Euran kunnan TILINPÄÄTÖS. Valtuusto

Transkriptio

1 Euran kunnan TILINPÄÄTÖS 2013 Kunnanhallitus Valtuusto

2 TILINPÄÄTÖSKIRJAN SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 4 TOIMINTAKERTOMUS TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Euran kunnan tase Konsernitase TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tilintarkastusmerkintä

3 TOIMINTAKERTOMUKSEN SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Kunnanjohtajan katsaus Kunnan yleinen kehitys Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Kunnan henkilöstö Yleinen taloudellinen kehitys Euran kunnan taloudellinen kehitys TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN Tuloslaskelma TOIMINNAN RAHOITTAMINEN Rahoituslaskelma TASE Tase Taseen tunnusluvut Taseen analysointia Kokonaistulot ja menot KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Kuntakonsernin rakenne Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat KUNNANHALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTA KOSKEVISTA TOIMENPITEISTÄ TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Vastuualueiden yksityiskohtainen toiminnan ja talouden tarkastelu Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto määrärahojen ja tulosarvioiden toteutumisesta

4 4 1. JOHDANTO Kuntalain mukaan kunnat noudattavat kirjanpidossaan ja tilinpäätöksessään kirjanpitolakia soveltuvin osin. Kunnan tilinpäätös- ja toimintakertomuksen tarkoituksena on antaa oikea ja riittävä kuva kunnan toiminnasta ja taloudesta. Tilinpäätöskokonaisuus Tilinpäätöstä koskevat säännökset Kunnan tilinpäätös on laadittava tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja se on saatettava valtuuston käsiteltäväksi tilikautta seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja. Tilinpäätöksen sisältö Kuntalain 68 :n mukaan kunnan on sisällytettävä tilinpäätökseensä tuloslaskelma, tase ja niiden liitetiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Lisäksi kunnan, jolla on määräämisvalta toisessa kirjanpitovelvollisessa, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitase liitteineen. Toimintakertomus Toimintakertomuksen pakolliset ja suositeltavat asiat Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen antamisesta vastaa kunnanjohtaja ja kunnanhallitus. Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista kunnan talouteen ja konsernitaseeseen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa tuloslaskelmassa tai taseessa. Kuntalain 70 :n mukaan kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelyä sekä talouden tasapainottamista koskeviksi toimenpiteiksi. Toimintakertomuksen erityisenä tehtävä on selvittää valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet hyväksytään talousarviossa ja -suunnitelmassa.

5 5 TOIMINTAKERTOMUS OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 2.1. Kunnanjohtajan katsaus Vuoden 2013 päätavoitteiden toteutuminen Valtuusto hyväksyi vuoden 2013 talousarvion valmisteluohjeet kokouksessaan Ohjeiden laadinnassa käytettiin lähtökohtana valtiovarainministeriön peruspalveluohjelmaa kaudelle Peruspalveluohjelmaan liittyvissä taloudellisissa ennusteissa oli arvioitu, että Suomen kansantalous olisi kääntynyt kasvu-uralle vuonna 2013 ja että tätä seuraavina vuosina talouskasvu olisi jo lähes 2 %. Vuoden 2013 bruttokansantuote laski kuitenkin edellisvuoteen verrattuna -1,4 %, mikä luonnollisesti heijastuu merkittävällä tavalla myös kunnallistalouden kantokykyyn. Euran kunnan vuoden 2013 palvelutuotantoa linjattiin talousarvion laadintaohjeiden lisäksi erityisessä talouden vakauttamisohjelmassa. Ohjelmaa käsiteltiin valtuuston kesäkuussa pitämässä seminaarissa. Yhteisenä lähtökohtana oli, että henkilöstöresurssien lisäämiseen suhtaudutaan lähivuosina hyvin pidättyväisesti ja että investointiohjelmaa koottaessa varmistetaan ensisijaisesti terveyskeskus-vanhainkodin peruskorjauksen tarvitsema rahoitus. Talouden pitkän aikavälin kestävyysvajeen tuomiin ongelmiin paneuduttiin valtuustoseminaarissa syyskuussa 2013, jolloin päättäjille esiteltiin Euran kunnan talouden painelaskelma taloussuunnitelmavuosille Vuoden 2013 yhtenä keskeisenä strategisena tavoitteena oli, että myös kireän taloustilanteen oloissa tarvitaan kunnan vetovoimaa ja yleistä kehitystä tukevia toimenpiteitä. Erityisen tärkeää oli varmistaa kaavoituksen sujuva eteneminen, jolloin voidaan tarjota sekä elinkeinoelämälle että asuntotuotannolle edullisia kunnallistekniikalla varustettuja tontteja taajamarakenteeseen hyvin soveltuvilta alueilta. Sekä keskustan osayleiskaavan että yksittäisten asemakaavojen valmistelu onkin edennyt suunnitellulla tavalla. Ilahduttavaa on myös se, että tekninen infrastruktuuri saadaan viimein ajan tasalle käynnissä olevien investointien avulla. Seuraavassa taulukossa on esitetty vuosien 2011, 2012 ja 2013 keskeiset kunnallistalouden tunnusluvut. Talousarvion osalta on käytetty alkuperäisen talousarvion lukuja. TP 2011 TP 2012 TA 2013 TP 2013 käyttömenot 70,8 milj. 73,1 milj. 74,9 milj. 76,0 milj. tuloveroprosentti 19,5 % 20,5 % 20,5 % 20,5 % verokertymä 38,8 milj. 41,0 milj. 42,5 milj. 44,0 milj. vuosikate 2,9 milj. 2,5 milj. 1,9 milj. 2,70 milj. tulos 0,8 milj. 0,3 milj. -0,6 milj. 0,2 milj. investoinnit 6,5 milj. 3,6 milj. 9,6 milj. 10,7 milj. taseen ylijäämä 7,7 milj. 7,9 milj. 7,0 milj. 8,0 milj. lainakanta 11,2 milj. 12,0 milj. 21,6 milj. 16,9 milj. suhteellinen velkaantuneisuus 29,9 % 30,0 % 41,4 % 37,5 % omavaraisuusaste 63,0 % 62,5 % 54,11 % 56,3 % Vuoden 2013 tulos on selkeästi budjetoitua parempi. Tilinpäätöksen osoittamaa Euran kunnan taseasemaa voidaan pitää tyydyttävänä, vaikkakaan edes hyvä tase ei anna turvaa lähivuosien aikana tapahtuvalle verotulojen laskulle, valtionosuuksien leikkauksille ja valtion kuntiin kohdistaman rakennepolitiikan vaikutuksille.

6 6 Kuntien toimintaympäristön muutos Valtiovallan käynnistämä kuntarakenne- ja sote-uudistus antoivat leimansa toimivuodelle Euran kunta tukeutui kuntien välisissä neuvotteluissa ja omassa päätöksenteossaan voimassa olevaan kuntastrategiaansa. Valtuusto otti marraskuussa 2013 pitämässään kokouksessa kantaa kuntarakennelain mukaisen selvitysalueen muodostamiseen. Kuntarakennelaissa määriteltyjen tavoitteiden ja selvityskriteerien perusteella, ottaen huomioon myös Rauman seudun kuntien eri yhteyksissä esittämät kuntarakenneuudistukseen liittyvät kannanotot, valtuusto päätti, että Euran kunnan on tarkoituksenmukaista laatia kuntarakennelain edellyttämä selvitys yhdessä Rauman kaupungin ja mahdollisesti muiden samaan selvitysalueeseen halukkaiden kuntien kanssa. Päätöstä tehtäessä otettiin huomioon myös sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen liittyvät suunnitelmat ja valmisteilla oleva sote-lainsäädäntö. Euran kunnan strategia päivitetään vuoden 2014 aikana. Tässä työssä on mahdollista ottaa huomioon kaikki merkittävät kuntien toimintaympäristössä tapahtuneet ja ennustettavat muutokset. Kaikissa strategisissa vaihtoehdoissa on kuitenkin aihetta korostaa aktiivisen elinkeinopolitiikan ja talouden hallinnan keskeistä merkitystä. Valtuustokauden ensimmäinen vuosi Vuosi 2013 oli valtuustokauden avausvuosi. Vuosi oli työntäyteinen ja vaiherikas ja kauaskantoisia ratkaisuja tuli päätettäväksi heti valtuustokauden alussa. Talouden realiteetit pitävät huolen siitä, että merkittävien päätösten sarja saa jatkoa. Vaikka Euran kunnan taloudelliset ja palveluihin liittyvät tunnusluvut ovat edelleenkin kilpailukykyisiä kuntien keskinäisessä vertailussa, rakenteelliset uudistukset ja talouden sopeutustoimet on syytä viedä päätökseen johdonmukaisesti ja päättäväisesti. Esitän Euran kunnan luottamushenkilöille ja henkilöstölle lämpimän kiitoksen ahkerasta ja tuloksellisesta työstä Euran kunnan hyväksi vuonna Eurassa Matti Lahtinen kunnanjohtaja

7 Kunnan yleinen kehitys Väestö Euran väkiluku oli vuoden 2013 lopussa (v ), joista naisia oli 6218 (6242) (50,2 %) ja miehiä 6150 (6170). Valtionvarainministeriön 2010 tekemän väestöennusteen mukaan Euran asukasluku laskee vähitellen keskimääri 0,3 % vuodessa. Vuonna 2020 asukasluku olisi noin ja vuonna 2040 noin Väkiluku ei 30 vuoden aikana laske siis kovinkaan paljon. Väestön nopea ikääntyminen aiheuttaa kuitenkin melkoisen suuren kustannuspaineen varsinkin sosiaali- terveystoimen menoihin. Kunnan ikärakenteen muutos vuodesta 2008 vuoteen 2020 käy ilmi seuraavasta taulukosta: Alla olevasta taulukosta käy selville väestön ikärakenteen muutoksen vaikutus huoltosuhteeseen. Jo luvulla huoltosuhde ylittää 80. Silloin sataa työssäkäyvää kohden on 80 huolettavaa eli lasta tai eläkkeellä olevaa. Jo vuoden 2015 tietämillä huoltosuhde ylittää 70.

8 8 Työllisyys Euran työvoiman määrä oli vuoden 2013 lopussa 5595 (v ). Työttömiä oli 488 (464). Työttömyysaste oli 8,7 % (8,2 %). Työttöminä miehiä oli 297 (268) ja naisia 191 (196). Alle 25-vuotiaita työttömiä oli 71 (52) ja pitkäaikaistyöttömiä 91 (74). Avoimia työpaikkoja oli Eurassa vuoden lopussa 15 (219). Satakunnan työttömyysaste oli joulukuun lopussa 13 % (12,4) ja koko maan 12,6 % (10,7 %). (Työhallinnon tilastot) Työttömyys% 2013

9 9 Yli 50 työntekijää työllistävät työnantajat Euran kunta HK Ruokatalo Oy Auramaa -yhtiöt Jujo Thermal Oy Amcor Flexibles Finland Oy Loipart Technology Finland Oy Pintos -konserni Jaakko-Tuote Oy Biolan ryhmä Koskinen yhtiöt Loitech Production Oy A & R Carton Oy Euran Urakointipalvelu EUP Ky Euran Teollisuushuolto Oy Mykora Oy Eupart Oy Lammela Oy ETS-Lindgren Oy julkinen ala elintarvikkeiden valmistus maaliikenne erikoispapereiden valmistus muovipakkausten valmistus laivojen rakentaminen metallikiinnittimien valmistus lasituotteiden valmistus lannoitteiden ja ympäristötuotteiden valmistus maaliikenne erikoistunut rakennustoiminta kartonkipakkausten valmistus kiinteistöjen ja irtaimiston huolto koneiden korjaus ja huolto sienten viljely ja tukkukauppa eriste- ja ilmastointiasennus vähittäiskauppa metallirakenteiden valmistus Euran työssäkäyntirakenne Tilastokeskuksen tuoreimman tiedon mukaan Euran työpaikkaomavaraisuus oli 102,9 %. Eurassa työssä käyviä oli ja työllisiä Työllistävimmät toimialat Eurassa ovat elintarvikkeiden valmistus, pakkausten valmistus, erikoispaperituotteiden valmistus, metallituotteiden valmistus sekä maaliikenne ja maatalous.

10 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset LUOTTAMUSHENKILÖORGANISAATIO VALTUUSTO KESKUSVAALILAUTAKUNTA TARKASTUSLAUTAKUNTA KUNNANHALLITUS KONSERNI- JA OSAKKUUSYHTEISÖT KAAVATOIMIKUNTA HENKILÖSTÖJAOSTO YHTEISTYÖTOIMIKUNTA PERUSTURVA- LAUTAKUNTA KASVATUS- JA OPETUS- LAUTAKUNTA KULTTUURI JA VA PAA AJAN LAUTA KUNTA TEKNINEN LAUTAKUNTA Valtuutetut Ansio Teemu yrittäjä KESK Anttila Tarja terveydenhoitaja SDP Arvola Hannu autonkuljettaja SDP Hakala Manu yrittäjä KESK Heikkilä Hannu hitsaaja SDP Helander-Nieminen Eija kehitysvammahuollon ohjaaja, yrittäjä SDP Hirvelä Kimmo yrittäjä KOK Härjämäki Susanna yrittäjä, kuvataiteilija PS Junkkala Juho maanviljelijä KESK Kalli Timo maanviljelijä, kansanedustaja KESK Kallio Juha opiskelija KESK Kemppainen Jukka kirkkoherra KOK Ketola Pirkko maaseutuyrittäjä KESK Korhonen Esko maalari, pääluottamusmies VAS

11 11 Kreula Jaakko maanviljelijä, eläkeläinen KESK Kuivamäki Maria kauppatieteiden maisteri KOK Kyllöinen Päivi ilmoitussuunnittelija KESK Lehtonen Harri rehtori SDP Lähteenmäki Simo sähköasentaja, eläkeläinen VAS Myllykoski Juha sähköasentaja VAS Mäkitalo Esa maatalousyrittäjä KESK Paavilainen Hannu cnc-koneistaja SDP Perttu Jouko agrologi KOK Pesonen Pekka ins. opiskelija (AMK) PS Salminen Petri työsuojeluvaltuutettu, käynnissäpitäjä VAS Setälä Tero työnjohtaja SDP Siivonen Minna ruokapalvelutyöntekijä SDP Sillanpää Marjatta ekonomi KOK Susi Pertti työsuojeluvaltuutettu SDP Vainio Kai yrittäjä SDP Vainio Maaret sairaanhoitaja SDP Vihervuori Juhani rehtori, eläkeläinen KESK Virta Jukka keittämönhoitaja SDP Virtanen Kari teknikko SDP Vähä-Vahe Sanna sosionomi (AMK) VAS Valtuuston puheenjohtaja Timo Kalli, 1. varapuheenjohtaja Kari Virtanen ja 2. varapuheenjohtaja Jouko Perttu. Kunnanhallitus Valtuuston valitsema kunnanhallitus toimikaudeksi : Helander-Nieminen Eija kehitysvammahuollon ohjaaja, yrittäjä SDP Vainio Maaret sairaanhoitaja SDP Lehtonen Harri rehtori SDP Virta Jukka keittämönhoitaja SDP Mäkitalo Esa maatalousyrittäjä KESK Kyllöinen Päivi ilmoitussuunnittelija KESK Vihervuori Juhani rehtori, eläkeläinen KESK Kuivamäki Maria kauppatieteiden maisteri KOK Lähteenmäki Simo sähköasentaja, eläkeläinen VAS Kunnanhallituksen puheenjohtajana toimi Harri Lehtonen, 1. varapuheenjohtajana Juhani Vihervuori ja 2. varapuheenjohtajana Simo Lähteenmäki. Kunnanhallituksessa on toiminut lisäksi henkilöstöjaosto, jonka tehtäviin kuuluvat henkilöstöasiat. Lisäksi kunnanhallitus on nimennyt kaavatoimikunnan valmistelemaan kaava-asioita. Lautakunnat Valtuuston valitsemien lautakuntien tehtävänä on huolehtia toimialansa toiminnan, talouden ja organisaation kehittämisestä, ohjata ja valvoa toimialansa suunnittelua ja toteutusta, seurata toiminnan tuloksia sekä huolehtia tarpeellisesta yhteistyöstä. Lautakunnat myös valmistelevat toimialansa esitykset valtuustolle ja kunnanhallitukselle.

12 12 Lautakunnat ja niiden puheenjohtajat Keskusvaali Silvanto Jouko koulutoimenjohtaja, el KESK Kasvatus- ja opetus Reunanen Ari FM, pääsihteeri SDP Kulttuuri- ja vapaa-aika Hirvelä Kimmo ekonomi KOK Perusturva Mattila Aimo KM, rehtori SDP Tarkastus Kallio Juha opiskelija KESK Tekninen Ketola Pirkko maaseutuyrittäjä KESK Lautakuntien esittelijät on määrätty hallintosäännössä. Uusi hallintosääntö tuli voimaan alkaen Kunnan henkilöstö Kunnan viranhaltijaorganisaatio jakaantuu tulosalueisiin, vastuualueisiin ja tulosyksiköihin. Tulosalueet ja niiden johtajat ovat seuraavat: VIRANHALTIJAORGANISAATIO KUNNANHALLITUS KUNTAJOHTAMINEN PERUSTURVA- PALVELUT KASVATUS- JA OPE- TUSPALVELUT KULTTUURI- JA VAPAA-AJAN- PALVELUT TEKNISET PALVELUT Johtoryhmän muodostavat kunnanjohtaja, apulaiskunnanjohtaja, henkilöstö- ja hallintopäällikkö, talousjohtaja, perusturvajohtaja, sivistystoimenjohtaja, hallinto- ja talouspäällikkö sekä tekninen johtaja. Johtoryhmä työskentelee kunnan vision, strategian sekä toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseksi yhteistyössä luottamushenkilöiden ja henkilöstön kanssa. Johtoryhmän tehtävänä on kunnan palvelujen ja toimintojen kehittäminen, johtaminen sekä yhteistyöstä huolehtiminen.

13 13 Tilivelvolliset viranhaltijat Virka Kuntajohtaminen Kunnanjohtaja Apulaiskunnanjohtaja Hallinto- ja henkilöstöpäällikkö Talousjohtaja Perusturvapalvelut Perusturvajohtaja Kasvatus- ja opetuspalvelut Sivistystoimenjohtaja Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Hallinto- ja talouspäällikkö Tekniset palvelut Tekninen johtaja Viranhaltija Matti Lahtinen Antti Jantunen Johanna Aalto Kari Rupponen Sanna-Tuulia Lehtomäki Teija Vuohijoki Jouko Koivunen Kimmo Haapanen

14 Yleinen taloudellinen kehitys Kansantalous Vuosi 2013 oli maailmantaloudessa hitaan elpymisen aikaa. Euroalueella kokonaistuotanto kääntyi nousuun vuoden 2013 toisella neljänneksellä. Saksan talouskasvu on vahvistumassa ja tuotannon määrä saavutti vuoden 2012 tason. Muun euroalueen talous on myös vähitellen toipumassa taantumasta. USA:ssa kasvu sen sijaan jatkui noin 2 %:n vauhtia. Suomen teollisuustuotanto väheni joulukuussa ,2 % ja kokonaistuotanto 1,9 % edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Bruttokansantuote supistui ennakkotietojen mukaan vuonna ,4 % eli toisena vuotena peräkkäin. Työllisyys alkoi heikentyä jo vuoden 2012 marraskuun aikana. Työttömyysaste kohosi vuoden 2013 loppuun mennessä 7,9 prosenttiin. Tilastokeskuksen mukaan joulukuun 2013 työttömyysaste oli 7,9 % kun se vuonna 2012 oli 6,9 %. Työvoimahallinnon tilastojen mukaan työttömyysaste oli 10,7 % ja vuotta aikaisemmin 9,7 %. Korkotaso oli edelleen hyvin alhainen. Joulukuussa kk korko oli 0,389 % ja 12 kk korko 0,556 %. Kuluttajahintahintaindeksin vuosimuutos eli inflaatio oli keskimäärin 1,5 %. Julkisyhteisöjen sulautettu bruttovelka kasvoi vuoden aikana 7,0 mrd. euroa yhteensä 110,2 mrd. euroon. Nettovelan suhde bruttokansantuotteeseen nousi vuoden 2012 lopun 53,6 %:sta 56,9 %:n. Kun julkinen alijäämä oli 2,0 %, pysyivät alijäämä ja velka ennakkotietojen mukaan EU:n kasvu- ja vakaussopimuksen viitearvojen alapuolella. Valtion velkamäärä kasvoi 4,9 mrd. euroa 95,6 mrd. euroon ja kuntien velka 2,0 mrd. euroa 14,5 mrd. euroon. Veroaste eli verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhde bruttokansantuotteeseen nähden oli 45,6 % kun suhde vuonna 2012 oli 44,1 %. Kuntatalous vuonna 2013 Kuntien talous parani vuonna Toimintamenojen kasvu on hidastunut ja verotulot kasvoivat selvästi, mistä johtuen kuntien vuosikatteet paranivat 669 milj. euroa vuoteen 2012 verrattuna. Verotulot kasvoivat 6,8 % ja valtionosuudet 2,9 %. Tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien vuosikate oli vuonna euroa/asukas kun vuotta aikaisempi vuosikate oli 248 euroa/asukas. Kuntien toimintamenot kasvoivat tammi joulukuussa vuonna ,0 % edellisvuodesta. Palkat ja palkkiot kasvoivat 2,2 %. Palvelujen ostot kasvoivat 3,4 %. Toimintatulot kasvoivat kaikkiaan 1,4 %. Kuntien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden 2013 lopussa 13,8 miljardia euroa noin 1,6 miljardia euroa enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Asukasta kohti laskettu lainakanta oli Manner-Suomen kunnissa euroa (vuonna euroa).

15 Euran kunnan taloudellinen kehitys Olennaiset tapahtumat tilikaudella ja sen päättymisen jälkeen Vuonna 2009 kunnan toimintakulut kasvoivat 6,1 %, vuonna ,9 %, vuonna ,8 % ja vuonna ,3 % ja vuonna ,0 %.. Menot kasvoivat vuonna 2013 hieman enemmän kuin edellisenä vuonna. Aikaisempiin vuosiin verrattuna on menojen kasvua ainakin tilapäisesti saatu pienennettyä. Henkilöstömenot kasvoivat 5,9 %, palvelujen ostot vähenivät 0,1 %, aineet ja tarvikkeet kasvoivat 6,9 %, muut toimintakulut 17 % ja avustukset kasvoivat 14,3 %. Palvelujen ostojen vähentyminen vaikutti siihen, että menokasvu jäi neljään prosenttiin. Henkilöstömenojen osalta sekä tilapäiselle henkilökunnan että sijaisille maksettujen palkkojen määrä väheni 4,3 % edelliseen vuoteen verrattuna. Vakinaisen henkilöstön palkkamenot kasvoivat 4,5 %. Henkilöstön määrä oli joulukuun lopussa kpl ja vuoden 2013 lopussa 864 kpl. Tilapäistä ja määräaikaista henkilöstöä oli vuoden 2012 lopussa 213 kpl ja vuoden 2013 lopussa 234 kpl. Sairauspoissaoloja oli vuonna kalenteripäivää ja vuonna kalenteripäivää. Palvelujen ostot vähenivät 0,1 %. Erikoissairaanhoidon menot vähenivät 0,5 %, euroa. Muut perusturvapalveluiden palveluiden ostot vähenivät 2,3 % euroa vuoteen 2012 verrattuna. Muutoin ostopalveluiden määrä koko kunnan osalta (ilman erikoissairaanhoitoa) kasvoi 0,2 % eli euroa. Aine- ja tarvikemenot kasvoivat 6,9 %. Lääkkeitä ja hoitotarvikkeita hankittiin 3,6 %, euroa vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Lämmitysmenot kasvoivat 14,8 %, euroa. Sähköenergia käyttö puolestaan väheni 2,4 %, euroa. Sähköön ja lämpöön kului kaikkiaan euroa. Maksettujen avustusten määrä kasvoi 14,3 % euroa. Suurin vaikutus lisäykseen oli Euran Uima- ja urheiluhallille maksetulla avustuksella. Omaishoidon tukea maksettiin euroa eli lähes sama summa kuin vuonna Verotulot kasvoivat vuonna ,8 %, vuonna ,4 % ja vuonna ,7 % ja vuonna ,3 %. Verotulojen kertymä oli vuonna ,6 milj. euroa, vuonna ,8 milj. euroa, vuonna ,0 milj. euroa ja vuonna ,0 milj. euroa. Yhteisöveron tuotto putosi 8,3 %, 0,2 milj. euroa. Valtionosuuksia kertyi lähes sama määrä kuin vuonna ,3 milj. euroa. Vuoden 2013 talousarviossa (alkuperäinen talousarvio) tilikauden tulos oli arvioitu 0,8 milj. euroa alijäämäiseksi. Tilinpäätös on 0,2 milj. euroa ylijäämäinen. Pitkäaikaisen lainan määrä väheni vuoden aikana suunnitelman mukaisesti. Uutta pitkäaikaista lainaa nostettiin 6,4 milj. euroa investointimenoihin. Lainakanta oli vuoden 2010 lopussa 7,9 milj. euroa, vuoden 2011 lopussa 11,2 milj. euroa, vuoden 2012 lopussa 12,0 milj. euroa ja vuoden 2013 lopussa 16,3 milj. euroa. Pitkäaikaisen lainan määrä oli 10,9 milj. euroa ja lyhytaikaisen määrä 5,3 milj. euroa. Investointimenoja kertyi 10,7 milj. euroa ja tuloja 1,4 milj. euroa. Taserakenne heikkeni selvästi. Omavaraisuusaste oli 56,3 %, kun se vuotta aikaisemmin oli 62,5 %. Lainakannan kasvu oli merkittävin tekijä omaraisuusaseen pienenemiseen. Omavaraisuusasteen hyvänä tasona kuntasektorilla pidetään 70 %:a.

16 16 Kunnan suhteellinen velkaantuneisuus oli 37,5 % ja vuotta aikaisemmin 30,0 %. Kunnan strategisten tavoitteiden mukaan omavaraisuusasteen pitäisi olla yli 65 % ja suhteellisen velkaantuneisuuden alle 30 %. Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon ja arvio todennäköisestä kehityksestä Tilinpäätöksessä toimintakulut ovat 76,0 milj. euroa. Vuoden 2013 alkuperäisessä talousarviossa toimintakulut olivat 75,0 milj. euroa. Tilikauden menot kasvoivat siten 1,0 milj. euroa arvioitua enemmän. Vuoden 2012 tilinpäätökseen verrattuna menot kasvoivat 4,0 %. Vuoden 2014 toimintakulut ovat talousarviossa 76,0 milj. euroa eli samansuuruiset kuin vuoden 2013 tilinpäätös. Vuoden 2014 ensimmäisen neljänneksen aikana nähdään mihin suuntaan talous on kääntymässä. Kahden edellisen vuoden menokehityksen valossa vuoden 2014 käyttömenojen kasvuksi on arvioitava noin 3 %. Sen perusteella vuoden 2014 tilinpäätös on noin 3,4 milj. euroa alijäämäinen minkä seurauksena vuosien 2015 ja 2016 tilinpäätökset ovat jo noin 15,8 milj. euroa alijäämäisiä. Eu-alueen talous on hitaasti kasvamassa ja sitä kautta Suomenkin talouden ennakoidaan kääntyvän hitaaseen kasvuun jo tämän vuoden aikana. Valtiontalouden tasapainottamistoimet vuodelle 2014 ovat tätä kirjoitettaessa vielä valmisteluvaiheessa, mutta saattavat johtaa kuntataloudenkin osalta lisäleikkauksiin jo vuoden 2014 osalta. Euran talous ei edellä olevan perusteella ole paranemassa. Vuoden 2013 menojen kasvu oli arvioitua suurempi, mistä johtuen vuoden 2014 talousarviossa pysyminen eli käytännössä menojen jäädyttäminen vuoden 2013 tasolle on olennaisen tärkeää. Valtion talouden lähivuosien tasapainottamistoimet vaikuttavat merkittävästi kuntienkin talouteen. Vuoden 2015 alussa voimaan tulevaksi kaavailtu valtionosuuksien uudistus tulee alustavien laskelmien mukaan pienentämään valtionosuuksia noin 1,5 milj. euroa. Kunnalla on siten edessään huomattava talouden tasapainotustyö, josta joudutaan tekemään useamman vuoden ohjelma. Ympäristötekijät Kunta omistaa 55 % JVP-Eura Oy:stä. Yhtiö vastaa kunnan ja muiden omistajiensa jätevesien käsittelystä ja puhdistamisesta. Yhtiö käynnisti vuoden 2013 syyskuussa noin 5,0 milj. euroa maksavan puhdistamolaajennuksen. Rakennustyö valmistuu vuoden 2014 syksyllä. Kun puhdistamon tämä vaihe on valmis, saadaan kaikki puhdistamolle normaalioloissa johdettava jätevesi käsiteltyä. Kunnan omaa jätevesiverkkoa on saneerattu vv aikana yhteensä 2,1 milj. eurolla. Tavoitteena on ollut merkittävä vuotovesien vähentäminen verkoston osalta sekä kiinteistöjen ns. sekä viemärijärjestelmien purkaminen. Verkoston saneerausta jatketaan vuosittain tarkoitukseen osoitettavalla määrärahalla. Satakierto Oy on Pyhäjärviseudun kuntien, Huittisten kaupungin ja yritysten omistama jätehuoltoyhtiö. Yhtiön jakautumista kahdeksi yhtiöksi / yhtiön myyntiä koskevia neuvotteluja käytiin koko vuoden ajan. Tilinpäätöksen valmistumiseen mennessä yhtiön tulevaisuutta koskevia ratkaisuja ei ole tehty. Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan tarkoituksena on selvittää, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan.

17 17 Sisäisen valvonnan ja talouden hoidon ohjeistus on kunnanhallituksen hyväksymä toimintaohje, minkä mukaan sisäistä valvontaa suorittaa jokainen esimies oman vastuualueensa osalta. Sen lisäksi kunnanhallitus on vuosittain valinnut joukon tarkastettavia toimintoja. Näiden osalta tarkastuksen on tehnyt taloushallinto talousjohtajan johdolla. Puolivuosittain tehdyssä ja valtuustossa käsitellyssä osavuosikatsauksessa arvioidaan talousarviovuoden tavoitteiden toteutumista, määrärahojen käyttöä sekä myös sitä, miten määrärahat riittävät koko vuoden ajaksi. Osavuosikatsauksessa esitettyjen arvioiden lisäksi lokakuussa tehtiin valtuustossa päätös eräiden määrärahojen lisäyksestä/vähentämisestä. Ostolaskujen ALV tarkastusta tehdään säännöllisesti. Lautakuntien pöytäkirjoista tarkistettiin käsiteltiinkö kunnanhallitukselle valmistellut talouskatsaukset lautakuntien kokouksissa. Osa lautakunnista käsitteli ne ja osa vain osaksi, joten parantamisen varaa on edelleenkin. Tarkastuksen toimintasuunnitelman mukaan käytiin läpi perusturvan ja teknisen toimen palvelujen ostoja ja investointeja koskevien hankintojen osalta vuoden 2012 tarkastuskertomuksessa esitettyjen toimenpideohjeiden toteutumista. Tarkastusraportti annettiin tiedoksi tulosalueille ja tulosalueita on pyydetty antamaan selvitys niistä toimenpiteistä joita raportissa on suositeltu mennessä. Riskienhallinnassa otettiin vuoden 2013 aikana käyttöön uusi ohjelmisto. Riskien kartoitus aloitettiin uudelleen. Tavoitteena on saada alustava riskienkartoitus valmiiksi vuoden 2014 maaliskuussa ja vuoden 2014 aikana kokonaan valmiiksi siten, että ensimmäiset raportit riskien hallinnan toimenpiteistä voidaan esittää vuoden 2014 toimintakertomuksissa. 3 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN 3.1 Tuloslaskelma Tuloslaskelma 1000 eur Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate

18 18 Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Satunnaiset tuotot Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Poistoeron lisäys/vähennys Tilikauden yli-/alijäämä Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/toimintakulut % -13,9-14,1 100 x Toimintatuotot / Toimintakulut Vuosikate/Poistot % 108,3 109,4 100 * Vuosikate/Poistot Vuosikate, euroa / asukas 218,8 204,2 Asukasmäärä Tuloslaskelman erät Toimintatuotot Toimintatuotot alittuivat arvioidusta. Tulosalueiden arviot tulojen kertymisestä pitivät pääosin hyvin paikkansa. Perusturvan tuotot alittuivat 9,4 % 0,3 milj. euroa eli hieman enemmän kuin ennakoitiin. Yksittäisistä tuottoeristä suurimmat olivat vesi- ja jätevesimaksut 2,2 milj. euroa, perusturvapalveluiden hoito ym. maksut 3,8 milj. euroa ja teknisten palveluiden vuokra ym. tuotot 1,6 milj. euroa m % 2013 m % Myyntituotot , ,4 Maksutuotot , ,4 Tuet ja avustukset , ,5 Muut toimintatuotot , ,9 Yhteensä , ,1

19 19 Toimintakulut Toimintakulut olivat yhteensä 76,0 milj. euroa, missä oli kasvua edellisvuoteen 2,9 milj. euroa eli 4,0 %. Henkilöstömenot kasvoivat 5,9 % eli 1,9 milj. euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Henkilöstömenojen kasvu oli arvioitua suurempaa. Lomapalkkavaraukseen kirjattiin edellisestä vuodesta poiketen euroa suurempi summa, mikä korotti palkkamenoja 1,7 %. Kokonaisuudessaan palkkamenojen kasvu oli 5,6 %. Muut henkilöstömenot eli palkkojen sivukulut kasvoivat 15 % ja eläkekulut 5,2 %. Vuoden 2012 lopussa oli vakinaisen henkilöstön määrä 626 kpl ja vuoden 2013 lopussa 617 kpl. Määräaikaisen ja muun henkilöstön määrä oli vuoden 2012 lopussa 213 kpl ja vuoden 2013 lopussa 234 kpl. Koko henkilöstön määrä oli vuoden 2012 lopussa 844 kpl ja vuoden 2013 lopussa 864 kpl, kun kansalaisopiston tuntiopettajia (noin 36 kpl) ei lasketa mukaan. Vakinaisen henkilökunnan palkat kasvoivat 4,5 % ja erilliskorvaukset 18,7 %. Sijaisten ja tilapäisen henkilöstön palkat vähenivät 2,5 % edelliseen vuoteen verrattuna. Jaksotettuja palkkoja eli lomapalkkavarausta lisättiin euroa, kun edellisenä vuonna lisäystä ei tehty lainkaan. Sairauslomapäiviä kertyi vuonna , kun vuonna 2012 vastaava määrä oli Toimintakulut (ulkoiset) 2012 m % 2013 m % Henkilöstömenot , ,9 Palvelujen ostot , ,2 Aineet ja tarvikkeet , ,9 Avustukset , ,3 Muut toimintakulut , ,0 Yhteensä , ,0 Palvelujen ostot vähenivät tilinpäätöksessä edelliseen vuoteen nähden 0,2 % eli eurolla. Palvelujen ostot (ulkoiset) tulosalueittain käyvät selville alla olevasta taulukosta. Taulukon talousarvio on vuoden 2013 alkuperäinen talousarvio. Taulukosta näkyy, että ostopalvelujen kokonaismäärä väheni alkuperäiseen talousarvioon verrattuna 0,5 %. Kun perusturvan palvelujen ostot vähenivät 2 % alkuperäiseen talousarvioon nähden, niin muiden tulosalueiden ostot kasvoivat keskimäärin 4,4 %. Palvelujen ostot ovat kunnan menoista 40 %, ja palkat sivukuluineen 48 %, joten näiden erien hallinta ratkaisee käytännössä kunnan talouden menotason. Palvelujen ostot tulosalueittain (talousarvio ja toteutuma) Tulosalue Ta 2013 Tp 2013 Muutos % Johtaminen ja tukipalvelut ,5 Perusturvapalvelut ,0 Kasvatus- ja opetuspalvelut ,5 Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut ,7 Tekniset palvelut ,0 Yhteensä ,5

20 20 Toimintakulujen vertailu alkuperäiseen talousarvioon Toimintakulut (ulkoiset) Ta 2013 Tp 2013 Erotus eur Muutos % Henkilöstömenot ,3 Palvelujen ostot ,5 Aineet ja tarvikkeet ,6 Avustukset ,5 Muut toimintakulut ,4 Yhteensä ,4 Palkkojen ja palkkioiden kasvu edelliseen vuoteen verrattuna oli 5,6 %. Koko maan kasvu oli Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösennusteiden mukaan 2,2 %, joten Euran palkkamenojen muutos muuhun maahan nähden oli erittäin suuri. Muutosta selittää kunnan strateginen linjaus siirtää erityisesti perusturvan ostopalveluita soveltuvin osin kunnan omaan palvelutuotantoon. Maksetut avustukset kasvoivat 11,1 %, euroa. Käytännössä kasvun aiheutti Euran Uima-ja urheiluhallin pääomakulujen ja käyttöpääoman kattamiseen myönnetyt avustukset yhteensä euroa. Toimintakate Toimintakate oli 65,5 milj. euroa. Muutos edelliseen vuoteen oli 4,3 %. Verotulot ja valtionosuudet Verotuloja kertyi yhteensä 44,0 milj. euroa, missä oli lisäystä edellisvuoteen verrattuna 3,0 milj. euroa eli 7,3 %. Ansio- ja pääomatuloista perittävän kunnallisen tuloveron määrä 40,0 milj. euroa oli 8,4 % eli 3,0 milj. euroa suurempi kuin edellisenä vuonna. Yhteisöverokertymä oli 2,0 milj. euroa eli 8,3 % pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Kiinteistöveroa kertyi 1,9 milj. euroa. Kasvu oli 5,0 % eli 0,1 milj. euroa. Tuloveroa kertyi vuonna 2013 selvästi enemmän kuin maassa keskimäärin. Verotilityslain muutosten ja jako-osuuksien tarkistuksessa sekä marraskuun maksuunpanotilityksissä kunta joutui palauttamaan vuodelta 2012 maksettuja ennakoita 3,3 milj. euroa mutta sai samalla lisää verotuloja 0,8 milj. euroa. Joulukuun oikaisutilityksessä saatiin lisäksi 0,5 milj. euroa lisää tuloveroja. Näistä syistä vuoden 2013 tuloverokertymä kasvoi selvästi vuoteen 2012 verrattuna. Verotilityslain muutos vaikutti siten, että joulukuussa maksettiin jäännösveroja, mitkä aikaisemmin maksettiin vasta tammikuussa. Vuoden 2014 tammikuun verotilitys olikin siten vastaavasti pienempi. Vuoden 2013 tuloverokertymä olikin lopulta1,7 milj. euroa alkuperäistä talousarviovarausta suurempi. Koko maassa tuloverot kasvoivat 6,7 %. Yhteisöveron tuotto aleni euroa arvioidusta. Kiinteistöveroa kertyi lähes arvioitu määrä 1,9 milj. euroa. Verotulot m% Tulovero ,4 Yhteisövero ,3 Kiinteistövero ,0 Yhteensä ,3

21 21 Euran yhteisöverojen jako-osuus pieneni vuosina Vuonna 2012 yhteisöveron jako-osuus pieneni 1,5 % ja vuonna %. Valtionosuuksia kertyi yhteensä 24,3 milj. euroa. Muutos vuoteen 2012 oli -0,1 % yksikköä euroa. Valtionosuudet 2012 m % 2013 m % Peruspalvelujen valtionosuus , ,2 Verotuloihin perustuva valt.os. tasaus , ,3 Järjestelmämuutoksen tasaus , ,0 Opetus-, kulttuuri ja muut valt. osuudet , ,5 Yhteensä , ,1 Vuonna 2012 valtionosuuksia leikattiin vähentämällä kaikkien kuntien peruspalvelujen valtionosuutta yhteensä 631 milj. euroa. Vuonna 2013 leikkausten määrä oli 756 milj. euroa. Leikkaus toteutettiin vähentämällä peruspalvelujen valtionosuusprosenttia 0,51 % yksiköllä. Kuntajakolain mukaan liittyvien kuntien valtionosuuksien mahdollinen tappio korvataan viiden vuoden ajan. Kyseinen tasauserä oli vuonna 2009, jolloin sitä ensimmäisen kerran maksettiin, noin euroa. Saman suuruinen erä maksettiin myös vuonna Viimeinen erä maksettiin vuonna Harkinnanvaraista rahoitusavustusta ei haettu. Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot olivat euroa. Vuoden 2013 korkotuotot kertyivät lähinnä antolainoista ja talletusten koroista. Muita rahoitustuottoja kertyi kaikkiaan euroa osingoista, kuntayhtymien peruspääoman koroista, verotilitysten koroista ym. Lainojen korkokulut olivat euroa Lyhytaikaista luottoa maksuvalmiuden turvaamiseksi nostettiin vuonna 2013 yhteensä 48,3 milj. euroa. Vuoden lopussa lyhytaikaista luottoa oli 6,0 milj. euroa. Kunnanhallitus teki vuonna 2011 päätöksen korkosuojausten käyttämisestä korkomenojen optimoimiseksi. Vuoden 2011 aikana suojausmenetelmiä käytettiin kahdella tavalla. Koulukeskus I vaiheen rakennuskustannusten kattamiseen otettiin kahdeksan vuoden kiinteäkorkoinen laina korolla 2,8 % ja toiseksi kunnan vaihtuvakorkoisia lainoja suojattiin 2 milj. euron edestä muuttamalla ne kiinteäkorkoiseksi 5 vuoden ajaksi. Kiinteä korko on 2,8 %. Vuonna 2012 suojauspäätöksiä ei tehty. Kuntakonsernin tytäryhtiö Euran Uima- ja urheiluhalli Oy muutti yhtiön hallituksen päätöksellä 9,6 milj. euron pitkäaikaisen lainan 10 vuodeksi kiinteäkorkoiseksi lainaksi. korko on 2,3 %. Vuoden 2013 aikana tehtiin yksi suojauspäätös, jolla terveyskeskuksen rakentamiseen otetusta 6,0 milj. euron lainasta suojattiin 1,9 milj. euroa muuttamalla korko seitsemäksi vuodeksi kiinteäksi korolla 1,34 %. Vuosikate Tuloslaskelmassa vuosikatteen tulisi kattaa poistot eli pitkävaikutteisten tuotannontekijöiden käytöstä aiheutuneet kustannukset, jolloin talouden voidaan katsoa olevan rakenteellisesti tasapainossa. Vuo-

22 22 den 2013 vuosikate oli 2,7 milj. euroa ja ylittää suunnitelman mukaiset poistot 0,2 milj. eurolla, joten vuosikateprosentiksi muodostuu 108,3 %. Talousarviossa tavoitteena oli että vuosikate kattaa poistot, joten tavoite toteutui hieman arvioitua parempana. Poistotaso on kuitenkin investointien määrään nähden liian alhainen, mikä antaa turhan hyvän kuvan vuosikatteen ja poistojen suhteesta. Kun terveyskeskus vanhainkodin laajennus ja peruskorjaushanke valmistuu kasvaa poistojen määrä huomattavasti vuoden 2016 tilinpäätöksessä. Tilikauden tulos ja johtopäätökset Tuloslaskelman tarkastelu osoittaa, että vuoden 2013 tilinpäätöksen perusteella kunnan talous on tasapainossa, kun ylijäämää kertyi 0,2 milj. euroa. Taseessa oleva aikaisempien tilikausien 7,8 milj. euroa ylijäämä kasvaa 8,0 milj. euron ylijäämäksi, joten kuntalain 65 :n mukaista toimenpideohjelmaa alijäämän kattamiseksi ei tarvitse tehdä. Tilikauden tulos ja ylijäämä/alijäämä Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan omaa pääomaa. Tilikauden tuloksen jälkeen esitettävät erät ovat tuloksen käsittelyeriä. Tilikauden 2013 tulos on ,27 euroa ylijäämäinen. Tilinpäätöksen järjestelyerien jälkeen ylijäämä on ,32 euroa. Tilikauden ylijäämä esitetään siirrettäväksi taseen yli/alijäämätilille. 4 TOIMINNAN RAHOITTAMINEN 4.1 Rahoituslaskelma Rahoituslaskelma kertoo miten kunnan käyttömenot ja investoinnit on rahoitettu. Positiivinen vuosikate kertoo paljonko käyttötuloista jää käyttömenojen maksamisen jälkeen pääomamenojen rahoittamiseen Kun rahoituslaskelmassa vuosikatteesta vähennetään investoinnit ja niiden rahoitukseen saadut valtionosuudet sekä omaisuuden myynnistä saadut varat, nähdään riittivätkö varat investointien rahoittamiseen. Jos rahoituslaskelmassa toiminnan ja investointien rahavirtaa kuvaava luku on positiivinen, on investoinnit voitu kattaa vuosikatteesta ja investointien rahoituseristä. Toiminnan ja investointien rahavirta on vuodesta 2010 lähtien ollut negatiivinen jokaisena vuotena. Sen seurauksena lainakanta on ollut hitaassa nousussa. Kun lainakanta oli vuonna ,9 milj. euroa, oli se tilikauden lopussa 17,0 milj. euroa. Investointien määrää on lähivuosina vähennettävä, jotta toiminnan ja investointien rahavirta kääntyy positiiviseksi. Vaihtoehtoisesti vuosikatteen määrää on kasvatettava, jotta vuosikatteella voidaan rahoittaa oleellisesti suurempi osa investoinneista. Rahoituksen kassavirta kuvaa sitä kuinka paljon menoista on rahoitettu lainanotolla. Rahavarojen muutos kertoo kuinka paljon kunnan rahavarat (kassavarat) muuttuivat vuoden aikana. Vuoden 2013 pitkäaikaisten lainojen lyhennykset olivat 1,3 milj. euroa. Lyhytaikaisten lainojen määrä väheni 0,1 milj. euroa ja oli vuoden lopussa 6,0 milj. euroa. Kassaa hoidettiin edelleen kuntatodistusohjelman aktiivisella käytöllä. Lyhytaikaista luottoa otettiin joka kuukausi keskimäärin 4,0 milj. euroa. Lainojen takaisinmaksuaika oli 1 2 kuukautta. Lainanhoitokatteen tunnusluku oli 1,9. Lainanhoitokyky on hyvä, kun luku on yli 2 ja tyydyttävä, kun tunnusluku on 1-2.

23 23 Rahoituslaskelma eur Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät netto Tulorahoituksen korjauserät Yhteensä Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Yhteensä Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Yhteensä Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Yhteensä Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien 22 1 muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Yhteensä Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat eur Rahavarat eur Yhteensä Rahoituslaskelman tunnusluvut Toiminnan ja iv. rahavirran kertymä 5 v. milj. euroa 11,5 5,6 Investointien tulorahoitus, % 28,9 79,7 Lainanhoitokate 1,9 2,1 Kassan riittävyys, pv 2,3 3,0 Asukasmäärä

24 24 5 TASE 5.1. Tase V A S T A V A PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankkeet Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Muut toimeksiantojen varat VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset Myynti saamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Rahoitusarvopaperit 0 0 Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin 0 0 Rahat ja pankkisaamiset

25 25 V A S T A T A V A OMA PÄÄOMA Peruspääoma Muu oma pääoma Ed. tilikauden yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä POISTERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Kertynyt poistoero PAKOLLISET VARAUKSET 0 19 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Muut toimeksiantojen pääomat VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Saadut ennakot Ostovelat 6 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Saadut ennakot Ostovelat Muut velat/liittymismaksut ja muut velat Siirtovelat Yhteensä Taseen tunnusluvut Omavaraisuus-% 56,3 62,5 Suhteellinen velkaantuneisuus-% 37,5 30,0 Kertynyt yli- ja alijäämä milj. eur 8,1 7,8 Kertynyt yli- ja alijäämä eur/as 651,0 629,8 Lainakanta , eur Lainakanta eur/asukas 1 372,97 964,79 Lainasaamiset, eur Asukasmäärä

26 Taseen analysointia Taseen loppusumma on 68,0 milj. euroa (60,8 milj. euroa vuonna 2012). Taserakenne on alkanut heiketä. Omavaraisuusaste oli ,3 % ja edellisenä vuonna 62,5 %. Omavaraisuudella mitataan kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja kykyä selviytyä sitoumuksista pidemmällä tähtäyksellä. Kuntatalouden hyvänä omavaraisuuden tavoiteltavana tasona pidetään 70 %. Suhteellinen velkaantuneisuutta kuvaava tunnusluku kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman (korolliset ja korottomat lainat) maksamiseen. Käyttötuloja oli tilinpäätöksessä 78,9 milj. euroa ja vierasta pääomaa 29,8 milj. euroa, joten kaikkien velkojen maksaminen kerralla vaatisi 38 % tuotoista. Lainakanta 17,0 milj. euroa (1372 euroa/asukas) on oleellisesti kuntien keskiarvon alapuolella (2.553 euroa/asukas vuoden 2013 tilinpäätösennusteen mukaan) Kokonaistulot ja menot Kokonaistulojen ja -menojen laskelma laaditaan tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta, jotka sisältävät vain ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat. Kokonaistulo ja -meno -käsitteet kattavat laskelmassa varsinaisen toiminnan ja investointien tulot ja menot sekä rahoitustoiminnan rahan lähteet ja käytön. TULOT % MENOT % Varsinainen toiminta teur Varsinainen toiminta teur Toimintatuotot ,1 Toimintakulut ,6 Verotulot ,4 Korkokulut 232 0,3 Valtionosuudet ,8 Muut rahoituskulut 12 0,0 Korkotuotot 30 0,0 Tulorahoituksen korjauserät 0,0 Muut rahoitustuotot 88 0,1 Pakollisten varausten muutos 19 0,0 Satunnaiset tuotot 0,0 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustappiot Tulorahoituksen korjauserät Investoinnit 0,0 (pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot) -92-0,1 Käyttöomaisuusinvestoinnit ,1 Investoinnit Rahoitustoiminta Rah.osuudet investointeihin ,6 Antolainsaamisten lisäys 0,4 392 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden 236 0,3 Pitkäaik.lainojen vähennys ,5 luovutustulot Rahoitustoiminta Lyhytaik.lainojen vähennys 100 0,1 Antolainasaamisten vähennys 392 0,5 Oman pääoman vähennykset 0,0 0 Pitkaik.lainojen lisäys ,3 Kokonaismenot yhteensä ,0 Lyhytaik.lainojen lisäys 0,0 Kokonaistulot yhteensä ,0

27 27 6 KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS 6.1. Kuntakonsernin rakenne Euran kunnan konsernirakenne muodostuu seuraavista yhteisöistä: Konserniyhteisöt Yhdistely konsernitilinpäätökseen Yhdistelty kpl Ei yhdistelty kpl Tytäryhteisöt Yhtiöt Euran Uima- ja urheiluhalli Oy 1 JVP - Eura Oy 1 Kiinteistö Oy Kauttuanpuisto 1 Kiinteistö Oy Euran Virastotalo 1 Kiukaisten asunto- ja teollisuuskiinteistöt Oy 1 Säätiöt Pyhäjärvi-instituutti 1 Kuntayhtymät Satakunnan koulutuskuntayhtymä 1 Satakunnan sairaanhoitopiiri ky 1 Satakuntaliitto 1 Osakkuusyhteisöt Jätehuolto Satakierto Oy 1 Muut omistusyhteysyhteisöt Pohjolan Muinaiselämys Oy Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Kuntakonserni Euran kunnan kuntakonserniin kuuluvat tytäryhteisöinä Kiinteistö Oy Kauttuanpuisto, Kiinteistö Oy Euran Virastotalo, Euran Uima- ja urheiluhalli Oy ja JVP- Eura Oy. Konserniyhtiöiden tavoitteet Vuonna 2009 voimaan tulleen konserniohjeen mukaan valtuusto hyväksyy valtuustokausittain konsernin strategiat. Strategia sisältää Euran tulevaisuudenkuvan ja strategiset painopistealueet. Omistajapolitiikan tavoitteena on laadukkaiden ja edullisten palvelujen järjestäminen kuntalaisille ja kunnalle sekä riittävä tuotto kunnan pääomasijoitukselle. Seuraavan kerran konsernia koskevia strategiatavoitteita käsittelee vuoden 2013 alussa toimikautensa aloittanut valtuusto.

28 28 Strategia vv asiakirjassa ei erityisiä konsernia koskevia strategisia tavoitteita ole. Konserniyhtiöiden yhteinen tavoite on, että yhtiöiden toimintaa ja taloutta on hoidettava niin, että tuloilla voidaan kattaa menot. Toimintaa on johdettava voimassa olevaa lainsäädäntöä ja muita viranomaismääräyksiä noudattaen taloudellisesti ja tehokkaasti. Yhtiöiden asiakkailtaan perimien maksujen muutokset saavat noudattaa enintään yleisen kustannustason muutosta elleivät erityisen suuret investoinnit edellytä maksutason suurempaa tarkistusta. Konsernijohdon tavoitteet Konsernijohdon on raportoitava yhtiöiden toiminnasta hallitukselle ja valtuustolle vuosittain osavuosikatsauksen yhteydessä ja aina silloin, kun yhteisön toimintaan liittyy olennaisia poikkeamia kunnan määrittämistä tavoitteista. Raportissa on esitettävä vähintään yhtiön budjetin toteutuminen ja arvio tilikauden tuloksesta, maksuvalmiustilanne, arvio lainamäärän kehityksestä tilikauden aikana, käyttöasteita, kävijämääriä, tavoitearvoja ym. koskevat ja muut olennaiset toiminnalliset ja toimintaympäristöön liittyvät tiedot. Tilinpäätöksen yhteydessä kunnanhallitus antaa valtuustolle tiedot tytäryhteisöjen toiminnasta ja taloudesta. Raportointi on tehty tavoitteen mukaisesti. Konserniyhtiöt ja niiden taloutta ym. koskevat tiedot Euran Uima- ja Urheiluhalli Oy:n laajennus- ja peruskorjaushanke valmistui maaliskuun loppupuolella. Hankkeen lopulliset kustannukset olivat 12,3 milj. euroa. Valtionosuutta investointiin saatiin 0,9 milj. euroa. Kunta on myöntänyt yhtiölle lainanhoitokuluja varten vuonna euron avustuksen, joka käytettiin lainanhoitokulujen kattamiseen. Sen lisäksi valtuusto myönsi yhtiölle aikaisempien vuosien rahoitusalijäämien kattamiseen lisäavustuksen euroa. Vuotuiset käyttökustannukset yhtiön pitäisi kattaa omilla myyntituloillaan. Valmistumisen jälkeen pyydettiin lisäksi selvitys siitä, miten yhtiön talous kehittyy viiden seuraavan vuoden aikana ja miten yhtiössä pitää ottaa huomioon verovaikutukset. Lisäksi pyydettiin selvitys siitä, olisiko yhtiön rakennusmassan myynti kunnalle tarkoituksenmukaista. Lopputulos oli kuitenkin se, että yhtiön nykyistä rakennetta ei ole syytä muuttaa, vaan jatkaa toimintaa nykymuotoisena. BDO Audiabrev Oy:n tekemän selvityksen mukaan yhtiön toimintatuotot eivät kuitenkaan riitä kattamaan toimintakuluja, vaan kunta joutuu kattamaan erotuksen joko lainoituksella tai lisäämällä avustussummaa. Vuoden 2013 huhti joulukuu oli ensimmäinen uusissa tiloissa tapahtunut toimintajakso. Sen aikana kävi selväksi että toimintatuotot noin euroa eivät kata toimintakuluja, joita kertyi noin euroa. Yhtiön tiinpäätös osoittaa noin euroa ylijäämää. Kunta avusti yhtiötä eurolla. Summasta euroa oli lainojen lyhennysten ja korkojen osuutta ja euroa ennen peruskorjaus- ja laajennushankkeen aloittamista kertyneitä rahoitusalijäämiä vastaan annettua avustusta. Tavoitteena oli, että yhtiö pystyy tämän jälkeen aloittamaan uusissa tiloissa toimintansa tilanteesta, jossa sillä ei ole aikaisempien vuosien rahoitusalijäämää rasitteenaan. Vuoden 2013 osalta tavoite saavutettiin vaikka kaikkia pääomakuluja ei pääoma-avustuksella saatu katetuksi. Tuloslaskelman mukainen ylijäämä aiheutui myönnetystä lisäavustuksesta. Vuosi 2014 on ensimmäinen täysi toimintavuosi, minkä aikana nähdään miten yhtiön toimintatuotoilla pystytään kattamaan toimintakuluja. Vuoden 2013 perusteella on nähtävissä, että yhtiö toimintatuotot

29 29 eivät riitä toimintakulujen kattamiseen. Kun korkoihin ja lainojen lyhennyksiin tarvitaan noin euroa vuodessa ja toimintakulujen vajaus on noin euroa vuodessa, tulee kunnan avustuksen määräksi noin 1,0 milj. euroa vuodessa. Kiinteistö Oy Kauttuanpuiston talous on kohtuullisessa kunnossa. Käyttöaste eri taloyksiköissä on ollut niin korkea, että yhtiöiden käyttö- ja pääomamenot on saatu rahoitettua maksetuilla vuokrilla. Yhtiön liikevaihto on 2,2 milj. euroa ja asuntojen arvioitu käyttöaste 96 %. Yhtiö omistaa tällä hetkellä 394 vuokra-asuntoa. Vuoden 2013 loppupuolella tyhjät asunnot saatiin täytettyä, joten vuoden lopussa tyhjänä oli vain 4 asuntoa. Sama tilanne on jatkunut vuoden 2014 alkupuolella. JVP- Eura Oy:n päätoiminta eli jätevesien puhdistus käynnistyi Puhdistusprosessi on saatu toimimaan kohtuullisella tavalla. Puhdistustulokset eivät aina ole saavuttaneet määriteltyjä arvoja. Yhtiön tulos oli vuodelta euroa ylijäämäinen, joskin aikaisempien vuosien alijäämää on taseessa euro. Yhtiö käsittelee vuosittain noin 2,5 milj.m3 jätevettä, josta yhdyskuntajätevesien osuus on noin 0,7 milj. m3. Uusi jätevesien käsittelylupa hyväksyttiin tammikuussa 2013 ja päätöksen mukaiset lupa-arvot kiristyivät eräiltä osin edelliseen lupapäätökseen verrattuna selvästi. Päätöksestä valitettiin, mutta vuoden 2013 syksyllä aloitettu peruskorjaus- ja laajennushanketta toteutetaan lupaehtojen edellyttämällä tavalla. Hankkeen kustannusarvio on 5,0 milj. euroa ja se tulee korottamaan selvästi omistajilta perittävää jäteveden käsittelymaksua vuoden aikana. Vuoden 2012 lopulla käynnistyi puhdistamon toiminnasta tehdyn tutkintapyynnön perusteella esitutkinta, mikä on tällä hetkellä edelleen käynnissä. Kiinteistö Oy Euran Virastotalot Oy hallinnoi kuntakeskuksessa olevaa toimistorakennusta, jossa sijaitse osa kunnan toiminnoista ja sen lisäksi poliisin ja työvoimahallinnon palvelupisteet. Rakennuksessa ovat myös Minerva Oy:n toimitilat. Yhtiön osakkeista kunta omistaa 82,6 % ja Minerva 18,4 %. Yhtiön talous on tasapainossa. Konserniyhtiöitä koskevat konserniohjeet vuodelle 2014 käsitellään käyttösuunnitelmien hyväksymisen yhteydessä. Yhtiöiltä on saatu konserniohjeissa mainitut taloutta koskevat raportit osavuosikatsauksen ja tilinpäätöksen yhteydessä. Osakkuusyhtiöt ja muut omistusyhteisöt Kunnan konserniin kuuluu osakkuusyhtiönä Jätehuolto Satakierto Oy. Satakierrosta kunta omistaa 27,73 %. Yhtiö vastaa kunnan jätehuollosta. Yhtiön taloudellinen tilanne on hyvä. Kunta omistaa Pohjolan Muinaiselämys Oy:stä 60,6 % ja Pyhäjärvi instituuttisäätiöstä 36,30 %. Konsernituloslaskelma Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta(tappiosta) Toimintakate