Ajankohtaiskatsaukset Maatalouslinja

Transkriptio

1 Ajankohtaiskatsaukset Maatalouslinja Syksy

2 Maatalouspolitiikan tavoitteet 1962: - Parannetaan maatalouden tuottavuutta - Kuluttajille kohtuuhintaista ruokaa - Viljelijöille kohtuullinen toimeentulo 2013: - Elintarviketurvan varmistaminen ruuantuotannon on maailmanlaajuisesti kaksinkertaistuttava vuoteen 2050 mennessä - Ilmastonmuutokseen sopeutuminen - Luonnonvarojen kestävä käyttö - Maaseudun elinkelpoisuuden säilyttäminen kaikkialla EU:ssa EU:n maatalouspolitiikka on kaikkien EU:n jäsenvaltioiden yhteistä politiikkaa. Sitä hallinnoidaan EU:n tasolla ja rahoitetaan EU:n talousarviosta

3 CAP2020-uudistuksen eteneminen 04/2010: Ensimmänen julkinen kuuleminen maatalouspolitiikan uudistuksesta. 11/2010: Komission tiedonanto CAP towards /2011: Komission esitys rahoituskehykseksi 10/2011: Komission lainsäädäntöehdotukset Komission Ministerineuvoston Euroopan parlamentin väliset keskustelut 01/2013: EP maatalousvaliokunnan äänestys CAP-paketista 02/2013: Monivuotisia rahoituskehyksiä koskeva päätös Neuvostosta 03/2013: EP täysistunto äänesti CAP-paketista, ministerineuvosto sopi tavoitteistaan Maaliskuu Kesäkuu 2013: yli 40 trilogia: Komissio Ministerineuvosto - EP 06/2013: CAP-paketista poliittinen sovinto lähes kaikilta osin, rahoituskehykseen liittyviä asioita auki 09/2013: Lopullinen hyväksyntä CAP-paketille ja rahoituskehykselle 10/2013: Siirtymäkauden Suomi-pykälä sai hyväksyntää. 11/2013: Lopulliset äänestykset europarlamentin täysistunnossa

4 Miten tästä eteenpäin? Lainsäädännön julkaisu marras- joulukuussa Toimeenpanosäädöksien valmistelu alkoi syksyllä Valmistuvat keväällä Toimeenpano Osa uudistuksesta tulee komission mukaan voimaan , osa vasta (mm. suorat tuet, epäsuotuisten alueiden tuki ja ympäristökorvaus, täydentävien ehtojen muutokset) Siirtymäsäännökset vuodelle 2014 Viljeiljätuet jatkuvat lähes ennallaan vuonna 2014.

5 Miten tästä eteenpäin? Poliittinen päätös Etelä-Suomen kansallisesta tuesta saavutettu komissaarin ja ministerin välillä Tulotukien osalta sopimus Suomen hallituksen esityksen mukainen. Poliittinen päätös tuotantosidonnaisten tukien enimmäismäärästä on sovittu Päätös komissiosta vuonna Maaseudun kehittämisohjelmien hyväksyminen komissiossa vuonna Tukijärjestelmien yhteensovitus kevät Uudet valtiontukisäännöt lukien valtiontuen suuntaviivat, ryhmäpoikkeusasetus, de minimis -säännöt

6 SUORAT TUET Suomessa käyttöön otettava malli Nuoret tuottajat (=> 2%) - pakollinen I PILARIN SUORAT TULOTUET ent. Tilatuki & art. 69 tuki noin 524 milj. /vuosi Sidotut tuet (tavoite 20 %) vapaaehtoinen Viherryttämistuki (30%) pakollinen Perustuki 6 6

7 /ha Arvio tukioikeuden ja lisäosien arvon keskimääräisestä muutoksesta

8 Tuotantantosidonnaiset tuet Tuotantosidonnaisia tukia voidaan jatkossa maksaa enemmän kuin nykyisin. Asetus mahdollistaa 13 % (15%) perustason, jota korkeammasta tasosta jäsenvaltio voi neuvotella komission kanssa. Suomen tavoite on, että 20 % tuesta voitaisiin maksaa tuotantosidonnaisena (-> 104 miljoonaa euroa.).tieto tasosta syksy Tukeen oikeutettuja mm. maito, naudanliha, lampaat ja vuohet, öljy- ja valkuaiskasvit, tärkkelysperuna, vihannekset, viljat Tuotantosidonnaisia tukia kohdennetaan Etelä-Suomeen Tukiehdot pyritään pitämään mahdollisimman yksinkertaisina. Esimerkiksi eläintukien osalta hyödynnettäisiin mahdollisimman paljon rekisteritietoja.

9 Viherryttämisen ehdot Jäsenvaltion on käytettävä 30 % suorien tukien kirjekuorestaan viherryttämistukeen Viljelijöiden on noudatettava kolmea viherryttämistoimenpidettä: viljelyn monipuolistamisvaatimus, pysyvän nurmen säilyttämisvaatimus ja ekologisen alan vaatimus Luomutilat ovat automaattisesti oikeutettuja viherryttämistukeen luomualan osalta Jäsenmaan niin päättäessä, viljelijä voi toteuttaa viherryttämisvaatimukset noudattamalla vastaavan tai korkeamman hyödyn ilmastolle ja ympäristölle antavia ympäristökorvaussitoumukseen kuuluvia toimia Vastaavat toimet eivät voi olla kaksinkertaisen rahoituksen kohteena 9

10 Viherryttäminen viljelyn monipuolistaminen Viljelyn monipuolistamisvaatimus koskee yli 10 peltohehtaarin tiloja: ha, viljeltävä vähintään kahta kasvia. yli 30 ha, viljeltävä vähintään kolmea kasvia. 62. leveyspiirin pohjoispuolella tai läheisillä alueilla kaksi kasvia riittää Viljelyn monipuolistamisvaatimus ei koske tiloja, joilla on yli 75 % peltoalasta nurmea tai kesannolla tai näiden käyttömuotojen yhdistelmässä, jos muussa käytössä oleva ala ei ole yli 30 ha. Kasvilla tarkoitetaan eri sukuun kuuluvia kasveja; kuitenkin syys- ja kevätmuotoiset kasvit katsotaan eri kasviksi, samoin kesanto. 10

11 Viherryttäminen ekologinen ala Yli 15 peltohehtaarin tiloilla on oltava ekologista alaa: 5 % alasta v Mahdollisesti 7 % vuodesta 2018 alkaen komissio arvion perusteella Ekologiseksi alaksi voidaan hyväksyä mm. kesanto, maisemapiirteet, suojakaistat, metsänreunoilla sijaitsevat maan kaistat, kerääjäkasvien tai viherpeitteen kattamat alat ja typensitojakasvien alat Ekologisen alan vaatimusta ei sovelleta tiloihin, joilla yli 75 % peltoalasta on nurmea, kesannolla tai hernekasvien viljelyssä Metsävaltainen jäsenmaa voi päättää, että ekologisen alan vaatimusta ei sovelleta, jos alueen maa-alasta yli 50 % metsää ja metsän suhde maatalousmaahan yli 3:1 11

12 Ympäristökorvauksen rakenne lausuntokierroksen jälkeen Ympäristökorvaus Siemen

13 Luonnos ympäristökorvauksen painopistealueesta Painopistealueen ero verrattuna muuhun maahan: Suojavyökkeen tukitaso korkeampi Talviaikaiselle kasvipeitteisyydelle enemmän vaihtoehtoja (20/40/60/80%) Luonnonhoitopeltoalaa enemmän

14 MTK:n tavoitteet kansallisille tuille 2013 jälkeen Suomen maataloustuotanto saatava kasvu-uralle - Ruokastrategian tavoitteiden mukaisesti Kansallisen maatalouspolitiikan rahoitus turvattava, myös rakennetukien rahoitus saatava kestävälle tasolle pitkällä aikavälillä Maatalouden kilpailukyvyn ja kannattavuuden parantaminen edellyttää nykyisten tukijärjestelmien jatkuvuutta koko Suomessa

15 Etelä-Suomen kansallinen tuki ,00 90,00 80,00 70,00 60,00 50,00 40,00 30,00 20,00 10,00 0, Sika- ja siipikarja Puutarhatalous Peltokasvit Maito- ja nauta

16 Keskeiset kysymykset: Rahoituksen riittävyys Rahanjako II pilarin sisällä Valintamahdollisuudet korvaustaso LFA-tuen ehtojen muuttuminen & LFA-tuen taso (kotieläin/kasvinviljely) Tasapainottava elementti (kotieläin/kasvinviljely) Ympäristötuen ravinteiden käyttömäärät Lannoitustaulukot, lannan ravinteet (liukoinen N kokonaan ja P 100/60) Nitraattiasetuksen uudistaminen

17 Keskeiset kysymykset: Tukikelvottomat lohkot Tilatuki, Ympäristötuki, LFA-tuki Valvonnat Miten valvonnat vaikuttavat Early warning järjestelmä Miten löydetään tasapuolinen ratkaisu tuotantosuuntien ja tukialueiden välillä?

18

19 Rakennekehitys ratkaisee maatalouden tulevaisuuden - Tulotukien rinnalle tarvitaan riittävät rakennetukielementit, jotta pärjäämme rakennekehityksessä. - Maatilatalouden kehittämisrahaston (Makeran) pääoma on alentunut merkittävästi, mutta epävarmuus on myös vähentänty viljelijöiden investointihalukkuutta. - Vuonna 2012 investointihalukkuus oli heikkoa, mutta investointien odotetaan lisääntyvän

20 Lupamäärät noin viidennes viime vuotta edellä

21 MAKERAn varat ja avustukset vuosina ja MMM:n arvio vuosille ,0 250,0 Avustukset 200,0 150,0 100,0 50,0 0,0 Lähde: MMM (numeroaineisto)

22 Maitosektori Maidon tuen maksuperuste tulevaisuudessa pohjoisen tuen alueella - MTK ja Maitovaltuuskunta kannattavat ns. tukioikeusmallia, missä tuki maksetaan tukioikeutta vastaavalle tuotannolle. - Tukioikeus ei voi komission mielestä perustua maitokiintiöihin investoineet tilat huomioitava erikseen tukioikeuksia laatiessa - Tukioikeuksien siirrot hoidettaisiin hallinnon kautta ja niillä ei olisi hintaa. - Hallinnon mielestä tilakohtaiseen rajoitteeseen perustuvan maidon tuen maksatuksen soveltaminen olisi hallinnollisesti raskasta. Uutta eläinsuojelulakia valmisteltaessa keskusteluttaa myös mahdollinen parsinavettojen kieltäminen

23 Eläinten hyvinvointi, eläinlääkintä ja elintarvikehygienia Eläinsuojelulain uudistaminen - Luonnos lausunnoille 2014, eduskuntaan loppuvuodesta 2014? - Lain tarkoituksena eläinten hyvinvoinnin edistäminen itseisarvoa kunnioittaen, nyt esillä pitopaikka ja eläinten kytkeminen Eläinten lääkitsemistä koskevan lain uudistaminen - Käsittelee mm.ehtoja koskien varalle jätettäviä eläinlääkkeitä, joiden luovutus sidottaisiin terveydenhuoltosopimuksiin EU:n eläintautilain (Animal Health Law) ja valvonta-asetuksen uudistaminen osana isompaa lakipakettia (Sanco-paketti) Raakamaidon ( tinkimaidon ) luovutussäädösten uudistaminen - Hyvän käytännön ohjeet tekeillä

24 Yhteenveto kananmunamarkkinoista Kananmunien tuotanto lisääntyi tammisyyskuussa 10 %. Koko vuoden kasvuksi ennakoidaan 7 % (67 milj. kg). Kuorimunien kulutuksen kasvu on hidastunut ja ennkoidaan olevan tänä vuonna 1,7 % (50 milj. kg). Vuonna 2012 kuorimunien kulutuksen kasvu oli 5 %. Kulutuksen kasvun hidastuminen ja tuotannon ripeä kasvu on johtamassa kasvavaan ylituotantoon. Tänä vuonna omavaraisuuden ennakoidaan olevan 115 %. Virikehäkkien osuus tuotannosta on 63 %, lattiatuotannon 33 % ja luomun 4 %. Kananmuna on ainoa tuote, josta on yleisesti saatavilla teollisuuden tukkuhinta, eli tässä tapauksessa pakkaamon hinta. Tilastokeskuksen keräämien tietojen mukaan syyskuussa 2013 kananmunien veroton kulutajahinta oli keskimäärin 3,30 e/kg. Tiken keräämä keskimääräinen pakkaamoiden tukkuhinta oli 1,61 e/kg ja tuottajahinta 1,10 e/kg. Kaupan osuus kananmunien arvonmuodostustuksessa on siis tuottajaa suurempi! Lähde: Elintarviketieto Oy, Tilastokeskus

25 Kananmunabarometri tammi syyskuu 2013 Kananmunamarkkinabarometri 9/

26 Yhteenveto sikamarkkinoista Sianlihantuotanto aleni EU:ssa vuonna ,4 % ja tänä vuonna edelleen ennusteen mukaan -1,1 %. Tämän takana on heikko kannattavuus ja tiineiden emakoiden ryhmäkasvatusasetuksen toimeenpano. Kesäkuun 2013 eläinmäärälaskennan mukaan emakoiden määrä aleni EU:ssa edellisvuodesta 2,4 %. Hinnat nousivat jälleen Keski-Euroopassa kesän ja alkusyksyn aikana korkealle, mutta ovat laskeneet viime viikkojen aikana nopeasti. Lasku on ollut ennakoitua voimakkaampaa, koska tuotannon vähentymisen odotettiin ylläpitävän hyvää hintatasoa.arvioiden mukaan viljan ja rehun hinnan lasku tuo alentumispaineita sianlihan hintaan. Soijan hinta maailmanmarkkinoilla on laskenut selvästi vähemmän kuin viljojen. Taustalla on muun muassa Kiinan sikasektorin kova kysyntä. USDA ennustaa maailman sianlihantuotannon kasvavan 1,5 % vuonna Kasvusta 70 % toteutuu Kiinassa. Tämän vuoden tammi-syyskuussa sianlihantuotanto Suomessa kasvoi 2 %:lla, joka johtui teuraspainojen noususta. Koko vuoden kasvuksi ennakoidaan 1 %. Kulutuksen kasvuksi ennakoidaan vuonna %, eli viime vuoden tapaan Suomessa syödään sianlihaa enemmän kuin sitä tuotetaan. Suomessa sianlihan keskihinta tippui toukokuussa 0,07 e/kg. Syyskuulle saakka hintataso oli melko vakaa, mutta viime viikkoina laskua on tullut jälleen 0,08 e/kg. Markkinatasapaino on parantunut tänä vuonna selvästi: sianlihan tuonti on vähentynyt tammi-syyskuussa 8 %:lla ja vienti lisääntynyt 11%:lla. Varastoidun sianlihan määrä on alentunut kolmanneksella. Sikatalouden kannattavuus on heikentynyt jatkuvasti viime vuosina. MTT.n kirjanpitoaineiston perusteella laskettu kannattavuuskerroin kaikille sikatiloille vuonna 2012 oli 0,35. Ennuste tälle vuodelle on 0,31. Sikatilojen määrä vähenee edelleen. Tänä vuonna tiloja on kpl ja ensi vuonna kpl. Vuoden aikana sianlihan kuluttajahinta on noussut 5,3 %. Lähde: Elintarviketieto Oy, EU Komissio, USDA

27 Sianliha e Tuotanto Milj. kiloa muutos ed. vuoteen % Kulutus Milj. kiloa muutos ed. vuoteen % 2 5-0,5-0,5 0,5 Tuottajia, kpl tiloja, joilla sikoja muutos ed. vuoteen % Lähde: Elintarviketieto Oy

28 Lähde: European Commission Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

29 Yhteenveto siipikarjalihasta Tänä vuonna broilerin tuotanto lisääntyy 4 %:lla 103 miljoonaan kiloon. Ensi vuoden kasvuksi ennustetaan 3 %, jolloin tuotanto on 106 milj. kg. Myös broilerin kulutus jatkaa trendimäistä kasvuaan. Tänä vuonna lisäystä 4 % ja kulutusmäärä on 95,5 milj. kg. Ensi vuoden ennuste on 98,6 milj. kg, jossa kasvua 3 %. Kalkkunan tuotanto laskee tänä vuonna 6 % 7,6 milj kiloon ja kulutus 3 % 9 milj. kiloon. Ensi vuonna ennestetaan kulutuksen pysyvän tämän vuoden tasolla ja tuotanto laskisi hieman, 7,4 milj. kiloon (-2,6 %). Broilerin hinta nousi alkuvuonna yli 1,50 e/kg tasolle ja on pysynyt siellä kuluneen puolivuotisjakson. Vuositasolla broilerin lihan kuluttajahinta on noussut 4,1 %. Huolestuttavaa on sen sijaan se, että broilerin kuluttajahinta aleni syyskuusta lokakuuhun -1,3 %. EU markkinoilla broilerin tuotannon kasvu on selvästi hitaampaa kuin meillä: vuonna 2013 se oli 0,6 % ja ensi vuonna 0,7 %. Tuottajahinta oli EU:ssa alkuvuoden ajan korkeampi kuin koskaa. Viimeisten viikojen aikana hinta on laskenut. Sen sijaan maailmanlaajuisesti siipikarjanlihan tuotanto kasvaa nopeasti, viidessä vuodessa 18 %! Nopeinta kasvu on Kiinassa, Intiassa ja Thaimaassa. Lähde: Elintarviketieto Oy, EU Komissio, USDA

30 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

31 Naudanlihatuotanto Yleinen talouskehitys näkyy naudanlihan kysynnässä ja pakkasvarastot ovat kasvaneet. Heikko kannattavuus jatkuu eikä uusia investointeja tehdä Tämän vuoden teurasmääräksi ennustetaan milj. kg. Viime vuonna Suomessa kulutettiin 100,5 milj. kg ja tuotettiin 80,5 milj. kg. Kalliit rehukustannukset ovat vaikuttaneet keskipainoihin ja kasvuihin. Lypsylehmien määrä on viimeajat pysynyt samana, mutta tulevaisuuden tuotannon varmistaminen vaatii panostusta emolehmätuotantoon. Toimivan tukiratkaisun ja markkinaedunvalvonnan lisäksi tulee vaikuttaa ympäristölupakäytäntöihin. EU:n ja USA:n tuleva vapaakauppasopimus muodostaa merkittävän uhan naudanlihantuotannolle. Ravitsemussuosituksista ja ympäristövaikutuksista käytävissä keskusteluissa käytetään paljon väärää tietoja. Asiaan tulee vaikuttaa

32 Luomu Luomutilojen keskikokoko oli 47,7 ha vuonna 2012 (45,6 ha/tila vuonna 2011) Luomuviljelty peltoala 2012 oli (luomu+siirtymävaihe) ja se lisääntyi noin hehtaarilla vuodesta Suomen peltoalasta luomutuotannossa oli 9 % (8,1 % vuonna 2011). Kahdeksan prosenttia tiloista on luomutuotannossa. Yleinen taloustilanne vaikuttanut kulutajakäyttäytymiseen. Edunvalvonnassa meneillään olevia tärkeitä asioita: - Luomukorvausjärjestelmän valmisteleminen - EU:n luomulainsäädännön uudistaminen - Luomuvalvonnan uudistaminen Luomun kasvulle asetetut kovat tavoitteet (20 % peltopinta-alasta vuoteen 2020 mennessä) vaatisivat tavoitetta vastaavia puitteita, esimerkkinä tutkimus

33 Lammastalous Lammastaloudessa positiivinen vire jatkuu Teurasmäärät kasvussa viime vuoteen verrattuna (+ 7 % tammi-elokuu) Lammasjaosto vaikuttanut aktiivisesti tukivalmisteluun ja pienteurastamojen toimintaedellyksien parantamiseen Vaikutettu tuettua rakentamista koskevan asetuksen korjaamiseen Toimialan yhteistä lammastrategiaa toteutetaan. Visiona karitsanlihan kotimaisuusasteen nosto 50 %:n vuoteen 2015 mennessä Terveydenhuoltojärjestelmä kehitteillä Petovahingot!

34 Sokerijuurikas Maatalouspolitiikan uudistuksen myötä sokerikiintiöjärjestelmä poistuu syyskuussa 2017, kesän 2016 sadon jälkeen Tämän seurauksena toimialasopimusneuvottelujen merkitys vahvistuu Toimialasopimusneuvottelut ovat tulevaisuudessakin tapa jakaa sokerin ja leikkeen myyntituottoja viljelijöiden ja teollisuuden kesken 50 %:lla noussut juurikkaan hinta on voimakkaasti lisännyt kiinnostusta juurikkaan viljelyyn Tuotantomäärän ollessa alle kiintiön, tilanne antaa Sucrolle mahdollisuuden hakea tuotannon kasvua ja uusia viljelijöitä Kansallinen sokerijuurikkaan tuki ja tuotantosidonnainen CAP-tuki ovat välttämättömiä viljelyhalukkuuden ylläpidossa ja parantamisessa

35 Peruna Sadosta tuli hyvä, pinta-ala pysyi nyt ennallaan ruokaperunalla, mutta kahden vuoden takainen pinta-alan lasku leikkaa kokonaissatoa Ruoka- tai siemenperunan vienti Venäjälle ei ole ollut mahdollista heinäkuun alusta lähtien Venäjän suljettua EU-rajansa perunalta Vientinäkymät Keski-Eurooppaan ovat hyvät siellä tulleen heikon sadon takia Ruokaperunan tuottajahinta romahti Suomessa kesällä hyvän sadon seurauksena Tärkkelysperunalla suunniteltu nitraattiasetuksen muutos uhkaa lopettaa perunatärkkelystoimialan Suomessa Solunesteen levitys ei olisi mahdollista taloudellisesti mielekkäällä tavalla Tärkkelysperunan tuotantosidonnainen EU-tuki on välttämätön myös jatkossa Viljelyhalukkuus on ollut heikko ja viljelyala on laskenut vuosittain Teollisuus hakee nyt uusia viljelijöitä

36 Kasvinviljely Meneillään olevia EU:n lainsäädäntöuudistuksia: - Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus kasvien lisäysaineiston tuottamisesta ja asettamisesta saataville markkinoilla: KOM(2013) 262 lopullinen - Kattaa kaiken siemen- ja lisäysmateriaalin, myös metsänviljelyaineiston - Käsittely parhaillaan menossa, tavoitteena saada valmiiksi v. 2015, voimaantulo n. v.2017 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus kasvintuhoojien vastaisista suojatoimenpiteistä: KOM(2013) 267 lopullinen - Käsittely parhaillaan menossa, tavoitteena saada valmiiksi v. 2015, voimaantulo n. v

37 Kasvinviljely EU:n lannoitelainsäädännön uudistus - tavoitteena saada EU:n lainsäädännön alle epäorgaanisten lannoitevalmisteiden lisäksi orgaaniset lannoitevalmisteet - komission alustavaa lainsäädäntöehdotusta odotetaan v lopussa Kotimaan asioita - Kylvösiemenhanke jatkuu v loppuun, tavoitteena mm. sertifioidun siemenen käyttöasteen nostaminen ja siementuotannon edellytysten parantaminen - Kasvinsuojeluaineiden käytön rajoituksista käydään keskustelua viranomaisten kanssa. Tukesin uusi vaatimus jättää ruiskuttamaton kaista peltolohkon reunoille, pellon ulkopuolella kasvavien kasvien suojelemiseksi, keskusteluttaa

38 Viljasektorin tilannekatsaus 11/2013 Viljojen kokonaissato kotimaassa kasvaa edellisvuoteen verrattuna 11% 4,05 milj.t Kevätviljojen kokonaissadot: Ohrasato +16% 1,83 milj. tonnia Kaurasato +14% 1,25 milj. tonnia Kevätvehnä +8% tonnia Rypsin & rapsin sato +17% tonnia Hehtaarisadot ovat viimeisen 10 vuoden keskiarvoihin verrattuna selvästi korkeampia

39 Hintakehitys verrattuna 2012 syksyyn Viljojen hinnat ovat olleet laskusuunnassa heti sadonkorjuun alku metreiltä asti Rehuviljojen hinnat ovat laskeneet 40-50% Leipäviljan perushinta on laskenut 30-40% Öljykasvien hinta on laskenut noin 25-30% Lannoiteitten hinnat ovat oleet nousussa Ennen kylvöjä kiinnitetyt hinnat ovat noin 20-25% korkeammalla tasolla kuin nyt. Lokakuun lopun tienoilla kotimarkkina hinnat ovat lähteneet hitaaseen nousuun EU alueen hinnat vetävät maailmalta nousu indikaatiot

40 Viljasektorin alustava ennuste 2014 Syysvilja ala kasvaa hyvän kylvösään kautta sekä ruis että syysvehnää kylvetty merkittävästi enemmän. Syysrapsi ala kasvaa myös merkittävästi. Kevätviljojen suhteen viljely kiinnostus menee markkinoitten mukana: Rehuohra ala olisi nousussa Kaura ala olisi pienenemässä jonkin verran tämän hetkisen heikon hinnan takia Kevätvehnäala olisi myös hieman alenemassa mutta syysvehnän kautta kokonais- ala psyisi tämän vuoden tasolla. Öljykasviala pienenee todennäköisesti, neonikotinoidi kielto on se suurin tekijä.

41

42 Maailman viljatuotanto (IGC)

43 Maailman vehnäntuotanto (IGC)

44 Valkuaiskasvien tuotanto EU:ssa

45 Valkuaiskasvit, Suomi Valkuaisalijäämä tonnia suurin osa rehuketjulle. Öljykasvit tuovat kotimaisesta valkuaisesta suurimman osan vuotuinen vaihtelu suuri Haasteena neonikotinoidien poistuminen markkinoilta Tärkeimmät valkuaiskasvit ovat, herne ja härkäpapu lisää R & D rahoitusta Haasteena on pienet markkinat sekä kilpailu hehtaareista viljojen kanssa.

46 1000 ha Rapsi Rypsi Härkäpapu Herne

47 Valkuaiskasvien haasteet Soijan saannin ja tuonnin helppous Heikko kilpailukyky viljoihin nähden Heikosti toimivat markkinat Kasvinjalostus polkee paikalla Lisää tutkimusta EU sekä Suomen tasolla tarvitaan ja pikaisesti. EU tason valkuaisstrategiaa ei ole (vielä) Kasvinsuojelun puolella kovat poliittiset haasteet

48 Kilpailulainmuutos ja hankintadirektiiviuudistus Määräävä markkina-asema päivittäistavarakaupassa 30 prosentin markkinaosuudella. Lakimuutos tulee voimaan Komissio on muuttamassa hankintadirektiiviä. Tämä johtanee muutoksiin kansallisessa hankintalainsäädännössä ja hankintamenettelyissä