CAP uudistus. MMM / EU-koordinaatio

Transkriptio

1 CAP uudistus päätös MMM / EU-koordinaatio

2 Rahoituskehyspäätös h Päätös Eurooppa-neuvostossa Otsakkeen 2 kokonaistaso -4 %, suorat tuet ja markkinamenot -2 % ja maaseudun kehittäminen -8 %. Eroja EU-tukien tasossa jäsenmaiden välillä tasoitetaan. Vuonna 2020 kaikissa jäsenmaissa suorien tukien taso on vähintään 196 euroa/ha. Pilareiden välisiä siirtoja voi tehdä (15/25 %). Maaseudun kehittämisrahoituksen jako päätettiin. Suomen maaseudun kehittämisrahoitus kaudella hieman nykytasoa korkeampi. Säästöt suorissa tuissa tarkoittavat I pilarin ha-tukien alentamista t Suomessa rahoituskehysjakson h k aikana, mutta CAPin kokonaisrahoitus nykytasolla. 2

3 Rahoituskehyspäätös Markkinakriisivaraus otsakkeen 2 alle, varat leikataan suorista tuista (400 M vuodessa). Vähävaraisten ruoka-apu laajennetaan yleisemmäksi avustukseksi ja siirretään sosiaalirahaston alle. EP:n lopullinen hyväksyntä rahoituskehysratkaisulle puuttuu vielä. Siksi kaikki siihen liittyvät osat CAP-ratkaisussa ovat hakasulkeissa. EP äänestää CAP-ratkaisusta vasta sen jälkeen, kun sopu rahoituskehyksistä on löytynyt. 3

4 CAP-lainsäädännön käsittely Ison CAP-uudistuksen käsittely yhteispäätösmenettelyssä ensimmäistä kertaa. Komission esitykset annettiin EP:n maatalous- ja maaseudun kehittämisvaliokunta äänesti CAP-kannastaan ja täysistunto Neuvoston yleisnäkemys saavutettiin kokouksessa. k k Noin 40 trilogineuvottelua neuvoston, komission ja EP:n välillä sekä suuri määrä teknisiä neuvotteluita. Maatalousneuvosto : neuvoston uusi mandaatti trilogeja myös neuvoston kokouksen aikana EP , viimeinen trilogi ja valiokunnan hyväksyminen 4

5 Suorat tuet (I pilari) Tasatuki ja tukioikeudet Kaikissa jäsenmaissa siirrytään kohti kansallista tai alueellista tasatukea. Tukioikeudet muodostetaan uudelleen vuoden 2014 tilanteen mukaan. Niissä jäsenmaissa, joissa on jo aiemmin otettu käyttöön alueellinen lli tukimalli (mm. Suomi), voidaan kuitenkin ki säilyttää vanhat tukioikeudet. Viljelijöiden menetyksiä rajoitetaan siten, että tilakohtainen menetys ei ole yli 30 % vanhasta tukitasosta. Kaikille tiloille taataan 60 %:n tukitaso jäsenmaan tai alueen keskiarvosta. Uudet jäsenmaat voivat halutessaan jatkaa yksinkertaistetulla aluetukimallilla vuoteen 2020 saakka.

6 Suorat tuet (I pilari) Viherryttämisvaatimukset 30 % suorista tuista maksetaan viherryttämisvaatimukset täyttäville tiloille. Kolme vaatimusta: viljelyn monipuolistaminen (3 kasvia yli 30 ha tiloilla), pysyvän nurmen säilyttäminen kansallisella/aluetasolla ja tilakohtainen ekologinen ala (5% mahd. 7 % v. 2018). Vaatimukset voidaan kattaa sellaisilla maaseudun kehittämistoimilla, jotka tuottavat yhtäläisen tai korkeamman hyödyn ilmastolle ja ympäristölle tai kansallisten tai alueellisten ympäristösertifiointiohjelmien kautta (=ekvivalenssi). Kaksinkertaisia maksuja ei sallita samasta toimenpiteestä (viherryttäminen / ympäristötuki) Tiloilla, jotka sijaitsevat 62. leveyspiirin pohjoispuolella tai tietyillä lähialueilla, on oltava vähintään kaksi kasvia. Metsäisille alueille poikkeus ekologisen alan vaatimukseen. 6

7 Suorat tuet (I pilari) Jäsenmaat voivat vapaaehtoisesti maksaa tuotantosidonnaisia tukia niille tuotannonaloille, jotka ovat tätä tukea nykyisinkin saaneet. Tuen määrä voi olla pääsääntöisesti enintään 8 % tai poikkeuksellisesti enintään 13 % tilatuen enimmäismäärästä. Komission suostumuksella mahdollista on myös yli 13 %:n taso, mikäli jäsenmaa on vuosien aikana vähintään yhtenä vuonna myöntänyt tiettyjä tuotantoon sidottuja tukia yli 10 %. Lisäksi valkuaiskasveille aiskas voidaan maksaa 2 % tuotantosidonnaisia tukia. Tukien maksua rajoitetaan sellaisille tahoille, joiden ei katsota harjoittavan aktiivista maataloustoimintaa, kuten lentokentät, pysyvät urheilukentät, rautatieyhtiöt. Isoimpien tilojen tukia leikataan (5 % leikkaus yli euron tuista). 7

8 Suorat tuet (I pilari) Uusi nuorten viljelijöiden lijöid tukijärjestelmä j t ä on jäsenmaalle pakollinen. Nuorille maksetaan lisätukea (25 %:lla korotettu tuki enintään 90 hehtaariin saakka) viiden vuoden ajan tilanpidon aloittamisesta. Uusi pienten tilojen tukijärjestelmä on jäsenmaalle vapaaehtoinen (yksinkertaistettu järjestelmä alle 1250 /v tukea saaville tiloille). Uusi ensimmäisten hehtaarien lisätuki, enintään 30 ensimmäiselle se e hehtaarille, e, on jäsenmaille e vapaaehtoinen e samoin kuin I pilarin kautta maksettava epäsuotuisten alueiden tuki.

9 Yhtenäinen markkinajärjestely Sokerikiintiöitä jatketaan kahdella vuodella, vuoteen 2017 asti. Tuottajaorganisaatioiden, niiden liittojen ja toimialaorganisaatioiden hyväksyminen y on pääsääntöisesti vapaaehtoista jäsenvaltioille. Hyväksyminen säilyy pakollisena niillä sektoreilla, joilla se nytkin on säädetty pakolliseksi. Maidon markkinatilannetta seurataan tarkasti ja komissio ryhtyy toimenpiteisiin, jos kiintiöiden poistumisen ( ) jälkeen syntyy markkinahäiriöitä. Lisäksi voin interventiomäärää nostettiin tonnista tonniin voin ja rasvattoman maitojauheen interventioaikaa jatkettiin kuukaudella syyskuun loppuun (interventio auki ) 30 9

10 Maaseudun kehittäminen i NCA-alueiden (ex. LFA) uudistus toteutetaan komission esittämien biofyysisten kriteerien pohjalta (mm. kylmä ilmasto). Raja-arvon ylittävää aluetta tulee olla väh. 60 % kunnan maatalousmaasta. Koko Suomi on NCA-aluetta jatkossakin. Tuen enimmäismäärä nousee: vuoristoalueella maksimi 450 /ha ja muilla alueilla 250 /ha. Ympäristö- ja ilmastokorvauksiin sekä NCA-tukeen on osoitettava 30 % maaseuturahoituksesta. Luonnonmukainen tuotanto erotetaan omaksi toimenpiteekseen. Maaseudun kehittämisohjelman valmistelu käynnissä. Se on tarkoitus toimittaa itt komissiolle i syksyllä 2013.

11 Horisontaaliasetus Asetus koskee tukien maksua ja valvontaa sekä täydentäviä ehtoja. Pakollisen tilaneuvontajärjestelmän laajentaminen (jatkossa sisältyy mm. viherryttämisvaatimuksiin, vesipuitedirektiiviin ja torjuntaainedirektiiviin liittyvät vaatimukset). Maaseudun kehittämisen ennakkomaksut mahdollisia hallinnollisten tarkastusten suorittamisen jälkeen vuoteen 2017 saakka. Vuodesta 2018 lukien vasta jälkeen. Ehdotettu uusi hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimus "Kosteikkojen ja hiilirikkaiden maiden suojelu ml. ensimmäisen kynnön kielto" poistettiin. Ehdotus vesipuitedirektiivin it i ja torjunta-aineiden t id kestävän ä käytön direktiivin sisällyttämisestä täydentäviin ehtoihin poistettiin. Näiden direktiivien sisällyttämisestä täydentäviin ehtoihin komissio tekee erillisen lainsäädäntöehdotuksen sen jälkeen, kun ne on toimeenpantu kaikissa jäsenmaissa ja viljelijöitä koskevat velvoitteet on identifioitu. 11

12 Miten tästä eteenpäin? MFF-ratkaisu puuttuu vielä, sen jälkeen EP:n äänestys CAPlainsäädännöstä. Lainsäädäntötekstin tekninen hionta kesällä ja alkusyksystä. Lainsäädännön julkaisu loka-marraskuussa Toimeenpano osa uudistuksesta tulee komission mukaan voimaan , osa vasta (mm. suorat tuet, epäsuotuisten alueiden tuki ja ympäristökorvaus, täydentävien ehtojen muutokset) komission ehdotus siirtymäkauden säännöksiksi komission i toimeenpanosäännöt (toimeenpanolainsäädäntö i tö tai delegoitu säädösvalta) 12

13 Miten tästä eteenpäin? Maaseudun kehittämisohjelmien laadinta ja hyväksyminen komissiossa, hyväksyntä kesällä Kansallinen liikkumavara (esim. tuotantosidonnaisten tukien järjestelyt laadittava ja hyväksyttävä komissiossa). Uudet valtiontukisäännöt lukien valtiontuen suuntaviivat, ryhmäpoikkeusasetus, de minimis - säännöt Suomen kansalliset tuet (141, 142) - neuvottelu ja yhteensovitus osana kokonaispakettia (tuotantosidonnaiset tuet, LFA jne.) 13

14 KIITOS! 14