Sisällysluettelo. 316 Pöytäkirjat ja viranhaltijapäätökset Koulutuslautakunnan vuoden 2015 talousarvion muutokset 4

Transkriptio

1 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 26/ Kaupunginhallitus Sisällysluettelo Sivu 316 Pöytäkirjat ja viranhaltijapäätökset Koulutuslautakunnan vuoden 2015 talousarvion muutokset Varajäsenen nimeäminen Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n hallitukseen Isaac Visserin poikkeamishakemus lomarakennuspaikan muuttamiseksi ympärivuotiseen asumiskäyttöön Naantalin, Maskun, Taivassalon ja Kustavin erityinen kuntajakoselvitys Kuntarakenneselvitystä tukeva talouden konsultointi Seudullisen vesihuollon jakeluyhtiöselvitys 20

2 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 26/ Kaupunginhallitus Aika kello 17:00-17:22 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone Osallistujat Tuuna Markku puheenjohtaja Aalto Hannu 1. varapuheenjohtaja Santalahti Samuli 2. varapuheenjohtaja Gustafsson Hanna jäsen Hagsberg Sirpa jäsen Junnila Vilhelm jäsen Kärkkäinen Terhi jäsen Lindström Jan jäsen Linja Anne jäsen Tavio Tero jäsen Vienonen Hannele Arja Hentosen varajäsen Rönnholm Mikko valtuuston pj. Salokangas Elina valtuuston 1. vpj. Jalkanen Heini valtuuston 2. vpj. Suonpää Kimmo tekninen johtaja 322 Mutanen Jouni kaupunginjohtaja Luotio Riitta hallintojohtaja Laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjantarkastajat Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Sirpa Hagsberg ja Tero Tavio. Käsitellyt asiat Allekirjoitukset Markku Tuuna puheenjohtaja Riitta Luotio pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Naantalissa 14. syyskuuta 2015 Sirpa Hagsberg Tero Tavio

3 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 26/ Kaupunginhallitus Pöytäkirjat ja viranhaltijapäätökset 14/ /2015 Kaupunginhallitus Toimielinten pöytäkirjat Viranhaltijapäätökset 1 Tekninen lautakunta Teknisen lautakunnan talouden ja toiminnan osavuosiraportti ajal ta Seudullisen vesihuoltoyhtiön jakeluyhtiöselvitys 61 Lausunto Manner-Naantalin osayleiskaavasta 62 Naantalin kaupungin ja As Oy Naavakujan asukkaiden välisen vuok ra so pi muk sen jatkaminen 63 Hallinpolun jatkeen katusuunnitelmaehdotuksen hyväksyminen ja asettaminen julkisesti nähtäville 64 Vahingonkorvausvaatimus Haavitiellä tapahtuneesta liu kas tu mi ses ta 65 Joona Hupposen vahingonkorvausvaatimus Navirentiellä tapahtuneesta rengasrikosta 66 Oikaisuvaatimus Naantalin vesihuoltolaitoksen jäteveden ja käyt tö ve den liittymismaksupäätökseen nro V 28/15 67 Ilmoitusasiat 1 Kaupunginjohtaja Jouni Mutanen 52/2015 Edustajan nimeäminen Lounais-Suomen jä te huol to lau ta kuntaan ja toimikuntaan KAUPUNGINJOHTAJA: Kaupunginhallitus päättää olla käyttämättä kuntalain 51 :n tar koit ta maa ot to-oi keut ta edellä selostetuissa toimielinten pöy tä kir jois sa sekä vi ran hal ti ja pää tök sis sä ilmeneviin pää töksiin. KAUPUNGINHALLITUS: Kaupunginjohtajan ehdotus hyväksyttiin.

4 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 26/ Koulutuslautakunta Kaupunginhallitus Koulutuslautakunnan vuoden 2015 talousarvion muutokset 461/ /2014 Koulutuslautakunta Talouspäällikkö Timo Saario Koulutuslautakunnan alaiset tehtäväalueet ovat saaneet vuosina 2014 ja 2015 seuraavat toimintaan sidotut avustukset, joiden aiheuttamia muutoksia vuoden 2015 talousarvioon ei lautakunta ole vielä käsitellyt: - valtion erityisavustus ryhmäkokojen pienentämiseen (2014), käyttämättömän osuuden tulouttaminen vuodelle Naantalin opiston laatu- ja kehittämishanke (2014) käyttämättömän osuuden tulouttaminen vuodelle ICT-hanke (2014) tuloutus vuodelle Koulutuksellinen tasa-arvohanke (2015) - Opintoseteliavustus (2014) tuloutus vuodelle Kerhotoiminta-avustus (2014) käyttämättömän osuuden tuloutus vuodelle 2015 Perusopetus Vapaa sivistystyö Oppilaan tuki- ja hyvinvointipalvelut Perusopetus Vapaa sivistystyö Oppilaan tuki- ja hyvinvointipalvelut Talousarvion 2015 täytäntöönpanomääräysten mukaan toimielin saa ilman kaupunginvaltuuston erillistä päätöstä ylittää valtuuston hyväksymän määrärahan uusia tuloja vastaavalla määrällä, mikäli samanaikaisesti toteutuvat kaikki seuraavat edellytykset: - tulot ovat valtionosuuksia, EU-rahoitusta tai ulkopuoliseen tai sisäiseen tilaukseen perustuvia tuloja: tulot ovat valtion erityisavustuksia, - menon lisäys tulee täysin katetuksi tulojen lisäyksellä ja tulon kertyminen on varmaa: menojen lisäykset katetaan tulojen lisäyksillä ja avustukset maksetaan etukäteen, - ylittyvillä tuloilla ja menoilla on suora, perusteltu syy-yhteys: avustuksilla järjestetty toiminta on raportoitava avustukset myöntäneille viranomaisille ja toiminnan on oltava hakemusten mukaista, - menot ja tulot ovat samanlajisia, joko ulkoisia tai sisäisiä: menot ja tulot ovat ulkoisia,

5 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 26/ Koulutuslautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus toimintaan mahdollisesti tarvittava omarahoitusosa voidaan osoittaa toimielimen talousarviosta ja se tulee katettua edellä mainitulla tulolla: kerhotoiminta-avustuksen edellyttämä omarahoitusosuus katetaan nuorisoitem järjestämällä kerhotoiminnalla. SIVISTYSTOIMENJOHTAJA: Koulutuslautakunta päättää muuttaa vuoden 2015 talousarviotaan seuraavasti ja ilmoittaa siitä kaupunginhallitukselle: Tehtäväalue Nykyinen mr Muutos Uuusi mr Perusopetus - tulot - menot Vapaa sivistystyö - tulot - menot Oppilaan tuki- ja hyvinvointipalvelut - tulot - menot KOULUTUSLAUTAKUNTA: KAUPUNGINJOHTAJA: Sivistystoimenjohtajan ehdotus hyväksyttiin Kaupunginhallitus merkitsee tiedoksi koulutuslautakunnan vuo den 2015 talousarvion muutokset. KAUPUNGINHALLITUS: Kaupunginjohtajan ehdotus hyväksyttiin.

6 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 26/ Kaupunginhallitus Varajäsenen nimeäminen Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n hallitukseen 57/ /2013 Kaupunginhallitus Hallintojohtaja Riitta Luotio: Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n (Vaso) nykyisen hallituksen toi mikau si päättyy vuoden vaihteessa. Yhtiöjärjestyksen mukaan hallitukseen kuu luu kolmeksi vuodeksi kerrallaan valitut yhdeksän varsinaista ja kolme va ra jä sen tä. Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n hallitus esittää, että kau deksi Vason hallituksen jäsenistä Turun kaupunki nimeää viisi jäsentä sekä Raision kaupunki ja Kaarinan kaupunki kumpikin yh den. Asukkaiden kanssa tehtyjen asumisoikeussopimusten ja lain yh teishal lin nos ta vuokrataloissa mukaan Vason hallitukseen valitaan kaksi asukkai den edustajaa. Varajäsenten valinnasta hallitus esittää, että Naantali ja Lie to valitsevat kumpikin yhden varajäsenen ja asukkaat yhden. Esitetty jako noudattaa tällä hetkellä käytössä olevaa paikkajakoa. Vason hallituksen va lin ta suoritetaan joulukuussa pidettävässä ylimääräisessä yh tiö ko kouk sessa. Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n hallitus pyytää, että Naantalin kaupun ki nimeäsi Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n hallitukseen vuo siksi yhden varajäsenen mennessä. Samalla pyydetään toi mit ta maan osakeyhtiölain edellyttämä valitun henkilön kirjallinen suostu mus tehtävään. Toimikaudella Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n hal li tuksen varajäsenenä on toiminut Markku Tuuna. KAUPUNGINJOHTAJA: Kaupunginhallitus päättää nimetä Varsinais-Suomen Asu misoi keus Oy:n hallitukseen yhden varajäsenen kaudeksi Samalla kaupunginhallitus pyytää valittua henkilöä toi mit tamaan osakeyhtiölain edellyttämän kirjallisen suostumuksen ky sei seen tehtävään.

7 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 26/ Kaupunginhallitus KAUPUNGINHALLITUS: Kaupunginjohtajan ehdotus hyväksyttiin. Varajäseneksi Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n hal li tukseen toimikaudelle nimettiin Markku Tuu na.

8 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 26/ Kaupunginhallitus Isaac Visserin poikkeamishakemus lomarakennuspaikan muuttamiseksi ympärivuotiseen asumiskäyttöön 234/ /2015 Kaupunginhallitus Tarkastusinsinööri Jari Koskinen: Hakija Isaac Visser, Merimasku Rakennuspaikka Järvensuu, , Taattistenjärventie 37, Merimasku, tila Kesäranta, m² Kaavoitustilanne Merimaskun yleiskaava 2006 Sallittu kerrosala m² Rakennettu kerrosala 83 m² Rakennushanke Merimaskun yleiskaavan RA-lomarakennuspaikalla sijaitseva ym pä ri vuo tiseen käyttöön kunnostettu 65 m² suuruinen loma-asunto. Kiinteistö on liitet ty kunnalliseen vesi- ja viemäriverkostoon ja sijaitsee Järvensuun ase makaa va-alu een välittömässä läheisyydessä. Kiinteistölle on ympärivuotinen ja kul ku kel poi nen pääsytie Taattistenjärventieltä. Alueen palvelut ovat hel posti saavutettavissa. Tarkastusinsinööri on suorittanut kiinteistöllä kat sel muksen ja todennut rakennuspaikan soveltuvan ympärivuotiseen asumi seen. Katselmukseen osallistui myös luvan hakija. Poikkeaminen Haetaan poikkeamispäätöstä loma-asunnon muutokselle asuin ra ken nuk seksi olemassa olevan kunnallistekniikan ja oikeusvaikutteisen asemakaavan lä hei syy teen vedoten.

9 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 26/ Kaupunginhallitus Hakijan selvitys Kiinteistön pinta-ala on m² vaaditun m² asemasta ja se on lii tetty pump paa mon välityksellä alueen viemärijärjestelmään. Naapureiden kuuleminen Rakennusvalvonta suorittanut kolmen naapurikiinteistön kuulemisen, ei huo mau tuk sia. Ratkaisuvalta Ratkaisuvalta asiassa on MRL 171 :n 2. mom. 1 kohdan mukaan kau pungil la, koska alueella on voimassa MRL 72 :n 1 momen tis sa tarkoitettu yleis kaa va. Tarkastusinsinöörin kanta Lausuntonaan tarkastusinsinööri Jari Koskinen puoltaa haettua käyt tö tar koituk sen muutosta seuraavin pe rus tein: Rakennuspaikan voidaan esitettyjen perusteluiden johdosta katsoa so vel tuvan ympärivuotiseen asumiseen. Hakemuksen mukainen poikkeaminen ei aiheuta haittaa mahdolliselle myöhem mäl le yleis- tai ranta-asemakaavoitukselle tai alueiden käytön muulle jär jes tä mi sel le. Alueella ei ole erityisiä luonnonsuojelun tai rakennetun ympäristön suojelun ta voit tei ta eikä hakemuksen mukainen poikkeaminen johda vaikutuksiltaan mer kit tä vään rakentamiseen. Koska poikkeamisessa on kyseessä yleiskaavan mukaisen loma-asumisen käyt tö tar koi tuk sen muuttaminen vakituiseen asumiseen on toimivalta asiassa kunnalla (MRL 172, kohta 1). Asemapiirros ja sijaintikartta, ote Merimaskun yleiskaavasta ovat esityslistan liitteinä (KH ). KAUPUNGINJOHTAJA: Kaupunginhallitus hyväksyy Isaac Visserin poik kea mis lu paha ke muk sen tarkastusinsinööri Jari Koskisen esit tä min pe rustein.

10 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 26/ Kaupunginhallitus Päätös on voimassa kaksi vuotta kaupunginhallituksen pää töksen lainvoimaiseksi tulosta lukien. Päätös annetaan julkipanon jälkeen. KAUPUNGINHALLITUS: Kaupunginjohtajan ehdotus hyväksyttiin.

11 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 26/ Kaupunginhallitus Naantalin, Maskun, Taivassalon ja Kustavin erityinen kuntajakoselvitys 644/ /2014 Kaupunginhallitus Hallintojohtaja Riitta Luotio: Valtiovarainministeriö asetti kuntarakennelain 13 :n mukaisen eri tyi sen kuntajakoselvityksen Turun 17 kunnan selvitysalueella. Erityinen kun ta ja ko sel vi tys toteutettiin Auran, Kustavin, Liedon, Maskun, My nämäen, Nousiaisten, Pöytyän, Ruskon, Sauvon, Taivassalon, Tarvasjoen ja Veh maan kuntien sekä Kaarinan, Naantalin, Paimion, Raision ja Turun kaupun kien välillä. Turun, Kaarinan, Raision, Naantalin, Liedon, Maskun, Ruskon ja Nou siaisten osalta oli lisäksi selvitettävä yhdistymistä kuntarakennelain 4 d :n 3 mo men tin työssäkäynti- ja yhdyskuntarakenneperusteiden mukaan. Selvitystehtävänä oli tuottaa tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida edel ly tyk siä yhdistää edellä mainitut kunnat tai osa kunnista. Selvityksessä tu li tarkastella erityisesti seudun elinvoimaa ja kilpailukykyä. Kuntajakoselvityksen eteneminen Erityisen kuntajakoselvityksen toimikausi oli alkujaan Minis te riö kuitenkin jatkoi selvityksen toimikautta saakka. Kuntajakoselvittäjinä toimivat VTM Risto Kortelainen, VTM, JHTT Oiva Myl lyn taus sekä YTM, emba, KTL Antero Ritvanen. Sel vi tys or ga ni saa tioon kuuluivat myös kuntien johtavia päätöksentekijöitä edustava sel vi tysryh mä ja kuntajohtajista muodostunut työvaliokunta. Lisäksi perustettiin kuu si eri teemoihin keskittynyttä valmisteluryhmää, joissa oli edustettuna kun tien ammattijohto. Samoin selvitysorganisaatiossa oli viestintäryhmä sekä henkilöstöjärjestöjen edustajista koostuva YT-ryhmä. Alun perin 17 kunnan erityistä kuntarakenneselvitystä valmisteltiin eri laisis sa kuntakokoonpanoissa seuraavasti: selvityskunnat ryhmittyivät Turun ydinkunnat-, län si pohjoi nen- ja itä-kokoonpanoihin. Turun kaupunkiseudun ydinkunnista Kaa ri na, Raisio, Naantali, Lieto, Masku, Rusko ja Nousiainen kuu luivat kah teen kokoonpanoon sijaintinsa mukaisesti.

12 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 26/ Kaupunginhallitus Tässä vaiheessa ns. Turun ydinkuntien kokoonpanoon kuuluivat Turun, Rai sion, Naantalin, Liedon, Maskun, Kaarinan, Ruskon ja Nousiais ten kun nat ja kaupungit. Lisäksi Kaarina kuului ns. idän ko koonpa noon yhdessä Lie don, Paimion, Pöytyän, Auran, Sauvon ja Tar vasjo en kanssa selvittäjät esittivät selvitysryhmässä, että yh dis ty mis sel vityk set valmistellaan viidessä kuntaryhmässä seuraavasti: Turun kaupunkiseudun ydinkunnat (Turku, Kaarina, Raisio ja Rus ko) Naantali ja Masku Kustavi, Mynämäki, Nousiainen, Taivassalo ja Vehmaa Aura ja Pöytyä Paimio ja Sauvo Liedon/Tarvasjoen sijoittuminen joko Turun kaupunkiseudun ydinkun tien ryh mään tai Auran ja Pöytyän kuntapariin ratkaistiin kunnalta pyy de tyn nä ke myk sen perusteella selvittäjät esittivät kuntien kannanottojen pe rus teel la, että yh dis ty mis sel vi tyk set tehdään seuraavissa kuntaryhmissä: Turku, Kaarina, Lieto/Tarvasjoki, Paimio ja Sauvo Naantali ja Masku / Naantali, Masku, Kustavi ja Taivassalo Raisio, Rusko, Mynämäki, Nousiainen ja Vehmaa Aura ja Pöytyä. Kuntajakoselvittäjien esitys Turun selvitysalueen neljässä kuntaryhmässä valmisteltujen yh dis ty mis selvi tys ten perusteella kuntajakoselvittäjät esittivät kolmea kun tajaon muutosta: Uusi Turku: Turku, Kaarina, Raisio, Lieto ja Rusko Naantali: Naantali, Masku, Taivassalo ja Kustavi Uusi Aura: Aura ja Pöytyä. Kuntarakennelain 4 :n mukaiset kuntajakolain yleiset edellytykset ovat seu raa vat: Kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos edistää 2 :ssä tarkoitettuja kun tajaon kehittämisen tavoitteita sekä parantaa: 1 kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen jär jes tä mi ses tä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toi min taky kyä;

13 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 26/ Kaupunginhallitus alueen asukkaiden palveluja ja elinolosuhteita; 3 alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai 4 alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Lain 2 :n mukaan kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alu eel li ses ti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vah vis taa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toi min nal li sesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin pe rustu vat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja ra hoi tuk ses ta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta. Valtiovarainministeriö on tehnyt seuraavanlaisen päätöksen vuo sia 2016 ja 2017 koskevien kuntien yhdistymisesitysten toimittamisesta: Kuntarakennelain (1698/2009) 5 1:n 3 momentin mukaan mi nis te riö mää rää ajankohdan, johon mennessä esitys seu raavan vuoden alusta voimaan tu le vak si aiotusta kuntien yh dis tymi ses tä on toimitettava ministeriölle. Pää tös kuntajaon muutta mi ses ta on lain 22 :n mukaan tehtävä ennen muu tok sen voi maan tu loa edeltävän vuoden kesäkuun loppua. Kuntajaon muu tos on mää rät tä vä tulemaan voimaan kalenterivuoden alus ta. Valtiovarainministeriö määrää, että voimaan tu le viksi aiottuja kun tien yhdistymisiä koskevat esitykset tulee toimit taa val tio va rain mi nis te riöl le mennessä. Valtiovarainministeriö määrää, että voimaan tu le viksi aiottuja kun tien yhdistymisiä koskevat esitykset tulee toimit taa valtiovarain mi nis te riöl le mennessä. Kuntajakoselvittäjät Risto Kortelainen, Oiva Myllyntaus ja Antero Ritvanen eh dot ti vat, että kuntarakennelain 3 :n mukaisesti kuntajakoa muutettaisiin si ten, että Maskun, Taivassalon ja Kustavin kunnat lakkaavat ja yh dis ty vät Naantalin kaupunkiin Uuden kunnan nimi olisi Naanta li ja se käyttäisi Naantalin kaupungin nykyistä vaakunaa. Kuntakeskus säilyi si Naantalissa. Kuntajakoselvittäjien mukaan: Selvityksessä valmisteltiin rinnan Naantalin ja Maskun sekä Naan talin, Maskun, Taivassalon ja Kustavin kuntaryhmien yh dis ty mis sel vi-

14 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 26/ Kaupunginhallitus tyk siä. Valmistelun kuluessa kävi ilmi, että erot vaihtoehtojen välillä ei vät ole merkittäviä. Näin erityisesti kuntataloudessa, vaikka sel vitys kun nat oli vat itsenäisiä kooltaan, tulopohjaltaan että asukkaiden ikä- ja tu lo ra ken teel ta. Suuria eroja kuitenkin oli pienten kuntien ja Maskun ja Naan ta lin välil lä väestön huoltosuhteessa ja peruspalvelujen yk sik kö kus tan nuk sissa. Molemmissa yhdistymisvaihtoehdoissa vahvuuksina todettiin mm. elin kei no ra ken teen monipuolistuminen sekä suurteollisuuden työl li syys- ja ve ro vai ku tuk set sekä kaupallisten palvelujen ke hit ty minen 8-tien varressa. Neljän kunnan yhdistymisessä erityisenä vahvuutena on mah dol li sen saa ris to kun ta-ase man tuomat merkittävät taloudelliset edut ja vah va mat kai lu osaa mi nen. Riskinä taas suuret etäisyydet kuntakeskusten vä lil lä ja niistä seuraavat verkosto- ja asioimiskustannukset. Kuntajakoselvittäjät näkivät elinvoiman kehittämisen, kuntatalouden ja palve lu jen näkökulmasta molemmissa yhdistymisissä enemmän etuja ja mahdol li suuk sia kuin uhkakuvia riskeistä huolimatta. Talouden tunnusluvut ovat olleen keskiarvoja paremmat kaikissa vaihtoehdoissa. Molemmat yhdis ty mis vaih to eh dot ovat kuntajakoselvittäjien käsityksen mukaan to teut tamis kel poi sia. Neljän kunnan vaihtoehdosta päättämistä ensimmäisenä kunta ja ko sel vit tä jät perustelevat sillä, että kaikki selvityksessä mukana olevat kun nat voivat osallistua yhdistymisestä päättämiseen. Kuntajaon muutos on kuntarakennelain 2 :n tavoitteiden mukainen ja täyttää kuntarakennelain 4 :n mukaiset kuntajaon muuttamisen edellytykset. Sa mal la kuntajakoselvittäjät ehdottavat kunnille, että esitys käsitellään kuntien valtuustoissa mennessä. Sitä ennen kunnissa on varattava kun ta lai sil le ja muille asianosaisille mahdollisuus tehdä kuntarakennelain 7 :n mukainen huomautus yhdistymisesityksestä 30 päivän kuluessa. Kuntajakoselvitys sisältää yhdistymisesityksen, yhdistymisselvityksen ja yh dis ty mis so pi muk sen, jotka oheistetaan. LIITTEET B1 - B3, KH Kuntarakennelain 7 :n 2 kohdan mukaan Naantalin kaupunginhallitus on va ran nut kunnan asukkaille ja muille, jotka katsovat asian koskevan itseään, ti lai suu den 30 päivän kuluessa tehdä huomautuksensa kun ta ja ko sel vit tä jien te ke mäs tä esityksestä kuntien yhdistymiseksi. Kuntajakoselvitysasiakirjat ovat olleet nähtävänä kaupungin il moi tus tau lulla, kotisivuilla ( Lisäksi kuulutus on

15 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 26/ Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Jouni Mutanen: jul kais tu Turun Sanomissa, Rannikkoseudussa ja Vakka-Suomen Sa no missa Naantalin kaupunginhallitukselle osoitetut huomautukset on ollut toi mi tetta va perille viimeistään klo Naantalin, Maskun, Taivassalon ja Kustavin erityisestä kun ta ja ko sel vi tykses tä on nähtävänäoloaikana tehty yksi huomautus. Sama huomautus on jätet ty myös Maskun kuntaan. Kuntajakoselvityksestä jätetty huomautus oheistetaan. LIITE B4, KH Yhdistymisesityksen ja -selvityksen arviointi Selvityksen laadinnan lähtökohtana on ollut laatia selvitys, joka tukee neljän kunnan (Naantali, Masku, Kustavi ja Taivassalo) yhdistymistä. Lisäksi yh dis tä mis sel vi tyk ses sä on rinnan selvitetty Naantalin ja Maskun kuntien yh dis tä mis tä. Selvitys laadittiin tiukassa aikataulussa. Selvitys on kuitenkin melko pe rusteel li nen ja sitä valmisteltaessa otettiin huomioon monia kuntien edustajien nä ke myk siä. Siitä huolimatta selvityksessä painottuu selkeästi kun ta ja ko selvit tä jien näkemys tulevaisuuden kehityssuunnasta. Erityisesti neljän kunnan yhdistymisesityksestä on todettava, ettei siinä tarkas tel la riittävän perusteellisesti ehdotettavan uuden kunnan yh dys kun ta raken teen toimivuutta eikä sitä, missä määrin alueellisesti hajanaisessa kunnas sa olisi mahdollista saavuttaa hyötyjä hallintoa ja kunnallisia palveluja uu del leen järjestettäessä. On kyseenalaista täyttäisikö neljän kunnan liitos kun ta ra ken ne lain 4 :n mukaiset kuntajaon muuttamisen edellytykset. Erityi ses ti on perusteltua kysyä, parantaisiko liitos kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata pal ve lu jen jär jes tä mi ses tä ja tuottamisesta tai muuten edistäisi kunnan toi min taky kyä (1-kohta) alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta (4-kohta). Selvityksessä ei myöskään tarkastella riittävän perusteellisesti hyötyjä, jotka voi daan saavuttaa kuntien yhteistoimintaa kehittämällä ja lisäämällä.

16 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 26/ Kaupunginhallitus Kun verrataan kuntajakoselvittäjien ehdottamaa neljän kunnan yhdistymistä ja Naantalin säilymistä itsenäisenä kuntana, jälkimmäinen vaihtoehto on Naan ta lin asukkaiden edun mukainen. Naantalin kaupunki on yh dys kun tara ken teel taan toimiva ja elinkeinorakenteeltaan monipuolinen saa ris to kaupun ki, joka tarjoaa asukkailleen tarvetta vastaavat ja riittävät peruspalvelut. Naan ta lil la on riittävät taloudelliset voimavarat toimia itsenäisenä kau punki na, mikäli valtiovallan toimenpiteet tai elinkeinoelämän muutokset eivät koh tuut to mas ti heikennä taloutta. On todennäköistä, että Naantalin kaupungin talous heikkenisi yhdistymisen seu rauk se na. Lisäksi on todettava, että on hyvin epävarmaa, parantaisiko nel jän kunnan liitos Naantalin mahdollisuuksia päästä varsinaiseksi saa risto kun nak si ja saada siten valtionosuuksiin korotusta. Yhteenvetona voidaan päätyä arvioon, ettei ehdotettu neljän kunnan liitos pa ran na kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata pal ve lu jen jär jes tä mi ses tä ja tuottamisesta tai edistä kunnan toimintakykyä alueen asukkaiden palveluja ja elinolosuhteita alueen elinkeinojen toimintamahdollisuutta tai alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Kustavin kunnanvaltuusto on päättänyt hylätä esityksen neljän kun nan liitoksesta. Tämä päätös merkitsee sitä, ettei tämä liitos voi to teutua. Naantalin ja Maskun välisen kuntaliitoksen mahdollisuus on vaihtoehto, jon ka edut ja haitat on perusteltua selvittää erillisessä pää tök sen te ko pro sessis sa. Kuntajakoselvittäjien selvityksen lisäksi on syytä laatia Naantalin kau pun gin ja Maskun kuntien yhteisestä toimeksiannosta lisäselvitys kahden kunnan liitoksen vaikutuksista erityisesti mahdollisen uuden kunnan talou teen. KAUPUNGINJOHTAJA: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että val tuus to päättää merkitä kuntajakoselvityksen ja yhdistymisselvityksen se kä jätetyn huomautuksen tiedokseen todeta, että Naantalin kaupunki on ollut mukana kun tara ken ne lain perusteella yhdistymisselvityksen val mis telus sa

17 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 26/ Kaupunginhallitus hylätä kuntajakoselvittäjien esityksen kuntajaon muut tami ses ta siten, että Maskun, Taivassalon ja Kustavin kun nat lakkaavat ja yhdistyvät Naantalin kau pun kiin ja hylätä kuntarakennelain 8 :n mukaisen yh dis ty mis so pimuk sen. KAUPUNGINHALLITUS: Kaupunginjohtajan ehdotus hyväksyttiin.

18 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 26/ Kaupunginhallitus Kuntarakenneselvitystä tukeva talouden konsultointi 469/ /2014 Kaupunginhallitus Hallintojohtaja Riitta Luotio: Naantalin kaupunki ja Maskun kunta ovat pyytäneet tilaajana Per lacon Oy:l tä tarjousta asiantuntijapalveluista Naantali-Maskun kun ta ra ken nesel vi tyk seen liittyvän talousselvityksen tekemisestä. Naantalin kaupungin hankintaohjeiden kohdassa todetaan seuraavaa: "Hankinta il man kilpailuttamista (suora hankinta) on han kinta lais sa mainittujen pe rus tei den (HankL ja 67 ) lisäksi mah dol lis ta kansallisen kynnysarvon alit ta vis sa eli ns. pienhan kin nois sa, jos hankinnan arvo on vähäinen tai kil pai lut tami nen on muutoin epätarkoituksenmukaista. Suora hankinta on mahdollista esimerkiksi silloin, jos tar jouskil pai lus sa mah dol li ses ti saavutettavat paremmat hinta- tai muut ehdot eivät ilmeisesti yli tä kilpailun järjestämisestä aiheu tu via kustannuksia. Suora hankinta on, liit tees sä 1. mainittuja rajoja noudattaen, mahdollista myös silloin, kun ta va ran tai palvelun laatu ja hintataso ovat tiedossa, tai kun han kit ta vaa ta va raa ei ole muualta saatavissa tai kysymyksessä on poikkeuksellisen kii rei nen hankinta. Suorassa hankinnassa hankintayksikkö suorittaa tilauksen ilman tar jous pyyn töä tai tekee hankintapäätöksen tar jous kil pailua järjestämättä vain yh del tä toimittajalta pyydetyn tar jouksen perusteella." Perlacon Oy:n yhdyshenkilö Eero Laesterällä on valtakunnallisesti tun nustet tua hyvää osaamista ja asiantuntemusta taloudellisten vaikutusten arvioin nis sa. Konsultoinnin hankkiminen suorahankintana Perlacon Oy:ltä on pe rus tel tua, koska tiedossa ei ole, että vastaavantasoista palvelua olisi ilman mer kit tä viä kilpailutuskustannuksia saatavissa. Hankinnan arvo jää alle han kin ta lain kynnysarvon. Tarjouksen mukaisessa talousanalyysissä kuvataan yksittäisten kuntien Naan ta lin ja Maskun - talouden mennyt kehitys, nykytila ja kehitysnäkymä. Ana lyy sin tuloksena saadaan kuntakohtainen arvio kuntien talousasemasta ja niiden keskinäisistä suhteista. Saman sisältöinen analyysi saadaan myös mah dol li ses ta uudesta kunnasta.

19 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 26/ Kaupunginhallitus Oheismateriaali: Perlacon Oy:n tarjous (kaupunginhallituksen pöy tä kun nalle, luottamuksellinen) Lisäksi tehdään kuntakohtaiset painelaskelmat. Laskelmissa otetaan trendin li säk si huomioon: valtionosuuden muutoksen vaikutus kuntien tulopohjaan, niillä tiedoil la mi tä on saatavissa ikärakenteen muutos palvelutarpeeseen kuntien verotulojen kehitys arvioidaan Kuntaliiton ve ro en nus te ke hikon avul la. Kuntakohtaiset painelaskelmat yhdistetään uuden kunnan yhdistelmäksi. Yh dis ty mis avus tuk sen määrän tilaaja varmistaa valtionvarainministeriöstä. Näin toimien voidaan arvioida yksittäisen kunnan taloutta kohtaava paine ja yh dis ty vän kunnan talouden paine. Samalla saadaan selville kuntakohtainen so peu tus tar ve. Tietoja voidaan käyttää mahdollisesti itsenäisenä jatkavien kun tien omassa valmistelussa ja päätöksenteossa. Tavoiteaikatauluksi on alustavasti ehdotettu, että työ valmistuu mar ras kuussa 2015, minkä jälkeen työ esitellään. Arvio työn laajuudesta on n. 8 konsulttipäivää. Kuntien keskinäinen las kutus tapahtuu Naantalin kaupungin ja Maskun kunnan asukaslukujen kes kinäi ses sä suhteessa. KAUPUNGINJOHTAJA: Kaupunginhallitus päättää hankkia kuntarakenneselvitystä tuke van talouden konsultoinnin Perlacon Oy:ltä saadun tarjouksen mukaisesti. Kuntien keskinäinen laskutus tapahtuu Naantalin kaupungin ja Mas kun kunnan asukaslukujen keskinäisessä suhteessa. KAUPUNGINHALLITUS: Kaupunginjohtajan ehdotus hyväksyttiin.

20 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 26/ Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus Seudullisen vesihuollon jakeluyhtiöselvitys 363/ /2014 Tekninen lautakunta Tekninen johtaja Kimmo Suonpää : Seudullisen vesiyhtiön taloudellinen mallinnus Naantalin, Maskun, Raision ja Turun kunnat ovat tehneet aiesopimuksen seudullisen vesihuoltolaitoksen perustamisen valmistelusta. Aiesopimuksen tavoitteena on seudullisen vesihuoltoyhtiön perustaminen vuoden 2015 tai viimeistään 2016 alusta alkaen. Yhtiön perustamisesta päätetään erikseen. Hankkeen valmistelussa ovat mukana em. kuntien lisäksi Turun Seudun Vesi Oy (TSV) ja Turun seudun puhdistamo Oy (TSP), joiden yhdistämistä seudulliseen vesihuoltoyhtiöön tutkitaan hankeen yhteydessä. Seudullisen vesihuoltolaitoksen perustamisen tavoitteena on turvata korkealaatuiset vesihuollon palvelut mahdollisimman kustannustehokkaasti, jotta seutukunta pysyy kilpailukykyisenä tältäkin osin myös tulevaisuudessa. Hankkeella tavoitellaan synergiaetuja jotka keventävät kustannuspaineita ja turvaavat vesihuoltopalvelujen laadun kehittämisen tarvetta vastaavasti. Hankkeessa on tähän mennessä laadittu seudullisen vesihuoltolaitoksen organisointivaihtoehtojen vertailu, alustavat arvonmääritykset ja alustavat taloustarkastelut. Tavoitteena on kuvata riittävällä tasolla seudullisen vesihuoltoyhtiön toimintaa päätöksentekoa varten. Järjestelyssä kunnat myisivät vesihuoltolaitoksensa perustettavalle seudulliselle vesihuoltoyhtiölle, joka puolestaan rahoittaa nämä ostot omistajakunnilta otettavilla lainoilla. Kuntien odottama tuotto vesihuoltotoiminnasta toteutetaan omistajalainan korkona, mikä on yhteensä 4,9 milj. euroa/vuosi eli 3,9 % korko alustavasta omistajalainamäärästä 128 milj. euroa. Taloudellisen mallintamisen tavoitteena on tuottaa päätöksenteon tueksi tietoa perustettavan yhtiön taloudellisesta asemasta ja tulevaisuudesta kokonaisuutena. Taloudellinen mallinnus on tehty koko seudullisen vesihuollon näkökulmasta ja se sisältää TSV:n ja TSP:n luvut. Mallissa ei kuitenkaan ole otettu kantaa siihen, ovatko TSV ja TSP osa perustettavaa yhtiötä vai esimerkiksi sen tytäryhtiöitä.

21 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 26/ Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus Taloudellinen mallinnus on tehty siten, että hankkeessa mukana olevien vesilaitosten liiketoimintojen on oletettu laskennallisesti siirtyvän uudelle yhtiölle vuoden 2014 alusta ja mallinnettava periodi käsittää 15 vuotta. Toiminnan aloitusaika on aiesopimuksessa vuosi 2015 tai 2016, mutta laskennallisen mallinnuksen aloitushetkeksi valittiin vuosi 2014 tuolloin laadittujen budjettien hyvän yhdenmukaisen tietopohjan vuoksi. Vedenkulutuksen ja jätevesimäärien ennusteet perustuvat hankeosapuolilta saatuihin tietoihin. Laskutustiedot perustuvat kuntien vesilaitosten asiakkailta laskuttamiin määriin. TSV:n ja TSP:n laskutustietoja on käytetty selvityksen ulkopuolelle jääneiden omistajakuntien vesimääriin. Laskutetun talousveden määrä v on 20,2 milj. m3/v ja muutos vv : 0,0 %/v. Vastaavasti laskutetun jäteveden määrä v on 20,2 milj m³/v ja muutos vv : 0,0 %/v. TSP:n uusien asiakkaiden Auran, Pöytyän ja Oripään jätevesimäärät on lisätty tarkasteluun. Teollisuus- ja jätevesi määrien kehitystä on hyvin vaikea ennustaa. Laskentamallissa näiden on en nustettu pysyvän vuoden 2014 tasolla siten, että käyttäjien lukumääräinen kasvu kompensoituu prosessien teknisen kehityksen ja kulutuskäyttäytymisen muutoksilla. Omaisuuden rahoituksessa on huomioitu hankeosapuolten nykyiset velat sekä TSV:n ja TSP:n leasingsopimusten kustannusvaikutukset. Laskennassa käytetty inflaation taso on 1,5 % vuodessa. Mikäli inflaatio muuttuu, se vaikuttaa samalla tavalla kustannuksiin nykyisillä vesihuoltolaitoksilla ja seudullisen yhtiön tapauksessa. Taloustarkastelu sisältää hankkeeseen osallistuvien kuntien sekä TSV:n ja TSP:n ennustamat investointitasot seuraavan 15 vuoden ajalta. Keskimääräinen investointitaso on 16,4 milj. /vuosi. Jotta laskettuja tuloksia voidaan verrata paremmin nykytilanteeseen, on laskelmasta jätetty pois seuraavat seudulliset investoinnit: - Saramäki-Raisio yhdysputki 15 milj. - Halisten varavesilaitosinvestointi 30 milj. (enimmäiskustannus) - Puhdistamon poistoputki / sadevesiviemäri 5 milj. - TSP:n typenpoiston tehostaminen 4 milj. (+nousu käyttökustannuksiin) - Raisio-Masku yhdysvesiputki 1 milj. - Kaarina - Parainen siirtolinja 9 milj. - Yhteensä 64 milj.

22 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 26/ Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus Kyseisistä investoinneista ei ole yksityiskohtaisia suunnitelmia. Esitetyt luvut ja toteutusvuodet ovat ainoastaan suuntaa antavia lukuun ottamatta jo rakennettavaa Kaarina-Parainen siirtolinjaa, jonka investointikustannukset peritään Paraisten kaupungilta sekä Raisio - Masku yhdysvesiputkea, joka on kyseisten kuntien hanke, jolle haetaan valtion vesihuoltoavustusta. Halisten varavesilaitosinvestointi on suurin yksittäinen investointi ja taulukossa on esitetty sen enimmäiskustannus, joka kattaa myös parannukset varavesilaitoksen varavesilähteisiin. Hankkeen toteutus, aikataulu ja rahoitus käsitellään omana prosessina ja tuodaan myös kuntien päätöksentekoelimiin. Näiden investointien vaikutus vesihuollon maksuihin on keskimäärin 0,19 /m³ talousveden ja 0,02 /m³ jäteveden osalta. Nämä seudulliset investoinnit tarvitaan vesihuollon turvaamiseksi joka tapauksessa myös nykyisessä tilanteessa, eikä niiden tarve riipu käsillä olevan seudullisen vesihuoltolaitoksen toteutumisesta. Taloudellisessa tarkastelussa yhtiön lähtötaksa (käyttömaksut ja perusmaksut) on asetettu Turun vesiliikelaitoksen v mukaiselle tasolle. Turun käyttömaksut ovat matalampia ja perusmaksut korkeampia kuin muissa hankkeen vesihuoltolaitoksissa. Yhteenlaskettuna Turun taksa on kuitenkin matalampi kuin seudun painotettu keskiarvotaksa, jolloin toiminnan rahoittamiseksi olisi alkuvuosina otettava lainaa, joka maksettaisiin myöhemmin yhtiön liikevaihdon kasvaessa ja investointitason laskiessa. Perustamisen jälkeisten ensimmäisten vuosien laskennalliset alijäämät on lisäksi mahdollista käyttää tulevien vuosien ylijäämien verotukselliseen käsittelyyn. Vesihuoltoyhtiöön vain tukkuasiakkaiksi jäävien kuntien maksut nousevat vuosittain inflaation mukaisesti. Vesihuollon maksut nousevat kolmena ensimmäisenä vuonna 4 % vuosittain, minkä jälkeen 3 % vuodessa aikavälillä Tämän jälkeen hintataso pysyy samana, ellei synny uusia merkittäviä investointitarpeita. Hankkeelle asetettujen reunaehtojen toteutuminen Hankkeesta valmistuneiden taloustarkastelujen perusteella arvioidaan asetettujen taloudellisten reunaehtojen toteutuminen ja päätetään valmistelun jatkamisesta siten, että seudullisen vesihuoltolaitoksen perustamispäätökset tehtäisiin kuntien valtuustoissa ja asianomaisissa toimielimissä tavoitteena seudullisen yhtiön operatiivisen toiminnan aloittaminen

23 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 26/ Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus Naantalista työryhmätyöskentelyssä on ollut mukana tekninen johtaja. Taloudellinen mallinnus on laadittu vesihuoltolaitosten ilmoittamien lähtötietojen perusteella ja mallinnuksessa käytetyt tähänastiset perusteet on työryhmätasolla hyväksytty. Taloudellinen mallinnus ja muu asian osalta suoritettu tarkastelu on kuitenkin vielä alustavaa, mutta antaa riittävän tarkan kuvan jatkosuunnittelun pohjaksi. Mallinnuksen tiedot perustuvat vuoden 2014 talousarviolukuihin. Tarkastelussa periaatteena on taksojen yhtenäistäminen ja mallinnuksessa yhtiön lähtötaksa on asetettu Turun vesiliikelaitoksen vuoden 2014 taksojen mukaan, jolloin nykyisin Naantalissa käytössä oleviin taksoihin verrattuna kulutusmaksu on pienempi ja perusmaksu korkeampi. Tämä tarkoittaa sitä, että jos laskennassa käytetyt taksat otettaisiin käyttöön, Naantalissa omakotitalossa asuvan kolmen hengen kulutusta vastaavan vesihuoltoasiakkaan käyttömaksut alenisivat lähtötilanteessa vuositasolla noin 200 euroa ja yhden asukkaan veden kulutusta vastaavan omakotitaloasiakkaan maksut säilyisivät lähes entisellään. Vielä sovittavia ja esille otettavia asioita ja yksityiskohtia on kuitenkin vie lä useita, kuten esim. mahdollisesti perustettavan yhtiön perimien liittymismaksujen määräytymisperusteet ja yhtiön osallistumisperiaatteet laajentumisalueiden toteuttamiseen ja näistä aiheutuviin kustannuksiin. Myös muut periaatteet toimimisesta nykyisten vesihuoltolaitosten toiminta-alueella ja sen ulkopuolella vaatii vielä selvittämistä. Tähän asti tehdyt selvitykset ovat kuitenkin hyvä pohja edetä tarkempien liiketoimintasuunnitelmien laadinnan suuntaan. Tässä vaiheessa on tärkeää, että voimassaolevaa aiesopimusta noudatetaan ja vain akuutit, erittäin perustellut rekrytoinnit toteutetaan. Naantalin vesihuollon henkilöstö on aiesopimuksen voimassaoloaikana vähentynyt yhdellä vakituisella työntekijällä ja tehtäviä on tältä osin järjestelty väliaikaisjärjestelyillä ja jäljelle jääneen henkilöstön kesken. Aiesopimuksen rekrytointirajoitusten tarkistaminen Aiesopimuksen mukaan osapuolet ovat sitoutuneet pidättäytymään rekrytoinneista, jotta vesihuollon henkilöstömäärä ei hallitsemattomasti kasva ennen mahdollisia yhteisiä järjestelyjä. Ensisijaisena toimintojen järjestämistapana on esitetty keskinäiset palvelusopimukset ja toissijaisesti määrä-

24 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 26/ Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus aikaiset työsopimukset tai ostopalvelut. Aiesopimus on tehty vuoden 2012 tilanteessa ja alkuperäisenä tavoitteena oli yhtiön perustaminen vuoden 2013 aikana. Aiesopimus hyväksyttiin kuntien päättävissä elimissä vasta keväällä 2013 ja samalla päätöksenteon ja perustamisen aikataulua siirret tiin. Henkilöstömäärä on vähentynyt osittain suunnitellusti, mutta myös suunnittelematonta vähenemää on tapahtunut. Hankkeen viivästyminen on aiheuttanut sen, että toimintavarmuuden ja varautumisen kannalta tärkeitä avainhenkilöitä ehtii merkittävissä määrin siirtyä eläkkeelle ennen yhtiön perustamista. Toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi tulisi henkilöstöä näiltä osin täydentää. Akuutti tarve on Turussa ja Raisiossa 2 putkiasentajaa kummassakin kaupungissa. Maskussa tarve tulee vuonna 2015 ja Naantalissa aikaisintaan 2016, mikäli mitään yllättävää ei tapahdu. Lisäksi Turussa on tarve yhdelle vesihuollon asiakaspalvelusihteerille. Ohjausryhmän näkemyksen mukaan vesihuoltohenkilöstöä olisi tarpeen täydentää neljällä putkiasentajalla, joista kaksi palkattaisiin Raisioon ja kak si Turkuun. Palkkaaminen ei lisää suunniteltua henkilöstömäärää, mutta hidastaa vähenemää. Vakituisia paikkoja tarjotaan ensisijaisesti määräaikaisena palkatuille, jolloin lisäys tämän hetkisiin henkilötyövuosiin on pienempi. Putkiasentajien osalta Naantali, Masku ja Raisio selvittävät mahdollisuutta hyödyntää keskinäistä palveluntarjontaa paikkaamaan tulevien vuosien rekrytointitarvetta. Turun asiakaspalvelusihteerin osalta selvitetään ensisijaisena ratkaisuna keskinäistä palveluntarjontaa ja töiden järjestämistä uudelleen, toissijaisesti kaupungin sisäistä hakua ja kolmanneksi ulkoista rekrytointia ainoastaan tilanteessa, mikäli millään muilla toimenpiteillä tehtäviä ei pystytä hoitamaan. Oheismateriaali: Turun seudun vesihuoltoyhteistyö, seudullisen vesihuolto yhtiön selvitys TEKNINEN JOHTAJA Tekninen lautakunta merkitsee laaditut selvitykset tiedokseen ja päättää esittää kaupunginhallitukselle, että vesihuoltoyhtiön valmistelua jatketaan nykyisten selvitysten perusteella laatimalla perustettavan yhtiön liiketoimintasuunnitelmat ja yhtiöittämisasiakirjat, jotka tuodaan erikseen päätettäviksi kuntien asianmukaisiin hallintoelimiin.

25 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 26/ Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus KOKOUSKÄSITTELY: Lisäksi tekninen lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että vesihuollon henkilöstöä voidaan täydentää aiesopimuksen estämättä esitettyjen putkiasentajien ja asiakaspalvelusihteerin osalta. Merkittiin, että Jan Lindström poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana klo TEKNINEN LAUTAKUNTA: Teknisen johtajan ehdotus hyväksyttiin. Oheismateriaali: Turun seudun vesihuoltoyhteistyö, seudullisen vesihuoltoyh tiön selvitys VS. KAUPUNGINJOHTAJA: KOKOUSKÄSITTELY: Kaupunginhallitus merkitsee laaditut sel vi tyk set tie dok seen ja päättää, että vesi huolto yhtiön val mis telua jat ke taan ny kyisten selvitys ten pe rusteella laati malla pe rus tet tavan yh tiön liiketoiminta suun ni telmat ja yh tiöittämis asia kirjat, jot ka tuo daan erikseen pää tet täviksi kun tien asian mu kaisiin hal linto elimiin. Vesihuollon henkilöstöstä päätetään talousarvion ja taloussuunnitelman käsittelyn yhteydessä. Merkittiin, että tekninen johtaja Kimmo Suonpää esitteli asiaa kokouksessa. KAUPUNGINHALLITUS: Vs. kaupunginjohtajan ehdotus hyväksyttiin.

26 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 26/ Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus Tekninen lautakunta Tekninen johtaja Kimmo Suonpää : Vesihuoltoyhtiön selvitysvaihe, jossa on analysoitu kunkin hankeosapuolen ve si huol to lai tok sen taloudellinen tilanne ja liiketoimintakaupassa siirtyvän käyt tö omai suu den käypä arvo (tuottoarvo), on valmistunut. Selvityksen johto pää tök sis sä Pöyry Finland Oy on arvioinut selvityksen tulosta kuntien aset ta mien reunaehtojen sekä vesihuoltolainsäädännön mahdollisuuksien ja ra joi tuk sien perusteella. Samassa yhteydessä selvitettiin vesihuoltolaitosten tekniset nykykäyttöarvot ja tuottoarvot ja maksutarkastelut. Raportissa suoritetun talouden mal linnuk sen kohdalla Turun, Raision, Naantalin ja Maskun kuntien ve si huol tolai tok sil le rakennettiin talousmallit, joiden avulla tarkasteltiin kuntien ve sihuol to lai tos ten talouden kehittymistä seuraavan 10 vuoden aikana. Mallien poh ja na käytettiin vuosien tilinpäätöksiä ja vuosien ta lous ar vio ta ja lisäksi laadittiin ennuste vuoteen Tuloksena saatiin kun kin laitoksen tuloslaskelma-, rahoituslaskelma- ja tase-ennuste sekä mak su suun ni tel ma vuoteen 2025 asti. Oheismateriaalina raportti vesihuoltolaitosten taloudellisesta mal lin nuk ses ta Aiesopimuksen mukaisen seudullisen vesiyhtiön perustamisen reunaehdot Turun, Raision ja Naantalin kaupungit sekä Maskun kunta ovat sitoutuneet yh tei ses ti valmistelemaan seudullisen vesihuoltoyhtiön perustamista aie sopi muk sen mukaisesti siten, että nykyisistä kunnallisista ve si huol to lai tok sista ja seudullisista osakeyhtiöistä (Turun seudun puhdistamo Oy ja Turun Seu dun Vesi Oy) perustetaan yksi seudullinen vesihuoltotoimija, joka omistaa vesihuollon verkostot, laitokset ja muut rakenteet sekä vastaa asia kassuh teis ta. Aiesopimuksessa on lisäksi linjattu mm. seuraavat reunaehdot: Yhtiö perustetaan siten, että se voi liittyä KEVA:n jäseneksi. Yhtiö perustetaan mahdollisimman veroneutraalisti. Yhtiön toiminnan pitää olla taloudellisesti kannattavaa. Yhtiön taksarakenne yhtenäistetään, mutta keskimääräisten taksojen se kä palvelutason tulisi toiminnan alkuvaiheessa pysyä nykyisellä tasol la.

27 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 26/ Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus Tavoitteena on, että pitkällä aikavälillä taksat ja palvelutaso edustavat hy vää valtakunnallista tasoa. Yhtiön omistukseen siirretään sopijapuolten nykyinen ve si huol to verkos to työn kuluessa määriteltävässä laajuudessa. Siirtohinta mää räytyy valmistelun yhteydessä erikseen määriteltävällä tavalla tuotto- ja ny ky käyt tö ar von perusteella. Yhtiö laajentaa verkostoaan tasapuolisesti alueen yh dys kun ta ra kenteen kehityksen mukaisesti ja samanaikaisesti vähintään säilyttää olemas sa olevan vesihuolto-omaisuuden nykyisen kunnon. Pitkällä ai kavä lil lä tavoitteena on, että vesihuolto-omaisuuden kunto edustaisi hyvää valtakunnallista tasoa. Aiesopimuksen mukaisesti sopijapuolten tavoitteena on ollut se, että yhtiö pe rus te taan vuoden 2013 aikana ja, että yhtiö aloittaa tuotannollisen toi mintan sa , mutta kuitenkin viimeistään Hankkeen käynnistämisvaiheessa mukana olevat kunnat ovat esit tä neet yhtiön talouteen, taksoihin ja tuotto-odotuksiin mm. seuraavia reu na eh to ja: Taksat yhtenäistetään tasolle, joka kattaa käyttökustannukset, in vestoin nit ja kohtuullisen tuoton pääomalle. Liittymismaksujen on katettava vesihuollon rakentamiskustannukset huo mioi den tarvittaessa kunnan tuki tai korotetut kertoimet. Tuloutus tulee sovittaa sellaiselle tasolle, että taksat säilyvät koh tuulli se na. Kustannukset, taksat ja palvelutaso oltava selvillä ennen lopullista sitou tu mis ta. Taksan tulee perustua kestävään investointitasoon ja tuloutus voi jous taa. Maksuluokista on otettava käyttöön ainakin liittymis-, perus- ja käyttö mak su siten, että liittymismaksu voi olla aiheuttamisperiaatteen mu kai nen. Vesihuollon järjestämisen lainsäädännölliset reunaehdot Vesihuollon maksuihin, niiden perusteisiin ja vesihuoltolaitoksen talouteen on lisäksi vesihuoltolain mukaisia velvoittavia reunaehtoja: Maksujen tulee olla sellaiset, että pitkällä aikavälillä voidaan kattaa ve si huol to lai tok sen uudis- ja korjausinvestoinnit sekä niiden kus tannuk set. Maksuihin saa sisältyä enintään kohtuullinen tuotto pääomalle.

28 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 26/ Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus Maksujen tulee olla kohtuulliset ja tasapuoliset. Maksun suuruudessa voi daan ottaa huomioon tarve säädellä veden kulutusta, veden eri tyinen käyttötarkoitus taikka jäteveden poikkeuksellinen laatu tai määrä. Maksujen tulee tarpeen mukaan olla sellaiset, että ne edistävät veden sääs tä väis tä käyttöä ja jäteveden määrän vähentämistä sekä eh käi sevät haitallisten aineiden johtamista viemäriin. Vesihuoltolaitoksen tulee periä vesihuollosta käyttömaksua. Käyt tömak su peritään kiinteistön käyttämän veden ja poisjohdettavan jä teve den määrän ja laadun perusteella. Vesihuoltolaitos voi periä käyttömaksua myös huleveden vie mä röinnis tä. Vesihuoltolaitos voi periä liittymismaksua ja perusmaksua sekä muita mak su ja laitoksen toimittamista palveluista. Nämä maksut ovat eri alueil la erisuuruisia, jos tämä on tarpeen kustannusten oikean kohden ta mi sen tai aiheuttamisperiaatteen toteuttamisen vuoksi taikka muus ta vastaavasta syystä. Liittymismaksun suuruudessa voidaan ottaa huomioon myös kiin teistön käyttötarkoitus. Maa- ja metsätalousministeriön julkaiseman Vesihuoltolain tulkintaoppaan mu kaan käyttömaksun perimistä erisuuruisena vesihuoltolaitoksen ver kosto jen eri alueilta ei ole vesihuoltolaissa mahdollistettu, mutta esimerkiksi ve si huol to lai tos ten yhdistymistilanteissa voidaan käyttömaksut saattaa saman suu rui sik si tarkoituksenmukaisen siirtymäajan kuluessa. Siirtymäajat ovat käytännössä olleet muutaman vuoden mittaisia. Selvityksen johtopäätökset Selvityksen johtopäätöksissä on arvioitu valmistelun lopputulosta kuntien aset ta mien reunaehtojen sekä vesihuoltolainsäädännön mahdollisuuksien ja ra joi tuk sien perusteella. Vaikka yhtiöllä olisi selvityksen perusteella hyvät toimintaedellytykset, tässä vaiheessa ei ole löydettävissä sellaista mallia, jolla kaikki kuntien esit tämät reunaehdot tuotoista ja taksatasoista voisivat toteutua. Syynä tähän on eten kin mukana olevien kuntien toisistaan poikkeavat kustannus-, yh dyskun ta- ja taksarakenteet. Lisäksi vesihuoltolaitosten nykyinen toiminta ei kaikilta osin ole kestävällä ta lou del li sel la tasolla, minkä vuoksi vesihuollon taksoja tulisi korottaa tai tak sa ra ken net ta muuttaa tasapainon saavuttamiseksi riippumatta ve si huol tolai tos ten tulevasta juridisesta muodosta.

29 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 26/ Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Vaikka aiesopimuksen mukaista yhtiötä ei tässä vaiheessa pystytä pe rus tamaan annetuilla reunaehdoilla ja aikataululla, sen perustaminen on myöhem min edelleen mahdollista. Sitä ennen kuntien tulisi kuitenkin huolehtia ve si huol to toi min tan sa kestävästä rahoituksesta. Myös selvitystyön ohjausryhmä on ilmoittanut kantanaan mm., et tä aiesopimuksen mukaista vesihuoltoyhtiötä ei ole tällä hetkellä mah dollis ta perustaa aiesopimuskuntien asettamilla reunaehdoilla ja aikataululla. Oheismateriaalina ohjausryhmän kannanotto Aiesopimuksen jatkaminen tässä vaiheessa kuitenkin vaikeuttaa ve si huol tolai tos ten normaalia toimintaa, koska mm. henkilöstöön ja kehittämiseen liitty vät päätökset tulee hyväksyttää vähintään ohjausryhmässä. Tämän vuoksi kau pun gin hal li tuk sen olisi perusteltua todeta aiesopimuksen mukainen selvi tys työ päättyneeksi ja aiesopimus rauenneeksi. Liitteenä on Turun Seudun Vesiyhtiöselvitys Pöyry Finland Oy LIITE B2, TEKLA TEKNINEN JOHTAJA: Tekninen lautakunta merkitsee tiedokseen aiesopimuksen mukai sen seudullisen vesiyhtiön perustamisselvityksen ja esittää kau pun gin hal li tuk sel le, että Turun, Raision, Naantalin ja Maskun hyväksymä aiesopimus ei tässä vaiheessa edellytä jat kotoi men pi tei tä Naantalin kaupungin osalta vaan sopimus raukeaa. TEKNINEN LAUTAKUNTA: Teknisen johtajan ehdotus hyväksyttiin. Turun Seudun Vesiyhtiöselvitys oheistetaan. LIITE A1, KH