vaaliasiaa ja erityisesti ehdolle asettumista kohtaan kertoo myös seurakuntavaalit.fi -sivuston kävijämäärä maalis-elokuussa, joka jäi ehdokasasetteluvaiheessa varsin alhaiseksi kohdennetusta markkinoinnista huolimatta. On ensiarvoisen tärkeää, että ehdokasasetteluvaihe huomioidaan seurakunnissa ja valtakunnallisessa viestinnässä ajoissa ja riittävästi. Sekä taloudellisiin resursseihin että työntekijöiden allokointiin tätä työtä tekemään on panostettava. 3) Ennakkoäänestyspaikkoja kattavasti Ennakkoon äänestäneiden osuus kaikista äänensä antaneista on ollut kasvussa jo useissa vaaleissa. Tällä kertaa ennakkoon äänesti jo yli 60 % kaikista äänensä antaneista. On tärkeää, että ennakkoäänestyspaikat sijoitetaan sinne, missä ihmiset liikkuvat luontaisesti, ja että ne ovat auki riittävän pitkään. Kaikenikäisten äänestäjien huomioiminen ennakkoäänestyspaikkojen sijoittelussa on tärkeää. 4) Äänestysmahdollisuus verkossa Kirkon tutkimuskeskuksen seurakuntavaalien jälkeen teettämän tutkimuksen mukaan seurakuntalaisista yli puolella äänestämishalukkuutta lisäisi mahdollisuus äänestää netissä. Verrattuna muihin äänestämishalukkuutta lisääviin tekijöihin tämä on samaa luokkaa kuin äänestyspaikkojen

16 läheinen sijainti. Äänestysprosentin nostoa pohdittaessa verkossa tapahtuvaan äänestämiseen siirtyminen olisi selkein yksittäinen konkreettinen tekijä, jolla äänestysintoon voitaisiin vaikuttaa. 5) Valtuustojen työ näkyvämmäksi Kirkon viestintä on luonut kuluvalla vaalikaudella jatkuvaa näkyvyyttä erilaisin kampanjoin eri kohderyhmille. Tämä on ollut omiaan lisäämään eri kohderyhmissä tietoisuutta kirkosta ja sen näkyvyyttä myös vaalikauden aikana, ja kampanjanomaista näkyvyyttä muulloinkin kuin vain vaalien lähestyessä on tärkeää jatkaa. Tällä hetkellä mielikuva kirkosta syntyy ja säilyy suurella osalla ihmisiä paljon myös median kautta, ja tässä tilanteessa kirkon näkyvyys mediassa on ratkaisevan tärkeää. On kuitenkin niin, että kirkkovaltuutettujen tekemä päätöksentekotyö ja päätökset eivät tällä hetkellä näy mediassa kuin vain silloin, kun tehdystä päätöksestä syntyy uutinen. Olisi tärkeää tehdä myös valtuustojen työtä näkyvämmäksi vaalikauden aikana, jolloin kiinnostus luottamuselintoimintaa kohtaan voisi kasvaa. Tämä on erityisesti paikallisten seurakuntien tehtävä. 6) Vaalikirje joka jäsenelle Vaalikirje lähti tällä kertaa yli kahdelle miljoonalle kirkon äänioikeutetulle jäsenelle. Määrä lisääntyi viime vaaleista ja kirjeen lähettäneiden seurakuntien kokemuksen mukaan äänestäjälle henkilökohtaisesti mennyt posti oli tehokas tapa viestiä vaaleista. On syytä pohtia, olisiko mahdollista lähettää vaalikirje kaikille kirkon äänioikeutetuille jäsenille. 7) Sopuvaalien mahdollisuuden ottaminen huomioon Sopuvaalien määrä lisääntyi parillakymmenellä vuodesta Vaikka sopuvaalitilanne ei ole äänestäjän kannalta toivottava, sopuvaalitilanteen syntymisen mahdollisuus on syytä ottaa huomioon vaalien toteutusta suunniteltaessa, erityisesti seurakuntien toimintaohjeiden ja äänestäjille tiedottamisen näkökulmasta.

17 LIITE 1. VALTAKUNNALLISEN VAALIVIESTINTÄTYÖRYHMÄN KOKOONPANO JA VAALIEN PROJEKTIPÄÄLLIKÖT Viestinnän projektipäällikkö Hanna Piira, Kirkon viestintä IT-projektipäällikkö Teija Kaltio-Rein, Kirkon viestintä Ryhmän jäsenet: Tuomo Pesonen, viestintäjohtaja, (puheenjohtaja) Kirkon viestintä Sami Kallioinen, viestintäjohtaja, Tampereen seurakuntayhtymä Antti Siukonen, kehittämispäällikkö, Suomen Pipliaseura Karita Linden-Lemmetti, tapahtumatuottaja, Kirkon ulkomaanapu Mari Leppänen, piispan erityisavustaja, Turun tuomiokapituli Erja Piipponen, tiedottaja, Helsingin seurakuntayhtymä Satu Saarinen, tuomiorovasti, Oulun tuomiokirkkoseurakunta Toivo Loikkanen, rovasti, aluekappalainen, Savonlinnan seurakunta Heikki Sariola, kirkkoherra, Kurikan seurakunta Tuomo Törmänen, kirkkoherra, Taivalkosken seurakunta Pysyvät asiantuntijat: Hanna Piira, kampanjapäällikkö, Kirkon viestintä Lari Lohikoski, verkkoviestintäpäällikkö, Kirkon viestintä Eeva-Kaisa Heikura, tiedotuspäällikkö, Kirkon viestintä Kimmo Saares, ohjelmapäällikkö, Kirkon viestintä Juha Rajamäki, apulaisjohtaja, Kirkon viestintä Lucas Snellman, johtava asiantuntija, KCSA Maria Borg-Karlsson, projektisihteeri, KCSA Birgitta Hämäläinen, lakimies, Kirkkohallitus Veli-Matti Salminen, tutkija, Kirkon tutkimuskeskus

18 Kirkon viestinnän vaalitiimi Hanna Piira, tiimin vetäjä, lisäksi: Maria Borg-Karlsson, Milla Cotterill, Petra Honkaranta-Siivari, Marjo Kiljunen (lokakuu 2018 alkaen), Reijo Kontio, Juho Niemelä, Ulla Oinonen (syksyyn 2018 saakka), Tuulikki Terhemaa ja Tia Vähäsarja.

19 LIITE 2. SEURAKUNTAVAALIT 2018: VALITTUJEN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA ÄÄNESTYSAKTIIVISUUDEN ANALYYSI Veli-Matti Salminen Kirkon tutkimuskeskus Tässä raportissa käyn läpi seurakuntien luottamushenkilöiksi valittujen taustoja ja mielipiteitä, äänestysaktiivisuuden tunnuslukuja sekä äänestämisen ja äänestämättä jättämisen syitä. Luottamushenkilöiden perusjakaumien aineistona ovat VALAS-järjestelmän tuottamat seurakuntakohtaiset taulukot. Valittujen luottamushenkilöiden mielipiteitä tarkastelen heidän vaalikonevastaustensa jakaumien perusteella. Lisäksi aineistona on Kirkon tutkimuskeskuksen teettämä äänestyskysely, jolla selvitettiin äänestämisen motivaatiota ja äänestämättömyyden syitä. 1. Keitä valittiin luottamushenkilöiksi? Seurakuntavaaleissa 2018 valittiin lähes 8000 luottamushenkilöä 384 seurakuntaan. Kirkkovaltuustoihin valittiin 6121 ja seurakuntaneuvostoihin 1850 luottamushenkilöä. Koska osa yhtymiin kuuluvien seurakuntien luottamushenkilöistä valittiin sekä seurakuntaneuvostoon että yhteiseen kirkkovaltuustoon, luottamustehtäviin valittujen eri henkilöiden lukumäärä on Valittujen luottamushenkilöiden ikä- ja sukupuolijakaumat vaikuttavat hyvin samansuuntaisilta vuoden 2014 vaalien jakaumien kanssa. Naiset ovat edelleen luottamushenkilöissä enemmistönä 55 prosentin osuudella. Luottamushenkilöiden keski-ikä nousi 55 vuoteen. Vaalien alla tehtiin kampanjatyötä nuorten ehdokkaiden rekrytoimiseksi ja seurakunnan luottamustehtävien avaamiseksi nuoremmille seurakuntalaisille, mutta jo ehdokasvaiheessa näytti siltä, että nuorten osuus ehdokkaista jää melko vähäiseksi. Kaikkiaan valituista luottamushenkilöistä alle 30-vuotiaita oli näissä vaaleissa valituista reilut 6 prosenttia eli saman verran kuin edellisissä vaaleissa. Eri luottamuselimissä on eroja alle 30-vuotiaiden osuudessa: seurakuntaneuvostoissa heitä on kahdeksan prosenttia siinä missä osuus kirkkovaltuustoissa on alle kuusi prosenttia. Kommentoinut [HP1]: Vaaliviesti-uutiskirje: tuo % koskee suomenkilistä uutiakirjelähestystä. Ruotsinkielisellä puolella avausproserntti oli alkuun samaa luokkaa, mutta syksyllä 2018 vain noin 30-36%. Suomenkielisiä vastaanottajia oli noin 2300, sen lisäksi ruotsinkielisiä noin 250. Voisi myös mainita että uutiskirje tehtiin Koodiviidakko Oy:n Postiviidakko-uutiskirjepalvelulla. Täydentäisin myös raporttia sillä, mitä viestintätoimia mainittujen lisäksi tehtiin esim. lähetettyjen tiedottteiden määrä ja niden otsikot, puolueille lähetetty infopaketti (kesäkuun alussa), evl.fi:ssä vaalien esillä pitäminen, eri uutiskirjeissä vaalien nostaminen toistuvasti (esim. Kirkon viestijöiden uutiskirje Tapuli ja medialle suunnattu mediakalenteri-uutiskirje.) Nämä asiat puuttuvat raportista kokonaan. Oliko mainintaa siitä, että Lukkariin tehtiin ekaa kertaa seurakunnille valmiit pohjat vaalisivustoja varten. Kannattaa ehdottomasti kertoa sekin. Kuvio 1. Seurakuntavaaleissa 2018 valittujen sukupuoli- ja ikäjakaumat: kirkkovaltuustot ja seurakuntaneuvostot.

20 Miehiä Naisia % ,1 45,3 54,7 55,9 Alle 30-v v v v v Yli 70-v 5,5 8 9,8 12,2 15,7 16, ,7 20,2 22,1 26,7 30,8 Uusia Kirkkovaltuuston vaali Seurakuntaneuvoston vaali 49,2 49,6 Alle 30-vuotiaiden luottamushenkilöiden osuus oli korkein Espoon ja Helsingin hiippakunnissa ja selvästi matalin Porvoon hiippakunnan seurakunnissa. Ikärakenteellisesti mielenkiintoista on myös yli 70-vuotiaiden huomattava osuus, yli 16 prosenttia. Yhteensä yli 60-vuotiaiden osuus luottamushenkilöistä nousi näissä vaaleissa 46 prosenttiin. Uusia luottamushenkilöitä eli sellaisia, jotka eivät olleet edellisissä vaaleissa ehdolla, on valituista lähes puolet (49,5 %). Edellisten vaalien tapaan valituista luottamushenkilöistä uusia oli selkeästi pienempi osuus kuin ehdokkaista (69 %). Uusien luottamushenkilöiden osuus oli suurin Oulun hiippakunnassa (54 % kirkkovaltuustoissa ja 57 % seurakuntaneuvostoissa). Luottamushenkilöiden kokoonpanot vaikuttavat siis uusiutuvan melko korkealla prosentilla, mutta toinen asia on se, kuinka monessa tapauksessa kyse on aidosti uusista luottamushenkilöistä. Nyt valitut uudet luottamushenkilöt ovat saattaneet toimia luottamushenkilöinä aiemmilla vaalikausilla. Keskeinen luottamuselimien uudistamisen mahdollisuus olisi siinä, että luottamustehtävistä kiinnostuisivat myös ne seurakunnan jäsenet, jotka eivät välttämättä ole aiemmin luottamustehtävissä toimineet. 2. Minkälaisia ovat valitut luottamushenkilöt? Vaalikone oli äänestäjien apuna ehdokkaan valinnassa. Vaalikonevastaukset antavat myös kootusti tietoa valittujen luottamushenkilöiden mielipiteistä, arvoista ja seurakunnan toimintaa koskevista näkemyksistä. Valituista luottamushenkilöistä lähes 3800 eli yli puolet vastasi vaalikoneen kysymyksiin. Vastaajat edustavat varsin hyvin kaikkia luottamushenkilöitä. Heistä 57 prosenttia on naisia ja 43 prosenttia miehiä. Vastaajien keski-ikä on 53 vuotta. Ikäjakauman osalta vaalikoneeseen vastanneet luottamushenkilöt painottuvat jonkin verran nuorempiin ikäluokkiin: alle 30-vuotiaita on lievästi enemmän ja yli 70-vuotiaita vähemmän kuin kaikkien valittujen joukossa. Vastaajista vähän yli kolmannes (36 %) ilmoitti jonkin itselleen läheisen hengellisen liikkeen. Evankelisuus oli näistä yleisin (9 %). Lähes yhtä yleisiä olivat viides herätysliike (8 %), herännäisyys (7 %) ja lestadiolaisuus (6 %). Tuomasyhteisön ja hiljaisuuden liikkeen ilmoitti taustayhteisökseen reilu prosentti vastanneista.

21 Puoluekannan osalta vaalikone antaa tietoa luottamushenkilöiden poliittisista suuntauksista, joita valitsijayhdistykset eivät kovinkaan paljon valaisseet. Vaikka 44 prosenttia vastaajista ei osannut tai halunnut ottaa kantaa siihen, mitä puoluetta äänestäisi, vastauksista ilmenee, että Keskusta on edelleen suosituin puolue 18 prosentin kannatuksellaan. Tämän jälkeen tulevat Kokoomus (13 %), SDP (9 %), KD (6 %), Vihreät (4 %), RKP (3 %) ja Vasemmistoliitto (1 %). Perussuomalaisia ja Sinistä tulevaisuutta äänestäisi alle prosentti luottamushenkilöistä. 2.1 Luottamushenkilöiden näkemykset seurakunnan toiminnan painopisteistä Luottamushenkilöt pitävät kirkon jäsenyydessä tärkeimpinä lähimmäisenrakkautta, kirkollisia toimituksia ja uskoa. Nämä kolme tekijää ovat yli kolmasosalla tärkeimpiä jäsenyyden syitä. Kirkon auttamistyön valitsi tärkeimmäksi jäsenyyden syyksi viidesosa luottamushenkilöistä, samoin jumalanpalvelukset ja hartauselämän. Kirkon toiminta elämänkaaren eri vaiheissa nousi vielä auttamistyötä tärkeämmäksi kysyttäessä, mihin asioihin vastaaja haluaisi seurakunnan erityisesti panostavan. Eri ikäryhmille suunnattu toiminta (59 %) ja kristillinen kasvatus esimerkiksi rippikoulussa ja kerhoissa (57 %) ovat yleisimpiä panostuksen kohteita ennen heikompien auttamista (52 %), jumalanpalveluselämää ja rukousta (34 %) sekä oikeudenmukaisuuden edistämistä (31 %). Seurakunnan auttamistyön resursseja luottamushenkilöt kohdentaisivat ennen kaikkea perheiden tukemiseen kriiseissä (66 %) sekä yksinäisten ja sairaiden auttamiseen (58 %). Myös sielunhoito ja keskusteluapu ovat lähes kolmanneksen mielestä auttamistyön prioriteeteissa. Laajennettaessa kysymystä kansainväliseen diakoniaan ja globaaliin vastuuseen kysymyksellä siitä, mitä seurakunnan tulisi maailmalla edistää, luottamushenkilöt nostivat yleisimmäksi kehitystehtäväksi naisten oikeudet ja toimeentulon (32 %). Lisäksi nälän ja köyhyyden vähentäminen 30 %), koulutus ja nuorten työllistyminen (27 %), evankelioiminen (27 %) sekä paikallisen kirkon diakonia (23 %) ovat luottamushenkilöiden mielestä keskeisiä seurakunnan globaaleja tehtäviä. 2.2 Luottamushenkilöiden näkemykset avioliitosta Suomen avioliittolainsäädännön muututtua sukupuolineutraaliksi on kirkko virallisesti pitänyt kiinni käsityksestä, että avioliitto on naisen ja miehen välinen. Luottamushenkilöt ovat yleensä olleet haluttomampia muuttamaan tätä käytäntöä kuin papisto tai kirkon jäsenistö. Seurakuntien luottamushenkilöt pääsevät vaikuttamaan asiaan vain välillisesti äänestäessään kirkolliskokouksen maallikkojäseniä, mutta kysymykseen suhtautuminen on yleensä toiminut käyttökelpoisena konservatiivisuuden ja liberaaliuden indikaattorina. Vaalikonevastausten mukaan 45 prosenttia luottamushenkilöistä katsoo, että kirkon tulisi vihkiä avioliittoon myös samaa sukupuolta olevat, kun taas 55 prosenttia on sitä mieltä, että kirkon tulisi edelleen vihkiä avioliittoon vain mies ja nainen. Tämän perusteella uudet luottamushenkilöt ovat suopeampia samaa sukupuolta olevien vihkimistä kohtaan kuin edellisissä vaaleissa valitut luottamushenkilöt, joista vuonna 2015 tehdyn kyselyn mukaan neljännes (25 %) olisi ollut valmiita vihkimään myös samaa sukupuolta olevat. Kuvio 2. Luottamushenkilöiden vastaukset vaalikoneen kysymykseen pappien omantunnonvapaudesta vihkiä tai olla vihkimättä avioliittoon samaa sukupuolta olevia pareja (N=3721).

22 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% 25% 23% Täysin samaa mieltä Ei kumpaakaan Täysin eri mieltä 29% 15% 8% Osittain samaa mieltä Osittain eri mieltä Kysymys pappien omantunnonvapaudesta vihkimisessä jakaa luottamushenkilöitä. Kun 48 prosenttia heistä puoltaa ja 44 prosenttia vastustaa ajatusta, että kirkko hyväksyisi eriävät näkemykset ja pappien vapauden vihkiä tai olla vihkimättä avioliittoon samaa sukupuolta olevia pareja, yhtenäistä ratkaisua ei ole odotettavissa. Sen sijaan todennäköistä on, että seurakunnissa tullaan tekemään entistä enemmän itsenäisiä ratkaisuja vihkimiskäytännöissä. Luottamushenkilöt voivat kirkkoherran kanssa päättää seurakunnan tilojen käytöstä erilaisiin toimituksiin. 3. Poliittisten puolueiden rooli pieneni entisestään valitsijayhdistyksissä Puoluepoliittisten valitsijayhdistysten painoarvo on vähentynyt 2010-luvun seurakuntavaaleissa. Tämä trendi jatkui myös vuoden 2018 vaaleissa. Valituista luottamushenkilöistä kaikkiaan noin viidesosa (21 %) valittiin puoluepoliittisilta listoilta, kun osuus edellisissä vaaleissa oli noin kolmannes. Selkein enemmistö luottamushenkilöistä valittiin muiden valitsijayhdistysten listoilta. Muista valitsijayhdistyksistä sekä Tulkaa kaikki että vanhoillislestadiolaiset (nimellä Kristillisten perusarvojen puolesta) kasvattivat hieman kannatustaan vuoden 2014 vaaleista. Partiolaisten ja erilaisten nuorten listojen yhteenlaskettu osuus paikoista nousi yli prosenttiin. Keskusta säilytti asemansa suurimpana kirkkovaltuustopuolueena. Kaikista luottamushenkilöistä reilu kymmenesosa valittiin Keskustan listoilta. Tämän jälkeen tulivat Kokoomus ja SDP. Muiden puolueiden paikkaosuus jäi alle prosentin, Vihreät näistä suosituimpana. Vasemmistoliitto on perinteisestikin ollut seurakuntavaaleissa varsin näkymätön. Kristillisdemokraatteihin kytköksissä olevia luottamushenkilöitä taas on todennäköisesti enemmän kuin valitsijayhdistysten nimet antavat ymmärtää. Perussuomalaisten kannatus jäi hyvin marginaaliseksi siihen nähden, että puolueella oli seurakuntavaaleissa ehdokkaita enemmän kuin Vihreillä, Vasemmistolla tai KD:llä. Todennäköisesti puolueen profiloituminen jyrkemmin maahanmuuttovastaiseksi söi sen kannatusta seurakuntavaaleissa.

23 Kuvio 3. Puolueiden ja muiden valitsijayhdistysten osuudet kaikista luottamushenkilöpaikoista, %. 0% 2% 4% 6% 8% 10% 12% 14% Keskusta SDP Kokoomus Vihreät KD Perussuomalaiset Vasemmisto Tulkaa kaikki Vanhoillislestadiolaiset Partiolaiset Nuorten listat Muut 10,5 % 4,5 % 4,7 % 0,6 % 0,3 % 0,4 % 0,3 % 2,5 % 3,2 % 0,9 % 0,5 % 71,7 % Puolueiden merkitys on suurempi kirkkovaltuustoissa, joihin valituista luottamushenkilöistä lähes 24 prosenttia tuli puoluepoliittisilta listoilta. Seurakuntaneuvostojen luottamushenkilöistä vastaava osuus oli vain 13 prosenttia. Seurakuntaneuvoston vaalissa myös puolueiden äänijakauma oli varsin erilainen. Kokoomus sai eniten edustajia (5,9 %) ennen SDP:tä (4,4 %), Keskustan jäädessä reiluun prosenttiin (1,2 %). Kuvaavaa on, että suurin yksittäinen intressiryhmä seurakuntaneuvoston vaalissa oli Tulkaa kaikki -liike, jonka listoilta valittiin yli kuusi prosenttia luottamushenkilöistä. Myös partiolaiset (2,3 %) saivat enemmän edustajia seurakuntaneuvostoihin kuin esimerkiksi Keskusta. Itsenäisen valitsijayhdistyksen perustamiseen on seurakuntavaaleissa matala kynnys; sellainen vaatii vain 10 seurakunnan äänioikeutettua jäsentä. Tämä näkyy vaalien paikkajoissa. Muiden kuin puoluepoliittisten tai tunnistettavien intressiryhmien listoilta valittiin näissä vaaleissa yli 70 prosenttia luottamushenkilöistä. Yleisin toistuva nimittäjä muissa listoissa oli seurakuntaväki, joka esiintyi yli 700 luottamushenkilön valitsijayhdistyksen nimessä. Näistä tosin osa oli myös puoluepoliittisia. Myös Yhdessä (seurakunnan tai kirkon parhaaksi tai matkalla) oli yli 400 luottamushenkilöä. Lisäksi merkittävä osuus tuli esimerkiksi kansankirkon tai kotikirkon tapaisista valitsijayhdistyksistä. Valittujen luottamushenkilöiden valitsijayhdistykset voidaan kokoavasti jakaa kolmeen ryhmään edellisten vaalien tapaan. Ensimmäisen ryhmän (28 %) muodostavat poliittiset puolueet ja yksiselitteisesti nimetyt intressiryhmät. Toinen osuus (n. 30 %) muodostuu seurakuntaväen ja yleiskirkollisten yhdistysten listoista. Kolmantena ja suurimpana (yli 40 %) kokonaisuutena erottuvat alueelliset paikallisryhmittymät ja nimeämättömät listat. Tämä korostaa samalla seurakuntavaalien

24 luonnetta henkilövaalina. Valitsijayhdistykset eivät myöskään ole pysyviä instituutioita eivätkä edustajaryhmiä, joihin luottamushenkilöt tukeutuisivat valtuustokauden aikana Äänestysaktiivisuus kirkollisen demokratian mittarina Seurakuntavaalien tulosviestinnässä päähuomio kiinnittyy yleensä äänestysprosenttiin, joka on koko suhteellisen vaalitavan käytössä olon ajan eli vuodesta 1970 lähtien ollut alle 20 prosenttia. Kirkon kannalta vaalit toimivat aina myös eräänlaisena kirkon imagon ja tunnettuuden mittarina. Käytännössä äänestysprosentti kuitenkin heijastelee ennen kaikkea aktiivisten seurakuntalaisten osuutta kaikista jäsenistä. Tunnettuus ja tieto seurakuntavaaleista on laajempaa kirkon jäsenten keskuudessa. Esimerkiksi seurakuntien tunnettuustutkimuksessa 2018 havaittiin, että kirkkoa ja omaa seurakuntaa koskevat mielikuvat olivat yleisesti positiivisia ja kirkon tekemää työtä arvostettiin laajasti. Lähes puolet oli kuullut seurakuntavaaleista ja myös kiinnostuneita jäsenten vaikuttamismahdollisuuksista. 2 Tieto vaaleista siis saavuttaa kirkon jäsenet, mutta se ei yleensä kanavoidu kovin korkeaksi äänestysaktiivisuudeksi. Näissä vaaleissa äänioikeuttaan käytti 14,4 prosenttia äänioikeutetuista kirkon jäsenistä, mikä tarkoittaa äänestäjää äänioikeutetusta. Äänioikeutettujen määrän vähenemistä selittää paitsi kirkon jäsenmäärän väheneminen myös se, että äänestämään päästiin vain 331 seurakunnassa, kun yli 50 seurakunnassa järjestettiin sopuvaalit. Äänestysaktiivisuus jäi hieman edellisten vaalien prosenttilukemasta, mutta oli samaa luokkaa kuin seurakuntavaaleissa 2000-luvulla on ollut. Nuorista eli vuotiaista äänestysoikeuttaan käytti 8,4 prosenttia, mikä tarkoittaa pientä laskua edellisiin vaaleihin (8,9 %). Nuorten ensimmäisen äänestyskerran eli vuoden 2010 vaalien (15,3 %) aktiivisuus oli toisin sanoen poikkeuksellista eikä vaikuttaisi toistuvan, ellei vaaleihin tule myös ehdokkaiksi nykyistä enemmän nuoria ihmisiä. Aktiivisimmin äänestettiin Lapuan (19,2 %) ja Oulun (17,1 %) hiippakunnissa. Äänestysaktiivisuus nousi hieman Porvoon hiippakunnassa (16 %), kun se Helsingin hiippakunnassa (10,9 %) pysyi samana ja muissa hiippakunnissa laski jonkin verran. Yleisen trendin mukaisesti äänestysaktiivisuus kasautui pieniin alle 3000 jäsenen seurakuntiin alueille, joissa myös kirkkoon kuuluu keskimääräistä suurempi osuus väestöstä ja yleensä herätysliikkeiden vaikutus on vahvaa. Tämä pätee äänestysaktiivisuuden kärkiseurakunnista esimerkiksi Kinnulan (48,4 %), Ähtävän/Essen (46,8 %), Taivalkosken (37,7 %) tai Perhon (37,2 %) seurakuntiin. Pienessä seurakunnassa kirkkoherra voi myös vaikuttaa merkittävästi äänestysaktiivisuuteen, kuten Toivakassa (39,9 %) hääkutsunsa äänestysaktiivisuuteen yhdistänyt kirkkoherra tai Konnevedellä (41,9 %) erotetun kirkkoherran tueksi noussut seurakuntalaisten kansanliike. 1 Wass, Hiilamo & Gävert (2018) Seurakuntavaalit demokratian stressitestinä. 0EyJde4qRC2OGYfq_YhQa-mqR2aEtMPOfw 2 Tiedote Tutkimus suurissa kaupungeissa: Suomalaiset luottavat kirkkoon ja odottavat siltä tukea avuntarvitsijoille. /items/item/23312/tutkimus+suurissa+kaupungeissa- +Suomalaiset+luottavat+kirkkoon+ja+odottavat+silta+tukea+avuntarvitsijoille

25 Äänestysprosentti nousi edellä mainituista pienistä seurakunnista merkittävän paljon muun muassa Taivalkoskella ja Konnevedellä, yli kuusi prosenttiyksikköä kummassakin. Eniten äänestysprosentti kasvoi Raippaluodon (Replot, 26,9 %) seurakunnassa, jossa nousua oli lähes 12 prosenttiyksikköä edellisiin vaaleihin nähden. Suurista, yli jäsenen seurakunnista aktiivisimmin äänestettiin Seinäjoella (22,2 %). Lukema on suureksi seurakunnaksi poikkeuksellinen, kun seuraavaksi aktiivisimpia olivat Salon (14,3 %) ja Jyväskylän (13,5 %) seurakuntien äänestäjät. Helsingin Malmin seurakunnassa äänesti 9,4 prosenttia äänioikeutetuista. Kun äänestysaktiivisuus seurakuntavaaleissa on alhainen, hylättyjen äänien merkitys korostuu. Näissä vaaleissa hylättyjä ääniä oli annetuista äänistä yhteensä kaksi prosenttia (seurakuntaneuvostojen vaalissa 3,6 %). Ongelma paikantuu seurakuntayhtymiin, joissa käydään kahdet vaalit. Äänestäjiä hämmentää myös se, että ehdokkailla on kaksi eri ehdokasnumeroa. Kahden vaalin järjestelmän kehittäminen äänestäjäystävällisemmäksi olisi ensiarvoisen tärkeää, varsinkin jos seurakuntayhtymien määrä lisääntyy. 5. Äänestämisen ja äänestämättömyyden syitä 5.1 Seurakuntavaaleissa äänestäminen on useimmille tapa ja kansalaisvelvollisuus Kirkon tutkimuskeskus teetti heti vaalien jälkeen Norstat Finlandilla äänestäjäkyselyn, johon vastasi 1609 kirkkoon kuuluvaa äänestysikäistä henkilöä. Kyselyaineisto kerättiin iän, sukupuolen ja asuinalueen mukaan koko väestöä edustavaksi. Valtaosa vastasi kyselyyn nettipaneelin kautta, vanhimmille ikäryhmille tehtiin puhelinhaastatteluja. Vastaajista noin kolmannes (32 %) oli äänestänyt seurakuntavaaleissa. Keskeisimmät äänestämiseen vaikuttavat syyt ovat pääosin samoja kuin aiemmissakin kyselyissä. Äänestäminen tapana ja kansalaisvelvollisuutena vaikuttivat erittäin paljon lähes kahden kolmasosan äänestämiseen. Myös myönteinen suhtautuminen seurakunnan toimintaan motivoi äänestäjiä samansuuntaisesti kuin aiemmissakin vaaleissa. Käytännön seikoista äänestyspaikan sijainnilla oli eniten vaikutusta. Myös valitsijayhdistysten agendan selkeys ja tieto ehdokkaan viiteryhmästä vaikuttivat erittäin paljon kolmasosaan äänestäneistä. Äänioikeuttaan käyttäneillä seurakuntalaisilla on yleensä positiivinen mielikuva seurakunnan toiminnasta, mutta kyselyn perusteella he eivät ole mitenkään leimallisesti seurakunnan aktiivijäseniä. Halu vaikuttaa nimenomaan seurakunnan asioihin motivoi kyllä äänestäneitä merkittävästi, mutta muuhun seurakunnan toimintaan osallistuminen ei ollut äänestämisen syynä läheskään yhtä monelle. Seurakuntavaalien kampanjan koettu vähäinen vaikutus äänestämiseen antaa ymmärtää, että seurakuntalaiset äänestävät joka tapauksessa valtakunnallisesta kampanjasta riippumatta.

26 Kuvio 4. Äänestämiseen vaikuttaneet syyt seurakuntavaaleissa äänestäneillä (N=516). Sinulla on yleensä tapana äänestää vaaleissa Äänestäminen on mielestäsi kansalaisvelvollisuus Sinulla on tapana äänestää seurakuntavaaleissa. Suhtaudut myönteisesti seurakunnan toimintaan Äänestyspaikan sijainti sopi sinulle hyvin Tiesit, mitä asioita ehdokas ja hänen taustaryhmänsä ajavat Ehdokkaan poliittinen kanta tai muu viiteryhmä oli selvillä Halusit vaikuttaa seurakunnan asioihin Tunnet henkilökohtaisesti ehdokkaan, jota äänestit Ehdokkaan valinnassa oli mahdollisuus käyttää vaalikonetta Olet osallistunut muuhunkin seurakunnan toimintaan 54% 47% 46% 35% 34% 33% 31% 19% 14% 18% 21% 63% 23% 8% 4% 1% 61% 26% 9% 4% 1% 24% 40% 31% 40% 28% 15% 39% 32% 12% 13% 39% 33% 12% 8% 2% 9% 2% 12% 10% 2% 18% 6% 2% 18% 5% 19% 7% 2% 23% 2% 16% 26% 2% Tuttu ihminen kehotti käymään äänestämässä 12% 15% 12% 57% 5% Seurakuntavaalien kampanja (#minun kirkkoni) innosti 6% 18% 34% 37% 4% 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Erittäin paljon Melko paljon Melko vähän Ei juuri lainkaan EOS 5.2 Miksi ei äänestetty? Äänestämättä jättämisen keskeisimpänä syynä on äänestämisen tavoin tapa. Se, ettei ole tapana äänestää seurakuntavaaleissa, vaikutti erittäin paljon yli 41 prosentilla äänestämättömistä. Muissa vaaleissa äänestämättä jättäminen ei kuitenkaan selitä seurakuntavaalien äänestämättömyyttä, sillä vain kymmenesosa nimesi tämän tärkeäksi syyksi. Valtiollisten vaalien erilainen luonne seurakuntavaaleihin nähden korostuu tässäkin, kuten myös seurakuntavaalien painottuminen henkilöihin. Se, ettei tuntenut henkilökohtaisesti ketään ehdokasta, oli kolmasosalle (34 %) erittäin keskeinen syy jättää äänestämättä. Viidesosa (20 %) jätti äänestämättä, koska ei löytänyt sopivaa ehdokasta. Edelleen myös ehdokkaiden ja heidän valitsijayhdistystensä agendojen epäselvyys vaikutti erittäin paljon neljänneksen (26 %) ja melko paljon lähes kolmasosan (30 %) äänestämättä jättämiseen. Lähes viidesosa (19 %) ilmoitti erittäin paljon vaikuttaneeksi syyksi sen, että seurakunnan asiat eivät kiinnosta. Nuorten vuotiaiden vastaajien äänestämättömyyteen vaikuttaa myös kodin tapa: se, että vanhemmat eivät äänestäneet, vaikutti erittäin paljon lähes kolmasosan (29 %) äänestämättömyyteen. Nuorilla keskeisenä syynä oli myös se, ettei tiedetty myös vuotiailla olevan äänioikeus. Koko vastaajajoukossa tietämättömyys vaaleista sen sijaan ei vaikuttanut äänestämättä jättämiseen kuin 13 prosentilla vastaajista. 5.3 Mitkä asiat lisäisivät äänestämishalukkuutta?

27 Sekä äänestäneille että äänestämättä jättäneille esitettiin sama kysymys siitä, miten paljon eri tekijät vaikuttaisivat halukkuuteen äänestää seurakuntavaaleissa. Ehdokkaan henkilökohtainen tunteminen, joka perusteli sekä äänestämistä että äänestämättömyyttä, korostuu tässäkin yhteydessä. Käytännön tekijöistä mahdollisuus äänestää internetissä ja äänestyspaikan sijainti ovat tärkeimpiä äänestyshalukkuutta lisääviä tekijöitä. Koska valtaosa äänestää ennakkoon, nykyinen käytäntö viedä ennakkoäänestyspisteitä mahdollisimman hyvin tavoitettaviin paikkoihin, on hyvä ja syytä säilyttää. Nettiäänestykselle, jota kirkon päätöksenteossa on vaihtelevalla menestyksellä koetettu edistää, olisi tämän kyselyn perusteella jokseenkin vahva tuki seurakuntalaisilta. Ehdokkaan kokemus ja aktiivisuus seurakunnan toiminnassa lisäsivät halukkuutta äänestää. Muut ehdokkaan ominaisuudet, kuten kristillinen vakaumus tai aktiivisuus politiikassa eivät nousseet kyselyssä kovinkaan merkittäviksi äänestämiseen vaikuttaviksi tekijöiksi. Sen sijaan tieto sekä valitsijayhdistysten ajamista asioista että ylipäänsä seurakunnan luottamuselimien tehtävistä on äänestäjille tärkeää. Perustiedon esillä pitämistä luottamushenkilöiden tehtävistä ja vaalien käytännön asioista keskeisillä foorumeilla ei voi näin ollen liikaa korostaa. Kuvio 5. Eri tekijöiden vaikutus äänestämishalukkuuteen (N=1609). Jonkun ehdokkaan tunteminen henkilökohtaisesti 36% 32% 14% 5% 13% Mahdollisuus äänestää internetin kautta 31% 23% 16% 25% 5% Äänestyspaikan läheinen sijainti 29% 27% 22% 18% 4% Ennakkoäänestyspaikkojen sijainti yleisillä paikoilla (esim. kauppakeskusten ja kauppojen yhteydessä) 26% 25% 23% 21% 5% Ehdokkaan kokemus ja aktiivisuus seurakunnan toiminnassa 22% 36% 20% 14% 7% Tieto kunkin valitsijayhdistyksen ajamista asioista 22% 38% 20% 14% 6% Tieto seurakunnan luottamuselimien (kirkkovaltuusto/seurakuntaneuvosto) tehtävistä 21% 39% 21% 13% 6% Ehdokkaan kristillinen vakaumus 18% 25% 25% 23% 8% Ehdokkaan puoluepoliittinen sitoutumattomuus 14% 20% 31% 25% 10% Henkilökohtainen yhteydenotto vaaleista (kirje tai sähköposti) 9% 19% 30% 35% 6% Ehdokkaan aktiivisuus politiikassa 5% 17% 32% 38% 8% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Lisäisi merkittävästi Lisäisi hieman Ei juurikaan vaikutusta Ei lainkaan vaikutusta EOS

28 LIITE 3. SEURAKUNTAVAALIEN MEDIANÄKYVYYSRAPORTTI M-Brain oy

29