heräämisen kartalta wertyuiopasdfghjklzxcvbnmqwertyui Kangasalan kirjaston lukijayhteisöt 1870-luvulta 1890-luvulle opasdfghjklzxcvbnmqwertyuiopasdfg

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "heräämisen kartalta wertyuiopasdfghjklzxcvbnmqwertyui Kangasalan kirjaston lukijayhteisöt 1870-luvulta 1890-luvulle opasdfghjklzxcvbnmqwertyuiopasdfg"

Transkriptio

1 qwertyuiopasdfghjklzxcvbnmqwerty uiopasdfghjklzxcvbnmqwertyuiopasd fghjklzxcvbnmqwertyuiopasdfghjklzx Tapaus lukuharrastuksen cvbnmqwertyuiopasdfghjklzxcvbnmq heräämisen kartalta wertyuiopasdfghjklzxcvbnmqwertyui Kangasalan kirjaston lukijayhteisöt 1870-luvulta 1890-luvulle opasdfghjklzxcvbnmqwertyuiopasdfg 9/20/2011 hjklzxcvbnmqwertyuiopasdfghjklzxc Outi Ojanen vbnmqwertyuiopasdfghjklzxcvbnmq wertyuiopasdfghjklzxcvbnmqwertyui opasdfghjklzxcvbnmqwertyuiopasdfg hjklzxcvbnmqwertyuiopasdfghjklzxc vbnmqwertyuiopasdfghjklzxcvbnmq wertyuiopasdfghjklzxcvbnmqwertyui

2 Sisällys Esipuhe... 4 Johdanto... 5 Tutkimusaineistosta... 8 Aikaisempi tutkimus ja tärkeimmät lähteet Potentiaalinen asiakaskunta: lukutaidon ja Kangasalan väestön kartoitusta Lukutaito 1800-luvun lopulla Lukuharrastuneisuus ja suhtautuminen lukemiseen Kangasalan väestö 1800-luvun lopussa Valistusaatteet Kangasalla Kirjaston toiminta ja kirjakokoelma Kirjakokoelman kehitys Koulu herätti lukuhalua Kansakoulu Kangasalla Lukutaidon opetus ja lukeminen koulussa Opettajat lukuharrastuneisuuden esimerkkeinä Kansakoululaiset kirjaston käyttäjinä Jalmari Finne ahkera lukija Jatkokoulutusmahdollisuuksista Sukupuoli ja vuodenajat lainaustilastoissa Uskonnollinen kirjallisuus kiinnosti naisia Talvi oli vilkkainta lainausaikaa Kansanopiston naisia Pieniä lainaajayhteisöjä pitäjässä Kirkonkylän lähialueet Suurtilallisia keskustan ympäristössä Pappila Käsityöläisiä Kyläyhteisöjä Suinula-Haviseva ja radanvarsi Liuksiala Heponiemi

3 Kirjastokulttuuri Ponsantien varrella Kotien kirjahyllyt ja yhteiset sanomalehdet Lehtiä yhteistilauksina Lukijayhteisö(t) Kangasalan pitäjässä Kuviteltu yhteisö ja arvojen jakaminen tekstien kautta Kangasalan lukijayhteisö Kirjallisuutta

4 Esipuhe Tämän tutkimuksen alku oli hieman epätavallinen. Opiskeltuani Suomen kirjallisuutta Tampereen yliopistossa yhden lukuvuoden, päädyin kesähommiin Liisa Hiltuselle, joka aiemmin oli tutkinut Kangasalan kirjaston ensimmäisten vuosien kirjalainoja. Tarkoitukseni oli vain kirjoittaa puhtaaksi Liisan tekstiä. Liisan sairaus eteni kuitenkin niin pitkälle, ettei hän pystynyt työtä enää tekemään. Itse olin jo ehtinyt lähdeviitteitä tarkastaessani perehtyä aiheeseen varsin laajasti. Hetken oli puhetta, että olisin laajentanut Liisan vanhaa tutkielmaa Tuiki tarpeellinen laitos luvun yhteiskunnan muutosten kuvastuminen Kangasalan kunnan kirjastossa ja sen toiminnassa ja julkaisusta olisi tullut yhteinen, mutta kesällä 2010 Liisa nukkui pois. Itse olin jo ehtinyt käsitellä aineistoa varsin pitkälle ja tässä julkaisussa käsittelen sitä omasta näkökulmastani, lukemisen yhteisöllisyydestä lähtien. Tämä tutkimus on ensimmäinen laajempi tutkimukseni. Alkuun pääseminen ja tutkimuskysymyksen asettaminen olivat vaikeita, mutta niiden kohdalla ja muutenkin tutkimuksen kirjoittamisen aikana opin paljon tutkijan työstä. Tekstiä ei tarvitsekaan kirjoittaa yksin, aina saa apua ongelmakohtiin ja omien virheiden näkemiseen. Tästä haluan esittää lämpimät kiitokseni professori Juhani Niemelle, joka ystävällisesti on kommentoinut tekstiäni. Niemi jaksoi suhtautua työhöni innostavasti ja kannustavasti. Lisäksi haluan kiittää kangasalalaista Björkqvist-rahastoa myönnetystä taloudellisesta avustuksesta. Outi Ojanen Tamperella

5 Johdanto Kangasalan pitäjänkirjasto perustettiin vuonna Kirjaston toiminnasta on säilynyt tarkka lainauskirjanpito sekä kirjaluettelo vuosilta Toiminnan alkuvuosilta tietoa on säilynyt vähemmän, mutta mitä ilmeisimmin kirjaston alkuvuodet olivat nihkeitä, ja lainaustoiminta ja kirjakokoelman kartuttaminen lähtivät kunnolla käyntiin vasta 1870-luvulla. Tässä tutkimuksessa pyrin kirjanpitoaineiston avulla selvittämään millaiset ihmiset lainasivat kirjoja Kangasalan pitäjänkirjastosta 1800-luvun kolmena viimeisenä vuosikymmenenä ja miksi. Mitä luettiin ja mistä muualta kuin kirjastosta hankittiin lukemista? Millaista muutosta lukijayhteisössä tapahtui tarkasteluaikana? Entä millaisia pienempiä lukijayhteisöjä Kangasalle muodostui? Näihin kysymyksiin vastaamalla päästään tarkastelemaan tavallisen ihmisen lukutottumuksia aikana, jolta on säilynyt hyvin harvoja kattavia aineistoja rahvaan lukumieltymyksistä luvun loppuvuosikymmenet ovat lukuharrastuksen tutkimisen kannalta mielenkiintoista aikaa, sillä juuri tuolloin kirjallinen kulttuuri teki läpimurron yhteiskunnassa. Kirjallista kulttuuria nykyaikaisessa mielessä ei ollut olemassa, ennen kuin kirjoja pystyttiin tarjoamaan riittävän halvalla tai ilmaiseksi kenen tahansa luettavaksi iästä, säädystä ja sukupuolesta riippumatta. (Niemi 1999, 270.) Ilmaisten kirjojen saannin kannalta kansankirjastojen perustamisella oli suuri merkitys lukuharrastuksen levittämisessä tavallisen rahvaan pariin. Jos jätetään huomiotta pelkästä mekaanisesta lukutaidosta tehdyt tutkimukset, lukemisesta yksilöjen tai yhteisöjenkin tasolla on vaikea saada tietoja, koska siitä ei ole jäänyt paljonkaan tietoja jälkipolville. Yksittäisten ihmisten lukemisesta on vain hajanaisia tietoja ja nekin joko poikkeusyksilöistä tai sitten ylimalkaisia, väritettyjä ja tarkoitushakuisia. Mutta lukuseuroista, lainakirjastoista ja pitäjänkirjastoista on tietoa; ne kertovat välillisesti, mutta kouriintuntuvasti kulutuksesta. (Mäkinen 1997, 53.) Kirjastohistoriantutkija Ilkka Mäkinen pitää erityisen tarkkoina mittareina lukuseuroja ja kaupallisia lainakirjastoja. Ne perustuivat suoraan yksilöiden mielenkiinnon kohteisiin, koska ne olivat maksullisia. (Mäkinen 1997, 53.) Pitäjänkirjasto on kuitenkin myös hyvä lähde, koska se oli kaikkien käytettävissä, ja sen kautta saadaan nähdäkseni lisäksi tietoa siitä mitä kansalaisten oletettiin lukevan ja millaiseen lukemiseen heitä haluttiin ohjata. Kangasalan pitäjänkirjastosta säilynyt lainakirjanpitoaineisto on harvinaislaatuinen. Yhden pitäjän tarkastelemisesta saaduista tuloksista saadaan tietoa kansan kirjallistumisesta yleisemmälläkin 5

6 tasolla, sillä kirjasto-olot kehittyivät ympäri Suomea jokseenkin samankaltaisesti, mutta hieman eri aikoina luku oli kuitenkin vilkkainta kirjastojen perustamisaikaa. Kun selvitetään mitä ihmiset omana aikanaan lukivat, saadaan lisätietoa heidän maailmankuvastaan. Toisaalta ajan olosuhteet vaikuttivat siihen miten käsiin saatuja kirjoja luettiin: kirjoja luokiteltiin eri tavalla kuin nykyään ja ihmisillä oli niin vähän tietoa teksteistä ja kirjallisuudesta, että muut saattoivat antaa voimakkaita vaikutteita lukemiseen. Yksi tältä kannalta tärkeä henkilö oli kirjastonhoitaja, joka seisoi tiskin takana ja valitsi selkänsä takaa kullekin mielestään sopivaa luettavaa. Lukutottumusten ja -tapojen tutkimisen kautta saadaan tietoa myös kirjallisuuden aikalaisvastaanotosta. Kuinka paljon tavalliset ihmiset kiinnostuivat esimerkiksi Pietari Päivärinnan, Minna Canthin tai Juhani Ahon teoksista niiden ilmestymisaikana? Olen taulukoinut tilastoksi kaikki vuosien lainaajat, heidän kotipaikkansa ja kirjalainansa. Tilastoinnin avulla olen laskenut lainaajamääriä ja lainauslukujen vaihteluita. Kirjakokoelmaluettelo on kirjoitettu puhtaaksi kansallisbiografia Fennican tietokannan avulla. Kirjaluettelosta löytyvät nimeke, tekijä, julkaisuvuosi ja Valfrid Vaseniuksen bibliografioiden mukainen luokitus. Samoin luettelosta pystyy näkemään mitkä teokset oli kirjastossa nidottu samoihin kansiin. Kirjat tulivat kirjastoon irtolehtipainoksina, jotka kirjastonhoitaja niputti kansien sisään niin, että samoihin kansiin saatettiin säästösyistä laittaa useampi kuin yksi teos. Lainaustilastoon on merkitty kaikkien lainauksien niteiden numerot, joten lainaustilastoa ja kirjaluetteloa vertaamalla pystyy kokoamaan kenen tahansa lainaajan oman kirjalistan. Aineiston laajuuden vuoksi on tietenkin mahdotonta tutkia yksityiskohtaisesti jokaista lainaajaa. Olen pyrkinyt nostamaan esille esimerkkejä tyypillisistä lainaajista, mutta toisaalta kuvaamaan myös joitakin erikoistapauksia, sillä lainaajajoukko ei ollut mikään tasainen massa. Yhtä tärkeää kuin luetteloida lainattuja kirjoja, on pohtia miksi juuri tietyt kirjat olivat suosittuja. Entä miksi vain viisi prosenttia pitäjän asukkaista käytti kirjaston palveluita? Olosuhteiden, kuten sosiaalisen ja yhteiskunnallisen tilanteen kartoittamisessa on tukeuduttu runsaaseen lähdekirjallisuuteen. Johdannon jälkeen taustoitan kysymystä tarkastelemalla 1800-luvun viimeisten vuosikymmenten osalta lukutaidon yleisyyttä ja lukutottumuksia koko Suomessa. Samassa luvussa luodaan katsaus Kangasalan väestöön ja elinoloihin. Näiden tarkastelujen pohjalta voidaan hahmottaa kirjaston potentiaalista käyttäjäkuntaa, jota voidaan seuraavissa analyysiluvuissa verrata tutkimuksessa selvinneisiin kirjastonkäyttötottumuksiin ja lukuharrastuksen levinneisyyteen Kangasalan pitäjän alueella. 6

7 Toisessa luvussa selvitetään miten kirjasto tarkasteluvuosien aikana toimi, ja verrataan hieman toimintaa yleisemmin Suomen yleisten kirjastojen historiaan. Kangasalan kirjasto oli suuri verrattuna ajan maalaispitäjien kirjastoihin. Aktiivinen kirjastonhoitaja oli keskeinen osa kirjastojen toimivuutta. Kangasalan kirjasto toimi kirkon sakastissa, ja oli auki sunnuntaisin jumalanpalveluksen jälkeen. Selvitän myös kirjaston rahoitusta ja lainausolosuhteita. Olen tutkinut tilastoimisen ja kirjojen luokittelun avulla kirjaston kirjakokoelman koostumista ja muuttumista muun muassa Venäjän keisarin asettaman, vuosina voimassa olleen, sensuuriasetuksen vaikutuksesta. Aluksi kirjakokoelman teoksista puolet oli uskonnollista kirjallisuutta. Sensuuriasetuksen poistuttua suomen kielellä sai uskonnollisen ja kansanvalistuksellisen kirjallisuuden lisäksi julkaista laajemmin muutakin, kuten kaunokirjallisuutta. Kaunokirjallisuuden määrä kohosikin kirjastossa nopeasti yhtä suureksi kuin uskonnollisen kirjallisuuden määrä. Lukutaito ei vielä 1800-luvun lopussa ollut itsestäänselvyys. Lukevan yleisön syntymiseksi on oltava lukutaitoisia pitäjäläisiä, ja siksi koululaitos on kirjastonkäytön lisääntymisen kannalta merkittävä instituutio. Kirkonkylälle perustettiin vuoden 1866 kansakouluasetuksen seurauksena kansakoulu vuonna 1870 muuttamalla vuonna 1817 perustettu Ahlmanin koulu kunnalliseksi. (Anttila 1987, ) Kouluolojen kohentuminen vuosisadan vaihteessa vaikutti pitäjän kirjastoelämään, sillä uusiin kyläkouluihin perustettiin usein pieni sivukirjasto. Kouluolojen yleiskuvan ohessa tarkastelen koulujen osalta lyhyesti lukutaidon opetusta ja muuta koululukemista. Lukutaitoisista oppilaista saattoi tulla kirjaston asiakkaita, ja heidän lainaustapojaan ja -mieltymyksiään analysoidaan luvun lopuksi. Oppilaista kirjallisuushistoriallisesti kiinnostavin oli kymmenvuotias Jalmari Finne, joka oli yksi ahkerimmista lapsiasiakkaista kirjastossa. Seuraavissa luvuissa havaitaan erilaisia kirjastonkäyttäjien tyyppejä. Miten miesten ja naisten lainaus- ja lukutavat poikkesivat toisistaan? Suosivatko he erilaisia kirjoja? Lainaajamäärissä on sukupuolien välillä tilastollisesti suuri ero, mutta pyrin määrällisen eron syiden lisäksi selventämään kirjavalintojen syitä lukemisen historiaan liittyvän lähdekirjallisuuden avulla. Nykyään lukuharrastus ei ole hyvä ihmisen identifioija, koska se on niin yleistä, mutta 1800-luvun lopulla lukeminen ei ollut vielä niin suosittua ja sitä voidaan pitää erottelevana piirteenä ja käyttäytymismuotona. Siksi yksittäistenkin lainaajien tapojen tutkiminen on mielekästä. (Mäkinen 1997, 25.) 7

8 Sukupuolittuneen lukemisen ohella eri osissa pitäjää asuvat kuntalaiset muodostivat erilaisia lainaajajoukkoja. Kirkonkylän asukkaista oli kirjaston asiakkaista huomattavasti suurempi osa kuin syrjäkylien asukkaista. Lainakirjaston kirjanpitoon on merkitty lainaajan asuinpaikka, mikä on huomattavasti helpottanut tilastointiurakkaa. Tässä luvussa voidaan päästä jäljille siitä, miten elinolosuhteet vaikuttivat lukuharrastuneisuuteen 1800-luvun lopulla. Miten lainaajan koulutustaso ja taloudellinen asema vaikuttivat? Oliko olemassa keskushahmoja, jotka vaikuttivat ympärillään olevien ihmisten lukemiseen? Lukutapoja ja lukuharrastuksen heräämistä tarkasteltaessa on mielekästä huomioida kirjastolainauksien lisäksi muu lukeminen. Kangasalle tuli jo jonkin verran sanomalehtiä ja talonpojatkin saattoivat omistaa joitakin harvoja kirjoja. Suurimmat kokoelmat olivat kartanoissa, joissa saattoi olla pieniä yksityisiä kirjastoja (Sarjala 2006, 27). Kangasalla toimi raamatunlukuseura ja kunnantalolle perustettu lukutupa, mutta näistä on jäänyt jälkipolville hyvin niukasti tietoa. Yksittäisten lainaajien ja lainaustapoihin vaikuttavien tekijöiden tarkastelujen jälkeen pyrin kokoamaan lainaajajoukosta yhtenäisen kuvan lukijayhteisön käsitteen avulla. Kuva yhteisöstä muodostuu kuvaamaalla yksilöitä ja huomioimalla lukemisolosuhteet. Ylempien yhteiskuntaluokkien elämästä on säilynyt tietoa päiväkirjojen, kirjeiden ja muiden sellaisten dokumenttien kautta, mutta alempien luokkien lukutavoista ei ole vastaavanlaisia mainintoja. Siksi lukijayhteisön hahmottaminen on hyvä lähestymistapa tavallisen rahvaan lukemista tutkittaessa. (Pawley 2002, 145.) Koska kirjoja omistettiin ajanjaksona vielä varsin vähän, oli kirjasto keskeinen lukuharrastuksen kannalta, ja siksi on perusteltua tutkia lukijayhteisöä kirjastonkäytön kautta. Christine Pawley pitää lukijayhteisön kannalta tärkeämpinä arkielämän sosiaalisia suhteita, kuten perhettä, koululuokkaa tai lukupiiriä, kuin perinteisiä tilastoluokituksia (sukupuoli, ikä, rotu). Lukijayhteisö on osin kuviteltu yhteisö, ja sitä hahmotettaessa on varottava luokittamasta ihmisiä vain yhden ominaisuuden perusteella. Yritän siis lukijayhteisön kuvaa muodostettaessa huomioida mahdollisimman monipuolisesti tietoja kirjastonkäyttäjien asumisesta ja sosiaalisista suhteista. (Pawley 2002, 150; 156) Tutkimusaineistosta Kangasalan pitäjän lainakirjastosta on säilynyt vuosilta tarkka kirjanpito lainatuista niteistä, lainaajista ja heidän kotipaikoistaan, sekä luettelo kirjastossa olleista kirjoista. Kirjastohistoriallisesti harvinainen aineisto tarjoaa ainutlaatuista tietoa kansankirjastojen historiasta, 8

9 sillä vastaavia tietoja on säilynyt hyvin vähän. Niinpä 1800-luvun kansan lainaustapoja, tai usein edes kirjastojen kirjakokoelmia ole juuri päästy analysoimaan, ja mahdollisesti löytyneet tiedot ovat useimmiten koskeneet poikkeusyksilöitä ja ylempää säätyä, eivätkä tavallista rahvasta (esim. Kuivasmäki 1990, 37; Mäkinen 1997, 53). Kangasalla kirjanpito kirjastossa olevista kirjoista ja lainauksista alkoi vuonna 1874, jolloin kirjastonhoitaja luetteloi kirjaston kokoelman suureen, ruskeaan nahkakantiseen kirjaan. Luettelossa on ilmoitettu niteen numero, kirjan nimi ja hinta. Joskus nimen perään on lisätty tieto tekijästä, suomentajasta tai alkuperäiskielestä. Kirjojen tunnistamista luettelosta vaikeuttaa se, ettei niistä ole käytetty täydellisiä nimiä, vaan usein lyhennelmiä tai lempinimiä. Esimerkiksi numero 384 on kirjattu nimellä Hevoiskirja Sven Samulinpojalta, mikä Fennica-tietokannan perusteella tarkoittaa Sven Samuelssonin teosta Hevoiskirja: eli jaloimman ja hyödyllisimmän luontokappaleemme, hevoisen tautein tunteminen ja parantaminen. Numero 14 on tri M. Lutheruksen Neuvo naimisesta, joka viitannee Martti Lutherin teokseen Neuvo, ettei vanhempain pidä lapsiansa naimiseen pakottaman eikä siitä estämän. Lisäksi kirjojen nimissä on paljon kirjoitusvirheitä, mutta kansallisbiografia Fennican ja Vaseniuksen bibliografioiden perusteella lähes kaikki niistä pystyy tunnistamaan. Vuoden 1893 alusta kirjanpito on muuttunut tarkemmaksi. Kirjaluetteloon on tästä vuodesta alkaen merkitty kirjan tekijä, nimeke, sivumäärä, kustantaja, painopaikka, julkaisuvuosi, painoksen järjestysluku, saapumispäivä kirjastoon, sekä kirjan hinta ja nitomisen hinta. Nimien kirjaamisen tarkkuuskin on tähän mennessä parantunut, eikä merkinnöissä esiinny niin paljon virheitä kuin luettelon alkupuolella. Valitettavasti vain noin 300 teosta on merkitty näin tarkasti. Kirjoja ei ole luettelossa mitenkään luokiteltu, vaan kaikki kirjallisuuden lajit ovat luettelossa sekaisin keskenään. Aluksi ei myöskään merkitty vuosia, jolloin kirjat ovat kirjastoon saapuneet. Vuosittaista rajaa pystyy karkeasti hahmottamaan muutaman kirjan tarkkuudella julkaisuvuosien ja aikakauslehtien vuosikertojen perusteella, koska kirjastoon hankittiin paljon tuoretta, edellisenä vuonna painettua kirjallisuutta. Myös lainaustiedot antavat apua kirjakokoelman vuosittaisen kehityksen selvittämiseen. Liitteessä 1 kirjat on luetteloitu virallisin nimin Fennica-tietokannan avulla, joskaan aivan kaikkia teoksia Fennicasta ei löydy. Tilastoinnissa ja liitteessä 1 esiintyvät luokittelut on tehty Valfrid Vaseniuksen bibliografioiden mukaan. Tämä siksi, että kaikkia 1800-luvulla julkaistuja kirjoja ei ole luokiteltu nykyisen kymmenjärjestelmän mukaan, ja vielä tärkeämpänä syynä se, että käyttämällä Vaseniuksen luokittelua voimme nähdä millainen odotushorisontti ihmisillä tuolloin oli 9

10 eri kirjojen kohdalla. Nykyinen kymmenjärjestelmä johdattaisi tässä harhaan, koska esimerkiksi uskonnollisia kirjoja luettiin tuolloin tietokirjoina ja raittiuskirjat luokiteltiin kokonaan omaksi luokakseen. Nykyään ne olisivat ehkä osaksi terveyskirjojen ja osaksi kaunokirjallisuuden joukossa. Vasenius julkaisi kuusi bibliografiateosta Suomessa vuosina julkaistuista kirjoista. Kirjojen tarkkaa luokittelua näiden perusteella vaikeuttaa se, että jotkin teokset on aiemmassa bibliografiassa merkitty eri luokkaan kuin niiden uusintapainokset myöhemmissä bibliografioissa. Näitä tapauksia ei tosin ole montaa, ja niiden kohdalla olen pyrkinyt käyttämään vanhinta luokittelua. Esimerkiksi maantiedon ja historian kirjoja on luokiteltu keskenään ristikkäin. Toinen luokittelua problematisoiva tekijä on Vaseniuksen käyttämien luokkien muuttuminen. Esimerkiksi luokka "13 Taloutta" on ensimmäisessä, vuonna 1878 julkaistussa bibliografiassa jaettu kolmeen osaa: "A. Yleensä", "B. Maataloutta" ja "C. Kotitaloutta. Kauppaa ja muita elinkeinoja". Viimeisessä, vuoden 1905 bibliografiassa saman luokan osa C on jaettu kahtia luokiksi "C. Kauppaa. Teollisuutta. Muita elinkeinoja" ja "D. Kotitaloutta". Olen käyttänyt tässäkin vanhimman bibliografian luokkia, jotta alun ja myöhempien vuosien kokoelmia pystytään vertailemaan Vaseniuksen luokitusmuutoksista huolimatta tasapainoisesti. Kaikkia lainakirjaston kirjaluettelon kirjoja ei pystytty luokittelemaan joko niiden puuttellisen nimikkeen vuoksi tai koska nimekettä ei löydy Vaseniuksen bibliografiasta. Näiden teosten osuus kaikista kirjaston kokoelman kirjoista on kuitenkin vain kaksi prosenttia, mikä ei vaikuta kokonaiskuvaan kokoelman koostumuksesta. Kirjaluettelon jälkeen suureen lainauskirjaan on alettu merkitä lainaustietoja vuoden 1874 elokuusta alkaen. Sivut on jaettu sarakkeisiin, joihin on merkitty lainauspäivä, lainatun kirjan numero, lainaajan nimi ja päivä, jolloin kirja on palautettu. Aluksi merkittiin myös lainaajan kotikylä, sitten se jätettiin moneksi vuodeksi pois, kunnes vuonna 1879 se alettiin jälleen merkitä ylös. Vuonna 1882 sivuille lisättiin myös Muistutuksia sarake, johon ei kuitenkaan kertynyt juuri lainkaan merkintöjä. Lainaajista on usein käytetty joskus ruotsin- ja joskus suomenkielistä muotoa, esimerkiksi Juha on toisinaan Johan ja Kalle Karl. Vuonna 1882 lainauksia ja lainaajia alettiin laskea: jokaisen aukeaman loppuun kirjattiin kuinka monta kirjaa ja lainaajaa kyseiselle aukeamalle oli kirjattu, esimerkiksi 71 kirjaa 39 lainaajalta. Laskut on tehty vuosittain ja vuosi on vaihtunut kirkkovuoden mukaisesti joulukuun alussa. Omassa tilastoinnissani käytän kuitenkin kalenterivuoden ja samalla vuosiluvun vaihtumista vuoden rajana, 10

11 koska se yhtenäistää lainaus- ja kirjakokoelmatilastojen analyysin, sillä kirjojen painovuodet ja saapumisvuodet kirjastoon on kuitenkin merkitty kalenterivuosittain. Vuodesta 1882 nimet alettiin merkitä entistä tarkemmin: monien lainaajien kohdalla kirjattiin koko nimi (ensimmäinen, toinen ja sukunimi). Tuttujen lainaajien kohdalla merkinnät tosin käyvät epämääräisemmiksi: usein vain etunimen ensimmäinen kirjain ja sukunimi tai Mikko Heikkilästä, jolloin ei tiedä onko kyseessä Mikko Heikkilä vai esimerkiksi Heikkilän talon Mikko-niminen renki. Samasta henkilöstä on saatettu käyttää myös molempia merkintätapoja. Tästä mahdollisesti aiheutuneilla tilastointivirheillä ei kuitenkaan nähdäkseni ole suurta merkitystä tutkimustuloksen kannalta, koska pienin laskennallisesti tutkittava yksikkö on kyläyhteisö tai joissakin tapauksissa talo, ja lainausluettelon perusteella kaikki lainaajat on kuitenkin pystytty sijoittamaan oikeaan yhteisöönsä. Aikaisempi tutkimus ja tärkeimmät lähteet Liisa Hiltunen on tehnyt Kangasalan lainakirjaston kirjanpidon avulla Tampereen yliopistossa sivuainetutkielman Tuiki tarpeellinen laitos : 1800-luvun jälkipuoliskon yhteiskunnan muutosten kuvastuminen Kangasalan kunnan kirjastossa ja sen toiminnassa Hiltusen tutkielmassa hahmotetaan lainaajien mieltymyksiä ja käyttäytymistä suurien yhteiskunnallisten linjojen kautta. Tutkielma sisältää paljon tilastoja kirjaston toiminnasta. Tilastot on tehty ja laskettu manuaalisesti, joten niissä on joitakin virheitä ja siten poikkeamia omista laskelmistani. Hiltusen tutkielmasta saa yleiskäsityksen kirjaston lainaajien toiminnasta vuosina Tämän tutkimuksen tutkimuskysymys sivuaa osin Hiltusen käsittelemää asiaa, mutta yritän lähestyä asiaa paikallisen ihmisen näkökulmasta ja huomioida lukemiseen liittyneitä tekijöitä lukijayhteisön käsitteen kautta. Kangasalan paikallisolosuhteiden kartoittamisessa tärkein lähteeni on ollut Olavi Anttilan vuonna 1987 julkaistu teos 110 kehityksen ja kasvun vuotta. Kangasalan historia III Kirjaston toimintaa hahmotetaan ajan kirjastokulttuuria ja -tapoja vasten, ja tässä merkittävimpinä taustateoksina ovat olleet Ilkka Mäkisen teokset Nödvändighet af LainaKirjasto : Modernin lukuhalun tulo Suomeen ja lukemisen instituutiot (1997) ja Suomen yleisten kirjojen historia (2009). Lisäksi kirjastohistoriasta ja lukuharrastuneisuuden kehittymisestä on kirjoitettu useita artikkeleita ja pienempiä tutkimuksia, joiden kautta olen myös pyrkinyt hahmottamaan Kangasalan lukijayhteisön tilannetta 1800-luvun lopulla. Aikalaisten kirjoittamia yksityiskohtaisia kirjastosuosituksia ja ohjeita luin Werkon, Vaseniuksen ja Schadewitzin oppaista. Lukijayhteisökäsitteen määrittelyssä olen käyttänyt Christine Pawleyn artikkelia "Seeking 'Significance'. Actual readers, Specific Reading Communities" (2002). 11

12 Potentiaalinen asiakaskunta: lukutaidon ja Kangasalan väestön kartoitusta Lukutaito 1800-luvun lopulla 1800-luvun viimeisinä vuosikymmeninä suurin osa suomalaisista osasi kirkon ansiosta ainakin jotenkin lukea. Kirkkolakiin oli jo vuonna 1686 säädetty kuningas Kaarle IX:n toimesta määräys yleisestä lukutaidosta (Mäkinen 1997, 61). Rippikoulusta ei myönnetty avioliittolupaa jos ei osannut lukea, joten jo ennen vuoden 1866 kansakouluasetusta lukutaito oli yleinen. Lukutaitoa testattiin kinkereillä, joissa oli käytävä papin puhutteluun joutumisen uhalla vähintään kerran kahdessa vuodessa. Alkuvirren ja rukouksen jälkeen ulko- ja sisälukutaito testattiin perhekunnittain. Erikseen tutkittiin vielä kinkeripiirin asukkaiden katekismuksen ymmärtäminen. Kinkerit vähenivät vuosisadan vaihteessa maallistumisen ja muiden virikkeiden lisääntymisen vaikutuksesta. (Markkola 2007, ) Tarkkaa lukutaitoisten määrää on monista syistä vaikea arvioida. Ensinnäkin aikalaislähteet antavat lukutaidosta ristiriitaista tietoa: rippikirjaan piirrettyjen lukutaitoa kuvaavien väkästen perusteella suomalaiset ovat olleet 1800-luvulla hyvin taitavia, tekstien sisäistämiseen kykeneviä lukijoita. Yleisin merkintä rippikirjoissa tarkoitti puhdasta sisälukua ja hyvää kristinopintaitoa. Kansansivistyksen aikalaisasiantuntijan Uno Cygnaeuksen havaintojen mukaan nämä merkinnät eivät kuitenkaan pitäneet paikkaansa, sillä useimmiten lukutaito rajoittui mekaanisen ulkolukuun, eikä edes ulkoa opitun sisältöä ymmärretty. Samansuuntaisia merkintöjä toistuu monien muidenkin aikalaisten havainnoissa (mm. J.W. Snellman), joten Cygnaeuksen kirjoitusta on pidetty luotettavana. (Häggman 2007, ) Toinen syy lukutaidon yleisyyden arvioimisen hankaluuteen on 1800-lukulaisten nykyisyydestä poikkeava käsitys ymmärtää lukutaito. Kirjoitustaidon ei katsottu sisältyvän ollenkaan lukutaitoon, kun esimerkiksi nykyinen englannin kielen sana literacy käsittää sekä luku- että kirjoitustaidot. Lisäksi kansan keskuudessa lukeminen kytkeytyi voimakkaasti uskonnollisiin teksteihin: kirjalla tarkoitettiin uskonnollista kirjaa ja lukemisella uskonnollisen kirjallisuuden kuluttamista (Häggman 2007, 217). Kuluttaminen taas tarkoitti samojen kohtien läpikäyntiä yhä uudestaan. Luettiin ääneen ja yhdessä. Lukutaidoton henkilö saattoi osata ulkoa pitkiä tekstejä Raamatusta tai katekismuksesta. Suullinen ja kirjoitettu kulttuuri siis sekoittuivat toisiinsa. Tätä vanhaa lukutapaa kutsutaan intensiiviseksi toistolukemiseksi. Lukutaito rajoittui toistolukemisen aikana usein vain tiettyihin teoksiin. Katekismuksen ja virsikirjan tekstejä luettiin sujuvasti, koska 12

13 niitä oli toisteltu vuosikausia, mutta vieraiden tekstien lukeminen saattoi onnistua huonosti tai ei ollenkaan tai niitä ei ymmärretty, vaikka mekaaninen lukeminen olisikin onnistunut. (Häggman 2007, ; Mäkinen 1997, 77.) 1800-luvun loppuessa kansasta oli arvioiden mukaan lukutaitoisia ja potentiaalisia kirjallisuuden kuluttajia noin 80 prosenttia. Vielä 1830 lukutaitoprosentti oli noin 40, joten kansakoulujärjestelmä oli tuottanut tulosta. (Niemi 1999, 271.) Samalla kun lukutaito yleistyi, valtasi alaa uudenlainen lukutapa, joka levisi ylempien luokkien käytöstä vähitellen alempien luokkien keskuuteen. Muutos vanhasta tavasta uuteen moderniin lukutapaan oli hidas, ja vaati sisälukutaidon paranemista. Ennen 1800-lukua vain suppeissa akateemisissa piireissä oli käytetty aktiivista lukutapaa. Vähitellen, 1800-luvun aikana se alkoi levitä säätyläisten kautta myös kansan pariin. Uudessa ekstensiivisessä lukutavassa lukemisesta tuli yksilöllinen kokemus, kun alettiin lukea yksikseen ja ilman ääntä. Monet saattoivat itsekseen mumista lukemansa puoliääneen, koska luettu oli totuttu vastaanottamaan kuulemalla. Toinen merkittävä muutos ekstensiiviseen lukutapaan siirryttäessä oli tekstin odotushorisontin muuttuminen. Kun ennen oli luettu samoja tekstejä uudestaan ja uudestaan, laajentui valikoima nyt sanomalehtiin, romaaneihin, tietokirjoihin ja oppaisiin, joilta kaikilta odotettiin uusia ajatuksia ja ideoita. (Häggman 2007, 219.) Kansalla ei vielä 1800-luvun lopulla ollut usein varaa hankkia kirjallisuutta kotiin, joten nähdäkseni kansankirjastojen merkitys uuden lukutavan leviämisessä on saattanut olla monin paikoin erittäin merkittävä. Uusi lukutapa mahdollisti lukuharrastuksen syntymisen, kun ihmiset kiinnostuivat laajemmasta tekstijoukosta. Lukuharrastuneisuus ja suhtautuminen lukemiseen Suomen kansan suuri enemmistö on vielä henkisesti nukuksissa. Eihän sillä ole suurtakaan merkitystä, että kansamme on Wegeliuksen päivistä saakka lukutaitoon totutettu. Lukutaito ei riitä, vaan lukuhalu, yleinen valistuksen harrastus koko kansassamme. Sitten vasta, kun se on saatu aikaan, kun se perintö, jonka me olemme kansalliskirjallisuudessamme ja muiden kansojen kirjallisista tuotteista saaneet menneiltä polvilta, on tullut jokaisen omaksi, kansan syvienkin rivien omistamaksi, silloin se on oikein käytetty, ja sitten vasta voi Suomen kansa olla varma siitä, että se pystyy säilyttämään paikkansa muiden sivistyskansojen joukossa. (Schadewitz 1903, 63.) Lukuhalun ja harrastuneisuuden levittämistä pidettiin sivistyspiireissä tärkeänä, koska sen katsottiin nostavan Suomen kansakunnan sivistystasoa. Harrastuneisuuden herättäminen laajemmalti ei kuitenkaan ollut helppoa, sillä monet pitivät lukutaitoa tarpeettomana. Esimerkiksi torppareilla oli 13

14 huolia päivittäisen elannon hankkimisesta, eikä lukemisen vaikutus näkynyt suoranaisina tuloina. Jopa vielä 1800-luvun lopulla saatettiin kirjoitustaitoista henkilöä pitää omituisena ja uskottiin, että maallista kirjallisuutta lukemalla saattoi joutua huonoille teille. Innokas lukuharrastus, jota kutsuttiin lukuvimmaksi tai kiihkoksi, saatettiin leimata sairaudeksi, jolla uskottiin olevan fyysisiäkin seurauksia. (Häggman 2007, ) Erityisen ennakkoluuloisia ja innottomia lukemaan olivat vanhemmat ihmiset: Varsinkin ilmestyy lukuhalun puutetta ijäkkäämmissä henkilöissä, joiden harvoin nähdään kirjoja lainaavan. He usein luulevat suuremman vahingon syntyvän kirjojen lukemisesta, kuin että sama aika käytettäisiin muuhun työhön. (Werkko 1879, 226.) Kansankirjastojen asiaa innokkaasti ajanut Kaarle Werkko arvioi teoksessaan Tietoja ja mietteitä Suomen kansa- ja lastenkirjastoista ynnä luku-yhdistyksistä ja luennoista vuoteen 1875, että kirjastojen ja lukuharrastuksen nousukautta hidasti voimakkaasti myös taitamattomuus sisälu ussa ja luetun selvässä käsittämisessä : kansa tahtoi mieluummin kuulla tekstiä ääneen luettuna (1879, 226). Uutistiedot levisivät edelleen pappien ja säätyläisten kautta. Talonpoikien suosituin kirjallisuudenlaji, arkkiveisu, oli sekin tarkoitettu kuultavaksi ennemmin kuin luettavaksi. (Mäkinen 1997, 198.) Vaikka valistuksen hengessä yleisesti toivottiin lukuharrastuneisuuden leviämistä, ei kansan toivottu lukevan mitä tahansa. Kansankirjastojen kirjavalikoiman oli tarkoitus ohjata hyvään lukemiseen. Huonoa kirjallisuutta katsottiin olevan liikaa ja sen pelättiin voivan turmella kansan. Toisaalta kevyempää kirjallisuutta suvaittiin, koska sen uskottiin johdattavan lukijoita kohti arvokkaampaa ja tarpeellista lukemista (Vatanen 2002, 12). Moderni lukutapa oli johdattanut kansaa maallisen lukemisen pariin, mikä pelotti uskovaisia piirejä. Uskonnolliset ihmiset pitivät innokasta lukemista syntinä (Mäkinen 1997, 24). Herännäiset eivät kannattaneet kirjastoja, koska niissä ei heidän mielestään ollut sopivaa luettavaa (Werkko 1879, 227). Liberaaleille ja valistuneillekaan lukuharrastuksen leviäminen ei ollut täysin mieluinen suunta vääränlaisen lukemisen pelossa. Lukuinnostus oli osoitus hallitsemattomasta vietistä, joka piti sen takia ohjata oikeaan suuntaan. Lukeminen saattoi lumota ihmisen ja vahingoittaa todellisuudentajua. (Mäkinen 1997, 24.) Rahvaan kohdalla oli käytännöllisiä esteitä lukemiseen. Vaikka kirjat halpenivat, kaikilla ei silti ollut niihin varaa. Maaseudun omavaraisella väestöllä ei välttämättä ollut myöskään vapaata aikaa lukemista varten. Lisäksi ekstensiivinen lukutapa ei ollut vielä 1800-luvulla levinnyt kaikkialle, 14

15 eikä kansalla välttämättä ollut tietoa siitä, jolloin ihmiset eivät edes kaivanneet muita kirjoja kuin kotihyllyn katekismuksen ja virsikirjan. (Mäkinen 1997, 27.) Lukuhalun leviämistä helpotti protestanttisen perineen mukainen kunnioitus painettua sanaa kohtaan. Koska kirja oli pitkään tarkoittanut vain uskonnollista kirjaa, sen asema oli ylevä ja arvostettu. (Häggman 2007, ) Herännäiset uskonsuuntaukset motivoivat lukemaan, koska niissä korostettiin omakohtaista kokemusta ja hengellisiin teksteihin paneutumista (Tiirakari 1997, 62). Lukuharrastusta ja kirjallisuutta levittäneistä yhdistyksistä merkittävin oli vuonna 1874 perustettu Kansanvalistusseura. Paikallisesti perustettiin erilaisia pieniä lukutupia ja edistysseuroja. Samoin raittius- ja nuorisoseurat sekä kansanopistot innostivat oppimaan ja levittivät kirjallisuutta. Vuosisadan lopussa nuorisoseuroja oli noin 500 ja lähes jokaisella oli oma pieni kirjasto. (Tiirakari 1997, 62.) Lukemiskulttuurin vallankumoukseen ja edellä kuvattujen ennakkoluulojen ja tapakulttuurin murtamiseen tarvittiin kuitenkin muutoksia suurissa rakenteissa. Ilkka Mäkisen (1997, 200) mukaan vasta sellainen totaalinen muutos kuin Krimin sota, valtiopäivät, kansakoulu, suomen kielen tasaarvo ja metsien muuttuminen rahanarvoisiksi kykenivät saamaan aikaan lopullisen sysäyksen. Krimin sota lisäsi tiedonhalua, kansakoulu levitti lukutaitoa ja suomen kielen tasa-arvoisuus laajensi tekstikenttää. Metsien arvonnousu vaati talonpojalta kirjallisia valmiuksia, mikäli hän halusi hyötyä metsistään taloudellisesti ja oppia niitä hoitamaan. Kangasalan väestö 1800-luvun lopussa Vuonna 1870 Kangasalan pitäjässä oli 4435 asukasta. Vuoteen 1900 mennessä luku oli kasvanut kolmanneksella ja asukkaita oli Kasvu oli voimakasta verrattuna esimerkiksi seuraaviin kolmeen vuosikymmeneen ( ): tällöin väkiluku kasvoi alle tuhannella asukkaalla. (Anttila 1987, 26.) Kirjaston potentiaalisen käyttäjäkunnan kannalta on huomioitava mihin osiin kuntia kasvu sijoittui, sillä mitä kauempana keskustasta kylä sijaitsi, sitä harvempi asukkaista asioi kirjastossa. Lukutaito ei ollut vielä 1800-luvun lopulla itsestäänselvyys, joten myös kylien kouluolot vaikuttivat. Vuosina väestönkasvu oli voimakkainta Kangasalan keskustassa ja sen ympäryskylissä, sekä Saarikylissä, Raudanmaalla ja Tiihala-Vääksy-alueella. Keskustan ulkopuolisten alueiden kasvu liittyi viljelysten laajenemiseen luvun alussa tilanne muuttui ja maaseutukylät taantuivat, mutta vielä 1800-luvun puolella väestö oli jakautunut tasaisemmin ympäri pitäjän aluetta

16 luvun katovuodet näkyvät notkahduksena väestön määrässä. Väkiluku nousi nälkävuosia edeltävälle tasolla vasta 1880-luvun alussa. Jos kuolleisuus olisi nälkävuosina pysynyt maan keskiarvolukemissa, olisi kuolleita ollut alle 500, mutta Kangasalla luku nousi yli 1100:aan. (Anttila 1987, 26-28; 36.) Kangasalaan kuului 70 kylää. Kylä oli merkittävä yhteisöyksikkö, jota käytettiin kunnan sisäisten asioiden tilastoinnissa ja myös seurakunnallisissa väestö- ja veroluetteloissa. (Anttila 1987, 23.) Kirjaston lainaajaluetteloihinkin on merkitty lainaajan kotikylä. Kylän asukkaat tunsivat toisensa ja muodostivat yhteisöjä, jotka on syytä huomioida lukijayhteisön kuvaamisessa. Syrjäisimmät kylät olivat kaukana keskusalueesta ja palveluista. Joistakin pitäjän reuna-alueiden kylistä oli lyhyempi matka asioida naapurikuntien keskustassa. Kuohenmaalta oli helpompi matkata Valkeakoskelle kuin Kangasalle, Majaalahdesta Sahalahdelle, Saarikylistä, Keljosta ja Vehoniemestä Pälkäneelle, sekä Siitamasta Orivedelle. Erityisesti siitamalaiset käyttivät naapurikunnan palveluja, mikä konkretisoitui Siitaman erottamiseen Kangasalasta ja liittämiseen osaksi Orivettä. Reuna-alueiden asukkaiden asiointi toisissa pitäjissä saattoi lohkaista osan myös kirjaston asiakaskunnasta. Kaukaisimmista kylistä tultiin keskustaan asioimaan vain muutaman kerran vuodessa. Joistain syrjäkylistä kuljettiin pientä kylätietä tai kärrypolkua. Kesäisin saatettiin nopeuttaa matkaa kulkemalla vesitse luvulla Lihasulan isäntä Vihtori Peltonen hankki Vesijärvelle pienen höyrylaivan yhteyksiä parantamaan, mutta alus oli hieman liian suuri Vesijärvelle ja siksi hankalakäyttöinen. (Anttila 1987, 22-24; 106; 116.) Vuonna 1880 seitsemän kahdeksasta kangasalalaisesta oli syntyisin Kangasalta. Niinpä harva uusi lainaaja ilmestyi kirjastoon siksi, että olisi muuttanut uudelle paikkakunnalle ja kenties ollut aiemmin jonkun toisen pitäjän kirjaston asiakas. Tällaisiakin tapauksia on ollut, mutta uuden lainaajan ilmestyessä voidaan lähes 90% varmuudella olettaa hänen koko kirjaston toiminta-ajan olleen potentiaalinen asiakas (toki ikä huomioiden). Liikenneyhteyksien parantuessa muuttoliikenne lisääntyi ja jo vuonna 1900 joka viides asukas oli muuttanut Kangasalle muualta. Suurin osa Kangasalle muuttaneista oli lähtöisin naapurikunnista. (Anttila 1987, 32.) 1800-luvun lopulla Kangasalan väestöstä oli säätyläisiä noin kaksi prosenttia. Heihin kuuluivat papisto, virkamiehet, joitakin aatelisia ja herrasmiesmaanviljelijöitä. Suurin säätyluokka oli talonpojat, joita oli vuosisadan vaihteessa noin tuhat henkeä. Suurin osa väestöstä ei kuulunut mihinkään luokkaan. Toimeentulokeinon ja ammattiaseman mukaisesti luokiteltuna väestö näytti vuonna 1885 tältä: 16

17 Lukumäärä % väestöstä Omistajat ,9 Palkolliset ,8 Irtain väki ,3 yhteensä Omistavalla luokalla tarkoitetaan tässä talonpoikia, virkamiehiä ja muita itsenäisiä ammatinharjoittajia. Palkolliset olivat toisen palveluksessa olevia ja irtain väki tarkoittaa henkilöitä, joilla ei ollut kiinteää työ- tai palvelusuhdetta. Ennen vuotta 1885 omistavaan luokkaan kuului puolet väestöstä, mutta vuosisadan vaihteesta alkaen palkollisten ja työttömän väestön osuus alkoi kasvaa. Yhä harvempi torpparien ja tilattomien jälkeläisistä pystyi jatkamaan vanhempiensa ammatissa. Puhuttiin maaseudun liikaväestön muodostumisesta. Työttömyys kasvatti painetta siirtyä Tampereelle, missä oli monipuolisesti työtä tarjolla, koska teollistumisen nousukausi synnytti uusia työpaikkoja. Tampereelle muuttaneiden määrä vaihteli työtarjonnan mukaan kausittain. Eniten muuttaneita tutkimuksen tarkasteluaikana oli 1880-luvulla. Monet muuttajista päätyivät tehdastyöläisiksi tai palvelustehtäviin. (Anttila 1987, 33-35; 52) Maanomistusolot jakautuivat Kangasalan kunnan alueella jyrkästi kahtia. Keskustan ympäristössä, Liuksialassa, Tiihalan ja Vääksyn alueella, sekä junaradan varressa sijaitsivat pitäjän suurimmat tilat, jotka omistivat kolme neljäsosaa torpista ja valtaosan viljelypalstoista. 2,7 prosenttia väestöstä omisti lähes puolet kunnan maa-alasta. Varsinaisia suuriloja ei ollut montaa: vain Liuksialan, Lihasulan ja Vääksyn tilojen kokonaisala oli yli tuhat hehtaaria. (Anttila 1987, 58.) Torpat sijaitsivat lähinnä tilojen takamailla, pitäjän laitaosissa. Enimmillään torppia oli 150. Mökkiläisten ja vuokraviljelijöiden oli vaikea kohota maanomistajiksi. Ennen vuotta 1895 lohkominen oli kiellettyä, mutta asetuksen poistuttua maaomaisuutta jaettiin nopeaan tahtiin uudestaan. (Anttila 1987, 59; ) Teollistumisen aikakausi 1800-luvun lopulla aiheutti ammatillista eriytymistä. Kangasalle varsinaista teollisuutta ei syntynyt yritteliäisyydestä ja kokeiluista huolimatta, mutta maatalouden osuus toimeentulonlähteenä pieneni merkittävästi. Virkamiesten ja toimihenkilöiden joukko kasvoi erityisesti keskustan ja radanvarren alueella. Ammatillinen eriytyminen merkitsi taloudellisen vaihdannan vilkastumista, mikä edelleen toi näille kahdelle alueelle myös eri alojen yrittäjyyttä, kuten kauppoja ja käsityöläisiä, Anttila kirjoittaa Kangasalan historiassa. Suurin osa käsityöläisistä asui ja toimi keskustan alueella. Keskustassa markkinat olivat suurimmat ja yrittäjät 17

18 olivat koko pitäjän asukkaiden tavoitettavissa, joten 1800-luvun loppuvuosikymmeninä syrjäkylien käsityöläisiäkin siirtyi keskusta-alueelle. (Anttila 1987, ) Ainoa merkittävä teollisuusyritys Kangasalla oli vuonna 1843 perustettu urkutehdas, jonka oli perustanut ruotsalaislähtöinen Anders Thúle. Vuonna 1872 tehtaan johtajaksi tuli edellisen poika, Bror Axel Thúle luvulla tehdas työllisti 22 työntekijää, jotka olivat hyvin palkattuja ammattimiehiä. (Anttila 1987, 94.) Oriveden ja Tampereen välinen rautatie rakennettiin vuosien aikana. Rautatietyömaa oli noina vuosina merkittävä työllistäjä. Rautatie oli tärkeä kulkuyhteys ja sen varrelle rakentui uusia asuinyhteisöjä. Kun rautatieliikenne saatiin kunnolla käyntiin, se paransi postin, ja siten esimerkiksi sanomalehtien kulkua. Vuosina Suinulan asemalla toimi asemapäällikkönä näytelmäkirjailija Gustaf von Numers. (Anttila 1987, ; 203) Valistusaatteet Kangasalla Kangasalan väestökirjanpitoon ei ole merkitty muuhun kuin luterilaiseen uskontoon kuuluvia, joten kaikki saattoivat ainakin uskontonsa puolesta vierailla kirkossa, missä kirjasto sijaitsi luvulla levinneet herätysliikkeet eivät vaikuttaneet kovinkaan voimakkaasti Kangasalla, mutta herännäisten lukutavoilla oli vaikutusta ekstensiivisen lukemistavan leviämiseen. Kangasalan harvat herätysliikkeiden edustajat ottivat vaikutteita monista eri herätysliikkeistä, joskin merkittävin oli evankelinen suuntaus. Eniten herätysliikkeet koskettivat talonpoikaisväestöä, mutta Kangasalla näkyviä edustajia olivat myös Agathon Meurman ja hänen sisarensa Pauliina, rovastinna Antoinetta Loviisa Gustava Tallqvist, kiertävä saarnamies Emanuel Ekman eli Vatialan Manu, Vatialan räätäli, Katilan Tuomas Heikinpoika ja Liuksialan torppari Simo Hautala. Lukemisen kannalta heränneiden vaikutus näkyi muun muassa kiertävien kirjakauppiaiden organisoimisessa Kangasalle. (Anttila 1987, ) Kirjaston lainakirjanpidosta voidaan myös tutkia poikkesivatko esimerkiksi edellä mainittujen herännäisten lukutottumukset muista lainaajista. Vuoden 1874 tarkastuksessa seurakuntalaisten kristinopin tuntemus oli arvioitu hyväksi, mutta viisi vuotta myöhemmin seurakuntalaiset saivat kehotuksen parantaa tapojaan. Aamulehden mukaan jotkut kiertokoulua käyneet Kangasalan rippikoululaiset joutuivat pyrkimään ripille muissa seurakunnissa, kun eivät muuten läpäisseet kokeita. Kristinoppia opetettiin rippikoulun lisäksi kinkereillä ja pyhäkoulussa. Enimmillään Kangasalla toimi 1800-luvun lopussa 43 pyhäkoulua, joissa kävi yhteensä neljäsosa kouluikäisistä lapsista. Pyhäkouluissa opetettiin kristinuskon oppien lisäksi sisälukutaidon alkeita. (Anttila 1987, ) 18

19 Kirjasto sijaitsi kirkon sakastissa ja oli auki sunnuntaisin jumalanpalveluksien jälkeen. Kaikki ihmiset kävivät kirkossa vähintään kaksi tai kolme kertaa vuodessa. Vielä 1890-luvulla kirkkoherra ei tiennyt ketään, joka ei olisi käynyt ehtoollisella lainkaan, Anttila kirjoittaa (1987, 163). Koska kaikki kävivät kirkossa, kaikilla olisi periaatteessa ollut mahdollisuus samalla vierailla kirjastossa luvulla tavallisten pitäjäläisten sivistys rajoittui Kangasalla tavallisten maalaiskuntien tapaan usein uskonnollisten tekstien ulkolukuun ja jonkinlaiseen sisälukutaitoon. Anttilan mukaan pitäjässä oli vain pari tusinaa sellaisia, joiden opillinen sivistys ylitti yläkansakoulun oppimäärän. Ruotsinkieliset edustivat sivistyneistöä: heitä oli Kangasalla enimmillään 19 henkilöä vuonna Heidän sivistystasonsa oli melko korkea. Muuttoliike oli 1800-luvun lopulla huomattavasti vilkkaampaa Kangasalta pois kuin Kangasalle. Monet muuttaneista olivat lähtöisin sivistyneistö- ja virkamieskodeista, koska Kangasalta ei löytynyt koulutetuille tarpeeksi työpaikkoja. Opettajat ja sairaanhoitajat sen sijaan muuttivat muualta töihin Kangasalle. (Anttila 1987, 33; 51) Ylemmän luokan maanviljelijät olivat kiinnostuneet maatalouden uudistuksista, koneista ja työtavoista, mutta talonpojat pelkäsivät niistä aiheutuvia kustannuksia. Uudistumista kuitenkin tapahtui, kun tieto ja koulutus levisivät sanomalehtien ja maanviljelysseurojen kautta. Kangasalla edelläkävijä oli Mustialan maatalouskoulun käynyt valistusmies Agathon Meurman, joka kirjallisuuden avulla opiskeli lisää maataloudesta ja uudisti Liuksialan tilan viljelyksiä. Meurmanin ohella toinen merkittävä maatalouden edistäjä oli kanslianeuvos ja professori Aksel Liljenstrand Sorolan kartanosta, joka muun muassa perusti Sorolaan meijerin vuonna Vuonna 1856 oli perustettu Hämeen-Uudenmaan Maanviljelysseura, joka perusti Kangasalle maatalouskerhon oppia levittämään. Maanviljelysseuroissa kävivät lähinnä herrasmiesmaanviljelijät, jotka keskustelujen tuloksena uudistivat karja- ja meijeritaloutta ja ojittivat maitaan. (Anttila 1987, 67.) Talonpojat saattoivat hankkia tietoa maanviljelyksestä myös kirjaston kautta tarjolla olevien maanviljelysoppaiden kautta luvun lopulla metsät alettiin nähdä rahan arvoisena omaisuutena ja niitä alettiin hoitaa. Metsänhoitoa varten oli opiskeltava alan kirjallisuutta ja tehtävä pitkän tähtäimen suunnitelmia, mikäli halusi menestyä. Myös metsäalaan liittyviä teoksia oli kirjastossa pari kappaletta, joten sivistystä oli tarjolla kaikille haluaville. Leeni Tiirakari (1997, 62-63) arvioi, että puunjalostusteollisuuden kasvu oli avannut etenkin tilallisille mutta jossain määrin myös palkkatyöläisille mahdollisuudet rahankäyttöön, ja varovaisesti markkoja voitin kuluttaa sanomalehtien tilaamiseen ja jopa kirjallisuuden hankintaan. 19

20 Vuonna 1859 asetetun säännön mukaan kaupankäyntiä sai alkaa harjoittaa vain kaupungin sijaan myös maaseudulla. Kauppiaaksi pääsemiseksi oli oltava Suomen kansalainen ja lisäksi luku-, kirjoitus- ja laskutaitoinen. Ensimmäisenä Kangasalla kaupan avasi Ernst Abraham Sevón Huutijärvellä vuonna Seitsemän vuotta myöhemmin avasi puotinsa kirjailija Jalmari Finnen isä Gustaf Adolf Finne Herttualassa, Bergin talossa. Finnen kaupassa myytiin muun tavaran lisäksi myös suomenkielistä kirjallisuutta. Finne sai kilpailijan vuonna 1871, kun Juho Eklund perusti kaupan Ala-Tarpilaan. Pitäjännikkari Kustaa Tallgren ryhtyi myös kauppiaaksi. Hänen kauppansa sijaitsi kirkolla. Finne ei pärjännyt kilpailussa ja ajautui konkurssiin vuonna 1885, jolloin Finnet muuttivat Helsinkiin luvulla kauppiaita asettui kyliin, ensimmäisinä Ponsaan ja Suinulaan. Anttilan mukaan maakaupan salliminen toi pitäjään uudenlaisen ihmisryhmä, jolle oli ominaista muihin verrattuna suhteellisen hyvä pohjasivistys ja henkinen aktiivisuus. Monet kauppiaista toimivat erilaisissa yhdistyksissä ja osallistuivat yhteisten asioiden hoitoon. (Anttila 1987, ) Valtakunnallisesti tunnettu kansanvalistusmies Agathon Meurman vaikutti paljon Kangasalan kunnallis- ja kulttuurielämään 1800-luvun lopulla. Hän toimi kunnallishallinnon muodostamisen jälkeen ensimmäisen kuntakokouksen esimiehenä ja otti kantaa moniin yhteisiin asioihin. Meurman oli mukana kansakoulujen perustamisessa. Hänen näkemyksensä mukaan kansakoulun tehtävä oli nostaa kansan sivistystasoa ja hän oli mukana myös laatimassa vuonna 1856 Kangasalla voimaan tullutta asetusta, jonka mukaan koulun pääsyvaatimuksena oli lukutaito. Meurman olisi tarjonnut vuonna 1871 perustetulle tyttökoululle tontin mailtaan, mutta paikan katsottiin sijaitsevan liian syrjässä keskustasta. Hän kuului koulujen ensimmäiseen johtokuntaan ja hankki poikakouluun pätevämmän opettajan vuonna 1876 kirjoittamalla kirjeen Uno Cygnaeukselle. (Anttila 1987, 133; ) Kansanvalistuksellisen ohjelman tulokset näkyivät koulujen ja kirjastojen perustamisen ohella monella muullakin saralla luvun lopulla lapsikuolleisuus väheni merkittävästi. Vuonna 1879 kätilön ja rokottajan virkaan palkattiin Sofia Lindström. Kätilön palkkaaminen johti hygienian parantumiseen ja vähensi imeväisyyskuolleisuutta. Luonnollisessa kuolleisuudessa oli vuosittaisia vaihteluita tautien kulusta riippuen. Erilaisten asetusten kautta määrättiin noudatettavaksi muun muassa terveydenhoito- ja rakennusasetuksia uusia taloja rakennettaessa ja valvottiin esimerkiksi myytävien elintarvikkeiden laatua. Terveystarkastajat alkoivat kiertää kyläpiireissä. Yhteiskunnassa siirryttiin kohti julkisen vallan valvonnan aikakautta. (Anttila 1987, ) Kirjaston toiminnassa 20

Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään

Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Näyttely Helsingin Kirjamessuilla 27. 30.10.2011 Ryytimaasta ruusutarhaan poimintoja viherpeukalon kirjahyllystä Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Marcus Tullius Cicero (106 eaa.-

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Kaikkien kirjasto. Näin käytät kirjastoa. Selkoesite

Kaikkien kirjasto. Näin käytät kirjastoa. Selkoesite Kaikkien kirjasto Näin käytät kirjastoa Selkoesite Kaikkien kirjasto Tämä esite on julkaistu osana Kaikkien kirjasto -kampanjaa. Kampanjan toteuttavat Selkokeskus, Kulttuuria kaikille -palvelu ja Suomen

Lisätiedot

Ohje tutkielman tekemiseen

Ohje tutkielman tekemiseen Sauvon koulukeskus 2011 Ohje tutkielman tekemiseen Aiheen valinta Etsi materiaalia Valitse itseäsi kiinnostava aihe. Sovi opettajan kanssa aiheen rajaus. Pyydä opettajalta tutkielmapassiin merkintä aiheen

Lisätiedot

Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100%

Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Blogit kunniaan 2008 -kysely Yhteenvetoraportti N=1049 Julkaistu: 28.4.2008 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kuinka usein luet blogeja? 1. En koskaan 57 5,43% 2. Harvemmin kuin kerran viikossa 135 12,87%

Lisätiedot

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Tutkielmatyöskentely opettaa tieteellisen ja analyyttisen kirjoittamisen taitoja.

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

Pitkä ja monivaiheinen prosessi

Pitkä ja monivaiheinen prosessi Sähköinen ylioppilaskoe Äidinkielen opettajain liiton talvipäivät Lahti 17.1.2016 Minna-Riitta Luukka YTL & Jyväskylän yliopisto ylioppilastutkinto.fi digabi.fi Pitkä ja monivaiheinen prosessi Joulukuu

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan

Lisätiedot

HISTORIA KIRJASTON SYNTY

HISTORIA KIRJASTON SYNTY HISTORIA KIRJASTON SYNTY Heinäveden ensimmäinen kirkkoherra Karl Gustav Wargentin toi ensi kerran kirjastoasian esille Heinäveden pitäjäkokouksessa 11.3.1860, jolloin pitäjään perustettiin lainakirjasto.

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille 1. Tässä opintojaksossa painotetaan työelämätaitoja ja yrittäjyyttä. Lisäksi käsitellään lyhyesti oman talouden suunnittelua.

Lisätiedot

Miksi tämä diasarja? Svebiliuksen katekismusta opetettiin Ruotsin Lapissa ulkoa vuodesta 1793 alkaen.

Miksi tämä diasarja? Svebiliuksen katekismusta opetettiin Ruotsin Lapissa ulkoa vuodesta 1793 alkaen. Miksi tämä diasarja? Piispa Olaus Svebilius on laatinut 1700-luvulla kattavan selityksen Lutherin katekismukseen. Se on hyvää luettavaa myös tänä päivänä. Se opetettiin ulkoa kaikille koko Skandinaviassa.

Lisätiedot

Jurkoja. SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ

Jurkoja. SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ Lähde: Pähkinälinnan läänin henkikirjat Inkerinmaalla henkikirjoja (manthals längd) on 1600-luvulla

Lisätiedot

Kielellinen selviytyminen

Kielellinen selviytyminen BILBAO Kulttuurit kohtaavat Bilbaossa ollessani havaitsin täysin erilaisen päivärytmin. Päivät ovat todella pitkiä, sillä ihmiset viihtyvät myöhään ulkona viettäen aikaa perheen ja ystäviensä kanssa. Myös

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

3/2014. Tietoa lukijoista

3/2014. Tietoa lukijoista 3/2014 Tietoa lukijoista Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden, Suomen 2. luetuimman päivälehden, kuukausiliite. Se on maaseudulla asuvalle ihmiselle tehty aikakauslehti. Lehti on onnistunut tehtävässään ja

Lisätiedot

Asunto Oy Törninpyörä Satamakatu 11 57130 Savonlinna

Asunto Oy Törninpyörä Satamakatu 11 57130 Savonlinna :n tontti ja naapurit kuva vuodelta 1936. Seurahuone paloi 1949 ja uusi rakennus valmistui 1956. Riitta Rautiainen :n tontin ja rakennukset omisti kauppias Willian Järviö. Vuosina 1889-1016 ranennuksessa

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä Valmentaja-Akatemia opettaa sinulle kuinka valmentajana pystyt kasvattamaan bisnestäsi, auttamaan useampia ihmisiä ja ansaitsemaan enemmän. www.valmentaja- akatemia.fi

Lisätiedot

Ruotsin aikaan -näyttelyyn

Ruotsin aikaan -näyttelyyn Tehtäviä Ruotsin aikaan -näyttelyyn Sisällys 2 3 4 5 5 6 9 10 Ruotsin ajan suomalaisia Kuvateksti historiallisille kuville Ristikko Aikajärjestys Loppuarviointia Ratkaisut Sanaselityksiä 2 YHTEINEN HISTORIAMME

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 79,9 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa

Lisätiedot

Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä.

Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä. Asiakaskysely kirjastopalveluista Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä.

Lisätiedot

Suomalaiset ja kirjastojen e- palvelut

Suomalaiset ja kirjastojen e- palvelut Suomalaiset ja kirjastojen e- palvelut.0.05 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN JA SISÄLTÖ Tutkimus sisälsi seuraavat aihekokonaisuudet: suomalaisten lukemiseen, musiikin kuunteluun ja lehtien lukemiseen käyttämä

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Tuoreita näkökulmia kirjastojen vaikuttavuuteen. Sami Serola esittelee Tampereen yliopiston opiskelijoiden opinnäytetöitä

Tuoreita näkökulmia kirjastojen vaikuttavuuteen. Sami Serola esittelee Tampereen yliopiston opiskelijoiden opinnäytetöitä Tuoreita näkökulmia kirjastojen vaikuttavuuteen Sami Serola esittelee Tampereen yliopiston opiskelijoiden opinnäytetöitä Eero Niittymaa: Yleisten kirjastojen vaikuttavuuden arviointi Informaatiotutkimuksen

Lisätiedot

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS Nuoret Helsingissä 2011 -tutkimus on Helsingin kaupungin tietokeskuksen, opetusviraston ja nuorisoasiainkeskuksen yhteishanke. Tutkimuksella tuotetaan tietoa nuorten vapaa-ajasta

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

Seurakunnallisten toimitusten kirja

Seurakunnallisten toimitusten kirja Seurakunnallisten toimitusten kirja Suomen Helluntaikirkko Seurakunnallisten toimitusten kirja Suomen Helluntaikirkon julkaisuja 5 2015 Suomen Helluntaikirkko ja Aikamedia Oy Kaikki oikeudet pidätetään.

Lisätiedot

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 Halssilasta n. 50 vuotta sitten Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 TOURULAN KANSAKOULU Alkuajoista V. 1560 Jyväsjärven rannalla Taavettilan tila jaettiin kahden veljeksen kesken ja toisen

Lisätiedot

Tutkielman kirjoittaminen. Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi

Tutkielman kirjoittaminen. Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi Tutkielman kirjoittaminen Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi Jaana Ristimäki YH7 Global Citizenship Espoon yhteislyseon lukio 2014 Sisällysluettelo 1 Tutkielman aloittaminen ja disposition laatiminen

Lisätiedot

Irlanti. Sanna Numminen Sisustuslasi 2015 Glass Craft and Desing studio, Spiddal Craft Village

Irlanti. Sanna Numminen Sisustuslasi 2015 Glass Craft and Desing studio, Spiddal Craft Village Irlanti Sanna Numminen Sisustuslasi 2015 Glass Craft and Desing studio, Spiddal Craft Village Lähdin Irlantiin 2.3.2015 suorittamaan työssä oppimistani. Lähteminen pois suomesta jännitti jonkun verran

Lisätiedot

Oiva kirjastot Alavus Töysä - Ähtäri RAPORTTI OIVA KIRJASTOJEN VARASTOINTI- PROJEKTISTA

Oiva kirjastot Alavus Töysä - Ähtäri RAPORTTI OIVA KIRJASTOJEN VARASTOINTI- PROJEKTISTA Oiva kirjastot Alavus Töysä - Ähtäri RAPORTTI OIVA KIRJASTOJEN VARASTOINTI- PROJEKTISTA ajalla 2.5. 16.11.2008 SISÄLLYS 1. LÄHTÖTILANNE. 3 2. TAVOITTEET... 4 3. TOTEUTUS... 5 4. ARVIOINTIA. 6 LIITE Varastointi-

Lisätiedot

Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä

Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä 1 2 3 SUOMEN KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN HISTORIAN SEURAN VUOSIKIRJA 2014 Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä KOULU JA MENNEISYYS LII 4 ISBN 978-952-67639-4-1 (pdf) ISSN

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Kalle Kallenpoika Sorri

Kalle Kallenpoika Sorri 1 Perhe 1 I Hanna Kustaantytär Rekola Kansakoululla keittäjänä sodan aikana ja jälkeen, s. 13.2.1872 Kulkkila, Teisko, k. 4.8.1960. Ollut Wärmälän kylän, Iso-kartanon palkollisten kirjoilla. 2.6.1891 Muutti

Lisätiedot

SUN U ITAI- ELI PYHÄKOULUT INKERISSÄ.

SUN U ITAI- ELI PYHÄKOULUT INKERISSÄ. SUN U ITAI- ELI PYHÄKOULUT INKERISSÄ. Juuso Mustonen. Kohta valtaan päästyään aloittivat bolshevikit kiivaan taistelun uskontoa vastaan. Ensimmäisenä tehtävänä tässä taistelussa oli kirkon erottaminen

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002 1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja

Lisätiedot

Vapaaehtoistyö Suomessa 2010 ja 2015. Kansalaisareena ry (2015,2010) HelsinkiMissio (2015) Kirkkohallitus (2015) Taloustutkimus

Vapaaehtoistyö Suomessa 2010 ja 2015. Kansalaisareena ry (2015,2010) HelsinkiMissio (2015) Kirkkohallitus (2015) Taloustutkimus Vapaaehtoistyö Suomessa 2010 ja 2015 Kansalaisareena ry (2015,2010) HelsinkiMissio (2015) Kirkkohallitus (2015) Taloustutkimus TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tämän tutkimuksen aineiston on kerännyt Taloustutkimus

Lisätiedot

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Saara Nyyssölä Puh. 4 172 4917 Selvitys 2/214 Asunnottomat 213 14.2.214 Asunnottomuustiedot perustuvat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen

Lisätiedot

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa

Lisätiedot

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta Olli E. Juvonen Talentum Helsinki 2009 Talentum Media Oy ja Olli E. Juvonen ISBN 978-952-14-1446-6 Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi

Lisätiedot

Lasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen. Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi

Lasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen. Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi Lasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen valossa Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi PIRLS 2011 Progress in International Reading Literacy Study IEA-järjestön hanke Toteutetaan viiden vuoden välein (2001

Lisätiedot

SUVUN TILALLISET KULKKILA

SUVUN TILALLISET KULKKILA SUVUN TILALLISET KULKKILA Heikki Hermanni Myllylän äidin Greta Liisan äidin Margareetan äiti Anna antintytär on Vähä-Kulkkilan ensimmäisen isännän Antti Simonpojan tytär. Kullkilan tila jaettiin vuonna

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

Nepalissa kastittomat ovat edelleen yhteiskunnan alinta pohjasakkaa. Kastittomat lapset syntyvät ja kuolevat luullen, etteivät ole likaista rottaa

Nepalissa kastittomat ovat edelleen yhteiskunnan alinta pohjasakkaa. Kastittomat lapset syntyvät ja kuolevat luullen, etteivät ole likaista rottaa 1 Nepalissa kastittomat ovat edelleen yhteiskunnan alinta pohjasakkaa. Kastittomat lapset syntyvät ja kuolevat luullen, etteivät ole likaista rottaa arvokkaampia. Fidan kristilliset kumppanijärjestöt osoittavat

Lisätiedot

Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013

Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. Kososten Sukuseura ry:n SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on: 1) ylläpitää yhteyttä Kososten suvun jäsenten

Lisätiedot

Kirjaston asiakaskysely kevät 2011 Lehdistötiedote

Kirjaston asiakaskysely kevät 2011 Lehdistötiedote Kirjaston asiakaskysely kevät 2011 Lehdistötiedote Vastaajaryhmä Työttömät Painettu sana ei koskaan kuole, jos sillä on lukijansa. Kiitos Suomalaiselle Kirjastolle. Vastaajat Vastaajia 19, joista naisia

Lisätiedot

Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kapernaumin Kyläyhdistys Ry. Se on kaupunginosayhdistys, jonka kotipaikka on Seinäjoen kaupunki. 2. Tarkoitus ja

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Luetaan yhdessä Paired reading

Luetaan yhdessä Paired reading Luetaan yhdessä Paired reading lukemisen kuntoutusohjelma lapsille Ohjemoniste Yhdessä lukeminen* on lukemisen kuntoutusohjelma, jossa vanhempi lukee yhdessä tekstiä ääneen yhtäaikaisesti lapsen kanssa.

Lisätiedot

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Kulkiessaan Masalantieltä polun ensimmäiseltä etapilta Framnäsin puistotietä pitkin luoteeseen huomaa kävelytien vievän ylös puistomaiselle

Lisätiedot

E-kirjat sähköiset kirjat

E-kirjat sähköiset kirjat Kiravo - kirjasto avoimena oppimisympäristönä Biblär - biblioteket som ett öppet lärcentrum E-kirjat sähköiset kirjat Tavoite: Tutustutaan sähköisiin kirjoihin ja kirjaston lukulaitteisiin. Sisältö Maksuttomia

Lisätiedot

Maahanmuutto ja uskonnolliset yhteisöt

Maahanmuutto ja uskonnolliset yhteisöt Maahanmuutto ja uskonnolliset yhteisöt Tuomas Martikainen 09/05/2014 1 Sisällys Maahanmuuttajien uskonnot tilastoja & tutkimusta Suomi ev.lut. & islam Uskontotrendit & maahanmuuttajat Lopuksi Åbo Akademi

Lisätiedot

KULKURI. Ulkomailla asuvan oppilaan verkkokoulu. Tuija Tammelander ja Anni Autere-Kesti EKO 19.1.2012

KULKURI. Ulkomailla asuvan oppilaan verkkokoulu. Tuija Tammelander ja Anni Autere-Kesti EKO 19.1.2012 KULKURI Ulkomailla asuvan oppilaan verkkokoulu EKO 19.1.2012 Tuija Tammelander ja Anni Autere-Kesti Etäkoulu Kulkuri Perustettu 1975 (2011 toukokuuhun asti Ulkosuomalaisten lasten kotiperuskoulu) Ylläpitäjä

Lisätiedot

Suomen kielen variaatio 1. Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu

Suomen kielen variaatio 1. Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu Suomen kielen variaatio 1 Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu Puhuttu ja kirjoitettu kieli Puhuttu kieli on ensisijaista. Lapsi oppii (omaksuu) puhutun kielen luonnollisesti siinä ympäristössä,

Lisätiedot

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen 1 2 3 Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen opettajien tutkimusalueista. 4 Kuviossa 1 esitetään kansantaloustieteen

Lisätiedot

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo Nuorten lukemistapojen muuttuminen Anna Alatalo Nuorten vapaa-ajan harrastukset Kirjojen ja lehtien lukeminen sekä tietokoneenkäyttö kuuluvat suomalaisnuorten arkeen, ja osalle nuorista ne ovat myös harrastuksia.

Lisätiedot

Espoon kaupunginkirjasto Asukaskysely/Espoonlahti Syksy 2014

Espoon kaupunginkirjasto Asukaskysely/Espoonlahti Syksy 2014 Espoonlahden kirjastoverkko Asukaskyselyn yhteenveto Taustatiedot Millainen on sinun kirjastosi -asukaskysely lähettiin Espoonlahden kaikkiin talouksiin elokuussa 2014. Ne taloudet, joilla on mainostenjakokielto,

Lisätiedot

Turun kaupunginkirjaston vanhan kokoelman tutkimushanke. Loppuraportti 21.10.2015. Laura Yli-Seppälä. Tutkimushankkeen tavoitteet

Turun kaupunginkirjaston vanhan kokoelman tutkimushanke. Loppuraportti 21.10.2015. Laura Yli-Seppälä. Tutkimushankkeen tavoitteet Turun kaupunginkirjaston vanhan kokoelman tutkimushanke 2013 2015 Loppuraportti 21.10.2015 Laura Yli-Seppälä Tutkimushankkeen tavoitteet Turun kaupunginkirjaston vanhan kokoelman tutkimushanke käynnistyi

Lisätiedot

Pimeän Kuva kaunokirjallisuutta lääketieteen opetuksessa. Tampere 9.5.2007

Pimeän Kuva kaunokirjallisuutta lääketieteen opetuksessa. Tampere 9.5.2007 Pimeän Kuva kaunokirjallisuutta lääketieteen opetuksessa Irma Virjo Yleislääketieteen professori Tampereen yliopisto, Lääketieteen laitos Hanna-Mari Alanen Ylilääkäri, Hatanpään puistosairaala, psykogeriatria

Lisätiedot

Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta

Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta Yhteistyöstä menestystä Forma messut on Taito Shopketjun myymälöille tärkein sisäänostotapahtuma ja paikka kohdata tavarantoimittajia. Siksi se

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

Nuorten mediankäyttötapoja

Nuorten mediankäyttötapoja Mediakritiikkiprojekti Nuorten mediankäyttötapoja Sinituuli Suominen Haluan mediakritiikkiprojektini avulla lisää tietoa nuorten lehdenlukutottumuksista. Kiinnostavatko lehdet edelleen Internetistä huolimatta?

Lisätiedot

Kustannusosakeyhtiö Otava 2

Kustannusosakeyhtiö Otava 2 20 Kustannusosakeyhtiö Otava 2 Tilanne maailmalla Päätelaitteet Vuoteen 2009 mennessä on myyty 5 miljonaa lukulaitetta Vuonna 2010 myydään arviolta 5-6 miljoonaa lukulaitetta 7 miljoonaa Ipadia Erilaisia

Lisätiedot

Kiinalaiset kuvakirjaimet ( Kanjit)

Kiinalaiset kuvakirjaimet ( Kanjit) Kiinalaiset kuvakirjaimet ( Kanjit) Japanilaiset omaksuivat kiinalaiset kuvakirjaimet, eli Kanjit, 500-700 luvulla j.kr. mutta tieteiden, taiteiden, ja Buddhismin mukana niitä on omaksuttu lisää mantereelta

Lisätiedot

Stipendi - Vanhemman / huoltajan lomake

Stipendi - Vanhemman / huoltajan lomake Stipendi - Vanhemman / huoltajan lomake 1. Oppilaan (hakijan) nimi (sukunimi, etunimet) 2. Kenen idea vaihto-oppilaaksi lähteminen on? Oppilas itse Äiti Isä Joku muu, kuka 3. Onko vaihto-oppilaaksi lähtö

Lisätiedot

LIITE 2: Kyselylomake

LIITE 2: Kyselylomake LIITE 2: Kyselylomake 1. Opistosi Alkio-opisto Paasikivi - opisto Työväen Akatemia 2. Kuinka kiinnostunut olet politiikasta? Erittäin kiinnostunut kiinnostunut Vain vähän kiinnostunut En lainkaan kiinnostunut

Lisätiedot

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on VIRITTÄYTYMINEN AIHEESEEN Haluaisin, että kirkko johon kuulun on LEIKIN TAVOITE Johdatella ajatuksia illan aiheeseen. Herätellä miettimään mitä minä ajattelen kirkosta, sekä tuoda esiin myös toisten ajatuksia,

Lisätiedot

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 1. Perustiedot a) Ikä 12 vuotta 67 % 6 13 vuotta 33 % 3 b) Kuinka monetta vuotta olet oppilaana kuvataidekoulussa? 1. vuotta 22 % 2 3. vuotta 11 % 1 4. vuotta

Lisätiedot

Perhe- varallisuus- oikeus. Aulis Aarnio Urpo Kangas

Perhe- varallisuus- oikeus. Aulis Aarnio Urpo Kangas Perhe- varallisuus- oikeus Aulis Aarnio Urpo Kangas TALENTUM Helsinki 2010 2010 Talentum Media Oy ja Urpo Kangas Kannen suunnittelu: Mika Petäjä Kannen toteutus: Outi Pallari Taitto: NotePad ISBN 978-952-14-1512-8

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Jotain vakavaa on tapahtunut Kriisin johtaminen kunnassa

Jotain vakavaa on tapahtunut Kriisin johtaminen kunnassa Jotain vakavaa on tapahtunut Kriisin johtaminen kunnassa Lahden tiedepäivä 29.11.2011 Maarit Pedak VTM ja KTM maarit.pedak@helsinki.fi Yhteisökriisit ja katastrofit julkishallinto mukana (Boin, Hart t,

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ

PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ HYVINVOINTIA TYÖSTÄ PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ Työhyvinvoinnin kehittyminen, perusta ja käytännöt TIETOSANOMA HELSINKI Tietosanoma Oy ja kirjoittajat ISBN 978-951-885-367-4 KL 36.13

Lisätiedot

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan. 1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Maantieto Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

MITEN KULUTTAJAT LUKEVAT PAKKAUSMERKINTÖJÄ. Tuoreet kasvot pakkausmerkinnät valokeilassa 3.6.2010

MITEN KULUTTAJAT LUKEVAT PAKKAUSMERKINTÖJÄ. Tuoreet kasvot pakkausmerkinnät valokeilassa 3.6.2010 MITEN KULUTTAJAT LUKEVAT PAKKAUSMERKINTÖJÄ Tuoreet kasvot pakkausmerkinnät valokeilassa 3.6.2010 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Mitä tutkittiin ja miksi: miten suomalaiset lukevat elintarvikkeiden pakkausmerkintöjä

Lisätiedot

Uudet kirjat raportti. Oma nimi

Uudet kirjat raportti. Oma nimi Uudet kirjat raportti Oma nimi 23.9.2014 Sisällys 1 Asiakassuhdemarkkinointi... 1 1.1 Yleistä... 1 1.2 Kohderyhmä... 1 1.3 Suoramarkkinointi... 1 1.4 Liittyminen... 1 2 Portfolioteoria... 1 2.1 Kirjakerhon

Lisätiedot

Vastaus: Aikuistenlippuja myytiin 61 kappaletta ja lastenlippuja 117 kappaletta.

Vastaus: Aikuistenlippuja myytiin 61 kappaletta ja lastenlippuja 117 kappaletta. Seuraava esimerkki on yhtälöparin sovellus tyypillisimmillään Lukion ekaluokat suunnittelevat luokkaretkeä Sitä varten tarvitaan tietysti rahaa ja siksi oppilaat järjestävät koko perheen hipat Hippoihin

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA Suomessa LVI yhdistystoiminta alkoi Helsingissä jo 1930 luvulla, jolloin oli perustettu Lämpö-

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE 2015 Vastausprosentti: 80,1 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN ENSIMMÄISEN VUODEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE Huhtikuu 2015 Vastausprosentti: 49,9 % Vertailuryhmä: Kaikki koulutusalat kaikki oppilaitokset Lukuvuoden

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto.

Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto. 1 Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit MK KRI ry 1 NIMI, KOTIPIKK J KILI Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit MK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto. Liiton

Lisätiedot