Asukas pääosassa polkuja joustavaan asumiseen ja arkeen

Transkriptio

1 Asukas pääosassa polkuja joustavaan asumiseen ja arkeen Dwellers in Agile Cities Ketterä kaupunki (DAC) -hankkeen vaikuttavuustarina 3 Päivitetty Asukaslähtöiset käytännöt valtavirtaan Asukaslähtöisten käytäntöjen yleistyminen kaupunkikehittämisessä ja asuntorakentamisessa on yksi Ketterä kaupunki -hankkeen keskeisistä yhteiskunnallisista tavoitteista. Asukaslähtöisyys merkitsee asukkaiden moninaisten tarpeiden huomioimista siten, että vahvistetaan asukkaiden mahdollisuuksia itse vaikuttaa arkensa ratkaisuihin sekä osallistua kaupunkiympäristön kehittämiseen. Pyrimme tunnistamaan ja kehittämään asukaslähtöisiä osallistumis- ja lähestymistapoja suunnitteluun, rakentamiseen ja lähiympäristön käyttöön sekä muokkaamiseen. Niiden tulisi vastata herkemmin kaupunkilaisten moninaisiin tarpeisiin, mutta pysyä myös joustavina tulevaisuuden tarpeille, joita emme vielä osaa ennustaa. Asukaslähtöisyyden perustana toimivat erilaiset joustavat tilojen ja kaupunkiympäristön käyttöratkaisut. Tilallisten tekijöiden ohella kiinnitämme huomiota myös hallinnollisiin ja organisatorisiin käytäntöihin, sekä erilaisiin rahoitus- ja asumispalvelumalleihin. Näitä käytäntöjä ja uusia ideoita olemme kartoittaneet asiantuntijahaastatteluiden avulla ja työpajoissa Tutkimuksessa keskitymme asuntojen muuntojoustavuuteen, uudenlaisiin yhteisöasumisen muotoihin, ryhmärakennuttamisen kehittämiseen, yhteisöllisiin työtiloihin, kaupunkilaisten vahvempaan osallistumiseen kaupunkisuunnitteluun sekä omaehtoiseen julkisten tilojen muovaamiseen ja väliaikaiseen käyttöönottoon. Tavoitteenamme on tuoda asukaslähtöisiä käytäntöjä valtavirtaan analyyttisen tarkastelun tukemina. Analysoimme ja kehitämme suunnittelun sekä asuntorakentamisen malleja, jotka huomioivat kaupunkilaisten tarpeita aiempaa moninaisemmin. Mallien keskeisenä tavoitteena on muunneltavuus ja asumisen kohtuuhintaisuus. Lisäksi niiden tulisi olla kenen tahansa helposti käyttöön otettavissa. Nivomme tutkimusta myös yliopisto-opetukseen: esimerkkinä visuaalisen kulttuurin, yhteiskuntaja hallintotieteiden sekä arkkitehtuurin opiskelijoita yhdistänyt Space Invaders-kurssi, jossa käsiteltiin tilojen kokeilevia käyttöjä, tai Ikäystävällinen Hervanta -hankkeen kanssa yhteistyössä järjestetty kurssi, jonka tuloksena syntyi kuutisenkymmentä arkkitehtiopiskelijoiden tekemää suunnitelmaa uudenlaisesta palvelutalokorttelista. Tieteellisenä tavoitteenamme on kytkeä asukkaiden tarpeiden ja asukaslähtöisten käytäntöjen moninaisuus suunnittelun käytäntöjen ja prosessien tutkimukseen. Tämä tarkoittaa sekä menetelmällisiä että käsitteellisiä avauksia. Käsitteellisesti keskiössä ovat yhteiskehittäminen (cocreation), yhteisasuminen (co-housing), ja kestävän muutoksen analyysi (sustainability transitions). Kaupunkilaisten aika Pelkkä osallistaminen tai käyttäjälähtöisyys (doing for) ei enää riitä kaupunkien kehittämisen metodina. Tarvitsemme myös keinoja, joilla ratkaisuja voidaan tuottaa kaupunkilaisten kanssa

2 yhdessä (doing with). Tuemme asukkaiden ja kaupunkilaisten toimijuutta muun muassa yhteissuunnittelun ja yhteiskehittelyn prosesseissa. Näissä keinoina ovat erilaiset työpajat, kaupunginosakokeilut, verkostojen rakentaminen, toimivien esimerkkien ja haasteiden esilletuonti sekä ideoiden valtakunnallinen törmäyttäminen. Keväällä 2017 ehdotimme Tampereen kaupungille kaikille kaupunkilaisille avointa työpajasarjaa Hiedanrannan kehittämiseksi. Työpajat toteutettiin yhdessä kaupungin kanssa ja ne aloittivat Hiedanrannan kaupunginosan yleissuunnittelun heti kansainvälisen ideakilpailun ratkeamisen jälkeen. Työpajoissa kehitettiin ideakilpailun tuloksia eteenpäin asukaslähtöisesti ja luotiin pohjaa Hiedanrannan yleissuunnitelman tekemiseksi. Kuva 1. Järjestimme yhdessä Tampereen kaupungin kanssa Hiedanrannan työpajat, joissa kaupunkilaiset kehittivät ideakilpailun voittajatöitä eteenpäin yhdessä suunnittelijoiden kanssa. Pienryhmissä työskentelivät yhdessä kaupunkilaiset, kilpailun voittaneet arkkitehdit, kaavoittajat ja tutkijat. Kolmessa huhtikuun työpajassa keskityttiin kussakin tiettyyn teemaan ja tämän jälkeen parhaita syntyneitä ideoita työstettiin konkreettisemmaksi vielä yhdessä työpajassa toukokuussa. Tuloksena syntyi neljä konseptia tulevaisuuden Hiedanrantaan: Kaupunki on ihmisen koti, Superkorttelit, Elävä katu ja Uuden työn tehdas. Konseptit on avattu tarkemmin työpajojen tuloksista kootussa julkaisussa, joka löytyy hankkeen sivuilta Ratkaisut ja Julkaisut -osioiden alta ( Työpajoissa kerättyä aineistoja tullaan käyttämään myös tieteellisissä julkaisuissa. Työpajoihin osallistuneet arkkitehtikonsultit ja kaavoittajat näkivät työskentelyn selkeyttäneen suunnittelun tavoitteita. Ideoiden runsaudesta nousi esiin teemakokonaisuuksia ja pienen

3 mittakaavan innovatiivisia ideoita suunnitteluun. Kaupungin kaavoittajat arvostivat työpajojen panosta vuorovaikutusprosessiin, yhteistyöhön ja uusien toimintamallien luomiseen. Menetelmä oli aidosti vuorovaikutteinen eikä sitä oltaisi voitu toteuttaa vain kaupungin resursseilla. Työpajoihin osallistui yli 200 kaupunkilaista ja asiantuntijaa. Tapahtumat avasivat suunnittelua kaupunkilaisille myös julkisen keskustelun välityksellä: työpajoista tiedotettiin laajasti ja niiden tuloksia avattiin mm. Aamulehdessä. Merkittävää on, että työpajojen tuloksia hyödynnetään Hiedanrannan yleissuunnitelman laadinnassa, joka puolestaan toimii asemakaavoituksen pohjana. Tyhjät tilat käyttöön resurssiviisautta, osaamista ja osallisuutta Kartoitamme ja kehitämme uudenlaisia eri sektorit yhdistäviä yhteistyötapoja, jotta tyhjillään olevien tilojen käyttäminen kaupunkiyhteisön hyväksi olisi tulevaisuudessa käytäntö, eikä poikkeus. Tyhjät tilat voivat toimia esimerkiksi uusia ideoita tuottavien toimintamallien alustana, luoda osallisuutta ja yhteiskunnallista toimintaa sekä osaamista. Olemme tehneet yhteistyötä Forum Viriumin koordinoiman Fiksu Kalasatama -hankkeen kanssa ja olleet tiiviisti mukana RAKLI:n Tilat käyttöön-klinikassa. Kaupungit ja isot kiinteistönomistajat ovat alkaneet etsiä uusia käytäntöjä esimerkiksi käyttötarkoitusten muutoksiin ja erilaisiin väliaikaisiin kokeiluihin. Meidän tehtävänämme on tuoda tähän keskusteluun ruohonjuuritason kontaktiemme kautta kokeilijoiden ja väliaikaiskäyttäjien tietotaitoa ja kokemuksia. Näitä kokemuksia meille on kertynyt mm. osallistumisestamme itsejärjestäytyneiden työhuonekollektiivien verkosto Mushroomingin kehittämiseen. Verkoston avulla monenlaiset itsensä työllistäjät ja uusien elinkeinojen etsijät luovat itselleen uusia yhteisöjä ja työn tiloja. Työhuoneita perustetaan usein aiemmin tyhjillään oleviin tiloihin, jotka korjataan itselle sopiviksi. Myös rullalautayhteisön osallistuminen ja integroituminen kaupunkikehityksen toteuttajaksi, ja samalla matalan opiskelu- ja työskentelymahdollisuuksien tarjoajaksi on osa tätä kokonaisuutta. Hankkeen tuella on myös aloitettu projekti, jossa kaupunkilaiset suunnittelevat ja rakentavat kaikille avoimen julkisen saunan Hiedanrantaan. Yhdessä hankkeen sidosryhmien Hukkatila ry:n ja Mushrooming ry:n sekä Tampereen kaupungin kanssa käynnistetty saunaprojekti herätti heti suurta kiinnostusta. Työpajoja on järjestetty yhdessä kaupunkilaisten kanssa tähän mennessä seitsemän ja saunan kehittäjien Facebook-ryhmässä (Hiedanrannan yhteisöllinen sauna) on yli 170 jäsentä. Työpajoissa suunniteltiin saunan ilme ja rakenne sekä muita toimintoja uuden julkisen tilan luomiseksi. Näiden ideoiden perusteella valmistuivat myös lupakuvat, jotka piirsi projektiin mukaan tullut arkkitehti. Hiedanrannan alueen maanrakennustöiden vuoksi saunan paikkaa jouduttiin siirtämään, joten projekti odottaa parhaillaan uutta sopimusta sijoituspaikasta. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on myös kansainvälistä vuorovaikutusta Haastatteluissa ja yhteistyöprojekteissa olemme havainneet ideoiden vaihtumista puolin ja toisin. Uusia verkostoja on jo syntynyt hankkeen pohjalta, samoin innostusta osallistua hankkeen työpajoihin ja tapahtumiin. Eräässä haastattelussa syksyllä 2016 selvitimme vuokra-asuntoja rakennuttavan organisaation johtajalta, millä tavoin he varautuvat tulevaisuuden muutoksiin asuntojen kysynnässä. Olimme kiinnostuneita siitä, pitääkö tämä organisaatio asuntojakauman ja asuntokokojen muutosmahdollisuuksia pitkällä tähtäimellä tarpeellisena ominaisuutena. Tässä yhteydessä nostimme esiin erään keskieurooppalaisen ns. kytköhuonelogiikalla suunnitellun kerrostalon.

4 Haastateltu kiinnostui ideasta ja ilmoitti, että esiin nostamamme joustavuusominaisuus (asuntokokojen luontevat muutokset isojen remonttien yhteydessä) ja Suomessa harvinainen tilasuunnitteluperiaate nostetaan yhdeksi tavoitelluksi ominaisuudeksi organisaation kesällä 2017 käynnistyvässä hankkeessa ja siitä käytävässä suunnittelukilpailussa. Heinäkuussa 2017 Mushroomingin fasilitaattoreihin otettiin yhteyttä sekä Lissabonista että Kööpenhaminasta. Yhteydenottajina olivat paikalliset työhuoneyhteisöt, joiden jäsenet olivat Suomessa käydessään kuulleet Mushrooming-työhuoneverkostosta ja tahtoivat nyt perustaa samanlaisen omaan kotikaupunkiinsa. Verkoston laajentumista ulkomaille on suunniteltu, mutta käytännön toimia ei oltu vielä ehditty laittamaan liikkeelle. Molempien kaupunkien uusien aktiivien kanssa hiotaan nyt taktiikoita siihen, kuinka kaupunkikohtaiset uudet verkostot saadaan parhaiten liikkeelle. Kuva 2. John Forester ja David Laws tutustumassa Hiedanrantaan ja Pirkanmaan Kaarikoirat ry:n rakentamaan Kenneli DIY -skeittiparkkiin. Kansainväliset tutkimuskumppanimme Technalia ja AIT ovat käyneet sparraamassa hankettamme ja tutustumassa kohteisiimme. Kaupunkisuunnittelun legendaarinen professori John Forester vieraili yhdessä toisen DAC:in Scientific Boardin jäsenen, professori David Lawsin kanssa tammikuussa 2018 Hiedanrannassa. He tutustuivat tapauksiimme, osallistuivat yhteiskehittämisen metodeihin ja auttoivat pohtimaan tutkimushankkeen tulosten tuottamista käytännönläheiseksi ja sidosryhmiä hyödyttävään muotoon. Foresterin ja Lawsin vierailun yhteydessä kutsuimme muut Urbanisoituva yhteiskunta teeman tutkimushankkeet koolle ja tarkastelimme hankkeiden tuloksia suhteessa toisiinsa. Järjestimme myös helmikuun lopussa kansainvälisen Asumisen sosiaaliset ulottuvuudet tutkimusseminaarin yhdessä Urmi-hankkeen

5 kanssa. Itävallassa ja Saksassa toimivat asuntosuunnittelun arkkitehdit Oliver Scheifinger ja Otto Höller avasivat seminaarissa wieniläisen asuntotuotannon sosiaalisen kestävyyden ulottuvuuksia. Hiedanrannan suunnittelu etenee ja aluetta kehitetään kaupunkilaisten kanssa jatkossakin. Tutkijoina meidät on kutsuttu pohtimaan yhteiskehittämisen käytäntöjä edelleen. Olemme keväällä mukana Tampereen kaupungin 6Aika-hankkeiden Ihmisten muotoilema Hiedanranta - työpajassa sekä asiantuntijasparraajina Tulevaisuuden asumisen Koklaamo-toiminnassa. Koklaamo on Tampereen kaupungin toimintamalli, joka tuo yhteen kaupunkilaiset, yritykset, yhdistykset ja alan asiantuntijat etsimään ratkaisuja asukkaiden arjen ja uudistuvan kaupunkiympäristön haasteisiin. Taustalla oleva tutkimus Alatalo, Elina & Jokinen, Ari (2017). Connecting the spaces of co-work: Joy of expedition in a growing trajectory. Journal of Biourbanism, 5:1-2, Helamaa, Anna (2015). Cohousing in Finland, in Wohnbund e.v (ed.) Europe Co-operative Housing. Jovis, Berlin, Tutustu julkaisuun tästä. Kuoppa, Jenni (2016). Käveltävyyden jäljillä Mittareita ja arjessa elettyä kaupunkia. Liikunta & Tiede 5/2016, Lue tästä. Kuoppa, Jenni (2016). Miksi käveltävyyden mittarit eivät riitä? Näkökulmia kävelemiseen ja kaupunkisuunnitteluun. Kvartti 3/2016. Lue tästä. Leino, Helena & Halme, Amanda (2017). Näkövammaisuuden todellistuminen kaupunkitilassa. Teoksessa Bäcklund, Pia & Häkli, Jouni & Schulman, Harry (toim.): Kansalaiset kaupunkia kehittämässä. Tampere University Press: Tampere, Lue tästä. Leino, Helena & Santaoja Minna & Laine Markus (2017). Researchers as knowledge brokers: translating knowledge or co-producing legitimacy? An urban infill case from Finland. International Planning Studies. Lue tästä. Salminen Jarkko, Häikiö Liisa, Lehtonen Pauliina (2016). Osallistuva budjetointi hallinnollisena ja poliittisena käytäntönä. Hallinnon tutkimus 35 (1), Santaoja Minna, Laine Markus & Leino Helena (2016). Joku palikka siitä puuttuu luottamuksen rakentuminen täydennysrakentamisen suunnittelussa. Yhdyskuntasuunnittelu 54 (1). Lue tästä. Tarpio, Jyrki (2016). Monenlaista joustavuutta. Spatial principles and logics of dwelling flexibility. Arkkitehti Finnish Architectural Review 4/2016, s Lue tästä.