Savolan kaavatilanne ja alueen kehittämissuunnitelmat

Transkriptio

1 Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus Savolan tilanne, lunastusluvan hakeminen 120/51/512/2014 TL 121 Selostus: Savolan kaavatilanne ja alueen kehittämissuunnitelmat Maakuntakaava on vahvistettu Maakuntakaavassa Savolan alue on taajamatoimintojen aluetta (A) ja lisäksi keskustatoimintojen aluetta (C). Savolan alueen kaavoitus on ollut mukana kaupungin kaavoitusohjelmassa jo luvun alusta lähtien. Alkuvaiheessa asemakaavoitus odotti ydinkeskustan osayleiskaavan valmistumista. Savonlinnan kaupunginvaltuusto hyväksyi ydinkeskustan osayleiskaavan Etelä-Savon ympäristökeskuksen vahvistamassa Ydinkeskustan osayleiskaavassa tontti on osittain liikerakennusten aluetta (KL), asuin-, liike- ja toimistorakennusten aluetta (AL), yleisten pysäköintilaitosten aluetta (LPY) sekä tori- ja katualuetta. Tontilla on voimassa asemakaava (AK 162), joka on vahvistettu ja joka on tullut voimaan Voimassa olevassa asema-kaavassa alue on teollisuusrakennusten ja -laitosten korttelialuetta (TT). Asemakaava on vanhentunut. Savonlinnan kaupunginvaltuusto päätti Savolan alueen asemakaavan muuttamisesta Ydinkeskustan osayleiskaavan perusajatuksena on, että rinnakkaistien rakentaminen ja radan siirto ydinkeskustan pohjoisrannalle synnyttää ydinkeskustan sydämeen aivan uusia alueita, jolloin kaupungin keskustaa voidaan kehittää sen nykyisellä paikalla tiiviisti olemassa olevaan rakenteeseen tukeutuen. Tällöin - uudet palvelut tukeutuvat olemassa oleviin palveluihin, - uusia asuntoalueita voidaan muodostaa aivan ydinkeskustaan kävelyetäisyydelle palveluista, - myös työpaikka-alueita on mahdollista jossain määrin varata ydinkeskustaan (korkeatasoinen rakentaminen), - suuntaamalla kehittämistoimet voimakkaasti ydinkeskustaan turvataan myös olemassa olevien palvelujen säilyminen. Edellä esitetyt perusratkaisut johtavat siihen, että kaupunkirakenne

2 eheytyy ja tiivistyy. Ydinkeskusta säilyy kaupungin elinvoimaisimpana osana, nauhakaupungin venyminen loppuu, eikä keskustahakuinen liiketoiminta karkaa esikaupunkialueille. Savolan alue on tärkein ydinkeskustan kasvualue. Kaupungin strategian ja yleiskaavan mukaista on kehittää liikerakentamista kaupunkikeskustassa ja vahvistaa kaupunkikeskustaa. Pääperiaate erikoiskaupan sijoittamisessa on, että keskustahakuinen erikoistavarakauppa sijoittuu pääosin ydinkeskustaan ja tilaa vaativa kauppa pääosin keskustan ulkopuolelle. Olavinkadun toiminnallinen ja ympäristöllinen uudistaminen on myös välttämätöntä. Kaupungin tavoitteena on, että Savolan alueelle, kiinteästi Olavinkatuun liittyen, toteutuu nykyaikainen kauppakeskus, johon sijoittuu 1-2 hypermarkettia ja erikoistavarakaupan myyntipinta-alaa. Kauppakeskuksen jatkosuunnittelussa tulee ottaa huomioon Savonlinnan kaupan rakenne, erikoiskaupan myyntipinta-alan määrä ja myyntipinta-alan lisätarve. Ylikapasiteettia ei saa syntyä. Lisäksi tavoitteena on toteuttaa luontevat jalankulkuyhteydet Olavinkadulta Savolan kauppakeskukseen nykyisiä liikekiinteistöjä hyödyntämällä. Kauppakeskuksen pysäköinti tulee toteuttaa pääosin rakenteellisena. Savolan pohjoisosaan sijoitetaan keskusta-asumista kerrostaloihin. Keskustatyyppisen erikoiskaupan luonnollinen kasvu sijoitetaan pääosin uuteen Savolan kauppakeskukseen tai muihin keskustan täydennysrakentamiskohteisiin. Uudet prime-liikepaikat mahdollistavat myös uusien toimijoiden sijoittumisen Savonlinnaan. Tontti on keskeinen osa suunniteltua uutta kauppakeskusta. Savolan alueen sopimusneuvottelut Kaupunki antoi jo vuonna 2007 kaikille alueen silloisille maanomistajille kirjallisen selvityksen maankäyttö- ja rakennuslain 12a -luvun määräyksistä sekä ilmoitti, että Savolan liikekeskushankkeen toteutumisen edellytyksenä tulee olemaan joku seuraavista kaupungin toimivaltaan kuuluvista toimenpiteistä: 1. Yksityisten omistamien maa-alueiden hankkiminen kaupungille ennen asemakaavamuutoksen hyväksymistä a) vapaaehtoisin kaupoin b) MRL:n 99 :ään perustuvaa lunastusta käyttäen 2. Maankäyttösopimukset, joista voidaan sitovasti päättää vasta sen jälkeen kun kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävänä. Edelleen kaupunki tilasi Maakanta Oy:ltä seuraavat konsulttiselvitykset:

3 - Maapoliittisten keinojen käyttö Savolan alueella -periaatteet. - Savolan alueen hintatason määritys. Tavoitteena oli, että maaomistajille tehtäisiin sen jälkeen maanostotarjous tai ehdotus maankäyttösopimusneuvottelujen käynnistämiseksi. Savolan tilannetta hankaloitti kuitenkin osaltaan maanomistukseen liittynyt kiista koskien solmittua kauppakirjaa. Kyseisen noin 2,1 ha:n suuruisen alueen omistajaksi varmistui lopullisesti vasta KKO:n päätöksen jälkeen Savonlinnan Osuuspankki (Suur-Savon Osuuspankki). Kaupunki on hankkinut vapaaehtoisin kaupoin omistukseensa entisen ratapohjan alueen ja Sokoksen takana olevan alueen. Kauppojen jälkeen alueen maanomistajia ovat kaavoitettavaksi suunnitellun liikekeskuksen alueella kaupungin lisäksi enää siis Savolan Kiinteistöosakeyhtiö (tontti , pinta-ala m2) ja Suur-Savon Osuuspankki (tontit , ja , yhteispinta-ala noin m2). Ote kiinteistörekisterikartasta on esityslistaliitteenä A. Suur-Savon Osuuspankki on käydyissä neuvotteluissa suhtautunut myönteisesti kaupungin esittämään kaavoitussopimus- ja maankäyttösopimusmenettelyyn. Sen sijaan Savolan Kiinteistöosakeyhtiö ei ole ollut valmis kaavoitussopimus- eikä maankäyttösopimusmenettelyyn. Tilanteeseen liittyviä neuvotteluja on käyty jo vuosien ajan ja sähköposteja on vaihdettu runsaasti. Yhtiö ei ole ollut halukas myöskään neuvottelemaan omistansa alueen maakaupasta. Savolan kiinteistöosakeyhtiö/jouko Kaipainen esitti päivätyn oman mallinsa, joka menisi pääkohdittain niin, että kaupunki ja pankki tekisivät aluksi sitovat kiinteistökaupan esisopimukset, joilla ne sitoutuvat luovuttamaan alueensa Savolan Kiinteistöosakeyhtiölle. Yhtiö tekisi suunnitelmansa mukaisesti aiesopimukset myös K- ja S-ketjujen kanssa Citymarketin ja Prisman sijoittumisesta Savolaan. Seuraavana olisi vuorossa hankesuunnittelu ja yhtiö hankkisi kehittäjän (yhtiönsä osakkaiden ostajan). Sen jälkeen Kaipainen myisi yhtiönsä osakkeet ja hallussaan olevat esisopimukset kehittäjälle. Vasta Kaipaisen poistumisen jälkeen päästäisiin aloittamaan alueen kaavoitus ja kehittäjä ja kaupunki/maanomistajat aloittaisivat neuvottelut ja sopimisen siitä, miten hanketta vietäisiin eteenpäin. Kaupungin edustajat ovat käydyissä neuvotteluissa ilmoittaneet, etteivät näe mahdolliseksi esittää päättäjille yhtiön mallin soveltamista. Kaupungin edustajat ovat katsoneet, ettei kaupunki voi julkisyhteisönä heti alkajaisiksi suurin piirtein "sokkona" tehdä sitovaa esisopimusta alueensa luovuttamisesta yksityiselle yhtiölle,

4 joka sitten myöhemmin kävisi kauppaa yhtiönsä osakkeilla ja tosiasiallisesti myös hallussaan vipuvartena olevilla esisopimuksilla. Kyseessä olisi vähintään kyseenalainen ja riskialtis tapa luovuttaa omaisuutta, järjestelyt olisivat todennäköisesti myös vastoin yritystukiin liittyviä säännöksiä. Kaupunki ei ole vakuuttunut siitäkään, että mallilla, jossa yhtiö on suunnitellut kauppaavansa osakkeensa korkeaan hintaan jo ennen kuin kaavoitusta on edes aloitettu, olisi mahdollista saada mukaan varsinaisia kehittäjiä ja toteuttajia (yhtiön osakekannan ostajia). Riski on, että kaupunki voisi mahdollisessa ongelmatilanteessa esisopimuksiin sidottuna vain katsella tilannetta vierestä vailla vaikutusmahdollisuuksia. Kaupungin käsityksen mukaan on hyvin epätodennäköistä, että kehittäjä voisi sitoutua hankkeeseen, ellei taustalla ole valmiiksi neuvoteltua yksiselitteistä kattavaa kokonaispakettia ja riittävää tietoa kaikista lopputulokseen vaikuttavista seikoista (mm. maaperän tilanne, purkutyöjärjestelyt, maankäyttömaksujen määräytyminen, pysäköintitavoitteet ja hinnoitteluperiaatteet yms.). Kehittäjän on voitava luottaa osapuolten tahtotilaan ja tavoitteisiin, hankkeen taustalla ei voi olla epäselvyyksiä ja epävarmuustekijöitä. Normaali maankäyttösopimusmenettely mahdollistaa sen, että hanke etenee reaalimaailmassa alusta loppuun, esisopimukset sidotaan kaavaehdotukseen ja lopulliset kaupat tehdään tehdään kunkin maaomistajan ja toteuttajan välillä vasta kun kaava on saanut lainvoiman. Kaupunki esitti yhtiölle ja pankille oman mallinsa, jossa kaikki maanomistajat toimisivat sopimuskumppaneina laatimalla aluksi yhteisen menettelytapoja ja tavoitteita koskevan keskinäisen runkosopimuksen, tekisivät kehittäjän valinnan jälkeen tämän kanssa yhteisen yhteistoimintasopimuksen, sitoutuisivat kaupungin kanssa maankäyttösopimusmenettelyyn ja kehittäjän kanssa kiinteistökaupan esisopimuksiin kaavan nähtävillä olon jälkeen. Kaavan laillistuttua kukin maanomistaja luovuttaisi omat liikekortteliin kuuluvat alueensa suoraan kehittäjälle. Savolan kiinteistöosakeyhtiö ei ole hyväksynyt kaupungin esittämää mallia. Yhtiö on pitänyt sitä lainvastaisena ja toissijaisesti epäillyt sen johtavan pitkittyneeseen kaavoitusprosessiin ja kaatuvan valituksiin, jotka koskisivat Savolan käsittelyssä aiemmin tapahtuneita esteellisyyssäädösten rikkomisia. Yhtiö katsoo, että sen esittämällä mallilla ko. ongelmat vältetään. Yhtiö on maininnut yhtenä ongelmana myös "valuaatiokysymykset". Todettakoon vielä selvyyden vuoksi, ettei kaupungin kannalta ole merkitystä, kuka ao. tontin omistukseen oikeuttavat Savolan Kiinteistöosakeyhtiön osakkeet omistaa. Kaupunki edellyttäisi omistajalta joka tapauksessa maankäyttösopimusmenettelyä ja sen yhteyteen kytkettyjä esisopimuksia maanomistusjärjestelyistä.

5 Periaatteellista estettä ei myöskään ole sille, etteikö ko. yhtiö voisi toimia hankkeessa myös kehittäjänä, jolle kaupunki (ja muut maanomistajat) luovuttaisivat kaavan laillistumisen jälkeen alueensa. Tämä edellyttäisi, että yhtiön osakekannan omistajana olisi sellainen taho, jolla kokemuksen ja näyttöjen perusteella tiedetään olevan riittävää liiketaloudellista ja muuta tarvittavaa osaamista sekä taloudellisia resursseja viedä kehitys- ja toteuttamisprosessi läpi. Neuvotteluissa on ollut esillä muitakin malleja ratkaisun löytämiseksi. Yhtä mallia lähdettiin rakentamaan siltä pohjalta, että valittu kehittäjä neuvottelisi kiinteistönluovutusten esisopimukset erikseen kunkin maanomistajan kanssa. Malliin liittyi muitakin ongelmallisia kohtia, mutta sen todettiin kaatuvan jo siihen, etteivät kehittäjät ole kiinnostuneita lähtemään tällaiseen epävarmaan neuvotteluprosessiin. Kehittäjille pitää olla pöytä valmiiksi katettuna. Kaupunki tarjosi Savolan kiinteistöosakeyhtiölle ja Suur-Savon Osuuspankille vielä uudestaan tammikuussa 2014 kaavoitussopimuksia. Pankki palautti sopimuksen allekirjoitettuna, Savolan Kiinteistöosakeyhtiö ei. Tarjottu sopimus on esityslistaliitteenä B. Kaupunki myös tilasi Newsec Valuation Oy:ltä auktorisoidun kiinteistöarvioijan (AKA) suorittaman kiinteistöarvioinnin Savolan Kiinteistöosakeyhtiön tontista Newsecin päivätty arviointi on nähtävänä seututorilla. Arviossa kiinteistön käyväksi arvoksi arvioitiin euroa. Arviossa ei kuitenkaan pystytty huomioimaan maaperän mahdollisen pilaantumisen vaikutuksia, koska siitä ei ole tietoja. Kaupunki teki Savolan Kiinteistöosakeyhtiölle tarjouksen kiinteistön ostamisesta eurolla. Samalla kaupunki tarjoutui tutkituttamaan maaperän kustannuksellaan ja sitoutui osallistumaan puoliksi mahdollisesti tarvittaviin puhdistuskustannuksiin. Yhtiöltä pyydettiin myös omaa hintapyyntöä, ellei tarjous tyydyttäisi. Ostotarjous on esityslistaliitteenä C. Yhtiö ei vastannut tarjoukseen, mikä lienee tulkittavissa siten, ettei yhtiö ole halukas edes neuvottelemaan kiinteistön myynnistä kaupungille. Yhteenvetona neuvotteluista joudutaan toteamaan, ettei Savolan Kiinteistöosakeyhtiön kanssa ole löydetty yhteistä molempien hyväksyttävissä olevaa sopimusmallia, jolla Savolan kehityshanketta vietäisiin eteen päin. Yhtiö ei ole osoittanut halukkuutta myöskään myydä aluettaan kaupungille. Pattitilanteen ratkaisemiseksi kaupungilla on mahdollisuus hakea ympäristöministeriöltä maankäyttö- ja rakennuslain 99 :n mukaista lunastuslupaa tonttiin

6 Lunastuslupaan perustuva maan lunastaminen Kaupunginhallituksen hyväksymässä kaavoitusohjelmassa on asemakaavahanke "Savola". Kaavoitettava alue on osittain yksityisessä omistuksessa. Alueelle on tarkoitus sijoittaa kauppakeskus ja asuntorakentamista. Alueen maanomistajia ovat, kuten edellä on jo todettu, jakaantuu Savolan Kiinteistöosakeyhtiö, Suur-Savon Osuuspankki omistamiin alueisiin sekä Savonlinnan kaupunki. Osuuspankin kanssa on allekirjoitettu kaavoitussopimus. Savolan Kiinteistöosakeyhtiön omistama tontti on maakuntakaavassa alue on taajamatoimintojen aluetta (A). Etelä-Savon ympäristökeskuksen vahvistamassa Ydinkeskustan osayleiskaavassa alue on pääosin liike- ja toimistorakennusten aluetta (KL) sekä lisäksi asuin-, liike- ja toimistorakennusten aluetta (AL), yleisten pysäköintilaitosten aluetta (LPY) ja katualuetta. Alueella on voimassa asemakaava (AK 162), joka on vahvistettu ja joka on tullut voimaan Voimassa olevassa asemakaavassa alue on teollisuusrakennusten ja -laitosten korttelialuetta (TT). Lunastaminen on yksi lainsäädännön kunnille antama maanhankinnan ja maapolitiikan keino, jota kunnat voivat erityistapauksissa hyödyntää. Ympäristöministeriön lunastuslupaa ovat 2000-luvulla hakeneet useat erilaiset kaupungit ja kunnat tilanteissa, joissa ei ole pystytty sopimaan muusta etenemistavasta. Lunastamismahdollisuus edistää myös vapaaehtoisia kauppoja. Maankäyttö- ja rakennuslain 99.1 :n mukaan asianomainen ministeriö voi yleisen tarpeen vaatiessa myöntää kunnalle luvan lunastaa alueen, joka tarvitaan yhdyskuntarakentamiseen ja siihen liittyviin järjestelyihin tai muutoin kunnan suunnitelmallista kehittämistä varten. Lain 99.3 mukaan asianomainen ministeriö voi myöntää kunnalle luvan lunastaa alueen, joka on yleiskaavassa osoitettu liikenneväyläksi, asuntorakentamiseen tai siihen liittyvään yhdyskuntarakentamiseen ja jota tarvitaan kunnan suunnitelmanmukaiseen yhdyskuntakehitykseen, sekä alueen, joka on tarkoitettu kunnan tai kuntayhtymän laitokselle tai muihin näiden tarpeisiin. Asuntorakentamiseen tai siihen liittyvään yhdyskuntarakentamiseen lunastettavaan alueeseen voi sisältyä myös virkistys- ja suojelualuetta. MRL 99.3 :ää sovellettaessa kunnalla on kevyempi selvitysvelvollisuus lunastusperusteen olemassaolosta kuin ns. raakamaan lunastusta koskevan 1. momentin kohdalla. Lähtökohtana on, että yleiskaavan asianmukainen aluevaraus pääosin osoittaa lunastusperusteen olemassaolon.

7 MRL:n lunastusperusteiden ohella sovelletaan myös kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain 4. pykälää, jonka mukaan lunastusta ei saa panna toimeen, jos lunastuksen tarkoitus voidaan yhtä sopivasti saavuttaa jollain muulla tavalla, tai jos lunastuksesta yksityiselle edulle koituva haitta on suurempi kuin siitä yleiselle edulle saatava hyöty. Tämän vaatimuksen mukaisesti on ensisijaisesti pyritty vapaaehtoisiin kauppoihin, mutta käytyjen neuvottelujen perusteella on käynyt selväksi, ettei haluttua aluetta kokonaisuudessaan saada hankittua kaupungille vapaaehtoisin keinoin. Tästä syystä kaupungin on tarpeen turvautua lunastukseen. Yleisen edun hyödyn merkittävyys suhteessa yksityiselle edulle koituvaan haittaan on myös perusteltavissa, kuten edellä kohdasta Savolan kaavatilanne ja alueen kehittämissuunnitelmat ilmenee. MRL:n mukaiset edellytykset täyttyvät kaavoitettavalla alueella. Alueella on neuvoteltu edellä mainitulla tavalla tuloksetta. Nyt kyseessä olevan alueen hankkiminen kaupungille on välttämätöntä yhdyskuntarakentamisen toteuttamiseksi ja jo kiireellistä ottaen huomioon lupa- ja lunastusmenettelyyn kuluva aika. Kunnan päätös lunastusluvan hakemisesta on luonteeltaan valmisteleva ratkaisu eikä siitä sen vuoksi voi valittaa. Päätöksen jälkeen lunastuslupahakemus laaditaan ja lähetetään ympäristöministeriöön, joka pyytää siitä asianosaisten lausunnot. Päätöksen täytäntöönpano käsittää siis varsinaisen hakemuksen laatimisen kaikkine tarvittavine selvityksineen lunastusluvan edellytyksistä. Lunastuslupaa seuraa varsinainen Maanmittauslaitoksen lunastustoimitus, jossa asianosaisia ovat sekä maanomistajat että kunta lunastuksen hakijana. Lunastuslain mukaan lunastettavasta omaisuudesta on määrättävä täysi käyvän hinnan mukainen korvaus. Lunastusprosessien pituudet ovat vaihdelleet. Lunastusluvan hakemisesta omistusoikeuden saamiseen kuluu yleensä aikaa noin kk (6-8 kk lunastusluvan saaminen/ympäristöministeriö, mahdollisen valituksen käsittely 6-12 kk ja lunastustoimituksen lopettaminen ja rekisteröinti 4-6 kk ). Neuvotteluja maanomistajan kanssa voidaan jatkaa, vaikka päätetään lunastusluvan hakemisesta. Jos neuvotteluissa päästään sopimukseen, lunastusta ei tarvitse viedä päätökseen. Savonlinnan kaupunginvaltuuston hyväksymän ja sekä ja 91 muuttaman hallintosäännös 3 luvun 3 :n mukaan kaupunginhallitus päättää maankäyttö- ja rakennuslain 99 :n 1 momentissa ja 100 :ssä

8 tarkoitetun lunastusluvan hakemisesta. Valmistelu: kaupungingeodeetti Timo Nokelainen, kaavoituspäällikkö Risto Aalto, kaupunginlakimies Aki Rasimus, Teknisen johtajan esitys: Tekninen lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että kaupunki päättää 1. Hakea ympäristöministeriöltä maankäyttö- ja rakennuslain 99 :n 1 ja 3 momentin mukaista lunastuslupaa Savonlinnan kaupungin tontin kiinteistötunnus pinta-alaltaan 6567 m 2 hankkimiseksi kaupungin omistukseen. 2. Oikeuttaa kaupungingeodeetin laatimaan ja allekirjoittamaan lunastuslupahakemuksen kaikkine tarvittavine selvityksineen. 3. Todeta, että kaupunki jatkaa neuvotteluja vapaaehtoisesta kaupasta ja on valmis hankkimaan maa-alueen omistukseensa vapaaehtoisella kaupalla siihen asti kunnes ympäristöministeriö on päättänyt lunastusluvasta. Käsittely: Seppo Kosonen Mirka Pitkosen kannattamana esitti, ettei Savonlinnan kaupunki hae ympäristöministeriöltä maankäyttö- ja rakennuslain 99 :n 1 ja 3 momentin mukaista lunastuslupaa Savonlinnan kaupungin tontin kiinteistötunnus pinta-alaltaan 6567 m 2 hankkimiseksi kaupungin omistukseen. Puheenjohtaja totesi keskustelun asiasta päättyneeksi. Koska keskustelun kuluessa oli tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu esitys, oli asiasta äänestettävä. Äänestysesityksen tultua hyväksytyksi annettiin suoritetussa kättennnostoäänestyksessä teknisen johtajan esityksen puolesta 9 jaa-ääntä (Matti Mäkelä, Riitta Finer-Huttunen, Leena Korhonen, Harri Luukkanen, Kauko Rauhansalo, Olli Sironen, Aila Makkonen, Ritva Suomalainen ja Kari Laukkanen) sekä Seppo Kososen esityksen puolesta 2 ei-ääntä (Seppo Kosonen ja Mirka Pitkonen). Päätös: Puheenjohtaja totesi lautakunnan hyväksyneen teknisen johtajan esityksen äänin 9-2. Toimenpiteet: Kaupunginhallitus

9 KH 211 Selostus: Ote kiinteistörekisterikartasta on esityslistaliitteenä A. Tarjottu sopimus on esityslistaliitteenä B Ostotarjous on esityslistaliitteenä C. (Valmistelu: kaupungingeodeetti Timo Nokelainen puh , kaa voi tus pääl lik kö Risto Aalto puh ja kau pun gin la ki mies Aki Rasimus puh ). Esitys on tehty teknisen lautakunnan päätöksen 121/2014 perusteella. Kaupunginjohtajan esitys: Kaupunginhallitus hyväksyy teknisen lautakunnan esityksen. Käsittely: Tuukka Suomalainen (HallL 28 1 m. 1k) ja Kirsi Torikka (HallL 28 1m. 5k) poistuivat es teel li si nä kokouksesta. Juha Kukkonen esitti, että asia siirretään jatkovalmisteluun ja, että Savonlinnan kaupunki ei hae ympäristöministeriöltä maankäyttö- ja rakennuslain 99 :n 1 ja 3 momentin mukaista lunastuslupaa Savonlinnan kaupungin tontin, kiinteistötunnus (pinta- ala 6567 m2), hankkimiseksi kaupungin omistukseen. Teknisen lautakunnan esittämälle mallille ei ole löydetty kiinteistökehittäjää, ja kun hypermarketeilla ei ole kiirettä tehdä ratkaisuja, niillä on aikaa odottaa toinen toisensa ratkaisuja asiassa. Sen sijaan on mainitun kiinteistön omistajan kanssa löydettävä ratkaisu kehittää Savolan kaavoitusta ja etsiä kiinteistökehittäjä, joka saa hypermarketit kiin nostumaan hankkeesta. Muuten on vaarana, että Savolan alueen kaavoitus etenee rakentamiseen aivan liian myöhään kaupungin kehittämisen kannalta. Puheenjohtaja tote si, että Juha Kukkosen esitys raukesi kannattamat to ma na. Päätös: Esitys hyväksyttiin. Pöytäkirja tämän pykälän osalta tarkastetaan kokouksessa.