NUMISMAATTINEN AIKAKAUSLEHTI Finsk numismatisk tidskrift

Transkriptio

1 NUMISMAATTINEN AIKAKAUSLEHTI Finsk numismatisk tidskrift Maunu Eerikinpojan raha Turun aarteesta vuodelta 1851 (lähemmin s. 83). Syyskuu 3/2018 Sysmän hopealöytö Fagervikin polettien ajoitus Ruotsin yhdistys kokoontui Turussa Hannu Sarkkinen in memoriam 408. huutokauppa Balderin salissa 15.9.

2 SUOMEN NUMISMAATTINEN YHDISTYS NUMISMATISKA FÖRENINGEN I FINLAND ry perustettu 1914 YHTEYSTIEDOT Mechelininkatu 15 B 47, Helsinki Huutokauppa-asiat auctions@snynumis.fi HALLITUS JA TOIMIHENKILÖT STYRELSEN OCH FUNKTIONÄRERNA Puheenjohtaja Petteri Järvi Varapuheenjohtaja Juha Hyötyläinen Sihteeri Frida Ehrnsten Varainhoitaja Timo Helle Jäsenet Frida Ehrnsten Timo Helle Juha Hyötyläinen Yrjö Hyötyniemi Jyrki Muona Jani Oravisjärvi KERHOT Antiikki Pekka Kemppinen Kunniamerkit Tuomas Hyrsky Setelit Antti Heinonen Seniorit Yrjö Hyötyniemi Kerhojen kokoukset alkavat klo ja ne pidetään yhdistyksen huoneistossa. Huutokaupanhoitaja Juha Halén NUMISMAATTINEN AIKAKAUSLEHTI TOIMITUS Tuukka Talvio (vast.) ja Yrjö Hyötyniemi ISSN Painos kappaletta. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Tilaushinta sisältyy jäsenmaksuun. LEHDEN ILMOITUSHINNAT 1/1 sivu 250, 1/2 sivua 125 Takakansi auctions@snynumis.fi Toiminnanjohtaja Marko Salonen auctions@snynumis.fi KIRJALLISET TARJOUKSET HUUTOKAUPPAAN (huutokauppaviikon to klo 18 mennessä) sähköpostilla auctions@snynumis.fi puhelimitse tai kirjeitse Mechelininkatu 15 B 47, Hki YHDISTYKSEN PANKKITILIT THE BANK ACCOUNTS OF THE SOCIETY Huutokaupat Auctions FI / OKOYFIHH Jäsenmaksut Membership fees FI / DABAFIHH Muut maksut Other payments FI / NDEAFIHH Muistathan käydä yhdistyksen internet-sivuilla: OHJELMAA PROGRAM Seniorikerho: suomalaiset väärennökset Setelikerho: Saksan inflaatiosetelit 1920-luvulla Antiikin kerho: keräilijä G. Verres HUUTOKAUPAT AUCTIONS Helsinki SNY Helsinki SNY

3 Numismaattinen Yhdistys on Sysmän hopealöydön kulttuurikummi Jani Oravisjärvi Sysmän keskiaikaisen kirkon ympäristöstä tuli syyskuussa 2017 esille metallinetsinharrastajan tekemä harvinainen hopealöytö. Sitä pidettiin aluksi tavallisena myöhäisrautakautisena hopeakätkönä (Itä-Häme ). Löydön todellinen luonne paljastui vasta, kun valokuvat rahoista saatiin nähtäväksi rahakammioon. Löytöön kuuluu yhteensä 31 hopearahaa, joista 7 on dirhemeitä, 11 mahdollisesti kotimaisia dirhemijäljitelmiä, 1 Volgan bulgaarien dirhemijäljitelmä, 9 bysanttilaisten rahojen kotimaista jäljitelmää, 1 aito bysanttilainen hopearaha sekä 2 korubrakteaattia. Löydön vanhimmat rahat, dirhemit, ovat 900-luvun alkupuolelta ja bysanttilaisten rahojen jäljitelmät noin sata vuotta näitä nuorempia. Rahojen ohella löytökokonaisuuteen kuuluu hopeinen solki, sormuksia, hopea- ja ristiriipus sekä hopeaspiraaleja (kuva 1). Kaikki rahat ja hopeariipus ovat olleet kiinni kaulanauhassa kiinnityslenkeillä. Löydöstä puuttuvat länsimaiset (anglosaksiset ja saksalaiset) rahat, jotka olivat halkaisijaltaan pienempiä. Näitä rahoja tunnettaan Sysmästä muista löydöistä, joten kaulakoruun on ilmeisesti tarkoituksella valittu mahdollisimman suurikokoisia rahoja. Poikkeuksellisen merkittäväksi löydön tekee sekä koruina olleiden rahojen että kotimaisten jäljitelmien suuri lukumäärä. Mukana löydössä on useita ennestään tuntemattomia rahojen kotimaisia jäljitelmiä. Rahoista on parhaillaan tekeillä yksityiskohtaisempi artikkeli. Merkittävin ennestään tuntemattomista jäljitelmistä on Bysantin keisari Kuva 1. Sysmän hopealöytö kokonaisuudessaan. Kuva: Ilari Järvinen / Museovirasto. Mikael V:n ( ) harvinaiseen kultarahaan (histamenon nomisma) pohjautuva kotimainen jäljitelmä (kuva 2). Samaa rahaa on jäljitelty Tanskassa Sven Estridsenin ( ) aika na, mutta tanskalaiset jäljitelmät (Hauberg 7) eroavat monin tavoin sekä alkuperäisistä rahoista että nyt löydetystä jäljitelmästä. Kor keasta hopeapitoisuudesta huolimatta käytännössä kaikki rahat tarvitsivat konservointia. Valtaosa rahoista oli kovettuneen maa-aineksen peitossa, eivätkä kaikki rahat olleet tunnistettavissa edes röntgenkuvista (kuva 2). 71

4 Metallinetsimillä tehtyjen maalöytöjen konservointiin ei Museovirastossa ole budjetoitu varoja. 1 Loppuvuodesta 2018 löytö tuotiin SNY:n hallituksen tietoisuuteen, joka valitsi löydön yksimielisesti kulttuurikummikohteekseen sen numismaattisen merkittävyyden ja ainutlaatuisuuden vuoksi. Yhdistykseltä saatu taloudellinen tuki mahdollisti esineiden neljä kuukautta kestäneen konservoinnin sekä löytökokonaisuuden esillepanon. Sysmän keskiaikaisen kirkon ympäristöstä tunnetaan runsaasti rautakautisia muinaisjäännöksiä, 2 kuten asuinpaikkoja, kalmistoja ja uhrikiviä. Löytöpaikalta ja sen läheisyydestä oli aiemminkin löydetty myöhäisrautakautisia rahoja. Alueelle on todennäköisesti syntynyt kylämäistä asutusta jo rautakauden lopulla. Sysmän hopealöytöä koskevia tutkimuksia ja konservointia tarkastellaan yksityiskohtaisemmin Ylen Kulttuuri cocktailin lyhytdokumentissa Löytynyt: hopea-aarre, joka on nähtävissä sekä näyttelyssä että YLE:n Areenassa. Hopealöytö on esillä Kansallismuseon Esihistoria -näyttelyssä lokakuun loppuun asti. Tämän jälkeen löytö siirtyy näytteille Hämeen linnaan. Lisätietoja Laaksonen, Teemu. Yhtäkkiä kiven alta alkoi valua 1000 vuotta vanhoja rahoja Sysmästä löytyi erikoinen hopea-aarre. Yle, Kulttuuricocktail verkkosivusto. Julkaistu Luettavissa: Viuhko, Ari. Rautakautinen hopeakätkö löytyi pellosta Sysmässä. Itä-Häme Luettavissa: art Kuva 2. Bysanttilaiseen Mikael V:n kultarahan pohjautuva kotimainen jäljitelmä. Ylinnä raha ennen konservointia, keskellä röntgenkuvat ja alinna raha konservoinnin jälkeen. Kuvat: Anna Hyppönen (ennen konservointia), Piia Klaavu (röntgenkuvat) ja Ilari Järvinen Museovirasto/ Kansallismuseo. 1 Arkeologisissa kaivaustutkimuksissa tutkimusluvan saamisen edellytyksenä on konservointikulujen laskeminen mukaan kaivausbudjettiin. 2 Kiinteät muinaisjäännökset on suojeltu muinaismuistolailla (295/1963). 72

5 Fagervikin ruukin polettien ajoituksesta Dan Carlberg Nils J. Lindberg julkaisi teoksessa Rahojen parissa (2004) erittäin ansiokkaan luettelon suomalaisten ruukkien poleteista. Vanhimmat siinä kuvatuista poleteista ovat Mustion (Svartå) ruukista (kuva 1 tässä esimerkkinä useista erilaisista polettityypeistä). Mustion poletit on kaikki valmistettu viimeistään vuonna Lindbergin mukaan ne ovat siten ainoat suomalaiset ruukinpoletit ajalta ennen Haminan rauhaa 1809, jolloin Suomi oli vielä osa Ruotsia. Vanhimpiin suomalaisiin ruukinpoletteihin kuuluvat myös Fagervikin ruukin poletit (kuva 2 perustyyppi ). Näiden polettien etusivulla on kirjaimet FW monogrammina ja takasivulla teksti I. / STIG. KOL. ja tämän alla vene (Uudenmaan vaakuna). Kummankin puolen reunassa on pistekehys. Tämä hiilipoletti näyttäisi olleen laajalti käytössä, sillä sitä tunnetaan sekä erilaisilla kirjainstanssauksilla että esimerkiksi polettiin painetuilla pisteillä [1 4 kuoppaa ]. Eri varianttien käyttöpaikoista ei nykyään ole täyttä varmuutta. Fagervikin polettien ajoituksen osalta Lindberg viittaa Ian Wiséhnin tutkimukseen kirjainpunssien tyylistä. Sen perusteella poletit voisivat olla 1820-luvulta. Kuninkaallisessa kirjastossa (Kungliga Biblioteket) Tukholmassa säilytetään viinikauppias ja keräilijä Daniel Georg Nescherin ( ) laatimaa luetteloa hänen omasta vaikuttavasta polettikokoelmastaan. Luettelo 1. Mustion (Svartå) ruukki 1801, 1 lästi hiiltä. Kuparia, noin 34 mm. 2. Fagervikin ruukki, 1 stig hiiltä. Kuparia, noin mm (kuva Magnus Wijk). on laadittu vuonna 1806 ja sen esipuheessa Nescher kuvaa itseään edelläkävijäksi ruotsalaisten ruukinpolettien luetteloinnissa. Luettelo on yksityiskohtainen ja kirjoitettu hienolla käsialalla lähes kolme neljännesvuosisataa ennen kuin Stiernstedtin referenssiteos ruotsalaisista poleteista julkaistiin vuonna Nescherin työtä voikin hyvällä syyllä pitää alallaan uraauurtavana. Nescherin polettiluettelon lopussa on kuvattu tunnistamattomia poletteja. Näiden joukossa on yksi Fagervikin poletti (kuva 3). 3. Nescherin kirjaus (1806) tunnistamattomasta Fagervikin ruukin poletista kirjainstanssauksella H. 73

6 Myöskään Stiernstedt (Sti 259:4) ei kyennyt tunnistamaan tätä kaunista polettia. Nescherin luettelon vuonna 1806 kirjattujen tietojen perusteella Fagervikin polettien ajoitus tarkentuu aiempaa varhaisemmaksi. Uusien tietojen perusteella voidaan myös todeta, että Mustion poletit eivät ole ainoita suomalaisia ruukinpoletteja, jotka ovat olleet käytössä Suomen ollessa vielä osa Ruotsin valtakuntaa. Ruotsista kääntänyt Antti Vuori Kirjallisuus Lindberg, Nils J. 2004: En kartläggning av brukspolletter i Finland. Teoksessa Rahojen parissa: Suomen Numismaattinen Yhdistys Toim. Tuukka Talvio. Helsinki: Suomen Numismaattisen Yhdistys, Nescher, Daniel Georg 1806: Beskrifning öfwer Enskilde Swenske Personers samt flere till Swerige hörande Utlänningars Skåde-Penningar Handskrift i Kungl. Biblioteket, upprättad år 1806, D. 201:1-3. Stiernstedt, August Wilhelm 1872: Beskrifning öfver svenska kopparmynt och polletter. II. Polletter. Stockholm: P. A. Nordstedt & söner. Kosso Löysin kätköistäni sanomalehtileikkeen (HS ), jonka otsikkona oli Viikon sana: Kosso. Siinä Tampereen yliopiston silloinen suomen kielen professori Heikki Paunonen esitteli yhden sanan tekeillä olleesta Stadin slangin suursanakirjastaan (Tsennaaks stadii ) (2002). Kosso (kossa, kossu) on Paunosen mukaan vanhimpia rahaa tarkoittavia slangisanoja Helsingissä. Sen jäljet johtavat Tukholman alamaailmaan: jo 1800-luvulla Tukholman rikollisten kielessä tavattiin rahaa tarkoittavat sanat kos, kosing(ar), kova, jotka olivat alkuaan peräisin mustalaisten ja länsigöötalaisten [?] kulkukauppiaiden salakielestä. Tässä kohtaa numismatiikkaa ja ruotsin kieltä tunteva lukija protestoi: kova(n) oli aikanaan yleisesti tunnettu, arkikieliseksi määritelty ruotsin sana, jonka esiintymisiä Svenska Akademiens ordbok on kirjannut vuosien 1850 ja 1930 väliltä. Esimerkiksi lehtimies Emil Norlander ( ) ei mitenkään kuvannut erityisesti laitapuolen kulkijoiden elämää, kun hän kirjoitti kupletin, jossa sanotaan: Kovan är ej gjord att spara kovan den skall rulla bara. / Kovan kommer, kovan går / lycklig den som kovan får. Kyseessä on yksinkertaisesti suomen sana kova, jota aikanaan käytettiin specien vastineena tarkoittamassa täysipitoisesta hopeasta tai kullasta lyötyä rahaa. Ruotsin seteleissä oli vuodesta 1747 alkaen arvomerkintä myös suomeksi, ja pienemmissä seteleissä se säilyi vuoteen Suuremmista seteleistä se jäi pois, kun setelien tyypit 1830-luvulta alkaen asteittain uusittiin. Varhaisemman 1700-luvun kiinteäarvoiset setelit olivat kuparikatteisia, mutta kun vuoden 1776 rahanuudistuksen jälkeen alettiin laskea liikkeeseen hopeakatteisia specie-seteleitä, niiden tyypillinen kirjoitus oli Kaxi Kowaa Riikin Daleria. Ruotsalaisille outo sana jäi mieleen, ja pian se alkoi elää omaa elämäänsä. Suomessa kovasta tuli kosso. Paunonen arvelee kosson kadonneen Helsingin slangista 1920-luvulla. T. T. 74

7 Ruotsin numismaattinen yhdistys kokoontui Turussa Jan-Olof Björk Osanottajat: (eturivi) Lennart Castenhag, Lars Eriksson, Roger Svensson, Petteri Järvi, Frida Ehrnsten, Jan-Olof Björk, Andreas Westermark, Juha Hyötyläinen; (takarivi) Ingemar Svensson, Jyrki Muona, Roland Falkensson, Ronny Jansson, Erik Lie, Curt Ekström. Kuva: Ulf Lannby. Ruotsin yhdistys (SNF) päätti tällä kertaa pitää vuosikokouksensa Turussa. Suosimme kiinnostavia kokouspaikkoja, jotka liittyvät numismatiikkaan, esimerkiksi kaupunkeja, joissa joskus on lyöty rahaa. Muistamme mm. kokoukset Göteborgissa 2003, Uppsalassa 2010, Gripsholmissa 2012 ja Norrköpingissä Myös kokous Vetlandassa 2013 oli suosittu. Se liittyi tietenkin läheiseen Ädelforsin kultakaivokseen, jonka metallista ajoittain lyötiin Smålannin vaakunalla varustettuja dukaatteja. Oli useita syitä, miksi vuoden 2018 kokouspaikaksi valittiin Turku. Yksi oli, että Turku oli valtakunnan entisen itäosan suurin kaupunki, jossa keskiajalla ja Kustaa I:n hallituskaudella oli ruotsalainen rahapaja. Mutta oli muitakin hyviä syitä. Yhdistyksen hallitus on jo jonkin aikaa pyrkinyt syventämään yhteistyötä Suomen Numismaattisen Yhdistyksen kanssa. Niinpä pieni joukko kiinnostuneita tapasi Tukholman Stadsgårdenissa Amorella-aluksen luona. Saavuttuamme Turkuun kohtasimme kaupungin parhaimmillaan, loistavan kauniissa alkukesän säässä. Petteri Järvi Suomen yhdistyksestä oli tietenkin meitä vastassa. Kun olimme kirjautuneet hotelliin, siirryimme yhdessä Turun linnaan, missä kokous ja muut tilaisuudet pidettiin. Ensimmäisenä oli ohjelmassa opastettu vierailu reformaation 500-vuotismuiston 75

8 (2017) johdosta järjestettyyn näyttelyyn. Se oli nykyiseen tyyliin pimeissä tiloissa, sillä nykyajan näyttelyarkkitehdit näyttävät säännöstään suosivan pimeitä huoneita ja saleja. Näin oli asia myös mm. Ruotsin entisessä Rahakammiossa Tukholman Slottsbackenilla. Kirjoittaja ymmärtää, että halutaan luoda miljöö, jossa näyttelyvieraan on pakko keskittyä siihen, mitä toivotaan, ilman häiritseviä tekijöitä, kuten valoa antavat ikkunat, joista näkee ulos Toisena oli ohjelmassa kuitenkin vierailu tiloissa, joista oli näkymä linnanpihalle. Sellaisiin tiloihin on nimittäin sijoitettu museon Raha- ja mitalikabinetti. Sitä hoitaa Turun museokeskuksessa amanuenssi Tom C. Bergroth, joka myös on hyvin tuttu ruotsalaisille numismaatikoille. Hän tunsi aineiston kuin vain harvat. Näytteillä olevat mitalit, riittävän monta mutta silti vain pieni osa kokoelmasta, esiteltiin pääosin ja systemaattisesti. Kun siiryimme katsomaan museon hyvin näyttävää kunniamerkkikokoelmaa, oppaamme asian tuntemus pääsi täysin oikeuksiinsa. Suuressa vitriinissä olevat merkit oli järjestetty siten, että eri ritarikunnat olivat ikään kuin x-akselilla ja niiden arvoasteet, ritari, komentaja jne., olivat y-akselilla. Näin oli tavallaan luotu kaksiulotteinen kuva ritarikuntajärjestelmästä. Rahoja oli mahdollisuus tutkia omin päin, ja allekirjoittanut saattoi todeta, että kokoelma on hyvin laaja ja hyväkuntoinen. Näyttelyssä ovat edustettuna sekä Ruotsin keskiaikainen että vuoden 1521 jälkeinen uudempi rahanlyönti. Halusimme luonnollisesti kuulla, kuinka hyvä kokoelma on Turun rahojen osalta. Useimmat keskiaikaiset rahatyypit ovat mukana, joskin kaikkein harvinaisimmat aurrot puuttuvat. Näytteillä on kaksi Kustaa I:n Turun-markkaa, vuosilta 1556 och 1557, nelijakoisen vaakunakilven kera. Saimme kuulla, ettei museon kokoelmassa ole enempiä Kustaan Turun-rahoja. Ennen ensimmäisen päivän lounasta vuosikokouksen osanottajat joutuivat osallistumaan pieneen kuntokokeeseen. Piti nousta jyrkkiä portaita Eteläiseen saliin linnan ylemmissä tiloissa. Sen jälkeen seurannut iltapäivä omistettiin kokonaan yhdistystoiminnalle. Aluksi oli vuosikokoushuutokauppa, jota luonnollisesti oli edeltänyt näyttö; kyseessä oli 111 esinettä suurlahjoittaja Sven Svenssonin ( ) entisistä kokoelmista. Meklarina toimi Ronny Jansson, joka yhdessä avustajiensa Roger Lindin ja Ingemar Svenssonin kanssa huolehti siitä, että kaikki tapahtui sujuvasti. Kello 18 alkoi varsinainen ohjelma, vuosikokous. Ruotsalaisten vieraiden lisäksi oli saapunut myös muutamia suomalaisia, joten kokous saattoi alkaa. Aluksi pidettiin minuutin hiljaisuus kuluneena vuonna joukostamme poistuneiden jäsenten muistoksi. He olivat Gert Hatz, Bjarne Ahlström, Kolbjørn Skaare, Per Axelsson, Joseph Hackl, Tord Jonsson, Lars Janerud, Roger Svärd ja Hannu Sarkkinen. Allekirjoittanut yhdessä yhdistyksen sihteerin Ingemar Svenssonin kanssa valittiin sen jälkeen vuosikokouksen puheenjohtajaksi ja sihteeriksi. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin kaksi daamia, Monica Golabiewski Lannby Ruotsista sekä Frida Ehrnsten. Koska SNF:n tilitiedot on jo julkaistu yhdistyksen lehdessä, jätettiin tämä asia syrjään yhdellä poikkeuksella. Jollekin on nähtävästi ollut epäselvää, onko yhdistyksen huutokauppayhtiö, Myntauktioner i Sverige AB (MISAB), tuottanut kustannuksia vai tuloa yhdistykselle. Selvityksenä voidaan mainita, että kuten vuosikertomuksista ilmenee, MISAB ei ole koskaan maksanut yhdistykselle enempää kuin osakepääomansa, kronor, joka sitä paitsi ei ole kustannus vaan taseen mukaan niin kutsuttu käyttöomaisuus. Viime vuosina MISAB on tuottanut osakeantien muodossa tuloa, joka 76

9 suuresti ylittää siihen sijoitetun pääoman. Hallitus päätti esim. vuosina 2016 ja 2017 ottaa MISAB:n tuotosta osinkoa ja kruunua! Näin olimme päässeet jäsenten ja varajäsenten valintaan. Lisäksi valittiin mm. tilintarkastajat ja vaalien valmistelijat. Henkilövalintojen osalta viitataan tilan säästämiseksi Ruotsin yhdistyksen kotisivuihin, Vuosikokouksen jälkeen hallitus järjestäytyi, ja ainoaksi muutokseksi tuli, että Ronny Jansson otti vastaan varapuheenjohtajan tehtävän. Puheenjohtajan miellyttävimpiin tehtäviin kuuluu tavallisesti huomionosoitusten jakaminen ansioituneille jäsenille. Niin nytkin. Mutta sen jälkeen, kun hallitus syksyllä 2017 oli päättänyt myöntää Hannu Sarkkiselle Ruotsin Numismaattisen Yhdistyksen Elias Brenner -mitalin, hän on valitettavasti kuollut. Äkillisen ja aivan liian varhaisen pois - menon takia oli yhdistyksen luovutettava tämä arvostettu palkinto postuumisti Hannun leskelle Ulla-Maijalle. Kunnianosoituksen perusteluiden mukaan Sarkkinen on jo nelisenkymmentä vuotta kerännyt Itämeren maakuntien rahoja ja koonnut tutkimukselle merkittävän kokoelman, jolla ei ole vastinetta sen enempää yksityisessä kuin julkisessakaan omistuksessa. Sen lisäksi Sarkkinen on tullut tunnetuksi ahkerana kirjoittajana. Hänen havaintonsa amatööritutkijana ovat johtaneet moniin artikkeleihin useiden maiden julkaisuissa. Hannu Sarkkisen kontaktit tutkijamaailmassa ovat laajat ja häntä on usein käytetty asiantuntijana. Lisäksi myönnettiin Nils Ludvig Rasmussonin nimeä kantava stipendi Linn Eikje Rambergille Norjasta hänen ansiokkaasta väitöskirjastaan Mynt er hva mynt gjør. En analys av norske mynter fra tallet: produksjon, sirkulasjon og bruk. Hallitus on myös päättänyt nimittää kolme uutta kirjeenvaihtajajäsentä, joista kaksi on suomalaisia, ja ilahduttavasti he olivat paikalla. He ovat numismaatikko Frida Ehrnsten Helsingistä ja numismaatikko, kunniamerkkien tutkija ja Numismatiska Föreningen i Åbo -yhdistyksen puheenjohtaja Tom C. Bergroth Turusta. Kolmas on Wienin yliopiston numismatiikan laitoksen professori Hubert Emmerig. Kun Roger Lind, toimittuaan kymmenen vuotta yhdistyksen tehtävissä varapuheenjohtajana, ohjelmasihteerinä ym., on päättänyt luopua tehtävistään, hänet palkittiin yhdistyksen rinnassa kannettavalla hopeisella ansiomitalilla. Lisäksi oli, kuten tavallista, joukko neljäkymppisiä, joille myönnetään yhdistyksen kultainen jäsenmerkki pitkästä ja kunniakkaasta jäsenyydestä. Valitettavasti kukaan heistä ei ollut läsnä Turussa. Ne henkilöt Suomessa, jotka olivat auttaneet yhdistystä Turun-kokousta koskevissa valmisteluissa, palkittiin SNF:n kunnialahjalla, ns. oravalla. Nämä olivat Suomen Numismaattisen Yhdistyksen puheenjohtaja Petteri Järvi, Sonja Hagelstam, Jani Oravisjärvi ja Tom C. Bergroth. Allekirjoittaneen tietoon on tullut, että yksi oravista on lahjoitettu Raha- ja mitalikabinettiin Turun linnassa! Yksi ohjelmakohta, jonka allekirjoittanut ja varmaan muutkin osanottajat pitkään muistavat, oli lauantaipäivän päättänyt vuosikokousillallinen. Suomalaiset isäntämme olivat kutsuneet meidät Turun linnan Herrainkellariin. Tämän vuosisatoja vanhan kellarin hyvin säilyneiden tiiliholvien alla nautittiin keskiajan tyylinen ateria. Perkele millainen ilta! Sunnuntain ohjelmassa oli opastettu vierailu Luostarinmäen käsityöläismuseossa. Hallitus ei valitettavasti voinut olla siellä mukana, sillä samaan aikaan pidettiin yhteinen kokous Suomen Numismaattisen 77

10 Yhdistyksen hallituksen kanssa. Kokousta johti SNY:n puheenjohtaja Petteri Järvi, joka toimii Turun museokeskuksen asiakaspalvelusta vastaavana intendenttinä. Paikalla olivat lisäksi SNY:n varapuheenjohtaja Juha Hyötyläinen, sihteeri Frida Ehrnsten ja hallituksen jäsen Jyrki Muona sekä Tom C. Bergroth, joka edusti Numismatiska Föreningen i Åbo -yhdistystä. Yhdistyksiemme ja niiden toiminnan eikä vähiten jäsenten esittely oli kokouksessa tärkeällä sijalla. Yhteistyöhän kehittyy parhaiten, kun henkilöt tuntevat toisensa ja viihtyvät yhdessä. Ruotsalaisella puolella on ollut puhetta artikkelien vaihdosta lehtiemme välillä. Suomessahan kirjoitetaan Ruotsin numismatiikasta suomeksi ja suomi on ruotsalaisille kreikkaa. Juuri tämä kirjoitus, joka julkaistaan molempien yhdistyksien lehdissä, voidaan nähdä lähtölaukauksena yhteistyölle. Keskustelussa oli esillä myös yhteinen kirjaprojekti ja julkaisujen markkinointi yhdessä. Tulevaisuudessa voidaan ehkä järjestää myös numismaattisia seminaareja. Yksi asia, josta myös puhuttiin, olivat väärennökset, jotka tunnetusti eivät piittaa rajoista. Tämän mätäpaiseen hoitamiseksi vaaditaan kansainvälistä yhteistyötä, ja mikä olisi sopivampaa, kuin että ruotsalaiset aloittaisivat sen suomalaisten ystäviensä kanssa. Asioita koskevan tiedottamisen keinoja harkittiin. Turussa on syyskuun puoliväliin asti esillä myös näyttely nimeltä Kahden presidenttikauden kunnia Mauno Koiviston kunniamerkit. Kokouksen osanottajat saattoivat tutustua siihen Tom C. Bergrothin johdolla. Paremmin asiaan perehtynyttä sekä lisäksi erinomaisen hyvin [ruotsiksi] puhunutta opasta emme olisi voineet saada. Mauno Koivisto (presidenttinä ) ei sosiaalidemokraattina ollut ensimmäisellä pääministerikaudellaan halunnut ottaa vastaan ulkomaisia kunniamerkkejä, mutta myöhemmin hän omaksui pragmaattisemman suhtautumisen ja näki kunniamerkkijärjestelmän osana viranhoitoaan. Kaiken kaikkiaan Koivisto sai elinaikanaan vastaanottaa nelisenkymmentä kunniamerkkiä, jotka olivat kaikki näytteillä pitkässä rivissä vitriineitä. Merkeistä noin 30 oli ulkomaisia. Ruotsin Serafiimiritarikunnan merkki ketjuineen myönnettiin Koivistolle hänen ensimmäisellä valtiovierailullaan Ruotsiin 1982; ketju luovutettiin Kaarle XVI Kustaan vieraillessa Suomessa seuraava vuonna. Asiaan vihkiytymätön saa runsaasti kuvitetusta näyttelyluettelosta paljon arvokasta tietoa. Siinä esimerkiksi kerrotaan, kuinka useat korkeat ulkomaiset merkit on vastaanottajan kuoltua palautettava. Niinpä Koiviston saaman Norjan Pyhän Olavin ritarikunnan ketjussa olevasta kaiverruksesta käy ilmi, että sitä olivat ennen häntä kantaneet Ranskan presidentti Charles de Gaulle ja Islannin presidentti Kristján Eldjárn. Tähän päättyi ohjelmamme ja vuosikokous Turussa. Ruotsin numismaattinen yhdistys haluaa kiittää suomalaisia ystäviämme erinomaisista järjestelyistä kiinnostavaa ja myös maistuvaa numismatiikan merkeissä! Käännös: Tuukka Talvio. Tekstiä on lyhennetty, alkuperäinen versio (ruotsiksi) tulee myöhemmin luettavaksi Ruotsin numismaattisen yhdistyksen sivuille ( 78

11 Hannu Sarkkinen Liivinmaan rahojen asiantuntija Hannu Hiski Sarkkinen kuoli 64-vuotiaana Espoossa. Hän oli syntynyt Tampereella. Sarkkinen kirjoitti ylioppilaaksi Sammon yhteislyseosta 1972 ja valmistui viisi vuotta myöhemmin taloustieteiden kandidaatiksi Tampereen yliopistosta. Suoritettaan asevelvollisuuden hän jatkoi opintojaan Helsingin yliopistossa, mistä hän valmistui oikeustieteen kandi daatiksi Sotilasarvoltaan hän oli yli luutnantti. Hänellä oli pitkä ja raskaskin työura usean suuren yrityksen sisäisenä tarkastajana (mm. Wärtsilä, Kone, Metso). Työ liittyi paljolti ulkomailla oleviin tehtaisiin, ja työmatkat suuntautuivat kaikkiin maanosiin Etelämannerta lukuun ottamatta. Matkapäiviä kertyi vuodessa Eläkkeellä hän ehti olla vain vuoden. Numismatiikka oli Hiskin elinikäinen, palava harrastus 1970-luvun alusta alkaen. Hän keräsi aluksi Suomen metallirahoja ja sitten kookkaita venäläisiä kuparirahoja, ns. piparkakkuja. Koska hänen ensimmäinen työpaikkansa oli Wärtsilä, hän keräili myös yhtiön vanhoja tilapäisiä maksuvälineitä. Kaikista näistä hän kuitenkin aikanaan luopui. SNY:n jäseneksi hänet hyväksyttiin tammikuussa 1979, Knud Wallenstiernan ja Klaus Selinheimon toimiessa suosittelijoina. Keräilyalueekseen hän ilmoitti nyt Baltian, tarkemmin sanottuna Liivinmaan rahat. Liivinmaan rahaa käytettiin Suomessakin keskiajalla ja vielä 1500-luvulla Ruotsin rahan rinnalla. Liivinmaalaisia rahoja on ollut jatkuvasti runsaasti myynnissä ja niiden hintataso on edelleenkin yleisesti ottaen alhainen. Tämän vuoksi onkin erikoista, ettei niitä ole erityisemmin kerätty Suomessa. Sarkkinen oli näin valinnut mielenkiintoisen keräily- ja tutkimusalueen. Hän oli Suomessa melko yksinäinen harrastaja, mutta hänellä oli läheiset suhteet alan ulkomaisiin kauppiaihin, keräilijöihin ja tutkijoihin. Rahojen ohella numismaattinen kirjallisuus oli lähellä Sarkkisen sydäntä. Hän alkoi jo varhain hankkia sekä vanhaa että uutta kirjallisuutta eri puolilta maailmaa. Työmatkoillaankin hän osti paljon kirjoja. Viime aikoihin asti jatkuneen keräilyn tuloksena syntyi todennäköisesti maamme suurin yksityinen numismaattinen kirjasto. Pohjoismaiden, Venäjän ja Baltian numismatiikka on siinä parhaiten edustettuna, mutta myös muista, kaukaisistakin maista on hyllymetreittäin sekä tieteellisiä että kaupallisia julkaisuja. Kirjaston yhteydessä on hieno kokoelma Baltian vanhoja karttoja. Sarkkisen suhteellisen laaja kirjallinen tuotanto jakautuu kahteen osaan. Ensimmäiset artikkelit koskevat Suomea ja ne on julkaistu Suomessa. Myöhemmin kirjoitukset käsittelevät vain Liivinmaan rahoja ja ne ovat ilmestyneet ulkomailla. Muutettuaan 1970-luvun lopussa Helsinkiin jatkamaan opiskeluja hän asui hetken aikaa rahaliike Finncanastorin toimitusjohtajan Knud Wallenstiernan luona Pohjoisella Hesperiankadulla. Siksi hänen ensimmäiset artikkelinsa ilmestyivät Finncanastorin julkaisemassa Rahauutisetlehdessä. 79

12 Kuuluessaan Suomen Numismaattisen Yhdistyksen hallitukseen hän kirjoitti myös SNY:n tiedotuslehteen. Hän oli työkiireistään huolimatta hyvin kiinnostunut yhdistystoiminnasta. Myöhemmin hän toimi pitkään SNY:n, HNY:n ja Suomen Numismaatikkoliiton tilintarkastajana. Eniten Sarkkisen kirjoituksia on ollut Numismaatikkolehdessä, jossa hänen viimeiset artikkelinsa ilmestyivät 1990-luvun puolivälissä. Hän oli taitava kirjoittaja ja käsitteli artikkeleissaan ja kirja-arvosteluissaan mitä erilaisimpia aiheita. Parhaiten ovat ehkä mieleen jääneet perusteelliset kirjoitukset Venäjän rahoista, kuten jefimokeista, kuparirahojen päällelyönneistä ja Krimin kopeekoista. Sarkkinen on hyvä esimerkki siitä, kuinka tavallisesta keräilijästä voi kehittyä kansainvälisesti arvostettu tutkija. Baltian rahojen keräilijät ja tutkijat ovat hyötyneet hänen asiantuntemuksestaan. Koti- ja ulkomaiset rahakauppiaat ja huutokauppojen pitäjät ovat myös saaneet häneltä paljon apua kohteiden määrityksessä. Parhaiten hänet tullaan ehkä muistamaan keskeisestä osuudestaan virolaisen Gunnar Haljakin julkaisemassa kaksiosaisessa teoksessa Livonian Coins XIII XVIII Century (I: Feudal States, Tallinn 2010, II: Kingdoms, Tallinn 2011). Tämä 750-sivuinen perusteos sisältää taustatiedot, valokuvat ja keräilyhinnat 1779 rahasta. Huomattava osa kuvista on peräisin Sarkkiselta. Häneltä on saatu myös paljon uutta tietoa varianteista ja niiden harvinaisuusasteista. Hän kirjoitti useita artikkeleita sekä ritarikunnan että Ruotsin ajan liivinmaalaisista rahoista tieteellisiin julkaisuihin, sillä hän oli mukana Baltian maiden numismatiikan tutkijoiden yhdistyksessä Association of Baltic Numismatists. Hän liittyi jo 1985 myös Svenska Numismatiska Föreningeniin, ja hänen kynänjälkensä näkyy tämänkin yhdistyksen julkaisuissa. Kirjoitukset Kristiinan Riian taalereista , Juhana III:n Tallinnan ferdingeistä ja Riian piiritykseen liittyvien rahojen vastaleimoista Svensk Numismatisk Tidskriftissä ovat herättäneet suurta kiinnostusta ruotsalaisissa numismaatikoissa. Hiskin työtarmosta kertoo jotain sekin, että hän ehti lähettää tähän lehteen vielä useita kirjoituksia, jotka julkaistanee myöhemmin. Yhdistyksen viimeisimmässä, maaliskuussa 2018 ilmestyneessä huutokauppaluettelossa MISAB 27, on hänen kirjoittamansa yhteenveto Liivinmaasta ja sen rahoista. Hannu Sarkkisen numismaattiset tutkimukset ovat saaneet ansaittua huomiota. Suomen Numismaatikkoliiton pronssinen ansiomitali myönnettiin hänelle 2004, jolloin hän oli pitänyt esitelmän Liivinmaan rahahistoria liiton Turussa järjestämässä numismatiikan seminaarissa. Fjalar ja Nea Örnhjelms medaljfond -rahaston ansiomitalin hän vastaanotti 2011 Helsingissä. Tätä mitalia on jaettu vuodesta 1994 lähtien joka kolmas vuosi keräilijöille, jotka ovat julkaisseet numismaattisia tutkimuksia. Luovutustilaisuudessa kuultiin mitalin saajan mielenkiintoinen esitelmä Valittujen mutta ei vihittyjen piispojen rahoista Tartossa Ehkä merkittävin huomionosoitus tuli Ruotsista, kun Svenska Numismatiska Föreningen myönsi hänelle postuumisti Elias Brenner -mitalin. Tätä arvostettua ansiomitalia on jaettu etupäässä ruotsalaisille numismatiikan tutkijoille vuodesta 1976 lähtien. Hänen puolisonsa Maija Sarkkinen vastaanotti mitalin yhdistyksen kokouksessa, joka pidettiin Turun linnan juhlavissa tiloissa. Pohjanmaan museossa Vaasassa säilytettävän ja näytteillä olevan valtioneuvos Mauritz Hallbergin ( ) raha- ja mitali kokoelman luettelointityö jäi hänen 80

13 viimeiseksi suureksi projektikseen. Viiden vuoden aikana hän ehti kuvata kaikki kokoelman noin rahaa ja mitalia. Hän sai myös valmiiksi luettelon ruotsalaisista rahoista, joiden osalta Hallbergin kokoelma on Antellin kokoelman jälkeen maamme paras. Muilta osin luettelon työstäminen jäi kesken. Koska työ muuten on jo pitkällä, olisi tärkeätä, että se saataisiin pian valmiiksi ja julkaistuksi. Hannu Sarkkinen oli yksi aikamme huomattavimmista Liivinmaan rahojen tuntijoista. Hänellä olisi ollut vielä paljon annettavaa tutkimukselle. Kirjoittajalla oli ilo tuntea Hiski yli 40 vuoden ajan. Hän oli värikäs persoona, ystävänä mitä parhain. Seuraava numero Seuraava numero ilmestyy marraskuun alussa. Lehteen tarkoitettu aineisto pyydetään lähettämään Tuukka Talviolle mennessä, mieluiten sähköpostilla tuukka.talvio@iki.fi. Kirjoittajia pyydetään samalla ilmoittamaan, mikäli kirjoitusta ei saa myöhemmin julkaista sähköisessä muodossa yhdistyksen internetsivuilla. Hannu Männistö Hannu Männistö on laatinut myös luettelon Hannu Sarkkisen julkaisuista. Se julkaistaan lehtemme seuraavassa numerossa. THE FINNISH NUMISMATIC JOURNAL In this issue: Jani Oravisjärvi gives an account of a recent find of Viking-Age silver coins from Sysmä in Tavastia, consisting of 31 coins worn as pendants, including many that appear to be local imitations. Owing to the importance of the find, the Finnish Numismatic Society has financed the conserving of the coins, the National Board of Antiquities being nowadays continually short of funds. Dan Carlberg discusses some of the tokens issued by Finnish factories in the early 19th century on the basis of the catalogue of a Swedish collector, D. G. Nescher ( ). Jan-Olof Björk, President of the Swedish Numismatic Society, reports on the Society s recent annual meeting that was held in Turku Castle in Finland. The cooperation between the Finnish and Swedish numismatic societies is expected to be intensified. 81

14 Suomen Numismaattinen Yhdistys kolmatta kertaa Turun keskiaikaisilla markkinoilla Petteri Järvi Yhdistyksemme oli tänä vuonna jälleen Turun keskiaikaisilla markkinoilla. Ne järjestettiin aiempaan tapaan Vanhalla Suurtorilla kesä-heinäkuun vaihteessa Turun keskiaikaiset markkinat ovat yksi suosituimmista ilmaisista kesätapahtumista. Tänä vuonna markkinoilla kävi neljän päivän aikana arviolta kävijää. Yhdistyksellä oli markkinoilla koju Brinkkalan talon edessä, aiva kuin aikaisempinakin vuosina. Markkinapäivien aikana kävijöille kerrottiin numismatiikasta sekä myytiin numismaattista kirjallisuutta ja vanhoja rahoja. Myynnissä oli pääosin 300-luvulta olevia roomalaisia kuparirahoja, tipparahoja Iivana IV:n ajalta, liivinmaalaisia 1500-luvun alun hopearahoja sekä muita yksittäisiä rahoja. Tämän lisäksi yhdistyksen kojulta jaettiin ilmaiseksi yhdistyksen esitettä, Numismaattisen Aikakauslehden irtonumeroita ja yhdistyksen vanhoja julkaisuja. Markkinakävijät olivat tänäkin vuonna kiinnostuneita keskustelemaan vanhoista rahoista ja markkinoiden aikana käytiin monta mielenkiintoista keskustelua. 82

15 Osana keskiaikaisia markkinoita yhdistys on järjestänyt viimeisenä markkinapäivänä vanhoja rahoja käsittelevän luentosarjan. Myös tänä vuonna kuultiin Vanhalla Raatihuoneella kolme mielenkiintoista esitelmää keskiajan rahoista. Esitelmäsarjan aloitti FM Terhi Kivistö, joka kertoi Kuusiston linnasta löydetyistä keskiaikaisista rahoista, joita Kivistö on käsitellyt arkeologian sivuainelaudatur -tutkielmassaan. Keskiaikaisia Turun rahoja on Kuusiston linnasta löydetty Kivistön mukaan 17 kpl. Esitelmässä kuultiin rahan käytön ja lyönnin lisäksi myös Kuusiston linnan rakennushistoriasta, linnan käytöstä keskiajalla ja linnassa tehdyistä tutkimuskaivauksista. Toisena luennoitsijana oli FT Ivar Leimus. Leimus on Viron tunnetuin numismaatikko ja Viron historiallisen museon rahakokoelman hoitaja. Leimuksen esitelmän aiheena oli Räävelin pormestari Jacob Richerdes ja rahanlyönti Turussa. Esitelmässä tuli esille mielenkiintoisia yksityiskohtia Richerdesin oikeudesta lyödä ruotsalaista rahaa Kustaa Vaasan hallintokauden alussa Turussa 1520-luvun alkupuolella. Rahanlyönti Turussa päättyi 1524, mutta Richerdes jatkoi lyöntiä Tallinnassa tämän jälkeen lyhyen aikaa ennen kuin rahojen lyönti ja levittäminen kiellettiin Leimuksen luennossa tuli esille jo hänen aikaisemmin julkaisemansa tieto Søren (Severin) Norbyn rahanlyönnistä Kuusiston linnassa Keräilijän oppaassa 2018 mukana olevat Kuusiston linnassa lyödyt gotlantilaistyyppiset killingit ovat mielenkiintoinen osa suomalaisen rahanlyönnin historiaa ja aiheesta tullaan varmasti vielä keskustelemaan. Esitelmäsarjan päätti dosentti Tuukka Talvion esitelmä Turun aarteesta vuodelta Talvion luento oli monella tapaa kiinnostava eikä vähiten siksi, että 1300-luvulta olevat rahat löydettiin vain kivenheiton päässä luentopaikasta Aurajoen rantakiveyksen rakennustöissä. Löytö ei ole säilynyt kokonaisuutena, sillä rahoja myytiin heti niiden löytymisen jälkeen kultasepille ja yksittäin kaupungin kapakoissa. Löydöstä on nykyään jäljellä Kansallismuseon kokoelmissa 151 rahaa Maunu Eerikinpojan ajalta. Mielenkiintoisena piirteenä rahoista Talvio mainitsi, että Bror Emil Hildebrand ( ) oletti rahojen olevan Turussa lyötyjä. Tämä tieto löytyy myös erittäin harvinaisesta Mathias Weckströmin 1853 julkaisemasta kirjasesta Myntbeskrifning eller underrättelser uti kunskapen om mynt. Ideasta rahanlyönnistä Turussa jo Maunu Eerikinpojan aikana luovuttiin kuitenkin jo 1800-luvun loppupuolella. Nelipäiväiset keskiaikaiset markkinat onnistuivat tänäkin vuonna kaikkien järjestäjien mielestä erinomaisesti, joten yhdistys tullee osallistumaan markkinoille myös ensi vuonna. Kuva: Petteri Järvi. Kansikuva: Maunu Eerikinpojan ( ) penninki Turun löydöstä (läpim. n. 13 mm). Rahassa kuvattu vaakunaleijona on tyyliltään hyvin erikoinen! Kuva: Kenneth Jonsson. 83

16 Huutokauppa 408 Auktion 408. H U U T O K A U P P A Suomen Numismaattinen Yhdistys r.y. järjestää huutokaupan lauantaina 15. päivänä syyskuuta 2018 klo Balderin salissa, Aleksanterinkatu 12 A, Helsinki. Huutokauppakohteet ovat nähtävänä klo alkaen. Kahvio on auki tilaisuuden aikana. AUKTION Numismatiska Föreningen i Finland håller auktion lördagen den 15 september 2018 kl. 12 i Balders sal, Alexandersgatan 12 A, Helsingfors. Objekten finns till påseende från kl Kaféet är öppet. А У К Ц И О Н Аукцион Нумизматического Общества 15-ого сентября 2018 г. начнётся в 12 часов. Адрес Aleksanterinkatu 12 A, Хельсинки. Просмотр лотов аукциона с Кафе работает во время аукциона. A U C T I O N The auction of the Finnish Numismatic Society will be held on saturday the 15th of September The auction will start at 12 o`clock precisely at address Aleksanterinkatu 12 A, Helsinki. The items are displayed for inspection from am. Café will be open during the auction. T E R V E T U L O A V Ä L K O M M E N - W E L C O M E Д О Б Р О П О Ж А Л О В А Т Ь

17 Postitse toimitettavat kirjalliset tarjoukset toimitetaan huutokaupanhoitajalle klo mennessä osoitteella: Skriftliga anbud, som skall vara hos auktionsförrättaren senast den 13 september kl.18 sändes under adress: Mailed bids should arrive by the 13th of September at 6 PM Finnish time to our address: SNY Juha Halén Mechelininkatu 15 B Helsinki auctions@snynumis.fi Puhelimitse tai sähköpostilla toimitettavien kirjallisten tarjouksien tulee olla perillä viimeistäin klo mennessä. Skriftliga anbud med e-post eller i telefonen skall vara hos auktionsförrättaren senast den 13 september kl.18 and telephone bids should be transferred by the 13th of September at 6 PM Finnish time Huutokauppaohjelman kautta tulevien tarjousten tulee olla perillä viimeistään klo mennessä, jonka jälkeen tarjousten ei ole enää mahdollista ohjelman kautta. Anbud till auktionsprogrammet skall anlända senast den 15 september kl Det är inte möjligt att sända anbud efter detta till programmet. Bids transferred using our auction programme should be ready by the 15 th of September at 10 o clock precisely. The programme will not accept any new bids after that time. Puhelin Telefon Tavattavissa / Anträffbar arkisin / vardagar klo / kl Huutokaupassa luovutamme kohteet kassalta vain maksusuoritusta vastaan. Kohteet, jotka halutaan maksaa huutokauppapäivää myöhemmin, voidaan noutaa toimistostamme maksusuoritusta tai suoritettua laskua vastaan. Kohteiden ostaja menettää oikeuden ostamiinsa kohteisiin ellei hän ole suorittamut kohteiden maksua 20 päivän sisällä huutokaupasta, kirjallisten tarjousten osalta laskun päiväyksestä tai postiennakkolähetyksen lähetyspäivästä lukien. Innan objekten kan överlämnas från kassan, de skall vara betalade. Objekt, som önskas betala senare än auktionsdagen, kan hämtas från kontoret mot betalningsbevis. Assurerade försändelser till Sverige har numera ett maximibelopp på Objekten som har högre värde än detta måste hämtas från auktionsplatsen eller kontoret. Om objekten är inte betalade inom 20 dygn efter auktionen förlorar köparen sina rättigheter till de inköpta objekten räknat från auktionsdagen, gällande skriftliga anbud från räkningens datum eller postförskottbrevets datum. Before lots are handed to buyers they must be payed to full amount. If you wish to settle the invoice later than the auction day, the lots may be obtained from our premises showing a settled invoice. If a buyer fails to pay during 20 days after the auction day the buyer loses all rights to the auctioned items, for absentee bids starting from the date of invoice. Чтобы получить лоты они должны быть оплаченными. Хотите ли платить лоты попозже, они остаются у нас и их можно собрать у офиса. Покупатель потеряет свой права на выкупленных лотов если они не оплачены в теченье 20 дней с дня аукциона, у заочных ставок с даты инвойса. Tarkemmat huutokauppaehtomme ovat kotisivuillamme snynumis.fi.

18

19

20

21

22

23

24

25

26

27

28

29

30

31

32

33

34

35

36

37

38

39

40

41

42

43

44

45

46

47

48

49

50

51

52

53

54

55

56

57

58

59

60

61

62

63

64

65

66

67

68

69

70

71

72 Luettelossa mainitut hinnat ovat lähtöhintoja. Huomioi 16 %:n (sis. alv) ostajanmaksu saavutettuun hintaan! De i listan angivna priserna är minimipriser i euro. Observera, att 16 % (inkl. mvs) tillkommer på klubbat pris! Prices shown are starting prices in euro. Please note that 16 % (incl. VAT) will be added to the prices realized! MINIMIKOROTUKSET MINIMIFÖRHÖJNINGAR MINIMUM INCREASES = = = = = = 500 Kirjallisten tarjousten tulee noudattaa tätä asteikkoa. Skriftliga anbud bör iaktaga motsvarande intervaller. Mailed bids should be written according to this scale. KUNTOLUOKITUS KVALITETSBETECKNINGAR GRADES OF PRESERVATION 00 Kiiltolyönti / Spegelglans / Proof 0 Virheetön, täysin leimakiiltoinen / Felfritt exemplar med stämpelglans / Faultless and uncirculated Virheetön, ei pienintäkään taitosta / Felfritt helt utan vikningar / Faultless without folds 01 Ei kulumisen jälkiä, pinta ehjä, leimakiiltoinen, mutta raha voi olla tummunut / Inga spår av förslitning, ytan oskadd med stämpelglans, men möjligen med mörk ton / No traces of wear, surface undamaged but the coin may possibly be darkly toned Kerran taitettu, puhdas paperi / En vikning, sedelpappret rent / Paper as new but with one fold 1+ Korkeimmissa kohdissa hyvin pieniä käsittelyn jälkiä, muuten yksityiskohdat terävät / Trots små spår av hantering detaljernas skärpa oförändrad / Minimal traces of wear only in the highest details Kahdesti taitettu, paperi vielä kova / Två vikningar, sedelpappret ännu friskt / Folded two times, paper still remainds new 1 Tasaisesti kulunut korkeimmista kohdista, lähes kaikki yksityiskohdat selvät / Jämnt förslitet, nästan alla detaljer tydliga / Even wear over the highest parts, most details clear Useammin taitettu, paperi vielä ehjä, mutta pehmeähkö / Flera vikningar, pappret felfritt men börjar mjukna / More folds, paper smooth but undamaged 1? Kulunut, yksityiskohdat epäselvät / Förslitet, detaljer otydliga / Weared, details start to wanish Useita taitoksia, keskellä usein reikä, repeytymiä, paperi pehmeä / Många vikningar, pappret mjukt med ev. hål, riss osv. / Many folds, paper soft, often with a central hole 2 Huomattavan kulunut, teksti pääosin vielä luettavissa / Kraftigt förslitet, texten ännu läsbar A poor example but text still visible for the most part Repaleinen tai paloja puuttuu, likainen / En trasig och smutsig sedel, delar kanske fallit bort / Teared and untidy, even small parts missing ****************************************************************** Kohteet seuraavaan huutokauppaan on toimitettava huutokaupanhoitajalle mennessä. Objekten till följande auktion den 24 november 2018 bör inlämnas till auktionsförrättaren senast den 19 oktober Objects intended to be sold at the following auction the 24th of November 2018 should be commissioned by the 19th of October 2018.

73 Huutokaupan 407 tulokset Uppnådda priser auktion 407 Auction 407 results Suomen Numismaattinen Yhdistys ry

74

75

76

77

78

79

80

81

82

83

84

85

86

87

88

89 Suomen Numismaattisen Yhdistyksen julkaisu Uudenmaan rahalöydöt on ilmestynyt! Julkaisu aloittaa julkaisusarjan Suomen rahahistoria Maakuntainventointi, jonka esikuvana toimii ruotsalainen hanke Sveriges mynthistoria Landskapsinventeringen. Nyt ilmestynyt kaksikielinen luettelo sisältää yhteensä 213 löytöä Uudenmaan historiallisesta maakunnasta rautakaudelta uudelle ajalle. Löytöluettelon lisäksi julkaisussa on lyhyt johdanto Uudenmaan rahalöytöihin sekä niiden historiaan, karttoja löytöpaikoista, paikannimihakemisto sekä kuvaliite, jossa esitellään valikoima rahoja Uudenmaan löydöistä.

90

91

92 Etsimme jatkuvasti rahoja, mitaleita tai kunniamerkkejä myytäväksi huutokauppoihimme. Voit jättää rahoja, mitaleita tai kunniamerkkejä Suomen Numismaattiselle Yhdistykselle myyntiin edullisesti. Provisiomme on ainoastaan 10 % myyntisummasta ja 4 rivimaksu. Kuvattavista kohteista emme peri erillistä korvausta. Huutokaupat 4 kertaa vuodessa Balderin Salissa Senaatintorin varrella Helsingissä. Lisäksi nettihuutokauppoja useita kertoja vuodessa. Jatkuva sisäänjättö, ota yhteyttä niin sovitaan tapaamisesta sinulle sopivana ajankohtana. Samalla voit selvittää maksutta kohteesi arvon. Olemme Pohjoismaiden suurin toimija sekä alan paras asiantuntija jo yli 100 vuoden kokemuksella. Huutokauppojemme kautta tavoitat suuren ja kansainvälisen ostajakunnan. We are searching lots for our auctions Sell your coins, bank notes, medals and honours in Finnish Numismatic Society s auctions. Commission in our sales is only 10 % from the hammer price + 4 fee for each lot. We don t charge more for photographed lots in our magazine. The auctions are held 4 times a year in Balderin Sali, in Aleksanterinkatu Helsinki. You can leave your numismatic objects to us any time. Just book an appointment with our auction manager. At the same time you get a good valuation for your collectibles. Our customer base is large, international and experienced. We are the largest numismatic society in the Nordic Countries and have been working in the field for 100 years. Lisätietoja/information Suomen Numismaattinen Yhdistys Finnish Numismatic Society Marko Salonen Toiminnanjohtaja auctions@snynumis.fi