NUMISMAATTINEN AIKAKAUSLEHTI Finsk numismatisk tidskrift

Transkriptio

1 NUMISMAATTINEN AIKAKAUSLEHTI Finsk numismatisk tidskrift Ravattulan kirkosta löytynyt götanmaalainen penninki 1200-luvun alkupuolelta. Kuva: Juha Ruohonen. (Lähemmin s. 88.) Marraskuu 4/2018 Kutsu syyskokoukseen 1200-luvun penninki Ravattulan Ristimäeltä Porin siltapoletit ABN kokoontui Liettuassa Henkilöuutisia 409. huutokauppa Balderin salissa

2 SUOMEN NUMISMAATTINEN YHDISTYS NUMISMATISKA FÖRENINGEN I FINLAND ry perustettu 1914 YHTEYSTIEDOT Mechelininkatu 15 B 47, Helsinki Huutokauppa-asiat auctions@snynumis.fi Sihteeri, jäsenasiat sihteeri@snynumis.fi HALLITUS JA TOIMIHENKILÖT STYRELSEN OCH FUNKTIONÄRERNA Puheenjohtaja Petteri Järvi Varapuheenjohtaja Juha Hyötyläinen Sihteeri Frida Ehrnsten Varainhoitaja Timo Helle Jäsenet Frida Ehrnsten Timo Helle Juha Hyötyläinen Yrjö Hyötyniemi Jyrki Muona Jani Oravisjärvi KERHOT Antiikki Pekka Kemppinen Kunniamerkit Tuomas Hyrsky Setelit Antti Heinonen Seniorit Yrjö Hyötyniemi Kerhojen kokoukset alkavat klo ja ne pidetään yhdistyksen huoneistossa. Huutokaupanhoitaja Juha Halén auctions@snynumis.fi Toiminnanjohtaja Marko Salonen auctions@snynumis.fi KIRJALLISET TARJOUKSET HUUTOKAUPPAAN (huutokauppaviikon to klo 18 mennessä) sähköpostilla auctions@snynumis.fi puhelimitse tai kirjeitse Mechelininkatu 15 B 47, Hki YHDISTYKSEN PANKKITILIT THE BANK ACCOUNTS OF THE SOCIETY Huutokaupat Auctions FI / OKOYFIHH Jäsenmaksut Membership fees FI / DABAFIHH Muut maksut Other payments FI / NDEAFIHH NUMISMAATTINEN AIKAKAUSLEHTI TOIMITUS Tuukka Talvio (vast.) ja Yrjö Hyötyniemi ISSN Painos kappaletta. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Tilaushinta sisältyy jäsenmaksuun. LEHDEN ILMOITUSHINNAT 1/1 sivu 250, 1/2 sivua 125 Takakansi 300 Muistathan käydä yhdistyksen internet-sivuilla: OHJELMAA PROGRAM Seniorikerho: Aseman Kellon numismaattisesta historiasta Antiikinkerho: pikkujoulu Setelikerho: Suomen suuriruhtinaskunnan kopeekka- ja ruplasetelit Rahakammiokerho, ilmoittautuminen mennessä: jani.oravisjarvi@kansallismuseo.fi HUUTOKAUPAT AUCTIONS Helsinki SNY Helsinki SNY Helsinki SNY Helsinki SNY Helsinki SNY

3 Kutsu Suomen Numismaattisen Yhdistyksen syyskokoukseen Kokous pidetään tiistaina kello 18:00 alkaen yhdistyksen toimitiloissa, Mechelininkatu 15 B 47, Helsinki. Kokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntöjen 10 :ssä mainitut asiat: Valitaan puheenjohtaja vuosiksi Valitaan kolme hallituksen jäsentä vuosiksi Erovuorossa ovat Timo Helle, Jyrki Muona ja Jani Oravisjärvi Valitaan tilintarkastaja ja toiminnantarkastaja ja heille varamiehet Määrätään jäsenmaksut vuodelle 2019 Vahvistetaan vuoden 2019 talousarvio Vahvistetaan toimintasuunnitelma vuodelle 2019 Käsitellään hallituksen esitys kunniajäseneksi kutsumisesta Tarjolla glögiä ja tähtitorttuja. Tervetuloa! Uusi kirja Suomen seteleistä Marraskuun jälkipuolella julkistettiin Suomen Pankin Rahamuseossa täydelle salille yhdistyksemme entisen puheenjohtajan Antti Heinosen uusin setelikirja, Ruplista markkoihin Suomen suuriruhtinaskunnan setelit (Suomen Pankki Edita, Helsinki). Kyseessä on neljäs nide erittäin edustavassa sarjassa, jossa on nyt esitelty kaikki Suomessa käytetyt setelityypit Venäjän ajan alusta euron ensimmäiselle vuosikymmenelle. Pyrimme saamaan teoksesta esittelyn lehden seuraavaan numeroon. Seuraava numero Seuraava numero ilmestyy helmikuun alussa. Lehteen tarkoitettu aineisto pyydetään lähettämään Tuukka Talviolle vuodenvaihteeseen mennessä, mieluiten sähköpostilla tuukka.talvio@iki.fi. Kirjoittajia pyydetään samalla ilmoittamaan, mikäli kirjoitusta ei saa myöhemmin julkaista sähköisessä muodossa yhdistyksen internetsivuilla. 87

4 1200-luvun götanmaalainen penninki Ravattulan Ristimäeltä Juha Ruohonen Suomen vanhimman tähän mennessä tunnetun kirkkorakennuksen jäännökset todettiin Aurajoen varrelta Kaarinan Ravattulan kylästä vuonna Kun kylän peltoaukean keskellä sijaitsevalla metsäisellä Ristimäellä aloitettiin Turun yliopiston arkeologian oppiaineen kaivaukset tämän kirjoittajan johdolla vuonna 2010, pyrkimyksenä oli varmistaa todeksi olettamus mäellä sijaitsevasta ruumiskalmistosta. Tieteelliseksi sensaatioksi kohde osoittautui, kun ristiretki- ja varhaiskeskiaikaisen kalmiston keskeltä saatiin tutkimusten jatkuessa esiin varhaisen kirkkorakennuksen kivijalka. 1 Tällä hetkellä kohteen kaivaukset ovat tauolla, mutta käynnissä on vuosina kerätyn arkeologisen tutkimusmateriaalin kokonaisvaltainen tutkimus. Erityisesti tämän julkaisun lukijoita kiinnostava aineisto koostuu paikalta löytyneistä rahoista. Kaivauksista on vuosien aikana saatu talteen kaikkiaan 22 varhaiskeskiaikaista hopearahaa tai sellaisen fragmenttia. Näistä yhteensä kaksikymmentä on kirkon sisäpuolisista kerroksista kirkkosalista ja kuorihuoneesta. Monet löytyneistä rahoista ovat kooltaan varsin pieniä fragmentteja, joiden tunnistaminen on osoittautunut haasteelliseksi. Fragmenteista rahojen alkuperäistä painoa tai kokoa on myös hankala luotettavasti arvioida. Pääosa Ristimäen suhteellisen ehjinäkin säilyneistä rahoista on varsin hauraita, kuluneita ja etenkin niiden reunoista on murtunut palasia. Kaikki tähän mennessä tunnistetut rahat ajoittuvat ja 1200-lukujen vaihteeseen. 1. Ravattulan kirkosta löytynyt götanmaalainen penninki 1200-luvun alkupuolelta (TYA 900:5). Kuva: Juha Ruohonen. 2. Ravattulan raha in situ. Kuva: Juha Ruohonen. 1 Kohteesta tarkemmin ks. Ruohonen 2013, 2015 ja

5 Näiden joukossa on sekä gotlantilaisia että mannerruotsalaisia rahoja. Osasta tunnetaan entuudestaan vain yksittäisiä kappaleita, ja aineistossa on myös useita Suomen oloissa harvinaisia, jopa aiemmin kokonaan tuntemattomia rahatyyppejä. Yksi tällaisista (TYA 900:5; kuva 1) löytyi vuoden 2013 kaivauksissa Ravattulan kirkkorakennuksen keskiakselin eteläpuolelta, kirkkosalin itälaidalta, kirkon lattian alle kertyneestä stratigrafisesta maakerroksesta. Kyseessä on useaan osaan hajonnut, säilyneeltä osin 0,08 g painava ja yksipuolisesti lyöty hopearaha, jonka halkaisija on noin 12 mm. Brakteaatin kuva-aiheena on rahaa kiertävän matalan kehän sisäpuolella oleva kuunsirppi (puolikuu) ja kuusisakarainen tähti, jonka väleissä on kookkaat ympyräkuviot. Lars O. Lagerqvist on ajoittanut rahatyypin (LL XIX:1) 1200-luvun alkuun, ja hän on pitänyt sitä joko götanmaalaisena tai norjalaisena. 2 Rolf Alstertun ja Bengt Hemmingsson tarkastelivat rahatyyppiä vuonna 1979 julkaistussa artikkelissa En götalandsbrakteat från 1200-talet. 3 Tutkimukseen analysoitujen kuuden tunnetun rahan keskipaino oli 0,10 g ja niiden hopeapitoisuus korkea. Tuolloin tiedossa olevien rahojen löytötietojen perusteella he päätyivät tulokseen, jonka mukaan rahatyyppi olisi tosiaan götanmaalainen ja sitä olisi lyöty viimeistään 1230-luvulla. Samankaltaisista norjalaisista rahoista nämä eroavat kirjoittajien mukaan niin muotonsa, painonsa kuin korkean hopeapitoisuutensakin puolesta. Kuva-aiheena norjalaisissa rahoissa saattoi esimerkiksi olla kahdeksansakarainen tähtikuvio tai tähden tilalla aurinko. Ajankohdan norjalaisia rahoja ja rahanlyöntiä on vastikään käsitellyt Linn Eikje Ramberg Tukholman yliopistoon 2017 esittämässään väitöskirjassa. Väitöksessä tekijä liitti tähtikuvion sisältämät rahat luokkaan STJ ja alkuperältään pääasiassa norjalaisiksi, vaikka niitä on tavattu suhteellisen runsaasti myös lähialueilta, etenkin Ruotsista. Ruotsalaisia saattaisivat Rambergin mukaan kuitenkin olla juuri tässäkin käsiteltävät kuusisakaraista tähteä kuvaavat rahat, joissa on usein esitetty myös kuu. 4 Ravattulan löydön myötä rahatyyppiä on entistä haastavampaa mieltää norjalaiseksi, sillä kyseisellä alueella lyödyt ajankohdan rahat puuttuvat Suomesta kokonaan. Götanmaalaisuuden puolesta puhuvat kaikki tunnetut rahatyypin edustajat, sillä niitä oli ennen Ravattulan kirkkolöytöä saatu talteen vain Manner-Ruotsin alueelta. Löydöt on tehty Smoolannista Halltorpin kirkosta (3 kpl kätkö- ja yksi kertymälöytönä), Ångermanlandista Torsåkerin kirkosta (kertymälöytö) sekä Itä-Götanmaalta Brunnsgårdenista (kätkölöytö) ja Skedevin kirkosta (kertymälöytö). 5 Kenneth Jonsson pohti vuonna 1992 tunnettujen rahojen joukosta puuttui vain vuoden 1993 kirkkokaivauksissa löytynyt Skedevin raha perusteella rahatyypin ajoitusta, ja hän ajoitti rahan noin vuoteen Näitä rahoja olisi siis lyöty Lödösessä Ruotsin kuningas Eerik XI Eerikinpojan toisen hallintokauden aikana vuosina Mutta kuten Jonsson artikkelissaan totesi, niin tämän rahan, kuin monen muunkin 1200-luvun alkupuolen 2 Lagerqvist 1970: Alstertun & Hemmingsson 1979: Ramberg STJ 2c. Ramberg 2017: , 191, 195, Jonsson 1992: 106; Klackenberg 1992: 136, 304; Skedevin rahalöydöstä ks. Wiséhn 2004:

6 ruotsalaisen rahatyypin, ajoitukseen liittyi monia epävarmuustekijöitä. 6 Rahan ajoitus noin vuoteen 1240 vaikuttaakin Ravattulan Ristimäen löydön kannalta liian myöhäiseltä, etenkin jos vielä ajatellaan sen olleen jonkin aikaa kierrossa ennen päätymistään Ravattulaan. Ajatusta hieman vanhemmasta rahatyypistä tukevat muut, toistaiseksi julkaisemattomat Ristimäen kirkon lattian alta löytyneet rahat. Kyseessä on kertymälöytö, josta myös näyttäisivät kokonaan puuttuvan tietyt nuoremmat, 1220-luvun jälkeiset rahatyypit. Jos rahatyypille otetaan ajoitukselliseksi lähtökohdaksi Halltorpin kirkon kätkölöydöllekin alun perin esitetty vuosi noin 1230, kuvamotiivina tähden ja kuun esittävä brakteaatti on mahdollista sijoittaa tai 1220-luvuille. Raha saattaisikin kuulua siis Eerik Eerikinpojan ensimmäiselle hallituskaudelle, tai olla tätäkin varhaisempi. Vanhempi ajoitus sopii myös Ristimäen laajempaan arkeologiseen kontekstiin, sillä kirkko todennäköisesti hylätään vuosisadan ensimmäisen puoliskon aikana. Joka tapauksessa kyseessä on toistaiseksi ainoa götanmaalaisena pidetyn tyypin LL XIX:1 edustaja Suomesta. Täällä varhaiset mannerruotsalaiset rahat ovat muutoinkin hyvin niukasti edustettuina Suomen raha-aineistossa, sillä 1200-luvun puoliväliin asti kiertäneet rahat olivat suurelta osin gotlantilaista alkuperää. 7 Ennen Ravattulan Ristimäen aineistoa on 1200-luvun alkupuolen Ruotsin mantereella lyötyjä rahoja ollut tiedossa ainoastaan viisi kappaletta, joista neljä on Ahvenanmaan Jomalan ja Lemlandin Lemböten kirkoista sekä yksi vuosisadan puoliväliin ajoitettu Turun Koroisista. 8 Vastaavia 1100-luvun lopun rahoja on Suomesta tunnettu yhteensä vain neljä: yksittäiset Halikon Rikalanmäen ruumiskalmistosta ja Ahvenanmaan Finströmin kirkosta sekä kaksi kappaletta Nousiaisten Moision Myllymäen kalmistosta. 9 Mainitut löydöt ovat lähes poikkeuksetta sveanmaalaisia, Lembötestä löytyneitä göötanmaalaisia rahoja lukuun ottamatta. Ravattulan Ristimäen löytökokonaisuudesta on tekeillä yksityiskohtainen, myös kansainväliselle yleisölle suunnattu tieteellinen artikkeli. Vaikka kirkon lattian alta löytyneiden rahojen lukumäärä ei ole suuri, muodostavat ne tieteellisesti merkittävän läpileikkauksen varhaisista, ja lukujen vaihteessa käytössä olleista rahoista Suomessa. Sen lisäksi, että löytöaineistossa on maastamme aiemmin kokonaan tuntemattomia rahatyyppejä, sisältyy aineistoon myös Ruotsissa vain harvoin tavattuja rahoja ja niiden variantteja. Koska Ravattulan kirkko on ollut muutamista maalaiskylistä koostuneen yhteisön käyttämä pieni seutukirkko, kertovat löydöt samalla ajankohdan rahankäytöstä myös yleisellä tasolla. Kirjallisuus Alstertun, Rolf & Hemmingsson, Bengt 1979: En götalandsbrakteat från 1200-talet. Myntkontakt 8/1979, Jonsson, Kenneth 1992: Erik Knutsson eller Erik Eriksson? Svensk Numismatisk Tidskrift 1992:4/5, Klackenberg, Henrik 1992: Moneta Nostra. Monetariseringen i medeltidens Sverige. Lund Studies in Medieaval Archaeology 10. LL = Lagerqvist, Lars O. 1970: Svenska mynt under vikingatid och medeltid. Stockholm. 6 Jonsson 1992: Klackenberg 1992: Klackenberg 1992: 308, 310, Klackenberg 1992: 173; Talvio 2002: , 168, 172,

7 Ramberg, Linn Eikje 2017: Mynt er hva mynt gjør. En analyse av norske mynter fra 1100-tallet: produksjon, sirkulasjon og bruk. Stockholm Studies in Archaeology 73. Ruohonen, Juha 2013: Kirkollisen kulttuurin alkulähteillä. Kaarinan Ravattulan varhaiskeskiaikainen kirkko ja kirkkomaa. Historiallinen Aikakauskirja 4/2013, Ruohonen, Juha 2015: Lähetyskauden muistoja: Ravattulan Ristimäen kalmisto, kirkko ja kirkko maa. Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoria kivikaudelta keskiajalle. Gaudeamus, Ruohonen, J. 2017: Ristimäki in Ravattula: On the Remains of the Oldest Known Church in Finland. Janne Harjula & Sonja Hukantaival & Visa Immonen & Anneli Randla & Tanja Ratilainen (eds.). New Visits to Old Churches: Sacred Monuments and Practices in the Baltic Sea Region. Cambridge Scholars Publishing, Talvio, Tuukka 2002: Coins and Coin Finds in Finland Iskos 12. TYA = Turun yliopiston arkeologian oppiaineen kokoelmat. Wiséhn, Eva Coin finds The Royal Coin Cabinet, Stockholm. Nordisk numismatisk årskrift (2004), THE FINNISH NUMISMATIC JOURNAL In this issue: Juha Ruohonen gives an account of the coins found in the excavations of what appears to have been Finland s oldest known church building at Ristimäki in Kaarina, near Turku. There were 22 coins and coin fragments from Gotland and mainland Sweden, most of them poorly preserved and dating from the 12 th and early 13 th centuries. One of the coins was in a better condition than the others (see cover picture), a very rare Götaland penny from the early 13 th century. The stone foundation of a wooden church building was discovered in Antti Vuori discusses the dating and classification of the bridge tokens used in the town of Pori in the early 20 th century. They are the best-known bridge tokens of Finland. Frida Ehrnsten, President of the Association of Baltic Numismatists, gives a report on the annual meeting of the ABN in Vilnius in September 91

8 Porin siltapoleteista Antti Vuori Suomen harvalukuisista siltapoleteista tavallisimpia ovat Porin siltapoletit. Niitä on kahta eri tyyppiä. Vanhempaan sarjaan kuuluvat alumiiniset poletit nimellisarvoilla 12 ja 20 [penniä] (kuvat 1 ja 2) ja uudempaan kuuluvat alumiiniset poletit nimellisarvoilla 75 [penniä] sekä 1, 2 ja 2:50 [markkaa] (kuvat 3 6). Pekka Nygård julkaisi 1984 laajan artikkelin Porin siltapoleteista. 1 Siinä on kuitenkin vain niukalti tietoja vanhemmasta polettisarjasta ja etenkin tämän sarjan polettien käyttötavoista. Tämän artikkelin tavoitteena on täydentää erityisesti näiltä osin Nygårdin artikkelin tietoja. Porin siltayhtiön vanhempi polettisarja otettiin käyttöön maaliskuussa Asiaa koskevissa lehti-ilmoituksissa mainittiin poleteilla pyrittävän liikenteen sujuvoittamiseen ja että niitä myytiin vain erissä alennuksella, joka riippui ostettavasta määrästä: Liikennettä harjoittavalle yleisölle saamme täten ilmoittaa, että laskuun merkityt ajot sillan yli ovat tästä päivästä lakkautetut. Turhan viivytyksen välttämiseksi siltamaksua maksettaissa olemme ottaneet käytäntöön poletit, ja ne jotka tahtovat niitä hyväkseen käyttää, saavat niitä W. Rosenlew & C:o Osakeyhtiön konttorista täältä. Vähin 3. PORIN SILTA / 75. Alumiinia, n. 20,5 mm. 4. PORIN SILTA / 1. Alumiinia, n. 21,0 mm. 1. *BJÖRNEBORGS BRO A.B*PORIN SILTA O.Y 12 / BBAB. Alumiinia, n. 19,5 mm. 5. PORIN SILTA / 2. Alumiinia, n. 22,3 mm. 2. *BJÖRNEBORGS BRO A.B*PORIN SILTA O.Y 20 / BBAB. Alumiinia, n. 21,5 mm. 6. PORIN SILTA / 2:50. Alumiinia, n. 24,5 mm. 1 Nygård

9 polettiluku, joka yhdellä kerralla myydään, on 50 kpl. Alennusta myönnetään ostettaissa 50 polettia 5 % ja 100 polettia 10 %. Porissa 1 p:nä maalisk Porin Siltayhtiö. 2 Ennen polettien käyttöönottoa Porin siltayhtiö oli anonut senaatilta lupaa siltapolettien myymiseen. 3 Anomuksessa viitattiin siihen, että läänin kuvernööri oli vuonna 1855, kun Kokemäenjoen ylittävä ponttonisilta Charlotta (kuva 7) otettiin käyttöön, oikeuttanut yhtiön kantamaan sillan käytöstä vahvistetun taksan 4 mukaisia maksuja. Senaatin lausunnossa asiasta todettiin kuitenkin, että siltapoletit ovat lippuja, joita on pidettävä kuitteina, eikä niiden käyttämiseen siis tarvita lupaa (kyse ei toisin sanoen ollut lain tarkoittamista rahamerkeistä, joiden liikkeelle laskeminen oli luvanvaraista). Anomuksen yhteydessä kävi myös ilmi, että aiotut poletit olivat nimellisarvoltaan 12 ja 20 penniä. Erilaisten siltamaksujen lista oli luvulla varsin laaja (kuva 8), mutta paria poikkeusta lukuun ottamatta 12 ja 20 pennin poletit riittivät kattamaan ne. 5 Siltamaksua maksettaessa poletteja tarvittiin käytännössä kuitenkin joissain tapauksissa useita kappaleita. Siltapolettien käyttötapaa muutettiin maaliskuussa Muutosta selostettiin sekä sanomalehdissä julkaistuissa lyhyissä uutisissa että ilmoituksissa: Porin ponttoonasillalla siltamaksua suorittavaa yleisöä kehotetaan pudottamaan siltavartijan antaman tarkastusmerkin vartijalla olevaan merkkisäilöön. Porissa maalisk. 20 p:nä Porin Siltaosakeyhtiö Kokemäenjoen ylittävä ponttonisilta Charlotta (postikortti ja 1900-lukujen vaihteesta). 2 Björneborgs Tidning (ilmoitus ruotsiksi); Kansalainen ; Satakunnan Sanomat ; Satakunta Björneborgs Tidning ; Kansalainen Satakunnan Kansa Björneborgs Tidning ; Satakunnan Kansa , Satakunnan Sanomat ; Satakunta ; Sosiaalidemokraatti

10 Asian uutisoinnin yhteydessä todettiin myös, että siltavartijan tulee kunkin päivän iltana suorittaa siltayhtiön johtajalle rahassa merkkisäiliöön kertyneiden merkkien määrää vastaava summa. 7 Muutos liittyi ilmeisesti siihen, että siltayhtiön osake-enemmistö oli siirtynyt kaupungin omistukseen ja yhtiölle oli valittu uusi toimeenpaneva johtaja. Asiaa pohjusti helmikuussa nimimerkillä Joukko kaupunkilaisia eri lehdissä julkaistu kirjoitus, jossa todettiin mm. seuraavaa: Mielestämme sopisi täällä samallainen järjestely siltamaksujen kannossa otettawaksi käytäntöön kuin on olemassa esim. Helsingin ja Korkeasaaren wäliä kulkewissa höyrylaiwoissa. Maksaja saa peltistä tehdyn kupongin, joka pistetään n.s. pyssyyn, mikä awataan yhtiön konttorissa ja pyssystä löytywistä kupongeista joutuu asianomainen maksun perijä tekemään tilityksen yhtiön konttoriin. 8 Kirjoituksessa todettiin edelleen, että kupongit (poletit) voisivat olla samanlaisia, kuin oli jo käytössä ennakko-ostoa varten. Lisäksi korostettiin, että järjestely selkiinnyttäisi siltamaksujen tilitystä, mikä olisi myös siltavahdin kannalta suotavaa. Epäselväksi tässä yhteydessä kuitenkin jää, miten ennakkoon myytävien polettien suhteen oli tarkoitus toimia. Ponttonisillan käytössä oli ajoittain jäiden ja tulvavesien aiheuttamia katkoksia, minkä vuoksi jo 1800-luvun puolella esitettiin kiinteän sillan rakentamista Kokemäenjoen poikki. Asia eteni kuitenkin verkkaisesti ja vasta vuoden 1925 alussa Porin kaupunki 8. Siltamaksut Porin ponttonisillalla (Satakunnan Kansa ). hyväksyi sopimuksen kiinteän sillan rakentamisesta edellisenä vuonna järjestetyn suunnittelukilpailun tulosten pohjalta. 9 Uusi silta (kuva 9) vihittiin käyttöön ja vanha Charlotta ponttonisilta purettiin. 10 Uuden sillan myötä nostettiin esille myös kysymys siitä, kannetaanko jatkossa siltamaksuja vai ei. 11 Tähän liittyen vaativat 7 Björneborgs Tidning ; Satakunta Satakunnan Sanomat ; Satakunta Satakunnan Kansa , , ; Waldenström 2014: Satakunnan Kansa , Satakunnan Kansa

11 9. Porin vuonna 1926 valmistunut uusi silta (postikortti 1930-luvulta). Pohjois-Satakunnan manttaalinomistajat syyskuussa 1927 Porin sillan siltamaksujen kannon lopettamista ja päättivät jättää valtioneuvostolle asiaa koskevan anomuksen. 12 Erinäisten vaiheiden jälkeen antoi Korkein hallinto-oikeus vuonna 1929 asias - ta kuitenkin päätöksen, jonka mukaan Porin kaupunki oli oikeutettu kantamaan siltamaksuja. 13 Siltamaksujen kantamisen ohella keskustelua käytiin myös siitä, eikö siltamaksujen perimiseen olisi mahdollista saada ajanmukaisempaa ja täydellisempää kontrollia. 14 Rahatoimikamari ehdotti mm. siirtymistä järjestelyyn, jossa olisi samanaikaisesti kaksi siltavahtia, joista toinen toimisi kontröllöörinä. Lisäksi käytössä olisivat erilliset ylikulkuliput. 15 Valtuuston kokouksessa mainittiin tähän liittyen sekä ennakkoon myytävät piletit että poletit. 16 Koska kokouksessa esitettiin n.s. maksupolettien käyttöönotto, voidaan olettaa, että vanha polettisarja ei enää ollut käytössä. Uusien polettien hankinta käynnistettiin joka ta pauksessa välittömästi valtuuston pitämän kokouksen jälkeen. 17 Läänin maaherran vahvistamia uusia korotettuja siltamaksuja oli alettu periä vuonna Taustalla oli rahan arvon voimakas heikkeneminen, minkä vuoksi vanhan siltataksan käyttö oli tuottanut jo useana vuonna siltayhtiölle huomattavia tappioita. Uuden 12 Satakunnan Kansa , Satakunnan Kansa ; Uusi Aika Satakunnan Kansa , Satakunnan Kansa Satakunnan Kansa , ; Uusi Aika Nygård Satakunnan Kansa , , ; Uusi Aika

12 sillan käyttöönoton jälkeen marraskuun alussa 1926 julkaistiin lehdissä vastaava luettelo sisäministerin vahvistamista siltamaksuista. 19 Uusi polettisarja kattoi hyvin nämä maksut lukuun ottamatta yksittäisestä nautaeläimestä perittyä 25 penniä ja irtaimesta tai lisähevosesta perittyä 50 penniä. Nygårdin (1984) mukaan poletit jäivät pois käytöstä todennäköisesti vuonna Siltamaksujen kantaminen puolestaan lopetettiin vuoden 1945 alusta lukien. Valtuuston kokouksessa mainittiin myös siltapiletit. Tällaisia lippuja myös tilattiin, mutta niistä ei ole tarkempaa tietoa. Hankittaviin lippuihin kuului ilmeisesti ainakin sellaisia, jotka oli tarkoitettu annettavaksi niille, jotka mennessään maksavat siltamaksun myöskin paluumatkalta. 20 Nygårdin (1984) mukaan tunnetut liput olisivat todennäköisesti 1930-luvun alusta siltamaksujen tehostetun kantojärjestelmän ajalta (1931). Niitä on ollut ainakin arvoilla 2 mk 21 sekä 3 ja 5 mk (kuva 10). Yhteenvetona voidaan todeta, että etenkin 1910-luvulla siltapoletteja käytettiin eri tavoin sekä ennakkoon myytävinä alennuspoletteina että suoritettujen siltamaksujen kontrollointiin. Ne eivät kuitenkaan ratkaisseet maksujen kontrollointiin liittyneitä 10. Porin siltamaksulipukkeet 3 mk ja 5 mk (todennäköisesti 1930-luvulta). ongelmia, jotka polettien käyttöönotosta huolimatta näyttävät jatkuneen pitkälle 1920-luvulle ja ilmeisesti jopa 1930-luvun puolelle. Kirjallisuus Nygård, P. 1984: Porin siltarahoista. Numis maatikko 1984:6, Waldenström, S. 2014: Björneborgs historia I. Björneborg: Svenska Kulturfonden i Björneborg. Sanomalehtihaut on tehty käyttäen Kansalliskirjaston digitoitua aineistoa vuosilta (rajatussa käytössä 1930 ). Saatavissa: 19 Satakunnan Kansa ; Uusi Aika Satakunnan Kansa ; Uusi Aika Nygård

13 Baltian numismaatikkojen vuosikokous Vilnassa Frida Ehrnsten Baltian numismaatikkojen järjestö Association of Baltic Numismatists kokoontui tänä vuonna Vilnassa Vuonna 2005 perustetun järjestön tavoitteena on saattaa yhteen Baltian numismaattisen aineiston kanssa työskenteleviä henkilöitä, edistää yhteistyötä sekä toimia väylänä, jonka kautta voi jakaa tietoa esimerkiksi tutkimuksesta, uusista julkaisuista, rahalöydöistä ja muista ajankohtaisista asioista. Näin tehtiin myös tänä vuonna, yhden viikonlopun kestävän intensiivisen tapaamisen aikana. Tapaamiseen saapui edustajia Virosta, Latviasta, Liettuasta ja Valko-Venäjältä. Lisäksi vieraana oli kaksi arkeologia Uk - rai nan Odessasta. Suomesta osallistuivat Tuukka Talvio ja Frida Ehrnsten. Järjestön kolmannen suomalaisjäsenen, maaliskuussa edesmenneen Hannu Sarkkisen muistoa kunnioitettiin kokouksen yhteydessä. Tapaaminen alkoi vapaamuotoisella illanvietolla perjantaina Liettuan Kansallismuseon niin sanotussa Kanalassa, museon siipirakennuksessa, jossa sijaitsevat myös raha kokoelmien parissa työskentelevien työhuoneet sekä edustushuone. Ilta sujui runsaan tarjoilun ja leppoisan keskustelun merkeissä. Lauantaiaamu alkoi seminaarilla. Tuukka Talvio puhui ensin numismatiikan nyky - ABN:n vuosittainen ryhmäkuva. Kuvan otti Rūta Kuodytė Pūčkoriain näköalapaikalla. 97

14 tilanteesta Suomessa, jonka jälkeen esitelmiä pidettiin kronologisessa järjestyksessä. Risto P. Koovit puhui Rooman ensimmäisen ja toisen vuosisadan rahoista ja tutkimuksistaan liittyen rahojen arvoon niiden käyttöaikana. Mārtiņš Vāveris antoi hyvän yleiskatsastuksen Latvian roomalaisista rahalöydöistä, joita on Baltiasta huomattavasti enemmän kuin Suomesta. Tämän jälkeen siirryttiin viikinkiajan puolelle. Viron Ivar Leimus kertoi uuden kätkölöydön harvinaisista viikinkiaikaisista rahoista ja Mauri Kiudsoo ensimmäisistä Tallinnan kaupungista löytyneistä viikinkiaikaisista rahoista. Anda Ozoliņa Latviasta kertoi Jaunžūlasta peräisin olevasta grivnasta eli maksuhopeatangosta. Omassa esitelmässäni siirryttiin jo keskiajan puolelle, kun esittelin Koroisten rahalöytöjä ja miten ne kertovat myös yhteyksistä Baltiaan. Tämän jälkeen kieli vaihtui venäjäksi. Valkovenäläinen Ivan Sintchouk piti myös Suomen kannalta mielenkiintoisen esitelmän siitä, miten Venäjällä valmistauduttiin ja reagoitiin ensimmäiseen maailmansotaan muuttamalla rahojen kurssia vuosina Dalia Grimalauskaitė Liettuan kansallismuseosta esitteli vuosien hyväntekeväisyysmerkkejä ja Rūta Kuodytė kertoi professori Vytautas Landsbergisin tarinan merkkien kautta. Lopuksi Vincas Ruzas luki tänä vuonna poismenneen keräilijän Vladimir Kakoshkinin muistokirjoituksen. Kahvitauolla oli hieman aikaa käydä tutustumassa Kansallismuseon väliaikaisen näyttelyyn, jossa oli esillä Liettuan valtioon ja sen historiaan liittyvää modernia mitalitaidetta. Näyttelyn kautta pyrittiin myös tuomaan esille, kuinka mitalit pieninä veistoksina voivat viestiä hyvin paljon maan historiasta, kulttuurista ja koulutuksesta. Kokouksen ekskursio-osuus alkoi seminaarin jälkeen, jolloin siirryttiin Liettuan suuriruhtinaitten palatsiin. Museo oli täynnä loistoesineitä, ja ilmeisesti sillä on nykyään käytössään huomattavasti enemmän varoja näyttelyiden tuottamiseen, kuin sen kanssa kävijöistä kilpailevalla Kansallismuseolla. Myös kokoelmapolitiikan kannalta museot ovat ajoittain joutuneet törmäyskurssille, kun molemmat haluavat kokoelmiinsa esimerkiksi arkeologisia löytöjä. Ison ja aika uuvuttavan palatsimuseon jälkeen Pushkinin museo Vilnan ulkolaidalla tarjosi sympaattisen hengähdystauon. Museo sijaitsee puurakennuksessa, jossa runoilijan poika Grigorij Pushkin ja hänen vaimonsa Varvara asuivat kuolemiinsa saakka. Museo-opastuksen jälkeen matka jatkui arkeologisilla kohteilla Pūčkoriain mäkilinnan luona ja Rokantiškėsin keskiaikaisilla linnanraunioilla. Illan jo hämärtyessä saavuimme Medininkain restauroituun linnaan, jossa meille oli järjestetty opastettu kierros. Linna sijaitsee lähellä Liettuan ja Valko-Venäjän rajaa. Kaikkien ollessa päivän ohjelman jälkeen väsyneitä ja nälkäisiä pidimme lyhyen virallisen vuosikokouksen, jonka yhteydessä päätettiin muun muassa, että kokous vuonna 2019 pidetään Suomessa. Tämän jälkeen ilta jatkui ruokailun, juomien ja myös laulun merkeissä. Illan päätteeksi eri maiden osallistujat nimittäin esittivät kansallislaulunsa Baltian maiden itsenäisyyden 100-vuotismuiston kunniaksi. Suomi ja Viro pystyivät tässä asiassa yhdistämään voimansa, ja laulamaan Fredrik Paciuksen sävellyksen sulassa sovussa samanaikaisesti molemmilla kielillä. Tämän jälkeen oli aika julistaa kokous päättyneeksi. Hotelliin palattuamme ja seuraavan päivän kotimatkan aikana ehdimmekin jo sitten tehdä suunnitelmia ensi vuonna Suomessa järjestettävälle kokoukselle. 98

15 Kauko Hämäläinen 80-vuotias Opetusneuvos Kauko Hämäläinen täytti 80 vuotta Merkkitapausta juhlittiin Suomen Numismaatikkoliiton kevätkokouksessa Helsingissä huhtikuussa, jolloin Kauko vastaanotti liiton pronssisen ansiomitalin n:o 214. Tämä oli tiettävästi ensimmäinen kerta, kun liiton ansiomitali myönnettiin Suomen Numismaattisen Yhdistyksen aloitteesta. Koska SNY:llä on oma ansiomitali, ei liiton mitalin anomiselle ole aiemmin ollut tarvetta. Nyt oli, sillä Kaukolla oli jo ennestään SNY:n ansiomitali. Se luovutettiin hänelle yhdistyksen 100-vuotisjuhlassa Kiteellä syntyneellä Kauko Hämäläisellä on takanaan mittava ura opetusalan ammattilaisena. Päästyään ylioppilaaksi Joensuun lyseosta hän opiskeli Helsingin yliopistossa ja valmistui filosofian maisteriksi pääaineinaan pohjoismainen filologia, germaaninen filologia ja psykologia. Vuonna 1963 hän hakeutui opetusalalle ja työskenteli ensin Helsingin Kauppiaitten Kauppaoppilaitoksen opettajana ja vararehtorina, sen jälkeen Suomen Liikemiesten Kauppaopiston yliopettajana ja lopuksi Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulun yliopettajana. Kauko oli keskeinen vaikuttaja ammattiyhdistystoiminnassa. Hän toimi lukuisissa luottamustehtävissä, mm Suomen Kauppaopettajat ry:n puheenjohtajana vuo - sina , Akavan ja Opettajien Ammattijärjestön hallituksissa sekä muissa toimielimissä. Kauko pääsi osallistumaan sekä järjestö- että koulutuspoliittiseen ydinvaikuttamiseen niin valtakunnallisella, pohjoismaisella kuin EU-tasolla. Akavan ja OAJ:n edustajana kotimaassa ja ulkomailla hänelle kertyi matkapäiviä usein noin sata vuodessa. Opetusneuvoksen arvo myönnettiin Kauko Hämäläiselle vuonna Aina ystävällinen ja avulias Kauko on monille tuttu hahmo numismaattisista kokouk - Kauko Hämäläinen valokuvattuna SNY:n 100-vuotisjuhlassa keväällä Kuvassa myös Elina Screen. Kuva: Jyrki Muona. 99

16 sista ja huutokaupoista. Liityttyään vuonna 1992 Suomen Numismaattiseen Yhdistykseen Kauko on ollut aktiivinen jäsen. Hän on osallistunut SNY:n edustajana sekä Nordisk Numismatisk Unionin että Suomen Numismaatikkoliiton kokouksiin vuosien ajan. Kaukon hyvästä kielitaidosta ja vankasta kokousrutiinista hän on mm vetänyt Akavan liittokokouksen kaksi kertaa on ollut suurta hyötyä. Tämän kirjoittaja, joka toimi 18 vuotta SNY:n huutokaupanhoitajana, on erityisen kiitollinen Kaukolta saamastaan avusta. Aivan ensimmäisiä vuosia lukuun ottamatta hän oli mukana vapaaehtoisesti auttamassa jokaisen huutokaupan tekemisessä. Huutokauppapäivinä hän osallistui kohteiden kuljetukseen, näytteille asettamiseen ja valvomiseen sekä lisäksi kirjasi muistiin saavutetut myyntihinnat. Työpäivät olivat pitkiä, alkaen aamuvarhaisella ja päättyen iltamyöhällä. Raskasta kannettavaa kertyi ison pakettiautollisen verran, sillä ennen nettihuutokauppoja oli mukaan otettava myös painavat kirjat, kansiot ja raha- ja mitalierät. Myytävät kohteet oli kannettava säilytystiloista pakettiautoon ja huutokauppapaikalle eikä Balderin salin kolmanteen kerrokseen ole hissiä. Käytännössä lähes sama aineisto oli vietävä takaisin, sillä painavat massakohteet päätyivät yleensä kirjallisia tarjouksia tehneille ostajille. Kerran erään huutokaupan aikana oli satanut niin paljon lunta, että pakettiauto juuttui kinoksiin. Ongelmasta selvittiin, kun Kauko teki puolen tunnin lumityöt. Kaukosta on ollut korvaamatonta hyötyä myös muulloin. Hän auttoi mielellään huutokaupanhoitajaa erilaisten myyntierien työstämisessä sopiviksi kohteiksi. Hän oli taitava ja nopea kohteiden purkaja (esimerkiksi kiinni liimautuneet rahakehykset oli usein irrotettava kansioista veitsellä tai saksilla), lajittelija ja määrittelijä. Suurin sisään jätetty sekalainen ja järjestämätön erä sisälsi koti- ja ulkomaisia metallirahoja, seteleitä, mitaleja ja kunniamerkkejä, jotka juuri ja juuri mahtuivat kahteen suureen pakettiautoon. Tällaisen aineiston käsittely vei vuosikausia, mutta myös pienempien erien myyntikuntoon laittaminen vei aikaa. Monet olivat ne päivät, illat ja viikonloput, jotka Kauko uhrasi tähän vapaaehtoiseen työhön. Ainutlaatuista talkoohenkeä Kauko on osoittanut myös muussa yhdistystoiminnassa. Hän on ollut mukana auttamassa SNY:n muutoissa, Vanhan rahan päivillä ja Turun keskiaikaisilla markkinoilla. Tuodessaan työmatkoiltaan 1980-luvulla ulkomaisia metallirahoja nuoremmalle veljelleen Kauko kiinnostui itsekin niiden keräämisestä. Suhteellisen lyhyessä ajassa Kauko on kerännyt meidän oloissamme ainutlaatuisen suuren rahakokoelman. Siihen kuului vuoden alussa peräti erilaista metallirahaa 1500-luvulta nykypäivään saakka, painopisteen ollessa luonnollisesti ja 1900-luvun rahoissa. Valtava kappalemäärä muodostuu vuosilyönneistä ja tärkeimmistä varianteista. Erilaisia rahatyyppejä on lähes kappaletta 455 maasta tai valtiosta. Eniten rahoja on Venäjältä, Saksan liittotasavallasta, Yhdysvalloista, Ruotsista ja Isosta-Britanniasta. Arabimaat ja Etelä-Amerikka ovat erityisesti kiinnostaneet Kaukoa. Rahoja on esimerkiksi Turkista 550 kpl ja Perustakin yli 500. Suurin osa kokoelman rahoista on hankittu Suomesta ja ulkomaanmatkoilta. Paljon on saatu täydennyksiä myös ulkomaisilta vaihtoystäviltä. Kokoelma on systemaattisesti järjestetty ja luetteloitu. Jokainen raha löytyy hetkessä. Muista Kaukon harrastuksista mainittakoon toiminta Käpylän lionsklubissa, jossa hän on ollut sihteerinä vuodesta 2003 lähtien. Lentopalloilu, pyöräily ja säännöllinen liikunta ovat pitäneet Kaukon hyvässä kunnossa. 100

17 Onnittelujen lomassa on mieluisaa todeta, että Kauko Hämäläinen harrastaa numismatiikkaa edelleen aktiivisesti osallistuen SNY:n edustajana numismaatikkoliiton kokouksiin ja toimien avustajana yhdistyksen huutokaupoissa. Tätä kirjoitettaessakin hänen kokoelmansa on varmasti karttunut. Hannu Männistö Hannu Sarkkisen kirjoitukset Koonnut Hannu Männistö Bibliografia liittyy Hannu Sarkkisen muistokirjoitukseen lehtemme viime numerossa Päällelyönti, reunakappale Rahauutiset 1978:2, 36 37, Rahakin voi muuttaa historiaa. Rahauutiset 1979:1, 7 8. J. Iversen, Medaillen auf die Thaten Peter des Grossen (näköispainos). Rahauutiset 1979:1, 10 (kirja-arvostelu). Mainio valikoima Turun rahoja Ahlströmin huutokaupassa, Rahauutiset 1979:1, 27. Novodelit ja B. F. Brekke. Rahauutiset 1979:1, Niin kutsutuista Svappavaaran poleteista. Rahauutiset 1979:1, Partaradikalismia ja 1700-lukujen taitteessa. Rahauutiset 1979:2 3, Huomioita venäläisten kuparirahojen päällelyönneistä. Rahauutiset 1980:1, 4 10, 27. Persialaisten kaupunkirahojen vastaleimaukset Venäjällä. Rahauutiset 1980:2, 3 5. Suomalaisten setelien keräämisestä ja luetteloimisesta. Rahauutiset 1980:2, 6. Lisää tietoja Antti Toikkosen seteleistä. Numismaatikko 1980:5, Krimin kopeekat. SNY:n tiedotuslehti 1983:1, (myös EP:n Keräilyuutiset ) Kuukauden raha, Ernest Baijerilaisen 12 solia SNY:n tiedotuslehti 1984:2, Keräilijäleimoista, SNY:n tiedotuslehti 1984:3, 2 5. A. Berglund ja V. V. Zakharov, The Novgorod Mint during the Swedish Occupation. Numismaatikko 1984:1, 26 (kirja-arvostelu) Reinhold Kaim, Russland Serie Spezial, Die Probemnzen der UdSSR Numismaatikko 1985:3, 119 (kirja-arvostelu). H. M. Severin, Gold and platinum coinage of Imperial Russia from 1701 to 1911 (näköispainos). Numismaatikko 1985:3, 119 (kirja-arvostelu). Gerard M. M. Houben, The Weighing of Money. Numismaatikko 1985:3, 120 (kirja-arvostelu). International contacts in numismatic relics, Neuvostoliiton ulkomaankaupan pankin 60-vuotisjuhlanäyttely Moskovassa. Numismaatikko 1985:3, 120 (näyttelyluettelon esittely) Kenneth A. Jacob, Coins and Christianity. Numismaatikko 1986:1, 6 (kirja-arvostelu). V. V. Uzdenikov, Moneti Rossii Numismaatikko 1986:1, 7 8 (kirja-arvostelu). Jefimokit, Aleksei Michailovichin epäonnistunut rahareformi Numismaatikko 1986:2, Valtioneuvos Mauritz Hallbergin rahakokoelma, Pohjanmaan museo. Numismaatikko 1986:2, (kokoelman luettelon esittely). M. R. Broome, The 1780 Restrike Talers of Maria Theresia (uusintapainos). Numismaatikko 1986:2, 45 (kirja-arvostelu). Vladimir G. von Richter, Russkoi Voennoi Medalistike i Istorii. Numismaatikko 1986:2, (kirja-arvostelu). Venäläiset päällelyönnit 1700-luvulla. Numismaatikko 1986:3, , Gregory G. Brunk, World Countermarks on Medieval and Modern Coins. Numismaatikko 1986:3, (kirja-arvostelu). 101

18 Unkarin rahanäyttely Helsingissä. Numismaatikko 1986:4, A. A. Schelokov, Monety CCCP, Coins of the USSR. Numismaatikko 1986:4, 158 (kirja-arvostelu). Väärennetty 10 kopeekkaa Numismaatikko 1986:4, 167. Helsingin Numismaattinen Yhdistys 15 vuotta. Numismaatikko 1986:4, 169. Elvira Clain-Stefanelli, Numismatic Bibliography. Numismaatikko 1986:5, 190, 192 (kirja-arvostelu). Guldskatten från regalskeppet Kronan, Kungliga Myntkabinettet. Numismaatikko 1986:5, 197 (näyttelyluettelon esittely). Dennis Cooper, Coins and Minting, Numismaatikko 1986:5, (kirja-arvostelu) Jim Newmark, Trade Tokens. Numismaatikko 1986:5, 198 (kirja-arvostelu). Luxemburgin rahanäyttely Helsingissä. Numismaatikko 1986:5, vuotias taaleri Arkkiherttua Sigismundin rahareformi. Numismaatikko 1986:6, Urho Kekkonen , muistomitali. Numismaatikko 1987:1, 3 (tiedonanto). Hilkka Kunnas, Kansakunnan omaisuutta Suomen Pankki Numismaatikko 1987:1, 7 (kirja-arvostelu). Gunnar Holst, Dirhemen, ett medeltida världsmynt. Numismaatikko 1987:1, 28 (kirja-arvostelu) Perusteos vanhan Liettuan rahoista. Stasys Sajauskas Domininkas Kaubrys, Lietuvos Didziosios Kunigaikstystes Numizmatika. Numismaatikko 1994:4, (kirja-arvostelu). Uusia puhelinluetteloita. Chester L. Krause Clifford Mishler, Standard Catalog of World Crowns and Talers from 1601 to date (1994), Standard Catalog of World Coins (1993), Standard Catalog of World Coins (1994); Albert Pick, Standard Catalog of World Paper Money, General issues (1994). Numismaatikko 1994:6, (kirja-arvostelu) Uusi kirja Eestin kodurahoista. Heino Ross, Lokal-, Privat- und Notgelder in Estland. Numismaatikko 1995:2, (kirja-arvostelu). ajaloo alalt 3. Studia numismatica II Festschrift Mihhail Nemerovitš-Dantšenko 80. Beilage/Lisa 1, Tallinn Kristinas Riga-riksdaler 1644 eller 1645? Svensk Numismatisk Tidskrift 2007:2, Johan III:s revalska ferdingar samt ferdingen som inte såldes (1). Svensk Numismatisk Tidskrift 2007:5, (Rättelse 1, SNT 2007:7, 167). Johan III:s revalska ferdingar samt ferdingen som inte såldes (2). Svensk Numismatisk Tidskrift 2007:7, Revals 1 öre 1663 rart och variantrikt mynt. Myntstudier 2007: Die dörptschen Electusmünzen. Monetary History of the Baltics in the Middle-Ages (12 16 th c.) (Varia historica VI), Unpublished and Little Known Livonian 13 th Century Pennies. Tarptautine numizmatikas Konferencija International Numismatic Conference Lecture Summaries, Vilnius 2012, (lyhennelmä esitelmästä, myös liettuaksi ja venäjäksi). Ks. myös Unpublished and Little Known Livonian and/ or Baltic 13 th and Early 14 th Century Pennies Second Thoughts. Numizmatikos rinkiniai: istorinės Lietuvos ir su ja susijusių šalių paveldas. Lietuvos Nacionalinio Muziejaus Biblioteka, Vilnius 2015, Ks. myös Meinhard der Lar s counterfeiting in Reval (Tallinn) Between Klaipeda and Turku. Decennary volume of the Association of Baltic Numismatists (Numismatica Baltica 1), Förfalskade rigiska kontramarkeringar 1705/1706 samt en felprägling. Svensk Numismatisk Tidskrift 2017:8, Något om Livland och de livländska mynten. Myntauktioner i Sverige AB, Auktion 27, 25 mars 2018, Einige neue Dorpater Vorreform- und Nachreformkleinmnzen. Eesti Ajaloomuuseum. Töid 102

19 Kari Rahiala Kamarineuvos Kari Rahiala kuoli Helsingissä 82-vuotiaana. Hän oli syntynyt Kurkijoella Laatokan Karjalassa Lapsuuden evakkomatkat päättyivät vuonna 1948 Pöytyälle. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Elisenvaaran yhteiskoulusta 1955 ja valmistui myöhemmin Turun yliopistosta humanististen tieteiden kandidaatiksi. Hän oli kiinnostunut ylioppilas- ja osakuntatoiminnasta, ja myös muita aktiviteettejä oli runsaasti. Hän oli mukana esimerkiksi Algerian sodassa vuonna 1959 ja teki ystävänsä kanssa soutumatkan Rymättylästä Norrtäljeen. Rahiala teki mittavan työuran järjestöja pankkitoiminnassa. Hän oli pääsihteerinä Turun yliopiston ylioppilaskunnassa ja sen jälkeen Suomen ylioppilaskuntien liitossa. Vuonna 1967 Karin työpaikaksi tuli Kansallis-Osake-Pankki, jossa hän toimi pankinjohtajana 30 vuotta, eläkkeelle siirtymiseensä saakka. Kari oli poikkeuksellisen suuri vaikuttaja keräilymaailmassa. Hän oli jäsenenä kymmenissä järjestöissä, yhdistyksissä ja kerhoissa ja hänellä oli valtava ystävä- ja tuttavaverkosto ulkomaita myöten. Hän oli aina avulias ja erittäin idearikas aloitteiden tekijä, hyödyttäen monia keräilytahoja. Karin näkyvimpiä toteutuksia olivat vuotuiset postimerkkimessut ja filatelian maailmannäyttelyt FINLANDIA 88 ja 95. Hän osallistui aktiivisesti myös museotoiminnan kehittämiseen. Suomalaisen kirjan museo Pukstaavi perustettiin hänen aloitteestaan Sastamalaan ja hän oli käynnistämässä useita museoiden ystäväyhdistyksiä. Rahialaa kiinnosti myös muu kulttuurielämä. Hän oli muun muassa tukemassa kamariyhtye Avantia ja Suvisoitto-festivaalia niiden syntyvaiheissa 1980-luvulla. Keräily oli Rahialan suuri intohimo. Hän keräsi lähes kaikkea. Taiteen, kirjallisuuden, numismatiikan, filatelian ja postikorttien lisäksi hän oli kiinnostunut arjen käyttökulttuurista ja sen tallentamisesta. Hänellä oli mielenkiintoiset erikoiskokoelmat esimerkiksi tupakka- ja sikarirasioista, sikarivöistä, kahvipurkeista, teepusseista, sokeripakkauksista, matkalaukkujen hotellietiketeistä, pelikorttien patarouvista, lyijy- ja mustekynistä, mustepulloista, parranajokoneen teristä, sormustimista, huivi- ja hattuneuloista, hää- ja hautajaiskutsuista, käyntikorteista ja niin edelleen. Kurkijoen kotiseututyöhön liittyvän aineiston tallentaminen oli Karille luonnollisesti myös tärkeää. Keräilyharrastuksen edistäminen ja tunnetuksi tekeminen olivat Rahialalle sydämen asia. Vuonna 1995 hän julkaisi mainion kirjan Onnellinen keräilijä. Siinä esitellään sellaisia keräilyaloja, joissa esineistön tallentaminen on halpaa tai ei maksa mitään. Tekijän perusajatuksen mukaan keräilyharrastus sopii kaikille. Onnellinen keräilijä on jokainen, joka löytää uuden kohteen kokoelmaansa. Esineen rahallisella arvolla ei silloin ole mitään merkitystä. Rahiala oli myös pidetty esitelmöitsijä, joka kiersi ahkerasti ympäri maata luennoimassa keräilystä. Viime aikoina esitelmien aiheena oli usein luopumisen aika. Luennoitsija luopui itsekin vähitellen kokoelmistaan. Paljon myytiin eri alojen huutokaupoissa, ja kymmenet museot saivat lahjoituksia. Kirjassa Onnellinen keräilijä Rahiala kertoo, miten hänen numismatiikan harrastuksensa sai alkunsa. Keväällä 1967 hän matkusti yhdessä Ulf Sundqvistin kanssa Suomen ylioppilaskuntien liiton lähettämänä tarkkailijana junalla Siperian halki 103

20 Mongoliaan Ulan Batorissa pidettävään kokoukseen. Junan pysähdyttyä hetkeksi Omskin rautatieasemalla Kari sai ruokaa ostaessaan takaisin vaihtorahana ruplan käyttöjuhlarahan vuodelta Kertomus jatkuu seuraavasti: Palattuani vaunuun päädyin siihen, että alan kerätä suomalaisia kolikoita. Aloitinkin aktiivisesti ja hyvin pian minulta puuttui vain ne neljä viisi kolikkoa, jotka minulta puuttuvat vieläkin. Ne olisivat jo silloin maksaneet toistakymmentä tuhatta markkaa kappale, joten minulla ei ollut niihin varaa eikä niin ollen myöskään mielenkiintoa. Mitalitaiteen ystävänä Rahiala keräsi myös suomalaisia mitaleita. Karista itsestäänkin on mitali, jonka muotoili hänen ystävänsä Kauko Räsänen vuonna Mitaliin on kuvattu kymmeniä esineitä, jotka liittyvät Karin keräilyharrastukseen. Suomen Numismaattiseen Yhdistykseen Rahiala liittyi syksyllä Kimmo Kara ja Klaus Selinheimo toimivat suosittelijoina, KOP:n miehiä hekin. Yhdistyksellä oli sittemmin suuri onni saada Kari huutokauppojensa meklariksi. Hän hoiti tätä tointa erinomaisesti 15 vuoden ajan, syksystä 1996 kevääseen Kari oli rutinoitunut, jämerä ja kielitaitoinen vasaramies, joka selvästi nautti tehtävästään perien siitä vain kulukorvauksen. Huutokaupanhoitajana toiminut kirjoittaja muistelee pitkäaikaista ystäväänsä suurella kiitollisuudella. Karin välityksellä yhdistys sai paljon uusia jäseniä ja hyviä huutokauppakohteita. Hän johti usein puhetta yhdistyksen kevät- ja syyskokouksissa tehden monia hyödyllisiä aloitteita. Kari Rahialalle myönnettiin SNY:n kultainen jäsenmerkki n:o 4 tunnustuksena hänen pitkäaikaisesta ja aktiivisesta toiminnastaan yhdistyksen päämäärien hyväksi. Merkki luovutettiin hänelle juhlallisesti huutokaupan alussa Balderin salissa Hannu Männistö 104

21 Huutokauppa 409 Auktion 409. H U U T O K A U P P A Suomen Numismaattinen Yhdistys r.y. järjestää huutokaupan lauantaina 24. päivänä marraskuuta 2018 klo Balderin salissa, Aleksanterinkatu 12 A, Helsinki. Huutokauppakohteet ovat nähtävänä klo alkaen. Kahvio on auki tilaisuuden aikana. А У К Ц И О Н Аукцион Нумизматического Общества 24-ого ноября 2018 г. начнётся в 12 часов. Адрес Aleksanterinkatu 12 A, Хельсинки. Просмотр лотов аукциона с Кафе работает во время аукциона. A U K T I O N Numismatiska Föreningen i Finland håller auktion lördagen den 24 november 2018 kl. 12 i Balders sal, Alexandersgatan 12 A, Helsingfors. Objekten finns till påseende från kl Kaféet är öppet. A U C T I O N The auction of the Finnish Numismatic Society will be held on saturday the 24th of November The auction will start at 12 o`clock precisely at address Aleksanterinkatu 12 A, Helsinki. The items are displayed for inspection from am. Café will be open during the auction. T E R V E T U L O A V Ä L K O M M E N - W E L C O M E Д О Б Р О П О Ж А Л О В А Т Ь

22 Postitse toimitettavat kirjalliset tarjoukset toimitetaan huutokaupanhoitajalle klo mennessä osoitteella: Skriftliga anbud, som skall vara hos auktionsförrättaren senast den 22 november kl.18 sändes under adress: Mailed bids should arrive by the 22nd of November at 6 PM Finnish time to our address: SNY Juha Halén Mechelininkatu 15 B Helsinki auctions@snynumis.fi Puhelimitse tai sähköpostilla toimitettavien kirjallisten tarjouksien tulee olla perillä viimeistäin klo mennessä. Skriftliga anbud med e-post eller i telefonen skall vara hos auktionsförrättaren senast den 22 november kl.18 and telephone bids should be transferred by the 22nd of November at 6 PM Finnish time Huutokauppaohjelman kautta tulevien tarjousten tulee olla perillä viimeistään klo mennessä, jonka jälkeen tarjousten ei ole enää mahdollista ohjelman kautta. Anbud till auktionsprogrammet skall anlända senast den 24 november kl Det är inte möjligt att sända anbud efter detta till programmet. Bids transferred using our auction programme should be ready by the 24th of November at 10 o clock precisely. The programme will not accept any new bids after that time. Puhelin Telefon Tavattavissa / Anträffbar arkisin / vardagar klo / kl Huutokaupassa luovutamme kohteet kassalta vain maksusuoritusta vastaan. Kohteet, jotka halutaan maksaa huutokauppapäivää myöhemmin, voidaan noutaa toimistostamme sopimuksen mukaan maksusuoritusta tai suoritettua laskua vastaan. Kohteiden ostaja menettää oikeuden ostamiinsa kohteisiin ellei hän ole suorittamut kohteiden maksua 20 päivän sisällä huutokaupasta, kirjallisten tarjousten osalta laskun päiväyksestä tai postiennakkolähetyksen lähetyspäivästä lukien. Innan objekten kan överlämnas från kassan, de skall vara betalade. Objekt, som önskas betala senare än auktionsdagen, kan hämtas från kontoret efter överenskommelse mot betalningsbevis. Assurerade försändelser till Sverige har numera ett maximibelopp på Objekten som har högre värde än detta måste hämtas från auktionsplatsen eller kontoret. Om objekten är inte betalade inom 20 dygn efter auktionen förlorar köparen sina rättigheter till de inköpta objekten räknat från auktionsdagen, gällande skriftliga anbud från räkningens datum eller postförskottbrevets datum. Before lots are handed to buyers they must be payed to full amount. If you wish to settle the invoice later than the auction day, the lots may be obtained from our premises showing a settled invoice. If a buyer fails to pay during 20 days after the auction day the buyer loses all rights to the auctioned items, for absentee bids starting from the date of invoice. Чтобы получить лоты они должны быть оплаченными. Хотите ли платить лоты попозже, они остаются у нас и их можно собрать у офиса. Покупатель потеряет свой права на выкупленных лотов если они не оплачены в теченье 20 дней с дня аукциона, у заочных ставок с даты инвойса. Tarkemmat huutokauppaehtomme ovat kotisivuillamme snynumis.fi.

23

24

25

26

27

28

29

30

31

32

33

34

35

36

37

38

39

40

41

42

43

44

45

46

47

48

49

50

51

52

53

54

55

56

57

58

59

60

61

62

63

64

65

66

67

68

69

70

71 Luettelossa mainitut hinnat ovat lähtöhintoja. Huomioi 16 %:n (sis. alv) ostajanmaksu saavutettuun hintaan! De i listan angivna priserna är minimipriser i euro. Observera, att 16 % (inkl. mvs) tillkommer på klubbat pris! Prices shown are starting prices in euro. Please note that 16 % (incl. VAT) will be added to the prices realized! MINIMIKOROTUKSET MINIMIFÖRHÖJNINGAR MINIMUM INCREASES = = = = = = 500 Kirjallisten tarjousten tulee noudattaa tätä asteikkoa. Skriftliga anbud bör iaktaga motsvarande intervaller. Mailed bids should be written according to this scale. KUNTOLUOKITUS KVALITETSBETECKNINGAR GRADES OF PRESERVATION 00 Kiiltolyönti / Spegelglans / Proof 0 Virheetön, täysin leimakiiltoinen / Felfritt exemplar med stämpelglans / Faultless and uncirculated Virheetön, ei pienintäkään taitosta / Felfritt helt utan vikningar / Faultless without folds 01 Ei kulumisen jälkiä, pinta ehjä, leimakiiltoinen, mutta raha voi olla tummunut / Inga spår av förslitning, ytan oskadd med stämpelglans, men möjligen med mörk ton / No traces of wear, surface undamaged but the coin may possibly be darkly toned Kerran taitettu, puhdas paperi / En vikning, sedelpappret rent / Paper as new but with one fold 1+ Korkeimmissa kohdissa hyvin pieniä käsittelyn jälkiä, muuten yksityiskohdat terävät / Trots små spår av hantering detaljernas skärpa oförändrad / Minimal traces of wear only in the highest details Kahdesti taitettu, paperi vielä kova / Två vikningar, sedelpappret ännu friskt / Folded two times, paper still remainds new 1 Tasaisesti kulunut korkeimmista kohdista, lähes kaikki yksityiskohdat selvät / Jämnt förslitet, nästan alla detaljer tydliga / Even wear over the highest parts, most details clear Useammin taitettu, paperi vielä ehjä, mutta pehmeähkö / Flera vikningar, pappret felfritt men börjar mjukna / More folds, paper smooth but undamaged 1? Kulunut, yksityiskohdat epäselvät / Förslitet, detaljer otydliga / Weared, details start to wanish Useita taitoksia, keskellä usein reikä, repeytymiä, paperi pehmeä / Många vikningar, pappret mjukt med ev. hål, riss osv. / Many folds, paper soft, often with a central hole 2 Huomattavan kulunut, teksti pääosin vielä luettavissa / Kraftigt förslitet, texten ännu läsbar A poor example but text still visible for the most part Repaleinen tai paloja puuttuu, likainen / En trasig och smutsig sedel, delar kanske fallit bort / Teared and untidy, even small parts missing ****************************************************************** Kohteet seuraavaan huutokauppaan on toimitettava huutokaupanhoitajalle mennessä. Objekten till följande auktion den 16 februari 2019 bör inlämnas till auktionsförrättaren senast den 4 januari Objects intended to be sold at the following auction the 16th of February 2019 should be commissioned by the 4th of January 2019.

72 Huutokaupan 408 tulokset Uppnådda priser auktion 408 Auction 408 results Suomen Numismaattinen Yhdistys ry

73

74

75

76

77

78

79

80

81 HUUTOKAUPPAKOHTEISIIN LIITTYVÄÄ KIRJALLISUUTTA REFERENSLITTERATUR BOOKS OF REFERENCE And Andolenko Badges of Imperial Russia B Boström Suomen muistorahat I ja II Bit Биткин Сводный каталог монет России (2003) Br Brekke The Copper Coinage of Imperial Russia Cr Crawford Roman Republican Coinage Dav Davenport European Crowns and Talers Diakov Diakov Russian Coins of Peter the Great Part 1- Part 2, Russian Coins of Catherine I and Peter II, Russian Coins of Anna and Ioann III, Russian Coins of Elizabeth I and Peter III, Russian Coins of Catherine II Medals of the Russian Empire Part 1 Part 6 EB Borg Suomessa käytetyt rahat F Friedberg Gold Coins of the World G-K Гришин, Клещинов Каталог русских средневековых монет гг. Каталог русских средневековых монет гг. Кaтaлог русских средневековых монет гг. Кaтaлог русских средневековых монет гг. Г-M Горянов, Мурадян Бумажные деньги России Russian Paper Money ( ) Gum Gumovski Handbuch der polnischen Numismatik Haljak¹ Haljak Livonian coins XIII-XVIII century. Part I. Feudal states (2010) Haljak² Haljak Livonian coins XIII-XVIII century. Part II. Kingdoms (2011) Kaipainen Kaipainen Vapaa Suomi. Suojeluskunta- ja Lottamerkit kertovat Kl Klenau Europäische Orden KM Krause-Mishler Standard Catalogue of World Coins Kopicki Kopicki Ilustrowany skorowidz pieniedzy polskich L Laitakari Suomen mitalit LL Lagerqvist Svenska mynt under vikingatid och medeltid M Мельникова Русские монеты от Ивана Грозного до Петра Первого P Passi Ilmiö mitalitaide luvulla valetut suomalaiset mitalit P Pick World Paper Money Pas Pasanen Tilapäiset maksuvälineet Suomessa RIC R.I.C. Roman Imperial Coins RSC Seaby Roman Silver Coins S GIC Sear Greek Imperial Coins S Sear Roman, Greek, Byzantine Coins Saarni Saarni Suomen vapaussota 1918, merkit ja tunnukset SB Ahlström ym. Sveriges besittningsmynt (1980) SM Ahlström ym. Sveriges Mynt SNY SNY Keräilijän opas, Suomen rahat arviohintoineen 2018 Sp Spasski The Russian Monetary System Spink Spink Standard Catalogue of British Coins. Coins of England and the United Kingdom, 46 th edition 2011 SS Wallén Sveriges sedlar Tetri Tetri Kunniamerkkikirja Ti Tiainen Suomen kunniamerkit (2010) Tingström Tingström Plate Money Uzd Uzdenikov Russian Coins (1992) Wer Werlich Russian Orders, Decorations and Medals Werl Werlich Jettons of Imperial Russia Vih Vihonen Suomen rahat ja varianttikuvasto no 2 Wr Wrede Finlands utmärkelsetecken Y Yeoman A Catalogue of Modern World Coins

82 YLEISIMMÄT LYHENTEET NÅGRA FÖRKORTNINGAR I KATALOGTEXTEN A LIST OF COMMON ABBREVIATIONS hom hometta ärg verdigris p.hom pientä hometta lätt ärgad slight verdigris hp homepiste ärgfläck a spot of verdigris php pieni homepiste liten ärgfläck small spot of verdigris hpä homepisteitä små ärgfläckar small spots of v. ij iskujälki ett hack a nick (one) ijä iskujälkiä flera hack nicks pij pieni iskujälki litet hack a minor nick (one) pijä pieniä iskujälkiä flera små hack minor nicks epij erittäin pieni iskujälki mycket litet hack a very small nick epijä erittäin pieniä iskujälkiä flera mycket små hack very small nicks läik läikkä fläck a spot p.läik pieni läikkä liten fläck a minor spot ep.läik. erittäin pieni läikkä obetydlig fläck unsignificant spot mv metallivika metallfel planchet defect pmv pieni metallivika litet metallfel minor planchet defect epmv erittäin pieni metallivika synnerligen litet metallfel very small planchet d. n naarmu repa a scratch na naarmuja flera repor scratches pn pieni naarmu liten repa a minor scratch pna pieniä naarmuja flera små repor minor scratches hn hiusnaarmu lätt repa unsignificant scratch hna hiusnaarmuja lätt repad hairlined puhd puhdistettu rengjord cleaned l.puhd lievästi puhdistettu något rengjord slightly cleaned el.puhd erittäin lievästi puhdistettu mycket lätt rengjord very slightly cleaned tumm tummunut mörk patina tarnished l.tumm lievästi tummunut mörk ton toned el. tumm erittäin lievästi tummunut lätt mörkaktig ton slightly toned ptsjä painontasausjälkiä viktjusteringsmärken marks of weight adjustment p.ptsjä pieniä painontasausjälkiä små viktjusteringsmärken small marks of weight adjustment rep repeytymä en riss a tear p.rep pieni repeytymä en liten riss a small tear repä repeytymiä riven torn p. repä pieniä repeytymiä lätt riven slightly torn riipp riippunut varit hängd has been mounted rv reunavika ett kanthack an edge nick (one) rva reunavikoja flera kanthack edge nicks prv pieni reunavika ett litet kanthack a minor edge nick prva pieniä reunavikoja flera små kanthack minor edge nicks eprv erittäin pieni reunavika obetydligt kanthack unsignific. edge nick eprva erittäin pieniä reunavikoja flera obetydliga kanthack unsignific. edge nic

83

84

85

86

87

88

89

90

91

92

93 Suomen Numismaattisen Yhdistyksen julkaisu Uudenmaan rahalöydöt on ilmestynyt! Julkaisu aloittaa julkaisusarjan Suomen rahahistoria Maakuntainventointi, jonka esikuvana toimii ruotsalainen hanke Sveriges mynthistoria Landskapsinventeringen. Nyt ilmestynyt kaksikielinen luettelo sisältää yhteensä 213 löytöä Uudenmaan historiallisesta maakunnasta rautakaudelta uudelle ajalle. Löytöluettelon lisäksi julkaisussa on lyhyt johdanto Uudenmaan rahalöytöihin sekä niiden historiaan, karttoja löytöpaikoista, paikannimihakemisto sekä kuvaliite, jossa esitellään valikoima rahoja Uudenmaan löydöistä.

94

95

96 Etsimme jatkuvasti rahoja, mitaleita tai kunniamerkkejä myytäväksi huutokauppoihimme. Voit jättää rahoja, mitaleita tai kunniamerkkejä Suomen Numismaattiselle Yhdistykselle myyntiin edullisesti. Provisiomme on ainoastaan 10 % myyntisummasta ja 4 rivimaksu. Kuvattavista kohteista emme peri erillistä korvausta. Huutokaupat 4 kertaa vuodessa Balderin Salissa Senaatintorin varrella Helsingissä. Lisäksi nettihuutokauppoja useita kertoja vuodessa. Jatkuva sisäänjättö, ota yhteyttä niin sovitaan tapaamisesta sinulle sopivana ajankohtana. Samalla voit selvittää maksutta kohteesi arvon. Olemme Pohjoismaiden suurin toimija sekä alan paras asiantuntija jo yli 100 vuoden kokemuksella. Huutokauppojemme kautta tavoitat suuren ja kansainvälisen ostajakunnan. We are searching lots for our auctions Sell your coins, bank notes, medals and honours in Finnish Numismatic Society s auctions. Commission in our sales is only 10 % from the hammer price + 4 fee for each lot. We don t charge more for photographed lots in our magazine. The auctions are held 4 times a year in Balderin Sali, in Aleksanterinkatu Helsinki. You can leave your numismatic objects to us any time. Just book an appointment with our auction manager. At the same time you get a good valuation for your collectibles. Our customer base is large, international and experienced. We are the largest numismatic society in the Nordic Countries and have been working in the field for 100 years. Lisätietoja/information Suomen Numismaattinen Yhdistys Finnish Numismatic Society Marko Salonen Toiminnanjohtaja auctions@snynumis.fi