AVOIMEN PÄIVÄKODIN JA PERHERYHMIEN TOIMINNASTA

Transkriptio

1 AVOIMEN PÄIVÄKODIN JA PERHERYHMIEN TOIMINNASTA 1. AVOIN PÄIVÄKOTI JA PERHERYHMÄT Avoimen päiväkodin toiminta aloitettiin Napero I-vaiheen aikana perhepalvelukeskuksessa. Kevään 2007 aikana toimintaa oli aamu- ja iltapäivisin 2 tuntia kerrallaan yhteensä 7 toimintakertaa viikossa. Toimintaan osallistui kevään aikana noin 250 lasta, 140 perhettä. Napero II vaiheen aikana toimintaa jouduttiin supistamaan, koska toiminnan siirtäminen kaupungin tuottamaksi toiminnaksi ei vielä tuolloin onnistunut ja jatkohankkeelle tuli uusia tavoitteita ja painopistealueita. Avoimen päiväkodin toimintaa järjestettiin toimintavuonna ( ) aamupäivisin 4 kertaa viikossa 2 tuntia kerrallaan, niistä yksi kerta viikossa oli kohdennettu alle 1- vuotiaille ja heidän vanhemmilleen. Toimintaan osallistui toimintavuonna perhettä, 370 lasta. Toimintavuonna alle 1-vuotiaille ja heidän vanhemmilleen kohdennettu toiminta kerran viikossa jätettiin pois, koska toiminta nähtiin päällekkäiseksi perhevalmennukseen kuuluvien vauvaryhmien kanssa. Toimintaa avoimessa päiväkodissa oli siten 3 kertaa viikossa 2 tuntia kerrallaan. Toimintaan osallistui 232 perhettä, 334 lasta. Keväällä 2007 Napero I-vaiheen aikana aloitettiin Muurolassa avoimen päiväkodin toimintaa vastaava toiminta perheryhmän nimellä. Kokoontumispaikka oli Muurolan päiväkoti ja kokoontumisia joka toinen viikko. Toiminnassa oli tuolloin mukana 6 perhettä, 11 lasta. Toimintavuonna Muurolassa ei syksyn aikana järjestetty perheryhmätoimintaa, koska päiväkodin tilaa ei ollut enää mahdollista saada käyttöön, lisäksi hankkeessa oli yhden hanketyöntekijän vaihdos ja katkos hankkeiden välillä. Koska Muurolan perheryhmään osallistuneiden määrä oli melko vähäinen, selviteltiin syksyn -07 aikana, oliko kylässä tarvetta kyseiselle toiminnalle. Selvittelyn myötä ja tiedon levitessä ilmaantui toimintaa haluavia perheitä sen verran, että toimintaa oli syytä jatkaa. Kevään 2008 aikana toimintaan osallistui 19 perhettä, 33 lasta. Toimintavuonna Muurolan perheryhmä kokoontui kerran viikossa 2 tuntia kerrallaan nuorisotila Murkussa. Toiminnassa oli mukana 16 perhettä, 29 lasta. Noin kolmasosa perheistä oli maahanmuuttajia. Vaaranlammen perheryhmä aloitettiin Vaaranlammen neuvolan tiloissa kerran viikossa 2 tuntia kerrallaan. Kevään 2008 aikana toiminnassa oli mukana 22 perhettä, 31 lasta. Toimintavuonna siirryttiin toimimaan Vaaranlammen päiväkodin liikuntasaliin kerran viikossa iltapäivisin 2 tuntia kerrallaan, koska neuvolan tila oli liian ahdas liikkuville lapsille. Toimintaan osallistui 22 perhettä, 29 lasta. Ounasrinteen perheryhmä aloitettiin Kiekerön päiväkodin liikuntasalissa. Ryhmä kokoontui kerran viikossa, iltapäivisin, 2 tuntia kerrallaan. Ryhmässä on käynyt 21 perhettä, 33 lasta.

2 2. TOIMINNAN TAVOITTEET Toiminnan tavoitteena on - tukea vanhemmuutta, osallisuutta, yhteisöllisyyttä - edistää perheen hyvinvointia - mahdollistaa perheiden verkostoitumista - tarjota kotihoidossa oleville lapsille avointa varhaiskasvatustoimintaa 3. TOIMINTAPERIAATTEET - Avoin päiväkoti ja perheryhmät on tarkoitettu alle kouluikäisille lapsille ja heitä kotona hoitaville vanhemmille tai hoitajille (esim. kotona toimiva lastenhoitaja, isovanhempi). - Avoimessa päiväkodissa ja perheryhmissä vanhemmilla on mahdollisuus tavata muita perheitä ja lapsilla mahdollisuus leikkiä ja harjoitella sosiaalisia taitoja yhdessä toisten lasten ja aikuisten kanssa. - Vanhemmat voivat keskustella kasvatuksesta, lapsen kehityksestä, vanhemmuudesta ja lapsiperheen arkeen liittyvistä asioista muiden perheiden ja alan ammattilaisten kanssa. - Toiminta perustuu aktiiviseen yhdessäoloon, jossa vanhemmat huolehtivat lapsistaan. - Toiminta suunnitellaan vanhemmilta tulevien toivomusten pohjalta. - Vapaamuotoisen yhdessäolon ja leikin lisäksi järjestetään toimintahetkiä ja asiantuntijavierailuja sekä muuta toimintaa, kuten retkiä ja vierailuja. - Toiminta on perheille maksutonta, eikä ennakkoilmoittautumista tarvita. 4. TOIMINNAN TOTEUTUS - Avoimen päiväkodin ja Muurolan ryhmissä on työskennellyt 2 hanketyöntekijää, Vaaranlammen ja Ounasrinteen perheryhmissä 1 hanketyöntekijä kumppaninaan perhetyöntekijä. - Ryhmissä on käynyt vierailijoina vanhempien toivomuksesta eri alojen asiantuntijoita keskustelemassa ja vastailemassa vanhempien kysymyksiin. Vierailijoina ovat olleet mm. puheterapeutti, fysioterapeutti, toimintaterapeutti, terveydenhoitajia, perhetyöntekijöitä, psykologeja, erityislastentarhanopettajia, järjestöjen ja seurakunnan edustajia, kulttuuritoimen edustajia. Keskustelun aiheet ovat tulleet vanhemmilta joko etukäteen tai keskustelun kuluessa. - Vanhemmat itse ovat huolehtineet lapsistaan koko ajan ja tarvitessaan he saavat apua muilta vanhemmilta ja työntekijöiltä. - Toiminta on suunniteltu kuukausittain vanhemmilta tulevien toivomusten ja ehdotusten pohjalta. Kuukausiohjelma on ollut nähtävillä netissä ja ilmoitustauluilla. - Tärkeintä toiminnassa on ollut vertaisuus. Vanhemmat ovat voineet keskustella keskenään, vaihtaa ajatuksia, kertoa kokemuksistaan. Vapaamuotoiselle yhdessäololle on varattu riittävästi aikaa. - Lapsilla on ollut mahdollisuus leikkiä ja halutessaan osallistua vanhempiensa kanssa erilaisiin toimintoihin kuten piirtäminen, maalaus, askartelut ja yhteisille laulu- ja leikkihetkille.

3 - Toimintaan osallistumisesta ei ole vaadittu ennakkoilmoittautumista ja osallistuminen on ollut perheille maksutonta. Ainoastaan joillekin retkille tai tapahtumiin on pyydetty ennakkoilmoittautuminen järjestelyjen vuoksi. - Useilla perheillä on ollut yleensä omat eväät mukana. Aikuisille on ollut tarjolla kahvia ja teetä omakustannushintaan. 5. KOKEMUKSIA JA ARVIOINTIA Toimintaan osallistujilta ei ole pyydetty kirjallisesti mitään taustatietoja. Käyntikerroilla on kysytty toimintaan osallistuneiden lasten ikä ja perheen asuinalue sekä seurattu kävijämääriä. Osa tiedoista perustuu palautekyselyihin ja vanhempien kertomaan Palvelun käyttäjistä - Suurin osa kävijäperheistä on ollut vanhempi ja kaksi lasta, joista toinen vauva ja toinen taaperoikäinen tai vanhempi ja alle 3-vuotias lapsi. Jonkin verran on myös useampilapsisia perheitä. - Suurin osa vanhemmista on ollut äitejä, muutamia hoitovapaalla tai vapaapäivällä olevia isiä tai lasta hoitavia isovanhempia tai lapsen kotona olevia hoitajia. - Lapsista alle 3-vuotiaita on ollut noin 80 %, vanhemmat lapset ovat etupäässä heidän sisaruksiaan. - Kävijöiden joukossa on paljon sellaisia perheitä, jotka ovat vasta muuttaneet Rovaniemelle, eikä heillä ole paikkakunnalla vielä sosiaalista verkostoa. - Myös ulkomaalaistaustaisia perheitä on useita. - Tavallista on ollut, että perhe käy 1-2 kertaa viikossa tai harvemmin. On perheitä, jotka käyvät hyvin säännöllisesti ja toiset taas satunnaisesti. - Avoimessa päiväkodissa kävijät ovat tulleet eri puolilta kaupunkia, noin 10 km säteeltä, muutamia perheitä myös kauempaa. Perheryhmien kävijät ovat olleet lähialueelta. - Satunnaisesti on joku toisella paikkakunnalla tai ulkomailla asuva perhe ottanut yhteyttä ja tullut vierailulle. Yleensä he ovat olleet pitkällä lomalla tai toinen vanhemmista työnsä puolesta paikkakunnalla. - Suurin osa toimintaan osallistuneista lapsista on kotihoidossa olevia lapsia, muutamia, jotka käyvät päivähoidossa noin 10 päivää kuukaudessa tai vähemmän vanhempien vuorotyön, opiskelun tai jonkin muun syyn vuoksi. - Perheet ovat saaneet tietoa toiminnasta eri toimijoilta kuten neuvolasta, perhesosiaalityöstä, perhetyöstä, perheneuvolasta, päivähoidosta. He ovat kuulleet toiminnasta tuttaviltaan, löytäneet tiedon netistä tai nähneet ilmoituksen toiminnasta jossakin toimipisteessä. - Viimeksi kuluneen toimintavuoden aikana avoimessa päiväkodissa osallistujien määrä on ollut keskimäärin 17 vanhempaa ja 24 lasta / toimintakerta, Muurolan perheryhmässä 7 vanhempaa ja 9 lasta, Vaaranlammen perheryhmässä 5 vanhempaa ja 7 lasta ja Ounasrinteen perheryhmässä 3 vanhempaa ja 6 lasta.

4 5.2. Toiminnan merkitys perheille Palautekyselyjen ja keskustelujen mukaan toiminnalla on ollut perheille jokapäiväistä elämää helpottavia vaikutuksia. merkitys vanhemmille - vaihtelua normaaliin arkielämään - vertaistukea arjen asioissa -> helpottanut arkea - tutustuu muihin vanhempiin, saa aikuiskontakteja - henkireikä, hengähdystauko, ilon aihe, virkistäytyminen - jaksaa itse paremmin - oppii asioita muilta aikuisilta, esim. lastenhoito ja kasvatus - saa tarvittaessa keskustella mieltä askarruttavista asioista muiden vanhempien ja työntekijöiden kanssa, saa uutta näkökulmaa ja tietoa, mistä tarvittaessa saa apua - saanut uusia ystäviä - saanut lastenhoitoapua muilta vanhemmilta - toiminta kannustaa ja rohkaisee hoitamaan pieniä lapsia kotona, kotiäitiyttä ja isyyttä arvostetaan - päivät olisivat tuntuneet pitkiltä ilman tätä toimintaa - voi jakaa kokemuksia - helpottanut arkea, kun on paikka mihin mennä - kiva kun on paikka, jossa kylästellä lapsen kanssa ilman, että pitää koko ajan varoa - näkee itse, miten lapsi toimii / pärjää / käyttäytyy muiden lasten ja aikuisten kanssa merkitys lapsille - vaihtoehto päivähoidolle - lapsille ikäistään seuraa - lapsi oppii uusia asioita - lapsi tottuu olemaan muiden lasten ja aikuisten kanssa - lapsi tottuu olemaan ryhmässä - lapsille on toimintaa ja leikkihetkiä - lapset ovat rohkaistuneet - lapsi saa virikkeitä, oppii sosiaalisia taitoja - lapsi jaksaa paremmin - lapsella on leikkikavereita - tuo rytmiä arkeen - lapsi saa jotakin erilaista kuin kotona on - kivoja laulu- ja leikkihetkiä, mukavaa toimintaa - paikasta on tullut tärkeä lapselle, kerhoa odotetaan - osallistuminen tuottaa iloa - kerhoilu on ollut kivaa ja kaivattua - helpottaa lapsen päivähoidon aloittamista, kun oppii olemaan muiden kanssa Paikka koetaan matalan kynnyksen paikkana, johon on helppo tulla. Vanhemmat pitävät tärkeänä sitä, että toimintaan ei tarvitse ennakkoon ilmoittautua, vaan voi osallistua silloin kun se itselle sopii, voi tulla ja lähteä ilman minuuttiaikataulua. Myös maksuttomuus on monille perheille merkityksellinen asia. Joillakin perheillä taloudellinen tilanne estää osallistumisen maksullisiin toimintoihin.

5 5.3. Vanhemmuuden vahvistaminen ja tukeminen Vanhempien mukaan avoimen päiväkodin ja perheryhmien toiminnassa vertaistuki on vanhemmuuden vahvistajana ja tukena ensiarvoisen tärkeä ja merkittävä. Keskustelut muiden samassa elämäntilanteessa olevien vanhempien kanssa tuovat uutta näkökulmaa, tukevat äitinä/isänä jaksamista, auttavat löytämään uusia ratkaisukeinoja arjen asioissa. Uutta voimaa saa, kun huomaa, että muissakin lapsiperheissä on samanlaisia iloja, suruja, huolia, pulmatilanteita, joihin löytyy ratkaisukeinoja. Työntekijän kanssa vanhemmat ottavat puheeksi tavallisia arjen asioita. He kertovat perheen kuulumisia ja tarvittaessa kysyvät työntekijän näkemyksiä mieltä askarruttavista asioista. Tarvittaessa mietitään yhdessä, kenen puoleen on hyvä kääntyä, jos huoli ei hälvene tai perhe tarvitsee tukea ja apua. Vierailulla olevalta asiantuntijalta kysellään yleensä hänen ammattiosaamiseensa kuuluvia lasta ja perhettä koskevia asioita. Huolen puheeksi ottaminen ja tuen tarpeen tunnistaminen joko vanhemman tai työntekijän taholta varhaisessa vaiheessa on tärkeää ennalta ehkäisevää työtä ja edistää perheen hyvinvointia. Useimmille vanhemmille osallistuminen avoimeen ryhmätoimintaan on riittävä tuki vanhemmuuteen, joitakin vanhempia palvelee paremmin kohdennettu ryhmä ja/tai henkilökohtainen ja/tai perhekohtainen asiantuntija-apu Tavallisimpia vanhempien esiin ottamia huolenaiheita vauvaperheet yli 1-vuotiaiden vanhemmat - epävarmuus ensimmäisen lapsen kanssa, onko jokin asia normaalia vai poikkeavaa - lapsen unihäiriöt, päivärytmi -> oma jaksaminen - lapsen itkuisuus, huoli mistä johtuu - imettämiseen, syömiseen liittyvät asiat - lapsen iho-oireet - lapsen sairastelut, sairaan lapsen hoitaminen - lapsen liikkumaan oppiminen - lapsen vierastaminen - lapsen hoitojärjestelyihin liittyvät asiat - miten lapsi reagoi tulevaan sisarukseen, miten vanhempana selviää kahden pienen lapsen kanssa - lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyvät asiat kuten puheen ja motoriikan kehitys - lapsen sosiaalisten taitojen oppiminen (mm. toisten lasten töniminen, lyöminen, arkuus) - lapsen kiukuttelu, ei tottele, ei kuuntele, ei keskity - lapsen päivärytmiin, nukkumiseen, ruokailuihin liittyvät pulmat - imetyksen lopettaminen, vieroitus tutista / pullosta - kuivaksi oppiminen - päivähoidon aloittaminen - lapsen sairastelut, sairaan lapsen hoitaminen - oma epävarmuus vanhempana - oma jaksaminen - muutokset perheen elämäntilanteessa

6 Asiakaspalautteiden mukaan vanhemmat ovat saaneet vahvistusta / tukea vanhemmuuteen avoimessa päiväkodissa / perheryhmissä mm. seuraavanlaisissa asioissa: - lastenhoitoon ja kasvatukseen liittyvät arkiset asiat - rauhoittaa mieltä, kun näkee, kuulee ja huomaa, että oma lapsi on normaalisti kehittynyt - vertaistuki, voi jutella asioista samassa elämäntilanteessa olevien vanhempien kanssa - monet huolet normalisoituvat, kun tapaa muita ja kuulee, että samoja pulmatilanteita on muissakin lapsiperheissä - jaksaa itse paremmin, kun saa jutella muiden aikuisten kanssa - oppii uusia leikkejä, lauluja, askartelujuttuja - saa vinkkejä, oppii keinoja, joita voi kokeilla esim. uhmakkaan lapsen kanssa, näkee mallia, miten muut toimivat lastensa kanssa - saa tukea omaan epävarmuuteen vanhempana - saa itse hengähtää hetken, kun lapsilla on muista seuraa, jaksaa sen jälkeen paremmin - päivät olisivat tuntuneet pitkiltä, jos ei olisi ollut paikkaa, mihin lähteä - mukava vain olla muiden joukossa - vaihtelua tavallisen arjen pyöritykseen, auttaa jaksamaan - tukee ja auttaa sopeutumisessa uudelle paikkakunnalle 5.4. Osallisuus ja yhteisöllisyys Vanhempien osallisuus, yhteisöllisyys ja verkostoituminen ovat avoimen päiväkodin ja perheryhmien toiminnassa selvästi havaittavissa. Sen kuulee puheensorinasta, näkee pienten ja vähän suurempienkin askelten vipinästä ja aistii iloisesta ja välittömästä ilmapiiristä. Vanhemmat huolehtivat lapsistaan, toimivat heidän kanssaan ja välillä hoivataan myös muitakin lapsia. Jokaisella aikuisella on lupa puuttua lasten tekemisiin ja tarvittaessa pyytää apua niin muilta vanhemmilta kuin työntekijöiltä. Vanhempien keskinäiset keskustelut alkavat luontevasti yleensä lasten leikkiä ja touhua seuratessa. Toiset vanhemmista tutustuvat nopeasti, toisilla taas vie tutustuminen pitemmän aikaa. Periaatteena on, että jokainen tulija kohdataan ja perehdytetään toimintaan samalla tavalla. Jokaisella on lupa olla sellainen kuin on, toiset ovat aktiivisia ja seurallisia, toiset pidättäytyvät hieman etäämmällä. Osallistuminen keskusteluihin ja toimintaan on vanhempien valinta. Vanhemmat voivat esittää toivomuksia ja tehdä ehdotuksia toiminnan järjestelyistä esim. ketä asiantuntijavierailijoita pyydetään paikalle, millaisista asioista halutaan tietoa, millaista toimintaa järjestetään lapsille tai aikuisille. Nämä toivomukset ja ehdotukset huomioidaan toiminnan järjestelyissä. Myös lasten toiveet toiminnasta ja leikeistä kuullaan ja huomioidaan. Tasavertaisuus, toisen ihmisen huomioon ottaminen ja toisesta välittäminen ovat arvoja, jotka näkyvät toiminnassa pieninä arjen asioina.

7 Konkreettisia esimerkkejä osallisuuden, yhteisöllisyyden sekä verkostoitumisen toteutumisesta: - vanhempien keskinäinen seurustelu lähtee luontevasti käyntiin - toisesta välittämisen ilmapiiri - vanhempien aktiivisuus ja osallistuminen ryhmässä - vanhempien tutustuminen /joillakin ystävystyminen -> yhteystietoja vaihdetaan, yhteyttä pidetään toiminta-ajan ulkopuolella, annetaan tilapäistä lastenhoitoapua, lähdetään yhdessä kuntoilemaan / harrastuksiin / kauppaan - monet tulevat vierailulle avoimeen päiväkotiin myös sen jälkeen, kun vanhempi on aloittanut työn ja lapsi mennyt päivähoitoon, tullaan tapaamaan tuttuja ja vaihtamaan kuulumisia, kertomaan, miten päivähoidossa on alkanut sujua - toiminnan aikana huolehditaan yhdessä lapsista, pyydetään tarvittaessa toiselta apua, osallistutaan jälkien siivoukseen, ollaan aktiivisia, omatoimisia, vastuullisia - sitoudutaan siihen, jos jotakin sovitaan esim. ilmoittautumiset retkille ja vierailuille - lastenvaatteitten vaihtokirppis, vanhemmat voivat tuoda lasten vaatteita ja saavat ottaa niitä tarpeeseensa maksutta - kesätoiminta, avoimen päiväkodin kesäsulkemisen aikana vanhemmat halusivat tavata toisiaan, he sopivat puistotreffit siten, että tiettynä päivänä ja aikana he kokoontuvat johonkin puistoon, tästä tiedotettiin avoimessa päiväkodissa - Muurolan perheryhmän väki sai alulle oman liikuntakerhon urheiluhallille - joissakin erityistilanteissa vanhemmat ovat keskenään huolehtineet toiminnasta, kun työntekijä ei ole ollut paikalla, on sovittu, kenellä on päävastuu - jotkut vanhemmat ovat jakaneet muille omaan ammattialaansa liittyvää osaamista esim. vauvahieronta, lapsen motoriikkaan liittyvää tietoa, lasten hoitoon ja kasvatuksen, perheen etuuksiin, suun terveydenhoitoon, koulutukseen, opetukseen, puutarhanhoitoon, harrastuksiin, kuntoiluun ja moneen muuhun liittyvää, sillä asiakkaiden joukko on laaja ja vanhemmilla runsaasti eri alojen koulutusta, asiantuntemusta ja kokemusta Osallisuudessa on viime kädessä kysymys syvällisestä, ihmisen identiteetin kokemuksesta tai jäsenyyden tunteesta yhteisössä ja mahdollisuudesta olla rakentavasti mukana yhteisöllisessä prosessissa. lainaus kirjasta Kasvatuskumppanuus kannattelee lasta Monitoimijuus ja yhteistoiminta avoimissa ryhmätoiminnoissa Hankkeessa monitoimijuus, eri ammattilaisten osaamisen ja asiantuntijuuden hyödyntäminen, on nähty tarpeelliseksi ja hyödylliseksi lapsiperheiden palveluissa. Avoimen päiväkodin ja perheryhmien osalta se on toteutettu siten, että ryhmissä vakituisesti työskentelevällä työparilla on ollut eri alojen koulutus (sosiaaliala, terveydenhoito, päivähoito), lisäksi pyynnöstä on toteutunut lapsiperheiden palveluissa toimivien eri ammattiryhmien asiantuntijavierailuja. Aloitteet ja aiheet vierailupyyntöihin ovat tulleet pääsääntöisesti vanhempien taholta. Vaaranlammen ja Ounasrinteen perheryhmissä hanketyöntekijän parina on toiminut alueen perhetyöntekijä. Järjestely on mahdollistanut tarvittaessa yhteisen kotikäyntityön ja joillekin perheille perheryhmän työntekijöiden tunteminen on helpottanut / innostanut ryhmään tulemista.

8 Tarvittaessa on perheen toivomuksesta / suostumuksesta sovittu muusta yhteistoiminnasta kuten käytännöstä saattaen vaihtaen, lapsen käyttäytymisen seuraamisesta ryhmätilanteissa, yhteisistä perhettä koskevista keskusteluista, konsultaatiosta. Eniten yhteistoimintaa asiakasasioissa on ollut ennaltaehkäisevän perhetyön ja kuntoutuksen kanssa, jonkin verran neuvolan, perheneuvolan, maahanmuuttajatoimiston ja lastensuojelun kanssa. Perheiden taholta on tullut myönteistä palautetta yhteistoiminnasta, he ovat kokeneet saaneensa vahvistusta vanhemmuuteen, apua ja tukea joustavasti ja nopeasti ennen kuin huolet ovat ehtineet kasvaa suuremmiksi. Yhteistoimintaa on ollut myös kulttuuripalvelujen, kansalaisopiston, seurakunnan, MLL:n, SPR:n ja joidenkin hankkeiden kanssa lähinnä toiminnan järjestelyissä ja toteutuksessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon oppilaitoksista on ollut harjoittelujaksoilla sosionomi- ja lähihoitajaopiskelijoita, tutustumiskäynneillä terveydenhoitajaopiskelijoita, lisäksi vierailulla useita opiskelijaryhmiä eri oppilaitoksista ja jonkin verran eri työpaikoilta niin paikkakunnalta kuin muista kunnista ja ulkomailta. Esteeksi yhteistoiminnalle lapsiperheiden palveluissa muodostuu usein työntekijöiden aikapula, resurssien vähäisyys, aikaa ei ole ennaltaehkäisevään työhön. Järjestöjen kanssa yhteistoiminnan esteenä on ollut toimintojen maksullisuus tai yhteisen toiminta-ajatuksen selkiintymättömyys. Yhdessä toimiminen eri ammattilaisten kanssa tukee perhettä kokonaisvaltaisemmin. Työntekijänä voi jakaa huolensa. Se tuo uutta ymmärrystä toisen työstä, saa uusia näkökulmia, oppii uutta, tietoisuus omasta osaamisesta ja ammattitaidosta lisääntyy ja selkeytyy Avoin varhaiskasvatustoiminta Avointa varhaiskasvatustoimintaa ei ole valtakunnallisesti tarkemmin määritelty. Toimintaa järjestävät kunnat, seurakunnat ja useat eri järjestöt ja yhdistykset. Samoja käsitteitä käytetään erilaisista toiminnoista. Käsitteiden kirjava käyttö valtakunnassa ja toimintojen määrittelemättömyys tuotti myös hankkeessamme päänvaivaa toimintojen nimeämisessä. Meillä toimintaperiaate ja tapa ovat avoimessa päiväkodissa ja perheryhmissä samat. Käytännössä avoimeen päiväkotiin, joka sijaitsee kaupungin keskustassa, perheet tulevat eri puolilta kaupunkia. Perheryhmissä, jotka sijaitsevat eri kaupunginosissa, käyvät lähialueen perheet. Niin asiakkaiden kuin toimijoiden kannalta olisi tärkeää, että toimintoja ja käsitteitä määriteltäisiin yhteneviksi. Kirsi Alila ja Tuija Portell ovat tehneet valtakunnallisen tutkimuksen Leikkitoiminnasta avoimeen varhaiskasvatukseen, Avointen varhaiskasvatuspalvelujen nykytila ja kehittämistarpeet 2007, Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2008:14. Rovaniemellä avointa varhaiskasvatustoimintaa kunnan järjestämänä ei ollut ja yhtenä hankkeen päämääristä oli saattaa alkuun avoin varhaiskasvatustoiminta. Tuntuma siitä, millaista toimintaa hankkeessa olisi syytä lähteä kokeilemaan juuri Rovaniemen lapsiperheiden tarpeisiin, saatiin, kun erilaisissa palavereissa kuultiin niin lapsiperheitä kuin eri toimijoita. Napero-hankkeessa avoimen päiväkodin ja perheryhmien toimintaa lähdettiin toteuttamaan siten, että se olisi osana lapsiperheiden palveluja vahvistamassa ja tukemassa vanhemmuutta yhdessä muiden toimijoiden kanssa, ja samalla tarjoaisi kotihoidossa oleville lapsille avointa varhaiskasvatustoimintaa. Avoimen päiväkodin ja perheryhmien toiminnassa ovat mahdollistuneet aikuisten vertaiskontaktit ja vanhemmuuden vahvistaminen / tukeminen sekä lasten osallistuminen ikätasolleen suunniteltuun toimintaan yhdessä vanhemman kanssa.

9 Toiminnassa lapsen ja vanhemman välisen vuorovaikutuksen vahvistaminen ja tukeminen on ollut keskeistä. Sisällöllisesti toiminnassa on huomioitu varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (STAKES, oppaita 56) soveltaen avoimen päiväkodin ja perheryhmien toimintaan. Toiminnan suunnittelu ja kehittäminen jatkuu edelleen. Napero-hanke, joka on koostunut sosiaali-, terveys- ja päivähoitoalan työntekijöistä, on mahdollistanut moniammatillisen työskentelyn ryhmissä ja toimintaa on tarkasteltu niin sosiaalityön, terveydenhuollon kuin varhaiskasvatuksen näkökulmista. Lisäksi toimiminen perhepalvelukeskuksessa on edesauttanut yhteistoiminnan alkupoluille. Avoimen päiväkodin ja perheryhmien toiminta ei ole ollut pelkästään varhaiskasvatustoimintaa, vaan monimuotoista perheen hyvinvoinnin edistämistä ja ennalta ehkäisevää työtä, jossa vertaistuki ja moniammatillisuus ovat olleet voimavara koko perheen hyvinvoinnin edistäjinä. 6. TOIMINNAN JATKUMINEN, KEHITTÄMISTARPEET Koko toiminnan ajan vanhemmilta on tullut viestiä siitä, että hankkeen päättymisen jälkeen toiminnan tulee jatkua ja se on tarpeellista. Kysyttäessä vanhemmilta kehittämistarpeita, he ovat pääsääntöisesti toivoneet lisää aukioloa, koska ajoittain toimintaan osallistuvia on ollut liian paljon. Toinen selkeä toivomus on ollut toiminnan saaminen eri puolille kaupunkia esim. 2 kertaa viikossa. Aikaisemmin toiminutta vauvaryhmää, joka oli suunnattu alle yksivuotiaille ja heidän vanhemmillensa on toivottu uudelleen aloitettavaksi. Toiminnan sisällöllisessä kehittämisessä osa toivoo enemmän ohjattua toimintaa, toiset taas painottavat sitä, että vapaalle yhdessäololle jää riittävästi aikaa. Pääsääntöisesti toimintaan on oltu erittäin tyytyväisiä ja sen on kerrottu vastaavan niin vanhempien kuin lasten odotuksia. Keskustelua on käyty myös työntekijän tarpeellisuudesta toimia ryhmässä. Vanhempien mielestä työntekijää tarvitaan organisoimaan toimintaa, tarvittaessa tukemaan ja opastamaan, huolehtimaan siitä, että jokainen pääsee mukaan ja kokee olevansa tervetullut. Rovaniemen kaupunki on vastannut kotona olevien vanhempien ja lasten toiveisiin jatkamalla avoimen päiväkodin ja perheryhmien toimintaa kaupungin omana päivähoidon palvelukeskuksen tuottamana toimintana. Toiminta-aikoja on pidennetty avoimessa päiväkodissa ja vauvaryhmälle on varattu oma aika. Perheryhmien toiminta jatkuu Muurolassa ja Vaaranlammella. Ounasrinteen perheryhmä loppuu, koska osallistujien määrä oli vähäinen huonon (iltapäivä) ajankohdan vuoksi ja alueelta ei ole löydetty sopivaa tilaa aamupäivätoiminnan järjestämiseksi. Sen sijaan toiminta alkaa Saarenkylän alueella Syväsenvaaran päiväkodissa. Isä lapsi toimintaa on myös tarkoitus jatkaa. Toiminta jatkuu samoilla periaatteilla, kuin se on toteutettu hankkeen aikana. Työhön on palkattu 2 vakituista työntekijää, joista toisella on lastentarhanopettajan koulutus, toisella sosionomi.

10 Ilmoitus toiminnasta: Rovaniemi AVOIN PÄIVÄKOTI, PERHERYHMÄT, ISÄ-LAPSI TOIMINTA, VAUVAVOIMAA Avoimen päiväkodin ja perheryhmien toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille lapsille ja heitä kotona hoitaville vanhemmille tai hoitajille, isä-lapsi toiminta alle kouluikäisille lapsille ja isille, vauvavoimaa alle 1-vuotiaille ja heidän vanhemmillensa. Vanhemmilla on mahdollisuus tavata muita perheitä ja lapsilla mahdollisuus leikkiä ja harjoitella sosiaalisia taitoja yhdessä toisten lasten ja aikuisten kanssa. Vanhemmat voivat keskustella kasvatuksesta, lapsen kehityksestä, vanhemmuudesta ja lapsiperheen arjesta muiden perheiden ja alan ammattilaisten kanssa. Toiminta perustuu aktiiviseen yhdessäoloon, jossa vanhemmat huolehtivat lapsistaan. Ohjelmaan kuuluu vapaata yhdessäoloa, leikkiä, arjen kokemusten vaihtamista, ohjattuja toimintahetkiä, sekä vanhempien toivomusten mukaan asiantuntijavierailuja ja muuta ohjelmaa. Suosittelemme, että ryhmässä vietettävä yhtäjaksoinen aika on enintään kolme tuntia kerrallaan. Toiminta on maksutonta, eikä ennakkoilmoittautumista tarvita. AUKIOLOAJAT syksy 2009 kevät 2010 Avoin päiväkoti alkaen, alkaen perheryhmät, vauvavoimaa, isä-lapsi toiminta MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI klo Avoin päiväkoti, Perhepalvelukeskus Korkalonkatu 4 katutaso klo Avoin päiväkoti, Perhepalvelukeskus Korkalonkatu 4 katutaso klo Saarenkylän perheryhmä Syväsenvaaran päiväkoti, Aapatie 2 koulurakennus klo Avoin päiväkoti, Perhepalvelukeskus Korkalonkatu 4 katutaso klo Vauvavoimaa, alle 1- vuotiaille ja heidän vanhemmillensa Perhepalvelukeskus Korkalonkatu 4 katutaso klo Isä lapsi toiminta, Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, katutaso klo Muurolan perheryhmä Nuorisotila Murkku, Hartsitie klo Vaaranlammen perheryhmä Vaaranlammen päiväkoti, jumppasali, Koulukuja 2 klo Avoin päiväkoti, Perhepalvelukeskus Korkalonkatu 4 katutaso Kuukausiohjelma osoitteessa avoin päiväkoti, loma-ajoista ilmoitetaan erikseen. Yhteyshenkilö; Seija Kallo, p , sähköposti seija.kallo@rovaniemi.fi

11 7. POHDINTAA Ryhmien moniammatillinen toteutus vaatii vielä eri toimijoiden välistä vuoropuhelua, sitoutumista ja sopimuksia siitä, miten eri toimijat ovat osallisina avointen ryhmätoimintojen toteutuksessa ja miten nähdään ennaltaehkäisevän työn mahdollisuudet avoimissa ryhmätoiminnoissa. Esimerkiksi alle vuodenikäisille lapsille ja heidän vanhemmilleen suunnatussa ryhmässä tulee esille paljon sellaisia asioita, joissa parasta antia vanhemmille olisi terveydenhoitajan ammatillinen osaaminen. Perhetyöntekijöiden työskentely avoimissa ryhmissä on edesauttanut monen perheen siirtymistä ennaltaehkäisevästä perhetyöstä avoimeen ryhmätoimintaan ja tarvittaessa perhe on voinut helposti saada ennaltaehkäisevän perhetyön tukea, esimerkkinä alueelliset perheryhmät. Asiakkaiden mukaan puheterapeutin ja fysioterapeutin vierailut ryhmässä (2 kertaa/vuosi) ovat olleet antoisia. Sellaisten ryhmien osalta, joihin osallistuu maahanmuuttajia, erityisen tärkeä kumppani on maahanmuuttajatoimisto ja tulkkipalvelu silloin kun perheiden kesken ei ole yhteistä kieltä. Yhteistyö ja -toiminta seurakunnan kanssa on saatu hyvälle alulle, järjestöjen kanssa tarvitaan vielä vuoropuhelua. Toiminnan kehittämisessä on pyritty asiakaslähtöisyyteen, vanhempien kuulemiseen siitä, mitä he toivoisivat toiminnan olevan. Asiakaslähtöisessä toiminnan kehittämisessä tulee jatkossakin pohtia erilaisia keinoja, joilla asiakkaiden ajatuksia ja toiveita voidaan kuulla. Kultaisen keskitien löytäminen tilanteissa, jolloin toivomukset ovat ristiriidassa keskenään, vaatii avointa keskustelua ja pohdintaa. Näissä tilanteissa ja asiakkaiden kuulemisessa voitaisiin edelleen hyödyntää verkostotyön menetelmiä. Alueellinen perheryhmätoiminta on toteutunut Muurolassa, Vaaranlammella ja syksystä -09 alkaen myös Saarenkylän alueella. Jatkossa olisi hyvä saada ryhmät toimimaan muillakin alueilla, sillä osalla perheistä on kulkemiseen liittyviä esteitä, autoa ei ole käytössä ja bussiliikenne ei palvele. Osa-aikaista päivähoitoa käyttäviä lapsia ja heidän vanhempiaan osallistuu jonkin verran avoimen päiväkodin ja perheryhmien toimintaan. Vanhemmat ovat niissä tapauksissa joko kotona olevia tai vuorotyötä tekeviä vanhempia. Sellaisissa päivähoitoyksikössä, joissa on runsaasti kotona olevien vanhempien lapsia, kannattaisi miettiä uusia, erilaisia toimintatapoja, jotka mahdollistaisivat vanhempien osallistumisen toimintaan yhdessä lapsensa kanssa. Se olisi yksi tapa vahvistaa ja tukea vanhemmuutta ja ehkä myös voimaannuttaisi heitä arjessa. Työntekijän näkökulmasta avoimissa ryhmätoiminnoissa toimiminen on antoisaa, vaihtelevaa ja toisinaan haasteellista. Se on erilaisten perheiden kohtaamista, kuulemista, kunnioitusta, tasapuolisuutta, erilaisuuden hyväksymistä, antamista, saamista, jakamista, erilaisiin tarpeisiin ja odotuksiin vastaamista. Toimiminen erilaisissa ryhmätoiminnoissa on vahvistanut käsitystä ja uskoa siihen, että vertaisryhmätoiminnoilla voidaan pienin resurssein tehdä perheiden hyvinvointia edistävää ja ennaltaehkäisevää työtä.

12 Yhdessä voi seikkailla, yhdessä voi haaveilla. Yksinään ei yksikään paljon pysty tekemään. On lystiä kun ystäviä ollaan keskenään. Yhdessä on niin mukavaa. Yhdessä paljon aikaan saa. - Kaarina Helakisa -