TAMPEREEN YLIOPISTO. Susanna Vilpponen

Transkriptio

1 TAMPEREENYLIOPISTO SusannaVilpponen POHJOISENLAATUTOOSATJATYHMAT,SAAMATTOMATMAORIT EtnisenhuumorinstereotypiatsaamelaisistajamaoreistakomediasarjoissaMara Sapikkajabro Town. Tiedotusopinprogradu-tutkielma Toukokuu2014

2 TAMPEREEN YLIOPISTO Viestinnän, median ja teatterin yksikkö VILPPONEN, SUSANNA: Pohjoisen laatutoosat ja tyhmät, saamattomat maorit. Etnisen huumorin stereotypiat saamelaisista ja maoreista komediasarjoissa Märät Säpikkäät ja bro Town. Pro gradu -tutkielma, 107 s., 8 liites. Tiedotusoppi Toukokuu 2014 Tutkielmantavoitteenaonselvittamillaisiastereotypioitaetninenhuumoriesitta saamelaisistajamaoreistasekamitahuumorinkeinojastereotypioidenesittamiseen kaytetan. Tutkielmanaineistonaonkaksitelevisiossaesitettyakomediasarjaa,Suomessaesitetty MaraSapikkajauusiseelantilainenbro Town.Sarjatkasittelevasaamelaistenja maorienelamaetnisenhuumorinkeinoin.sarjojenpaosassaovatalkuperaiskansat muttavitsiavannetamyo valtavaesto stanainollentutkielmantarkastelussaon myo etnisenvahemmisto suhdevaltavaesto n.komediasarjojentekijaedustavat huumorinkohteenaoleviaalkuperaiskansoja,jotentutkielmassaselvitellamyo pyritanko vahemmisto stereotypioitahorjuttamaan. Tutkimusontoteutettuteoriasidonnaistasisallo nanalyysiamukaillen.tarkeimpia tyo kalujaovatolleetstereotypianjaetnisenhuumorinkasitteet,jotkaovatvahvasti ohjailleettutkimuksentekoa. Tutkimuksessahavaitaan,ettamolemmissasarjoissakomediaatehdaluomalla etnisistaryhmistaronskejakarikatyyrejastereotypiatovatliioiteltujajanemainitaan suoraan.erityisestistereotypioitatuotetaankorostamallamolempien alkuperaiskansojenkulttuurillisiaelementtejamyo puhetapajaverbaalikomiikkaovat suosittujahuumorinkeinoja.stereotyyppisellasaamelaisellaonkorostunut sukupuoliviettijahaonseksuaalisestihyvinaktiivinen.maoritaaskuvataantyhmaksi jaoppimattomaksi. MaraSapikkaonnistuupaivittamamielikuvatsaamelaisistanykypaiva n,kuntaas bro Towninkuvastomaoreistataaseituoesillejuuriuuttastereotypianulkopuolelta. Molemmissasarjoissavaltavaesto javahemmisto asetelmakanneta palaelleenja itsellenauretaanvahintayhtapaljonkuinenemmisto lle.voidaanajatella,etta bro TownillajaMarillaSapikkaillaonmahdollisuusmurtaastereotypioita,joskinsita maritteleeyleiso vastaanotto,jokajata ssatutkimuksessavielaarvoitukseksi. Vahemmisto stereotypia,etninenhuumori,alkuperaiskansa,saamelaiset,maorit, stereotypia,etninenvahemmisto

3 Sisällysluettelo 1.Johdanto Aiheentaustoitus etninenvahemmisto jaalkuperaiskansa Etnisyys,etnisetryhmajaetninenidentiteetti Alkuperaiskansat Suomensaamelaiset kukaonsaamelainen? SaamelaisetSuomenToisina Saamelainenmediakatoamassaolleenidentiteetinvahvistajana Uuden-Seelanninmaoritjaheidaasemansayhteiskunnassa Maorienidentiteetti Maorianipasikunnollailmoille2000-luvulla Stereotypiatjahuumorirepresentaationtyo kaluina Representaatio Stereotypia Televisionepavakaaroolietnistenstereotypioidenesittamisessa? Fiktionjapopulaarinstereotypiat WasGuckstDu?!etnistenstereotypioidennayttamo na Saamelaisstereotypiat Nuhjuisetjaviinaanmenevapohjolanasukit Maoristereotypiat Tatuoidustasoturistaalkoholisoituneeksiyhteiskunnan elatiksi Stereotyypinhorjuttaminen Huumori,elimikameitanaurattaa? Koominenonhuumorinaiheuttaja Huumorinvalta Mitaovatparodia,satiiri,jaironia? Etninenhuumori Etninenhuumorijastereotypiat Etninenhuumoritelevisiokatsojienviihdyttajana Tutkimuksentoteutus Tutkimuskysymykset Aineisto MaraSapikkat bro Town Menetelma Laadullinensisallo nanalyysi Omassatutkimuksessaeteneminen Tulokset...65

4 5.1.Sarjoissakaytetytstereotypiatjaniidentyyli Liioitellutjasuoratstereotypiathuumorinaiheinajakomiikankeinoina Yliseksuaaliset,primitiivisetsaamelaiset-Helsingissaeivoinussia naamaansapilalle Saamelainenmiespaneemetsassasuomalainenpuhuujapussaacityssa Kulttuurillisetelementitstereotyypinluojina Primitiivinensaamelainenjatyhmamaori Puhejapersoonatekevasaamelaisenjamaorin Vaesto erotnaurattavat,muttaetnisentaustanymmartaminenavaavitsin syvemmalta Kukanauraakenelle? Lopuksi Yhteenvetoteemoittain Poispainnunnukanunnuka-ijistajakohtimoderniasaamelaisuutta Kuvamaoreistaja junnaamaanpaikoilleen? Karnevalistinenvallanvaihto Huumorillaonmahdollisuusmurtaastereotypioita Tutkimuksenarviointi Ajatuksiajatkotutkimukseen...99 Lahdeluettelo Liitteet...108

5 1Johdanto Ei se mitään, että vitsaillaan. Mutta se ärsyttää, että etelässä ei tiedetä saamelaisista mitään muuta kuin nunnukat. Ajatellaan, että olemme pieniä, mustia, likaisia mongoleja, jotka ovat jääneet kehityksestä jälkeen. MärätSäpikkäät-ohjelmanKirsteAikio Stereotypiathallitsevatkasityksiammeasioista,joihinmeillaeiolehenkilo kohtaista kosketusta.erityisestimediatuottaavalmiitakuvastoja,joidenvaikutuspiirissa vietammesuurenosaajastamme.jollemmevaivauduottamaanasioistaselva on helppoaottaatuotodellisuusvastaanvastustelematta.mielikuvienjaennakkokasitysten muotoilemamaailmasaattaakuitenkintahtomattaanerotellavaesto ryhmiajasynnytta turhiajannitteitajapelkoja.vierasjatuntematonsaatetaankokeajopauhkana,vaikka perusteinaovatvainhataratstereotyyppisetkuvitelmat. Mitatiedaitseka saamelaisista?tamaajatustulimieleenimatkustaessaniuudessa- Seelannissamuutamiavuosiasitten.Olintutustunutreissussamaoreihinjaheida kulttuuriinsajakiinnostunutsiitavaltavasti.muistin,ettamyo omassakotimaassani asuualkuperaiskansajapohdin,mitenvoinollaniintietamato tuostaitsealahella olevastaetnisestavahemmisto staymmarrysomistavajaistamielikuvistajakasityksista rsyttivat.halusinoppialisajapa ssaalkoimuhiaajatusolisikokansojamahdollista tutkiaprogradututkielmassa. Ideatutkiamahdollisimmankaukanatoisistaanoleviaryhmiakuulostiitsestanikin aluksihammentavaltamuttavaikkamaidenvalillaonmatkaayli17000kilometriajane sijaitsevatperiaatteessataysinmaapallonvastakkaisillapuolilla,ovatneyllattava samankaltaisia.pieniahiemaneristyksissaoleviavaltioita,joidenensimmaisetasukkaat ovatnykyamolemmissavaltioissaetninenva hemmisto Juurisaamelaistenjamaorien vahemmisto asemaherattimielenkiintonijatuntuisopivaltateemaltatutkimuksenkin

6 suhteen.koskapohjaammeuseintietoisuutemmealkuperaiskansoistasekamuistakin etnisistaryhmistastereotypioistaponnistaviinmielikuviin,oliluontevaaottaakansoista esitetytstereotypiatmyo tutkimuksenkohteeksi. Tassatutkielmassahaluansiisselvittamillaisiastereotypioitasaamelaisistaja maoreistaesitetan.vahaerilaistaperspektiiviaantaatutkimusaineisto,jokakoostuu kahdestatelevisiossaesitetystakomediasarjasta.sarjojentekijo illaonsaamelais-ja maoritaustaa,jolloinlahto kohtaontoisenlainenkuinvaltavaesto tuottamamateriaali. Kyseessaonsiiskaksietnistahuumoriaesittava sarjaamarasapikkajabro Town, joidenpahenkilo inaovatetnisetvahemmisto t.tutkielmassanipaneudunpaasiassa seuraaviinkysymyksiin: 1.Millaisiastereotypioitaetninenhuumoriesittasaamelaisistajamaoreistasarjoissa MaraSapikkajabro Town? 2Kukanauraakenellejamitenstereotypiatesitetan? Pyrinmyo selvittamaonkotekijo idenomallasuhteellavahemmisto ryhmajokin roolistereotypioitatarkastellessa.yrittavatko heesimerkiksimahdollisestihorjuttaa olemassaoleviastereotypioita? Tutkielmaalkaaalkuperaiskansankasitteenyleisellaesittelyllajamaorienja saamelaistentaustoittamisella.seuraavaksiavaantutkielmassanikayttamakasitteet, jonkajalkeenesittelenaineistonjatutkimuksenetenemisenlopuksipurananalyysiosiossatutkimukseniaukijatiivistatulokset. Omasuhteenitutkimiinialkuperaiskansoihinontaysinulkopuolinen,elitarkastelen niitaselvastikauempaakunnioittaen.minullaeisiisolemitakytko ksiamaoreihintai saamelaisiin,satunnaisiatapaamianihenkilo italukuunottamatta.tunnistan ulkopuolisuudenedut,muttamyo senhaitat.olensitenmyo omienstereotyyppisten kuvitelmienivanki.muttavaikkasanotaan,ettatietolisatuskaa,uskonkuitenkin,etta sevoilisatamyo ymmarrysta

7 2Aiheentaustoitus etninenvähemmistöja alkuperäiskansa 2.1Etnisyys,etnisetryhmätjaetninenidentiteetti Etnisyydenkasiteonvahvastilasnatutkimuksessani,sillatutkinetnisenhuumorin tapojaesitta jakasitellakahdenetnisenryhmastereotypioita.onkinperusteltuaavata hetialkuun,mitaetnisyydellaoikeintarkoitetaan.monestietnisyydenkasiteliiteta vahemmisto ihin.etenkinjulkisessakeskustelussaetnisenjavahemmisto valillevoisi useinpiirtayhtakuin-merkin,vaikkaperiaatteessajokainenryhmajayksilo on etnineneivatkakasitteetolemissa mielessasynonyymeja.pa asiassaetnisyyden, identiteetinjakulttuurinkasitteissakorostetaanuseastisuhdettajohonkintoiseen. Erilaisuudenmarityksiaidentiteettejajakategorisointejayhdista se,ettaneovat jotain epameikalaista,kutenhorsti(2005)toteaa.tatavierauttatuotetaanjakamalla meidat ja heidat erilokeroihin,vastakohdaksi itselle.samallaerontekeminenja erilaisuudentunnistaminenkytkeytyvauseinvaltaan.(emt.,31) StuartHallinmukaanetnisenidentiteetinrakentumisessaolennaistaonerontekeminen erityisestiepavakaissaoloissa.identiteettitunnistetaanparhaitensiirtymissajoissaero muihinvoidaanhahmottaahelpoiten.hahmottaakseenidentiteettinsatuleeymmarta todellisenminan suhdemuihinkertomuksiin.hallinmielestakysymyseiolesiita keitameolemme vaansiitakuinkameidaonesitetty,keitameistavoitullajakuinka esitammeitsemme.(hall1999,11 13.) EtnisyysonkuitenkinainarajankayntiaOmanetnisyydenhuomaavasta,kunkohtaa rajoittavanjauhkaavanvieraan.lehtolanmielestaetnosentrisyyselijakohyviin meihin jahuonoihin teihin onkininhimillisenajattelunperuspiirreja monikulttuurisuudenvastakohtaettasenperusta.(2000,190)eroatehdessa huomattavaaonomakasitysitsestaetnisyyden,identiteetinjakulttuurinkasitteiden yhteydessatietojaymmarrysomastaalkupera stasekayhteisenkulttuurinjakaminen ovattietoisuuttayhteisestaerilaisuudesta.nainollenyhteishenkijalojaalisuusluovat etnisenhengenheimolaisuuden.(lehtola199786)

8 Samaanetnisyyteenkuuluvatyksilo muodostavatetnisiaryhmiatutkijatovat muodostaneeterilaisiakriteerejajamaritelmiaetnisyydestasillaetnisyyksien moniulotteisuushankaloittaaniputtamaanniitataysinsamaanlokeroon.nygren( ontiivistanytviisikeskeisintatekija joidenkatsotaanolevanominaista etnisyydelleryhmaominaisuutena: 1.yhteinenalkuperaosittainenyhteinenhistoriajauskoyhteiseensyntyperan 2yhteinenkulttuuri:etniseterityispiirteetseka oletuskulttuurisesta erityislaatuisuudesta 3etninenryhmaidentiteetti 4etnineninteraktio,jotasatelevasosiaalisetorganisaatiot 5.erillisryhmallisyyssuhteessalaajempaanyhteiskunnalliseenkontekstiin Uusi-Rauvan(2000)nakemyksenmukaanetnisyydeneitarvitsetaytta ainakaikkia kriteerejavaanetnisyydestavoidaanpuhuajosilloin,kunyhteisenalkuperakriteeri yhdistyyyhteenlopuistaelementeistaesimerkiksihanostaacitysaamelaiset.vaikka heillaeivarsinaisestioleerityistacitysaamelaistame-henkeavoidaanheitapita etnisenaryhmanatietyinvarauksin.vaikkatoisaaltajuurisentakiaheitaeivoidapita selkeanayhteiso na(emt.,208.) Etnistenryhmienvarjonaseuraauseinvallanka site.erikseninmukaanetninen vahemmisto voidaankinmaritellaryhmaksi,jollaeiolepoliittistavalta-asemaa. Ymmarrettavastivahemmisto jensuhdekansallisvaltioononvaihtelevakutenmyo valtioidentoimintatavatkyseisiaryhmiakohtaan.(eriksen2004,365)eriksenkuitenkin toteaa,ettaolisivarinvaitta ettaetnisyyttaesiintyyainoastaanmoderninvaltion yhteydessakuitenkinniissasitavoidaanilmentapoikkeuksellisenvoimakkaasti. EsimerkiksiNorjansaamelaistenna kyvyys1990-luvullaonpaljonsuurempaakuinmita seoli1940-luvulla.aiemminheidaomatietoisuutensakulttuuristaanoliheikompaaja heiltapuuttuivatsekayhteisiintavoitteisiinsuuntautuvajarjestelmaetta kuviteltu kollektiivineidentiteetti.vuosisadanalkupuolellaheidaidentiteettinsaoliolemassa vainhenkilo idenvalisissasuhteissa,sillaheeiva olleettekemisissasuoraanvaltion kanssaeikaheillaollutvahemmisto asemaa.(emt.,375.)

9 Useimmaterotellutvahemmisto ovatainatoisenluokankansalaisiariippumatta, ovatkoniidenjasenetalkuperaisasukkaitataiuusiamaahanmuuttajia.empiirisesti tarkasteltunasuurimmassaosassavahemmisto jenjaenemmisto jenvalisiakohtaamisia, yhdistyyniinerottelua,sulautumistajakotoutumista.siltiyksilo voisulautua enemmisto n,vaikkayleinenkaytanto suuntautuisikinerotteluuntaietnistenryhmien vahvistumiseen.esimerkkinatastavoimainitapohjois-skandinaviansaamelaiset,jotka ovatviimevuosikymmeninakorostaneetetnista identiteettiajapyrkineetmyo vapaaehtoisestierottautumaanmuustayhteiskunnasta.onkuitenkinyksilo itajotka ovatomaksuneetenemmisto n,norjalaisen,ruotsalaisentaisuomalaisen,etnisen identiteetin.(eriksen2004,369.uusi-rauvahuomauttaa,ettaetnisyydenka siteei viittaapelkasta vahemmisto ihin,vaanvoimarittamyo enemmisto asemassaolevia kulttuureja( ). Etnisyyseisiisoleuusiilmio vaantodennako isestietnisyyttaonollutaina. Tarkastellessaetnisyydenhistoriallistamonimuotoisuuttavaltytanakemykselta jonkamukaanseonmodernisaationtieltahaviavaja nnetaiainutlaatuinenmodernin aikakaudenilmio Nykyajanetnisyydenjamenneidenvuosisatojenetnisyydenerottaa kasvanuttietoisuus,subjektiivisuus.myo intressiryhmiapainotetaannykya selkeammin.(liebkind1995, Lopultataytyymuistaa,etteiyhteisenetnisenidentiteetinolemassaoloole itsesta nselvyys.hyvaesimerkintastaantaaveli-pekkalehtola,jokamuistuttaa saamelaistenidentiteetinmuodostuneenvasta,kunerisaamelaisryhmaolivat tekemisissatoistensakanssasotienjalkeen.tallo inneljavaltakunnanalueellaasuneet jaoloihinsavieraskielistenja-tapaistensuomalaistennaapureiksisopeutuneet saamelaisryhmahuomasivatolevansa samaakansaa.hepukeutuivat samantyyppisesti,ajattelivatsamankaltaisestijapuhuttukielikinolituttu.ymmarrys johtikansallisenajattelunkehittymiseen,jotaeivalttamattakoskaanolisitapahtunut, mikaliryhmaolisivatjatkaneettoisistaaneristyneina(lehtola1997,58.) Identiteetistapuhuttaessa,tuleehuomata,ettaidentiteetinmarittelyulkopuolisten tahojentoimestaeikoskaankerro,mitayksilo sisallatuntee.maorius,saamelaisuus taimikamuutahansaetnisyysihmisessaeiolelopultakenenkamuunkuinhanen

10 itsensama rittelemaulkopuoleltatulevatmarittelytrakentavatuseinhakinyksilo ymparille.omanidentiteetinkasittaminenjaymmartamineneivaoleulkoaohjattavia tekoja,vaanidentiteettimuodostuujakehittyyyksilo llisestijayksilo lliseksi.kukaanei voialkaakaskiensellaiseksisaamelaiseksitaimaoriksi,mitatutkimuksissatai lainkirjoissasanotaan.se,millaiseksiitsensatunteejakokee,lieneetarkeinta. Tutkimuksenikaksietnistaryhmasaamelaisetjamaoritovathistorianvalossamelko samankaltaisia.heidamenneisyytensavaltavaesto paineenjapuserruksenallaon muuttunutyhteiseloksivahemmisto asemassaheidaalkujaanasuttamassamaassa. Myo hemmissaluvuissatarkastelenkyseistenalkuperaiskansojenhistoriaahieman tarkemmin.lisaksipyrinraottamaanheidaetnistaidentiteettiaviimeaikaisen tutkimuksenvalossa. 2.2 Alkuperäiskansat Tutkimuksenimolemmatetnisetryhmat,saamelaisetjamaorit,onmaritelty alkuperaiskansoiksi.kuitenkinkasitteenmarittelyonhaastavaa,sillakansainvalinen oikeuseisisallayleisestihyvaksyttyamaritelmaminkatyyppinenryhmavoidaan katsoaalkuperaiskansaksi(koivurova2010,30 31).Alkuperaiskansojakoskevat oikeudettekivalapimurronkansainvalisessatyo jarjesto ssa ILO:ssa,vuonna1989,kun alkuperais-jaheimokansojakoskevayleissopimuslaadittiin.ilo:nalkuperaiskansoja koskevayleissopimusnumero169maritteleealkuperaiskansaksikansan,joka polveutuumaatataialuettavalloituksen,asuttamisen(kolonisaation)tainykyisten valtiorajojenluomisenaikanaasuttaneestavaesto stalisaksikansatovatsailyttaneet ainakinosanomistataloudellisista,yhteiskunnallisista,kulttuurisistajapoliittisista instituutioistaan.ilo:nsopimustunnustaaalkuperaiskansojenerityisetoikeudet perinteisiinasuinalueisiinsajaniidenluonnonvaroihin.semyo edellyttavaltioiden ryhtyvaerityistoimenpiteisiinmuunmuassaalkuperaiskansojenkulttuurin,kieltenja ymparisto suojelemiseksi.(ilo169.) Alkuperaiskansanesivanhemmatovatsiisasuttaneettiettyamaantieteellistaaluetta ennenmuitavaesto ryhmiajanykyisiavallanpitajian.kuitenkaanalueeiolevaltiossa

11 hallitsevassaasemassa.alkuperaiskansaonsailyttanytkulttuuristaerityislaatuaanjase myo pitaitsea alkuperaiskansana.(saamelaiskaraja2013) Eriksen(2004)huomauttaa,ettakirjaimellisestiotettuna,kaikkimaapallonasukkaat kuuluvatkaytanno ssaplaneetanalkuperaiskansoihin.alkuperaiskansaka sitetta kaytetankinainapoliittisessayhteydessakunesitetaerityisiapoliittisia vaatimuksia.kasitettaeisitenvoidakaytta neutraalisti.alkuperaiskansojenkatsotaan edustavanelamantapaa,jokaaltistaaheidaerityisenvoimakkaastimodernisaationja kansallisvaltionvaaroille.alkuperaiskansojenpoliittinenohjelmakeskittyykinusein ryhmasailymiseenjasenkulttuurinsiirtamiseenuusillesukupolville.omanvaltion perustaminenonsuunnitelmissavarsinharvoin,joskoskaan.(eriksen2004,372.) Alkuperaiskansojenasemajaoikeudetedistyiva kansainvalisestierityisesti1990-luvun taitteestalahtien.tallo inmyo yleisessasuhtautumisessaalettiintehdaero alkuperaiskansojenjavahemmisto jenvalillamuutoksenmyo taalkuperaiskansoja ryhdyttiinpitamayhteisenavahemmisto ryhmanajonkaoikeudetolivatluonteeltaan kollektiivisempiakuinmuidenvahemmisto jen.lisaksialkuperaiskansojenkulttuurin omaleimaisuudenvaaliminenliittyytietynvaltavaesto toimestakolonisioimaanmaaalueeseenjasenkollektiiviseenhallintaan.(koivurova2010,28.) Erikseninmukaanalkuperaiskansojenkulttuurineneloonjaminenedellytta merkittaviamuutoksianiidensosiaalisessajarjestelmassasekakulttuurissa. EsimerkkinahakayttaPohjois-Norjansaamelaisia,jotkapystyivaesittama poliittisetvaatimuksensatehokkaastivasta,kunheolivatoppineetlukemaan, tutustuneetmoderneihinjoukkotiedotusvalineisiinsekakansalliseenpoliittiseen pato ksentekoon.nekansat,jotkasailyttavaperinteensamuuttumattomina tiukemmin,ovatpidemmallaaikavalillahuomattavastisuuremmassavaarassatuhoutua, sillaniillaeioletehokastatoimintamalliamoderninjahegemonisenkansallisvaltion kohtaamiseen.(eriksen2004, ) ScheininjaDahlgrenin(2001)tutkimuksenmukaanmonetalkuperaiskansateivapida itseavahemmisto nasillanekatsovatasuttavansaomaaaluettaan,mahdollisestiyksin taiainakinenemmisto naesimerkiksisaamelaiseteivaolekokeneetongelmanatulla

12 kohdelluiksiyhtaaikaasekavaltiollisetrajatylittavamaantieteellisenalueen alkuperaiskansana,ettakussakinyksittaisessakansallisvaltiossasamallavahemmisto na (emt.,47) Sarivaarahuomauttaa,ettakoskaalkuperaiskansanmaritelmapoikkeavateri valtioidenkesken,ontarkeatarkastellamillaisiamaritelmiamaatovatitseluoneet alkuperaiskansojenjasenille.ma ritelmiaeivoidakuitenkaanverratasuoraan keskena n,sillaneulottavatjuurensamaidenhistoriaanjaovatsitenomanlaisiaan. (Sarivaara,2012,43.Seuraavaksitarkastelenkin,kuinkaSuomijaUusi-Seelantiovat maritelleetsaamelaisuudenjamaoriudenjamillainenonheidaasemansa valtavaesto keskuudessa. 2.3Suomensaamelaiset kukaonsaamelainen? VaikkasaamelaisetovatSuomenjakokoEuroopanUnioninalueenainoa alkuperaiskansa,onerikoistamitenvahaheistalopultatiedamme.suomalaisetja saamelaisetovatelaneetsuomenalueellarinnakkainylikahdentuhannenvuodenajan, muttahistoriankirjoituksessajasenopetuksessasaamelaisetovatja neetvahalle huomiolle,vaittapuuronen(2011,111,119).laajimmillaansaamelaistenasuinalueja levinneisyyskattoivatkokosuomenlounais-jaetelarannikkoalukuunottamatta (Saamelaiskarajat,2008,4).Pitkastayhteisestahistoriastahuolimattasaamelaisetovat janeetvaltavaesto llevieraaksikansaksi.samoinmielikuvasaamelaisistatuntuu janeenporonnahkahousuisten,likaisinakodassaelavienjayhteiskunnasta vieraantuneidenihmistentasolle. KeskiajaltalahtienRuotsin,SuomenjaVenajavaltavaesto kutsuivatsaamelaisia lappalaisiksi,norjalaisetfinneiksi.saamelainen(sapmelasonalkuperaiskansan omakielinennimitys.(saamelaiskaraja2007)suomenkielessasaamelainen-sanaon otettukaytto 1900-luvunalkupuolella(Lehtola1997,8).Lappalainentermia kaytetavanhoissaasiakirjoissajakirjallisuudessanimityksenalappalaiselinkeinojen harjoittajistaalueella,jonkahapysyva stiomistijamaksoivaltiollemaaveroa.tuolloin lappalaiselinkeinoiksiluettiinporonhoito,kalastusjametsastys.saamelaistenitsensa

13 mielestaulkopuolistenantamalappalainennimitysonliiansavyttynyttaijopa loukkaavapitkaaikaisenalistusprosessinmyo talappilaisiasensijaanovatkaikkilapin laninasukkaat.(isaksson,2005,320.) Saamelainen(sapmela)onsiisetninenmarite,jokaviittaasaamelaistennakemykseen itsesta valtakulttuuristapoikkeavansaamelaiskulttuurinjaseninasuomessa, NorjassajaRuotsissasaamelaisuudelleonsamankaltainenmaritelmaTarkeaon sukutausta,suhdesaamenkieleenjasenkauttakulttuuriinsekatunne saamelaisuudesta.(isaksson,2005, ) Suomessasaamelaisuusonmariteltyvirallisestisaamelaiskarajalaissa. (SaamelaiskarajaonSuomensaamelaistenkorkeinpoliittinenelin)Senpaperusteena onsaamenkieli.lainmukaansaamelainenonhenkilo jokapitaitsea saamelaisena edellytten,ettahaitsetaiainakinyksihanenvanhemmistaantaiisovanhemmistaan onoppinutsaamenkielenensimmaisenakielenan.(finlex1995)vaikkavirallinen maritelmasaamelaisuudestaonnykyaolemassa,kasitesaamelaisuudestaon mietityttanytlapiaikojenjaoikeudestasaamelaisuuteenkiisteltyeritahojenvalilla Identiteettieioleenapaikkariippuvainen,sillaharvasaamelainenasuuena saamelaiskarajalaissama ritellyllakotiseutualueellaan(heikkilalaukkanen,2013, 22).MarttiScheinin(ScheininDahlgren,2001,58)mielestaeiolelainsatajaasia maritellasaamelaisiakuinmuitakaanetnisiaryhmiahamuistuttaakin,ettaryhma itseidentifikaatiollaonainasuuriperiaatteellinenmerkitysuskonnollisen,etnisentai kielellisenvahemmisto taialkuperaiskansanelamassaonkuitenkineriasia, millaiseksisaamelaisetitsemarittelevaidentiteettinsalehtolanmukaan(1997) saamelaisuudessaeiolekysepelkastaasiakirjalahteidentulkinnastaja yksinkertaistetustana kemyksestahakorostaa,ettavaikkasaamelaisuudenmarittely onvaikeaa,seeikuitenkaanolemielivaltaista.saamelaisuuseioleainoastaankysymys vainkielestaelinkeinoista,saamelaisalueellaasumisestataielamanmuodosta. Kyseonpaljonsyvemmästäkulttuuriyhteydestä,kuulumisestatiettyyn perinteeseen,sukuun,mieleen,kokonaiseenkulttuurikompleksiin,jokalevittäytyy pitkinpohjoiskalottiajapitkinmenneitävuosisatoja.(lehtola199786)

14 Virallisiinpapereihinsaamelaistenstatuspa sivuonna1995,kunsaamelaistenasema kirjattiinperustuslakiin.semerkitseesitaettaalkuperaiskansanasaamelaisillaon oikeusyllapitajakehittakieltan,kulttuuriaansekasiihenkuuluviaperinteisia elinkeinojaan.vuodesta1996lahtiensaamelaisillaonollutkotiseutualueellaankielta jakulttuuriaankoskevaperustuslainmukainenitsehallinto.itsehallintoonkuuluvia tehtaviahoitaasaamelaistenvaaleillavalitsemaparlamentti,saamelaiskarajat. TallahetkellaSuomessaonlahes10000saamelaista.Kaikkiaansaamelaisiaarvioidaan olevanerimaissa Tarkkaamaraeitiedetasillavirallisiatilastojaei ole,muttaenitensaamelaisiaonnorjassa.suomessasaamelaisetpuhuvat pohjoissaamea,inarinsaameataikolttasaamea.(heikkilalaukkanen,2013,27.) 2.3.1SaamelaisetSuomenToisina Suomalaisenyhteiskunnansuhtautuminensaamelaisiineioleyksiselitteista Vuosikymmeniajatkunutsaamelaistensortojavaltioidenmaratietoinenpyrkimys alkuperaiskansansulauttamisestavaltavaesto kertovatsaamelaistenkurjaahistoriaa, jokaonvaikuttanuthuomattavastisaamelaistenidentiteettiinjasen jalleenrakentamiseen.ymmarryssaamelaistenkokemastakriisistaeioletavoittanut suomalaisia,vaanhataratmielikuvatohjailevatpaosinyhaka sitystasiitamillainen alkuperaiskansatodellisuudessaon. Saamelaisasutuksensulautuminensuomalaiseenuudisasutukseenalkoijo1300-luvulla. Ratkaisevaka nnesaamelaistenasemanmuuttumisessanahtiinkuitenkintovi myo hemmin,kunsaamenmaa(sapmi)pilkottiinvaltioidenrajojenmukaisestinelja eriosaan1800-luvulla.rajojensulkemisellaolisuurimullistusliikkuvalle saamelaiskulttuurille.porosaamelaisetaloittivatmassamuutotjatilannesailyipitka sekavanasaamelaistensiirtyessavaltiostatoiseen.samallavaltiotalkoivattietoisesti edistapa va esto etuja,jonkamyo tasaamelaistenerityisoikeudethavisivajavanhat lapinkylienoikeudethamartyivat.itsenaisyytensaalkuaikanasaamelaisetpyrittiin sulauttamaansuomalaiseenyhteiskuntaanjakulttuuriin.tavoitteenaoliluoda yhtenaiskulttuuri,jonkavuoksikaikkietnisetva hemmisto yritettiinliittaosaksi Suomenkansaa.Samantapainenprosessiolikaynnissamyo RuotsissajaNorjassa. 10

15 Yhtenaistamisenmyo taesimerkiksisaamenkieleneliminoiminenjohtiuseiden saamelaistenkielenmenettamiseen.viimeinensaamelaisalueenrajamariteltiin vuonna1944suomenjaneuvostoliitonvalillasaamelaisetsuomalaistuivatjalopulta saamelaisuussaatettiinkokeajopahapeaksi.(isaksson,2005,304, ,Lehtola 1997,32,36,44 46.) HistoriallisestasuorastasortamisestakertovatesimerkiksiSuomessatoteutetut kallonmittaukset,joillapyrittiinosoittamaansaamelaistenalempirotuisuus.vuoden 1918jalkeenirtautuminenvenalaisyydestailmenikorostuneenaylemmyytenajota perusteltiinvenalaistenjasaamelaistenkohdallarodullisinsekakulttuurisin argumentein.suhteessasaamelaisiinpainottuihalveksintajavaheksyminen.(raittila, 2004,34 35)Samoinasiantuntijoidenkuvauksissaesiintyneetmyytit,kutenkuva viattomanalkuperaisestajako yhastamuttaonnellisestajasivistymatto mastakansasta sailyivajakorostivatvastakohtaasaamelaistenluonnontilaisenjamuunvaesto kehittyneen kulttuurinvalilla(lehtola199715). Synkkahistoriajasaamelaistennurkkaanlakaiseminenovathanganneet alkuperaiskansansuhteitasuomalaisiin.valtavaesto onkinollutvaikeaatarkastella saamelaisiakriittisestijahavaitaomaasuhdettaanheihin(puuronen2011,163).seija Tuulensuun(2000)mukaansaamelaisuusedustaaerityistatoiseuttasuomalaisessa yhteiskunnassa.saamelaisuuteensuhtaudutaanjokoihailevasti,jonkavuoksiaiempina vuosikymmeninakaltoinkohdeltusaamelaisuusarvonajaelamantapanatuleesailytta Toisaaltasaamelaisuusnahdakehityksenperassalaahaavanakulttuurinaja elamantapana,jollaeiolekaytanno arvoanyky-yhteiskunnassa.(emt., ) Myo Puuronen(2011)ajattelee,ettasaamelaisetovatsuomalaisillemerkittavin toinen.rasismiatutkineenpuurosenmielestasaamelaisetovatolleetmitato ityja vaiettuvahemmisto jonkaoikeuksiaonpoljettujakulttuuriavaheksytty.kirkonja koululaitoksentoteuttamaalistaminenveisaamelaisiltaoikeudentunteaylpeytta itsesta n,kulttuuristaanjahistoriastaan.sensijaankansasaatiintuntemaanhapea tuhoamaankulttuuriaan,luopumaankielesta jaelamantavastaan.lisaksi saamelaisiltaonevattyoikeusperinteistenmaidensaomistukseenjahallintaan.tama 11

16 onheikentanytheidamahdollisuuksiaanharjoittaaelinkeinojaanjamurentanut saamelaiskulttuuriaineellistaperustaa.(puuronen,2011,111.) PuuronenvaittaSuomenkayttaytyneenkolonialististenmaidentavoin,vaikkeivaltiolla olekaankoskaanollutmerentakaisiasiirtomaita.tapahtumatnykyisensuomenalueella viimeisten600vuodenaikanaviittaavatkuitenkinsiihen,ettasaamelaistenmaiden vahittainenvaltaaminen,niidenyhajatkuvahallinta,saamelaisten maanomistusoikeuksienkiistaminensekajatkuvapyrkimyssaamelaisten assimiloimiseenvoidaantulkitakolonistialistiseksipolitiikaksi.lisaksisuomieroaa muistakolonistialistisistalansimaista,koskaseeioleluopunutvaltaamistaanalueista eikatunnustanutalkuperaisasukkaidenoikeuksia.(puuronen,2011,112.puurosen vaiteeroaatatenesimerkiksiraittilan(2004,33)nakemyksestajonkamukaan Suomessaeikarsitavuosisataisenkolonialismin,orjuudenjaniihinliittyva hyvaksikayto aiheuttamastamoraalisestakrapulasta.joskinraittilalisa etta kohtuullinenkrapulasuhteessasaamelaistenkohteluunolisipaikallaan,silla saamelaistepitaminenalempiarvoisinaja-rotuisinaoliyhtenanako kulmanaheida oikeuksiensapolkemisessa.(isaksson ,ja )Puurosenmukaan saamelaisetkohtaavatyhasyrjintajarasismia.rakenteellinenjaarkielamarasismi ovatyhdessatuottaneetilmapiirin,jossavaltava esto viestiieritavoinsaamelaisille heidakulttuurinsavahempiarvoisuutta.(emt.,167) Huolimattasaamelaistenasemastatunnustettunaalkuperaiskansana,eivaheida oikeutensaoletoteutuneet.kiistanalaisimmaksikysymykseksinousevat maanomistusoikeudet,kutenmonienmuidenkinalkuperaiskansojenkohdalla(scheinin Dahlgren,2001,39).SuomessasaamelaisiltapuuttuuKansainvalisentyo jarjesto ILO:n itsenaistenmaidenalkuperais-jaheimokansojakoskevanyleissopimuksenedellyttama oikeusmaankaytto n.maistaonkiisteltylapisuomenitsenaisyyden,muttakysymyksen ratkaisustaeiolemerkkejaesimerkiksikanadassa,australiassajauudessa-seelannissa alkuperaiskansojenomistukseentaihallintaanonpalautettutaiollaanpalauttamassa suuriamaa-alueita.(puuronen2011, ) 12

17 2.3.2Saamelainenmediakatoamassaolleenidentiteetinvahvistajana Saamenkielinenmediaonollutmerkittavassaasemassaturvaamassasaamelaisten omankielenjakulttuurinsailymistasamiradioolipitkasaamelaistentarkein tiedonvalittajayleisradioaloittisanno llisetsaamenkielisetradiolahetyksetlokakuussa 1947.Lahetyksetolivattosintuolloinkuultavissavainvartinpituisinakerranviikossa. Kehitystatapahtuijalleen1968,kunensimmainenpuolentunninmakasiiniohjelma Samisagataloitettiin.Saamelaissanomia-ohjelmaeisisaltanytena pelkkiauutisia,vaan myo monipuolisempaaohjelmaaesimerkiksikulttuuristajamusiikista.samisagatoli ainoasuurehkouudistusmoneenvuoteensuomensaamelaisradiossajasiitaalkanut kehitysjohtilopultarovaniemellasijainneensaamelaisradionmuuttoonkotiseudulle saamelaisalueellesekavakituistentyo ntekijo idenpalkkaamiseenlahetyksiavarten.kun saamelaisyhteiso kansallinenitsetuntovahvistui1960-luvunlopulla,saivat saamelaisetpuhtiamyo saamelaisohjelmienetujenajamiseenjavastuu saamelaisohjelmiensisallo stasiirtyisaamelaisilleitselleen.saamelaistenomat vahemmisto saivat1970ja-80-luvuillakoltankielisiajainarinsaameksitehtyja ohjelmia.(ylesapmi2013.) NykyisinvelvoitesaamenkielistenohjelmienlahettamisestasisaltyyYleisradiolakiin, jokaonlaadittuvuonna1994.lainmukaan Yleisradiontehtavanaontuottaapalveluja saamenkielella(lakiyleisradiooy:sta).saamelaisradiostatuliomaalueradionsa vuonna1985kunsaamelaistoimitusolisitaennenollutosalapinalueradiota. Radiosairinnalleentelevisio-ohjelmistoavuonna2002,kunsaamenkielisentv-uutisten, asat,lahettaminenaloitettiin.yhteispohjoismaisetuutisettuotetaanyhdessanorjan jaruotsinkanssajanelahetetapaivittain.joulukuussa2013ylealoittikokonaan omansaamenkielisentoimituksensatekemauutislahetyksenyletv1:ssa Yleasat- eliyleuutiset-lahetysonvaltakunnallinen,japalveleenainerityisestisaamelaisalueen ulkopuolellaasuviasaamelaisiajokaisenaarkipaivana. Myo lapsetsaivatoman saameksitehdynlastenohjelmanvuonna2007,kunyleisradiojaruotsintelevisio aloittivatyhteistuotantonatehdynunnajunnanlahetykset. 13

18 Inker-AnniSara(2007)ontutkinutSamiRadiontoimittajienkasityksiasaamelaisen mediantehtavistatutkimuksenmukaansamiradionmerkityssaamelaisessa yhteiskunnassaonsuuri.senasemaonmerkittavayhteiskunnanagendanmarittelijana javallanvahtikoiranakuinmyo saamelaisenmaailmanarvojenyllapitajanaja yhteiskunnallisenkeskustelunherattajanasaranmukaanomamediavahvistaa yhteenkuuluvuudentunnetta,kulttuurinarvojajatuoesiinsaamelaisianako kulmia. Radioonmyo nostanutkielellistaitsetuntoa,mikaonlisannytsaamenkielen kayttamistasekatoiminutlisaksiuudissanojenlevittajanasaamelaistenarkikaytto n. KielenarvoonkasvanutsaamenkuuluessavirallisissayhteyksissaMyo saamelaisten ymmarrysjatietoisuusmuistasaamelaisalueellaasuvistasaamelaisistaonlisantynyt nopeansahko isenmediankautta.(emt.,83.) Omaradiokanavaonedistysaskel,muttamuutoinsaamelaistennipa seeharvoin kuulumaanvaltavirtamediassa.saamelaistenruutuaikaonmyo hyvinrajoittunutta, sillaomaatelevisiokanavaamaorientapaanheillaeiole.aineistonitoinenohjelma MaraSapikkaonkinharvinainensaamelaistenlapilyo ntivaltakunnalliseen ohjelmavirtaan. 2.4Uuden-Seelanninmaoritjaheidänasemansayhteiskunnassa MaoritovatUuden-Seelanninalkuperaiskansa,jokaloysiTyynenmerellasijaitsevat koskemattomatsaaretarviolta1300-luvulla.maoritsaapuivatita-polynesiasta TyynenmerenhalkisuurinkanooteinjaasettuivatAotearoaan,jokaonUuden-Seelannin nimimaoriksi.nimitysmerkitseemaorinkielellapitkavalkoistapilvea(heikinheimo 2012,141.) Lampimimmistaolosuhteistatulleetmaoritjoutuivatsopeutumaanuuteenilmastoonja ymparisto n.heelivaluonnonvarojenarmoillasaamelaistenjamonienmuiden alkuperaiskansojentavoinperustaenelinkeinonsametsastyksenjakalastuksenvaraan. Enneneurooppalaistensaapumistamaori-kulttuuriperustuiselkeallesosiaaliselle jarjestaytymiselle.pienetautonomisetheimothavisivasittemminbrittilaisen kolonisaationmyo taeurooppalaisetsaapuivatmaahanensimmaisenkerranvuonna 14

19 1642,kunhollantilainenAbelTasmanretkikuntineenlo ysiuuden-seelannin.seuraavan kerraneurooppalaisetvierailivatuudessa-seelannissavastavuonna1769,kun brittilainenjamescookkartoittilaheskokomaanrantaviivanjatekilahempa tuttavuuttaasukkaidenkanssa.(wilson2013.) Eurooppalaistenlasnaolomuuttitilannetta1800-luvulla,muttavielavuosisadanalussa Uusi-Seelantioliselvastimaorienmaa(Heikinheimo2012,148).Muutaman vuosikymmenenjalkeenvuodesta1840tulimerkittavavirstanpylvamaorienja uusiseelantilaistenhistoriassa,kunheimopalliko allekirjoittivatwaitangi-sopimuksen (TreatyofWaitangi).Viidensadanheimopalliko jabrittimonarkianvalisessa sopimuksessamaoritluovuttivatitsemaramisoikeutensaenglanninkruunulle.he saivatkuitenkinsailyttamaan,kalastusoikeuksienjametsienomistusoikeuden. Maoreillajaeurooppalaisillaolikuitenkinerilaisiaka sityksiasopimuksesta,eika konflikteiltavaltytty.waitangi-sopimuksenjalkeenuudesta-seelannistatulibritannian siirtomaajamaoreistabrittilaisiasubjekteja.(wilson2013.) Maorienjabrittisiirtolaisten(maoriksipakeha)rinnakkaiselojohtimaorien eurooppalaistumiseenjaperinteisenkulttuurinsaheikkenemiseen.maoritsaivat kuitenkinparlamenttikiintio vuonna1867,jonkamyo tauusi-seelantiantoi ensimmaisenamaailmassanioikeudenalkuperaisvaesto edustajille.(heikinheimo 2012,153. Kaupungistuminen,eurooppalaistuminenjaomankielenkadottaminentekivahallaa maorienainutlaatuisellekulttuurillejaidentiteetille.kaytanno ssamaorienyhteiskunta jaheidatapansajaymmarryksensaolemisestaanpyyhittiinpoispoliittisen,yleisenja lansimaisennormintieltamuutamassavuodessa(roestenburg2010,123).maorien asemajatilannealkoikuitenkinparantuamaorienyhteiskunnallisenaktiivisuudenja yhteistyo myo taesimerkiksihygieniatoimenpiteidenansiostamaorienkuolleisuus saatiinlaskuun.merkittavaaskelotettiinvuonna1975,kunperustettiinwaitangituomioistuin(waitangitaraipunara),jokatutki1840-vuodensopimuksenperusteella tehtyjavarinkayto ksiamuutosvaikuttimaorienjapakehoidensuhteisiin huomattavasti.maorinkielisaivirallisenkielenstatuksenjamaorikulttuurialkoisaada kunnioitustajatunnustustamyo pakehoilta.(heikinheimo2012, ) 15

20 Uusivuosituhatontuonutuudethaasteetmaoreille.Syrjintajakielteisetasenteetelava yhavaikkamaorienkunnioituksenpalautuminensaatiinkovallatyo llaheikinheimon mukaanasenteissaonkuitenkinyhalasnakeinotekoisuuttajatekopyhyyttavaikka jalo maori -kasitteestaonkinpa styeroon(heikinheimo ). ReilunneljamiljoonanasukkaanUudessa-Seelannissamaoreitaoli598605vuonna 2013,mikaonnoinyksiseitsemastaHeistavahaallepuoletkaikistamaoreiksi identifioituneistapitivamaoriuttaheidaainoanaidentiteettina(statisticsnew Zealand2013) Maorienidentiteetti Nyky-yhteiskunnassamaori-nimitystakayteta yleisestikuvailemaanuuden-seelannin alkuperaiskansaa.kasitteenhistoriaaidentiteetinkuvaamiseenvoidaanjaljitta brittisiirtolaistentuloon.maori-maritelmaonkehittynyttavallistajanormaalia ilmaisevastaadjektiivistasubjektiiviksi,jollatarkoitetaanihmisryhma(coates2009, 13)Yleiseenkaytto maori-nimitysotettiin1800-luvulla,koskasillakatsottiintai toivottiinolevanmaorejayhdistavavaikutus(heikinheimo2012,135).virallisilla tahoillamaori-nimitysotettiinkaytto vuonna1947.senmyo taloukkaavanativetermipoistettiinkayto sta(emt.,159). Uusi-Seelantionvalinnuterittainavaranmaritelmasiitakukavoidaanma ritella alkuperaiskansanedustajaksi.maorimaritelmaonvaihdelluthistoriansaatossajaalun alkaenmaritelmaperustuiverenperinto n.ennenvuotta1974maoriolipaasiallisesti henkilo jokaolisyntyperaltapuoliverinen,taysverinentaisiltavalilta(coates2008, 50).Nykyinenmaritelmaperustuuyksinomaanhenkilo sukuhistoriaan(maoriksi whakapapajaseonollutvoimassavuodesta1974lahtien(emt.,50).lainmukaan henkilo jollaonvahintayksimaoriesivanhempi,riippumattakuinkakaukainen,on maori(teturewhenuamaoriact1993).tahaverrattunasuomenmaritelma saamelaisuudestaonsuhteellisentiukka,sillasesisaltavaatimuksensaamenkielesta omana,toisenvanhemmantaijonkunisovanhemmanidinkielena. 16

21 Laaja-alaisenmaritelmamyo takeskustelumaoriudenmarittelystakauudessa- Seelannissayhakiivaana.EhkaSuomentiukempi saamelaisseula eiannayhtalailla tarvettavastaavanlaiselledebatille,vaikkaasiastatokiesitetaeriaviamielipiteita myo Suomessa.Maori-identiteetistaonlukemattomiaristiriitaisiakasityksiajoista suurinosaonmaoriauktoriteettienvalilla(sullivan2009,36). Roestenburg(2010)ontutkinutmaorienetnistaidentiteettiajasenmuodostumista. Sekanykyaikaetta kolonialistinenhistoriaonjattanytselkeajalkensamaorien identiteettiin.roestenburgkyseenalaistaakinonko oikeita maoreita,joidenkohdalla voidaanpistarastijokaiseenruutuun,edesolemassa.jamihinmielikuvatheistaoikein perustuvat,josheitaeilo ydyakateemisestatutkimuksesta.roestenburgvaittakin,etta kolonisaatio,urbanisaatio,rasismi,sorto,hammentynytpuolustusjamodernisaatio nayttaisivatutkimuksenvalossaolevanmaoriidentiteetinlahteitajaperusteita (Roestenburg201023). WaitangiTribunal(Maorienoikeusistuin)ontodennut,ettatodellinentestionyksilo asenne.niinkauankuinhapolveutuumaoristahavoivalitapitako haitseatai antaamuidenpitahantamaorinavaipakehana.ollamieluummin maori kuin eurooppalainenonyhtapaljonpsykologistakuinbiologista.maorionse,jollaonmaori esivanhempiajakukatunteeitsensamaoriksi.(waitangitribunal1986.) NatalieCoatesehdottaatutkimuksessaan,ettamaoreidenitsensatulisiottaavaltaoman etnisyytensama rittelyssamaritelmatulisihanenmielesta kehittamaorien omastanako kulmasta,eivalkoistenvallanpitajien,jotkaovatsenalunperinlaatineet. CoatesinmukaanUuden-Seelanninlainsadanto voisiuudistaa,jolloinmaori maritelmakriteeriksitulisimyo se,ettahenkilo pitaitseamaorina.(coates2008) Myo Kukutai(2004)ajattelee,ettaalkuperasta huolimatta,maoreita,jotkaeivaitse identifioidumaoreiksi,eipitaisilaskeamaoreiksi.kukutainmielestakaksoisvaatimus maoriesivanhemmistajaetnisyydestaeiolekohtuuton,sillamaoreistapolveutuvat uusiseelantilaisetpoikkeavatniistajoillaonkulttuurillinensidemaoriuteen.siksi myo skaitsensamaoreiksiidentifioivathenkilo t,joiltakuitenkinpuuttuvat maoriesivanhemmat,eivaolemaoreita. 17

22 2.4.2Maoriäänipääsikunnollailmoille2000-luvulla Kauttaaikojenmaoritovatolleetaliedustettuinaenglanninkielisissa valtavirtamedioissa,joidenkauttayksipuolistenviestienjaennakkoluulojensanotaan syyto ksienmukaanlevinneen.nykya maoreillaonomatelevisiokanava.taivalon kuitenkinollutkivikkoinen. Aikaisimmatmaorienmediavaylaolivatvaltionjulkaisuja,joissahetiedottivat asioistaanomallakielellan.vuonna1862maoritalkoivatjulkaistaomiasanomalehtia joidensanomatosinesitettiinpaosinpoliittisestataiuskonnollisestana ko kulmasta, muttanesisalsivamyo esimerkiksipaikallisiauutisia,muistokirjoituksiajamainoksia. Kuitenkin1900-luvunalussamaorinkielinensanomalehdisto rappeutui.ensimmaiset maorinkielisetradiouutisetalkoivatsaamelaistentapaan1940-luvulla,tarkemmin ottaenvuonna1942.kuitenkinlahetyksetmaoriksisisalsivapaosinlyhyita uutisohjelmia1980-luvullesaakka.waitangitribunalin(maorilautakunta)toimesta valtiovarasijoukonam-jafm-taajuuksiamaoritoimijoille,jonkamyo taperustettiin useitamaorinkielisiaradioasemia.(katemcmillan2014 Televisionsuhteenoltiinpaljonhitaampia,muttauudettuuletalkoivatpuhaltaa2000- luvulla,kunmaoritsaivatomantelevisiokanavan,maoritelevisionin.kanavaapilotoitiin Aucklandinalueellajovuonna1996,muttakansallinenkanavaperustettiinvasta vuonna2004.(ministryforcultureandheritage2013) MaoriTelevision-kanavanomistaavaltiojaseonsamallakanavansuurintukija.Kanava esittaohjelmialaidastalaitaankaikillekatsojaryhmille.ohjelmistostalo ytyyhyvin monenlaista,esimerkiksimusiikkia,urheilua,talkshowta,lastenohjelmia,komedioitaja maoriversioitatunnetuistakansainvalisistaohjelmaformaateista.mukanaonmyo paivittainensaippuaoopperasarja,jossaopetetaanmaorinkieltamaoritelevisionillaon pyrkimysmyo tarjotaohjelmistoakaikilleuusiseelantilaisillejasamallarakentaa yhteyttakulttuurienvalille.maoritelevisioninohjelmiavoikatsoamyo verkossaja useimpiinohjelmiinonmyo englanninkielisettekstitykset.(ministryofjustice,maori TelevisionService.) 18

23 Merkitysomanmediansynnylleonollutmaoreidenkeskuudessahuomattava. Tutkimuksenmukaanmaorinakyvyysenglanninkielisissauutisissaonheikkoaja uutisetesittavamaoritrasistisessakehyksessaheitamustamaalatenjapoissulkien (Nairnco.2012).Negatiivistenkuvienlahettamisensijaanmaoritkaipasivatomaa ntakuuluvaksi maoreiltamaoreille.maoritelevisionservicenyksipatavoiteoli kielensailyttaminenjanakyvaksitekeminen,muttamyo vastahyo kkaysnegatiivisella maorikuvastolle(poihipi2007,6).maoritelevisiononnistuitavoitteessaanhyvin. Omallatelevisiokanavallaonolluthyvinmyo nteinenvaikutusmaori-identiteetinjasen yllapitajaroolissa.maoritelevisionvahvistijasailyttimaoreidenkasitystaitsesta maoreinaniinomassaelinpiirissakuinmyo laajemmassaalkuperaiskansojen postkolonialistisessakontekstissa(emt.,19). Omankanavanselkeapositiivinenvaikutusmaorikuvastonuusimiseenjamyo nteisten mielikuvienluomiseenonvarmastiollutomiaanavartamaansuppeahkoa stereotyyppienreunustamaakuvaamaoreistamyo valtavaesto nako kulmasta.voisi lisaksikuvitella,ettamaorianenpastyavihdoinkuuluviin,onseinnoittanuttekijo ita erilaistenohjelmatyyppientekemiseen.vaikkatoisentutkimukseniaineistonaolevan sarjan,bro Townin,ensimmainenkausilahetettiinsamaanaikaanMaoriTv:n aloitusvuonnamyo valtakunnallisellakanavalla,epailemattaporttienavautumisellaon saavutettujotainsuurtavahemmisto ryhmasekakokomuutavaesto ajatellen. 19

24 3.Stereotypiatjahuumorirepresentaationtyökaluina Stereotyypit,toiseus,etnisyysjahuumoriliittyvatoisiinsakiinteasti.Neovatkaikki medianrepresentaatioidentyo kaluja,joillarakennetaankulttuuriajasenmerkityksia Naidenvalineidenavullapyrintutkimuksessanianalysoimaanaineistonaniolevia komediasarjoja.ka sitteidenlimittyminenvahvastitoisiinsakertooniidenlaheisesta suhteesta.seosaltaanselittakuinkamedianrepresentaatioidensyntymiseen vaikuttaviatekijo itaonuseitajamitenkompleksisiarakennelmianesaattavatolla. Rakennelmateivaolemitatahansahuojuviapilareita,vaanosameitakaikkia ymparo ivatodellisuutta.senvuoksionolennaistaymmartakuinkamedian mekanismittuotamaailmankuvaamuodostavat. 3.1Representaatio Herkmantiivistajoukkotiedotusvalineidenmahdinytimekkasti.Hanenmukaansa mediaeiainoastaanesitataiheijastatodellisuutta,taikerrotarinoita,vaanmedian kertomattarinatja tieto myo tuottavattodellisuutta.representaationkasitekuvaa mediaesitystenvaikuttavuuttajaosallisuuttakulttuurinmerkitystentuottamisessa. Representaationvoidaansiissanoaolevanjonkunasian,ymparisto n,ilmio taiihmisten esittamistajonkinlaiseksi.mediakulttuurimuodostuusitenrepresentaatioistajaniiden tuottamistamerkityksista(herkman2002,219.) Hallonpohtinutrepresentaationkasitettajasenkaytanto jaerityisestirodunja etnisyydenulottuvuuksissa.haymmartarepresentaation,erityisestivisuaalisen representaation,kulttuurisenkiertokulunensimmaiseksi avaintekijaksi.varsinkin silloin,kuntekemisissaollaanerojenkanssa,visuaalinenrepresentaatioliittyy tuntemuksiin,emootioihinjaseliikuttaakatsojanpelkojajalevottomuuttaarkijarkea syvemmillatasoilla.(hall,1999,140.) Erityisestikuvistapuhuttaessa,niidenmerkitykset kelluvat jakuvavoikantaa useampaakuinyhtamerkitystamerkityksiaeivoisiiskiinnittalopullisesti,vaikka representaationkaytanto jentehtavanaonkinkiinnittanejollakintietyllatavalla. 20

25 Representaationkaytanto puuttuukinkuvanmoniinmahdollisiinmerkityksiin yrittamallaasettaaniistayhtaetusijalle.(emt.,143.) Representaatiovoidaannahdamyo toiminnallisessamuodossa,edustamisenaja tuottavanatekemisena Tallo intarkeaksinouseekysymys,kukaedustaajamiten esitetan.monikulttuurisuuskeskustelussaonnostettuesiinongelmallinentilanne,jossa maahanmuuttajateivapa seriittava stiedustamaanitsea mediassa,vaanheida puolestaanpuhuvat kantavaesto n taienemmisto suomalaisuudenedustajat.vuosien 2005ja2006levinnytkuohuntaprofeettaMuhammadiaesittavistapilapiirroksista tanskalaisessalehdessaontaashyvaesimerkkivisuaalisistarepresentaatioista tuottavinatekoina.pilakuvatvoidaantulkitaperformatiiviksi,eliasioitaaikaansaavaksi toistoteoksi,jokatuottaavahvanjastereotyypittavajulistuksenniinmuhammadista kuinmyo islaminuskoisistaarabeista,jatekeeheistaterroristejamonienmielikuvissa. (KnuuttilajaHeikkinen2010, EsimerkiksiSuomessavaltavaesto stereotypiatsaamelaisistajaromaneistaovatosittainmuovaantuneetparinhassun sketsihahmonperusteella.stereotyyppienluomiseeneisiisvalttamattatarvitasuuriaja pitkakestoisiarakennelmia,vaanmedianhuomioyksittaiseenasiaan,hahmoontai yleensakinsuurivastaanottavayleiso massasaattaariittarepresentaationluomiseen. Samallamediantuottamatjalevittamarepresentaatiotovatosakulttuuristen merkitystentaistelua.tahataistoonkietoutuvatvallassaolevathegemonisetarvot, ideologiatjanako kulmat,joitapyritavahvistamaanjapitamayllamuunmuassa stereotyyppistenesitystenavulla.mittelo ssavoidaanmyo yrittaottaaharkasarvista. Puhuttaessarepresentaationpolitiikasta,tarkoitetaansillakamppailua representaatioidentuottamistaideologistenkatsantokantojenvallitsevuudestaja levinneisyydestatermiasuositaanetenkin,kunarvoja,ideologioitataimerkityksia halutaanvastustaataihorjuttaa.nainollenrepresentaationpolitiikkaaonesimerkiksi stereotyyppistenkuvienhaastaminenvaihtoehtoisillakuvillataistereotyyppien uudenlaisetkaytto tavat,jotkaepakunnioittavatniidenvakiintuneitamerkityksia (Herkman2002, Nikunen(1994,19)lisaettakunkuvakaapataanja tuotetaanuudelleen,onkyseessatietoinenvalinta,subjektipositio,jokakanta vaistamattanurinperinteisenrepresentaationvaatimanasetelman. 21

26 Medianrepresentaatiotliikkuvatsamanaikaisestivakaastisyvissavesissajatoisaalta epavarmastiheikoillajaillarepresentaatioillayritetauseinpo nkittavaltakulttuurin katsantokantoja,jolloinolemassaoleva todellisuus vakiintuuentisestan.merkitysten tuottamatideaalitluovatkasityksiajoidenoletammeolevanainoitajaoikeita.tallo in juopaeriryhmienvalillakasvaaentisestan,vainkoskanielemmemeilleannetun kuvastonsitasenkummemminmiettimattajaalammeseuratamerkitystenmeille kirjoittamaapolkua.siltirepresentaationtodellisuusnayttaytyyjokseenkinhauraana. Hallinajatusrepresentaationliittymisestatunteisiin,erityisestinegatiivisiin,asettaa representaationsyvemmalletasolle.joserontekoesimerkiksivaltavaesto ja vahemmisto valillaaiheuttaapelkoajalevottomuutta,representaationluoma ymparo ivatodellisuuseiolekaikilleyhdenveroinenpaikka.se,jokapaseeneenja kenellaonvaltaajahalua,voimyo horjuttaayksipuolistakuvastoa.tutkimuksessani pyrinselvittamayrittavatko komediasarjatmarasapikkajabro Townvastustaa vallitsevaarepresentaatiojarjestelmajakoittaahaastaasenolemassaoloa.vai tyytyvatko netarinoillaantoistamaanentistajavahvistamaantotuttujakasityksia saamelaisistajamaoreista,joihinolemmetottuneet? 3.2Stereotypia StereotypiankasitteenisanatunnettuWalterLippmannhuomioijo1920-luvulla,ettei hektisessanykymaailmassaoleenamahdollistatutustuaihmisiinajanja mahdollisuuksienpuutteenvuoksi.kontaktiensijaanhuomioimmeheistatyypilliset piirteetjaominaisuudet,jonkajalkeentaytammelopunkuvastapassammeolevien stereotypioidenavulla.(lippmann,1965,54 59.) Lippmannlahestyykasitettavertaamallameilleoutoatapahtumaalastenmaailmaan, suunnattomaanjakuhisevaansekamelskaan.kunhammennymmeulkopuolisesta maailmasta,valitsemmehelpostiasiat,jotkaomakulttuurimmeonmeillejovalmiiksi pureskeltunaantanut.ymmarrammevalintammekulttuuristenstereotypioiden muodossa.maailmastakerrotaanmeilleennensennakemistajakuvittelemmeasiat ennenniidenkokeilemista.lippmannuskoo,ettaomatennakkokasityksethallitsevat 22

27 myo asenteidenmuodostumista,niinkauankuinkasvatuseioletehnytmeitaasiasta tietoisiksi.(emt ) Lippmanninajattelussakorostuusekastereotyyppienvalttamatto myys,ettaniiden kaytto kelpoisuuskuinmyo rajoituksetjaideologisetseuraamuksetkuten englantilainenelokuvatutkijaricharddyerasiankokoaa(2002,45).stereotyyppien kayttaminenondyerinmielestavainyksikeino,jossamikatahansaihmisyhteiso jasen yksilo tekevayhteiskunnastaymmarrettavayleistysten,mallienja tyypittelyjen avulla.tamavuoksistereotyyppienkayttaminenonhyvaksyttavajopa vaistamatto manaosanaprosessia,jossayhteiskunnanjarjestystatuotetaan.(emt.,46. Nainollenstereotyyppienkaytto eiolesiisvarin,vaanongelmienlahto kohtanaonkuka stereotyyppejakontrolloijamaritteleesekamitatarkoitusperianepalvelevat(emt., 48 49). StuartHall(1999)esittaettastereotyypeillaihmistenerojapelkistetan, olemuksellistetaan,luonnollistetaanjajahmetetan.stereotyyppistamisessakayteta hyvaksiniinsanottuakahtiajakamisenstrategiaa.siinaeroatehdanormaalinja hyvaksyttavasekaepanormaalinjaepamiellyttavavalille.erottelunjalkeenkaikki epasopivajaerilainensuljetaanpoistaikarkotetaan.(emt., Stereotyyppistamisenpiirissavallitseesiispoissulkemisenkaytanto Sekiinnitta symbolisetrajatjasulkeeulkopuolellekaiken,mikaeikuulusenmaailmaan. StereotyyppistaminenyllapitasosiaalisenjasymbolisenjarjestystaSehelpottaa meitanormaaleja sitoutumaanjaliittoutumaanyhdeksikuvitelluksiyhteiso ksi. Aitauksenulkopuolellejavaerilaiset,Toiset. Tamakahtiajakamisenstrategiatoistuuhyvanaesimerkkinamyo tutkimukseni vahemmisto jentapauksessa.molemmissatapauksissamaahanalkuperaisvaesto myo hemmintullutvaltavaesto ryhtyierontekoonalkuperaiskansanjauudisasukkaiden valillaerottelussaalunperinmaassaasunutvaesto muuttuiepanormaaliksija epamiellyttavaksi,jokatulisulkeapoistaitasapaista valtavaesto muottiin.vaikka tilanneontokisittemminmuuttunutmolemmissamaissa,hallintoteamasosiaalinenja symbolinenjarjestyseiolekadonnutkokonaan.ne muut joutuvatyhakurkottelemaan henkisenaidanraostavihreammaruohonpuolelle. 23

28 Stereotypiankasitteeseenkietoutuumyo valta.tassayhteydessavaltavoidaannahda symbolisenavakivaltana,jolloinsillaonmahtiesittajokutaijokintietyllatavallatietyn representaatiojarjestelmasisallastereotyyppistaminentapaaesiintyakasikadessa erityisestivaltaanliittyvasuureneriarvoisuudenkanssa.useimmitenvaltasuunnataan alempiarvoisiataiulkopuolellesuljettujaryhmiavastaan.(hall,1999,192.) Vallankasitettavalkoisuudennako kulmastamielenkiintoisestitutkinutricharddyer pohtiivaltamedioissaesiintyvienmarginaaliryhmienrakennettujarepresentaatioita. Hanenmukaansavalkoisetovatottaneetoikeudekseenma ritellamuutnormit, esimerkiksietnisyyden,jollointoistetaanajatustakyseistenryhmienerilaisuudestaja erityisyydesta Nainvalkoisuusonnormijanormaali.Valkoisuusesiteta paremminkin historiallisenasattumanakuinkulttuurisenajahistoriallisenarakennelmana,jokaon saavutettuvalkoisenylivallankautta.(dyer2002, Dyerinasetelmapateeyhta hyvinmyo muidenkuinhanentutkimienmustienjaseksuaalivahemmisto jen marginalisointiinjatiettyjenmielikuviennostamiseen.kuntietystauseinvaltaa pitavasta ryhmastatehda normaali,oikeuttavatheitsensatoistenmarittelyyn. Vaikkaryhmapitaitsea ehkatasa-arvoisena,kuultaaheidatoiminnastaan kuitenkinlapivalta-asetelma,jotahekayttavahaikailemattahyvakseen. Herkman(2002,221)toteaastereotyypinkasitteenolevankuitenkinhyo dyllinen,kun yritetaymmartamediaesitystentoimintaajavaltasuhteita.ihmistenluokittelu itsesta nselviinkategorioihinjaeriarvoisiinasemiinonkeskeistahierarkkisten suhteidenjarjestamisessastereotyyppejavoidaanhyo dyntamyo positiivisessa mielessaesimerkiksialistetutihmisryhmaovatsoveltaneetstereotyyppejaoman asemansaparantamiseen Televisionepävakaaroolietnistenstereotypioidenesittämisessä? Mediankenttajaerityisestiviihteenareenatovatepavarmojaalustojastereotyyppien viljelemiselle.tastaesimerkkinanahtiinkesalla 2007TV1:ssaesitettyManne-TV,jonka tekijo inaolivatromanititse.ohjelmakayttiromaneihinliittyviastereotypioita sketseissa n,jotkaeivahauskuuttaneetyleiso ainakaanohjelmastasaadusta palautteestapatellen.romanivaesto edustavajarjesto sekaromanitvalittivat 24