Kunnanvaltuusto nro 4/ SISÄLLYSLUETTELO

Transkriptio

1 nro 4/2014 SISÄLLYSLUETTELO KV 31 Kokouksen järjestäytyminen KV 32 Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2013 KV 33 Vuoden 2013 tilinpäätös KV 34 Osavuosikatsaus 1/2014 KV 35 Investointimäärärahat muutostöitä varten, Villa Aleksis KV 36 Pohjois-n osayleiskaavan muutoshakemus / Aurinkorinne 1:117 KV 37 KV 38 KV 39 KV 40 KV 41 KV 42 KV 43 KV 44 Aiesopimuksen hyväksyminen Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmän kehittämisestä vuosina Selvitys työmatkalippujen subventoinnin merkityksestä n kunnalle Lausunto metropolihallintolakia valmistelevan työryhmän väliraportista It-suunnittelijan vakanssin perustaminen hallinto-osastolle alkaen Vastaus valtuustoaloitteeseen kunnan kiinteistöjen käyttö- ja korjaussuunnitelmasta Valtuustoaloite koskien liikuntapalvelujen yhteistyöneuvotteluista Rantasipi n kylpylän kanssa Valtuustoaloite koskien neuvontapalvelun avaamista kunnan kirjastoon Valtuustoaloite polkupyöräpoliittisen ohjelman luomiseksi on

2 Sivu 2 Nro 4/2014 Kokouspaikka- ja aika Aleksis Kiven koulu klo Läsnä olevat jäsenet Muut läsnä olevat Asiat Allekirjoitukset Arja Alho puheenjohtaja Mikko Löfbacka pöytäkirjanpitäjä pöytäkirjantarkastaja pöytäkirjantarkastaja Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä, aika ja paikka Kunnantalo Todistaa, allekirjoitus Virka-asema Mikko Löfbacka hallintojohtaja

3 Sivu 3 KV 31 KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN päättää 1. todeta kokouksen laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi 2. valita kaksi pöytäkirjan tarkastajaa. Vuorossa olevat jäsenet ovat Merja Laaksonen ja Mika Mäenpää. Lautakunta Kunnanhallitus

4 Sivu 4 KH:365 /2014 KV 32 TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013 TARKLTK Liite Kuntalain 71 :n mukaan tarkastuslautakunnan tehtävänä on arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, tarkastuslautakunnan on arvioitava talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä. Lautakunnan jäseniä pyydettiin toimittamaan tekstit mennessä sihteerille. Laaditaan sekä allekirjoitetaan arviointikertomus vuodelta 2013 ja saatetaan se kunnanvaltuustolle tiedoksi. Tarkastuslautakunta esittää, että kunnanvaltuusto pyytää arviointikertomuksessa esitetyistä havainnoista kunnanhallituksen selvitykset niin, että ne voidaan käsitellä kuluvan vuoden syyskuun loppuun mennessä kunnanvaltuuston kokouksessa ja toimittaa tämän jälkeen tarkastuslautakunnalle. Päätettiin esityksen mukaisesti. = = = KV 67 Liite 1 Lautakunta Kunnanhallitus

5 Sivu 5 KH:53 /2014 KV 33 VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS KH Liite 1 Kuntalain 68 mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi sekä tilintarkastuksen jälkeen saatettava se valtuuston käsiteltäväksi kesäkuun loppuun mennessä. Tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot kunnan toiminnan tuloksesta, taloudellisesta asemasta ja rahoituksesta. Tätä varten tarpeelliset lisätiedot on ilmoitettava liitetiedoissa. n kunnan tilikauden tulos vuodelta 2013 on ,35 euroa ylijäämäinen. Tulos on ,35 euroa alkuperäistä talousarviota parempi ja ,35 euroa muutettua talousarviota parempi. Tilinpäätöksen ylijäämä ja edellisen tilikauden kumulatiivinen alijäämä muodostavat yhteensä 0,61 miljoonan alijäämän. n kunnan toimintatuotot olivat yhteensä 9,5 miljoonaa euroa. Kasvua edellisvuoteen nähden oli 18,6 prosenttia. Toimintatuottojen merkittävin ulkoinen erä oli maksutuotot. Toimintakulut olivat vuonna ,4 miljoonaa euroa. Kasvua edelliseen vuoteen oli 3,6 prosenttia. Merkittävimpiä toimintakulueriä n kunnassa olivat palvelujen ostot -17,3 miljoonaa euroa ja henkilöstökulut -14,8 miljoonaa euroa. Toimintakatteeksi muodostui -29,9 miljoonaa euroa ja se parani edellisestä vuodesta 0,1 miljoonaa euroa. n verotulot vuonna 2013 olivat 27,5 miljoonaa euroa ja kasvua edellisvuoteen oli 11,2 prosenttia. Kunnallisveron osuus verotuloista oli 25,3 miljoonaa euroa, yhteisöverotulot olivat 0,46 miljoonaa euroa ja kiinteistöverotulot olivat 1,7 miljoonaa euroa. Valtionosuuksien toteuma oli 5,18 miljoonaa euroa, laskua edelliseen vuoteen oli 1,1 prosenttia. Rahoitustuotot ja -kulut olivat -0,35 miljoonaa euroa. Kasvua edellisvuoteen nähden oli noin 2 prosenttia. Tilikauden vuosikatteeksi muodostui 2,4 miljoonaa euroa. Vuosikate oli 2,8 miljoonaa vuotta 2012 parempi. Vuonna 2013 poistot olivat 1,91 miljoonaa euroa. Poistot kasvoivat 55 prosentilla vuoteen Syynä poistojen kasvamiseen oli vuosien 2012 ja 2013 korkea investointitaso sekä voimaantullut uusi yleisohje kunnan ja kuntayhtymän suunnitelman mukaisista poistoista. Vuonna 2013 nettoinvestoinnit olivat 4,3 miljoonaa euroa. Rahoitusosuuksia investointeihin ei Lautakunta Kunnanhallitus

6 Sivu 6 saatu vuonna Pysyvien vastaavien luovutusvoitot olivat ,38 euroa. Lainakanta kasvoi vuonna 2013 kokonaisuudessaan 1,65 miljoonalla eurolla. Lainaa/asukas oli vuoden 2013 lopussa euroa eli 264 euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Tilintarkastuskertomustaan varten PwC Julkistarkastus Oy tarvitsee kunnanhallituksen vahvistusilmoituskirjeen noudattaakseen hyvää tilintarkastustapaa. Tilinpäätöksen ja vahvistusilmoituksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja. n kunnan tilinpäätös vuodelta 2013 on oheisena erillisenä liitteenä. Liitteet ja oheismateriaali: - liitteenä tilinpäätös vahvistuskirje Kunnanhallitus päättää allekirjoittaa vuoden 2013 tilinpäätöksen ja vahvistusilmoituskirjeen tilintarkastajalle ja jättää tilinpäätöksen tilintarkastajan tarkastettavaksi sekä oikeuttaa kunnanjohtajan tekemään vuoden 2013 tilinpäätökseen teknisiä korjauksia. Kunnanhallitus ehdottaa valtuustolle, että tilikauden tulos ,35 euroa siirretään kokonaisuudessaan ylijäämänä taseen omaan pääomaan edellisiltä tilikausilta kertyneisiin yli-/alijäämiin. Kunnanhallitus päättää lähettää tilinpäätöksen tarkastuslautakunnan käsittelyn jälkeen edelleen valtuuston käsiteltäväksi. Ehdotus hyväksyttiin. = = = TARKLTK Kuntalain 73 :n mukaan tilintarkastajan on viimeistään toukokuun loppuun mennessä tarkastettava hyvän tilintarkastustavan mukaisesti kunkin tilikauden hallinto, kirjanpito ja tilinpäätös. Tilintarkastajien on tarkastettava: - onko kunnan hallintoa hoidettu lain ja valtuuston päätösten mukaisesti; - onko tilinpäätös ja siihen kuuluva konsernitilinpäätös laadittu tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti sekä antavatko ne oikeat ja riittävät tiedot tilikauden toiminnasta, taloudesta, taloudellisesta kehityksestä ja taloudellisista vastuista; - ovatko valtionosuuksien perusteista ja käytöstä annetut tiedot oikeita; sekä Lautakunta Kunnanhallitus

7 Sivu 7 - onko kunnan sisäinen valvonta ja konsernivalvonta järjestetty asianmukaisesti. Kuntalain 75 :n mukaan tilintarkastajien on annettava valtuustolle kultakin tilikaudelta kertomus, jossa esitetään tarkastuksen tulokset. Kertomuksessa on myös esitettävä, onko tilinpäätös hyväksyttävä ja voidaanko toimielimen jäsenelle ja asianomaisen toimielimen tehtäväalueen johtavalle viranhaltijalle (tilivelvollinen) myöntää vastuuvapaus. Kuntalain 71 :n mukaan tarkastuslautakunnan on valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat. JHTT-yhteisö PwC Julkistarkastus Oy on antanut tilintarkastuskertomuksen tilivuodelta Tilintarkastuskertomus vuodelta 2013 merkitään tiedoksi. Tarkastuslautakunta saattaa tilintarkastuskertomuksen kunnanvaltuustolle tiedoksi ja esittää kunnanvaltuustolle, että vuoden 2013 tilinpäätös hyväksytään ja vastuuvapaus myönnetään tilivelvollisille tilikaudelta Päätettiin esityksen mukaisesti. = = = KV 33 Liite 2 Lautakunta Kunnanhallitus

8 Sivu 8 KH:328 /2014 KV 34 OSAVUOSIKATSAUS 1/2014 KH Liite 1 Vuonna 2014 tammi-huhtikuun ja tammi-elokuun tilanteista tehdään normaalin talousseurannan sijasta osavuosikatsaus. Osavuosikatsausten tekemisestä kahdesti vuodessa on sovittu talousarvion yhteydessä. Osavuosikatsaus on talouden ja toiminnan toteutumisen raportoinnin ja seurannan väline. Osavuosikatsauksella pyritään raportoimaan talouden toteutumista normaalia kuukausittaista talousseurantaa syvällisemmin. Tämän lisäksi osavuosikatsauksessa raportoidaan toiminnan ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta seuranta jaksolla. Kunnan osavuosikatsauksen prosessia ja raporttia on pyritty kehittämään vuodelle Kunnanhallitus merkitsee kuukausittaisen talousseurannan tiedoksi. Osavuosikatsauksen kunnanhallitus hyväksyy ja lähettää edelleen tiedoksi kunnanvaltuustolle. Osavuosikatsaus on väline kunnanhallitukselle raportoida talouden ja toiminnan toteumasta edelleen kunnanvaltuustolle. Liitteet ja oheismateriaali: - liitteenä osavuosikatsaus 1/2014 Kunnanhallitus päättää 1. hyväksyä liitteenä olevan osavuosikatsauksen ja merkitsee sen tiedoksi, 2. ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se merkitsee osavuosikatsauksen tiedoksi. Käsittely: Kokouksessa jaettiin pöydille uusi päivitetty osavuosikatsaus 1/2014 liitteenä olleen tilalle. KV 34 Liite 3 Kunnanhallitus päätti 1. hyväksyä liitteenä olevan osavuosikatsauksen ja merkitsee sen tiedoksi, 2. ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se merkitsee osavuosikatsauksen tiedoksi. Lisäksi kunnanhallitus päätti yksimielisesti valtuuttaa kunnanjohtajan tekemään teknisiä muutoksia osavuosikatsaukseen. = = = Lautakunta Kunnanhallitus

9 Sivu 9 TEKNLTK:246 /2014 KV 35 INVESTOINTIMÄÄRÄRAHAT MUUTOSTÖITÄ VARTEN, VILLA ALEKSIS TEKNLTK Villa Aleksiksen tilojen tuoma hyöty on monen vuoden ajan ollut pieni. Rakennuksessa, jonka pinta-ala on 181 m2, on ollut ainoastaan kolmesta neljään asukasta, viime aikoina kolme. Koska vuokralaiset on helposti voitu sijoittaa muualle, on kunnalla mahdollisuus käyttää rakennusta tehokkaammin. Tarkoitus on, että perusturvalautakunta ottaa rakennuksen käyttöönsä. Perusturvalautakunta aikoo sijoittaa rakennukseen kotihoidon ja vanhusten päivätoiminnan. Tämä edellyttää, että rakennuksessa tehdään joitakin muutostöitä. Rakennus varustetaan niin, että seitsemän henkilön on mahdollista käyttää kunnan sisäisiä nettiyhteyksiä. Näiden töiden lasketaan maksavan euroa. Tämän vuoden tulo- ja menoarvion investointiosassa on määräraha Päivärinteen koulun puutyöluokan pölyn ja purun imurin ja kerääjän uusimista varten. Puutyöluokan puruimurin uusimisesta on saatu tarjous ja siitä käy ilmi, että määräraha riittää myös Villa Aleksiksen töiden kustannuksiin. Esittelijä: rakennusmestari Magnus Malmberg puh: , s-posti: magnus.malmberg(at)siuntio.fi Tekninen lautakunta ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että - Villa Aleksiksen töiden rahoittamiseen myönnetään euron investointimääräraha. KH Ehdotuksen mukaan. ==== Villa Aleksiksen tilat eivät enää ole palvelleet tehokkaasti siinä käytössä mihin ne on rakennettu. Käyttötarkoitusta muuttamalla ja muutostöillä tilat saadaan tehokkaammin hyödynnettyä. Muutos on myös taloudellisesti tarkoituksenmukainen, kun kotihoito ja vanhusten päivätoiminta siirretään vuokratiloista kunnan omiin tiloihin. Vuoden 2014 talousarvion investointisuunnitelmassa ei ole investointikohdetta Villa Aleksiksen muutostyöt eikä sille ole myönnetty määrärahaa. Lautakunta Kunnanhallitus

10 Sivu 10 Teknisen lautakunnan ehdotus määrärahan myöntämiseksi Villa Aleksiksen muutostöihin käsitellään talousarviomuutoksena. Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se muuttaa vuoden 2014 talousarvion investointisuunnitelmaan lisäten siihen Villa Aleksiksen muutostyöt investointikohteen ja myöntää investointikohteelle euroa investointimäärärahaa. Ehdotus hyväksyttiin. = = = KV 35 Lautakunta Kunnanhallitus

11 Sivu 11 TEKNLTK:66 /2013 KV 36 POHJOIS-SIUNTION OSAYLEISKAAVAN MUUTOSHAKEMUS / AURINKORINNE 1:117 TEKNLTK Liitteet 4 ja 5 Cay Berghäll hakee saapuneella hakemuksellaan muutosta voimassa olevaan Pohjois-n osayleiskaavaan. Perusteena hakemukselle on rakennusoikeuden siirtäminen kovemmalle maaperälle. Liitteet: - yleiskaavan muuttamista koskeva hakemus - kiinteistörekisterin karttatulosteet Esittelijä: tekninen johtaja Jorma Skyttä puh , s-posti: jorma.skytta@siuntio.fi Lautakunta päättää - laittaa vireille Pohjois-n osayleiskaavan muutoshakemuksen ( Aurinkorinne). Käsittely: Esittelijän estyneenä ollessa tämän asian esittelijänä toimi rakennusmestari Malmberg. Ehdotuksen mukaan. ==== TEKNLTK Liite 1 Muutoksen tavoite on selkeyttää alueen maankäyttöä. Nyt alueella asuinrakentamiseen tarkoitettu A-alue sijoittuu Göstiksentien yksityistien varrelle. Nykyinen rakennuspaikka on olosuhteiltaan suhteellisen kostea. Hakija hakee rakennuspaikan siirtämistä kuivemmalle maaperälle ja pois tien välittömästä yhteydestä. Uusi paikka olisi näin myös rauhallisempi. Selostuksen liitteenä on ote yleiskaavan nykytilanteesta ja luonnos muutoksesta (päivätty ). Alueelle liitekartan kohdassa 2 luodaan uusi A- alue, joka sisältää yhden rakennuspaikan. Luonnoksessa numerolla 1 merkitty alue muutetaan A-alueesta M-2- alueeksi, joka ei sisällä rakennusoikeutta. Muutoksen jälkeen A-alueen kokonaisala pysyy samana ja rakennuspaikkojen kokonaismäärä pysyy ennallaan. Rakentaessa tulee ottaa huomioon maisemassa vallitseva rakennustyyli, olemassa olevan rakennuskannan sijoittelu sekä olemassa oleva puusto ja Lautakunta Kunnanhallitus

12 Sivu 12 muut luonnonolosuhteet. Luonto- ja maisema-arvot on huomioitava sekä rakennuspaikoilla että laajemmin niiden ympärillä. Yleiskaavan kokonaistilanne ei muutosehdotuksella olennaisesti muutu ja maakuntakaavaan nähden muutoksen vaikutus on vähäinen. Muodostetulla rakennuspaikalla vallitsevaa maisemaa säilytetään mahdollisimman paljon rakentamalla perinteisellä tavalla: etsimällä luonnollinen ja suojaisa rakennuspaikka, säilyttämällä puustoa ja muuta luontoa mahdollisimman paljon. Yleiskaavan muutos ei sisällä normaalin pientalorakentamisen vaikutusten lisäksi sellaista maankäyttöä tai hanketta, jonka vuoksi tulisi laatia erillinen ympäristövaikutusten arviointi. Arkitekturum Oy on laatinut luonnosehdotuksen ao. osayleiskaavan muutoksesta. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan kaavoituksen vireille tulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista, suunnitellusta aikataulusta sekä osallistumis- ja arviointimenettelystä. Ilmoittaminen on järjestettävä kaavan tarkoituksen ja merkityksen kannalta sopivalla tavalla. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 2 momentin mukaan tilaisuuden varaamisesta mielipiteen esittämiseen tiedotetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa todetulla, osallisten tiedonsaannin kannalta toimivalla tavalla. Jollei muuta tiedottamista pidetä asian laatu huomioon ottaen sopivana, asiasta on ilmoitettava niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Ilmoitus on kuitenkin aina julkaistava vähintään yhdessä paikkakunnalla yleisesti leviävässä sanomalehdessä. Koska kyse on merkitykseltään vähäisestä kaavahankkeesta, ei MRL 63 :n tarkoittaman osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatiminen ole tarpeen. Lain tarkoittama osallistuminen ja vuorovaikutus järjestetään naapurien kuulemisella ja kattavalla viranomaislausuntokierroksella. Liitteet ja oheismateriaalit: - liitteenä on luonnosehdotus yleiskaavan muutokseksi. Esittelijä: tekninen johtaja Jorma Skyttä, puh , s-posti: jorma.skytta(at)siuntio.fi Lautakunta päättää - kuuluttaa osayleiskaavan muutoksen vireille tulosta kunnan ilmoitustaululla, Kirkkonummen Sanomissa ja Västra Nylandissa. Lautakunta Kunnanhallitus

13 Sivu 13 - asettaa osayleiskaavan muutosluonnoksen julkisesti nähtäville kunnan teknisessä toimistossa os. Krouvintie 1, että koska kyse on merkitykseltään vähäisestä kaavahankkeesta, ei MRL 63 :n tarkoittaman osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatiminen ole tarpeen. Lain tarkoittama osallistuminen ja vuorovaikutus järjestetään naapurien kuulemisella ja kattavalla viranomaislausuntokierroksella ja - pyytää luonnoksesta lausunnot seuraavilta tahoilta: o n kunnan ympäristö- ja rakennuslautakunta o Uudenmaan ELY-keskus o Uudenmaan liitto o Museovirasto o Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo o aluearkkitehti Rauli Ailus o Inkoon-n ympäristöyhdistys ry o Cay Berghäll o rajanaapurit. Ehdotuksen mukaan. ==== TEKNLTK Liite 3 Oheismateriaali Osayleiskaavan muutoksen vireille tulosta on kuulutettu kunnan ilmoitustaululla, Kirkkonummen Sanomissa ja Västra Nylandissa. Muutosluonnos on ollut nähtävillä Lausunnot on pyydetty. Lausuntoja on saatu seuraavilta tahoilta: Uudenmaan ELY-keskus n kunnan ympäristö- ja rakennuslautakunta Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo Museovirasto Aluearkkitehti Rauli Ailus Inkoon-n ympäristöyhdistys ry Kaavoittaja on laatinut vastineet annettuihin lausuntoihin. Kaavaehdotus on sisällöltään sama kuin kaavaluonnos. Oheismateriaali ja liitteet: Lautakunta Kunnanhallitus

14 Sivu 14 - liitteenä osayleiskaavan muutosehdotus - oheismateriaalina lausunnot Esittelijä: maankäyttöinsinööri Taneli Kiljunen, puh , s-posti: taneli.kiljunen(at)siuntio.fi Tekninen lautakunta päättää - merkitä tiedoksi saadut lausunnot sekä kaavoittajan kaavaselostuksessa antamat vastineet; - asettaa osayleiskaavan muutosehdotuksen julkisesti nähtäville kunnan teknisessä toimistossa os. Suitia 51 B, kk sekä - pyytää osayleiskaavan muutosehdotuksesta lausunnot seuraavilta tahoilta: Uudenmaan ELY-keskus Uudenmaan liitto n kunnan ympäristö- ja rakennuslautakunta Museovirasto Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo Aluearkkitehti Rauli Ailus Inkoon-n ympäristöyhdistys ry Cay Berghäll rajanaapurit Ehdotuksen mukaan. ==== TEKNLTK Liite 3 Osayleiskaavamuutoksen ehdotus on ollut nähtävillä ja lausunnot on pyydetty edellisen käsittelyn mukaisesti. Muistutuksia ei ole saapunut. Lausunnot on saatu seuraavilta tahoilta: - Aluearkkitehti Rauli Ailus - Uudenmaan ELY-keskus - n ympäristö- ja rakennuslautakunta - Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo Ympäristö- ja rakennuslautakunnalla ei ole huomautettavaa muutosehdotuksesta. Uudenmaan ELY-keskuksella ei ole huomautettavaa kaavamuutoksesta, mutta huomauttaa, että: Tulevia kaavahankkeita ajatellen on kuitenkin hy- Lautakunta Kunnanhallitus

15 Sivu 15 vä tiedostaa, että MRL 63 mukaan kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan arvioinnista. Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo pitää valitettavana, että rakennuspaikka sijoitetaan rinteeseen naapuruston rakentamista korkeammalle. Sijaintipaikasta johtuen maakuntamuseo pitää entistä tärkeämpänä sitä, että rakennuksen ulkoasuun ja sen sopeuttamiseen miljööseen kiinnitetään erityistä huomiota. Korkealle sijoitettu rakennus saattaa näkyä kaukomaisemassa hyvinkin pitkälle. Asia tulee huomioida myös rakennuslupavaiheessa. Maakuntamuseolla ei ole muuta kommentoitavaa asiaan. Aluearkkitehti toteaa edelleen lausunnossaan, että kyseinen muutos ei noudata eheän maisemakuvan ja yhtenäisten metsäalueiden säilyttämisen pyrkimyksiä. Se hajaannuttaisi rakentamista sekä rikkoisi alueen maisemakuvaa eikä ole alueen rakentumisperiaatteen mukainen. Saatujen lausuntojen pohjalta todetaan, että muutettava rakennuspaikka sijaitsee jo valmiiksi erillään muista rakennuspaikoista, joten maisemakuvan hajauttamista muutos ei merkittävästi lisää. Ylipäänsä naapuruston yleiskaavassa olevat rakennusalueet ja -paikat sijoittuvat pirstalemaisesti maastoon. Näkymät rakennuspaikan edessä ovat rajalliset ja päättyvät peltojen toisella puolella olevaan metsäalueeseen. Tiemaisemaan uusi paikka näkyy alkuperäistä vähemmän. Kaavoittaja on laatinut vastineet lausuntoihin. Vastineet ovat osana kaavaselostusta. Saadun palautteen perusteella kaavaan ei ole tehty muutoksia. Maankäyttö- ja rakennuslain 37 :n mukaan yleiskaavan hyväksymisestä päättää kunnanvaltuusto. Oheismateriaali ja liitteet: - liitteenä Pohjois-n osayleiskaavan muutosehdotus Aurinkorinne 1:117 - oheismateriaalina muutosehdotuksesta saadut lausunnot Esittelijä: maankäyttöinsinööri Taneli Kiljunen, puh , s-posti: taneli.kiljunen(at)siuntio.fi Tekninen lautakunta päättää: - merkitä saadut lausunnot ja kaavoittajan kaavaselostuksessa antamat vastineet tiedoksi; Lautakunta Kunnanhallitus

16 Sivu 16 - ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että se hyväksyy kaavoittajan vastineet lausuntoihin ja hyväksyy Pohjois-n osayleiskaavan muutosehdotuksen tilan Aurinkorinne 1:117 osalta liitteen mukaisesti. KH Liite 2 Ehdotuksen mukaan. ==== Liitteet ja oheismateriaali: - liitteenä Pohjois-n osayleiskaavan muutosehdotus Aurinkorinne 1:117 - oheismateriaalina muutosehdotuksesta saadut lausunnot Kunnanhallitus päättää ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se hyväksyy kaavoittajan vastineet lausuntoihin ja hyväksyy Pohjois-n osayleiskaavan muutosehdotuksen tilan Aurinkorinne 1:117 osalta liitteen mukaisesti. Ehdotus hyväksyttiin. = = = KV 36 Liite 4 Lautakunta Kunnanhallitus

17 Sivu 17 SIVLTK:611 /2013 KV 37 AIESOPIMUKSEN HYVÄKSYMINEN LÄNSI-UUDENMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA SIVLTK Liite 2 Uudenmaan liitto pyytää kirjeellään n kunnan lausuntoa Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmasta, josta on valmistunut raporttiluonnos. n kunnan sivistyslautakunnan ja sivistysosaston johtosäännön 5 8 kohdan mukaan sivistyslautakunta antaa kunnan puolesta lausunnot lautakunnan tehtäväalueeseen kuuluvissa asioissa. Suunnitelmaa on laadittu laajana sidosryhmien välisenä yhteistyönä. Raportti on laadittu laajana sidosryhmien välisenä yhteistyönä ja yhteisymmärryksen löytäminen liikennejärjestelmän kehittämisestä on avainasemassa yhteisten liikenneasioiden edistämisessä. Lausunnot ja niissä esitetyt muutosehdotukset käsitellään liikennejärjestelmäsuunnitelmaa valmistelevassa ohjausryhmässä. Ohjausryhmä hyväksyy loppuraportin. Kiireellisimmistä toimenpiteistä laaditaan sidosryhmien välinen aiesopimus, jolla eri sidosryhmät sitoutuvat toimenpiteiden edistämiseen toimivaltansa ja käytettävissä olevien resurssiensa puitteissa. Aiesopimusluonnos tulee erikseen allekirjoittajatahojen hyväksyttäväksi ja allekirjoitettavaksi keväällä Liikennnejärjestelmäsuunnitelmassa todetaan, että toimintaympäristössä on tapahtunut moni amerkittäviä muutoksia sen jälkeen kun Länsi-Uudenmaan edellinen liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistui vuonna Maankäytön periaateratkaisuja ohjaa juuri hyväksytty Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava. ja liikennepolitiikan valtakunnalliset painotukset ovat uudistuneet. Suunnitelmassa on nykytila-analyysin ja muiden lähtökohtien perusteella määritetty Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmän kehittämisen tavoitteet, kehittämislinjaukset ja toimenpiteet. Liikennejärjestelmän kehittämisen ydinkohdat on kiteytetty visioon vuodelle 2035: Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmä tukee kestävällä tavalla kilpailukykyistä Uudenmaan alue- ja yhdyskuntarakennetta. Asukkaiden matkat ja elinkeinoelämän kuljetukset ovat turvallisia ja sujuvia. Uuden liikennepolitikan mukainen palvelutasolähtöinen suunnittelu korostuu ko. liikennejärjestelmäsuunnitelmassa. Keskeisten yhteysvälien ja taajamien palvelutasotarkastelut on tehty auto- ja joukkoliikenteen sekä tavara- Lautakunta Kunnanhallitus

18 Sivu 18 liikenteen näkökulmasta. Merkittävimmät palvelutason kehittämistarpeet kohdistuvat niille yhteysväleille, joille tavoitteellinen palvelutaso on asetettu nykytilaa korkeammalle kaikilla kulkumuodoilla. Näitä yhteysvälejä ovat valtatie 1 välillä Nummela pääkaupunkiseutu, valtatie 2 välillä Nummela Karkkila sekä valtatien 25 ja Hanko Hyvinkääradan muodostama liikennekäytävä. Taajamien palvelutasotarkastelut nostivat esiin erityisesti pyöräilyn pääverkon kehittämisen sekä matkakeskusten ja henkilöliikenteen muiden merkittävien solmupisteiden palvelutason parantamisen. Lausunnossa pyydetään erityisesti kiinnittämään huomiota lukuun 4 Liikennejärjestelmän kehittäminen ja lukuun 5 Toimenpideohjelma. Luku 4 käsittelee Länsi uudenmaan liikennejärjestelmän kannalta tärkeimmät kehittämislinjaukset ja niitä tukevat toimenpidekokonaisuudet. Kehittämislinjausten kohteet ovat; liikenteen ja maankäytön vuorovaikutus, kävely ja pyöräily, joukkoliikenne ja logistiikka. Liikenteen ja maankäytön vuorovaikutuksen keskeisenä lähtökohtana on liikenteen ja maankäytön kehityksen yhteensovittaminen. Suunnitelmassa liikenteen ja maankäytön vuorovaikutusta on tarkasteltu ja hyödynnetty kaksisuuntaisesti; maakuntakaavassa määriteltyjen alueidenkäyttöperiaatteiden merkitys liikennejärjestelmäsuunnittelun lähtökohtana ja liikennejärjestelmälle asetettujen tavoitteiden ja liikennehankkeiden suhde maankäyttöön. Alue- ja yhdyskuntarakennetta koskevaksi tavoitteeksi on määritelty maankäytön kasvun toteuttaminen nykyistä taajama- ja kylärakennetta täydentäen sekä kehitysvyöhykkeitä vahvistaen siten, että vähennetään liikennetarvetta. Tavoitteen toteutuminen edellyttää aluerakenteen kehittymistä siten, että nykyisillä keskuksilla ja olevalla yhdyskuntarakenteella on keskeinen merkitys aluekehityksessä. Kestävän liikkumisen tavoitteita tukee maankäytön keskittäminen asemien ja joukkoliikennekäytävien, etenkin ratojen, tuntumaan. Kävelyn ja pyöräilyn edistämiseksi tarvitaan monipuolinen toimenpidejoukko. Kävelyn ja pyöräilyn arvostusta ja motivointia on lisättävä, suosion kasvun edellytyksenä on, että kävely- ja pyöräilymatkojen tekeminen on sujuvaa ja turvallista ja, että päivittäisten toimintojen edellyttämien matkojen pituudet pysyvät riittävän lyhyinä. Kävelyä ja pyöräilyä on käsiteltävä tasavertaisesti muiden liikennemuotojen rinnalla eri tilanteissa. Infrastruktuurissa siirretään kehittämisen painopistettä määrästä laatuun. Tulevaisuudessa pyritään tarjoamaan toimiva ja käyttökelpoinen vaihtoehto henkilöauton käytölle parantamalla joukkoliikenteen palvelutasoa. Palvelutason parantaminen edellyttää nopeita ja tarpeiden mukaan aikataulutettuja vuoroja sekä kysyntään sovitettua tarjontaa. Suunnitelman mukaan joukkoliikenteen kilpailukykyä suhteessa autoon parannetaan joukkoliikenteen Lautakunta Kunnanhallitus

19 Sivu 19 pääreiteillä, etenkin pääkaupunkiseudulle suuntatuvassa liikenteessä, mikä edellyttää lisäkapasiteettia raideliikenteeseen. Alueen sisällä palvelutasoa parannetaan maankäytön kehittämisen, palveluiden sekä työ- ja opiskelumatkaliikkumisen kannalta keskeisillä suunnilla. Joukkoliikenteen käyttäjien palveluja parannetaan kehittämällä myös laadullisia palvelutasotekijöitä sekä parantamalla joukkoliikenteen imagoa esimerkiksi lisäämällä ajantasaista informaatiota ja yhtenäistämällä lippujärjestelmää. Logistiikan kehittämisen toimintalinjaukset korostavat sekä yritysalueiden kuljetusyhteyksien toimivuutta että eri kuljetusmuotojen liikenneverkkojen sujuvuutta ja turvallisuutta. Luku 5 käsittelee toimenpideohjelmaa, jossa esitetään Länsi Uudenmaan liikennejärjestelmän kannalta merkittävimmät toimenpiteet kiirreellisyysluokittain, niiden edistämisen keskeiset vastuutahot, toteutusvalmius ja perustelut toteuttamiselle. Hankkeiden ottamisessa toimenpideohjelmaan on vaikuttanut kolme kriteeriä, joiden kaikkien tulee täyttyä. Kriteerit ovat: - hyvä suunnitelmavalmius, - seudullinen merkittävyys ja - tavoitteiden tukeminen mahdollisimman laajasti. Toimenpiteet on ryhmitelty toteuttamisajan mukaan kolmeen kiirreellisyysluokkaan. Kiireellisyysluokkaan 1 sijoitetut toimenpiteet tarvitaan akuuttien ongelmien ratkaisemiseksi ja ne pyritään toteuttamaan vuosien aikana. Toisen kiirreellisyysluokan toimenpiteet pyritään toteuttamaan vuosien aikana. Kiirreellisyysluokan 3 hankkeet ovat tärkeitä, mutta niistä ei ole toteutus- tai rahoituspäätöstä. Toimenpiteet tarvitaan ja niiden toteutukseen on varauduttava ennen vuotta Liikennejärjestelmätyölle on nimetty ohjausryhmä, jossa on Uudenmaan liiton, Uudenmaan ELY-keskuksen, Liikenneviraston, Novago Yrityskehitys Oy:n sekä Hangon, Inkoon, Karkkilan, Kirkkonummen, Lohjan, Raaseporin, n ja Vihdin kuntien edustajat. Ohjausryhmässä n kuntaa on edustanut tekninen johtaja Jorma Skyttä ja henkilö liikennelogistikko Tapio Heinonen. Lisäksi työtä on tiiviimmin ohjannut työryhmä, jossa on ollut Uudenmaan liiton, ELY-keskuksen sekä Kirkkonummen, Vihdin, Lohjan ja Raaseporin edustajat. Hankkeen konsulttina on toiminut Linea Konsultit Oy. Liitteet ja oheismateriaalit: 1. Liitteenä Uudenmaan liiton lausuntopyyntö 2. oheismateriaalina luonnos Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmaksi Lautakunta Kunnanhallitus

20 Sivu 20 Valmistelija: sivistystoimen johtaja Tina Nordman, p , s-posti: Lautakunta päättää lausuntonaan ELY- keskukselle lausua seuraavasti: - Liikennejärjestelmäsuunnitelman kehittämislinjaukset sekä toimenpideohjelma on laadittu laajassa sidosryhmien yhteistyössä ja eri näkemykset on otettu hyvin huomioon. - Suunnitelmassa Länsi Uudenmaan liikennejärjestelmän kannalta tärkeimpien kehittämislinjausten kohteet ovat: 1. Liikenteen ja maankäytön vuorovaikutus, 2. Kävely ja pyöräily, 3. Joukkoliikenne, 4. Logistiikka. n kunta korostaa seuraavia toimenpideohjelman hankkeita/toimenpiteitä: 1. Liikenteen ja maankäytön vuorovaikutus Palvelutason ja liikenneturvallisuuden paranataminen Kantatie 51 välillä Kirkkonummi Karjaa on kiirehdittävä ja toteutus- ja rahoituspäätös tulee tehdä pikaisesti. Muilta osin toimenpideohjelma koskien liikenteen ja maankäytön vuorovaikutusta on kunnan mielestä tarkoituksenmukainen. 2. Kävely ja pyöräily Pyöräilyverkostojen laajentaminen, pyöräpysäköinnin lisääminen sekä kuntakeskustojen jalankulkualueiden toteuttaminen ovat infrastruktuurin keskeisiä kehittämistoimenpiteitä. Kevyen liikenteen väylän rakentaminen välille n asema kantatie 51, tulee toteuttaa kiireellisesti. Muilta osin toimenpideohjelma koskien liikenteen ja maankäytön vuorovaikutusta on kunnan mielestä tarkoituksenmukainen. 3. Joukkoliikenne Toimenpideohjelma koskien joukkoliikenteen kehittämistä on kunnan mielestä tarkoituksenmukainen. 4. Logistiikka Toimenpideohjelma koskien logistiikan kehittämistä on kunnan mielestä tarkoituksenmukainen Ehdotuksen mukaan. TEKNLTK Tämä asiakohta tarkastettiin kokouksessa. = = = Liite 2 Oheismateriaali Uudenmaan liito on vetänyt Länsi-Uudenmaan kuntien välistä virkamiesyhteistyötä aluetta koskevan liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimiseksi. Suunnitelma on oheisaineistona. Suunnitelmaa laadittaessa todettiin tarve Lautakunta Kunnanhallitus