NUMISMAATTINEN AIKAKAUSLEHTI Finsk numismatisk tidskrift

Transkriptio

1 NUMISMAATTINEN AIKAKAUSLEHTI Finsk numismatisk tidskrift Ohindin raha Suomesta Helmikuu 1/2017 Puheenjohtajan palsta Vuoden 2016 rahalöydöt Varhainen poletti Helsingin Seurahuoneelta? Sisällysluettelo huutokauppa Balderin salissa 18.2.

2 SUOMEN NUMISMAATTNEN YHDISTYS NUMISMATISKA FÖRENINGEN I FINLAND ry perustettu 1914 YHTEYSTIEDOT POSTI- JA SÄHKÖPOSTIOSOITTEET Mechelininkatu 15 B 47, Helsinki Huutokauppa-asiat auctions@snynumis.fi Jäsenasiat sny@snynumis.fi HALLITUS JA TOIMIHENKILÖT STYRELSEN OCH FUNKTIONÄRERNA Puheenjohtaja Petteri Järvi Varapuheenjohtaja Juha Hyötyläinen Sihteeri Jani Oravisjärvi Jäsenet Frida Ehrnsten Timo Helle Juha Hyötyläinen Timo Konttinen Jyrki Muona Jani Oravisjärvi KERHOT Antiikki Pekka Kemppinen Kunniamerkit Tuomas Hyrsky Setelit Antti Heinonen Seniorit Yrjö Hyötyniemi Kerhojen kokoukset alkavat klo ja ne pidetään yhdistyksen huoneistossa. Huutokaupanhoitaja Juha Halén auctions@snynumis.fi fax Toiminnanjohtaja Marko Salonen auctions@snynumis.fi fax KIRJALLISET TARJOUKSET HUUTOKAUPPAAN (huutokauppaviikon to klo 18 mennessä) sähköpostilla auctions@snynumis.fi faxilla tai kirjeitse Mechelininkatu 15 B 47, Helsinki YHDISTYKSEN PANKKITILIT THE BANK ACCOUNTS OF THE SOCIETY Huutokaupat Auctios FI / OKOYFIHH Jäsenmaksut Membership fees FI / DABAFIHH Muut maksut Other payments FI / NDEAFIHH NUMISMAATTINEN AIKAKAUSLEHTI TOIMITUS Tuukka Talvio (vast.) ja Yrjö Hyötyniemi ISSN Painos kappaletta. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Tilaushinta sisältyy jäsenmaksuun. LEHDEN ILMOITUSHINNAT 1/1 sivu 250, 1/2 sivua 125 Takakansi 300 Muistathan käydä yhdistyksen internet-sivuilla: http// OHJELMAA PROGRAM Seniorit: alustava kokoontuminen Setelit: korvaavat setelit maailmalla 1.3. Antiikki: Neron rahanuudistus HUUTOKAUPAT AUCTIONS Helsinki SNY Helsinki SNY Helsinki SNY Helsinki SNY 405 2

3 Puheenjohtajan tervehdys Itsenäinen Suomi viettää tänä vuonna 100-vuotisjuhliaan. Yli satavuotias yhdistyksemme jatkaa toimintaansa suomalaisen numismatiikan hyväksi. Perinteiset huutokaupat Balderin salilla järjestetään aikaisempaan tapaan neljä kertaa. Näiden lisäksi yhdistys järjestää 2 4 nettihuutokauppaa kuluvan vuoden aikana. Laadukkaiden huutokauppojen ohella on myös suunnitteilla erilaista numismatiikkaan liittyvää toimintaa. Yhdistyksellä tulee jatkossakin olemaan oma roolinsa suomalaisessa numismaattisessa tutkimuksessa ja mm. hyvä yhteistyö Kansallismuseon kanssa tulee jatkumaan. Kuluvan juhlavuoden aikana yhdistys järjestää Vanhan Rahan Päivän, joka viimeksi on järjestetty yhdistyksen 100-vuotisjuhlavuotena 2014 Helsingissä ja Turussa. Tänä vuonna se järjestetään Helsingissä, tarkempi aika ja paikka päätetään ja ilmoitetaan alkuvuoden aikana. Kesällä yhdistys osallistuu toista kertaa Turun keskiaikaisille markkinoille. Markkinat järjestetään Yhdistyksellä on markkinoilla oma koju, missä myydään vanhoja rahoja ja numismaattista kirjallisuutta sekä tietysti kerrotaan numismatiikasta ja neuvotaan siihen liittyvissä kysymyksissä. Yhdistyksemme on myös luvannut järjestää luentosarjan viimevuotiseen tapaan. Yhdistyksellämme on kolme kerhoa, jotka ovat keskittyneet antiikin rahoihin, seteleihin ja kunniamerkkeihin. Tänä vuonna aloittaa toimintansa näiden rinnalla neljäs kerho. Uusi seniorikerho kokoaa yhteen yhdistyksen seniorit, joilla on tietoa ja näkemystä yhdistyksen toiminnasta usean vuosikymmenen ajalta. Kerhon perustava kokous pidetään ja kerhon vetäjäksi on lupautunut yhdistyksen toiminnassa pitkään mukana ollut Yrjö Hyötyniemi. Yhdistymme on pitkästä aikaa järjestämässä myös ulkomaille suuntautuvaa ekskursiota. Hallituksessa on keskusteltu yhteistyön lisäämisestä ruotsalaisten numismaatikoiden kanssa sekä samalla kiinnostuksen herättämistä Ruotsin ajan rahoja kohtaan. Tukholman-matka oli alun perin tarkoitus tehdä syksyllä Syksyllä 2016 tuli kuitenkin yllättävä tieto Tukholmasta: Kungliga Myntkabinettet lopettaa toimintansa nykyisissä tiloissa ja 1990-luvun loppupuolella suurella työllä tehdyt näyttelyt puretaan toiminnan siirtyessä muihin tiloihin. Loppuvuonna allekirjoittanut sai kuulla vielä ikävämmän yllättävän tiedon: vaikka Kuninkaallisen rahakabinetin vuokrasopimus päättyy vasta vuoden 2018 lopussa, näyttelyiden purkaminen on jo aloitettu ja kolmannen kerroksen mitalinäyttelyn osalta se on jo saatu päätökseen. Koska näyttelyiden purkaminen jatkuu keväällä 2017 tekee Suomen Numismaattinen Yhdistys ennen huhtikuuta 2017 pikaisen vierailun Tukholmaan ja käy katsomassa Kungliga Myntkabinettetin loistavia näyttelyitä vielä viimeisen kerran. Samassa yhteydessä pyritään järjestämään myös tutustuminen Tukholman kuninkaalinnassa oleviin ritarikuntanäyttelyihin, joita ritarikuntaintendentti Tom C. Bergroth on ystävällisesti luvannut esitellä. Koska tämä ekskursio on tullut järjestettäväksi pikaisella aikataululla, ei tarkkaa ajankohtaa tai muita yksityiskohtia ole tätä kirjoittaessa vielä tiedossa. Alustava ajankohta on maaliskuussa ja joka tapauksessa ennen huhtikuuta. Tarkempia tietoja matkasta voi kysellä yhdistyksen toiminnanjohtajalta tai puheenjohtajalta. 3

4 Yhdistyksen oman toiminnan lisäksi järjestetään kevään aikana Helsingissä kaksi mielenkiintoista numismatiikkaan liittyvää luentoa. Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6) pidettävät luennot järjestää Suomen Heraldinen Seura ja niihin on vapaa pääsy. Torstaina klo luennoi amanuenssi Frida Ehrnsten keskiajan rahojen heraldiikasta Suomen näkökulmasta. Dosentti Tuukka Talvio pitää Suomen Heraldisen Seuran vuosikokouksen yhteydessä torstaina vuosikokousesitelmän aiheesta Elias Brennerin ( ) merkitys Suomen heraldiikan historiassa. Tarkemmat tiedot luennoista löytyvät Suomen Heraldisen Seuran verkkosivuilta ( Yhdistyksen syyskokous pidettiin joulukuun alussa. Yhdistyksen toiminnassa pitkään mukana ollut Kari Lamminen ei enää asettunut ehdolle yhdistyksen hallitukseen. Kari toimi yhdistyksen varainhoitajana yhteensä miltei 20 vuoden ajan, mistä esitän yhdistyksen puolesta mitä parhaimmat kiitokset. Karin tilalle hallituksen jäseneksi valittiin Jani Oravisjärvi, joka on toiminut hallituksen ulkopuolelta valittuna sihteerinä vuoden 2016 alusta lähtien. Yhdistyksen puheenjohtajaksi seuraavalla kaksivuotiskaudella valittiin allekirjoittanut, kiitän saamastani luottamuksesta. Yhdistyksen uusi varainhoitaja sekä muut toimihenkilöt valitaan hallituksen järjestäytymiskokouksessa, jota tätä kirjoittaessa ei vielä ole pidetty. Tulevana vuonna on paljon mielenkiintoista ohjelmaa tiedossa, toivottavasti jokainen löytää itseään kiinnostavaa numismaattista toimintaa. Toivotan myös kaikille hyvää Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuotta, jatketaan työtä ja harrastamista numismatiikan parissa! Petteri Järvi Lehtemme kansikuva näyttää valitettavan epämääräiseltä, mutta kuten Frida Ehrnstenin kirjoituksesta ilmenee, se esittää itämaista rahatyyppiä, joka on Pohjoismaissa erittäin harvinainen ja Suomen löydöissä tätä ennen tuntematon. Kyseessä on nykyiseen Afganistaniin kuuluneessa Ohindissa n lyöty hopeinen jital, jonka toisella puolella nähdään ratsumies ja toisella lepäävä kyttyräselkäinen härkä. Kansikuvassa raha on suurennettuna, artikkelissa (s. 8) se on koossa 1:1. THE FINNISH NUMISMATIC JOURNAL In this issue: Frida Ehrnsten comments on the coin finds reported from Finland in There were 27 finds from the Viking Age, 9 from the Middle Ages and 62 from the Modern Period. In all, coins were registered, including a jital from Ohind (see cover picture), the first of its kind from Finland. 4

5 Seniorikerho Yhdistyksessä on paljon jäseniä, jotka ovat olleet kauan mukana toiminnassa mutta ovat jo loikanneet seniorikynnyksen paremmalle puolelle. Meillä on kokemusta, tietoa, taitoa ja perspektiiviä, jota on mukava kokoontua yhdessä pohtimaan ja kehittämään. Kerhon tarkoitus on olla vapaamuotoisen seurustelun, viinin ja pienimuotoisten esitysten areena. Yhdistyksen hallitus on siksi päättänyt hyväksyä seniorikerhon perustamisen ja nimittänyt Yrjö Hyötyniemen sen vetäjäksi. Kerhon perustava kokous pidetään yhdistyksen tiloissa tiistaina klo Tervetuloa mukaan! Antiikin kerho Kerholla oli menneenä vuonna neljä kokousta: helmikuussa Jyrki Muonan aiheena olivat uudet tiedot keisari Othon rahanlyönnistä, toukokuussa Jani Oravisjärvi esitteli kirjaansa Opas rahalöytöihin ja lokakuussa Rauno Parkkinen kertoi Kilikian stateereista. Pikkujoulun teemana oli tietokilpailun lisäksi Antiche terre. Vuodelle 2017 on suunniteltu jälleen neljä kokousta, joiden aiheina 1.3. on Neron rahanuudistus, antiikin mailman seitsemän ihmettä rahoissa, Intian hopearahat (III) ja pikkujoulu. Kerhon vetäjänä toimii edelleen Pekka Kemppinen. Rahakammiokerho Kansallismuseon numismaattinen näyttely suljettiin syksyllä 2015 ja esillä olleet rahat, mitalit ja kunniamerkit siirrettiin takaisin holveihin. Uuden kerhon välityksellä tarjoamme Suomen Numismaattisen Yhdistyksen jäsenille mahdollisuuden päästä tutustumaan kokoelmiin kulissien takana. Muista kerhoista poiketen kokoukset ovat siis Kansallismuseon rahakammiossa. Rahakammion kokoelmissa on lähes esinettä, joiden joukossa on rahoja koko maailmasta yli vuoden ajalta. Pääosan kokoelmista muodostavat kuitenkin maassamme aikanaan käytetyt Ruotsin ja Venäjän rahat. Myös Suomen rahojen kokoelma 1800-luvulta nykypäivään on varsin täydellinen. Lisäksi on mainittava edustava kokoelma muisto- ja ansiomitaleita sekä myös moderneja taidemitaleita. Rahakammio huolehtii myös Kansallismuseossa olevista kunniamerkeistä. Kerho kokoontuu ensimmäisen kerran klo Teemana ovat tuolloin Suomessa lyödyt rahat, sen jälkeen toiminta määräytyy yleisön toivomusten mukaan, tavoitteena kokoontuminen noin neljä kertaa vuodessa. Aiheista voidaan pitää lyhyitä alustuksia, mutta kerhotoiminnan pääideana on vapaamuotoinen keskustelu kokoelmien ääressä. Lisätietoja ja ennakkoilmoittautuminen mennessä osoitteella frida.ehrnsten@kansallismuseo.fi. 5

6 Vuoden 2016 rahalöytöjä Frida Ehrnsten Toukokuussa 2016 Hämeenkoskelta pellosta löytynyt viikinkiaikainen rahakätkö sai vuoden aikana runsaasti mediahuomiota. Se ei suinkaan ollut vuoden ainoa rahalöytö, vaan kiinnostavia löytöjä tehtiin eri puolilla Suomea. Tässä kirjoituksessa esittelen yhteenvedon näistä metallinilmaisimilla tehdyistä löydöistä. Metallinilmaisinharrastus on viime vuosien aikana yleistynyt ilmiömäisesti, mikä on myös suuresti vaikuttanut rahakammiosta vastaavan amanuenssin työtehtäviin. Hyvin dokumentoituina ja oikeaoppisesti talteen otettuina löydöt tuovat kuitenkin runsaasti uutta tutkimusaineistoa (ks. esim. Horsnaes, Märcher & Vennersdorf 2013). Tämän artikkelin puitteissa ei kuitenkaan mennä syvällisempään tutkimukseen, vaan tavoitteena on esitellä lukijalle mitä kaikkea vuosi 2016 toi tullessaan rahalöytöjen osalta. Vuoden aikana saatiin rahakammioon noin 100 rahalöytöilmoitusta. 1 Suurin osa rahoista on kuluneen vuoden löytöjä, mutta joukossa on myös vuonna 2015 arkeologisiin kokoelmiin toimitettuja rahoja. Tämä luku ei varmastikaan sisällä kaikkia Suomesta viime vuoden aikana löytyneitä yli 100 vuotta vanhoja rahoja, joista lain mukaan pitäisi ilmoittaa valtiolle (Muinaismuistolaki, 295/ ). Tiedot tallennetaan tehtyjen ilmoitusten mukaan rahakammion topografiseen arkistoon tulevaa numismaattista tutkimusta varten. Löytöilmoituksista noin kolmannes käsitteli viikinkiaikaisia rahoja ja kaksi kolmasosaa uuden ajan rahoja. Keskiaikaisia rahoja ei ilmoitusten perusteella löytynyt kuin muutama. Kaikkiaan yhteenlaskettuina rahoja rekisteröitiin noin kappaletta, joista suurin osa uuden ajan rahoja. Määrään Maakunta Viikinkiaika Keskiaika Uusi aika Varsinais-Suomi Uusimaa 9 Kymenlaakso 1 Kanta-Häme Päijät-Häme 5 3 Pirkanmaa 3 6 Satakunta 1 3 Etelä-Karjala Etelä-Savo 3 Pohjois-Savo 1 Keski-Suomi 4 Etelä-Pohjanmaa 3 Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa 1 15 Kainuu 2 1 Kaikista löydöistä pyritään nykyään vastaanottamaan ilmoitukset keskitetysti metallinilmaisin@nba.fi -osoitteen kautta. 6

7 sisältyvät myös viikinkiaikaiset aarrelöydöt sekä kaksi rahakätköä uudelta ajalta. Loput rahoista ovat niin sanottuja kertymä- tai yksittäislöytöjä. Viikinkiaikaiset löydöt keskittyvät Kanta- ja Päijät-Hämeen, Pirkanmaan sekä Varsinais-Suomen maakuntiin, mutta myös muualla tehtiin yksittäisiä viikinkiaikaisia löytöjä. Uuden ajan rahojen löytöilmoituksia tuli eniten Pohjois-Pohjanmaalta ja Uudeltamaalta. Oheisesta taulukosta ilmenevät eri alueiden löytöilmoitukset, mutta rahojen itsensä määrää ei ole otettu huomioon. Ainoat maakunnat, joista ilmoitukset loistavat kokonaan poissaolollaan, ovat Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Karjala ja Lappi. Taulukosta nousee selkeästi esiin uuden ajan rahojen vähäinen löytöilmoitusmäärä. Vaikka yksittäiset rahat eivät aina olisikaan sinänsä merkityksellisiä, rahojen levintä ja niiden kokonaismäärä tarjoaa meille hyvää tutkimus- ja vertailuaineistoa. Viikinkiaikaiset löydöt Suomesta tunnettujen viikinkiaikaisten rahalöytöjen määrä on viime vuosina kasvanut huomattavasti. Kätkölöytöjen lisäksi viikinkiaikaisia rahoja tuli vuoden 2016 aikana rahakammioon määriteltäväksi 72 kappaletta, joista 22 oli itämaisia. Selkeitä löytökeskittymiä löytyi Kanta- ja Päijät-Hämeen alueilta sekä Varsinais-Suomen Raisiosta. Kertymäja yksittäislöytöinä tavatut rahat voivat olla satunnaisesti hukattuja, mutta useimmiten ne liittyvät kiinteään muinaisjäännökseen, kuten asuinpaikkaan tai hautaan. Esimerkki isommasta rahakertymästä on Asikkalan Vesivehmaalta, missä yhdeltä pellolta löytyi paljon rautakautista esineistöä ja sen joukossa 14 rahaa. Toistaiseksi löydön konteksti on vielä epäselvä. On hyvin mahdollista, että kyse on pellolle levinneestä kätköstä, mutta rahat voivat myös olla kertymälöytöjä kiinteästä Kuva 1. muinaisjäännöksestä. Löytökokonaisuus sisältää kaksi dirhemiä sekä tavanomaisia anglosaksisia ja saksalaisia rahoja 900- ja 1000-luvun taitteesta. Erikoisuutena voidaan mainita Tanskan Roskildessa lyöty penninki (kuva 1). Toinen esimerkki kertymälöydöstä on Hattulan Sattulasta, josta harrastajat löysivät heinäkuussa 18 hopearahaa tai rahankappaletta sekä myös lukuisia muita esineitä. Osa rahoista voi periaatteessa olla peräisin hajonneesta kätköstä, osa haudoista. Kaksi rahoista on samanidi-dirhemejä, loput länsimaisia. Joukossa on muun muassa Böömissä lyöty penninki Břetislav I:n ajalta ( ). Rahojen tulkinta on puutteellisten kontekstitietojen takia haastavaa ja niiden tarkempi analyysi jääkin vielä tulevaisuuden tutkimusaiheeksi. Viikinkiaikaisten keskusalueiden uudet rahalöydöt tuovat meille toki aina uutta tutkimusaineistoa, mutta historiantutkimuksen kannalta mielenkiintoisimmiksi nousevat rahat, jotka ovat peräisin aiemmin vähälöytöisiltä alueilta. Näistä mainittakoon esimerkiksi Isostakyröstä löytynyt abbasidi-dirhemi (lyöty ennen vuotta 833) sekä Imatran Raution kylästä löydetyt samanidi-dirhemin katkelma (950), Otto Adelheid -penninki (n ) ja Ethelred II:n Last small cross -penninki ( ). Erillisen maininnan ansaitsevat myös Kouvolan Jaalasta löydetyt yhteen liimautuneet dirhemit, joista ainakin päällimmäisenä on abbasidi-dirhemi al-mu taşim bi llāhin ajalta ( ). 2 Erikoisuutena voidaan vielä lopuksi mainita Maskusta Varsinais-Suomesta tehty löytö, joka sisälsi abbasidi-dirhemin, sellaisen jäljitelmän ja katkelman sekä Kölniläisen 7

8 penningin. Niiden lisäksi mukana oli myös ensimmäinen Suomesta löytynyt Ohindin (nyk. Afganistanissa) jital, joka on lyöty aikavälillä (kuva 2 ja kansikuva). Kätköt Numismaattisessa tutkimuksessa kätköksi (tai aarteeksi) on perinteisesti määritelty löydöt, jotka sisältävät kaksi tai useampia rahoja, jotka on hukattu tai kätketty samanaikaisesti (Malmer & Wiséhn 1982: 18). Kyseessä ei siis aina ole arvoltaan tai edes historialliselta merkitykseltään suuri aarre, vaan joukko rahoja jotka ovat joutuneet maahan saman tapahtuman johdosta. Riippuen löydön sisällöstä aarre voi tietysti muuttua varsinaiseksi numismaattiseksi aarteeksi. Vuonna 2016 on löytynyt useita viikinkiaikaisia rahakätköjä, ja myös osa oletetuista yksittäis- ja kertymälöydöistä voi olla peräisin hajalle joutuneista aarteista. Rahalöytöjen (kuten muunkin löytöaineiston) tulkinta on kuitenkin usein ongelmallista, sillä löytöpaikkojen tarkempaan tutkimiseen ei nykyään yleensä ole resursseja. Suomessa, toisin kuin muualla Euroopassa, kätkölöydöt kaivetaan harvemmin kokonaisuutena ylös. Useimmiten ne saavat jäädä odottamaan tarkempia tutkimuksia tulevaisuudessa. Hämeenkoski, Sikalantaus Ylivoimaisesti eniten mediahuomiota herättänyt kätkö paljastui helatorstaina. Tähän mennessä löytöpaikalta on Kanta- Hämeen Menneisyyden etsijöiden (KHME) ja Museoviraston koekaivausryhmän yhteistyövoimin nostettu 405 viikinkiaikaan ajoittuvaa rahaa tai rahan aihioita. Kyseessä on kuudenneksi suurin Suomesta löytynyt Kuva 2. viikinkiaikainen kätkö. 3 Rahojen suuresta lukumäärästä huolimatta kyseessä on hyvin tyypillinen 1000-luvun kätkö. Itämaisia rahoja ovat samanidi-dirhemi, yksi dirhemi-jäljitelmä ja bysanttilainen miliaresion sekä sellaisen jäljitelmä. Loput rahoista ovat länsimaisia ja 30 % niistä on anglosaksisia (123 kpl) ja 64 % (260 kpl) on saksalaisilta alueilta. Joukossa on myös yhdeksän Sigtunassa lyötyä rahaa sekä Prahassa Boleslav Chrabryn aikana lyöty penninki. Aarteen terminus post quem määrittyy Konrad II:n Regensburgissa lyödyn penningin mukaisesti: noin Hämeenkoski, Ilola Vuoden toinen löytö Hämeenkoskelta on pieni rahakätkö Ilolasta, missä ryhmä asianharrastajia, Kanta-Hämeen menneisyyden etsijät (KHME), löysi pieneltä alueelta pellolta seitsemän hopearahaa. Muualta pellolta on viitteitä muustakin esineistöstä, vaikkakin rahojen kunto viittaa tässä tapauksessa kätköön. Nyt nostetut rahat ovat kaikki länsimaisia, vanhin Otto II:n tai III:n Wormsissa lyöty raha ja nuorin on Henrik III:n Arnstadtissa lyöty penninki ajalta Valkeakoski, Koirakivi Syyskuussa KHME löysi myös rahakätkön Valkeakoskelta. Rahoja nostettiin yhteensä 81 kappaletta, mikä on tietysti arveluttavan 2 Jaalan Pukkisaaren polttokenttäkalmiston kaivauksilta löytyi myös 1990-luvulla neljä itämaista rahaa 900-luvulta (Arkeologiaa Suomessa : ; Talvio 2002: 193). 3 Kuten myös Tuukka Talvio väitöskirjassaan, en tässä noudata jakoa viikinkiaikaan ja ristiretkiaikaan. Rahalöytöjen osalta niiden välinen ero on pitkälti teennäinen ja kaikki löydöt liittyvät samaan ilmiöön. 8

9 iso määrä Muinaismuistolakia ajatellen. 4 Tutkimuseettisistä ongelmista huolimatta on kuitenkin todettava, että numismaattisessa mielessä tämä oli vuoden mielenkiintoisin kätkö. Aarre on todennäköisesti kätketty vasta ja 1100-luvun taitteessa eli monta vuosikymmentä myöhemmin kuin Suomen tyypilliset viikinkiaikaiset kätköt. Rahojen joukossa on tyyppejä joita Suomen löytöaineistossa ei aikaisemmin ole esiintynyt, muun muassa irlantilainen raha ajalta (kaikki muut irlantilaiset rahat Suomen löydöissä ovat 1000-luvun alkuvuosilta). Tavanomaisia Otto Adelheid -rahoja ja Kölnin penninkejä kätkössä on vain muutamia, ja rahojen alkuperä painottuu vahvemmin länteen, Niederlothringenin alueelle. Esimerkiksi Lüttichistä on kreivi Otbertin ( ) raha. Huomattavasti harvinaisempi on tuntemattoman hollantilaisen kreivin Westniederlothringenissä lyöty raha, joka Peter Ilishin mukaan ajoittuu 1000-luvun viimeiselle vuosikymmenelle (Ilish 1997/98:16: 2). Kyseessä on ilmeisesti neljäs tunnettu kappale tätä tyyppiä (kuva 3). Nousiainen, Nikkilä Nousiaisten Nikkilästä löydetyt kahdeksan rahaa ovat mitä todennäköisimmin peräisin jo vuonna 1895 löytyneestä Nikkilän aarteesta. 5 Jo silloin rahoja oli vähintään 1696, nyt määrä ylittää jo 1700 rajan ja kyseessä on ylivoimaisesti suurin Suomesta tunnettu viikinkiaikainen rahakätkö. Vuonna 2016 talteen saadut yksi anglosaksinen ja seitsemän saksalaista rahat sopivat hyvin kätköön, jonka tpq. on noin Uusista rahoista harvinaisin on varmasti Boulogne-Sur-Merissä Kuva 3. Kuva luvun lopussa lyöty penninki (kuva 4) (Ilish 2014: 15). Keskiajan rahat Kuten aikaisempina vuosina keskiaikaisten rahojen osuus metallinilmaisinlöydöissä on marginaalinen. Vuonna 2016 ilmoitettiin kymmenestä keskiaikaisesta rahasta, joista puolet on 1500-luvun alun klippinkejä. Tämä on selvästi ensimmäinen rahatyyppi, joka monetarisaation jälkeen yleistyy löydöissä ja myös ensimmäinen raha, jonka arvo oli lähinnä mitätön. Rahatyypin yleisyyttä kuvaa myös laaja levinneisyys, viime vuoden klippingit ovat löytyneet Tammelasta, Liedosta, Uudestakaupungista, Uudestakaarlepyystä ja Isostakyröstä. Vanhin keskiaikainen raha on Oulun Kellosta löytynyt Eerik Pommerilaisen aurron puolikas (Lagerqvist 1970: 2b) (kuva 5). Samasta paikasta löytyi vastaavanlainen Kuva 5. 4 Rahojen nosto tuskin aiheuttaa suurta tuhoa, jos kyseessä on pelkästään pellolle levinnyt kätkö. Jos paikalla sen sijaan on kiinteä muinaisjäännös, pelkkien esineiden nosto aiheuttaa tuhoa kohteelle. 5 Tässäkään tapauksessa Muinaismuistolakia ei ole noudatettu. Luvaton metallinilmaisimen käyttö tunnetulla kohteella on kiellettyä. 9

10 raha jo 2014, ja löytöpaikan läheisyydestä on muitakin keskiaikaisia löytöjä. Keskiajalta on pari erikoisempaakin rahaa: Ruokolahdelta löytynyt tanskalaisen hvidin väärennös (kuva 6) sekä Kiukaisista löytynyt Preussin herttua Albertin ( ) 3 groschenia, joka on lyöty tai 1540-luvulla. Kuten edellistenkin vuosien löytöjen perusteella, voidaan näidenkin löytöjen osalta todeta, että keskiajalla rahaa käytettiin ilmeisesti vain tietyissä yhteyksissä rahat eivät vielä kuuluneet aivan jokapäiväiseen elämään. Uuden ajan löydöt Suuri enemmistö ilmoitetuista rahoista on luonnollisesti uudelta ajalta. Tästä huolimatta uuden ajan löydöistä ilmoitetaan vain satunnaisesti, joten löytömäärien ja löytöpaikkojen keskinäinen vertailu on lähes mahdotonta. Ensimmäiset rahat, jotka yleistyvät löytöaineistossa toden teolla, ovat Juhana III:n inflaatiorahat, kaksiäyriset ja puoliäyriset 1570-luvulta 1590-luvun alkuun. Tämän jälkeen löytöaineistoa dominoivat tietyt tyypit, kuten Kristiinan 1/4 äyriä, Kaarle XI:n 1/6 äyriä SM ja 1700-luvun erilaiset kupariäyrit. Suurin osa löytyneistä rahoista on myös hukkaamishetkellä ollut vähäarvoisia, toisinaan ne ovat voineet menettää arvonsa jo tyystin. Juuri näitä rahoja myös lyötiin valtavia määriä, joten ei ole ihme, että ne hallitsevat löytöjä. Mahdollisesti rahoista on jopa tietoisesti hankkiuduttu eroon, kun ne ovat menettäneet arvonsa (ks. Nurmi et al. 2009: 310). Ottaen huomioon 1700-luvun valtavan rahakätkömäärän (Sarvas 1967), voi myös pohtia olisiko osa pelloista löytyneistä uuden ajan rahoista itse asiassa peräisin levinneistä kätköistä. Vuonna 2016 ilmoitettiin kuitenkin ainoastaan kahdesta uudemman ajan raha-aarteesta. Toinen niistä Kuva 6. oli tyypillinen 1700-luvun kätkö Vanhasta Vaasasta, se sisälsi 338 kuparirahaa ajalta Hauskan esimerkin siitä, kuinka rahojen kätkeminen saattoi jatkua 1900-luvun puolelle saakka, tarjoaa hopealöytö Keski-Suomen Konnevedeltä. Pukuran kylästä löytyi 24 suomalaista hopearahaa ajalta , yhteensä 31,50 markkaa (nykyrahassa n. 130 euroa). Mainittakoon vielä, että löytäjä kertoi isänsä isoisän olleen huhujen mukaan rikas mies, mutta hänen rahojaan ei kukaan koskaan nähnyt... Arkeologisessa löytöaineistossa uuden ajan rahalöydöt saavat joskus suhteettoman paljon huomiota. Uuden ajan kuparirahoja otetaan talteen ja konservoidaan, vaikka niiden tutkimuspotentiaali massatavarana on suhteellisen pieni. Kaikki löydöt pitää tietysti dokumentoida, sillä tieto niistä ja löytöpaikoista voi olla tutkimuksen kannalta erittäin merkittävä. Rahalöytöjen kautta voidaan saada viitteitä uusien historiallisten kohteiden ajoituksesta. Pitkään on kuitenkin jo tiedostettu, että osa uuden ajan rahoista toimii erittäin huonosti ajoittavina tekijöinä (ks. Halinen 2002 & Nurmi et al. 2009). Numismaattisessa mielessä yksittäisillä rahavarianteilla voi toki olla suurempi merkitys, mutta silloin raha sopiikin paremmin keräilijän kokoelmaan kuin arkeologiseen kokoelmaan. Vuoden 2016 aikana rahakammion ei tullut ilmoituksia esimerkiksi kultarahoista tai muista harvinaisista löytörahoista, mutta mainittakoon lopuksi kuriositeettina Vantaan Ojangosta 2015 löytynyt ranskalainen 6 denierin raha ajalta Hakunilan kartanon läheltä löytynyt kupariraha on oiva 10

11 esimerkki siitä, miten rahat kuvastavat ihmisten ja esineiden liikkumista eri aikoina. Jää kuitenkin jokaisen oman mielikuvituksen varaan, miten tällainen raha on päätynyt Vantaalle. Lopuksi Tässä on voitu esitellä vain osa niistä löydöistä, jotka tulevaisuudessa toivottavasti tulevat tutkimuksen kohteiksi. On selvää, että metallinilmaisinharrastus on Suomessa edelleenkin voimakkaasti kasvamassa ja löytömäärät tulevat siten lähivuosina vielä lisääntymään. Tästä harrastuksesta voidaan olla montaa mieltä, mutta tosiasia joka tapauksessa on, että olisi suuri vahinko olla hyödyntämättä uutta tutkimusaineistoa, kun sitä vääjäämättä maasta nousee. Varsinkin viikinkiaikaiset mutta myös uudemmat rahat tarjoavat numismaatikoille loistavan mahdollisuuden Suomen rahahistorian päivittämiselle. Tähän tarvitaan kuitenkin resurssien lisäksi tutkijoita, jotka pystyvät syventymään löytöpaikkojen analysointiin, erilaisiin rahatyyppeihin ja uusien aineistojen kokonaisvaltaiseen tutkimukseen. Kuva 1: Jani Tarhanen; kuva 2: Esa Heikkilä; kuvat 3 6: Frida Ehrnsten. Kirjallisuus Arkeologiaa Suomessa Museovirasto Halinen, Petri 2002: Raha ratkaisee. Arkeologipäivät 2001: Horsnaes, Helle W., Märcher, Michael & Vennersdorf, Michael 2013: A Stepping Stone in the Baltic Sea. Two Millennia of Coin Finds and Coin Use a Case Study of Vester Herred, Bornholm. The Journal of Archaeological Numismatics 3/2013. Ilish, Peter 1997/98: Die Münzprägung im Herzogtum Niederlothringen. Jaarboek voor Munt- en Penningkunde. Bd. 84/85 (1997/98), s Ilish, Peter 2014: Die Münzprägung im Herzogtum Niederlothringen II. Jaarboek voor Munt- en Penningkunde. 100 Special (2014), s Lagerqvist, Lars 1970: Svenska mynt under vikingatid och medeltid (ca ) samt gotländska mynt (ca ). Stockholm. Malmer, Brita & Wiséhn, Ian 1982: Myntfynd från Östergötland, Landskapsinventeringen 1, Stockholm. Nurmi, Risto, Kallio-Seppä, Titta, Kuokkanen, Tiina & Ylimaunu, Timo 2009: Uuden ajan alun kuparikolikot Pohjois-Suomessa rahaa kuin roskaa? Ei kiveäkään kääntämättä, Juhlakirja Pentti Koivuselle, (toim.) Ikäheimo, Janne & Lipponen, Sanna. Tornio, Sarvas, Pekka 1967: De finska myntskatterna från 1700-talet, Nordisk numismatisk årsskrift 1967, Talvio, Tuukka 2002: Coins and coin Finds in Finland AD Iskos 12, Helsinki. 11

12 Varhainen poletti Helsingin Seurahuoneelta? Antti Vuori Tämän kirjoituksen aiheena on hiljattain Ruotsista löytynyt aiemmin julkaisematon isokokoinen yksipuolinen kuparipoletti, jossa on vain teksti SOCIETETSHUSET sekä arvomerkintä 5 (kuva 1). Tavoitteena on löytää tälle poletille tarkempi tunnistus sekä mahdollisuuksien mukaan myös ajoitus käyttäen apuna sekä tunnettuja tarjoilupoletteja että muita 1800-luvun loppupuolen ja 1900-luvun alun ravintoloihin ja ravintoloitsijoihin liittyviä tietoja. Seurahuone on vahvasti suomalainen ilmiö, mutta niitä on ollut myös Ruotsissa. 1 Tämän perusteella poletti voisi olla kummasta maasta hyvänsä. Seurahuoneita on Suomessa ollut myös erittäin runsaasti, Ringbom (1988) on väitöskirjaansa koonnut tietoja noin 120 suomalaisesta seurahuoneesta 2, mutta myös Ruotsista tunnetaan pitkälti toistakymmentä seurahuonetta. Onkin yllättävää, että huolimatta tästä suuresta lukumäärästä, vain harvoista seurahuoneilla käytetyistä tarjoilupoleteista löytyy tietoja. Varhaisimmat ruotsalaiset poletit aina 1900-luvun alkuvuosiin asti on luetteloitu suhteellisen kattavasti. Ruotsalaisista polettiluetteloista ei kuitenkaan löydy yhtään sikäläisen seurahuoneen nimissä valmistettua tai muutoin niihin liittyvää polettia. 3 Myöskään 1. SOCIETETSHUSET 5 / takasivu sileä, kuparia 29,5 mm, 4,7 g. viimeaikaisten merkittävien ruotsalaisten polettikokoelmien huutokaupoissa ei ole ollut mukana yhtään ruotsalaisen seurahuoneen nimissä valmistettua polettia. 4 Mahdollisesti tällaisten polettien puuttuminen johtuu siitä, että toisin kuin suomalaiset seurahuoneet, ruotsalaiset seurahuoneet olivat lähinnä vain (terveys)kylpylöiden varakkaille kesävieraille tarkoitettuja kokoontumistiloja. 5 Edellä esitetyn perusteella vaikuttaa todennäköiseltä, että kuvan 1 poletti ei ole ruotsalainen. Suomesta tunnetaan seurahuoneen nimissä valmistettuja poletteja varmuudella Tampereelta (T:FORS SOCIETETSHUS 1 MARK), Torniosta (SOCIETETSHUSET TORNEÅ 5) ja Viipurista (SOCIETETSHUSET WIBORG 5P, 20P ja 25P). Pelkästään merkinnällä SOCIETETSHUSET tunnetaan lisäksi tyylillisesti 1900-luvun alkuun sijoittuva 1 Ringbom 1988 sekä (viitattu ). 2 Tästä lukumäärästä puuttuu todennäköisesti vielä joitakin vaatimattomampia ja/tai vain vähän aikaa toimineita Seurahuoneita. 3 Carleson 2009, Carleson et al. 2012, Ehnbom 1975, Golabiewski Lannby & Wiséhn 2010, Stiernstedt 1872 ja 1877, Strokirk 1890 sekä Thelin NKU 2009 ja 2013 sekä MiSAB 2014, 2015 ja Lisäksi läpikäytyyn materiaaliin kuulu Svenska Pollettföreningenin huutokaupat N:o 1 6 ( ). 5 Ringbom 1988 sekä (viitattu ). 12

13 2. SOCIETETSHUSET 5 P / takasivu sileä (kohoreuna), Helsingin Seurahuone (?), messinkiä 25 mm. 3. A.B.S.H. 5P. / takasivu sileä, kuparia 25 mm. polettisarja, jonka nimellisarvot ulottuvat 5 pennistä (kuva 2) 20 markkaan. 6 Näiden polettien on perinteisesti arveltu olleen käytössä Helsingin Seurahuoneella. Lisäksi tunnetaan joitakin yksinkertaisia stanssaamalla valmistettuja poletteja, joissa arvomerkinnän ohella on joko merkintä A.B.S.H. (kuva 3) tai S.H. (kuva 4). Nämä voisivat olla jonkin tarkemmin määrittelemättömän seurahuoneen (societetshuset) tarjoilupoletteja, mutta asiasta ei ole mitään varmuutta. Seurahuoneen nimissä valmistettujen polettien ohella tunnetaan Suomesta myös joitakin sellaisia eri ravintoloitsijoiden nimissä valmistettuja tarjoilupoletteja, jotka ovat yhdistettävissä johonkin seurahuoneeseen. Tällaisia poletteja ovat valmistuttaneet ainakin Ernst Ax (Kotkan Seurahuone), Georg Naumann (Loviisan Seurahuone), Ida Pihlflückt (Hangon Seurahuone; kuva 5 7 ), Adolf Rothoff (Kokkolan Seurahuone), Adolf Törnberg (Oulunkylän Seurahuone; kuva 6) ja Carl Åström (Viipurin Seurahuone sekä Maarianhaminan Seurahuone). 8 Myös Nikolai Wahlgren, joka toimi Jyväskylässä Girsénin Vanha Seurahuone -nimisen ravintolan vuokraajana vuosina , 4. 5P. S.H. / takasivu sileä, kuparia 25 mm. 5. I.PIHLFLÜCKT 5 P. / 10 MARKKAA (5 p leima 10 mk yleispoletissa), kuparia 26 mm P ADOLF TÖRNBERG / takasivu sileä, kuparinikkeliä 20 mm (kuva 6 Reijo Mäkinen). 6 (viitattu ). 7 Kyseisen poletin etusivun alareunassa on syvennyksenä merkitykseltään epäselvä mahdollisesti vene/ laiva-aiheinen kuvio. Ida Pihlflücktin tiedetään toimineen ravintoloitsijana ainakin höyrylaiva Fredrik Wilhelmillä (Eteenpäin ). 8 Ekman, huutokauppa , kohde N:o 199, Hangö Bladet ja , Holmasto, huutokauppa , kohde N:o 170 sekä Vuori 2010, Vuori 2013 ja Vuori

14 on valmistuttanut omalla nimellään varustettuja poletteja. Todennäköisemmin tämä polettisarja, josta tunnetaan nimellisarvot 5P (kuva 7), 25P, 1M ja 10M, liittyy kuitenkin Jyväskylässä vuonna 1899 avattuun Hotelli Wahlgreniin. 9 Lisäksi Carl J. Zetterström, joka on valmistuttanut Sporrongilla ainakin kaksi erillistä polettisarjaa, liittyy välillisesti Hangon Seurahuoneeseen. Hän nimittäin toimi vuosina Hangossa hotelli Continentalin johtajana. 10 Tämä hotelli nimettiin vuonna 1905 Seurahuoneeksi. 11 Yksikään edellä kuvatuista seurahuoneiden tarjoilupoleteista ei tyylillisesti vastaa kuvan 1 polettia. Muiden suomalaisten tarjoilupolettien joukosta löytyy kuitenkin yksi tyyliltään ja mitoiltaan vastaava poletti. Tämä on helsinkiläisen Esplanadin Kappeli -ravintolan poletti nimellisarvolla 5 (kuva 8). Tässäkin poletissa on vain ravintolan nimi KAPELLET ja arvomerkintä 5. Periaatteessa se voisi Helsingin ohella olla peräisin myös Loviisan vuonna 1865 rakennetusta ja edelleen toimivasta Kappeliravintolasta. 12 Kyseisen poletin alkuperästä löytyy kuitenkin jo 1800-luvun lopulla julkaistu tieto. Strokirk (1890) esittelee nimittäin luettelossaan tunnistamattomina Kappelin poletit nimellisarvoilla 5 ja Hän kuitenkin toteaa, että nämä lienevät Esplanadin Kappelista Helsingistä ([N:o 16] Torde liksom N:o 12 tillhöra konditoriet Kapellet i Helsingforss esplanader). Tässä yhteydessä lienee syytä todeta, että myös Norrköpingistä tunnetaan vastaavantyyppinen isokokoinen kuparipoletti pelkästään 7. N.WAHLGREN 5P / takasivu sileä, kuparia 26 mm. 8. KAPELLET 5 / takasivu sileä, kuparia 29,5 mm, 4,8 g. tekstillä CENTRALHOTELLET ja arvomerkinnällä 5 (Ruotsin ohella samannimisiä hotelleita on toiminut myös Suomessa esimerkiksi Vaasassa ja Viipurissa). Kyseisen poletin alareunassa oleva ornamentti ja erityisesti arvomerkinnän numero 5 poikkeavat kuitenkin selvästi kuvien 1 ja 8 poleteista, joten sillä ei liene suoraa yhteyttä näihin kahteen. 14 Kuten edellä todetaan, on kuvan 8 Kappelin poletti ollut tunnettu jo vuonna Tämä viittaisi siihen, että myös kuvan 1 SOCIETETSHUSET -poletti olisi ajoitettavissa vuoden 1890 tienoille (1880-luvulle). Yleinen havainto onkin, että läpimitaltaan samanaikaisia käyttörahoja suuremmat (pieniarvoiset) poletit ovat pääosin suhteellisen varhaisia. Esimerkkinä tällaisista voidaan 9 Ringbom 1988, Ristiniemi Hangö , Vuori Hangö , Ringbom sekä historia/ (viitattu ). 13 Strokirk 1890, s. 166 N:o 12 5 ja N:o MiSAB 2016, kohde N:o

15 mainita G. A. Wicksrömin Kaisaniemen ravintolassa ( ) käyttämä poletti nimellisarvolla 5 (kuva 9) samoin kuin Carl Kämpin käytössä eri ravintoloissa ( ) ollut vastaavan arvoinen poletti (kuva 10). 15 Ruotsista puolestaan löytyy edustavana esimerkkinä tukholmalaisen Berns Salon -ravintolan poletit. 16 Tähän 1870-luvun alussa käyttöön otettuun polettisarjaan sisältyy suurikokoinen (29 mm) yksipuolinen kuparipoletti nimellisarvolla 5. Se muistuttaa tekstin sijoitte lua lukuun ottamatta läheisesti kuvien 1 ja 8 poletteja. Huomionarvoista on, että sarjaan sisältyy myös erittäin pienikokoinen (12 mm) messinkipoletti nimellisarvolla 10. Vastaavanlainen pienikokoinen messinkipoletti nimellisarvolla 10 sisältyy myös Kappelin polettisarjaan (kuva 11). Kuvien 1 ja 8 polettien samankaltaisuus herättää kysymyksen, voidaanko näiden polettien välille löytää myös jokin muu oletettuun ajankohtaan (1880-luku) liittyvä yhteys. Tällainen yhteys löytyykin yllättävän helposti, nimittäin ravintoloitsija, viinikauppias Anders Johan Johansson. 17 Helsingin kaupunginvaltuuston irtisanottua Kappelin ravintoloitsijan Onni Wetterhoffin vuokrasopimuksen marraskuussa 1879 siirtyivät vuokraoikeudet joulukuussa tarjouskilpailun voittaneelle Johanssonille mk vuosivuokralla runsaan viiden vuoden mittaiseksi kaudeksi asti. 18 Aiemmin Johanssonilla oli osoitteessa Pohjoisesplanadi 27 ollut myymälä nimellä Helsingfors Punsch- & Vinhandel. Johansson sai haltuunsa myös Helsingin Seurahuoneen alkaen, minkä vuoksi hän vuonna 9. G.A.WICKSTRÖM 5 / takasivu sileä (Ravintola Kaisaniemi), kuparia 27 mm. 10. CARL KÄMP H-FORS 5 / takasivu sileä, kuparia 28 mm. 11. KAPELLET 10 / takasivu sileä, messinkiä 13 mm myi Kappelin vuokraoikeudet ravintoloitsija Josef Wolontikselle. Seurahuoneesta Johansson vastasi aina kevääseen 1892 asti. Tämän jälkeen hän muutti takaisin Tukholmaan vastatakseen siellä Hotelli Rydbergin toiminnasta. 19 Johansson kuoli 56 vuoden iässä Yhteenvetona edellä esitetystä voidaan todeta, että kuvan 1 SOCIETETSHUSET -poletti on erittäin todennäköisesti ollut käytössä Helsingin Seurahuoneella 1880-luvulta 15 Vuori Golabiewski Lannby & Wiséhn 2010, N:o 3.A Mustonen 1990, Hirn Hufvudstadsbladet , ja Hirn 2007, Golabiewski Lannby & Wiséhn Hirn

16 alkaen. Se on ilmeisesti valmistettu ravintoloitsija A. J. Johanssonin aikana vuosien 1882 ja 1892 välillä. Johanssonin siirtyminen Tukholmaan vuonna 1892 selittää myös poletin päätymisen Ruotsiin. Kirjallisuus Carleson, Ulf 2009: Hotell- och restaurangpolletter från Stockholm. Teoksessa Auktion 117 (28 mars 2009) Anders Frösells pollettsamling. Uppsala: Numismatiska Klubben i Uppsala, Carleson, Ulf, Stam, Anders & Thelin, Bernt 2012: Valörpolletter från Sporrong. Svensk Pollettföreningens Småskrifter Nr. 1. Stockholm: Svenska Pollettföreningen. Ehnbom, Ingvar 1975: Svenska polletter genom tiderna. Malmö: Malmö Mynthandel AB. Golabiewski Lannby, Monica & Wiséhn, Ian 2010: Stockholms polletter Annorlunda pengar i fabrikörers och fattigas stad. Stockholm: Kungl. Myntkabinettet Sveriges Ekonomiska Museum. Hirn, Sven 2007: Huvia ja Herkkuja Helsinkiläistä hotelli- ja ravintolaelämää ennen itsenäisyyden aikaa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. MiSAB 2014: Samling Stam, Auktion 11, 17 maj Stockholm: Myntauktioner i Sverige AB. MiSAB 2015: Samling Lundberg 1, Auktion 14, 23 maj Stockholm: Myntauktioner i Sverige AB. MiSAB 2016: Samling Lundberg 2, Auktion 18, 21 maj Stockholm: Myntauktioner i Sverige AB. Mustonen, Pertti 1990: Ravintolaelämää Kulttuurikuvia, nostalgiaa, kulinarismia. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi. NKU 2009: Auktion 117, Anders Frösells pollettsamling, 28 mars Uppsala: Numismatiska Klubben i Uppsala. NKU 2013: Auktion 132, Pollett- och litteraturauktion med material ur Börje Rådströms samlingar, 25 maj Uppsala: Numismatiska Klubben i Uppsala. Ringbom, Åsa 1988: Societetshusen i storfurstendömet Finland. Finska Fornminnesföreningens Tidskrift 92. Helsingfors: Finska Fornminnesföreningen. Ristiniemi, Kurt 2005: Ravintoloitsija Nikolai Wahlgrénin perhe Jyväskylässä (päivitetty ). fi/~g621741/suku/wahlgren/nikolai.htm (viitattu ). Stiernstedt, August Wilhelm 1872: Beskrifning öfver Svenska kopparmynt och polletter. II. Polletter. Stockholm: P. A. Norstedt & Söner. Stiernstedt, August Wilhelm 1877: Tillägg till beskrifning öfver svenska polletter. Teoksessa Numismatiska Meddelanden IV. Stockholm: Svenska Numismatiska Föreningen, Strokirk, W. Th. 1890: Fortsättning af tillägget till Friherre Aug. Wilh. Stjernstedts år 1872 utgifna beskrifning öfver Svenska Polletter. Teoksessa Numismatiska Meddelanden XII. Stockholm: Svenska Numismatiska Föreningen, Thelin, Bernt 2014: Att spåra utgivare och beställare av polletter. Pollettbössan Nr 23: 2 3. Vuori, Antti 2010: Helsinkiläisten ravintoloitsijoiden poleteista. Numismaattinen Aikakauslehti 3/2010: Vuori, Antti 2012: Kellarimestari Carl J. Zetterströmin poletit - ruotsalaisia vai suomalaisia. Numismaattinen Aikakauslehti 2/2012, Vuori, Antti 2013: Ravintoloitsija Carl Åströmin poleteista. Numismaattinen Aikakauslehti 3/2013: Vuori, Antti 2016: Rothoffin ravintoloitsijasuvun poleteista. Numismaattinen Aikakauslehti 4/2016: Sanomalehtihaut on tehty käyttäen Kansalliskirjaston digitoitua aineistoa vuosilta (rajatussa käytössä 1911 ). Saatavissa: Seuraava numero Seuraava numero ilmestyy huhtikuun alkupuolella. Lehteen tarkoitettu aineisto pyydetään lähettämään Tuukka Talviolle helmikuun kuluessa, mieluiten sähköpostilla tuukka.talvio@ pp.inet.fi. Kirjoittajia pyydetään samalla ilmoittamaan, mikäli kirjoitusta ei saa myöhemmin julkaista sähköisessä muodossa yhdistyksen internetsivuilla. 16

17 Sodan ja rauhan rahat: Suomen erikoinen setelihistoria Antti Heinonen on tehnyt erinomaisen työn kirjoittaessaan itsenäisen Suomen rahahistorian alkuajasta. Teoksen kokoaminen on vaatinut valtavan pohjatyön eri arkistojen, asiakirjojen ja seteleiden parissa. Tietojen yhdistäminen on ollut hankalaa, koska sen aikaiset päättäjät eivät aina ole kertoneet päätösten syitä eikä kaikkia asioita ole dokumentoitu riittävästi. Antti Heinosella on onneksi ollut mahdollisuus päästä tutkimaan seteleitä ja niiden eri syntyvaiheita. Monet yksityiskohdat ja historialliset tapahtumat on selvitetty perinpohjaisesti. Teoksen sisältö antaa lukijalle erittäin hyödyllistä historiallista tietoa Suomen seteleistä ja siitä, miten politiikka ja päätöksenteko ovat vaikuttaneet setelistöön eri vaiheissa. Ajanjakso on Suomen historiassa merkittävä, sisältyyhän siihen sisällissota, lamavuodet ja toinen maailmansota. Kirjan kuvitus ja taitto on erittäin laadukas ja onnistunut. Lukuisat detaljit tuovat esiin kiinnostavia asioita Suomen Pankista ja asioista päättävistä henkilöistä. Teksti on helppolukuista. Se etenee kronologisesti ja tapahtumat esitellään yksityiskohtaisesti. Mielenkiintoisia aiheita ovat eri aikoina liikkeelle lasketut setelit ja muut maksuvälineet eri tahojen osalta. Liikkeelle laskijoina olivat yritykset ja kaupat. Asioihin jouduttiin puuttumaan hyvinkin nopeasti ja päätökset olivat sen mukaisia. Tarkka kirjanpito oli suureksi avuksi, kun päätettiin mitkä setelit olivat sisällissodan jälkeen lunastettavissa ja mitkä eivät kelvanneet lunastettaviksi. 17

18 Liikenteessä olevien seteleiden vähyyden poistamiseksi ja sekavan tilanteen korjaamiseksi seteleihin painettiin uutuutena Litt. tai Sarja II- merkintä. Laittomiksi julistettuihin seteleihin yritettiin tehdä lisäyksiä, poistaa tai muuttaa numeroita raaputtamalla tai värittämällä niitä eli rahaa väärennettiin monin tavoin. Kirjassa on kuvattu kaikki ajanjakson aikana liikkeelle lasketut seteli kuvineen, väreineen, tuntomerkkeineen, allekirjoituksineen, vesileimoineen, valmistusmäärineen eri vuosina ja kokonaismäärineen. Kirja on erittäin suuri apu keräilijälle, joka haluaa tarkistaa seteleiden tiedot nopeasti. Se sisältää laajan tietomäärän syistä, jotka ovat olleet seteleiden syntyhistorian takana. Kirja kuuluu ehdottomasti jokaisen numismaatikon kirjastoon. Loppuvuodesta 2016 ilmestyneen kirjan on kustantanut Suomen Pankki ja sen on painanut Edita Oy. Kirjan voi tilata tunnuksella ISBN Toivottavasti saisimme samanlaisen teoksen vielä suuriruhtinaskunnan ajan seteleistä. Hannu Kivistö Numismaattinen Aikakauslehti 2016: Sisällysluettelo Register Fagerholm, Bengt Kiinalainen kultahippu [seteli]. 1, 6 7. Järvi, Petteri Puheenjohtajan tervehdys. 1, 3 4. Järvi, Petteri & Oravisjärvi, Jani Suomen Numismaattinen Yhdistys Turun keskiaikaisilla markkinoilla. 3, 65. Mauritz Hallbergin kokoelma Vaasassa. 3, Mäkinen, Reijo Tampereen Paperi-ruukin lumppupoletit 1860/62. 3, Kaivohuoneen päivällispoletti. 3, 71. Ks. myös Vuori, Antti & Mäkinen Reijo Oravisjärvi, Jani Ks. Järvi, Petteri & Oravisjärvi, Jani Talvio, Tuukka Juhana III:n loistoraha. 1, 4. Numismatiikan historiaa Suomessa (1). 1, 8 9; (2), 2, 39 40; (3), 3, Sulttaanin mitali [Mehmet II]. 2, 40. Ajankohtaista. 2, Esitelmä Berliinissä [aiheena Carl Jahn]. 3, 67. Myös Aboa vetus et nova on netissä. 3, 70. Kungl. myntkabinettet muuttaa. 4, 112. Poletit ja pikkumitalit. 4, Salainen viesti vuoden 1964 markassa? 4, 113. Vuori, Antti Rothoffin ravintoloitsijasuvun poleteista. 4, Vuori, Antti & Mäkinen, Reijo Täydentäviä tietoja suomalaisista puhelinpoleteista. 2, Uutisia ja tiedonantoja Klaus Selinheimo Suomen Numismaattisen Yhdistyksen kunniajäseneksi. 1, 5. Kutsu Suomen Numismaattisen Yhdistyksen kevätkokoukseen. 2, 35. Kutsu Suomen Numismaattisen Yhdistyksen syyskokoukseen. 4, 101. Kansikuva [Rahakammio sata vuotta sitten]. 4,

19 Huutokauppa 402 Auktion 402. H U U T O K A U P P A Suomen Numismaattinen Yhdistys r.y. järjestää huutokaupan lauantaina 18. päivänä helmikuuta 2017 klo Balderin salissa, Aleksanterinkatu 12 A, Helsinki. Huutokauppakohteet ovat nähtävänä klo alkaen. Kahvio on auki tilaisuuden aikana. A U K T I O N Numismatiska Föreningen i Finland håller auktion lördagen den 18 februari 2017 kl. 12 i Balders sal, Alexandersgatan 12 A, Helsingfors. Objekten finns till påseende från kl Kaféet är öppet Aleksanterinkatu 12 A, A U C T I O N The auction of the Finnish Numismatic Society will be held on saturday the 18th of February The auction will start at 12 o`clock precisely at address Aleksanterinkatu 12 A, Helsinki. The items are displayed for inspection from am. Café will be open during the auction. T E R V E T U L O A V Ä L K O M M E N - W E L C O M E 19

20

21

22

23

24

25

26

27

28

29

30

31

32

33

34

35

36

37

38

39

40

41

42

43

44

45

46

47

48

49

50

51

52

53

54

55

56

57

58

59

60

61

62

63

64

65

66

67

68 Kirjalliset tarjoukset toimitetaan huutokaupanhoitajalle klo mennessä osoitteella: Skriftliga anbud, som skall vara hos auktionsförrättaren senast den 16 februari kl.18 sändes under adress: Mailed bids should arrive by the 16th of February at 6 PM Finnish time to our address: SNY Juha Halén Mechelininkatu 15 B Helsinki auctions@snynumis.fi Puhelin Telefon / Från utlandet / international Fax Fax / Från utlandet / international Tavattavissa / Anträffbar arkisin / vardagar klo / kl Hyvät yhdistyksen jäsenet Huutokaupassa luovutamme kohteet kassalta vain maksusuoritusta vastaan. Kohteet, jotka halutaan maksaa huutokauppapäivää myöhemmin, voidaan noutaa toimistostamme suoritettua laskua vastaan. On myös huomattava, että kotimaisen vakuutetun postin maksimiarvo on tänä vuonna enää 2000, ja sitä arvokkaammat kohteet on lunastettava huutokauppapaikalla tai myöhemmin toimistolta. Bästa medlemmar Innan objekten kan överlämnas från kassan, de skall vara betalade. Objekt, som önskas betala senare än auktionsdagen, kan hämtas från kontoret mot betalningsbevis. Assurerade försändelser i Finland har numera ett maximibelopp på Objekten som har högre värde än detta måste hämtas från auktionsplatsen eller kontoret. Dear members of the society Before lots are handed to buyers they must be payed to full amount. If you wish to settle the invoice later than the auction day, the lots may be obtained from our premises showing a settled invoice..,.

69 Luettelossa mainitut hinnat ovat lähtöhintoja. Huomioi 16 %:n (sis. alv) ostajanmaksu saavutettuun hintaan! De i listan angivna priserna är minimipriser i euro. Observera, att 16 % (inkl. mvs) tillkommer på klubbat pris! Prices shown are starting prices in euro. Please note that 16 % (incl. VAT) will be added to the prices realized! MINIMIKOROTUKSET MINIMIFÖRHÖJNINGAR MINIMUM INCREASES = = = = = 20 Kirjallisten tarjousten tulee noudattaa tätä asteikkoa. Skriftliga anbud bör iaktaga motsvarande intervaller. Mailed bids should be written according to this scale. KUNTOLUOKITUS KVALITETSBETECKNINGAR GRADES OF PRESERVATION 00 Kiiltolyönti / Spegelglans / Proof 0 Virheetön, täysin leimakiiltoinen / Felfritt exemplar med stämpelglans / Faultless and uncirculated Virheetön, ei pienintäkään taitosta / Felfritt helt utan vikningar / Faultless without folds 01 Ei kulumisen jälkiä, pinta ehjä, leimakiiltoinen, mutta raha voi olla tummunut / Inga spår av förslitning, ytan oskadd med stämpelglans, men möjligen med mörk ton / No traces of wear, surface undamaged but the coin may possibly be darkly toned Kerran taitettu, puhdas paperi / En vikning, sedelpappret rent / Paper as new but with one fold 1+ Korkeimmissa kohdissa hyvin pieniä käsittelyn jälkiä, muuten yksityiskohdat terävät / Trots små spår av hantering detaljernas skärpa oförändrad / Minimal traces of wear only in the highest details Kahdesti taitettu, paperi vielä kova / Två vikningar, sedelpappret ännu friskt / Folded two times, paper still remainds new 1 Tasaisesti kulunut korkeimmista kohdista, lähes kaikki yksityiskohdat selvät / Jämnt förslitet, nästan alla detaljer tydliga / Even wear over the highest parts, most details clear Useammin taitettu, paperi vielä ehjä, mutta pehmeähkö / Flera vikningar, pappret felfritt men börjar mjukna / More folds, paper smooth but undamaged 1? Kulunut, yksityiskohdat epäselvät / Förslitet, detaljer otydliga / Weared, details start to wanish Useita taitoksia, keskellä usein reikä, repeytymiä, paperi pehmeä / Många vikningar, pappret mjukt med ev. hål, riss osv. / Many folds, paper soft, often with a central hole 2 Huomattavan kulunut, teksti pääosin vielä luettavissa / Kraftigt förslitet, texten ännu läsbar A poor example but text still visible for the most part Repaleinen tai paloja puuttuu, likainen / En trasig och smutsig sedel, delar kanske fallit bort / Teared and untidy, even small parts missing ****************************************************************** Kohteet seuraavaan huutokauppaan on toimitettava huutokaupanhoitajalle mennessä. Objekten till följande auktion den 22 april 2017 bör inlämnas till auktionsförrättaren senast den 10 mars Objects intended to be sold at the following auction the 22nd of February 2017 should be commissioned by the 10th of March 2017.

70 Suomen Numismaattinen Yhdistys ry Tulosluettelo - HUUTOKAUPPA n:o

71

72

73 YLEISIMMÄT LYHENTEET NÅGRA FÖRKORTNINGAR I KATALOGTEXTEN A LIST OF COMMON ABBREVIATIONS hom hometta ärg verdigris p.hom pientä hometta lätt ärgad slight verdigris hp homepiste ärgfläck a spot of verdigris php pieni homepiste liten ärgfläck small spot of verdigris hpä homepisteitä små ärgfläckar small spots of v. ij iskujälki ett hack a nick (one) ijä iskujälkiä flera hack nicks pij pieni iskujälki litet hack a minor nick (one) pijä pieniä iskujälkiä flera små hack minor nicks epij erittäin pieni iskujälki mycket litet hack a very small nick epijä erittäin pieniä iskujälkiä flera mycket små hack very small nicks läik läikkä fläck a spot p.läik pieni läikkä liten fläck a minor spot ep.läik. erittäin pieni läikkä obetydlig fläck unsignificant spot mv metallivika metallfel planchet defect pmv pieni metallivika litet metallfel minor planchet defect epmv erittäin pieni metallivika synnerligen litet metallfel very small planchet d. n naarmu repa a scratch na naarmuja flera repor scratches pn pieni naarmu liten repa a minor scratch pna pieniä naarmuja flera små repor minor scratches hn hiusnaarmu lätt repa unsignificant scratch hna hiusnaarmuja lätt repad hairlined puhd puhdistettu rengjord cleaned l.puhd lievästi puhdistettu något rengjord slightly cleaned el.puhd erittäin lievästi puhdistettu mycket lätt rengjord very slightly cleaned tumm tummunut mörk patina tarnished l.tumm lievästi tummunut mörk ton toned el. tumm erittäin lievästi tummunut lätt mörkaktig ton slightly toned ptsjä painontasausjälkiä viktjusteringsmärken marks of weight adjustment p.ptsjä pieniä painontasausjälkiä små viktjusteringsmärken small marks of weight adjustment rep repeytymä en riss a tear p.rep pieni repeytymä en liten riss a small tear repä repeytymiä riven torn p. repä pieniä repeytymiä lätt riven slightly torn riipp riippunut varit hängd has been mounted rv reunavika ett kanthack an edge nick (one) rva reunavikoja flera kanthack edge nicks prv pieni reunavika ett litet kanthack a minor edge nick prva pieniä reunavikoja flera små kanthack minor edge nicks eprv erittäin pieni reunavika obetydligt kanthack unsignific. edge nick eprva erittäin pieniä reunavikoja flera obetydliga kanthack unsignific. edge nic

74 HUUTOKAUPPAKOHTEISIIN LIITTYVÄÄ KIRJALLISUUTTA REFERENSLITTERATUR BOOKS OF REFERENCE And Andolenko Badges of Imperial Russia B Boström Suomen muistorahat I ja II Bit (2003) Br Brekke The Copper Coinage of Imperial Russia Cr Crawford Roman Republican Coinage Dav Davenport European Crowns and Talers Diakov Diakov Russian Coins of Peter the Great Part 1- Part 2, Russian Coins of Catherine I and Peter II, Russian Coins of Anna and Ioann III, Russian Coins of Elizabeth I and Peter III, Russian Coins of Catherine II Medals of the Russian Empire Part 1 Part 6 EB Borg Suomessa käytetyt rahat F Friedberg Gold Coins of the World G-K, aa aa Gum Gumovski Handbuch der polnischen Numismatik Haljak¹ Haljak Livonian coins XIII-XVIII century. Part I. Feudal states (2010) Haljak² Haljak Livonian coins XIII-XVIII century. Part II. Kingdoms (2011) Kaipainen Kaipainen Vapaa Suomi. Suojeluskunta- ja Lottamerkit kertovat Kl Klenau Europäische Orden KM Krause-Mishler Standard Catalogue of World Coins Kopicki Kopicki Ilustrowany skorowidz pieniedzy polskich L Laitakari Suomen mitalit LL Lagerqvist Svenska mynt under vikingatid och medeltid M P Passi Ilmiö mitalitaide luvulla valetut suomalaiset mitalit P Pick World Paper Money Pas Pasanen Tilapäiset maksuvälineet Suomessa RIC R.I.C. Roman Imperial Coins RSC Seaby Roman Silver Coins S GIC Sear Greek Imperial Coins S Sear Roman, Greek, Byzantine Coins Saarni Saarni Suomen vapaussota 1918, merkit ja tunnukset SB Ahlström ym. Sveriges besittningsmynt (1980) SM Ahlström ym. Sveriges Mynt SNY SNY Keräilijän opas, Suomen rahat arviohintoineen 2008 Sp Spasski The Russian Monetary System Spink Spink Standard Catalogue of British Coins. Coins of England and the United Kingdom, 46 th edition 2011 SS Wallén Sveriges sedlar Tetri Tetri Kunniamerkkikirja Ti Tiainen Suomen kunniamerkit (2010) Tingström Tingström Plate Money Uzd Uzdenikov Russian Coins (1992) Wer Werlich Russian Orders, Decorations and Medals Werl Werlich Jettons of Imperial Russia Vih Vihonen Suomen rahat ja varianttikuvasto no 2 Wr Wrede Finlands utmärkelsetecken Y Yeoman A Catalogue of Modern World Coins

75

76

77

78

79

80

81

82

83

84

85 YHDISTYKSEN MATKA TUKHOLMAAN Yhdistys vierailee Tukholman Kuninkaallisen Rahakabinetin näyttelyissä perjantaina 17.3., jonka jälkeen vieraillaan kuninkaan linnassa Ruotsin ritarikuntien kanslian näyttelyssä ritarikuntien intendentti Tom C. Bergrothin opastuksella. Ohjelma: Lähtö Viking Linen terminaalista (Helsinki, Katajanokka) torstaina klo 17:30. Saapuminen Tukholmaan perjantaina klo 10 paikallista aikaa josta yhteiskuljetus museoon laivan saavuttua Tukholman. Museossa on opastus. Lounas noin 13:00-13:50. Ruotsin ritarikuntien kanslian näyttelyyn tutustuminen alkaen klo 14:00. Paluu laivalle noin klo 15:15. Saapuminen Helsinkiin lauantaina klo 10:00. Retken hinta: 119 euroa henkilöltä. Hintaan sisältyy A-hytti, bussikuljetukset Tukholmassa, sisäänpääsy museoihin, opastukset sekä illallinen. Tiedustelut ja ilmoittautumiset toiminnanjohtaja Marko Saloselle mennessä Matkalle mahtuu mukaan enintään 15 jäsentä.

86

87 31

88 Etsimme jatkuvasti rahoja, mitaleita tai kunniamerkkejä myytäväksi huutokauppoihimme. Voit jättää rahoja, mitaleita tai kunniamerkkejä Suomen Numismaattiselle Yhdistykselle myyntiin edullisesti. Provisiomme on ainoastaan 10 % myyntisummasta ja 4 rivimaksu. Kuvattavista kohteista emme peri erillistä korvausta. Huutokaupat 4 kertaa vuodessa Balderin Salissa Senaatintorin varrella Helsingissä. Lisäksi nettihuutokauppoja useita kertoja vuodessa. Jatkuva sisäänjättö, ota yhteyttä niin sovitaan tapaamisesta sinulle sopivana ajankohtana. Samalla voit selvittää maksutta kohteesi arvon. Olemme Pohjoismaiden suurin toimija sekä alan paras asiantuntija jo yli 100 vuoden kokemuksella. Huutokauppojemme kautta tavoitat suuren ja kansainvälisen ostajakunnan. We are searching lots for our auctions Sell your coins, bank notes, medals and honours in Finnish Numismatic Society s auctions. Commission in our sales is only 10 % from the hammer price + 4 fee for each lot. We don t charge more for photographed lots in our magazine. The auctions are held 4 times a year in Balderin Sali, in Aleksanterinkatu Helsinki. You can leave your numismatic objects to us any time. Just book an appointment with our auction manager. At the same time you get a good valuation for your collectibles. Our customer base is large, international and experienced. We are the largest numismatic society in the Nordic Countries and have been working in the field for 100 years. Lisätietoja/information Marko Salonen Toiminnanjohtaja auctions@snynumis.fi