pysyminen raittiina terence t. gorski merlene miller käsikirja uusiutumisen ehkäisystä kemiallisessa riippuvuudessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "pysyminen raittiina terence t. gorski merlene miller käsikirja uusiutumisen ehkäisystä kemiallisessa riippuvuudessa"

Transkriptio

1 terence t. gorski merlene miller pysyminen raittiina käsikirja uusiutumisen ehkäisystä kemiallisessa riippuvuudessa Oppimisessa on pikemminkin kysymys asenteesta kuin lahjakkuudesta

2 SISÄLTÖ ESIPUHE JOHDANTO I III 1. LUKU UUSIUTUMINEN RIIPPUVUUSSAIRAUDESSA 1 2. LUKU RIIPPUVUUS SAIRAUTENA 5 Riippuvuutta aiheuttavat aineet: 5 1. Rauhoittavat 5 2. Mielialaa kohottavat 6 3. Kipua lievittävät 6 4. Aisteja harhauttavat 6 Riippuvuus sairautena 6 Vieroitusoireet 9 Sairauden kehitys 9 Itsepetos 11 Riippuvuuden noidankehä Hetken tyydytys Kärsimys myöhemmin Alkoholistinen ajattelu Lisääntyvä sietokyky Hallinnan menetys Bio-psyko-sosiaaliset vahinkovaikutukset 13 Toipuminen LUKU POSTAKUUTIT VIEROITUSOIREET (PAV) 17 Postakuutit vieroitusoireet (PAV) Kyvyttömyys ajatella selkeästi Muistihäiriöt Tunneperäiset yli- ja alireaktiot Unettomuus Fyysiset koordinaatio-ongelmat Stressiherkkyys 20 Sairauden kuva postakuuteissa

3 vieroitusoireissa 23 Vähenevä PAV - lievittyy 23 Kasvava PAV - pahenee 24 Jaksottainen - tulee ja menee 24 Vakaa PAV - muuttumaton 24 Postakuuttien vieroitusoireiden (PAV) käsittely 25 Vakauttaminen 25 Ilmaise sanoin Tuuleta Testaa todellisuus Ratkaise ongelmia ja aseta päämääriä Katso taaksepäin Oppia ja oppia uudestaan 26 Itsesuojeluvietti 26 Ruokatottumukset 27 Liikunta 28 Rentoutuminen 29 Hengellisyys 29 Tasapainoinen elämäntapa LUKU TOIPUMINEN JA OSITTAINEN TOIPUMINEN 33 Toipumisvaiheet: 34 Ensivaihe 34 Vakautusvaihe 35 Varhaisvaihe 36 Välivaihe 37 Myöhäisvaihe 37 Ylläpitovaihe 39 Osittainen toipuminen LUKU VÄÄRIÄ USKOMUKSIA TOIPUMISESTA JA UUSIUTUMISESTA 47 Väärät uskomukset alkoholin ja huumeiden käytön osasta toipumisessa ja uusiutumisessa 48 Väärät uskomukset varoitusmerkeistä 49 Väärät uskomukset motivaatiosta 51 Väärät uskomukset hoidosta LUKU UUSIUTUMISTAPAHTUMAN YMMÄRTÄMINEN 53

4 Muunlaisten riippuvuuksien merkitys 55 Kofeiinin osa 56 Pakonomaisen käyttäytymisen merkitys uusiutumisessa 56 Pakkotoiminnat: Syöntihäiriöt/laihdutus Pelihulluus Työhulluus Liikuntahysteria Seksiin kiinnittyminen Jännityksen etsiminen Pako Ostopakko 58 Myönteinen purkautuminen ja pakonomainen toiminta 58 Uusiutumistapahtuma 59 Kieltäminen raittiudessa LUKU UUSIUTUMISSYNDROOMA 63 Uusiutumissyndrooman estäminen 67 Uusiutumisen vaiheet ja varoitusmerkit 68 Vaihe I Sisäinen muutos 69 Lisääntyvät paineet (stressi) Muuttunut ajattelu Muuttuneet tunteet Muuttunut käytös Vaihe II Kieltäminen 70 Olen huolissani itsestäni Kiellän rauhattomuuteni Vaihe III Pako ja puolustus 71 Uskon, etten koskaan tule juomaan Olen huolissani toisista Puolustusasenteet Pakonomainen käytös Hetken mielijohteita seuraava käytös Taipumus eristäytyä Vaihe IV Kriisikehitys 72 Tunnelinäkö Alakuloisuus Järkevän suunnittelun menetys Suunnittelu ei pidä Vaihe V Toimintakyvyttömyys 73

5 Vaihe VI Valveunet ja toiveajattelu Mikään ei järjesty Toive saada olla onnellinen Hämmennys ja Ylireaktiot 74 Vaikeus ajatella selkeästi Vaikeus käsitellä tunteita Vaikeus muistaa Hämmennyksen hetkiä Vaikeus käsitellä stressiä Ärsyynnyn ystäviini Vihastun helposti Vaihe VII Masennus 76 Epäsäännöllinen ruokailu Tylsistyminen ja yrittämättömyys Unettomuus Arkinen rutiini katoaa Syvemmän masennuksen jaksot Vaihe VIII Hallinnan menetys 77 Jätän AA:n ja hoidon silloin tällöin Viis siitä -asenne En halua apua Tyytymättömyys elämään Voimattomuuden ja avuttomuuden tunne Vaihe IX Vaihe X Vaihe XI Hallinnan menetyksen ymmärtäminen 78 Koordinaatiovaikeudet ja onnettomuudet Itsesääli Ajatuksia normaalista juomisesta Valehtelen tietoisesti Itseluottamuksen täydellinen menetys Vähentyneet valinnan mahdollisuudet 80 Järjetön närkästyminen AA:n ja hoidon lakkaaminen kokonaan Valtava yksinäisyys, turhautuminen, kiukku ja jännittyneisyys Menetän käytökseni hallinnan Alkoholin tai huumeiden käyttö 81 Yritän hallita päihteiden käyttöä Pettymys, syyllisyys ja häpeä Hallinnan menetys Kuinka teen oman luetteloni uusiutumisen merkeistä LUKU RAKENTEELLINEN UUSIUTUMISEN EHKÄISY 83

6 1. Vakauttaminen Itsensä arviointi Uusiutumistieto Tunnista varoituksen merkit Käsittele varoituksen merkit Itsetutkistelu Tutki kuntoutusohjelma Pyydä läheisiltä apua Seuranta LUKU PERHEEN OSA UUSIUTUMISESSA 91 Varhaisvaihe 92 Normaalit yritykset ratkaista ongelmat ja sopeutua 92 Välivaihe 92 Itseään tuhoava käyttäytyminen Myöhäisvaihe 93 Perheen hajoaminen ja romahdus 37 varoitusmerkkiä läheisriippuvuuden uusiutumisessa Tilanteen aiheuttama rakenteen hajoaminen 2. Puutteet itsestään huolehtimisessa 3. Kyvyttömyys asettaa ja pitää rajoja 4. Rakentavan suunnittelun menetys 5. Päättämättömyys 6. Pakkokäyttäytyminen 7. Väsymys ja levon puuttuminen 8. Katkeruus ja harmittelu 9. Hallinnan tarve 10. Puolustusasenteet 11. Itsesääli 12. Säästää tai tuhlaa rahaa 13. Syyllisten etsiminen 15. Pelko ja rauhattomuus tulevat takaisin 16. Uskon menettäminen Korkeampaan Voimaan 17. Käy sattumanvaraisesti Al-Anonissa 18. Ajatukset karkaavat 19. Kyvyttömyys ajatella loogisesti 20. Tunne siitä, että on eksyksissä 21. Nukkumisvaikeudet 22. Teennäiset tunteet 23. Hallitsematon käytös 24. Hallitsemattomat tunnevaihtelut 25. Kyvyttömyys pitää yllä tavallisia yhteyksiä toisiin ihmisiin 26. Yksinäisyyden ja eristyneisyyden tunne 27. Tunnelinäkö

7 28. Aiheeton ahdistuneisuus ja pelkokohtaukset 29. Terveysongelmat 30. Käyttää lääkkeitä tai alkoholia selviytyäkseen tilanteistaan 31. Lopettaa kokous- ja hoitokäynnit 32. Kyvyttömyys lopettaa itseään tuhoava käytös 33. Viis-siitä -asenne 34. Arkipäivän rutiinien murtuminen 35. Epätoivo ja itsemurha-ajatukset 36. Ruumiillinen murtuminen 37. Tunneperäinen murtuminen Uusiutumisen ehkäisy perheessä Vakauttaminen Arviointi Koulutus alkoholismiin, läheisriippuvuuteen ja uusiutumiseen Varoitusmerkkien tunnistaminen Varoitusmerkkien arviointi Perheen ehkäisysuunnitelma Itsetutkistelun harjoittelu Yhteydenpidon harjoittelu Kuntoutusohjelman arviointi Toimenpiteet kieltämistä vastaan Suunnitelma varhaiseen puuttumiseen uusiutumisen tapahtuessa Seuranta ja ylläpito LUKU KUINKA PERUSTETAAN UUSIJARYHMÄ 103 Mitä on uusiutuminen 104 Varoitusmerkkejä 105 Uusiutumista ehkäisevä hoito Ruumiillinen vakautus Yksilökohtainen arviointi Koulutus uusimisesta Varoitusmerkkien tunnistaminen Varoitusmerkkien käsittely Kuntoutusohjelman tekeminen Itsetutkistelun harjoittelu Perhe tai läheiset mukaan Seuranta 110 Vapaaehtoisuus Varoitusmerkkien tunnistaminen 110

8 2. Päivittäinen itsetutkistelu Varoitusmerkkien käsittely 110 Ensimmäinen uusijaryhmä 111 Perusperiaatteet 112 Jäsenyysvaatimukset 113 Uusijaryhmä, AA ja muut kahdentoista askeleen ryhmät 113 Kokouksen normaalimalli 113 Johdantosanat 114 Hetken hiljaisuus 114 Aiheen käsittely 114 Tauko 114 Lausunnot 114 Palautteet 115 Kokousaika 116 Erilaiset kokoustyypit 116 Kokoukset varoitusmerkeistä 116 Kokoukset joissa on puhuja 117 Kokoukset joissa on keskustelua ja mielipiteiden vaihtoa 118 Uusiutumiskummi 118 Harjoitukset: 1. Viimeisimmän uusiutumisen tutkiminen Huumekertomus Toipumis- ja uusiutumiskertomus Lukea ja keskustella varoitusmerkkien luettelosta Omien varoitusmerkkien luettelon tekeminen Toimintasuunnitelmien tekeminen Tilannetaso Käytöstaso Ajatustaso Tunnetaso Mielipidetaso Asenteet Henkinen taso 122

9 7. Keskustelu myötä- ja vastoinkäymisistä Oman elämän kertominen 122 Kummi vai terapeutti 122 Uusiutumisen ehkäisy on tapahtumasarja 123 Johdantosanat ryhmän kokouksessa 124 Kokousjärjestys 125 Uusijaryhmän ohjelmajulistus 126 LOPUKSI 127

10 Esipuhe Me tiedämme kaikki, että alkoholismi on luonteeltaan tuhoava sairaus. Se vaikuttaa inhimilliseen uhriinsa ruumiillisesti, älyllisesti, tunneperäisesti ja hengellisesti. Se on luonteeltaan tappava. Me tiedämme myös, että tautia ei voida parantaa, mutta sitä voidaan pitää kurissa. Sadattuhannet alkoholistit ovat viimeisten viidenkymmenen vuoden aikana onnistuneet pysäyttämään sairautensa ja voineet elää onnellista, menestyvää ja tuottoisaa elämää raittiina. Kuitenkin yksi tämän alueen suurista murhenäytelmistä on, että monet alkoholistit voivat tosin toipua hetkeksi alkaakseen jälleen juomisen. Sanotaan että noin puolet niistä alkoholisteista, jotka pääsevät raittiuden portille, kulkee siitä läpi ja jää raittiiksi. Jäljelle jäävistä monet käyvät siellä hetken, retkahtavat kerran tai useammin ennen kuin he lopulta saavat otteen raittiudesta ja pysyvät raittiina elämänsä loppuun. Lopuissa alkoholisteja on monia, jotka käyvät pyörivästä ovesta kerrasta toiseen. He ovat raittiita hetken ja alkavat juoda uudelleen. Osa heistä kuolee tietysti ennen aikaansa. Terry Gorski kiinnostui aikaisin ammattiurallaan yrityksistä auttaa näitä ihmisiä, jotka olivat tiensä päässä. Hän ymmärsi, että jotkut heistä eivät voineet toipua. Ne vauriot, joita juominen oli aiheuttanut, olivat niin suuria, ettei niitä enää voitu korjata. Toiset hän uskoi voivansa auttaa samaan raittiiseen elämään, johon muut olivat päässeet hiukan helpommalla tavalla. Terry Gorski käytti viisitoista vuotta elämästään tutkien sairaskertomuksia toinen toisensa jälkeen. Ne kuvasivat tuhansittain näitä onnettomia ihmisparkoja, jotka kerta kerran jälkeen joutuvat juomaan. Kaikesta tästä kasvoi esiin CENAPS-malli uusiutumisen ehkäisemiseksi. Se kutoo tavallaan yhteen Nimettömät Alkoholistit ja ammattimaisen hoidon ja antaa meille tieviitan tai käsikirjan toipumiseen. Kuten Terry Gorski on selvittänyt, tämä kirja ei sisällä sinänsä mitään uutta. Se kertoo kuinka AA:n toipumisohjelman kokemukset ja kaikki käytettävissä oleva viimeisten vuosikymmenien tutkimus voidaan liittää toisiinsa. Minä uskon niihin ajatuksiin ja aatteisiin, joita kuvataan kirjassa. Uskoni niiden tehokkuuteen on niin voimakas, että aion aloittaa kaiken kattavan uusiutumisen ohjelman täällä Ashleyssa. Se tulee käsittämään parhaan mahdollisen yhdistelmän ammattimaista alkoholiterapiaa, lääketieteellistä hoitoa ja tietoutta sekä Nimettömien Alkoholistien kokemuksia.

11 Minun vakaumukseni on, että tämä kirja voi antaa arvokasta tietoa, joka voi jopa pelastaa elämää. Jos sinä yrittäessäsi ymmärtää ja soveltaa näitä tietoja huomaat, ettet selviä yksin, älä menetä toivoasi! On olemassa monia hyviä hoitokeskuksia, jotka voivat auttaa sinua saamaan ohjelman estämään uusiutumisen. Kuinka paljon yritämmekään, tulee kuitenkin joukko ihmisiä menehtymään tähän tappavaan tautiin. Aivan liian monta tulee kuolemaan vain siksi, ettemme tiedä, kuinka ilmiötä uusiutuminen tulisi käsitellä. Ohjelma uusiutumisen ennalta ehkäisemiseksi on uusi ja tehokas tapa puuttua ongelmaan autettaessa tuhansia ihmisiä selviytymään siitä, mikä aikaisemmin on ollut kuoleman tuomio. On tärkeää, että välitämme tiedon siitä, että on olemassa toivoa näille uusiutumiseen alttiille alkoholisteille. On myöskin jo aika kertoa kaikille hoitokeskuksille, että moraalinen velvollisuutemme on tehdä kaikkemme parantaaksemme kaikkein sairaimmat alkoholistien joukossa. Olen vakuuttunut siitä, että tämä kirja tulee avaamaan uusia, erinomaisia teitä avuksi niille ihmisille, joita aikaisemmin pidettiin toivottomina tapauksina. nimeltä Isä Joseph C. Martin Yksi perustaja hoitokeskukselle Fader Martins Ashley Havre de Grace, Maryland, USA

12 Johdanto 1970-luvun alussa työskentelin alkoholiterapeuttina Grant Hospitalissa Chicagossa. Kesäkuun alusta 1971 sain tehtäväkseni kokoaikaistyönä vastata avoimesta vastaanotosta. Koska olin tulokas, minulla ei ollut paljoakaan sanottavaa, kun kysymyksessä oli saada potilaita, joilla oli paras taudin määrittely. Sain huolehtia vaikeimmista tapauksista, ihmisistä, jotka olivat olleet lukemattomissa hoidoissa aikaisemmin tulematta raittiiksi. Mutta se ei huolestuttanut minua silloin. Katsoin voivani työskennellä millaisten tapausten kanssa hyvänsä. Kukaan ei koskaan sanonut minulle, että nämä krooniset uusijapotilaat olivat toivottomia tapauksia, ja siksi edellytin heidän voivan toipua. Silloin kun tapausten joukko muodostuu ainoastaan uusiutumiselle alttiista yksilöistä, voi tehtävä muuttua ylivoimaiseksi. Minä opin kuitenkin nopeasti. Ensiksi opin, että useimmat uusijapotilaat olivat käyneet läpi kaiken, mitä oli löydettävissä alkoholistien perinteisestä psykoterapiasta ja hoidosta. Edelleen minulle selvisi, että monet tiesivät enemmän AA:n askelista ja perinteistä kuin minä. He osasivat Ison Kirjan ja Kaksitoista Askelta ja Kaksitoista Perinnettä. Monet olivat onnistuneet saamaan pitkiä raittiuden jaksoja soveltamalla AA:n periaatteita, mutta jostakin syystä he eivät voineet sisäistää niitä elämäntapaansa. Monet pitivät itseään luonnostaan kyvyttöminä toipumiseen ja tukivat ajatuksensa Ison Kirjan viidennen luvun ilmaukseen, joka sanoo sellaisia onnettomia ihmisiä on, joilla ei ole toipumiseen tarvittavaa kykyä. Olin saanut koulutukseni voimakkaan konfrontatiivisissa terapiamuodoissa, mutta ymmärsin pian, että konfrontaatio ei toimi uusiutumiselle alttiilla potilailla. Sillä jos oli jotakin, josta heillä oli todella omia kokemuksia, se oli taito käsitellä erilaisia ihmisiltä tulevia hyökkäyksiä. Päivittäin heidän päälleen kävivät melkein kaikki, joita he kohtasivat: työnantaja, vaimo, lapset, terapeutit, neuvonantajat, poliisit jne. Niinpä, jos oli olemassa jotakin, jossa he olivat mestareita, niin se oli konfrontaation käsittely. Ymmärsin pian, että tämän tyyppiset potilaat olivat paljon ankarampia itselleen kuin kukaan terapeutti koskaan voisi olla heitä kohtaan. Heillä oli taipumus rangaista ja aliarvioida itseään ja heidän itseluottamuksensa oli pohjassa. Ensimmäisten kuukausien aikana näiden potilaiden kanssa työskennellessäni en kokenut paljoakaan edistymistä. Päätin jättää kokonaan pois perinteellisen alkoholiterapian ja sen sijaan alkaa oppimisen todellisilta asiantuntijoilta, potilailta itseltään.

13 Sen sijaan että olisin liidellyt sofistisissa terapioissa, voimakkaan konfrontatiivisissa hoitostrategioissa ja syvärakenteisissa hoito-ohjelmissa, käytin paljon yksinkertaisempaa lähestymistapaa. Ensiksi pyysin potilaita käymään vähintään kolmessa AA-kokouksessa viikoittain. Toiseksi järjestin kolmen tunnin hoitotapaamisen, jonka tulisi auttaa heitä ryhmäkeskusteluissa oppimaan puhumista keskenään, kokemaan ja kertomaan tunteistaan, näkemään ja tuntemaan oman todellisen toimintakuvionsa ja sitten liittämään nämä asiat erilaisiin ongelmiin muilla elämän alueilla. Kolmanneksi hoidoksi tulivat yksilölliset terapiakeskustelut, joiden ainoana tarkoituksena oli saada esiin yksityiskohtainen sairaskertomus, joka koski uusiutumisia. Potilaita kehotettiin aloittamaan viimeisimmästä tilanteesta, jolloin he olivat alkaneet raittiin vaiheen. Minua ihmetytti kun huomasin, että useimmat jo ennen viimeisintä uusiutumistaan olivat vakuuttuneita siitä, että olivat alkoholisteja ja tarvitsivat jatkuvasti toipumisohjelmaa. Oli myös yllättävää huomata, että monet näistä ihmisistä olivat erittäin motivoituja pysyttelemään raittiina. He eivät toivoneet joutuvansa jälleen juomaan. He olivat halukkaita käymään AA:ssa, saamaan ammatillista alkoholiterapiaa tai mitä hyvänsä hoitokeskuksessa voi ajatella ehdotettavan. Jotkut olivat käyneet läpi ETC:n (sähköshokkiterapia) tai aversiohoidon (joka sai heidät oksentamaan, jos he juovat). Toiset olivat olleet vapaaehtoisesti suljettuina laitoksiin useiden kuukausien ajan. Mutta useimmat alkoivat juoda kaikista ponnisteluista huolimatta. Minun tarkoitukseni kaikkien näiden uusiutumishistorioiden kanssa oli tehdä yksityiskohtainen selonteko vaihe vaiheelta, kuinka henkilö voi joutua jälleen juomaan huolimatta siitä, että hän ponnisteli raittiuden puolesta ja että hänellä oli hyvät tiedot alkoholismista. Kuinka alkoholisti voi ottaa ryypyn, jonka tiesi voivan muodostua omaksi kuolemakseen? Se mitä erityisesti opin kokoamalla nämä tapauskuvaukset oli, että oli olemassa useita samankaltaisuuksia potilaiden kesken. Näytti siltä, että useimmat alkoholistit seurasivat samaa kuviota kun oli kysymys ajattelusta, tunneperäisistä suhteista, toiminnoista ja tilanteista, jotka johtivat uusiutumiseen. Kuunneltuani viisi tai kuusi sairaskertomusta huomasin kuinka vaikeaa näiden toipuvien alkoholistien oli selvittää ja kertoa ajatuksistaan ja tunteistaan. Tuli ilmeiseksi, että he eivät kyenneet ajattelemaan selkeästi, kehittämään tunteitaan tai edes muistamaan asioita. Heidän kykynsä ajatella abstraktisesti ja pukea sanoiksi elämänsä kertomus oli äärimmäisen rajoitettu. Ensimmäisten sairaskertomusten valmistumiseen kului kuudesta kymmeneen tuntia. Potilailla oli suuria aukkoja, pitkiä ajanjaksoja, joita he eivät voineet muistaa. Heillä oli myöskin suuria vaikeuksia asettaa aikaisemmat tapahtumat loogiseen järjestykseen.

14 Kun kysyin heiltä tiettyjen heidän tekemiensä asioiden tarkoitusta, he eivät osanneet selittää sitä. He selvisivät konkreettisesta aineistosta, mutta heillä oli suuria vaikeuksia, kun oli kysymys erottaa ja siirtää näiden kokemusten merkitys muihin tilanteisiin elämässä. Kun olin saanut valmiiksi noin kymmenen sairaskertomusta vertasin tuloksia. Erotin samankaltaisuudet ja aloin tehdä luetteloa siitä, mitä kutsuin uusiutumisen varoitusmerkeiksi. Sen sijaan että olisin alkanut alusta sairaskertomuksen tekemisen uuden potilaan kohdalla, näytin luetteloani varoitusmerkeistä. Luetteloni oli siinä vaiheessa vain lista sanoja ja lyhyitä sanontatapoja kuten kieltäminen, puolustuskäytös, kriisin kehittyminen jne. Terapiakeskusteluissa minulla oli tapana selvittää, mitä kukin näistä sanoista tarkoitti virkistääkseni potilaan muistia ja nähdäkseni, oliko hän kokenut jotakin niistä. Osoittautui että luettelon avulla voin tehdä sairaskertomuksen paljon nopeammin. Huomasin myöskin, että yhä useammat potilaista tulivat halukkaiksi kertomaan varoitusmerkeistään ryhmissä. Monet alkoivat myöskin nähdä kuvion asioissa, jotka aikaisemmin olivat johtaneet juomisen aloittamiseen. He alkoivat niinikään tunnistaa varoitusmerkkejä silloin, kun ne ilmaantuivat heidän ollessaan raittiita. Ryhmän suuntaus muuttui nopeasti psykologisesti suuntautuneesta terapiaryhmästä ryhmäksi, joka keskittyi käytännölliseen uusiutumisen ennalta ehkäisyyn. Mielenkiinto suuntautui uusiutumisen varoitusmerkkien tunnistamisen oppimiseen, niiden tunnistamiseen todellisissa elämän tilanteissa ja niiden konkreettisten toimenpiteiden oppimiseen, joita tehdä uhan poistamiseksi. Vaikka en tässä vaiheessa tiennyt sitä, tulivat tämä kolmen tunnin ryhmäterapiat yhdessä henkilökohtaisen uusiutumiskertomuksen menetelmän ja jatkuvan AA:han osallistumisen kanssa perustaksi kaiken kattavalle teorialle ja käytännölle, joka tulisi tunnetuksi nimellä rakenteellinen uusiutumisen ehkäisy. Kahden vuoden aikana terapeuttina avohoidossa kokosin satakahdeksantoista uusiutumiskertomusta ja aloin eritellä niitä yksityiskohtaisesti. Lopputuloksena tästä syntyi uusittu luettelo kolmestakymmenestäseitsemästä varoitusmerkistä, jotka sopivat sairaskertomuksissa esiintyvään yleiseen kuvaan. Kesäkuussa 1973 lopetin työni Grand Hospitalissa ja aloin työskennellä Fort Sheridanissa Illinoisissa armeijan viraston henkikuntapoliittisen ohjelman yhdensuuntaistajana. Siellä saatoin jatkaa uusiutumisen ehkäisyn alueella. Elokuussa 1974 minut nimitettiin alkoholistihoidon osaston johtajuuteen Illinoisin Central Community Hospitaliin, joka nykyään on nimeltään Hyde Park Community Hospital, Chicago, Illinois. Tämä työ vahvisti entisestään huomioitani uusiutumisen tapahtumasarjan dynamiikassa. Vuonna 1976 minusta tuli alkoholismin hoitokeskuksen johtaja Ingalls Memorial Hospitaliin Harveyssa Illinoisissa. Aloitin silloin laajan yhteistyön tohtori Harry Hannigin kanssa. Työskentelimme yhdessä uusiutumiselle alttiiden potilaiden

15 hoitamiseksi. Meillä oli perinteinen alkoholismin hoitokeskus, mutta huomasimme pian tarpeen voida tarjota erikoishoitoa näille uusiutumiselle alttiille yksilöille. Koko henkilökunta koulutettiin perustavaa laatua oleviin periaatteisiin uusiutumisen ehkäisyssä. Osoitimme ne väärät asenteet ja käsitykset, jotka vaikeuttivat ongelmia uusiutumisessa. Suoritimme myös uudelleen arvioinnin tavanomaiseen tylyyn konfrontaatiotekniikkaan. Edelleen aloimme erottaa ne potilaat, jotka yksinkertaisesti eivät olleet motivoituja seuraamaan hoitoa niistä, jotka olivat halukkaita osallistumaan, mutta joihin perinteinen hoito ei ollut auttanut. Uusiutumisen ehkäisyn sisältäneen hoidon jälkeen esiintyi näillä potilailla harvemmin uusiutumista ja he saivat pitempiä raittiita jaksoja. Jos he kaikesta huolimatta alkoivat juoda tai käyttää huumeita, heidän uusiutumisensa tulivat lyhyemmiksi ja seurauksilla oli taipumus muuttua lievemmiksi kuin niillä potilailla, joita hoidettiin muilla menetelmillä. Olimme erittäin toiveikkaita ja innostuneita. Vuonna 1979 aloitin yhteistyöni Merlene Millerin kanssa. Merlene oli ammattilainen kouluttaja ja kirjailija. Aloimme yhdessä järjestellä aineistoa, joka tulisi uuden hoitomallin perustaksi ja rakentuisi uusiutumisen ehkäisyn tekniikalle. Meidän ensimmäinen organisaatiomme oli nimeltään Alcoholism Systems Associates (ASA) ja toimipaikkamme oli Hazelcrest Illinoisissa. Huolehdimme paikallisesta koulutuksesta Chicagon alueella. Vähitellen nämä menetelmät alkoivat saada koko maan käsittävää huomiota. Vuonna 1982 julkaisimme kirjan nimeltä Counseling for Relapse Prevention (Ehkäisyhoito uusiutumisessa), joka ensimmäisen kerran toi julkisuuteen rakenteellisen uusiutumisen ehkäisyn perusperiaatteet ja menettelytavat. Kirja oli kirjoitettu alkoholiterapeuteille, mutta monet toipuvat alkoholistit alkoivat käyttää sitä omassa kuntoutuksessaan luvun alussa kiinnitimme huomiomme G. Alan Marlattiin ja hänen apulaistensa työhön Addictive Behaviors Research Centerissä (riippuvuuskäyttäytymisen tutkimuskeskus) University of Washingtonissa Seattlessa. Vaikka hänen tutkimuksensa tulivat pikemminkin käyttäytymiseen suuntautuneesta koulukunnasta kuin sellaisesta koulusuunnasta, joka perustaa sairauskäsitteelle, oli menettelytapa hoidossa tosiasiassa ihmeteltävän samanlaista. Käyttäytymiseen suuntautunut koulukunta on avustanut laajoilla tutkimuksilla, jotka vahvistavat rakenteellisen uusiutumisen ehkäisyn tehokkuutta. Vuonna 1985 julkaisivat G. Alan Marlett ja Judith R. Gordon kirjan Relapse Prevention, jossa oli ensimmäisen kerran kerätty yhteen, järjestetty ja tehty yhteenveto näistä kokemusperäisistä tutkimuksista. Esillä oleva kirja, Pysyminen raittiina - käsikirja uusiutumisen ehkäisystä kemiallisessa riippuvuudessa, on yritys tehdä ajankohtaiseksi uusiutumisen ehkäisymalli sillä uudella tiedolla, jonka olemme saaneet aikaisemman kirjamme julkaisemisen jälkeen.

16 Kirja on myös yritys antaa suoraan teille, toipuvien suurelle joukolle, elintärkeää tietoa, joka voi merkitä erotusta elämän ja kuoleman, raittiuden ja uusiutumisen, välillä. Merlenen ja minun toive on, että tieto, jonka tämä kirja välittää, antaisi teille mahdollisuuden saada koottua kokemusta niiltä tuhansilta alkoholisteilta, jotka suoranaisesti tai epäsuorasti ovat avustaneet tämän mallin teossa. Esittelemme kirjan tarkoituksenamme jakaa kokemuksemme ja toiveemme. Haluamme antaa teille toivoa. Aloittakaamme matka kaikki hengessä mukana, vaellus, joka seuraavilla sivuilla tulee antamaan yhteenvedon kaikesta oleellisesta uusiutumisen ehkäisyn tiedossa, ja jonka kokoamiseen ja rakentamiseen meiltä on kulunut viisitoista vuotta. Terence T. Gorski

17 1. Uusiutuminen riippuvuussairaudessa Tämä kirja käsittelee uusiutumista, mitä se on - ja ehkä vielä tärkeämpää - kuinka se voidaan ehkäistä. Kirjan tarkoitus on rauhoittaa rauhattomia ja tehdä rauhattomiksi liian rauhalliset. Sen tulee rauhoittaa rauhattomat, koska monet uusiutumisen saaneet henkilöt ovat väärien uskomusten uhreja. He ovat saanet uusiutumisensa, koska eivät tiedä, kuinka sellainen voidaan estää. He syyttävät itseään aikaisemmista uusiutumisista ja uskovat olevansa toivottomia tapauksia, koska he eivät tiedä, mitä heidän olisi tehtävä ehkäistäkseen uusiutuminen jatkossa. Me haluamme antaa heille toivoa, oikaista heidän väärät käsityksensä ja auttaa heitä tekemään suunnitelma, joka perustuu oikeisiin tietoihin, suunnitelma, joka vapauttaa heidät näiden toistuvien uusiutumisten toivottomuudesta. Me emme aio tehdä rauhattomiksi heitä, jotka ovat rauhalliset terveessä raittiudessaan, mutta kylläkin ne, jotka ajattelemattaan ovat asettuneet viisaan lepoon. Nämä viimeksi mainitut ovat henkilöitä, jotka uskovat, että niin kauan kuin he eivät juo alkoholia tai käytä huumeita, vaan vievät ruumiinsa kokouksiin, heidän ei tarvitse olla huolissaan uusiutumisesta. He eivät ole käsittäneet, että toipuminen on enemmän ja merkitsee muutakin. He eivät myöskään ole tietoisia, että on olemassa paljon ihmisiä, jotka käyvät kokouksissa eivätkä juo, mutta jotka eivät kuitenkaan ole raittiita. Huumeettomia he kyllä ovat. Sellaisilla ihmisillä on suuri vaara uusiutumiseen vaikka he kieltäisivät sen päättäväisesti. Tahdomme osoittaa, että ainoa tapa ehkäistä ennalta uusiutuminen on nähdä vaarat todellisuuden valossa. Uusiutuminen on monimutkainen tapahtumien sarja, jota ei voida selittää yksinkertaisesti. Siinä on useita näkökulmia, jotka täytyy ymmärtää. Ehkä on luettava tämä kirja useammin kuin kerran jotta todella ymmärrettäisiin ja osattaisiin soveltaa niitä periaatteita, joita nyt yritämme selvittää. Koska kaikki on yhtä tärkeää, on vaikea valita, mitä käsittelisimme ensiksi. Ehkä on hyödyksi, jos kerromme hiukan siitä, mitä tämän kirjan lukemiselta voi odottaa. Käsittelemme ensiksi mitä riippuvaisuus on sairautena. On mahdotonta ymmärtää uusiutumistapahtumaa ilman että tietää mikä uusiutuu. Uusiutuminen on ongelma, joka esiintyy kokonaisessa joukossa riippuvuuksia. Voidaan olla riippuvia alkoholista tai jostakin muusta mielialaa muuttavasta huumeesta. Vaikka suurin osa uusiutumistutkimuksista on tehty alkoholisteilla (henkilöillä, jotka ovat riippuvia alkoholi-nimisestä huumeesta), alkaa tulla yhä enemmän ilmeiseksi, että samoja uusiutumisen ehkäisyn menetelmiä voidaan käyttää myöskin muihin riippuvuustiloihin. Siksi tulemme tässä kirjassa käyttämään seuraavia termejä samaa tarkoittavina: alkoholismi, kemiallinen riippuvuus, riippuvuus ja riippuvuussairaus. Me

18 tulemme myöskin käyttämään termejä alkoholisti, kemiallisesti riippuva henkilö ja riippuva merkitsemään samaa asiaa. Kirja on kirjoitettu henkilöille, jotka ovat toipumassa riippuvuudesta. Uskomme, että se voi olla hyödyksi myös niille, jotka eivät ole tai ovat olleet riippuvia, erikoisesti omaisille ja alkoholineuvontaa antaville. Tulemme käsittelemään riippuvuutta bio-psyko-sosiaalisena sairautena. Tämä tarkoittaa, että se on ruumiillinen (bio-) sairaus, josta joutuu kärsimään myös mieli (- psyko-) ja ihmisten väliset suhteet (-sosiaalinen). On ollut jo kauan tunnettua, että riippuvuussairaudesta kärsivä ihminen ei reagoi poikkeavasti huumeeseen ainoastaan silloin kun hän sitä käyttää, vaan silloinkin kun hän ei käytä sitä. Useimmat ihmiset ajattelevat oireita tapahtuvan käytön aikana. Ei olla tietoisia niistä oireista, jotka ilmaantuvat kun huumetta ei käytetä. Nämä vaivat, jotka liittyvät raittiuteen, voivat ilmaantua milloin tahansa toipumisen aikana. Tulemme käsittelemään näitä oireita yksityiskohtaisemmin 3. luvussa myöhäisistä (postakuutit) vieroitusoireista (abstinenssioireet). Sen jälkeen kuvaamme erilaisia tapoja sellaisten postakuuttien vieroitusoireiden aiheuttaman vaaran vähentämiseksi. Jotta voitaisiin ymmärtää ja ennalta ehkäistä uusiutuminen, on ymmärrettävä myöskin toipumisen tapahtumasarja ja se mitä tapahtuu epätäydellisessä toipumisessa, jota tässä kirjassa kutsutaan osittaiseksi (partiaalinen) toipumiseksi. Tulemme käsittelemään normaalia toipumista ja sitä, mikä estää sen saavuttamisen. On olemassa joukko vääriä uskomuksia uusiutumisesta, joita niinikään tarkastelemme lähemmin. Ne voivat merkitä lisääntyvää vaaraa. Mutta jos uskomukset voidaan muuttaa, voidaan myöskin muuttaa sitä osaa käyttäytymisestä, joka saattaa johtaa uusiutumiseen. Useimmat ajattelevat kaiketi huumeen varsinaista käyttöä uusiutumisesta puhuttaessa. Ja toki se on uusiutumista. Mutta kiitos viime vuosien tutkimuksen, on alettu yhä enemmän ymmärtää, että uusiutuminen alkaa jo kauan ennen varsinaista juomista. Voidaan menettää kyky toimia normaalisti, vaikka ollaankin jatkuvasti raittiina, eikä juominen ole alkanut. Voidaan esimerkiksi menettää käytöksen hallinta ja arvostelukyky tai saada tunneperäisiä tai fyysisiä ongelmia. Voidaan saada toimintahäiriöitä raittiina oltaessa ennen kuin on alettu juomaan tai juomisen sijasta. Uusiutumisen tapahtumasarja merkitsee enemmän kuin perinteinen uskomus, että aletaan juoda tai käyttää huumeita. Se käsittää myöskin asenteet ja käyttäytymisen, joka johtaa riippuvuutta aiheuttaneen huumeen aktiiviseen käyttöön. Uusiutumistapahtuma tarkoittaa, että liikutaan toipumisen kehityksessä vastakkaiseen suuntaan. Se ei merkitse sitä, että ollaan joutumassa uusiutumiseen siksi, että on juututtu kiinni toipumistapahtumassa tai voidaan huonosti raittiina. Mutta se merkitsee usein, että on olemassa vaara alkaa taantuminen, että aletaan liikkua

19 uusiutumista kohti ellei sitä huomioida ja tehdä oikeita toimenpiteitä. Jos on juututtu partiaaliseen (osittaiseen) toipumiseen, on olemassa suuri vaara uusiutumiselle. Toipuminen riippuvuussairaudesta alkaa sen tosiasian hyväksymisellä, että ei enää voi käyttää alkoholia tai mielialaa muuttavia huumeita ilman vaaraa. Mutta ei riitä, että tiedetään näiden huumeiden olevan vahingollisia, niiden käyttö on myöskin lopetettava. Pidättyväisyys merkitsee, ettei enää käytetä huumeita, mutta yksinomaan se ei riitä. Raittius merkitsee sitä, että voi aloittaa toipumisen. Se antaa mahdollisuuden lopettaa, mahdollisuuden alkaa uusi elämä. Tämän oppiminen vaatii enemmän kuin huumeiden käytön lopettamisen. On oikaistava ne fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset vauriot, jotka ovat seurausta huumeriippuvuudesta. Jotta voitaisiin pysytellä terveissä nesteissä, on myös opittava elämään hyvää ja antoisaa elämää ilman tarvetta käyttää alkoholia tai muita huumeita tai ilman alkoholistista käytöstä. Riippuvan on opittava käsittelemään elämää ei-riippuvalla tavalla. Uusiutuminen ja toipuminen ovat läheisessä yhteydessä keskenään. Ei voida kokea alkoholismista toipumista ilman samanaikaista vetoa uusiutumiseen. Nämä taipumukset ovat normaali ja luonnollinen piirre toipumisen tapahtumasarjassa eikä mitään, mitä tulisi hävetä. Niitä on käsiteltävä avoimesti ja rehellisesti. Jos niin ei tehdä voimistuu uusiutuminen tai sen vaarat. Uusiutumistaipumukset ovat kuin myrkylliset sienet - ne kasvavat parhaiten pimeässä. Selkeiden ja järkevien ajatusten valossa niillä on taipumus kuolla nopeasti. Kun raittiin alkoholistin riippuvuuden oireet tulevat kyllin vaikeiksi, hän alkaa toimia huonommin, vaikka hän ei juo. AA:ssa tätä tilaa kutsutaan kuivaksi humalaksi. Tässä kirjassa me kutsumme sitä uusiutumisen merkeiksi. Jos tämä tila tulee kyllin vaikeaksi, valitsevat monet alkoholistit pullon saadakseen tilapäistä helpotusta tuskaansa. Toiset eivät ehkä juo, mutta kehittävät sen sijaan vakavia elämän ja terveyden ongelmia uusiutumisen tapahtumasarjan seurauksena. Uusiutumisen oireryhmä (uusiutumissyndrooma) voidaan katkaista ennen kuin vakavia seurauksia syntyy, jos vain löydetään muistista varoitusmerkit ja tullaan tietoisiksi siitä, mitä on tapahtumassa. Tämä on rakenteellista uusiutumisen ehkäisyä. Loppuosa kirjasta (erikoisesti 8. luku) käsittelee sitä lähemmin.

20

21 2. Riippuvuus sairautena Jotta ymmärrettäisiin uusiutuminen on riippuvuus ymmärrettävä sairautena. Ihmiset epäonnistuvat usein toipumisessaan siksi, etteivät he ymmärrä sairauttaan. Tai he eivät tee sitä, mikä tulisi tehdä uusiutumisen välttämiseksi. Puutteelliset tiedot riippuvuuden luonteesta ovat monien väärien tai epätäydellisten hoitomuotojen takana silloin, kun ne johtavat taudin uusiutumiseen. Riippuvuutta aiheuttavat aineet Mielialaa muuttavat päihteet ovat kemiallisia aineita jotka saavat aikaan muutoksia aivojen toiminnassa muuttamalla aivojen kemiaa. Heti kun muutos on tapahtunut syntyy ruumiillisia, sielullisia ja käytöstä koskevia muutoksia henkilössä, jota riippuvuus koskee. Nämä muutokset ovat suora seuraus muuttuneista aivotoiminnoista. Tällaiset ruumiin, sielun ja käyttäytymisen muutokset aiheuttavat häiriöitä ihmisten välisissä suhteissa. Kaikki mielialaan vaikuttavat päihteet vaikuttavat ajattelukykyyn, vahingoittavat aistija kehotoimintoja sekä häiritsevät käyttäytymistä ja ihmisten välisiä suhteita riippumatta siitä, ollaanko päihteistä riippuvia tai ei. Kuinka suuret ovat päihteen käytöstä aiheutuvat seuraukset riippuu siitä mitä päihdettä käytetään, millainen ihminen käyttäjä on ja tietyissä tapauksissa, missä olosuhteissa päihdettä käytetään. Tärkeimmät riippuvuutta aiheuttavat aineet voidaan jakaa neljään ryhmään: rauhoittavat (sedatiiviset), mielialaa kohottavat (keskushermostoa virkistävät), kipua lievittävät (huumaavat) ja aisteja harhauttavat (hallusinogeenit). Seuraavassa on luettelo tavallisimmista aineista kussakin ryhmässä. 1 RAUHOITTAVAT A B C Alkoholi Rauhoittavat lääkkeet (bensodiaseptiinit kuten Valium,Stesolid, Sobril, Temesta, Xanor y. m.) Unilääkkeet (Imovane, bensodiaseptiinit kuten Rohypnol, Mogadon y. m.)

22 2 MIELIALAA KOHOTTAVAT A B C D Amfetamiinit Kokaiini Nikotiini Kofeiini 3 KIPUA LIEVITTÄVÄT A B Narkoottiset aineet (opiaatit) Opiaattien kemialliset sukulaisaineet (derivaatat eli johdannaiset) 4 AISTEJA HARHAUTTAVAT A B C Hallusinogeenit (LSD, Ecstasy y. m.) Fencyclidin (PCP) Cannabis (hasis, marijuana y. m.) Riippuvuus sairautena Riippuvuus on tila, jossa ihminen on kehittänyt bio-psyko-sosiaalisen riippuvuuden mieltä muuttavaan, mihin tahansa aineeseen. Riippuvuus saa ihmisen käyttämään huumetta lyhytaikaisen tyydytyksen aikaan saamiseksi. Mutta hän joutuu maksamaan siitä hinnan, koska riippuvuus pitemmän päälle aiheuttaa vaikeuksia ja kärsimystä. Riippuvuudesta seuraavat hulluus, pakonomainen käytös ja elämän hallinnan menetys. Kun riippuva ei käytä huumettaan, hän ajattelee sitä, suunnittelee ja odottaa seuraavaa tilaisuutta huumata itsensä. Tässä piilee hulluus. Huumeiden käyttö vaurioittaa yksilön koko elämää. Siitä huolimatta hän on riippuva pakosta tai ylivoimaisesta vietistä jatkamaan huumeen käyttöä huolimatta jatkuvista tuskallisista seurauksista. Hän käyttää huumetta lievittääkseen vaivoja, jotka huumeenkäyttö aiheuttaa. Tällä tavoin johtaa toistuva huumeen käyttö jatkuvaan huumeen käyttöön... Tämä on riippuvuutta. Jatkuva riippuvuutta aiheuttavien huumeiden käyttö johtaa riippuvuutta aiheuttavien huumeiden jatkuvaan käyttöön. Huumeiden käyttö riippuvuudessa eroaa muusta käytöstä siten, että valinnan mahdollisuutta ei ole. Mielialaa muuttavien aineiden käyttö tarkoittaa valintaa. Riippuvuus on tila, joka ryöstää ihmiseltä vapaan valinnan. Se määrää käytön taajuuden, määrän ja tavan.

23 Kaikki riippuvuus alkaa käytöllä, mutta kaikki käyttö ei johda riippuvuuteen. Riippuvuus on fyysinen sairaus. Sitä voidaan parhaiten verrata syöpään, sydänsairauteen ja sokeritautiin, jotka kaikki ovat parantumattomia sairauksia ja aiheuttavat fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia vaurioita pitemmän päälle. Samoin kuin näitä sairauksien potilaillakin on alkoholistilla fyysinen rakenne, joka tekee hänet vastaanottavaksi kehittää sairautensa. Vaikka alkoholismi tänään on tunnustettu sairaudeksi, ei ole kauan aikaa siitä, kun sitä pidettiin laadultaan psykologisena tai moraalisena kysymyksenä. Tohtori E M Jellinekin työt 50- ja 60-luvuilla johtivat alkoholismin hyväksymiseen sairautena Amerikan lääkäriyhdistyksessä (AMA), Amerikan lääkäriyhdistyksessä alkoholismiin (AMSA), Kansallisessa alkoholismineuvostossa, Amerikan psykiatrisessa yhdistyksessä (APA) ja Amerikan perhelääketieteellisessä akatemiassa. Alkoholismia on alettu pitää sairautena myöskin Amerikan psykologien laitoksessa, Amerikan kansanterveyslaitoksessa, Amerikan sairaalayhdistyksessä ja Maailman terveysjärjestössä (WHO). Vieläpä niilläkin, jotka ovat hyväksyneet alkoholismin sairaudeksi, esiintyy tavallisena käsitys, että perimmäinen syy on psykologinen. Tri James Milam on suuressa määrin vaikuttanut alkoholismin saamiseen tunnustetuksi primäärisenä, fyysisenä sairautena. Hän on voimaperäisesti pitänyt kiinni siitä, etteivät psykologiset ja sosiaaliset tekijät näyttele suurempaa osaa alkoholismin kehityksessä kuin muídenkaan kroonisten sairauksien kehityksessä. Hän on asettanut kyseenalaiseksi käsityksen, että alkoholismi aiheutuisi jostakin erityisestä vastaanottavaisuudesta ja puolustanut näkemystä, että alkoholista riippuvaksi tullut henkilö reagoi ruumiillisesti toisella tavoin päihteeseen kuin henkilö, joka ei ole riippuva. Viime vuosien tutkimus puoltaa vahvasti tätä näkemystä. Tutkimus, jonka tekivät Charles Leiber, Marc Schuckit ja muut, osoittaa, että joillakin ihmisillä on synnynnäisesti suuremmat taipumukset riippuvuuteen kuin toisilla. Vaikka riippuvuus olisikin primäärinen, fyysinen sairaus, niin se vaikuttaa ihmisen elämän kaikilla alueilla. Siinä on yksi syy, miksi kutsumme riippuvuussairautta biopsyko-sosiaaliseksi. Bio tarkoittaa biologista tai jotakin, joka on ruumiin kanssa tekemisissä. Psyko tarkoittaa psykologista tai sielullista. Sosiaalinen viittaa ihmissuhteisiin. Riippuvuus sairautena on bio-psyko-sosiaalinen. Kun on tutkittu niitä kemiallisia aineita, jotka välittävät sanomaa hermosolusta toiseen, on saatu lisää ymmärrystä riippuvuudesta. Monet näin saaduista vastauksista johtavat kuitenkin uusiin kysymyksiin. Kemialliset tapahtumat aivoissa

24 ovat erittäin monimutkaiset. Mutta on täysin ilmeistä ja selvää, että riippuvan henkilön aivokemia on erilainen kuin riippumattoman henkilön aivojen kemialliset tapahtumat. Olemme oppineet myös paljon tutkimalla maksan aineenvaihduntaa. Tällä alueella olemme huomanneet, että ihmiset, joiden suvussa esiintyy alkoholismia, metabolisoivat (hajottavat ja poistavat ruumiista) alkoholia toisella tavoin kuin muut ihmiset, ja näin vaikka heillä itsellään ei esiintyisikään merkkejä ongelmallisesta juomisesta. Nämä tutkimukset puhuvat voimakkaasti sen puolesta, että riippuvuudella olisi geneettinen, periytyvä tausta. Ihmiset, joilla on synnynnäinen taipumus alkoholismiin, eivät kuitenkaan välttämättä kehitä sitä. Mutta he ovat ilmeisessä vaarassa tehdä niin, koska heidän kehonsa reagoi alkoholiin samalla tavalla kuin alkoholistin. Alkoholia tai muita huumeita on käytettävä jotta riippuvuus syntyisi. Periytyneen rakenteen aste määrää kuinka paljon ja kuinka pitkän aikaa alkoholia on juotava, jotta riippuvuus syntyisi. Eri ihmisillä on eritasoinen geneettinen tai synnynnäinen taipumus tulla riippuviksi. Osalle riittää pienempi määrä huumetta lyhyen aikaa riippuvuuden kehittymiseen. Osa tarvitsee valtavan käytön ja pitkän ajan kehittääkseen sairauden. Jack alkoi juoda alkoholia kun hän oli 19-vuotias. Ensimmäisen kerran hän joi enemmän kuin oli ajatellut juoda. Hän päihtyi ja joutui humalan vuoksi vaikeuksiin. Jack ei juonut koskaan normaalisti. Jo 26-vuotiaana, vain seitsemän vuotta ensimmäisen ryypyn jälkeen, hän makasi sairaalassa vakavasti sairaana alkoholismistaan. Myöhemmin hän saattoi AA-kokouksissa kuvata itseään pika-alkoholistiksi. Bill puolestaan alkoi hänkin juoda 19-vuotiaana, mutta joi itsensä harvoin humalaan. Hänen ensimmäiset näkyvät ongelmansa alkoholin suhteen tulivat vasta 34-vuotiaana. Vakavia alkoholiongelmia hän ei saanut ennen kuin 46- vuotiaana. Hän joi näennäisesti normaalisti viisitoista vuotta ennen kuin hänen alkoholisminsa tuli ilmeiseksi. Ihmiset alkavat juoda alkoholia tai käyttää huumeita sosiaalisista syistä. Juodaan jotta voitaisiin hyvin (psykologista syistä) tai koska muut tekevät niin, ja koska silloin saa olla porukassa mukana tai seura painostaa juomiseen (sosiaaliset syyt). Riippuvaksi tullaan fyysisistä syistä. Kehitetään sietokyky, mikä tarkoittaa, että on juotava enemmän kuin aikaisemmin saman vaikutuksen saamiseksi. Ruumiin solut sopeutuvat korkeisiin päihdepitoisuuksiin ja alkavat toimia normaalisti niiden läsnäollessa. Tämä johtaa fyysiseen riippuvuuteen. Lopulta ruumis tarvitsee huumetta toimiakseen. Huumeen puuttuminen johtaa fyysisiin vieroitushäiriöihin kuten epämiellyttävää oloon ja pahoinvointiin. Mitä enemmän kemiallista ainetta käytetään hyvinvoinnin saamiseksi sitä vähemmän opitaan käyttämään tehokkaita tapoja kohdata ja käsitellä tunteita, tilanteita ja toisia ihmisiä. Ei opita tai unohdetaan muiden menetelmien käyttö elämässä selviämiseksi.

25 Riippuvuudesta on tullut fyysisen lisäksi psyko-sosiaalinen. Vaikutus kattaa ihmisen koko olemassaolon. Vieroitusoireet Niitä vaikeuksia, jotka ilmaantuvat, kun riippuva ihminen lakkaa käyttämästä alkoholia tai muita huumeita, kutsutaan abstinenssiksi. Se on myöskin bio-psyko-sosiaalinen. Osa oireista johtuu fyysisistä vaurioista ja ruumiin tarpeesta riippuvuuden aiheuttaneeseen aineeseen. Toinen osa johtuu siitä psyykkisestä reaktiosta, joka saadaan kun menetetään ainoa opittu menetelmä käsitellä elämää, nimittäin riippuvuutta aiheuttavien huumeiden käyttö. Edelleen osa vaivoista syntyy kun on erottava riippuvuuteen kiinnittyneestä elämäntavasta. Fyysinen abstinenssi tai ruumiilliset vieroitusoireet kehittyvät kahdessa vaiheessa. Ensimmäistä kutsutaan akuutiksi abstinenssiksi ja se kestää kolmesta kymmeneen päivää. Aikaisemmin uskottiin, että vieroitusoireet poistuvat muutamassa päivässä, mutta tutkimus on myöhemmin osoittanut, että abstinenssi on pitkä ja voi jatkua kuukausia ja vuosia raittiudessa. Tätä vieroitusoireiden tyyppiä kutsutaan postakuutiksi vieroitusoireeksi ja sitä käsitellään myöhemmin luvussa 3. Sairauden kehitys Alkoholisti kehittää ennakoitavan sarjan huumeisiin liittyviä oireita. Ne kehittyvät kolmessa vaiheessa. Varhaisimmassa vaiheessa on vaikeaa erottaa riippuvuus riippumattomuudesta, koska ulkoisia merkkejä on vähän. Ruumis muuttuu ja sopeutuu kuitenkin jatkuvaan huumeen nauttimiseen. Pääoire varhaisessa vaiheessa on lisääntyvä sietokyky (toleranssi). Tämä tarkoittaa, että riippuvuutta kehittävän ihmisen on käytettävä yhä enemmän alkoholia humalan saamiseksi ja tämä tapahtuu vielä ilman vahingollisia seurauksia. Sairauden kehitys riippuvuudessa: 1. Varhaisvaihe lisääntyvä toleranssi ja riippuvuus. 2. Välivaihe asteittainen hallinnan menetys. 3. Myöhäisvaihe bio-psyko-sosiaalisen terveyden huononeminen.

26 Näiden ihmisten on vaikea käsittää, että he ovat riippuvia - hehän osaavat juoda (tai käyttää marijuanaa tai Valiumia). Varhaiset varoitusmerkit siis itse asiassa vaikeuttavat taudinmäärittelyä (diagnoosi), koska ne kätkevät ongelman. Kun useimmat sairaudet aiheuttavat välittömiä häiriöitä toiminnassa, tämä sairaus toimiikin alussa palkiten, mikä antaa sairaan nauttia vallattomasta hilpeydestä ilman, että laskun maksamisen aika on tullut. Fyysinen ja psykologinen riippuvuus kehittyy jälkeenpäin, vaikka se ei vielä ole näkyvissä. Enää ei ole kysymys juoda halusta vaan tarpeesta. Sitä mukaa kuin solut maksassa ja keskushermostossa sopeutuvat sietämään yhä suurempia määriä alkoholia, tarvitaan sitä myöskin yhä enemmän saman vaikutuksen aikaan saamiseksi. Kasvavat määrät vahingoittavat maksaa ja muuttavat aivojen kemiaa. Lopulta alkaa sietokyky (toleranssi) kuitenkin laskea. Bill hämmästyi kun hän tuli lopulta hoitoon. En tiennyt kuinka sairas olin, hän sanoi. Ongelma hiipi minuun vähän kerrallaan. Muutokset olivat niin hitaita, etten koskaan ymmärtänyt, kuinka tuhoavaksi juomiseni oli muodostunut. Riippuvuussairauden välivaihetta kuvaa kasvava hallinnan menetys, kun kyseinen henkilö ei enää voi tyytyä aikaisempiin määriin, vaan päihtyy ja aiheuttaa harmia. Juomattomuus on nyt tuskallista. Tämän jälkeen hän käyttää alkoholia lieventääkseen juomattomuudesta johtuvaa tuskaa. Riippuva henkilö ei voi enää toimia normaalisti ilman huumettaan. Perhe ja ystävät alkavat huomata, että on ongelmia: työssä, terveydessä, avioliitossa, lain kanssa jne. He uskovat kuitenkin, että hän on käyttäytynyt hiukan vastuuttomasti. He eivät ymmärrä, että riippuva ei voi valita saako ongelmia vai ei. Se on osa sairautta. Hän ei voi käyttää tahtoaan juodakseen vastuunalaisella tavalla. Ainoa tapa välttyä enemmiltä ongelmilta ja sairauden pahenemiselta on hoito - ja - täydellinen pidättyväisyys. Riippuvuussairauden myöhäisvaiheessa tapahtuu pahentuminen fyysisesti ja psyykkisesti käytöksessä, sosiaalisessa ja hengellisessä mielessä. Tässä vaiheessa kaikki ruumiin järjestelmät ovat vaikutettuina. Aivot, maksa, sydän, vatsa ja suolisto vahingoittuvat usein. Mielialan voimakkaat vaihtelut ovat tavallisia. Alkoholisti käyttää päihdettä voidakseen paremmin, mutta ei onnistu siinä enää. Sitä mukaa kuin elämä yhä enemmän pyörii huumeen ympärillä, käytöksen hallinta muuttuu aina vähäisemmäksi. Kaikki toiminnat, jotka estäisivät juomista, lopetetaan. Riippuvalle henkilölle muodostuu elämän pääasiallinen sisältö juomisen suunnittelusta, juomisesta ja krapulan hoitamisesta. Hän tekee myös asioita, joita ei olisi koskaan tehnyt raittiissa tilassa. Kun hän on raitis, hän kehittää elämänsä sellaiseksi, että voisi salata juomisensa. Hän pettää lupauksensa, unohtaa mitä on luvannut, valehtelee - kaikkea tätä voidakseen jatkaa juomistaan. Tavallisesti hänestä tulee eristäytynyt. Ystävät ja

27 tuttavat kaikkoavat, koska hänen käytöksensä on kiusallista ja loukkaavaa. Koko elämä kuluu juomisen tarpeen tyydyttämiseen. Huumetta etsivä käytös tulee hänen elämäntavakseen. Kieltämisen tausta: 1. Varhaisvaihe harvoja ilmeisiä ongelmia. 2. Välivaihe ongelmat eivät johdu huumeen käytöstä. 3. Myöhäisvaihe potilas on liian sairas voidakseen ajatella järkevästi. Itsepetos Riippuvuus on krooninen sairaus. Se kehittyy asteittain, mistä johtuen potilas voi sopeutua siihen ja ainakin jonkin aikaa jatkaa toimintaansa huolimatta siitä, että hän on sairas. Koska hän ei ole tietoinen siitä, että hän kaunistelee ja tottuu sairauteen, hän voi jatkaa kauan kieltäen, että olisi sairas. Kieltäminen vahvistuu hermoston toimintahäiriöistä, jotka vääristävät todellisuutta, blackouteista, jotka ovat muistiaukkoja, sekä humalan vaikutuksesta huomio- ja muistamiskykyyn. Kieltäminen on osa sairautta. Riippuva henkilö voi kieltää riippuvuutensa, koska hänellä ei varhaisvaiheessa ole ruumiillisia tai käytökseen liittyviä ongelmia. Välivaiheessa hän ei yhdistä ongelmia juomiseen ja myöhäisvaiheessa hänen ajatus- ja arvostelukykynsä ovat liian häiriytyneet. Kieltäminen sulkee pois motivaation terveeksi tulemisesta, koska se peittää piinallisen totuuden, että elämä on lukkiutunut kärsimysten noidankehäksi - kieltämiseksi - ja huumeen käytöksi, josta ei tunnu olevan tietä ulos. Riippuvuuden noidankehä Olemme juuri kuvanneet riippuvuuden noidankehää, joka johtaa riippuvan tappavaan ansaan. Katsokaamme lähemmin tätä ympyrää ja mitä tapahtuu, jos hän siihen juuttuu.

28 Riippuvuuden noidankehä: 1. Hetken tyydytys. 2. Kärsimys myöhemmin. 3. Alkoholistinen ajattelu. 4. Lisääntyvä sietokyky. 5. Hallinnan menetys. 6. Bio-psyko-sosiaaliset vauriot. 1. Hetken tyydytys Aluksi on kysymys hetkellisestä tyydytyksestä. Riippuva voi hyvin juuri nyt. Hän saa voimallisen palkkion hetkellisesti, mistä johtuu, että hän uskoo huumeen tai käytöksensä olevan hänelle hyväksi. 2. Kärsimys myöhemmin Hetkellistä palkkiota seuraa vähitellen tuskallinen tila. Tämä on suora seuraus huumeen käytöstä, osittain johtuen fyysisistä vieroitusoireista, osittain aiheutuen alkoholistin kyvyttömyydestä käsitellä elämää psyko-sosiaalisesti ilman huumeen apua. 3. Alkoholistinen ajattelu Tuskallinen tila ja kyvyttömyys toimia synnyttää alkoholistisen ajattelun. Se alkaa pakonomaisilla ajatuksilla ja pakkotoiminnoilla. Pakonomaiset ajatukset ovat sitä, että hän alinomaa ajattelee huumeen myönteisiä vaikutuksia. Pakkotoiminnat luovat todellisuudelle vieraan vietin ja himon huumeeseen, jotta saataisiin sen myönteiset vaikutukset, vaikka tiedetään, että se vahingoittaa pitemmän päälle. Tämä johtaa kieltämiseen ja puolusteluihin, jotka mahdollistavat juomisen jatkamisen. Kieltäminen tarkoittaa kyvyttömyyttä nähdä, että on olemassa ongelmia. Puolustukset ja selitykset ovat ongelmien syyn siirtämistä toisiin ihmisiin tai tapahtumiin. Syy ei ole huumeessa. 4. Lisääntyvä sietokyky

29 Riippuvan itse huomaamatta hän tarvitsee yhä enemmän huumetta saadakseen toivomansa vaikutuksen. 5. Hallinnan menetys Ajatusten mielettömyys ja pakkotoiminnat muuttuvat niin voimakkaiksi, ettei alkoholisti voi ajatella muuta kuin juomista. Ajatukset ja tunteet vääristyvät mielettömyyden seurauksena. Hän muuttuu stressaantuneeksi ja vaivaantuneeksi kunnes juomisen vietti on niin voimakas, ettei hän voi sitä enää vastustaa. Heti kun hän sitten ottaa huumettaan alkaa noidankehä jälleen toimia. 6. Bio-psyko-sosiaaliset vauriot Jälkeenpäin syntyy vaurioita terveydessä, ruumiissa (fyysinen terveys), sielussa (psyykkinen terveys) ja suhteissa muihin ihmisiin (sosiaalinen terveys). Kun epämiellyttävyydet ja stressi muuttuvat pahemmiksi, lisääntyy myöskin pakko juoda tai käyttäytyä alkoholistisesti tuskan lievittämiseksi. Syntyy tappava ansa: huumetta on otettava jotta voitaisiin hyvin. Mutta kun sitä käytetään saadaan fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia vaurioita. Vauriot lisäävät tuskaa ja se lisää tarvetta juoda jne.... Toipuminen Täydellinen pidättyväisyys on välttämätön, jotta potilas voisi tulla takaisin riippuvuuden sairaudesta. Lupaukset vähentää juomista eivät pidä. Kaikki huumeiden käyttö pitää riippuvuutta elossa. Huumeettomuus on ehdoton, ensimmäinen askel kohti toipumista. Susan väitti vastaan, ettei hänen tarvitsisi olla pidättyväinen. Uskoin voivani hallita juomistani, hän sanoi kertoessaan elämänsä tarinaa. Hän kamppaili viisi vuotta saadakseen hallinnan takaisin ennen kuin hän hyväksyi, ettei se onnistu ilman täydellistä raittiutta. Työskentelin kovemmin kuin koskaan olen tehnyt mitään elämässäni saadakseni juomiseni hallintaani. Mutta kaikista yrityksistäni huolimatta aloin juoda ja jouduin silloin tällöin vaikeuksiin. Lopulta minun täytyi kysyä itseltäni, miksi juomiseni hallinta oli niin tärkeää. Vastaus oli yksinkertainen: koska olen kemiallisesti riippuva ja minun täytyy mihin hintaan tahansa puolustaa oikeuttani päihdyttääkseni itseni!

30 Raittius yksistään ei ole kuitenkaan samaa kuin toipuminen. Useimmissa tapauksissa päätös lopettaa juominen ei ole riittävä, jotta saavutettaisiin pysyvä raittius ja toipuminen, ellei päätöstä seuraa jonkinlainen hoito. Monet kemiallisesti riippuvat henkilöt ovat hyvin aikomuksin tehneet rehellisiä yrityksiä lopettaa huumeen käyttö. Mutta ilman ulkopuolista apua he eivät ole onnistuneet siinä. Ensimmäinen askel hoidossa on selvittäminen, toisin sanoen vahingollisen aineen poistaminen ruumiista. Akuutit vieroitusoireet, jotka tällöin syntyvät, kun aine otetaan pois, voivat olla erittäin vakavia. Abstinenssi on lääketieteellinen ongelma, joka lääkärin on hoidettava. Tavallinen selvittämismenetelmä on käyttää korvausainetta ja vähentää asteittain annosta, kunnes vieroitusoireet ovat kadonneet. On huomattava, että henkilö ei ole kokonaan selvitetty ennen kuin korvaava aine on myöskin poissa, ja potilas täysin vapaa huumeista. Yksinomaan selvittäminen ei ole riittävä hoito riippuvuussairaudessa. Selvittäminen yksinään ei ole riittävä hoitona. Raittiuden säilyttämiseksi tarvitaan paljon enemmän. Riippuvuus vaikuttaa kaikkiin osiin ihmisen elämässä. Siksi tämä sairaus vaatii kokonaisnäkemystä myöskin hoidon suhteen. Toipuminen edellyttää pysyvää muutosta fyysisesti, psyykkisesti, käytöksen suhteen, henkisesti ja sosiaalisesti. Koulutus on tärkeä osa hoitoa. Koska toipuminen vaatii paljon omaa työtä, on tärkeää, että riippuvaisuutta sairastava potilas oppii mahdollisimman paljon taudistaan ja siitä, kuinka sitä on hoidettava. Kahdenkeskiset keskustelut ja ryhmähoito - joko sairaalassa avo- tai suljettuna hoitona tai jossakin hoitojärjestelmän ulkopuolisessa laitoksessa - ovat elintärkeitä osia hoidossa. Hoidon tarkoitus on helpottaa sellaisten valmiuksien kehittämistä, jotka auttavat säilyttämään raittiuden ja antavat pysyvän palautumisen. Riippuvuuden syiden etsiminen tunneperäisistä häiriöistä tai perheongelmista on useimmiten turhaa. Hoito, joka näkee riippuvuuden pikemminkin primäärinä tilana kuin oireena jostakin muusta, on osoittautunut tehokkaimmaksi. Nimettömät Alkoholistit, AA, tarjoaa tehokkaimman yksityisen hoidon, mitä on olemassa. Useampia ihmisiä on toipunut alkoholismista AA:ssa kuin millään muulla hoitomuodolla. Tämän vuoksi AA:n tulee olla elintärkeänä osana jokaisen toipuvan alkoholistin suunnitelmaa. Vastaavanlaisia ryhmiä on olemassa muille riippuvuuksille. Raittiuden alussa useimmat alkoholistit tarvitsevat kuitenkin laajempaa ja erikoistuneempaa apua kuin se, minkä AA-ryhmä voi antaa. Ihmiset, jotka ovat fyysisesti sairaita, tarvitsevat lääketieteellistä hoitoa. Joidenkin ihmisten täytyy päästä suojattuun ympäristöön pysyäkseen raittiina niin kauan, että voivat alkaa toipumisen.

31 Paras hoito on AA:n kahdentoista askeleen ohjelma yhdistettynä ammatilliseen neuvontaan ja hoitoon. Toipuva henkilö tulee monta kertaa kohtaamaan erityisiä ongelmia hoitotapahtuman aikana. Voi olla kysymys taloudellisista vaikeuksista, avioliitto-ongelmista, tunneperäisistä tai psyykkisistä häiriöistä tai käytösongelmista, jotka ovat suora seuraus riippuvuudesta. Vaikka nämä asiat voivat tulla paremmiksi pelkän itseapuohjelman avulla, on käytäntö osoittanut, että ammatillinen neuvonta ja hoito voi auttaa näiden kysymysten nopeammaksi ja tehokkaammaksi ratkaisuksi. Menestyksellisin hoitomuoto on itseapuryhmän ja ammatillisen neuvonnan ja hoidon yhdistäminen. Myöhäisten vieroitusoireiden hallitseminen on oleellista raittiuden säilyttämisessä. Se tarkoittaa, että on ymmärrettävä ja hyväksyttävä ne oireet, joista johtuen muisti ei toimi kunnolla, ajatteleminen ei ole selkeää ja tunteiden käsittely on vaikeaa. Se tarkoittaa myös, että on selviydyttävä syyllisyytensä ja häpeänsä ja hulluksi tulemisen tunteista, jotka usein liittyvät näihin oireisiin. Raittius on tärkeä hyvälle terveydelle ja hyvä terveys on tärkeä raittiudelle. Terveyden ensimmäinen sääntö toipuvalle henkilölle on pidättyväisyys kaikista mielialaan vaikuttavista huumeista. Näihin kuuluu myös osa reseptivapaista lääkeaineista ja reseptillä saatavista lääkkeistä, mikäli ne eivät ole ehdottoman tärkeitä toisen vakavan terveysongelman hoidossa. Siinä tapauksessa se on hoidettava lääkärin ja alkoholiterapeutin yhteistyönä. Hyvät ruokatottumukset ovat tärkeitä toipumiselle. Puutteellinen ravinto, alkoholi ja huumeet ovat vaurioittaneet ruumista, joka on korjattava täysiarvoisella ravinnolla. Koska toipuvat ihmiset ovat stressiherkkiä, tulee stressiä aiheuttavia aineita välttää, kuten esimerkiksi makeisia, suklaata, jäätelöä, kahvia ja nikotiinia. Ruumiillinen harjoittelu on tärkeää kehon rakentamiseksi ja sen kunnossa pitämiseksi. Liikuntavoimistelu on erityisen hyvä stressiä vastaan. Aikaa rentoutumiselle on varattava päivittäiseen ohjelmaan kaikille, jotka ovat toipumassa. Rentoutumisharjoitukset palauttavat ruumiin tasapainon ja vähentävät stressihormonien tuotantoa. Leikki ja hauskanpito ovat nekin rentouttavia ja lisäävät terveyttä ja hyvinvointia. Toipuminen vaatii, että ongelmat, jotka syntyivät aktiivisen sairauden aikana, saadaan järjestykseen niin perheen ja työn kuin sosiaalisten suhteiden osalta. Tämä voi merkitä sitäkin, että hankitaan uusi ja enemmän tarkoituksen mukainen sosiaalisten suhteiden verkko ystävistä ja tutuista. Omaisten tulee heidänkin osallistua johonkin toipumisohjelmaan. Hekin ovat vaurioituneet toimintansa suhteen huumeiden käytön seurauksena kuten riippuva itse. Perheen roolit, säännöt ja rituaalit on määriteltävä ja rakennettava uudestaan. On jälleen kerran opittava keskinäinen yhteydenpito raittiilla tavalla. Koko perhe tarvitsee yhteisen toipumisen.

32 Riippuvuuden sairaudesta on vaikea toipua ilman sitä, mitä AA:ssa kutsutaan hengelliseksi ohjelmaksi. AA:n periaatteet opettavat meille, että alkoholistit ovat voimattomia sairautensa edessä. He eivät voi saada elämää hallintaansa ennen kuin hyväksyvät avun itseään suuremmalta voimalta. Elämä, jossa on terve elämäntapa, virkistävät yhteydet muihin ihmisiin, mielenkiinto muihin arvoihin kuin ainoastaan omiinsa ja hengellinen kasvu, edistää terveyttä ja raittiutta. Uuden suunnan löytäminen elämässä entisen huumeen ympärillä pyörineen sijasta on tärkeä osa toipumista. Elämäntapa, joka johtaa huumeiden käyttöön, ei koskaan johda raittiuteen.

33 3. Postakuutit vieroitusoireet (PAV) Kun ihmiset ajattelevat alkoholismia, he ajattelevat tavallisesti humalan oireita. He eivät ajattele oireita, jotka ilmaantuvat raittiudessa. Kuitenkin viimeksi mainitut, erikoisesti postakuutit vieroitusoireet (PAV), tekevät raittiina pysymisen vaikeaksi. Toipuvilla alkoholisteilla on todettu prosentilla jokin häiriö aivojen toiminnassa. Viimeaikaisin tutkimus on osoittanut, että myöhäiset vieroitusoireet, jotka ovat yhteydessä näihin huumeista johtuviin aivovaurioihin, voivat olla monen uusiutumisen takana. Postakuutti vieroitusoire viittaa niihin oireisiin, jotka ilmenevät akuuttien vieroitusoireiden jälkeen. Post tarkoittaa jälkeen ja syndrooma tarkoittaa oireryhmää tai oireyhtymää. Syndrooma = Oireryhmä Post = Jälkeen Postakuutti = Oireryhmä joka esiintyy akuutin abstinenssisyndrooma abstinenssin jälkeen PAV = Postakuutti vieroitusoire PAV on ryhmä oireita riippuvuussairaude ssa, jotka esiintyvät riippuvuuden aiheuttaneen päihteen käytön päätyttyä. Alkoholistilla nämä oireet alkavat yhden tai kahden viikon kuluttua raittiuden alkamisesta, kun hän on ensin toipunut akuuteista vieroitusoireistaan. PAV on bio-psyko-sosiaalinen oireryhmä (syndrooma). Se on yhteisvaikutusta niistä vaurioista hermostossa, jotka alkoholi tai muut huumeet ovat aiheuttaneet, ja siitä psyko-sosiaalisesta paineesta, joka syntyy, kun elämää joudutaan käsittelemään ilman päihteitä. Toipumiseen sisältyy koko joukko paineita. Monet kemiallisesti riippuvat ihmiset eivät opi koskaan käsittelemään paineitaan ilman päihteitä. Paineet heikentävät aivojen toimintaa entisestään ja tekevät oireista vaikeampia. PAV:n vaikeusaste riippuu kahdesta tekijästä: 1. kuinka vaikea on häiriö aivojen toiminnassa, 2. kuinka suureen psyko-sosiaaliseen paineeseen potilas joutuu. Oireet PAV:ssa lisääntyvät tavallisesti voimakkuudeltaan kunnes ne ovat pahimmillaan kolmesta kuuteen kuukauden jälkeen. Vauriot parantuvat useimmiten. Tämä tarkoittaa sitä, että pahimmat oireet katoavat aikaa myöten, jos on hoito on oikeaa. Sen vuoksi ei tarvitse olla levoton.

34 Hyvällä hoidolla ja hyvin toimivalla raittiudella voi oppia elämään normaalisti jopa tietyn vammaisuuden alaisena. Palautuminen ei luonnollisestikaan ole kovin nopeaa. Parantuminen aivovaurioista kestää kuudesta kuukaudesta kahteen vuoteen jos käytetään hyvää toipumisohjelmaa. Postakuutit vieroitusoireet (PAV) Mistä tietää, että on kysymys PAV:sta? Merkki, joka on helpoimmin tunnistettava, on kyvyttömyys ratkaista yksinkertaisia päivittäisiä ongelmia. On olemassa kuusi perusoiretta, jotka vaikuttavat tähän: kyvyttömyys ajatella selkeästi, tunneperäiset ylireaktiot, muistihäiriöt, unihäiriöt ja unettomuus, fyysiset koordinaatio-ongelmat ja ongelmat paineiden (stressin) käsittelyssä. Kyvyttömyys ratkaista tavallisia päivittäisiä ongelmia, johtuen yhdestä tai useammasta ylläolevasta oireesta, johtaa heikkenevään itseluottamukseen. Potilas tuntee itsensä kelvottomaksi, araksi ja ettei ole kuten muut. Vähentynyt itseluottamus ja virheiden tekemisen pelko estävät häntä elämästä rikasta ja virkistävää elämää. Tutkikaamme muutamia niistä oireista jotka estävät ihmisiä ratkaisemasta tavallisia arjen ongelmiaan. Erilaisia PAV-oireita 1 Kyvyttömyys ajatella selkeästi 2 Muistihäiriöt 3 Tunneperäiset yli- ja alireaktiot 4 Unettomuus 5 Fyysiset koordinaatio-ongelmat 6 Stressiherkkyys 1. Kyvyttömyys ajatella selkeästi Monenlaisia ajatushäiriöitä voi esiintyä, kun PAV iskee. Älykkyyteen ei synny vaikutuksia. Näyttää siltä, että aivot toimivat huonosti vain väliaikaisesti. Muina aikoina ne toimivat normaalisti. Yksi tavallisimmista oireista on kyvyttömyys keskittyä kauempaa aikaa kuin lyhyitä jaksoja. Toinen on abstraktin ajattelukyvyn heikentyminen. Abstraktio on aineeton aate tai käsite, se on jotakin, johon ei voi koskea tai pitää kädessään.

35 Keskittymisestä muodostuu ongelma nimenomaan silloin, kun abstraktit käsitteet ovat mukana kuvassa. Toinen tavallinen oire on, että juututaan tiettyjen ajatusten toistamiseen, jotka jauhavat päässä, ilman että tätä ympyrää voidaan katkaista ja koota ajatukset normaalilla tavalla. 2. Muistihäiriöt Häiriöt lähimuistissa ovat tavallisia vasta raitistuneilla henkilöillä. He voivat käsittää ja ymmärtää asian, mutta kahdenkymmenen minuutin kuluttua he ovat unohtaneet kaiken. Joku voi antaa toimintaohjeita ja ollaan täysin selvillä siitä, mitä tulee tehdä. Mutta heti kun poistutaan paikalta, muisti hämärtyy tai katoaa kokonaan. Stressatuissa tilanteissa saattaa olla vaikeaa muistaa jopa tärkeitä tapahtumia varhaisemmasta elämästä. Mutta muisti ei ole poissa. Muissa yhteyksissä tapahtumat saatetaan muistaa hyvin. Potilas ymmärtää, että hän tietää, mutta hän ei voi muistaa juuri silloin, kun stressi vaikuttaa. Tämä aiheutti vaikeuksia Janne-nimiselle alkoholistille. Minulla oli vaikeuksia kertoa elämäni tarinaa eräässä AA-kokouksessa, hän sanoi. On tarpeeksi vaikeaa muistaa sellaista, mikä tapahtui ennen kuin aloin juoda ja vielä vaikeampaa sitä, mikä tapahtui, kun join. Minun on tavattoman vaikeaa koota elämäni tarina, koska en muista kaikkea kunnolla. Tietyistä asioista tiedän vain, että ne ovat tapahtuneet, mutta kun yritän muistaa tarkemmin, en voikaan sanoa milloin ne tapahtuivat. Voin muistaa asioita, kun olen yksin, mutta en muistakaan niitä, kun tunnen itseni stressatuksi kokouksessa puhumisen vuoksi. 3. Tunneperäiset yli- ja alireaktiot Toipuvilla henkilöillä, joilla on tunneperäisiä ongelmia, on taipumus ylireagointiin. Kun tapahtuu jotakin, joka edellyttää kahden asteen reaktiota, he reagoivat kymmenellä. On kuin pidettäisiin laskimen kertolaskunappia alas painettuna. Voidaan vihastua jostakin, mikä myöhemmin tuntuu pikku asialta. Tullaan enemmän rauhattomaksi ja pelokkaaksi kuin mihin on aihetta. Kun sellainen ylireaktio stressaa hermostoa enemmän kuin se kestää, on siitä seurauksena estymä, joka puuduttaa, eikä tunneta lopulta mitään. Vaikka älyllisesti ymmärretäänkin, että tulisi reagoida, niin kuitenkaan ei tunneta mitään. Toisaalta voidaan heittelehtiä mielialasta toiseen ymmärtämättä miksi.

36 4. Unettomuus Useimmat toipuvat ihmiset saavat jonkin asteisia unihäiriöitä. Toisten kohdalla ne menevät ohi, mutta toisilla ne kestävät elämän loppuun asti. Tavallisinta vasta raitistuneelle ovat epätavalliset tai vastenmieliset unet, jotka estävät heitä saamasta kaiken tarvitsemansa levon. Mitä kauemmin ollaan raittiina sitä harvinaisemmiksi ja vähemmän epämiellyttäviksi tulevat nämä unet. Mike oli kausijuoppo. Hänen raittiit kautensa olivat useita kuukausia. Raittiina aikoina hänellä oli unia, jotka vakavasti häiritsivät hänen nukkumistaan. Vaimo sanoi: En koskaan käsittänyt, että Miken painajaisilla olisi ollut mitään tekemistä hänen juomisensa kanssa. Hän saattoi hypätä ylös sängystä ja huutaa kauhusta. Kun onnistuin herättämään ja rauhoittamaan hänet, hän ei koskaan kyennyt muistamaan mitä oli uneksinut. Mutta hän muisti, että oli ollut peloissaan. Vuoden raittiuden jälkeen hän uneksi harvoin sillä tavalla. Vasta silloin ymmärsin, että se jotenkin liittyi hänen juomiseensa. Vaikkei näitä hankalia unia olisikaan, voi olla vaikeaa nukahtaa tai jatkaa nukkumista. Nukkumisen kuvioon tulee muutoksia kuten, että nukutaan pitkään tai vuorokauden eri aikoina. Joskus uni ei tule koskaan normaaliksi, mutta useimmat sopeutuvat ilman suurempia vaikeuksia. 5. Fyysiset koordinaatio-ongelmat Tämä erittäin vakava PAV-ongelma, joka sitä paitsi on tavallinen, on vaikeus yhdistää kehon liikkeitä. Tavallisia oireita ovat huimaus, tasapainohäiriöt, vaikeus yhdistää käden ja silmän toiminta sekä hidastuneet refleksit. Tämän seurauksena tullaan kömpelöiksi ja joudutaan helposti onnettomuuksiin. Tästä sai alkunsa ilmaus kuiva humala. Kun alkoholisti näyttää olevan humalassa, koska hän kulkee horjuen ja kömpelösti, sanotaan hänen olevan kuivassa humalassa. Hän näyttää olevan humalassa ilman, että on juonut mitään. 6. Stressiherkkyys Vaikeudet kestää stressiä (paineita) on yksi osa postakuutteja vieroitusoireita, joka aiheuttaa hämmennystä ja pahentaa olotilaa eniten. Vasta raitistuneet alkoholistit eivät useinkaan osaa erottaa vähän tai paljon stressaavia tilanteita. He ehkä

37 käsittävät vähäasteisen stressin reagoidakseen kuitenkin siihen voimakkaasti huomatessaan olevansa stressattuina. Joskus he voivat tuntea itsensä stressatuiksi tilanteissa, jotka eivät tavallisesti vaivaisi heitä ollenkaan. He voivat tehdä asioita, jotka eivät ensinkään sovi tilanteeseen. Voi jopa tapahtua, että he myöhemmin ihmettelevät, miksi ovat reagoineet niin voimakkaasti. Tehdäksemme tämän vielä monimutkaisemmaksi vaikeutuvat kaikki muut postakuutit vieroitusoireet paljosta stressistä. On olemassa suoranainen yhteys PAV:n vaikeusasteen ja stressitason välillä. Toinen pahentaa toistaan. PAV aiheuttaa stressiä ja stressi pahentaa PAV:ta, joka puolestaan pahentaa stressiä jne. Vähenevän stressin aikoina voivat PAV-oireet tulla helpommiksi tai jopa kadota. Kun ollaan levättyjä ja rentoutuneita, kun syödään kunnolla ja kun suhteet ympärillä oleviin ihmisiin ovat hyvät, voidaan vaikuttaa hyväkuntoisilta. Ajatukset selkeytyvät, tunteet toimivat ja muisti on mitä sen pitääkin. Lisääntyvän stressin aikoina voivat aivot äkkiä joutua pois raiteiltaan. Silloin onkin taas vaikeaa ajatella, tuntea ja muistaa. Kun ajatukset muuttuvat sekaviksi ja kaaosmaisiksi, eikä voida keskittyä, tai kun on vaikeaa muistaa asioita tai ratkaista ongelmia, saattaa tuntua, että ollaan tulossa hulluksi. Mutta niin ei käy. Nämä oireet ovat normaali piirre raittiudessa. Ne menevät ohi, jos pysytään erossa huumeista ja noudatetaan toipumisohjelmaa. Ellei tätä tiedetä, voidaan saada syyllisyyden ja häpeän tunteita. Se johtaa huonoon itsekunnioitukseen ja eritäytymiseen, mikä vuorostaan synnyttää paineita, jotka pahentavat PAV:ta. Tämä on tuskallinen kiertokulku, joka on tarpeeton, jos ymmärtää, mitä tapahtuu. Kun ruumis ja sielu alkavat toipua, ja opitaan erilaisia keinoja vähentää PAV-oireiden vaaraa, on mahdollista elää rikasta ja todellista elämää huolimatta ilmeisestä vaarasta, että oireet tulevat tapaisin. Toipuminen niistä vaurioista, jotka ovat syntyneet riippuvuuden kautta, vaativat huumeista vapaana olemista. Vaurio sinänsä vaikuttaa kykyyn pysytellä raittiina. Tämä on toipumisen paradoksi. Alkoholi voi tilapäisesti poistaa vaurioiden oireet. Jos alkoholisti juo, hän voi hetken ajatella selkeästi, tuntea normaaleja tunteita ja tuntea itsensä terveeksi. Valitettavasti sairaus tulee johtamaan hallinnan menetykseen, joka tuhoaa jälleen nämä toiminnat. Tästä johtuen on täysin välttämätöntä tehdä kaikkensa vähentääkseen PAV-oireita. Täytyy ymmärtää mitä PAV on ja käsittää, ettei ole kelvoton tai tulemassa hulluksi. Koska PAV-oireet ovat stressiin sidottuja, on hankittava tietoja stressistä ja opittava menetelmiä hallita tilanne stressin ollessa vähäistä, jotta voitaisiin käsitellä oireita, kun ne ilmaantuvat. Tässä seuraa pari kertomusta ihmisistä, joilla oli PAV, ja kuinka se vaikutti heidän elämäänsä ilman, että he käsittivät mitä tapahtui.

38 Ray on nuori alkoholisti. Hän lakkasi juomasta ollessaan 22-vuotias ja oli täynnä innostusta niistä mahdollisuuksista, jotka avautuisivat hänelle tulevaisuudessa raittiuden myötä. Hoidon jälkeen hän alkoi rakentaa elämäänsä raittiuden ympärille. Hän oli innokas ottamaan takaisin sen, mitä oli menettänyt monina juovina vuosinaan. Hän sai kokopäivätyön, kirjoittautui yliopistoon ja osallistui vapaaehtoiseen työhön hyväntekeväisyydessä. Jonkin ajan kuluttua hän alkoi saada ongelmia opiskelussa. Hän huomasi, ettei voinut selvitä asioista, jotka aikaisemmin olivat olleet hänelle helppoja. Hänelle tuli vaikeuksia selvitä taloudellisesti. Kun ihmiset, jotka tarkoittivat hyvää, halusivat auttaa häntä jonkin tilanteen selvittämisessä, hän tunsi joutuvansa paniikkiin ja menetti malttinsa. Ajatukset sekoilivat ristiin rastiin hänen päässään, eikä hän saanut niihin järjestystä. Hän kertoo: Kun kuraattori alkoi puhua minulle opiskelutuesta, lainasta, koroista ja kaavakkeista, jotka piti täyttää, en käsittänyt, mitä hän sanoi. Kaikki pyöri päässäni. Minusta tuntui, että minun oli päästävä ulos sieltä. Nousin ja lähdin täyttämättä ainoaakaan anomuskaavaketta. Pelkästä epätoivosta ja pelosta, että alkaisi juoda jälleen, Ray pakeni. Sen sijaan, että olisi ajatellut, mitä hänen tulisi muuttaa elämässään ja mitä tietä kulkea, hän antoi periksi kaiken. Hän sanoi itsensä irti työstään, lopetti koulun ja hyväntekeväisyystyön. Hän sanoi irti asuntonsa ja muutti erään sukulaisen luokse, missä sai asua kunnes olisi palautunut entiselleen. Tämä muodosti luonnollisesti vielä enemmän ongelmia, joita hänen oli yhä vaikeampaa käsitellä. Ray uskoi saavansa hermoromahduksen, kunnes hän meni alkoholiterapeutille ja sai tietää, että hänellä oli postakuutteja vieroitusoireita. * * * Thelma sai uuden työn pian raitistuttuaan. Hän tunsi itsensä epävarmaksi kyvyssään oppia työ ja osata toimia uudessa tehtävässään. Hänellä ei ollut mitään vaikeuksia ymmärtää, mitä hänen tuli tehdä, kun sitä selvitettiin hänelle. Mutta hiukan myöhemmin, kun hänen olisi pitänyt yrittää tehdä tiettyjä tehtäviä yksinään, hän ei tiennyt, kuinka hänen tulisi toimia. Hän häpesi, eikä pyytänyt apua. Hän uskoi, että häneltä odotettiin selviytymistä näissä yksinkertaisissa asioissa. Sen tähden hän teki toistamiseen lukemattomia virheitä yrittäessään selvittää itse, kuinka hänen tuli toimia. Thelma alkoi tuntea itsensä pelokkaaksi ja rauhattomaksi, ja kun stressi kasvoi kasvamistaan, hänen oli yhä vaikeampaa muistaa asioita. Sitä paitsi hänen oli vaikea keskittyä, kun joku yritti selvittää hänelle, kuinka toimia. Hän tunsi itsensä sekavaksi, ja rauhattomuus lisääntyi.

39 En voinut käsittää mitä minulle tapahtui, hän valitti. Tiesin että selviytyisin työstäni. Mutta mitä enemmän yritin, sitä huonommin se meni. Sekosin ja kiihdyin, enkä tiennyt, mihin kääntyä apua saadakseni. Aiheutettuaan paljon ongelmia työpaikassaan Thelma sai potkut. Hän oli järkyttynyt, eikä ymmärtänyt, mitä oli tapahtunut. Hän alkoi uskoa, ettei ollut niin kelvollinen kuin hän todellisuudessa oli. Sairauden kuva postakuutissa abstinenssissa Oireet PAV:ssa eivät ole samanlaisia kaikilla ihmisillä. On olemassa eroja, kuinka vaikeita ne ovat, kuinka usein ne esiintyvät ja kuinka kauan ne kestävät. Osalla potilaista on tietyt oireet, toisilla toiset ja muutamilla ei ensinkään. Aikaa myöten PAV voi tulla paremmaksi, huonommaksi tai vain tulla ja mennä. Se voi myöskin olla lisääntyvä, vähenevä tai vakaa. Jos se tulee ja menee, sitä kutsutaan jaksottaiseksi. Mitä kauemmin henkilö on raitis, sitä lievemmiksi muuttuvat oireet. Ihmisille, joilla on tämän tyyppinen PAV, toipuminen on helpompaa, koska aivot tulevat normaaleiksi nopeammin. Kasvava PAV on vastakkainen. Oireet pahenevat, mitä pitempään potilas on raittiina. Näin voi tapahtua, vaikka hän käy AA:ssa ja on mukana jossakin hoito-ohjelmassa. Ihmiset, joilla on kasvava PAV, ovat enemmän taipuvaisia uusiutumiselle kuin toiset. Raittiudesta tulee niin vaikea, että he tuntevat tarvetta lääkitä vaivojaan alkoholilla, jotta eivät murtuisi fyysisesti ja psyykkisesti tai lopuksi tekisi itsemurhaa saadakseen lopun kurjuuteensa. Henkilöllä, jolla on vakaat postakuutit vieroitusoireet, on yhtä paljon vaivoja koko ajan huolimatta pitkästä raittiudesta. Joinakin päivinä hän voi olla hiukan parempi, toisina hiukan huonompi. Mutta pääpiirteissään vaivat ovat muuttumattomat. Useimmat toipuvat ihmiset kokevat tämän äärimmäisen turhauttavana, koska he odottavat tulevansa paremmiksi, mitä kauemmin ovat olleet raittiina. Mutta jos he ovat raittiina kyllin pitkän ajan, useimmat heistä oppivat elämään näiden oireiden kanssa. Jaksottaisessa PAV:ssa oireet tulevat ja menevät. Aluksi potilaasta tuntuu, että hänen sairauden kuvansa on vähenevä, toisin sanoen hänen oireensa tuntuvat lievenevän nopeasti. Jälkeenpäin hän saa kuitenkin kokea ajanjaksoja, jolloin PAV voi tulla hyvinkin vaikeaksi. Osalla heistä vaivat esiintyvät lyhyemmän ajan ja harvemmin loppuakseen viimein kokonaan. Osalla heistä ne esiintyvät jaksoittain koko elämän ajan. VÄHENEVÄ PAV - LIEVITTYY

40 KASVAVA PAV - PAHENEE JAKSOTTAINEN PAV - VAIHTELEE MUUTUMATON PAV Kuva 1. Kuva esittää postakuuttien vieroitusoireiden, PAV:n, eri muunnokset. Nämä sairauden kuvat koskevat ihmisiä, jotka eivät ole saaneet mitään hoitoa postakuutteihin vieroitusoireisiinsa, eivätkä siksi tiedä, kuinka oireet voi kohdata ja niitä ennalta ehkäistä. Tavanomainen hoito ei käsittele tätä sairauden osaa, koska se on tähän asti ollut jokseenkin tuntematon. Jos tietää, kuinka toimia ja todella haluaa sen myöskin tehdä, voidaan kasvava PAV muuttaa vakaaksi, vakaa PAV väheneväksi ja viimeksi mainittu vuorostaan jaksottaiseksi PAV:ksi.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Urheilija- tai joukkuepalaverin yhteydessä. Pituus riippuu palaverin pituudesta. Joukkuepalaverin pituus on noin 20 60 minuuttia. Jos aika loppuu kesken, voi harjoituksia

Lisätiedot

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Erikseen varattuna hetkenä 20-60 minuuttia Harjoituslomakkeet ja kynät Tavoitteet Harjoitella kiinnittämään ajoissa huomiota mahdollisen negatiivisen stressin kertymiseen

Lisätiedot

Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille?

Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille? Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille? Ylilääkäri Pekka Salmela A- klinikkasäätiö/pirkanmaa MTK:n työhyvinvointipäivät Tre 8/2013 Riippuvuus - addiktio Terve

Lisätiedot

Tunnistaminen ja kohtaaminen

Tunnistaminen ja kohtaaminen Ari Terävä 23.11.2016 Tunnistaminen ja kohtaaminen Päihdetyön asiantuntijakoulutus Point Collage Addiktio ja riippuvuus Pidetään usein synonyymeinä, mutta... Addiktio on mielle- ja motivaatiojärjestelmän

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Kipuluento / 2016 / ESH Anneli Järvinen- Paananen Kipu koskettaa monia Kivun kanssa

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Muistisairauksien käytösoireista Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Mitä ovat käytösoireet? Kun muistisairaus etenee, edellytykset hallita ja työstää omia tunteita heikkenevät,

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Hakusessa-hanke 4.2.2014

Hakusessa-hanke 4.2.2014 MITÄ ON RIIPPUVUUS? PSYKIATRIAN PROFESSORI SOLJA NIEMELÄ PÄIHDELÄÄKETIETEEN ERITYISPÄTEVYYS OULUN YLIOPISTO, LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI Hyvinvointi hakusessa hankkeen luentosarja 4.2.2014 Mitä on riippuvuus

Lisätiedot

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta Virtsarakko.fi VES-100974-1 02.2011 Relevans.net 7000 Arviolta noin 200 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii virtsarakon ongelmista. 2 ASTELLAS PHARMA, Falcon

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009 Riittävän n hyvä isä? Esitelmä MLL:n isyyspäivill ivillä 6.3 2009 Milloin riittävyys on koetuksella? Epävarmuus riittävyydest vyydestä ennen kuin on edes saanut lapsen. Silloin kun lapsemme voi psyykkisesti

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S. 100-108 (Mitä mielenterveys on?) Mieti parisi kanssa, miten määrittelisit mielenterveyden. Mielenterveys Raja mielen terveyden ja sairauden välillä on liukuva, sopimusvarainen

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Hyvinvointi, jaksaminen ja itsensä muistaminen. Kohtaamispaikkapäivät 17.-18.3.2015 Ihmisenä ihmiselle

Hyvinvointi, jaksaminen ja itsensä muistaminen. Kohtaamispaikkapäivät 17.-18.3.2015 Ihmisenä ihmiselle Hyvinvointi, jaksaminen ja itsensä muistaminen Kohtaamispaikkapäivät 17.-18.3.2015 Ihmisenä ihmiselle Tästä ajattelin puhua Yksilöllinen hyvinvointi, yksilöllinen jaksaminen, yksilöllinen itsensä muistaminen

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Miten voin itse vaikuttaa työhyvinvointiin? Päivi Rautio

Miten voin itse vaikuttaa työhyvinvointiin? Päivi Rautio Miten voin itse vaikuttaa työhyvinvointiin? Päivi Rautio 8.10.2010 ARVOT JA IHANTEET Mikä on minun mielestäni itseni arvo? TUNNE-ELÄMÄN TARPEET Ihmisellä on kaksi tunne-elämän perustarvetta rakastaa ja

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 Saarnaajan kirjasta (4:9-12) voidaan lukea Kristus-keskeisen kumppanuuden periaate: Kaksin on parempi kuin yksin, sillä

Lisätiedot

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz T A Q Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Nimi: Päivämäärä:

Lisätiedot

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1 Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen 3.12.2015 Aija Paakkunainen 1 Tunnista hallitsevat uskomukset ja tunnelukkosi Väärät uskomukset: itsestä, työstä, parisuhteesta, onnellisuudesta Uskomus

Lisätiedot

Näkökulmia surun kohtaamiseen

Näkökulmia surun kohtaamiseen Näkökulmia surun kohtaamiseen 1 Psyykkisen kriisin kuvaus läheisen ihmisen kuoleman jälkeen (esim. Cullberg 1973) shokkivaihe (muutamasta sekunnista muutamaan päivään) reaktiovaihe (muutama kuukausi) korjaamisvaihe

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde

Lisätiedot

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi.

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi. TerveysInfo Alkoholi : kohtuuden rajoilla Ohjelmassa seurataan alkoholin käyttöä viiden parikymppisen nuoren päivälliskutsujen yhteydessä. Samalla kun katsoja perehtyy erilaisiin alkoholin käyttötyyleihin,

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia VASTAVÄITTEET Tapio Joki Johdanto Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia K aupat syntyvät harvoin ilman vastaväitteitä. Myyjälle ratkaisevan tärkeää on ymmärtää,

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

21.3.2013 Kristiina Manninen Sost.tt (YTM), perheterapeutti (ET), työnohjaaja (Story)

21.3.2013 Kristiina Manninen Sost.tt (YTM), perheterapeutti (ET), työnohjaaja (Story) 21.3.2013 Kristiina Manninen Sost.tt (YTM), perheterapeutti (ET), työnohjaaja (Story) Lat. addictio = jättäminen jonkun valtaan, jonkun omaksi tuomitsemista tai julistamista Terveet / haitalliset riippuvuudet

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Kuormitus vs lepo Kuormituksen kokonaisuus aina yksilöllinen, fyysistä ja psyykkistä mahdoton tarkasti erottaa (stressi, kehon reaktiot,

Lisätiedot

ZOELY -käyttäjäopas. nomegestroliasetaatti estradioli 2,5 mg/1,5 mg kalvopäällysteisiä tabletteja

ZOELY -käyttäjäopas. nomegestroliasetaatti estradioli 2,5 mg/1,5 mg kalvopäällysteisiä tabletteja ZOELY -käyttäjäopas nomegestroliasetaatti estradioli 2,5 mg/1,5 mg kalvopäällysteisiä tabletteja SISÄLLYS Tietoja ZOELY-valmisteesta... 2 Miten ZOELY toimii?... 3 ZOELY on tehty sinua varten... 4 5 Lisätietoja

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti

Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti Valmennuksen sisältö Mitä stressi on? Mielen ja tunteiden johtaminen Itsensä johtaminen stressin hallinnan työkaluna

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa Sisältö Alkusanat... 11 I Sattuma vai tarkoitus? Elämä on mutta mitä?... 17 Kirjan rakenne ja lukuohje.... 23 Kaksi uudistamisen ja itsekasvatuksen tapaa... 28 Sydämen ajattelu... 31 II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen

Lisätiedot

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja 13.6. Anne Rantala 13.6.2016 1 1. Jäsennä itseäsi ja suhdetta työhösi Miten työ asettuu suhteessa muuhun elämään ja arvoihisi? Millaisia tavoitteita sinulla on työn

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Haastava käyttäytyminen

Haastava käyttäytyminen Haastava käyttäytyminen psykologi Ewa Male Mäntsälä 2014 Mitä tarkoitetaan haastavalla käyttäytymisellä? käyttäytyminen, joka poikkeaa huomattavasti ympäröivän yhteiskunnan kulttuurisidonnaisista käyttäytymismalleista

Lisätiedot

1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä

1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä Opiskeluterveydenhuolto TERVEYSKYSELY Opiskelijalle Oppilaitos Opintolinja A YHTEYSTIEDOT 1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä 2. Osoite 3. Kotikunta 4. Puhelin 5. Lähin omainen Puh päivisin: B. TERVEYDENTILA

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Muutos ja minä. TEK/ Urailta Sirpa Etzell. AS3 Finland Oy

Muutos ja minä. TEK/ Urailta Sirpa Etzell. AS3 Finland Oy Muutos ja minä TEK/ Urailta 7.9.2015 17.00 19.30 Sirpa Etzell AS3 Finland Oy Pohjoismainen valmennusyritys Perustettu 1989 500 työntekijää ja sertifioitua valmentajaa Isoimmissa kaupungeissa paikalliset

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ --Raporttisi perehtymisestä harjoittelupaikkaasi-- Voit myös kerätä muuta tietoa harjoittelupaikastasi! ENNAKKOTETEHTÄVÄ: 1. Perehtyminen harjoittelupaikkaan 2. Organisaatio,

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai

Lisätiedot

JOS ET SINÄ, NIIN KUKA?

JOS ET SINÄ, NIIN KUKA? JOS ET SINÄ, NIIN KUKA? Aina, kun haluat asioiden muuttuvan parempaan suuntaan, sinun on otettava ohjat omiin käsiisi. Kun päätät, että olet omien valintojesi arvoinen, voit ottaa vastuun omasta elämästäsi

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51)

Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51) Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51) 1. Minkä vuoksi hakeuduit keskustelemaan Hyviksen kanssa? Opiskeluun liittyvät asiat (esim. ajanhallinta, opiskelutaidot, oppimisvaikeudet) 25 % Elämäntavat (esim.

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

Asiakaspalvelu- ja myyntisuoritusten arviointi

Asiakaspalvelu- ja myyntisuoritusten arviointi ASIAKASPALVELUSUORITUSTEN ANALYSOINTI Asiakaspalvelu- ja myyntisuoritusten arviointi Seuraavan, alla olevan helpon työkalun avulla voit itse nopeasti arvioida myynnissä ja asiakaspalvelussa työskentelevien

Lisätiedot

Arviointitutkimuksen johtopäätökset Paltamo-kokeilusta

Arviointitutkimuksen johtopäätökset Paltamo-kokeilusta Arviointitutkimuksen johtopäätökset Paltamo-kokeilusta Paltamo-kokeilun arviointitutkimuksen päätösseminaari 26.11.2013 Työllisyysvaikutuksia Työttömyys aleni Paltamossa jyrkästi, 17 prosentista noin 4

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Tavoitteena on antaa pastoreille työvälineitä ja menetelmiä, joiden avulla he voivat arvioida ja kehittää omaa ajanhallintaansa ja itsensä johtamista. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti.

RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti. RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti. Reagoi nykyiseen todellisuuteen, parhaillaan tapahtuvaan, murehtii vähemmän

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

Etiikka työyhteisön näkökulmasta. ProEt Oy Annu Haho, TtT, Tutkija ja kouluttaja www.proet.fi, toimisto@proet.fi p. 0400 592 262

Etiikka työyhteisön näkökulmasta. ProEt Oy Annu Haho, TtT, Tutkija ja kouluttaja www.proet.fi, toimisto@proet.fi p. 0400 592 262 Etiikka työyhteisön näkökulmasta ProEt Oy Annu Haho, TtT, Tutkija ja kouluttaja www.proet.fi, toimisto@proet.fi p. 0400 592 262 Tapausesimerkki 1. Osastonhoitaja suunnittelee työvuorolistaa. Saara ja Tuula

Lisätiedot

Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja)

Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja) Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja) HARJOITUS: MIKÄ SINULLE ON ONNEA? Johtopäätös: Onnen hetket ovat hyvin henkilökohtainen

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014 Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mielialan arviointi mittareiden avulla -taustaa Masennusoireilu on väestötasolla

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN?

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka 20.1.11 kimmo.karkia@phnet.fi MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Mikäauttaa asiakastyössä Asiakas itse 40% Onnistunut vuorovaikutussuhde 30% Toivon

Lisätiedot

EETTISIÄ ONGELMIA. v Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä?

EETTISIÄ ONGELMIA. v Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä? Auktoriteetin hyvä EETTISIÄ ONGELMIA v 1.3 1. Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä? 2. Jos auktoriteetti on jumalolento, onko senkään hyvä aina hyvä? 3. Olet saanut tehtäväksesi

Lisätiedot

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

Ryhmämallitusohje 2016

Ryhmämallitusohje 2016 LUONTAISET TAIPUMUKSET Ryhmämallitusohje 2016 Kalevi Sipinen RYHMÄMALLITUSOHJEITA: VAIHE 1 Mallittamalla otetaan tietoiseen käyttöön olemassa olevia taitoja/mestaruutta LUONTAISET TAIPUMUKSET RYHMÄMALLITUS:

Lisätiedot

Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu

Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu Tavoitteet 30-60 minuuttia, käy kotitehtäväksi Harjoituslomake ja kynä Aiempien valmistautumiseen liittyvien harjoitteiden lomakkeet Harjoitteen

Lisätiedot