PuMe II -metsäopetusohjelmisto. Käyttöohje

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PuMe II -metsäopetusohjelmisto. Käyttöohje"

Transkriptio

1 PuMe II -metsäopetusohjelmisto Käyttöohje

2 Sisältö 1 PUME II -METSÄOPETUSOHJELMISTO SISÄLTÖ JA KOHDERYHMÄT PUME II -PROJEKTI JÄRJESTELMÄVAATIMUKSET JA ASENNUSOHJE JÄRJESTELMÄVAATIMUKSET ASENNUSOHJE PÄIVITTÄMINEN PIKAOHJE OHJELMISTON RAKENNE METSÄN KASVATUSTIETOJEN SYÖTTÖ KASVATUKSEN TULOKSET METSÄN KASVATUS PUME:LLA TAIMIKON ALKUTIETOJEN VALINTA METSÄNHOITOTOIMENPITEIDEN VALINTA KUINKA VANHAKSI METSÄ KASVATETAAN? METSÄN KASVATUS KASVATUKSEN TULOKSET... 8 Perinteiset metsikkötunnukset... 8 Biomassat Puun laatu Hiilitase UUSI KASVATUS PUME:N TIETOPAKETIT PIPEQUAL - KASVUMALLI LIITTEET: Esimerkkejä PuMe II -ohjelmiston opetuskäytöstä 1. Yliopisto 2. Ammattiopisto Toimittaja: PuMe II -projekti

3 PuMe II - käyttöohje PuMe II -metsäopetusohjelmisto 2 PuMe II käyttöohje

4 PuMe II - käyttöohje PuMe II -metsäopetusohjelmisto 1 PuMe II -metsäopetusohjelmisto 1.1 Sisältö ja kohderyhmät PuMe II -metsäopetusohjelmisto sisältää seuraavat osat: Metsänkasvatussimulaattori Simulaattori mänty- ja kuusimetsien kasvatukseen Etelä-Suomessa (taustalla professori Annikki Mäkelän Helsingin yliopiston metsäekologian laitoksella kehittämä kasvumalli PipeQual, ks. luku 6) Tietopaketit Suomen talous- ja luonnontilaisista metsistä Suomalaisiin metsiin liittyviä tietopaketteja (tekstiä, kuvia, videoita) ja käsitteiden selityksiä PuMe II -ohjelmiston kohderyhmänä on erityisesti yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja toisen asteen oppilaitosten metsäopiskelijat, mutta se sopii metsänhoidon oppimateriaaliksi kaikille muillekin suomalaisesta metsätaloudesta kiinnostuneille. 1.2 PuMe II -projekti Uusi PuMe II -ohjelmisto on kehitetty PuMe II -projektissa ( ) ja sen taustalla on aikaisemmassa Puusta metsäksi -projektissa ( ) kehitetty mäntymetsäsimulaattori. Ohjelmiston toteutus Sisältö: Petteri Vanninen, Sanna Härkönen, Annikki Mäkelä Ulkoasu ja käyttöliittymä: Sanna Härkönen Kasvumalli: Annikki Mäkelä Projektin osapuolet Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto (SAMI) Helsingin yliopisto, Metsäekologian laitos Joensuun yliopisto (Metsätieteellinen tiedekunta ja Savonlinnan OKL) Mikkelin ammattikorkeakoulu, Nikkarila Lusto Metla, Punkaharju Etelä-Savon metsäkeskus Metsähallitus, Itä-Suomen luontopalvelut Rahoittajat ESR-rahoitus Itä-Suomen lääninhallitus Maa- ja metsätalousministeriö OKKA-säätiö Jumppasen säätiö Itä-Savon ammattikoulutuksen kuntayhtymä Lusto Mikkelin ammattikorkeakoulu Lisätietoa PuMe II -projektin nettisivut: PuMe II käyttöohje 3

5 PuMe II - käyttöohje Järjestelmävaatimukset ja asennusohje 2 Järjestelmävaatimukset ja asennusohje 2.1 Järjestelmävaatimukset Käyttöjärjestelmä: Windows 98 tai uudempi Prosessori: vähintään 500 MHz Näyttö: resoluutio vähintään 1024*768, väriasetukset vähintään High color (16 bit) Vapaata kovalevytilaa: noin 220 MB Videoiden katselu: videoiden katselua varten tarvitaan Flash-player. Jos koneellasi ei ole kyseistä ohjelmaa, voit ladata sen ilmaiseksi osoitteessa: Asennusohje PuMen lataaminen internetin kautta: mene osoitteeseen ja etene nettisivulla annettujen ohjeiden mukaisesti. PuMen asentaminen CD:ltä: aseta PuMe-asennuslevy CD-asemaan ja käynnistä asennusohjelma. Etene ohjelman antamien ohjeiden mukaisesti. PuMe-ohjelmaa käytettäessä käyttäjällä on oltava täydet muokkausoikeudet kansioon, jonne ohjelma on asennettu. Kun ohjelman asennus on suoritettu, voit käynnistää sen klikkaamalla PuMe-kuvaketta työpöydällä tai käynnistysvalikossa. 2.3 Päivittäminen PuMen päivittäminen internetin kautta: mene osoitteeseen ja etene nettisivulla annettujen ohjeiden mukaisesti. 4 PuMe II käyttöohje

6 PuMe II - käyttöohje Pikaohje 3 Pikaohje 3.1 Ohjelmiston rakenne Kielen valinta Suomi tai englanti Simuloinnin tietojen syöttö 1. Taimikon alkutiedot Metsätyyppi Taimikon syntytapa Runkoluku alussa 2. Metsänhoitotoimenpiteet Taimikonhoito Pystykarsinta Harvennukset Tietopaketit suomalaisista metsistä Puulajit Metsätyypit Talousmetsät Talousmetsän kehitys ja tyypilliset metsänhoitotoimenpiteet Luontoarvojen huomioiminen metsätaloudessa Luonnontilaiset metsät Luonnontilaisen metsän kehitys Luonnonsuojelu 3. Muut kasvuun vaikuttavat tekijät Lannoitus Neulastuhot 4. Metsikön ikä kasvatuksen lopussa Simuloinnin tulokset Perinteiset metsikkötunnukset Pituus ja latvusraja Läpimitta Pohjapinta-ala Runkoluku Tilavuus Hakkuupoistuma ja luonnonpoistuma Hakkuutulot Biomassat Koko metsikkö Runko Oksat Juuret Neulaset Puun laatu Oksavyöhykkeet Sydän/mantopuu Vuosilustot Kesäpuun osuus Puuaineen tiheys Kuidun pituus Kuidun paksuus Hiilitase ja puiden veden käyttö Hiilen tuotos Kasvu Hengitys Puiden veden käyttö Uusi kasvatus Edellisten simulointien tallennus PuMe II käyttöohje 5

7 PuMe II - käyttöohje Pikaohje 3.2 Metsän kasvatustietojen syöttö Syötä kasvatettavan metsikön tiedot PuMen pääsivulla (kuva 1). Kun valitset metsikön tietoja, ruudun oikeaan laitaan avautuu kyseiseen aiheeseen liittyvä tietopaketti. Metsikön kasvattamista varten tarvittavat tiedot on esitelty tarkemmin kappaleissa Tietojen syöttö Syötä metsikön tiedot numeroitujen ohjeiden mukaan. Paina lopuksi Kasvata metsä -painiketta. Tietopaketit Samalla kun syötät metsikön kasvatustietoja, ruudun oikeassa laidassa näkyy kyseiseen aiheeseen liittyvä tietopaketti. Videot Tietopaketit sisältävät myös videoita. Aloita videon katselu valitsemalla Play. Kuva 1. Simulaattorin pääsivu. 3.3 Kasvatuksen tulokset Simuloinnin jälkeen voit tarkastella perinteisten metsikkötunnusten, biomassojen, puun laadun ja hiilitaseen kehitystä (kuva 2). Simulaattorin tuottamat tulokset on selitetty tarkemmin kappaleessa 4.5. Aihealueen valinta Valitse tarkasteltava aihealue (perinteiset metsikkötunnukset, biomassat, puun laatu tai hiilitase) ruudun vasemmasta reunasta. Tulokset Valitse tarkasteltava metsikkötunnus ikkunan yläreunassa. Ruudulle avautuu kuvaaja, jossa näkyy tunnuksen kehitys valittuna ajanjaksona (ylempi kuvaaja). Osasta tunnuksia on esitetty myös tunnuksen vuotuinen kasvu (alempi kuvaaja). Käsitteet Ruudun oikeasta reunasta löytyy lyhyt kuvaus valitusta tunnuksesta. Kuva 2. Esimerkki kasvatuksen tuloksista: pohjapinta-alan kehitys. 6 PuMe II käyttöohje

8 PuMe II - käyttöohje Metsän kasvatus PuMe:lla 4 Metsän kasvatus PuMe:lla 4.1 Taimikon alkutietojen valinta Puulaji Metsätyyppi Syntytapa Alkutiheys Voit valita kasvatettavaksi puulajiksi männyn (Pinus sylvestris) tai kuusen (Picea abies). Voit valita metsätyypiksi joko käenkaali-mustikkatyypin (OMT, rehevin), mustikkatyypin (MT), puolukkatyypin (VT) tai kanervatyypin (CT, karuin). Taimikon perustamistavaksi voit valita luontaisen uudistamisen tai istutuksen. Taimikon syntytavalla jonkin verran vaikutusta simuloinnin tuloksiin, koska istutettujen ja luontaisesti syntyneiden taimikoiden pituusjakaumat eroavat toisistaan. Voit muokata vapaasti sekä istutettujen että luontaisesti syntyneiden taimien lukumäärää. Jos taimikon perustamistavaksi on valittu istutus, oletusarvona käytetään 2000 istutettua tainta/ha. Tällöin myös oletetaan, että alueelle on syntynyt lisäksi luontaisesti 2000 tainta/ha, eli alkutiheys on yhteensä 4000 tainta/ha. Jos taimikon perustamistavaksi on valittu luontainen uudistaminen, luontaisesti syntyneiden taimien oletusarvona on 4000 tainta/ha. Tietopaketit Valitessasi taimikon alkutietoja saat ruudun oikeassa reunassa tietoa suomalaisista puulajeista, metsätyypeistä sekä taimikon perustamistavoista. 4.2 Metsänhoitotoimenpiteiden valinta Taimikonhoito Jos haluat tehdä taimikonhoidon, rastita kohta taimikonhoito ja valitse kasvamaan jätettävien taimien määrä ( runkoa/ha). Taimikonhoito tehdään 15-vuotiaana. Pystykarsinta Jos haluat tehdä pystykarsinnan, rastita kohta pystykarsinta ja syötä karsinnan ajankohta (15 35 ikävuotta) ja karsintakorkeus (0 10 m). Harvennukset Voit valita harvennustavan kolmesta vaihtoehdosta: 1. Ei harvennuksia: Metsä kasvatetaan ilman harvennushakkuita. 2. Tapion ohjeella: Metsä kasvatetaan Tapion metsänhoitosuositusten (2006) mukaisesti. Sekä männylle että kuuselle on valittavana kolme käsittelymallia erilaisten tavoitteiden mukaisesti. Männyllä vaihtoehdot ovat: 1) perusmallin mukaiset harvennukset, 2) laatupuun kasvatukseen tähtäävät harvennukset ja 3) intensiivikasvatus. Kuusella vaihtoehtoisia käsittelymalleja ovat: 1) perusmalli, 2) tukkipuun maksimointiin tähtäävä kasvatus ja 3) lyhyeen kiertoaikaan tähtäävä kasvatus. Valittuasi haluamasi käsittelymallin, voit säätää harvennustietoja, kuten harvennusvoimakkuutta (lievin harvennus tehdään Tapion mallin ylärajalle, voimakkain alarajalle) sekä har- PuMe II käyttöohje 7

9 PuMe II - käyttöohje Metsän kasvatus PuMe:lla vennustapaa (ylä-/alaharvennus). Tapion harvennusmallit toimivat männyllä metsätyypeillä MT, VT ja CT, sekä kuusella metsätyypeillä OMT ja MT. 3. Omilla syöttötiedoilla: Voit syöttää harvennusajankohdat ja -voimakkuudet itse. Voit myös valita jokaiselle harvennukselle erikseen harvennustavan (ylä-/alaharvennus). Tietopaketit Valitessasi metsänhoitotoimenpiteitä voit tutustua sekä talousmetsien tyypillisiin metsänhoitotoimenpiteisiin että luonnontilaisen metsän kehitykseen Suomessa. Voit myös lukea tietopaketit luontoarvojen huomioimisesta suomalaisessa metsätaloudessa ja luonnonsuojelun nykytilasta Suomessa. 4.3 Kuinka vanhaksi metsä kasvatetaan? Metsikön ikä kasvatuksen lopussa Voit valita metsikön iän väliltä vuotta. Päätehakkuu ja säästöpuiden määrä kasvatuksen lopussa Jos haluat jättää säästöpuita päätehakkuussa, syötä jäävän puuston määrä (runkoa/ha). Jos et halua tehdä päätehakkuuta, poista rasti tästä kohdasta. 4.4 Metsän kasvatus Kun kaikki tarvittavat tiedot on syötetty, voit kasvattaa metsän. Paina Kasvata metsä -painiketta. 4.5 Kasvatuksen tulokset Kun metsä on kasvatettu, ruutuun avautuu oletuksena Perinteiset metsikkötunnukset -ikkuna. Perinteisten metsikkötunnusten lisäksi voit tarkastella biomassojen, puun laadun ja hiilitaseen kehitystä. Perinteiset metsikkötunnukset Perinteiset metsikkötunnukset -ikkunassa (kuva 3) voit tarkastella metsätaloudessa käytettävien yleisimpien metsikkötunnusten kehitystä. Tunnuksen keskimääräinen kehitys esitetään ikkunan yläosassa ja sen alapuolella on kuvaaja tunnuksen vuosittaisesta kasvusta. Aiheeseen liittyvät käsitteet on selitetty ikkunan oikeassa reunassa. Mukana olevat tunnukset keskipituus ja keskimääräinen latvusraja (m, pohjapinta-alalla painotettu) keskiläpimitta (cm, pohjapinta-alalla painotettu) pohjapinta-ala (m 2 ) runkoluku (runkoa/ha) metsikön tilavuus (m 3 /ha) puun tilavuus (m 3 ) hakkuupoistuma ja luonnonpoistuma (m 3 /ha) hakkuutulot ( /ha) 8 PuMe II käyttöohje

10 PuMe II - käyttöohje Metsän kasvatus PuMe:lla Muut toiminnot Voit tarkastella valta-, väli- ja alisteisten puiden kehitystä rastittamalla valintaruudut ikkunan yläreunassa kohdassa Näytä puuluokat. Poistumat-ikkunassa voit tarkastella hakkuupoistumaa (kuva 4) ja hakatun puuston arvoa (kuva 5). Voit myös kokeilla tukki-, kuitu- ja energiapuunpuun hinnan, taimikon perustamis- ja hoitokustannusten sekä korkokannan muutosten vaikutusta hakatun puuston arvoon valitsemalla Muokkaa hinnat. Voit viedä hakkuutulot-taulukon Exceliin valitsemalla Avaa Excelissä. Voit tallentaa kuvaajan arvot tekstitiedostoksi klikkaamalla kuvaajaa hiiren oikealla näppäimellä ja valitsemalla Tallenna arvot tiedostoon. Voit kopioida kuvaajat leikepöydälle klikkaamalla kuvaajaa hiiren oikealla näppäimellä ja valitsemalla Kopioi. Kuva 3. Perinteiset metsikkötunnukset: puun pituus. Ylemmässä kuvaajassa näkyy keskipituuden ja latvusrajan kehitys, alemmassa keskipituuden vuotuinen muutos. Kuva 4. Perinteiset metsikkötunnukset: kuitupuun ja tukkipuun hakkuupoistumat. PuMe II käyttöohje 9

11 PuMe II - käyttöohje Metsän kasvatus PuMe:lla Kuva 5. Perinteiset metsikkötunnukset: hakkuutulot taulukkomuodossa. Taimikonhoidon kustannuksia, kantohintoja sekä laskentakorkokantaa voidaan muuttaa klikkaamalla tekstiä Muokkaa hinnat. Taulukon tiedot voidaan viedä myös Exceliin valitsemalla Avaa Excelissä. Biomassat Biomassat-ikkunassa (kuva 6) esitetään kuivapainoina metsän kokonaisbiomassan kehitys, sekä puun eri osien biomassojen kehitys metsikkö- ja puutasolla. Tunnuksen keskimääräinen kehitys esitetään ikkunan yläosassa ja sen alapuolella on kuvaaja tunnuksen vuosittaisesta nettokasvusta. Aiheeseen liittyvät käsitteet on selitetty ikkunan oikeassa reunassa. Mukana olevat tunnukset metsikön kokonaisbiomassa (kg/ha) neulasten, oksien, rungon, hienojuurien sekä kuljetusjuurien biomassa (metsikkö (kg/ha) ja puu (kg)) Muut toiminnot Voit tarkastella valta-, väli- ja alisteisten puiden kehitystä rastittamalla valintaruudut ikkunan yläreunassa. Voit tallentaa kuvaajan arvot tekstitiedostoksi klikkaamalla kuvaajaa hiiren oikealla näppäimellä ja valitsemalla Tallenna arvot tiedostoon. Voit kopioida kuvaajat leikepöydälle klikkaamalla kuvaajaa hiiren oikealla näppäimellä ja valitsemalla Kopioi. Kuva 6. Metsikön puiden kokonaisbiomassa. Ylimmässä kuvaajassa näkyy kokonaisbiomassan kehitys ositteittain, keskimmäisessä puun eri osien osuudet kokonaisbiomassasta ja alimmassa kuvaajassa kokonaisbiomassan vuotuinen nettokasvu. 10 PuMe II käyttöohje

12 PuMe II - käyttöohje Metsän kasvatus PuMe:lla Puun laatu Puun laatu -ikkunassa (kuva 7) voit tarkastella valta-, väli- ja alisteisten puiden rakennetta harvennusten ajankohdilla ja kasvatuksen lopussa. Puun rakenteeseen liittyvät käsitteet on selitetty ikkunan vasemmassa reunassa. Puun laatu runkomuoto rungon jakautuminen sydän- ja mantopuuhun oksaton vyöhyke, kuolleiden oksien vyöhyke, elävien oksien vyöhyke Kuva 7. Puun runkomuoto, sydänpuun raja ja oksavyöhykkeet. Puuaineen ominaisuudet tarkemmin Valitsemalla Puun laatu -ikkunassa kohdan Puuaineen ominaisuudet tarkemmin pääset tarkastelemaan lisää puuaineen ominaisuuksia (kuva 8). Vasemmanpuoleisessa kuvaajassa näkyy tarkasteltavan ominaisuuden vaihtelu rungon sisällä. Oikeanpuoleisessa kuvaajassa näkyy ominaisuuden jakauma eli kunkin luokan osuus (%) rungon tilavuudesta. Mukana olevat puuaineen ominaisuudet: vuosilustot kesäpuun osuus (%) puuaineen tiheys (kg/m 3 ) kuidun pituus (mm) kuidun paksuus (mm) Muut toiminnot Voit muuttaa puuaineen ominaisuuksien kuvaamiseen käytettävää väriluokitusta valitsemalla Väriasetukset ruudun yläreunasta Kuvaajien asetuksia voit muuttaa klikkaamalla kuvaajaa hiiren oikealla näppäimellä ja valitsemalla Set charts. Voit rajata rungosta haluamasi osan (vaaka- ja pystysuunnassa), jolloin voit tarkastella ominaisuuksien jakaumaa valitussa puun osassa. Rajattava alue määritetään ruudun alareunassa. Voit tallentaa kuvaajien arvot tekstitiedostoksi valitsemalla Tallenna. Voit kopioida kuvaajat leikepöydälle klikkaamalla kuvaajaa hiiren oikealla näppäimellä ja valitsemalla Copy to clipboard. PuMe II käyttöohje 11

13 PuMe II - käyttöohje Metsän kasvatus PuMe:lla Hiilitase Kuva 8. Puuaineen ominaisuudet tarkemmin: puuaineen tiheys. Hiilitase-ikkunassa (kuva 9) voit tarkastella metsikön hiilitaseen kehitystä sekä puiden veden käyttöä. Metsikön hiilen kokonaistuotos on jaettu kasvuun ja hengitykseen. Näistä kasvu vielä jakautuu nettokasvuun ja kariketuotokseen. Hiilitaseeseen liittyviä käsitteitä on selitetty ikkunan oikeassa reunassa. Mukana olevat tunnukset hiilen kokonaistuotos (kg hiiltä/ha/v) kokonaistuotos neulasyksikköä kohden (kg hiiltä/kg kuivapaino/v) kokonaiskasvu, nettokasvu ja kariketuotos (kg hiiltä/ha/v) kokonaishengitys, kasvuhengitys ja ylläpitohengitys (kg hiiltä/ha/v) puiden veden käyttö (litraa/ha/v) Muut toiminnot Voit tallentaa kuvaajan arvot tekstitiedostoksi klikkaamalla kuvaajaa hiiren oikealla näppäimellä ja valitsemalla Tallenna arvot tiedostoon. Voit kopioida kuvaajat leikepöydälle klikkaamalla kuvaajaa hiiren oikealla näppäimellä ja valitsemalla Kopioi. Kuva 9. Metsikön hiilitaseen kehitys. Ylemmässä kuvaajassa näkyy metsikön puiden hiilen vuotuinen kokonaistuotos ja alemmassa kuvaajassa kokonaistuotos neulasyksikköä kohden. 12 PuMe II käyttöohje

14 PuMe II - käyttöohje Metsän kasvatus PuMe:lla 4.6 Uusi kasvatus Jos haluat tehdä uuden kasvatuksen, valitse Metsän kasvatus - Uusi kasvatus. Näytölle avautuu ikkuna, jossa kysytään haluatko tallentaa edellisen kasvatuksen tiedot. Huom! Voit tallentaa 1-2 edellisen kasvatuksen tiedot ja vertailla tuloksia uuden kasvatuksen tietoihin. Vertailtavana voi siis olla kerrallaan korkeintaan kolme erilaista kasvatusta. Viimeisin kasvatus näkyy kuvaajissa punaisella, sitä edellinen sinisellä ja vanhin vihreällä värillä. Edellisten kasvatuksen tiedoista tallentuvat keskitunnukset ja kokonaismäärät, eri puuluokkien ja ositteiden tiedot eivät tallennu. PuMe II käyttöohje 13

15 PuMe II - käyttöohje PuMe:n tietopaketit 5 PuMe:n tietopaketit PuMe sisältää tietopaketit (tekstiä, kuvia, videoita) seuraavista suomalaisiin metsiin liittyvistä aiheista: Puulajit Metsätyypit Tyypilliset metsänhoitotoimenpiteet talousmetsissä Luontoarvojen huomioiminen metsätaloudessa Luonnontilaisen metsän kehitys Luonnonsuojelu Suomessa Kun valitset simuloinnin tietoja, avautuu kyseiseen aiheeseen liittyvä tietopaketti automaattisesti ruudun oikeaan laitaan (kuva 10). Voit selata tietopaketteja myös suoraan ruudussa näkyvistä linkeistä. Kuva 10: Esimerkki: jos valitset harvennustavaksi Tapion ohjeen mukaiset harvennukset, ruudun oikeaan laitaan avautuu tietopaketti tyypillisistä metsänhoitotoimenpiteistä suomalaisessa talousmetsässä. Tietopakettien lähteet Hyvän metsänhoidon suositukset Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, Helsinki. Kellomäki, S Metsäekologia. Silva Carelica 7. Joensuun yliopisto. Metsätieteellinen tiedekunta. Kuusipalo, J Suomen metsätyypit. Kirjayhtymä, Helsinki. Kärkkäinen, M Puutieteen perusteet. Metsälehti kustannus, Helsinki. Lehto, J Käytännön metsätyypit. Kirjayhtymä, Helsinki. Metsähallituksen www-sivut ( Mielikäinen, K. ja Riikilä, M. (toim.) Kannattava puuntuotanto. Metsälehti kustannus, Helsinki. Mäkelä, A., Mäkinen, H., Vanninen, P., Hynynen, J., Kantola, A. ja Mielikäinen, K Männiköiden tuotoksen ja laadun ennustaminen. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 794. Nikinmaa, E., Kaipiainen, L., Mäkinen, M., Ross, J. ja Sasonova, T Geographical variation in the regularities of woody structure and water transport. Acta Forestalia Fennica 254. Tapion taskukirja Metsälehti Kustannus, Helsinki. 14 PuMe II käyttöohje

16 PuMe II - käyttöohje PipeQual - kasvumalli 6 PipeQual - kasvumalli PuMe -simulaattorin metsänkasvun mallina käytetään Helsingin yliopiston metsäekologian laitoksella kehitettyä PipeQual-mallia (kuva 11). PipeQual on puun elintoimintoihin perustuva kasvumalli, jossa metsikön kehitys lasketaan puittain siten, että kukin tarkasteltava puu edustaa kokoluokkansa keskipuuta. Mallissa ylimmän tason muodostaa koko puun malli, jossa puun tilaa kuvataan sen biomassoilla, pituudella, läpimitalla ja muilla puutason tunnuksilla. Kasvun laskenta tapahtuu puutasolla. Puutason malli käyttää rakenteellisia vakioita, jotka lasketaan kiehkuroittain. Kiehkurataso saa puutasolta kokonaiskasvun, joka jaetaan kiehkuroiden kesken puun koon ja rakenteen perusteella. Kiehkuratason malli päivittää vuosittain jokaiselle kiehkuralle esimerkiksi kiehkuran oksamäärän, neulasmassan ja rungon läpimitan kiehkuran alapuolella. Kiehkuratasolle asti malli perustuu yksinomaan puiden elintoimintoihin. Alimmalla hierarkiatasolla kiehkuran oksien kokonaiskasvu jaetaan yksittäisten oksien kesken ja oksille ennustetaan erilaisia ominaisuuksia, kuten oksakulma ja oksan suunta. Oksatason laskenta perustuu tilastollisiin malleihin. Rakenneparametrit Kasvun jakauma kiehkuroissa Alkutila Koko puu Kiehkura Oksa Biomassat Pituus Latvusraja Läpimitta Oksien lkm Oksien koko Kuva 11. PipeQual-mallin rakenne PipeQual-mallissa puiden ja metsikön kasvu johdetaan fotosynteesissä tuotetun hiilen määrästä. Vuotuiseen kasvuun käytetään se hiilimäärä, joka fotosynteesistä jää jäljelle, kun kasvu- ja ylläpitohengitys ovat kuluttaneet osansa. Koska kasvua mitataan hiiliyksiköissä, myös puun tila esitetään eri osien hiilivarastoina. Hiilen osuus kuiva-aineesta on likimain vakio, n. 48 %, joten hiilivarastoista päästään suoraan puun biomassan määrään. Ennuste seuraavan vuoden biomassoille saadaan, kun biomassoihin lisätään vuosittain niiden kasvu ja vähennetään tuotetun karikkeen määrä. Kasvua ennustettaessa täytyy tietää puun vuotuisen kokonaistuotoksen lisäksi sen jakautuminen puun eri osiin. Kasvun jakautuminen muovaa puun rakennetta ja vaikuttaa tulevaan kasvuun. Tulevan kasvun ennustamiseksi on tiedettävä, miten kasvu jakautuu tuottavien (neulaset ja hienojuuret) sekä tukevien ja kuluttavien (runko, oksat ja paksut juuret) rakenteiden välille. Syntyvä rakenne vaikuttaa myös puun asemaan muihin puihin nähden. Kasvun jakautuminen johdetaan mallissa oletuksesta, että puut ovat evoluutiossa kehittyneet hyödyntämään käytettävissä olevia resursseja mahdollisimman tehokkaasti. Sen takia kasvussa ei tehdä hukkasijoituksia, vaan eri osia kasvatetaan vain tarpeellinen määrä. Tämän takia tietyllä kasvupaikkatyypillä neulaston ja hienojuuriston suhteet pysyvät vakaina. Tällaisia aineenvaihdunnan tehokkuudesta johtuvia rakenteellisia säännönmukaisuuksia kutsutaan toiminnalliseksi tasapainoksi. Niitä käytetään mallissa hyödyksi laskettaessa kasvun jakautumista rakenteiden välille. Hiilitaseen laskenta Hiilitase lasketaan mallissa vuosittain, ja arviot vuotuisista prosessien nopeuksista perustuvat tutkimustuloksiin, joissa mittauksia on tehty kasvukauden kuluessa versoista ja puun osista. Mallissa vuodet on oletettu keskenään samankaltaisiksi keskiarvovuosiksi. Ympäristötekijöiden vaikutukset sisältyvät mallissa käytettyihin aineenvaihduntanopeuksia kuvaaviin parametreihin, esimerkiksi fotosynteesituotokseen neulasyksikköä kohti täydessä valossa tai mantopuun hengitysnopeuteen massayksikköä kohti. PuMe II käyttöohje 15

17 PuMe II - käyttöohje PipeQual - kasvumalli Fotosynteesi lasketaan mallissa puun neulasmassan, valoaseman ja latvuksen pituuden perusteella. Las- otetaan huomioon sekä muiden puiden varjostus että itsevarjostus. kennassa Hengitys jaetaan kasvu- ja ylläpitohengitykseen. Kasvuhengitys on suoraan verrannollinen kokonaiskasvuun. Ylläpitohengitys taas on suhteessa hengittävän, elävän aineen massaan. Hengittävää solukkoa puissa on neulasissa ja hienojuurissa sekä oksien, juurten ja rungon mantopuussa. Lisätietoa PipeQual-mallista: Mäkelä, A A carbon balance model of growth and self-pruning in trees based on structural relationships. For. Sci. 43: Mäkelä, A Derivation of stem taper from the pipe theory in a carbon balance framework. Tree phy- 22, siology Mäkelä, A., Mäkinen, H., Vanninen, P., Hynynen, J., Kantola, A. & Mielikäinen, K Männiköiden tuotok- ja laadun ennustaminen. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja sen PuMe II käyttöohje

18 Liite 1 Harjoitustyö PuMe-simulaattorilla (Kasvu- ja tuotosoppi 2006) Sanna Härkönen (sanna.harkonen@joensuu.fi) PuMe II -projekti, Joensuun yliopisto, Metsätieteellinen tiedekunta Sisältö Johdanto o PuMe-simulaattori ja sen taustalla oleva PipeQual -kasvumalli Simulointiharjoitus yksin/parityönä o Simuloinnit PuMella o Raportti Power point esityksen laatiminen ryhmätyönä o Esityksen laatiminen simulointien ja kirjallisuuden perusteella Esitykset ja keskustelu (2 h) o Esitykset (n. 20 min/ryhmä) + keskustelu (10 min/aihe) Tehtävä 1: simulointiharjoitus Toimit metsänhoidon neuvojana ja saat asiakkaaksesi kaupunkilaismetsänomistajan, jolla on hyvin hatarat tiedot metsän kasvusta. Metsänomistaja ei ole varma tavoitteistaan, vaan miettii metsänsä hoitoa hakkuutulojen lisäksi myös energiapuun tuotannon, puun laadun parantamisen, biodiversiteetin ja virkistyskäytön kannalta. Metsänomistaja haluaa perustellut vastaukset seuraaviin kysymyksiin: 1. Miten kuusen ja männyn kasvutavat eroavat toisistaan ja miten kasvupaikkatyyppi vaikuttaa metsän kehitykseen? Perustelut? (tarkasteltavat tunnukset: pituus, latvusraja, läpimitta, tilavuus) 2. Mitä vaikutusta erilaisilla harvennustavoilla (ylä/ala) ja harvennusvoimakkuuksilla (voimakas/lievä) on puuston kehitykseen? Perustelut? (tarkasteltavat tunnukset: pituus, latvusraja, pohjapinta-ala, runkoluku, metsän tilavuus, harvennettu vs. harventamaton metsä) 3. Miten metsänhoito vaikuttaa tukki- ja kuitupuun hakkuutuloihin? Perustelut? (tarkastel- tunnukset: keskimääräiset hakkuutulot/vuosi, korkokannan ja hintojen vaikutus, hoi- tavat dettu metsä vs. hoitamaton metsä) 4. Miten metsänhoito vaikuttaa saatavaan energiapuun määrään? Perustelut? (tarkastelta- tunnukset: keskimääräinen energiapuun tuotos/vuosi, koko puuston käyttäminen vat energiapuuna vs. hukkapuun, oksien ja juurten hyödyntäminen) 5. Miten metsänhoito vaikuttaa puuaineen laatuun (tukkipuu)? Perustelut? (tarkasteltavat tunnukset: puuaineen tiheys, kuivaoksaraja, latvusraja, hoidettu metsä vs. hoitamaton metsä, nopea vs. hidas kasvu) 6. Miten metsänhoito vaikuttaa metsän biodiversiteettiin ja virkistyskäyttömahdollisuuk- Perustelut? (tarkasteltavat tunnukset: keskimääräinen luonnonpoistuma/vuosi, siin? puuston kokojakauma, runkoluvun kehitys, hoidettu metsä vs. hoitamaton metsä) Tee erilaisia simulointeja PuMella. Kokoa simulointien perusteella raportti, jossa selität perus- vastauksesi metsänomistajan tellusti kysymyksiin.

19 Liite 1 Simuloinnit Kokeile simulointeja o Erilaisilla alkutiheyksillä o Erilaisilla metsänhoitovaihtoehdoilla (Tapion ohjeen mukaiset käsittelyt/oma harvennusohjelma (ylä/alaharvennukset)/ei harvennuksia jne.) Tee simulointeja sekä kuusella että männyllä ja eri metsätyypeillä. Raportti Esitä vastaukset kysymyksiin 1-6 biologisine perusteluineen, liitä mukaan havainnollistavia kuvaajia simuloinneista Liitä mukaan lista siitä, millaisia simulointeja teit Tehtävä 2: Power point esityksen laatiminen ryhmätyönä Jokainen ryhmä valitsee yhden edellisen tehtävän aiheista (kohdat 3-6): - hakkuutulojen maksimointi - energiapuun määrän maksimointi - tukkipuun laadun parantaminen - metsän biodiversiteetin ja virkistyskäyttömahdollisuuksien parantaminen Aiheesta laaditaan simulointiharjoituksen ja mahdollisten lisäsimulointien perusteella Power point -esitys. Liittäkää esitykseen havainnollistavia kuvaajia simuloinneista. Esityksen sisältö: Lyhyt johdanto aiheeseen Millainen oli paras simulointi tavoitteenne kannalta? Entä huonoin? Miten erilaiset metsänkäsittelyt (alkutiheys, harvennukset) vaikuttivat tavoitteenne saavut- Vertailkaa tuloksianne kirjallisuuteen (ainakin 2 lähdettä) tamiseen? Mitkä ovat tärkeimmät biologiset perusteet päätelmienne taustalla? Millaista metsänkäsittelystrategiaa suosittelette tavoitteenne saavuttamiseksi? Mitä vaikuvaikutusta tällä voi olla tavoitteenne tuksia sillä on muihin tavoitteisiin? Tänä vuonna julkaistaan uudistetut Tapion metsänhoito-ohjeet, joissa aiotaan alentaa minimihakkuuikää ja -läpimittaa. Mitä kannalta? Keskustelu esityksen jälkeen: Mitä eroja simuloitujen tulosten ja todellisuuden välillä mahdollisesti on? Mitä muita tekijöitä todellisuudessa pitäisi ottaa huomioon pyrittäessä tähän tavoittee- seen? Muutamia lähdevinkkejä: Hakkuutulot: Mielikäinen, K. ja Riikilä, M. (toim.) Kannattava puuntuotanto. Energiapuu: Puun laatu: Kärkkäinen, M Puutieteen perusteet Biodiversiteetti ja virkistyskäyttö:

20 Liite 2 Harjoitukset PuMe-simulaattorilla Esimerkki harjoitustehtävistä ammattiopetuksessa: Olli Sairanen, Savonlinnan ammatti- ja aikuis- opisto, Varpala Opiskele metsänkasvatusta, -tuottoa ja metsäluontoa seuraavien tehtävien avulla. Vastaa seuraaviin kysymyksiin tutki- malla PuMen tietopaketteja. 1. Mitä tarkoitetaan metsätyypillä? 2. Minkä metsätyypin metsikkö on kyseessä, jos siellä kasvaa esim. metsäkortetta, metsämansikkaa ja vadelmaa? 3. Mitä luontaisen uudistamisen menetelmiä männyllä käytetään? 4. Kummalle seuraavista metsätyypeistä, kuivalle kankaalle vai tuoreelle kankaalle, luontainen uudistaminen sopii paremmin? 5. Valitse harvennustavaksi ei harvennuksia. Täältä pääset opiskelemaan luonnontilaisen metsikön kehitystä. Tutustu aiheeseen katsomalla lyhyet videomateriaalit ja lukemalla tekstit. (Mikäli ohjelmassa on oletuksena jo kohta ei harvennuksia, klikkaa ensin esim. Tapion ohjeella -kohtaa, jonka jälkeen palaa kohtaan ei harvennuksia.) 6. Kuvaile lyhyesti luontaisen metsikön kehityskaarta. Aloita nyt varsinainen metsikön kasvatus ja simuloi ohjelman avulla metsikön kehitystä. Aluksi ohjelmalle täytyy ker- toa millaista metsää halutaan kasvattaa, mitä metsänhoitotoimenpiteitä tehdään, ja kuinka monta vuotta metsää kasvatetaan (PuMe:n aloitussivu, kohdat 1-5): Valitse puulajiksi mänty Valitse metsätyypiksi puolukkatyyppi (kuivahko kangas) Taimikon perustamistavaksi luontainen Taimien lukumäärä kasvatuksen alussa 6000 kpl/ ha Metsänhoitotoimenpiteet kohtaan taimikonhoito tehty, jäävä puusto 2200 kpl/ha Harvennukset kohtaan valitaan Ei harvennuksia Muita kasvuun vaikuttavia tekijöitä ei valita Metsikön ikä kasvatuksen lopussa 120 Päätehakkuu tehdään kasvatuksen lopussa Säästöpuita ei jätetä Lopuksi valitse Kasvata metsä. 7. Metsän kasvatuksen jälkeen saat kasvatuksen tulokset kohdasta perinteiset metsikkötunnukset. Kuinka pitkiksi metsäsi puut kasvoivat (puiden pituus 120 vuoden iässä)? 8. Mitä tarkoitetaan runkoluvulla? 9. Mitä runkoluvulle tapahtui kasvatuksen (120 v.) aikana ja mikä aiheutti siinä muutoksia? 10. Kuinka paljon metsäsi kasvoi puuta kaikkiaan (m 3 / ha)? 11. Kuinka paljon metsääsi kertyi luonnonpoistumaa (m 3 / ha)? 12. Metsänkasvattajaa kiinnostaa rahallinen tuotto. Mikä on hakatun puuston kokonaismäärä ja arvo?

21 Liite Mitä tarkoitetaan biomassalla? 14. Kuinka paljon (kg/ha) metsässäsi on biomassaa 120 vuoden iässä? 15. Järjestä seuraavat puun osat suuruusjärjestykseen pienimmästä suurimpaan biomassan mukaan. a. Neulaset b. Oksat c. Runko d. Juuret Nyt olet kasvattanut yhden puusukupolven ja tarkastellut puiden kasvua tuloksien perusteella. Aloitetaan seuraavaksi uusi kasvatus. Valitse ruudun yläreunassa METSÄN KASVATUS UUSI KASVATUS. Käytä muuten samoja tietoja kuin ensimmäisessä kasvatuksessa, mutta tee uuden kasvatuksen alkutietoihin kolme muutosta: valitse puulajiksi kuusi, metsätyypiksi tuore kangas ja kohtaan harvennukset Tapion ohjeella. Opiskele tässä vaiheessa metsänkasvatuksen työvaiheita videoaineiston avulla. Videot löydät uuden kasvatuksen valit- tuasi kohdasta harvennukset Tapion ohjeella. Lopuksi kasvata metsä. 16. Mikä on puiden läpimitta kasvatuksen lopussa? 17. Mikä on metsikön puuston tilavuus (m 3 / ha) kasvatuksen lopussa? 18. Mitä tarkoitetaan hiilitaseella? 19. Kuinka paljon tällä kertaa on luonnonpoistumaa? 20. Miksi luonnonpoistumaa on nyt näin vähän? 21. Kun tarkastelet metsikön tilavuuden kehittymistä, huomaat kuinka metsikkösi puusto on aina välillä vähentynyt. Mistä tämä johtuu? 22. Mitä tarkoitetaan hiilen tuotoksella? 23. Mitä tarkoitetaan mantopuulla ja sydänpuulla? 24. Kuinka paljon 100-vuotias kuusimetsä kuluttaa vettä vuodessa?

Laatua kuvaavien kasvumallien kehittäminen. Annikki Mäkelä, Anu Kantola, Harri Mäkinen HY Metsäekologian laitos, Metla

Laatua kuvaavien kasvumallien kehittäminen. Annikki Mäkelä, Anu Kantola, Harri Mäkinen HY Metsäekologian laitos, Metla Laatua kuvaavien kasvumallien kehittäminen Annikki Mäkelä, Anu Kantola, Harri Mäkinen HY Metsäekologian laitos, Metla Taustaa» Kasvumallit antavat puustoennusteen kiertoaikana, kun tunnetaan» kasvupaikkatiedot»

Lisätiedot

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen Anu Kantola Työ on aloitettu omana hankkeenaan 1.1.2001 Suomen Luonnonvarain Tutkimussäätiön rahoittamana, siirtyi Puro -hankkeen rahoittamaksi 1.1.2004

Lisätiedot

PURO Osahanke 3 Annikki Mäkelä, HY Anu Kantola Harri Mäkinen Edistyminen -mallin adaptointi kuuselle mittaukset kuusen yleisestä rakenteesta, kilpailun vaikutus siihen Anu Kantola kuusen oksamittaukset

Lisätiedot

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron

Lisätiedot

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun

Lisätiedot

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen Anu Kantola Työ on aloitettu omana hankkeenaan 1.1.21 Suomen Luonnonvarain Tutkimussäätiön rahoittamana, siirtyi Puro -hankkeen rahoittamaksi 1.1.24 Biomassa-aineiston

Lisätiedot

PURO Osahanke 3. Elintoimintoihin perustuvat mallit: Tavoitteet. PipeQual-mallin kehittäminen. PipeQual-mallin soveltaminen

PURO Osahanke 3. Elintoimintoihin perustuvat mallit: Tavoitteet. PipeQual-mallin kehittäminen. PipeQual-mallin soveltaminen PURO Osahanke 3 Annikki Mäkelä, HY Anu Kantola Harri Mäkinen Elintoimintoihin perustuvat mallit: Tavoitteet PipeQual-mallin kehittäminen mänty: puuaineen ominaisuudet mallit männyn kasvumalliin mallin

Lisätiedot

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Saija Huuskonen Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Metsikön kasvatusketju: Puuston kehitystä

Lisätiedot

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen 1/13 Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen Anu Kantola Työ on aloitettu omana hankkeenaan 1.1.21 Suomen Luonnonvarain Tutkimussäätiön rahoittamana, siirtyi Puro-hankkeen rahoittamaksi 1.1.24

Lisätiedot

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön Taimikonhoidon vaikutukset metsikön jatkokehitykseen ja tuotokseen Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Sisältö 1. Taimikonhoidon

Lisätiedot

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012 Koivun laatukasvatusketjut Pentti Niemistö 21.8.2012 Raudus vai Hies Raudus- ja hieskoivun laatuerot Rauduskoivut kasvavat järeämmiksi ja suoremmiksi syynä puulaji sinänsä, mutta myös kasvupaikka, joka

Lisätiedot

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA METSIKKÖKUVIO - METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA TOIMENPITEET 1 2 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Lisätiedot

Taimikon kehityksen ja käsittelyiden simulointi

Taimikon kehityksen ja käsittelyiden simulointi Taimikon kehityksen ja käsittelyiden simulointi Projektiryhmä Tapio Räsänen, Simo Kaila, Mika Lehtonen ja Markus Strandström Rahoittajat A. Ahlström Osakeyhtiö, Koskitukki Oy, Kuhmo Oy, Metsähallitus,

Lisätiedot

Kasvu- ja tuotostutkimus. Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys. Luontaisten kasvutekijöiden vaikutukset. Männikköä karulla rämeellä

Kasvu- ja tuotostutkimus. Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys. Luontaisten kasvutekijöiden vaikutukset. Männikköä karulla rämeellä Kasvu- ja tuotostutkimus tutkittua tietoa puiden kasvusta ja metsien kehityksestä Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Jari Hynynen Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys Miten kasvuympäristö ja

Lisätiedot

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen.

Lisätiedot

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80101 Joensuu Tila: Suotalo 30:14 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen

Lisätiedot

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016 SISÄLTÖ MAA JA PUUSTO NETTONYKYARVO NETTOTULOT JA HAKKUUKERTYMÄT ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016 KUNTA TILA REK.NRO 1234567892 LAATIJA: Antti Ahokas, Metsäasiantuntija 2 KASVUPAIKKOJEN PINTAALA JA PUUSTO

Lisätiedot

Mänty sahapuuna tapaustutkimuksia

Mänty sahapuuna tapaustutkimuksia Mänty sahapuuna tapaustutkimuksia Harri Mäkinen Lauri Valsta, Sami Pastila, Kirsi Makkonen, Henna Lyhykäinen, Annikki Mäkelä, Arto Usenius Sisältö 1. Harvennusten kannattavuus» sahan kannalta» metsänomistajan

Lisätiedot

Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä

Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä Metsävara-asiantuntija Mikko Lumperoinen Tapio Silva Oy Tammikuu 218 Jyväskylän kaupungin metsävarat tässä hakkuulaskelmassa Nykytilanne 27.11.217 Pinta-ala:

Lisätiedot

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Tutkimuksen tavoitteet 1. Selvittää 198-luvulla onnistuneesti perustettujen havupuuvaltaisten taimikoiden metsänhoidollinen

Lisätiedot

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013 Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet

Lisätiedot

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen. 2 23.5.2014 3 Korjuujäljen

Lisätiedot

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde

Lisätiedot

Tuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista. Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla

Tuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista. Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla Tuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla TutkijaMOTTI - metsikkötason analyysityökalu Käyttäjän antamat tiedot Puusto- ja kasvupaikkatieto Metsänkäsittelyn

Lisätiedot

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Jari Hynynen & Saija Huuskonen Luonnonvarakeskus Natural Resources Institute Finland Johdanto Talousnäkökulma metsänkasvatukseen ottaen huomioon se, että Metsien

Lisätiedot

Webmail on monipuolinen työkalu jolla voi tehdä paljon muutakin kuin lukea sähköpostia. Tässä ohjeessa on lyhyesti esitelty joitakin sen ominaisuuksia. Peruspostilaatikossa ei ole kaikkia ominaisuuksia,

Lisätiedot

Kangasmaiden lannoitus

Kangasmaiden lannoitus Kangasmaiden lannoitus Metsäntutkimuspäivä Muhoksella 26.3. 29 Mikko Kukkola Metla / Vantaa Metla / Erkki Oksanen / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Lisätiedot

Metsän kasvu eri hoitovaihtoehdoissa Annikki Mäkelä Ympäristötiedon foorum 8.5.2014

Metsän kasvu eri hoitovaihtoehdoissa Annikki Mäkelä Ympäristötiedon foorum 8.5.2014 Metsän kasvu eri hoitovaihtoehdoissa Annikki Mäkelä Ympäristötiedon foorum 8.5.2014 Taustaa Muuttuneet metsänhoitosuositukset Tutkimuksia eri-ikäismetsien kasvusta ja hoidosta Lähde ym. ERIKA-kokeet, Metla,

Lisätiedot

Harvennusten vaikutus puuston kasvupotentiaaliin hiilitaseen perusteella

Harvennusten vaikutus puuston kasvupotentiaaliin hiilitaseen perusteella Harvennusten vaikutus puuston kasvupotentiaaliin hiilitaseen perusteella Annikki Mäkelä Ylä- ja alaharvennus ja poimintahakkuut - Määritelmiä Alaharvennus Poistetaan pienimpiä ja vioittuneita puita Kasvutilaa

Lisätiedot

Suometsien kasvatuksen kannattavuus

Suometsien kasvatuksen kannattavuus Suometsien kasvatuksen kannattavuus Esitelmän sisältö: Lyhyt aikajänne Sijoitetun pääoman tuotto kunnostusojituksessa Pitkä aikajänne Yhden kiertoajan nettotulojen nykyarvo Optimointi Uudistaminen turvemailla

Lisätiedot

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen Anu Kantola Työ on aloitettu omana hankkeenaan 1.1.21 Suomen Luonnonvarain Tutkimussäätiön rahoittamana, siirtyi Puro-hankkeen rahoittamaksi 1.1.24 Biomassa-aineiston

Lisätiedot

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa Taimikonhoito Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa Metsäteollisuus 20 mrd. Metsätalous 3 mrd. Metsänhoito 0,3 mrd. Lähde: Suomen virallinen tilasto (2013), Metsätilastollinen vuosikirja

Lisätiedot

Taimikonhoidon vaikutus. Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun

Taimikonhoidon vaikutus. Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun Taimikonhoidon teemapäivä 26.8.2010 MMT Metsäntutkimuslaitos, Suonenjoki Varhaishoito Pintakasvillisuuden torjunta - kilpailun vaikutukset Taimikonhoidon

Lisätiedot

Ilmastoon reagoivat metsän kasvun mallit: Esimerkkejä Suomesta ja Euroopasta

Ilmastoon reagoivat metsän kasvun mallit: Esimerkkejä Suomesta ja Euroopasta Ilmastoon reagoivat metsän kasvun mallit: Esimerkkejä Suomesta ja Euroopasta MMT Sanna Härkönen Metsäasiantuntija sanna.harkonen@bitcomp.fi Sisältö SISÄLTÖ Metsän kasvun ennustaminen: tulevaisuuden haasteita

Lisätiedot

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen

Lisätiedot

Männikön harvennustapa ja aika puntarissa

Männikön harvennustapa ja aika puntarissa Pentti Niemistö, Metla PA 5.9.2013 Männikön harvennustapa ja aika puntarissa 50 v viljelymännikkö: < Alaharvennus Laatuharvennus > Harvennustapakoe (Kajaani-Iisalmi) Ks. Pentti Niemistö, Metsätieteen

Lisätiedot

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Soili Kojola, Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Työryhmä: Soili Kojola Risto Ojansuu

Lisätiedot

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Tehokkuutta taimikonhoitoon Tehokkuutta on TAIMIKONHOITOKOULUTUS Timo Saksa, METLA Metsänuudistamisen laatu Etelä-Suomi Pienten taimikoiden tila kohentunut - muutokset muokkausmenetelmissä - muokkauksen laatu - viljelymateriaalin

Lisätiedot

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Johdanto Metsänomistajan tavoitteet ja metsien luontaiset edellytykset

Lisätiedot

Uutiskirjesovelluksen käyttöohje

Uutiskirjesovelluksen käyttöohje Uutiskirjesovelluksen käyttöohje Käyttäjätuki: Suomen Golfpiste Oy Esterinportti 1 00240 HELSINKI Puhelin: (09) 1566 8800 Fax: (09) 1566 8801 E-mail: gp@golfpiste.com 2 Sisällys Johdanto... 1 Päänavigointi...

Lisätiedot

Office 2013 - ohjelmiston asennusohje

Office 2013 - ohjelmiston asennusohje Office 2013 - ohjelmiston asennusohje Tämän ohjeen kuvakaappaukset on otettu asentaessa ohjelmistoa Windows 7 käyttöjärjestelmää käyttävään koneeseen. Näkymät voivat hieman poiketa, jos sinulla on Windows

Lisätiedot

Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla

Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla Tämä suunnitelma koskee seuraavia kartalla näkyviä tiloja. Tarkemmat tiedot esitellään tarkempina kuviokarttoina, joiden sivujako näkyy tällä yleiskartalla.

Lisätiedot

Henkilö- ja koulutusrekisterin asennusohje

Henkilö- ja koulutusrekisterin asennusohje Henkilö- ja koulutusrekisterin asennusohje Ohjelmaversio 1.0 Dokumenttiversio 1.0 2 Ohjelman lataaminen Voit ladata henkilöstö- ja koulutusrekisteriohjelman asennuspaketin EduSetup.exe sivustolta valitsemalla

Lisätiedot

ERI METSÄNKÄSITTELY- MENETELMIEN HIILITASE. Timo Pukkala

ERI METSÄNKÄSITTELY- MENETELMIEN HIILITASE. Timo Pukkala ERI METSÄNKÄSITTELY- MENETELMIEN HIILITASE Timo Pukkala Sisältö Eri metsänkäsittelymenetelmät Huomioita hiilitaseesta Hiilitaseen laskenta Tuloksia hiilitaseesta Päätelmiä Tasaikäismetsätalous Uudistusalan

Lisätiedot

Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla

Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla Manne Viljamaa TAMK http://puuhuoltooppimispolku.projects.tamk.fi/path.p hp?show=31 1. Harvennushakkuun terminologiasta Käsitteet tuulee olla

Lisätiedot

Energiapuun kasvatus

Energiapuun kasvatus Energiapuun kasvatus Energiapuun kasvatus Suositusten laadinnan yhteydessä selvitettiin Metlan kanssa eri vaihtoehtoja. Männyn energia- + ainespuu > suositukseen Ei tässä vaiheessa mukaan: Kuusen energia-

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄN OHJELMA

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄN OHJELMA LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄN OHJELMA 09.00 Kahvitarjoilu 09.20 Avaus Pentti Vatanen Kiihtelysvaaran EOSK 9.30 Uudet metsänhoitosuositukset ja energiapuu Urpo Hassinen Metsäkeskus 10.00 Laki metsätuhojen torjunnasta

Lisätiedot

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80100 Joensuu Tila: Ahola 1:6 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen kokonaispuusto...

Lisätiedot

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 17.11.

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 17.11. Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 17.11.2011 Mikkeli Karri Uotila Taimikonhoidon kustannukset Taimikonhoidon

Lisätiedot

MOBIDEC 1.1. Pikaohje 30.3.2011

MOBIDEC 1.1. Pikaohje 30.3.2011 MOBIDEC 1.1 Pikaohje 30.3.2011 SISÄLTÖ 1 ALOITUS... 1 1.1 Laitteet... 1 1.2 Datasiirtomaksut... 1 1.3 Soveltuvuus... 1 1.4 Aloitussivu... 1 2 REKISTERÖITYMINEN... 2 2.1 Yleistä... 2 2.2 Virhetilanteet...

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Hakkuusuunnitteiden laskenta hoitoluokittain Jyväskylän kaupungille

Hakkuusuunnitteiden laskenta hoitoluokittain Jyväskylän kaupungille Hakkuusuunnitteiden laskenta hoitoluokittain Jyväskylän kaupungille Mikko Niemi & Mikko Lumperoinen Tapio Silva Oy Maaliskuu huhtikuu 2018 Hakkuusuunnitelaskennan periaate Laskenta perustui Jyväskylän

Lisätiedot

Kannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä

Kannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä /ha /ha Kannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä Kuinka tiheässä kasvatan? Jotta metsikköä kannattaa kasvattaa edelleen sellaisenaan, sen on tuotettava vähintään yhtä paljon kuin sama pääoma tuottaisi

Lisätiedot

Tuplaturvan tilaus ja asennusohje

Tuplaturvan tilaus ja asennusohje Tuplaturvan tilaus ja asennusohje 1. Kirjaudu lähiverkkokauppaan omilla tunnuksillasi tai luo itsellesi käyttäjätunnus rekisteröitymällä Lähiverkkokaupan käyttäjäksi. a. Käyttäjätunnus on aina sähköpostiosoitteesi.

Lisätiedot

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015 Sastamalan kaupungin metsäomaisuus Katariina Pylsy 30.9.2015 Metsäomaisuuden laajuus 2013 Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Ritajärvi Yhteensä Metsämaa 823 568 289 108 203 192 Kitumaa 81 54

Lisätiedot

PURO - Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa

PURO - Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa PURO - Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa 1 Ympäristötekijöiden vaikutus puun ja puukuitujen ominaisuuksiin Pekka Saranpää Harri Mäkinen Tuula

Lisätiedot

Skype for Business pikaohje

Skype for Business pikaohje Skype for Business pikaohje Sisällys KOKOUSKUTSU... 2 ENNEN ENSIMMÄISEN KOKOUKSEN ALKUA... 4 LIITTYMINEN KOKOUKSEEN SKYPE FOR BUSINEKSELLA... 5 LIITTYMINEN KOKOUKSEEN SELAIMEN KAUTTA... 6 LIITTYMINEN KOKOUKSEEN

Lisätiedot

METSÄSUUNNITTELU JA JATKUVA KASVATUS. Timo Pukkala

METSÄSUUNNITTELU JA JATKUVA KASVATUS. Timo Pukkala METSÄSUUNNITTELU JA JATKUVA KASVATUS Timo Pukkala Sisältö Määritelmiä Historiaa Jatkuvan kasvatuksen tutkimus Mallitus ja optimointi Optimointituloksia Suunnittelu Metsikkötasolla Aluetasolla Tasaikäismetsätalous

Lisätiedot

Ympäristötekijöiden vaikutus puun ja puukuitujen ominaisuuksiin

Ympäristötekijöiden vaikutus puun ja puukuitujen ominaisuuksiin Ympäristötekijöiden vaikutus puun ja puukuitujen ominaisuuksiin Tuula Jaakkola Harri Mäkinen Pekka Saranpää Nuorpuu- eli ydinpuu Kuusen nuorpuu < 10 lustoa Sydänpuu Pintapuu PUUN OMINAISUUKSIEN VAIHTELU

Lisätiedot

Lue ohjeet huolellisesti ennen laitteen käyttöä.

Lue ohjeet huolellisesti ennen laitteen käyttöä. 1 Valokuvien, diojen ja filminegatiivien skannaus ION PICS 2 PC Lue ohjeet huolellisesti ennen laitteen käyttöä. ION PICS 2 PC skannerilla voit skannata valokuvia, dioja ja filminegatiiveja tietokoneelle

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Diakonia-ammattikorkeakoulu SoleOps Opiskelijan opas. SoleOps

Diakonia-ammattikorkeakoulu SoleOps Opiskelijan opas. SoleOps www.diak.fi 1 Sisällys 1.. 3 2. Opetussuunnitelma 4 3. Koulutusohjelman kuvaus. 8 4. Toteutussuunnitelma.. 9 5. Vapaasti valittavat opinnot 12 6. Oppimateriaalit... 16 www.diak.fi 2 1 toimii julkisessa

Lisätiedot

Ksenos Prime Käyttäjän opas

Ksenos Prime Käyttäjän opas Ksenos Prime Käyttäjän opas Versio 11.301 Turun Turvatekniikka Oy 2011 Selaa tallenteita. Tallenteiden selaaminen tapahtuu samassa tilassa kuin livekuvan katselu. Voit raahata hiirellä aikajanaa tai käyttää

Lisätiedot

VATT Talouden rakenteet. Ohje: Pdf-dian liittäminen PowerPoint -esitykseen. Sisällys:

VATT Talouden rakenteet. Ohje: Pdf-dian liittäminen PowerPoint -esitykseen. Sisällys: VATT Talouden rakenteet Ohje: Pdf-dian liittäminen PowerPoint -esitykseen Tämä ohje koskee Acrobat Reader -ohjelman versiota 9 sekä Firefox ja Internet Explorer -selaimia. Huomaa, että aikaisemmissa versioissa

Lisätiedot

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Taustaa Puulla ja biomassalla korvataan uusiutumattomia raaka-aineita Kilpailu maankäyttötavoista kovenee voidaanko

Lisätiedot

Pikaohjeita OneNote OPS:in käyttäjille

Pikaohjeita OneNote OPS:in käyttäjille OneNote OPS OHJE Pikaohjeita OneNote OPS:in käyttäjille Vinkki: Jos et löydä hakemaasi, voit painaa F1-painiketta, joka avaa OneNote-ohjeen, josta voit hakea hakusanoilla vastausta kysymyksiisi liittyen

Lisätiedot

Ohjeita kirjan tekemiseen

Ohjeita kirjan tekemiseen Suomen Sukututkimustoimisto on yhdessä Omakirjan kanssa tehnyt internetiin uuden Perhekirja-sivuston. Se löytyy osoitteesta: www.omakirja.fi -> Kirjat -> Perhekirja tai http://www.omakirja.fi/perhekirja?product=6

Lisätiedot

,QWHUQHWVHODLPHQNl\WWlPLQHQ±,QWHUQHW([SORUHU

,QWHUQHWVHODLPHQNl\WWlPLQHQ±,QWHUQHW([SORUHU ,QWHUQHWVHODLPHQNl\WWlPLQHQ±,QWHUQHW([SORUHU Tässä pääsette tutustumaan Internet Explorerin (IE) käyttöön. Muitakin selainversioita löytyy, kuten esimerkiksi Netscape, Opera ja Mozilla. Näiden muiden selainten

Lisätiedot

UpdateIT 2010: Uutisten päivitys

UpdateIT 2010: Uutisten päivitys UpdateIT 2010: Uutisten päivitys Käyttäjätuki: Suomen Golfpiste Oy Esterinportti 1 00240 HELSINKI Puhelin: (09) 1566 8800 Fax: (09) 1566 8801 E-mail: gp@golfpiste.com 2 Sisällys Uutisen lisääminen... 1

Lisätiedot

Suunnitelma taimikon kasvu- ja rakennemallien kehittämiseksi

Suunnitelma taimikon kasvu- ja rakennemallien kehittämiseksi Suunnitelma taimikon kasvu- ja rakennemallien kehittämiseksi Annikki Mäkelä 10.10.2005 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Taimikkosimulaattorin perusajatus Toimenpideohjelma Hoitotoimet Uudistamistapa

Lisätiedot

NUUO ETÄOHJELMA PIKAOPAS. Maahantuoja Dasys Oy Kaivolahdenkatu 6 00810 HELSINKI helpdesk@dasys.fi www.dasys.fi

NUUO ETÄOHJELMA PIKAOPAS. Maahantuoja Dasys Oy Kaivolahdenkatu 6 00810 HELSINKI helpdesk@dasys.fi www.dasys.fi Maahantuoja Dasys Oy Kaivolahdenkatu 6 00810 HELSINKI helpdesk@dasys.fi www.dasys.fi NUUO ETÄOHJELMA PIKAOPAS 1.0 Tallenteiden haku ja kamerakuvien katselu DASYS-NUUO Tallentimien mukana tulee cd-levy

Lisätiedot

EeNet materiaalit ohje

EeNet materiaalit ohje EeNet materiaalit ohje EeNetin materiaaleissa voidaan ladata ja jakaa materiaaleja sekä katsoa ja keskustella materiaaleista. Materiaalit voivat olla teksti-, kuva tai videotiedostoja. Videoihin voidaan

Lisätiedot

Uuden työtilan luonti

Uuden työtilan luonti Uuden työtilan luonti 1. Valitaan Uusi työtila vasemmanpuoleisesta valikosta 2. Valitaan Tyhjä työtila aukeavasta valikosta. Tämä toiminto luo uuden tyhjän työtilan. 3. Kun uusi työtila on luotu, aukeaa

Lisätiedot

Fixcom Webmail ohje. Allekirjoitus. Voit lisätä yhden tai useamman allekirjoituksen.

Fixcom Webmail ohje. Allekirjoitus. Voit lisätä yhden tai useamman allekirjoituksen. Webmail on monipuolinen työkalu jolla voi tehdä paljon muutakin kuin lukea sähköpostia. Tässä ohjeessa on lyhyesti esitelty joitakin sen ominaisuuksia. Peruspostilaatikossa ei ole kaikkia ominaisuuksia,

Lisätiedot

Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti?

Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti? Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti? Hannu Salminen & Anssi Ahtikoski Esityksen sisältö 1. Perusteet Metsänuudistaminen osana metsikön kasvatusketjua Kannattavuus 2. Laskentaharjoitus Kohteet

Lisätiedot

Metsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Metsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Metsän uudistaminen Mänty Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat

Lisätiedot

PURO - Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa

PURO - Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa PURO - Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa Ympäristötekijöiden vaikutus puun ja puukuitujen ominaisuuksiin Pekka Saranpää Harri Mäkinen Tuula Jaakkola

Lisätiedot

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen Risto Ranta, Hannu Niemelä 9.10.2013 08.10.13 1 Taustaa MTK:n/SLC:n ja Energiateollisuus ry:n yhteinen suositus Viime vuosien myrskyt Sähkömarkkinalain

Lisätiedot

Microsoft Lync 2013. Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy

Microsoft Lync 2013. Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy Microsoft Lync 2013 Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy Ohjeen nimi Microsoft Lync 2013 Vastuuhenkilö Mari Jokiniemi ja Sirpa Kemppainen

Lisätiedot

TALLENNETAAN MUISTITIKULLE JA MUISTIKORTILLE

TALLENNETAAN MUISTITIKULLE JA MUISTIKORTILLE TALLENNETAAN MUISTITIKULLE JA MUISTIKORTILLE HERVANNAN KIRJASTON TIETOTORI Insinöörinkatu 38 33720 Tampere 040 800 7805 tietotori.hervanta@tampere.fi TALLENNETAAN MUISTIKULLE JA MUISTIKORTILLE 1 Muistitikun

Lisätiedot

Männyn laaturajojen integrointi runkokäyrän ennustamisessa. Laura Koskela Tampereen yliopisto 9.6.2003

Männyn laaturajojen integrointi runkokäyrän ennustamisessa. Laura Koskela Tampereen yliopisto 9.6.2003 Männyn laaturajojen integrointi runkokäyrän ennustamisessa Laura Koskela Tampereen yliopisto 9.6.2003 Johdantoa Pohjoismaisen käytännön mukaan rungot katkaistaan tukeiksi jo metsässä. Katkonnan ohjauksessa

Lisätiedot

Taimikonhoito. Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

Taimikonhoito. Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin Taimikonhoito Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Taimikonhoito Tavoitteena luoda sopivalla tiheydellä ja puulajisuhteella

Lisätiedot

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä Metsäsanasto 2 (12) Johdanto Maisematyölupahakemuksia tehdessään eri tahojen suositellaan kutsuvan eri hakkuutapoja tässä sanastossa esitetyillä nimillä. Tekstin tarkoituksena on selventää ja yhtenäistää

Lisätiedot

Multimaker7 ohjelmalla tuotettujen ohjelmien julkaisusta

Multimaker7 ohjelmalla tuotettujen ohjelmien julkaisusta 1 Multimaker7 ohjelmalla tuotettujen ohjelmien julkaisusta Multimakerohjelmalla tuotettuja ohjelmia voidaan julkaista joko CD-tuotantona tai webbisovelluksena. CD-tuotantoon käännettyjen ohjelmien katselu

Lisätiedot

ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE

ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE YKSIKKÖHINTA SOPIMUKSEN TOTEUTUNEET MÄÄRÄT-SOVELLUS CMPRO5 VERSIO 2.8 PÄIVITETTY HEINÄKUU 2010 COPYRIGHT 2010 ARTEMIS FINLAND OY. ALL RIGHTS RESERVED. KÄYTTÖOHJE SIVU 2 (12) SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

2013 -merkistä tunnistat uudet ominaisuudet

2013 -merkistä tunnistat uudet ominaisuudet Tähän käsikirjaan on koottu Ecomiin liittyviä yleisiä aiheita ja toimintatapoja, joiden opiskelemisesta on hyötyä kaikille Ecomin käyttäjille. 2013 2013 -merkistä tunnistat uudet ominaisuudet Ohjeita käsikirjan

Lisätiedot

ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE

ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE METSÄ metsänomistajat PROMOOTTORI metsäsuunnittelu ja -neuvonta MARKKINAT polttopuu- ja lämpöyrittäjät metsäpalveluyrittäjät energiayhtiöt metsänhoitoyhdistykset

Lisätiedot

Männikön harvennustapa ja -voimakkuus puntarissa motteja ja euroja

Männikön harvennustapa ja -voimakkuus puntarissa motteja ja euroja Pentti Niemistö, Metla PA 13.06.2013 Männikön harvennustapa ja -voimakkuus puntarissa motteja ja euroja 50 v viljelymännikkö: < Alaharvennus Laatuharvennus > Harvennustapakoe (Kajaani-Iisalmi) Ks. Pentti

Lisätiedot

Liiketaloudellisen kannattavuuden parantamisen mahdollisuudet metsien käsittelyssä. Memo-työryhmä 23.9.2010 Lauri Valsta

Liiketaloudellisen kannattavuuden parantamisen mahdollisuudet metsien käsittelyssä. Memo-työryhmä 23.9.2010 Lauri Valsta Liiketaloudellisen kannattavuuden parantamisen mahdollisuudet metsien käsittelyssä Memo-työryhmä 23.9.2010 Lauri Valsta 4.11.2010 1 Metsänomistaja ja liiketaloudellinen kannattavuus Metsänomistajan välineet

Lisätiedot

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen Metsänuudistaminen Kari Vääränen 1 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen 2 1 Metsän kehittyminen luonnontilassa 3 Vanhan metsäpalon merkkejä 4 2 Metsään Peruskurssilta opit kannattavaan 5 Luonnontilaisessa

Lisätiedot

40VUOTISJUHLARETKEILY

40VUOTISJUHLARETKEILY METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN 40VUOTISJUHLARETKEILY PUNKAHARJUN HEINÄKUUN KOKEILUALUEESSA 1 PÄIVÄNÄ 1958 RETKEILY OHJELMA klo 8.30 10.00 Kahviaamiainen T ervehdyssanat 10.00 12.00 Retkeilyä 12.00 13.15 Kenttälounas

Lisätiedot

MELA2012. Olli Salminen Metla MELA ryhmä.

MELA2012. Olli Salminen Metla MELA ryhmä. MELA2012 Olli Salminen Metla MELA ryhmä http://www.metla.fi www.metla.fi/metinfo/mela MELA2012 julkistus 27.11.2012 MELA versiohistoria MELA2012 ohjelmiston uudet ominaisuudet http://mela2.metla.fi/mela/julkaisut/oppaat.htm

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE Matematiikan koe 1.6.2016 Nimi: Henkilötunnus: VASTAUSOHJEET 1. Koeaika on 2 tuntia (klo 12.00 14.00). Kokeesta saa poistua aikaisintaan klo

Lisätiedot

DIGITAALISEN TARINAN TUOTTAMINEN MICROSOFT PHOTO STORY 3- OHJELMAN AVULLA VAIHEINEEN

DIGITAALISEN TARINAN TUOTTAMINEN MICROSOFT PHOTO STORY 3- OHJELMAN AVULLA VAIHEINEEN OMAN ALAN ESITELMÄ DIGITAALISENA TARINANA Laaditaan digitarina jostakin oman alan aiheesta (ks. lista aiheista). Edetään seuraavasti: 1. Valitse listalta aihe. Voit myös ehdottaa omaa aihetta. 2. Mieti,

Lisätiedot

Office_365_loppukäyttäjän ohje. 15.5.2015 Esa Väistö

Office_365_loppukäyttäjän ohje. 15.5.2015 Esa Väistö Office_365_loppukäyttäjän ohje 15.5.2015 Esa Väistö 2 Sisällysluettelo Kuvaus... 3 Kirjautuminen Office_365:een... 3 Valikko... 4 Oppilaan näkymä alla.... 4 Opettajan näkymä alla... 4 Outlook (Oppilailla)...

Lisätiedot

Miten metsittäisin turvepellon koivulle?

Miten metsittäisin turvepellon koivulle? Miten metsittäisin turvepellon koivulle? MMT, Dos. Jyrki Hytönen, Luke Kokkola Ilmajoki 21.11.2017 Koivu hieskoivu (rauduskoivu) Hieskoivu - suokko Sietää hyvin kosteaa kasvualustaa (suot, märät maat)

Lisätiedot

Jahtipaikat.fi Käyttöohje

Jahtipaikat.fi Käyttöohje Jahtipaikat.fi Käyttöohje versio 2.0 Sisällysluettelo 1. Kirjautuminen...3 2. Näyttöruudun osat...3 3. Kartta-alusta...4 4. Kartan sisällön määrittely...4 5. Työkalut...5 5.1 Keskitä kartta koko Suomeen...5

Lisätiedot