Sivistyslautakunta nro 4/ SISÄLLYSLUETTELO

Transkriptio

1 nro 4/2014 SISÄLLYSLUETTELO SIVLTK 33 Kokouksen järjestäytyminen SIVLTK 34 Viranhaltijapäätösten laillisuusvalvonta SIVLTK 35 Selvitys työmatkalippujen subventoinnin merkityksestä n kunnalle SIVLTK 36 Valtuustoaloite polkupyöräpoliittisen ohjelman luomiseksi on SIVLTK 37 Valtuustoaloite koskien neuvontapalvelun avaamista kunnan kirjastoon SIVLTK 38 Sivistyslautakunnan talouden toteutuma 4/2014 SIVLTK 39 Muut asiat

2 Sivu 2 Nro 4/2014 Kokouspaikka- ja aika Kunnantalo klo Läsnäolevat jäsenet Gottberg Carl-Johan, puheenjohtaja Forsblom Peppe, jäsen Karvonen Pami, jäsen Lignell Gun, jäsen Nygård Johanna, jäsen Paasikivi Anna, jäsen Peltonen Sisko, jäsen Sarviaho Rainer, jäsen Vireä-Aihio Paula, jäsen Muut läsnäolevat Louekoski Vesa-Matti, kh:n edustaja Nordman Tina, sivistystoimen johtaja (esittelijä) Vesiluoma Anu, varhaiskasvatuspäällikkö Lilja Juha, vapaa-aikapäällikkö Ojala Cilla, toimistonhoitaja (sihteeri) Asiat Allekirjoitukset Carl-Johan Gottberg puheenjohtaja Cilla Ojala pöytäkirjanpitäjä pöytäkirjantarkastaja pöytäkirjantarkastaja Pöytäkirja on yleisesti nähtävänä, aika ja paikka Sivistystoimisto Todistaa, allekirjoitus Martina Kinnunen toimistosihteeri

3 Sivu 3 SIVLTK 33 KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN Lautakunta päättää - todeta kokouksen laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi ja - valita kaksi pöytäkirjantarkastajaa.

4 Sivu 4 SIVLTK 34 Oheismateriaali VIRANHALTIJAPÄÄTÖSTEN LAILLISUUSVALVONTA Lautakunnalle on toimitettu lautakunnan alaisten jaostojen ja viranhaltijoiden päätöspöytäkirjoja edellisen kokouksen jälkeen tehdyistä päätöksistä, jotka voidaan kuntalain 51 :n mukaan ottaa lautakunnan käsiteltäväksi. Oheismateriaali ja liitteet - pöytäkirjat ja päätösluettelot ovat oheismateriaalina Lautakunta päättää - kuntalain 51 :n nojalla olla ottamatta käsiteltäväkseen seuraavia sivistyslautakunnan alaisten jaostojen ja viranhaltijoiden pöytäkirjoissa olevia asioita: Sivistystoimen johtaja Tina Nordmanin päätösluettelot /2014 Varhaiskasvatuspäällikkö Anu Vesiluoman päätösluettelo ei päätöksiä vuonna 2014 Varhaiskasvatussuunnittelija Pirkko Moringin päätösluettelo ei päätöksiä vuonna 2014 Vapaa-aikapäällikkö Juha Liljan päätösluettelo /2014 vt. rehtori Päivi Boströmin päätösluettelo /2014 Rehtori Anu Hausenin päätösluettelo /2014 Rehtori Erik Wolffin päätösluettelo , 9/2014 Hallinnollinen päiväkodinjohtaja Eva Nygård ei päätöksiä 1/2014 jälkeen Hallinnollinen päiväkodinjohtaja Leena Knuts ei päätöksiä 1/2014 jälkeen Hallinnollinen päiväkodinjohtaja Ilona Kukkala ei päätöksiä 1/2014 jälkeen

5 Sivu 5 SIVLTK 35 SELVITYS TYÖMATKALIPPUJEN SUBVENTOINNIN MERKITYKSESTÄ SIUNTION KUNNALLE Kunnanvaltuusto on hyväksynyt erääksi talouden tasapainotusohjelman toimenpiteeksi työmatkakulujen subventoinnin lakkauttamisen. Valtuustokäsittelyn aikana jätettiin valtuuston työjärjestyksen 23 :n toivomusponsi joka edellytti työmatkatuen ja työmatkavähennyksen veroperusteiden selvittämistä. Tästä johtuen kunnanhallitus on käsitellyt sivistyslautakunnan esityksen työmatkalippujen subventoimisen jatkamisesta ja päätti palauttaa asian sivistyslautakunnalle valmisteltavaksi. Sivistysosasto on viime vuoden aikana panostanut joukkoliikenteen kehittämiseen ja onnistunut siinä kiitettävästi. Päätös työmatkatukien lakkauttamisesta vaikuttaa moneen asiaan ja vaikeuttaa joukkoliikenteen kehittämistä jatkossa. Vuositasolla puhutaan noin euron menosta joka säästyisi, mikäli työmatkakulujen subventointi lakkautettaisiin. Lakkauttamispäätöksen vaikutus joukkoliikenteen kehittämismahdollisuuksiin, kuntalaisten mahdollisuuksiin hyödyntää joukkoliikennettä, kunnan imagoon ja kunnan antama signaali yhteistyökumppaneille on kuitenkin kielteinen. Kyseessä on menojen vähentämistä suurempi kokonaisuus. Päätöksenteossa tulisi siksi huomioida myös seuraavia näkökohtia: n kunnan ja ELYn välinen yhteistyö Uudenmaan ELY- keskus ja HSL ovat neuvotelleet keskenään n itäisen suunnan (Kirkkonummelle päin) linja-autoliikenteen järjestämisestä palvelusopimusasetuksen mukaisesti syysliikenteen alusta Liikenne on kilpailutettu talvella ja siihen on sisällytetty n yhteydet Kirkkonummelle ja sitä kautta pääkaupunkiseudulle. Järjestämistapana on ns. Göteborgin malli, jossa viranomainen pitää lipputulot. Liikenteenharjoittaja saa vuoden 2015 loppuun saakka täyden kiinteän korvauksen, vuodesta 2016 alkaen 30 % korvauksesta sidotaan nousijamääriin. Kilpailutuksen tuloksena on saamassa myös kesäajan arkiliikennettä Helsinkiin kesästä 2015 alkaen. Vuorojen kustannus tulee olemaan ELYn ja n osalta noin euroa/vuosi. Koska ELY saa lipputulot siuntiolaisten matkustuksesta, kustannukset on tarkoitus jakaa siten, että ELY maksaa liikennöinnin ja saa matkustajatulojen lisäksi tulot n maksamista koululaislipuista ja n työmatkalipun lipputuesta. ELYn ja kuntien yhteistyösopimus on tulossa esittelyyn kunnalle Se, että n kunta onnistuneiden yhteistyöneuvotteluiden jälkeen lopettaa joukkoliikenteen tukemisen antaa ikävän signaalin ELYkeskukselle. Päätös tulee myös vaikuttamaan niin, että n kunnan osuus tulee kasvamaan tai vuoroista karsitaan uudet kesäajan vuorot sekä talviliikenteestäkin ne vuorot, jotka eivät ole koululaisliikenteelle välttämät-

6 Sivu 6 tömiä. Lisäksi päätös vaarantaa keväällä 2015 päättyvien ELYn ostoliikennesopimusten uudelleen kilpailuttamisen. Sopimuksissa on opiskelijoiden ja työmatkalaisten yhteyksiä sta Karjaalle ja Lohjalle. Pohjolan liikenne on hakenut joitakin vuonna 2015 päättyviä Lohja-vuoroja reittiliikenneluville ja on valmis hyväksymään Länsi-Uudenmaan seutulipun pelkällä asiakashinnalla. Mikäli lopettaa Länsi-Uudenmaan seutulipun tukemisen, ei kuntalaisilla ole mahdollisuutta ostaa seutulippua, vaan ainoastaan Matkahuollon sarjalippuja tai Pohjolan Liikenteen mahdollisia omia lippuja. Vertailuna todettakoon, että 30 päivän seutulipusta kuntalainen maksaa 85 euroa/kk. Matkahuollon sarjalipusta (44 matkaa) n aseman ja Lohjan linja-autoaseman välille 215,20 euroa tai kertalippuina 6,80 euroa/matka. n kunnan ja VRn välinen yhteistyö Junaliikenteen lisäämisen suhteen ollaan oltu yhteydessä VR:n edustajiin aina kun on tehty suunnitelmia lisämatkustajien saamiseksi Rantaradalle. Viimeisimpinä esillä olleina asioina ovat n sydän, mikä tuo paljon asukkaita n aseman läheisyyteen. Kun tämä hanke saadaan valmiimmaksi, kunta jatkaa neuvotteluja LVMn, HSLn ja VRn kanssa mahdollisuuksista saada parempia junayhteyksiä niin pääkaupunkiseudun, kuin myös Karjaan suuntaan. HINKU hiilineutraaliksi kunnaksi liittyi vuoden 2012 lopussa yhdessä Hangon, Raaseporin ja Lohjan kanssa mukaan Hinku-hankkeeseen. Kohti hiilineutraalia kuntaa - hankkeessa kunnat, yritykset ja asukkaat ideoivat ja toteuttavat ratkaisuja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. HINKU- kunnat tavoittelevat päästövähennyksiä etuajassa kansallisiin tavoitteisiin nähden: kunnat ovat sitoutuneet vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä 80 %:lla vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 päästötasosta. Päästöjä vähennetään erityisesti parantamalla energiatehokkuutta ja lisäämällä uusiutuvan energian käyttöä. Kunnan omien toimintojen lisäksi kunnat voivat vaikuttaa päätöksenteollaan muun muassa maankäytön, energiantuotannon ja liikenteen päästöihin kunnan alueella. Subventoimalla työmatkalippuja kunta kannustaa päivittäin pendelöiviä työssäkäyviä kuntalaisia käyttämään joukkoliikennettä oman auton sijaan, mikä vaikuttaa päästöjen vähenemiseen. Työmatkatuen lakkauttaminen ei tue n matkaa kohti hiilineutraalia kuntaa.. n liikennepalveluiden hankinnan kehittäminen n kunta on syksyllä 2013 käynnistänyt kehittämisprojektin liikennepalveluiden hankinnan kehittämiseksi. Projekti on samalla osa valtakunnallista Hinku -hanketta. KuntaJälki 2010 mittausten mukaan n kunnan

7 Sivu 7 hiilijalanjälki on suuri ja johtuu mm. maaseudun harvasta asutuksesta, pendelöinnistä sekä lasten ja nuorten kuljettamisesta harrastuksiin ja muihin vapaa-ajan tapahtumiin. laisissa perheissä on jopa 2-3 ajoneuvoa, jotta arki sujuisi mahdollisimman hyvin. Projektin tavoitteina oli liikennepalveluiden laajentaminen ja kunnan sisäisen joukkoliikenteen kehittäminen niin, että yhä useammalla kuntalaisella olisi mahdollisuus hyödyntää joukkoliikennettä ja vähentää yksityisautoilua. Projekti on edennyt aikataulussa ja asetetut tavoitteet tullaan saavuttamaan jopa suunniteltua paremmin. Projektin myötä liikennepalveluiden palvelutasoa nostetaan huomattavasti nykyisestä ja työssäkäyvillä tulee mm. olemaan mahdollisuus kulkea aamuisin ja iltaisin kotoa juna-asemalle tai bussipysäkille kunnan sisäisellä joukkoliikenteellä ja sieltä sitten jatkaa työmatkaansa joko junalla tai linja-autolla. Kehitteillä on myös oma lippu. Liikennepalveluiden hankintapäätös tulee kunnanhallituksen hyväksyttäväksi ja uudet sopimukset astuvat voimaan Työmatkatuen lakkauttaminen ei tue projektin tavoitteita. Työmatkatuet, verotulot ja Uudenmaan kuntien tilanne n kunta tukee kuntalaisten työmatka- ja asiointiliikennettä kuntaosuudella. Työmatkalippujen subventointi pohjautuu sopimuksiin Matkahuollon, HSLn ja VRn kanssa. Vuonna 2013 n kunta subventoi työmatkalippuja seuraavasti (tilanne ): - seutuliput työmatkaliput pääkaupunkiseudun liityntäliput VR 10% Yhteensä: Kunta on saanut joukkoliikenteen valtionavustusta lippurahoituksesta syyskuussa 2013, 4 275,96 (koskee ainoastaan kursivoituja lipputukia). Työmatkatukea hyödyntävät kuntalaiset vähentävät verotuksessa matkavähennyksen myönnettyjen työmatkatukien mukaisesti. Mikäli kunta lakkauttaa työmatkakulujen subventoinnin kyseiset kuntalaiset saavat jatkossa vähentää enemmän matkavähennyksiä kuin nyt. Tämä vähentää kunnan verotuloja. Työmatkoihinsa omaa autoa käyttävien (ilman oikeutta kulkea omalla autolla) tulisi vähentää työmatkakustannuksia verotuksessa halvimman matkustustavan mukaisesti eli heidän tulee huomioida verotuksessa se, että kunta subventoi työmatkalippuja. Verohallinnon asiantuntijoilla on ollut eri näkemyksiä siitä, huomioivatko verohallinnon virkailijat kunnan työmatkasubventiot niiden veronmaksajien kohdalla jotka käyttävät omaa autoa työmatkoihinsa tai ei. Veroasiantuntija Peltolan näkemys on, että verohallinnon viranhaltijat eivät tarkista ovatko ko. henkilöt matkavähennyksissään huomioineet kunnan subventoimaa työmatkatukea.

8 Sivu 8 Uudenmaan liiton liikenneinsinööri Erkki Törmä on laatinut alla olevan taulukon verotulojen laskemiseksi. Taulukkoa on käytetty eri kuntien laskelmissa työmatkakulujen vaikutuksesta verotuloihin. Laskelma huomioi mm asukkaiden keskimääräiset verotulot ja niistä tehtävät keskimääräiset matkakuluvähennykset. Lisäksi oletetaan, että osalle asukkaista joukkoliikenne ei ole vaihtoehto, ja he saavat vähentää oman auton käytön mukaan matkakulunsa. Tätä taulukkoa on käytetty mm. Vihdissä ja Nurmijärvellä. Vuoden 2012 vaikutukset n kunnalle; Vaikutukset n kunnalle (VR) 2012 Runkomatkat Runkomatkan alennusprosentti 10 % Runkomatkan alennettuasiakashinta 139 Myyntimäärä 640 /v Myyntitulot /v Runkomatkojen arvo /v Lääninhallituksen tuki - /v Kunnan menot /v Liitynnät (HSL) Liityntälippujen myyntimäärä 308 /v Liityntälippujen keskimääräinen tuki 47 Tukiosuus liityntämatkoilla Lääninhallituksen tuki Kunnan menot /v Kunnan menot yhteensä /v Kunnallisveroprosentti 21,00 % Pääkaupunkiseudulle sukkuloivien määrä Nykynen keskimääräinen työmatkavähennys 154 /kk Työmatkalipun mahdollistama verovähennys 139 /kk Verovähennysoikeuden pieneneminen vuodessa 165 /v Kunnan verotulojen kasvu /v vähennys julkisen liikenteen mukaan Ali-/ylijäämä /v Taulukosta käy ilmi, että vaikka kunta subventoi työmatkalippuja, lopputuloksena on euron ylijäämä. Verovaikutuslaskelmassa on HSL lipun kohdalla on laskettu ainoastaan kunnan kulut, niiden tukemisen ja käyttämisen vaikutus verokertymään on vaikea arvioida

9 Sivu 9 Useimmat Uudenmaan kunnat ovat jo vuosia panostaneet erityisesti tuettuihin seutu- ja työmatkalippuihinsa. Uudellamaalla on yksi ainoa kunta, joka ei ole tukenut kuntalaistensa matkustusta, Lapinjärvi. Lohjan, Vihdin, Nurmijärven ja Tuusulan työmatkaliput ovat 30 päivän lippuja, jotka mahdollistavat rajattoman matkustamisen voimassaoloaikanaan. Kesällä 2012 Vihti alensi lippujen asiakashintaa tuntuvasti eli lisäsi omaa tukiosuuttaan, ja vuoden 2013 työmatkalippujen myynti oli 67 % edellisvuotta suurempi. Karkkila, jonka työmatkalippu on 44 matkan sarjalippu, nosti keväällä 2012 tukiosuuttaan 20 %:sta 50 %:iin, ja vuoden 2012 työmatkalippujen myynti oli 18 % edellisvuotta suurempi. Yksikään Uudenmaan kunta ei ole päätynyt alentamaan tukiosuuttaan. Lipputuen lakkauttaminen kokonaan olisi maakunnassa täysin poikkeuksellista. Valmistelija: sivistystoimen johtaja Tina Nordman, p , s- posti: etunimi.sukunimi@siuntio.fi Lautakunta päättää ehdottaa kunnanhallitukselle, että kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle seuraavaa; - kunnanvaltuusto päättää, että n kunta jatkossakin subventoi työmatkalippuja koska; o päätös työmatkatukien lakkauttamisesta vaikuttaa sivistysosaston mahdollisuuksiin kehittää joukkoliikennettä laajemmin, kyseessä ei ainoastaan ole kulujen vähentäminen. o subventoimalla työmatkalippuja kunta kannustaa päivittäin pendelöiviä työssäkäyviä kuntalaisia käyttämään joukkoliikennettä oman auton sijaan, mikä vaikuttaa päästöjen vähenemiseen. HINKU- kuntana on sitoutunut vähentämään kasvihuonepäästöjä o työmatkakulujen subventointi vaikuttaa kunnan verotuloihin myönteisesti o kunnassa käynnistetty liikennepalveluiden kehittämishankkeen myötä kunnan liikennepalveluja onnistutaan kehittämään ja kuntalaisten mahdollisuudet joukkoliikenteen hyödyntämiseksi paranevat huomattavasti. Työmatkatuen lakkauttaminen ei tue projektin tavoitteita ja vaikuttaa tähän kielteisesti. o sivistysosasto on onnistunut neuvottelemaan ELY-keskuksen kanssa yhteisten linja-autovuorojen kilpailuttamisesta ja kuntasopimus allekirjoitetaan toukokuussa Se, että n kunta onnistuneiden yhteistyöneuvotteluiden jälkeen lopettaa joukkoliikenteen tukemisen antaa ikävän signaalin ELY- keskukselle. Tämä tulee vaikuttamaan kunnan maksuosuuteen, tulevien linjaautovuorojen saamiseen ja kuntalaisten mahdollisuuksiin ostaa Länsi-Uudenmaan seutulippua.

10 Sivu 10 o Uudellamaalla on parhaillaan yksi ainoa kunta joka ei tue kuntalaisten matkustusta. Työmatkakulujen subventoinnin lakkauttaminen ei vaikuta myönteisesti n kunnan imagoon. n kunnan ei kannattaisi profiloitua työmatkavähennysten / henkilöautoilun tukijana vai joukkoliikennettä tukevana kuntana.

11 Sivu 11 KH:586 /2012 SIVLTK 36 KH Käsittely: Päätös: VALTUUSTOALOITE POLKUPYÖRÄPOLIITTISEN OHJELMAN LUOMISEKSI SIUNTIOON Luettiin valtuutettujen Parviainen, Tuomi, Oinonen, Savinainen, Sirpa Kaisla, Penttinen, Heikki Kaisla, Paasikivi, Kokkonen, Laaksonen, Keränen, Varpio, Ekström, Vierinen, Svanfeldt, Forsblom, Dahlqvist ja varavaltuutettu Sarviahon jättämä ja allekirjoittama aloite, joka koski pyöräilypoliittisen ohjelman luomista on. Valtuustoaloite on oheismateriaalina. Kunnanhallitus päättää lähettää valtuustoaloitteen sivistyslautakunnan valmisteltavaksi. Kunnanjohtajan estyneenä olleessa hallintojohtaja Sorvanto toimi asian esittelijänä. Ehdotus hyväksyttiin. === SIVLTK 36 Polkupyöräilyn lisääminen kuntoilu- ja liikkumismuotona on sekä ekologisesti että kansanterveydellisesti kannattavaa. Polkupyöräily on myös luonnollinen osa nykyaikaista kestävää kehitystä tukevaa liikennejärjestelmää. Tämän lisäksi pyöräilyn eri muodot ovat kasvattaneet myös Suomessa suosiotaan (maastopyöräily, BMX ja alamäkiajo). Pyöräilyn edesauttaminen ja kehittäminen n kunnassa toisi kunnassa asuville hyvinvointia ja toimisi myös yhtenä osana kunnan imagoa ja matkailua. Polkupyöräpoliittisen ohjelman tarkoituksena voidaan nähdä polkupyöräilyn nykytilan kartoittaminen sekä erityisesti pyöräilymahdollisuuksien kehittäminen ja pyöräilyn houkuttelevuuden lisääminen kunnassa. Jotta polkupyöräilyn määrä kasvaisi kunnassa, pyöräilyn sujuvuuden olisi lisäännyttävä. Käytännössä turvallisuuden ja pyöräilyreitistön tulisi pitkällä aikavälillä kehittyä polkupyöräilylle edulliseen suuntaan. Näiden seikkojen vuoksi voidaan polkupyöräpoliittisen ohjelman luomisen on nähdä kannatettavana asiana. Polkupyöräpoliittisen ohjelman luomiseksi voisi sivistyslautakunta asettaa sivistystoimenjohtajalle tehtäväksi luoda työryhmän tekemään n kunnalle polkupyöräpoliittisen ohjelman, jossa kartoitetaan nykytila ja kehitetään n kunnalle sopivat tavoitteet. Asiaan löytyy hyvää materiaalia mm. internet-osoitteesta: hjelma.pdf. Mikäli n kunta aloittaa polkupyöräpoliittisen ohjelman valmistelun, hyvänä alkusysäyksenä toiminnalle ja valmistelun tueksi n kunnan

12 Sivu 12 on hyvä liittyä Pyöräilykuntien verkostoon. Pyöräilykuntien verkostosta todetaan seuraavaa: Pyöräilykuntien verkosto ry on kuntien, valtionhallinnon, yritysten, järjestöjen ja muiden tahojen välinen yhteistyöverkosto. Verkoston päätavoite on pyöräilyn ja kävelyn lisääminen kestävinä liikennemuotoina ja arkiliikuntana, jotka tuottavat hyvinvointia yksilölle, yhteiskunnalle ja ympäristölle. Verkostoon kuuluu 67 jäsentahoa, joista 47 on kuntia ja kaupunkeja. Pyöräilykuntien verkoston jäsenkunnissa on noin asukasta. Pyöräilykuntien verkosto haluaa: - Laadukkaat ja turvalliset pyöräilyolosuhteet kaikille - Kaksinkertaistaa pyöräilyn määrän Suomessa - Vahvistaa pyöräilyn edistäjien ja pyöräilijöiden yhteisöä Pyöräilykuntien verkosto tarjoaa tietoa ja palveluja pyöräilyn edistämiseksi. Osallistumme erilaisiin pyöräilyä edistäviin ohjelmiin ja kehittämishankkeisiin sekä teemme vaikuttamistyötä pyöräilyn aseman vahvistamiseksi kuntien ja valtion päätöksenteossa. Pyöräilyn kampanjointia teemme Suomi Pyöräilee -hankkeen kautta, jonka toimintamuotoja ovat muun muassa Pyöräilyviikko, Kilometrikisa, Vuoden pyöräilijän ja Vuoden pyöräilykunnan valinta. Pyöräilevät ja kävelevät koulubussit -hankeemme on keskittynyt koululaisten turvallisen ja itsenäisen liikkumisen edistämiseen. ( Jäsenetuina liittyessään pyöräilykuntien verkostoon n kunta saisi ajantasaista koulutusta, kampanjointiapua, materiaaleja ja näkyvyyttä pyöräilyä koskien. Jäsenmaksu lle olisi tällä hetkellä 220 /vuodessa. Oheismateriaali: - oheismateriaalina aloite Valmistelija: Vapaa-aikapäällikkö Juha Lilja p , s-posti: juha.lilja@siuntio.fi Lautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle, että se ehdottaa kunnanvaltuustolle - selostusosan merkitsemistä vastaukseksi polkupyöräpoliittisen ohjelman luomista on koskevaa valtuustoaloitetta ja - aloitteen julistamista loppuun käsitellyksi.

13 Sivu 13 KH:671 /2013 SIVLTK 37 KH VALTUUSTOALOITE KOSKIEN NEUVONTAPALVELUN AVAAMISTA KUNNAN KIRJASTOON n Keskustan valtuustoryhmä on jättänyt valtuustoaloitteen, jossa ehdotetaan, että kunta avaa neuvontapalvelun/ -pisteen kunnan kirjastoon. Oheismateriaali ja liitteet - Oheismateriaalina valtuustoaloite koskien neuvontapalvelun avaamista kunnan kirjastoon Päätös: Kunnanhallitus päättää lähettää valtuustoaloitteen sivistyslautakunnan valmisteltavaksi. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. === SIVLTK 37 n keskustan valtuustoryhmä on jättänyt valtuustoaloitteen koskien neuvontapalvelun/-pisteen avaamista kunnan kirjastoon. Neuvontapalvelun/-pisteen avaamista valtuustoryhmä perustelee sillä, että kuntalaiset saisivat myös toimistoajan jälkeen tarvittavia neuvoja, ohjeita, lomakkeita ja muuta materiaalia ns. yhden luukun malli. Neljä Aleksis Kiven koulun yhdeksännen luokan oppilasta ovat keränneet Kirjasto Auki adressin, jonka on allekirjoittanut n. 200 henkilöä. Kirjasto Auki aloitteessa todetaan, että kirjaston nykyiset aukioloajat eivät palvele kuntalaisia tasavertaisesti; muualla työssä käyvät ja opiskelevat sekä koulukuljetuksen piirissä olevat eivät pysty hyödyntämään kirjaston tarjoamia palveluita. Aloitteessa esitettyjä asioita ei voida nykyisillä henkilöstöresursseilla toteuttaa. Neuvontapiste vastaavanlaisena kuin kunnantalolla toimiva neuvonta tai sitä muistuttavana vaatii yhden henkilön lisäresurssin. Henkilöstökulun voidaan arvioida olevan vuositasolla n Nykyisillä kirjaston henkilöstöresursseilla (kolme kirjastovirkailijaa ja vapaa-aikapäällikön n. 25 % työaikaosuus) on neuvontapistettä miltei mahdoton toteuttaa kelvollisesti. Kuntaa koskevien asioiden tuntemus laajamittaisesti ja ajantasaisesti on hankalaa ilman jatkuvaa tietojen ylläpitoa ja koulutusta. Nykyisinkin kirjaston henkilökunta toki neuvoo ja ohjaa asiakkaita mahdollisuuksien ja tietämyksensä mukaisesti. Mikäli neuvontapistettä kuitenkin edistetään henkilökuntaa lisäämällä, neuvontapisteelle sopiva paikka voisi olla nykyisin Aikapajan käytössä oleva tila. Aikapaja on tällä hetkellä vuokralaisena kirjaston yhteydessä olevassa sermeillä rajoitetussa tilassa. Mikäli n kunta

14 Sivu 14 perustaisi neuvontapisteen kyseiseen tilaan, muodostuisi siitä lisäkustannuksia menetetyn vuokran muodossa. Kustannukset ovat kohtuullisen merkittävät verrattuna neuvontapisteestä oletettavasti saatuun hyötyyn, joten kunnan nykyisessä taloustilanteessa sen toteuttaminen voi olla kannattamatonta. Henkilöresurssia tarvitaan erikseen aloitteessa esitetyn neuvontapisteen hoitamiseen sekä kirjaston aukioloaikojen lisäämiseen. Kunnankirjasto on nykyisin auki maanantaisin ja torstaisin kello sekä tiistaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin Kesäaikaan aukioloajat ovat maanantaisin ja tiistaisin-perjantaisin Aukioloajat ovat varmasti epätäydelliset ja sopimattomatkin osalle kuntalaisista. Nykyisillä aukioloajoilla kävijä- ja lainausmäärä on kuitenkin saatu nousuun. Ilman lisähenkilöstöä aukioloaikoja on mahdotonta muuttaa kovin merkittävästi. Kuitenkin esimerkiksi yhden päivävuoron (kuten tiistai) voisi vaihtaa vastaavaksi aukioloajaksi kuten maanantai tai torstai. Oheismateriaali ja liitteet - Oheismateriaalina valtuustoaloite koskien neuvontapalvelun avaamista kunnan kirjastoon - Oheismateriaalina: Kirjelmä n sivistyslautakunnalle ja vapaaaikapäällikkö Juha Liljalle koskien n kunnankirjaston aukioloaikoja Valmistelija: Vapaa-aikapäällikkö Juha Lilja p , s-posti juha. lilja@siuntio.fi Lautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle, että se ehdottaa kunnanvaltuustolle - selostusosan merkitsemistä vastaukseksi neuvontapalvelun/ -pisteen avaamisesta kunnan kirjastoon koskevaan valtuustoaloitteeseen ja - aloitteen julistamista loppuun käsitellyksi.

15 Sivu 15 SIVLTK 38 SIVISTYSLAUTAKUNNAN TALOUDEN TOTEUTUMA 4/2014 Oheismateriaali Sivistyslautakunnan talousarvion käyttötalouden toteutuma on tilanteen mukaan 29,9 prosenttia. Tasaisen toteutuman periaatteen mukaan käyttötalouden toteutuma saisi huhtikuun lopun tasolla olla 33,3 prosenttia. Toimintatuotot ovat toteutuneet ennakoitua suurimpina (45,2 prosenttia) ja toimintakulut ennakoitua pienempinä (31,0 prosenttia). Oheismateriaali ja liitteet - Oheismateriaalina talouden toteutumatilasto 4/2014. Valmistelija: sivistystoimen johtaja Tina Nordman, puh s-posti: etunimi.sukunimi@siuntio.fi Lautakunta päättää - merkitä asian tiedoksi.

16 Sivu 16 SIVLTK 39 MUUT ASIAT keskustelee ajankohtaisista asioista. Lautakunta päättää - merkitä ajankohtaiset asiat tiedoksi