OPS, yhteinen osa 1 (43) Hyväksytty /jory Päivitetty Opetussuunnitelman yhteinen osa

Transkriptio

1 OPS, yhteinen osa 1 (43) Päivitetty Opetussuunnitelman yhteinen osa

2 OPS, yhteinen osa 2 (43) Päivitetty Sisällysluettelo JOHDANTO... 4 I HYRIA KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄNÄ HYRIAN ORGANISAATIO, STRATEGIA JA ARVOT HYRIAN JÄRJESTÄMÄ KOULUTUS Opetussuunnitelmat Oppimisympäristöt PEDAGOGISEN TOIMINNAN PERIAATTEET Oppimiskäsitys Kansainvälisyys Kestävä kehitys YHTEISTYÖ KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISESSÄ Hyrian sisäinen yhteistyö Opiskelijakuntatoiminta Työelämän kanssa tehtävä yhteistyö Perusopetuksen kanssa tehtävä yhteistyö Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Syrjäytymisen ehkäisy Yhteistyö muiden koulutuksen järjestäjien kanssa OPISKELIJAN OIKEUSTURVA Turvallisuus Kurinpito Ratkaisuja opiskeluun soveltumattomuuteen Opiskeluoikeuden peruuttaminen ja palauttaminen Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset, esteettömyys ja opiskelijaksi ottamisen edellytykset Rikosrekisteriote Huumausainetestaus Oikaisupyynnöt, muutokset ja valitukset TOIMINNAN KEHITTÄMINEN Laadun hallinta Henkilöstön osaamisen kehittäminen II AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS NUORTEN KOULUTUKSENA OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN Työssäoppiminen... 23

3 OPS, yhteinen osa 3 (43) Päivitetty 7.2 Ammattitaitoa täydentävien tutkinnonosien järjestäminen Opintojen rakenne ja joustavuus Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus Jatko-opintokelpoisuus Ammatillinen erityisopetus Erityisen tuen ohjaus nuorten koulutuksessa Erityislahjakkuuden tukeminen OPISKELIJAPALVELUT Ryhmänohjaus Opinto-ohjaus Opiskeluhuolto Yhteistyö huoltajien kanssa nuorten koulutuksessa AMMATTITAIDON ARVIOINTI Arvioinnin periaatteet Työssäoppimisen arviointi Ammattiosaamisen näytöt ja niiden toteuttamisen ja arvioinnin periaatteet Arviointi erityisopetuksessa Maahanmuuttajaopiskelijoiden arviointi III AIKUISKOULUTUS JA NÄYTTÖTUTKINNOT AIKUISTEN NÄYTTÖTUTKINNOT Aikuisten kolmivaiheinen henkilökohtaistaminen Henkilökohtaistaminen hakeutumisen vaiheessa Henkilökohtaistaminen näyttötutkinnon suorittamisen vaiheessa Henkilökohtaistaminen tarvittavan ammattitaidon hankkimisen vaiheessa Näyttötutkintotilaisuuksien toteutus ja arviointi OPPISOPIMUSKOULUTUS AIKUISTEN LISÄ- JA TÄYDENNYSKOULUTUS ERITYISEN TUEN OHJAUS AIKUISTEN KOULUTUKSESSA LÄHTEET LIITTEET... 43

4 OPS, yhteinen osa 4 (43) Päivitetty JOHDANTO Opetussuunnitelman yhteisessä osassa määritellään kaikelle Hyria koulutuksen toiminnalle yhteiset periaatteet ja menettelytavat sekä koulutuksen järjestäjän keskeiset arvot. Yhteisen osan liitteissä ja muissa Hyrian toimintaa ohjaavissa suunnitelmissa, ohjeissa ja prosessikuvauksissa kuvataan toimintatapoja tarkemmin. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaan koulutuksen järjestäjä hyväksyy koulutusta varten opetussuunnitelman, joka perustuu valtakunnallisten ammatillisten perustutkintojen perusteisiin. Opetussuunnitelma jakautuu kolmeen osaan: Pedagoginen ohjelma ja Opetussuunnitelman yhteinen osa Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma. Hyrian Pedagoginen ohjelma on tiivistetty kuvaus Hyrian opetukseen ja koulutukseen liittyvistä linjauksista (liitteenä). Opetussuunnitelman tutkintokohtaisessa osassa kuvataan, kuinka tutkinnon perusteissa määritelty tutkinto järjestetään Hyriassa. Oppilaitoskohtaisen opetussuunnitelman pohjalta laaditaan tutkinnoittain vuosittaiset toteutussuunnitelmat ja opiskelijoille henkilökohtaiset opiskelusuunnitelmat. Näillä dokumenteilla luodaan Hyrian yhtenäinen käsitys osaamisesta, oppimisesta, opetuksen ja ohjauksen järjestämisestä ja resurssien tarkoituksenmukaisesta kohdentamisesta. Hyrian johtoryhmä on hyväksynyt Opetussuunnitelman yhteisen osan kokouksessaan Lain oppilas- ja opiskelijahuollosta (1287/2013) mukaiset muutokset sekä organisaatiorakenne päivitetty.

5 OPS, yhteinen osa 5 (43) Päivitetty I HYRIA KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄNÄ 1 HYRIAN ORGANISAATIO, STRATEGIA JA ARVOT Hyria koulutus Oy on Hyvinkään ja Riihimäen kaupunkien, Hausjärven ja Lopen kuntien sekä Hyvinkään Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiön omistama yhtiö. Hyria koulutus on osakeyhtiömuotoinen organisaatio, jolla on oma hallitus, joka toimii myös oppilaitoksen johtokuntana. Osakeyhtiön toimitusjohtaja toimii samalla oppilaitoksen johtavana rehtorina. Hän vastaa yhtiön kokonaisvaltaisesta johtamisesta, strategisesta suunnittelusta ja hallituksen vahvistaman strategian toteuttamisesta. Toimitusjohtajan apuna toimii osakeyhtiön johtoryhmä, johon kuuluvat rehtori, aikuiskoulutusjohtaja, kehitysjohtaja, talous- ja hallintojohtaja sekä toimitusjohtajan assistentti. Hyria koulutus on jaettu kahteen opetuksen osaamisalueeseen: osaamisalue 1 ja osaamisalue 2. Osaamisalueita johtavat rehtori ja aikuiskoulutusjohtaja, ja heillä on apunaan muun muassa toimipisteiden yksikönvastaavina toimivat koulutuspalvelupäälliköt. Osaamisalueilla toimii 20 osastoa: 10 nuorten koulutusalan osastoa, 8 aikuisten koulutusalan osastoa sekä valmentavan koulutuksen ja atto-aineiden osastot. Osastoja johtavat koulutuspäälliköt. Opetuksen tukipalvelut on jaoteltu niin ikään kahteen osaan: Kehittämis- ja hankepalveluihin, jota johtaa kehitysjohtaja ja Talous- ja hallintopalveluihin, jota hallinnoi talous- ja hallintojohtaja. Kuva 1. Hyrian toiminnan organisointi ja johtaminen Hyrian koulutuksen järjestämisluvan mukainen opiskelijamäärä on 2810 nousten 3050 opiskelijaan vuoteen 2016 mennessä. Hyriassa opiskelee vuosittain reilu henkilöä, joista noin 2500 on nuoria ammatillisen perustutkinnon suorittajia, 1400 aikuisia perustutkinnon, 1500 ammattitutkinnon ja 320 erikoisammattitutkinnon suorittajia. Loput reilu 4000 opiskelijaa ovat lyhytaikaisen koulutuksen piirissä.

6 OPS, yhteinen osa 6 (43) Päivitetty Toimipisteitä yhtiöllä on 13 ja toimintaa Hyvinkään ja Riihimäen lisäksi myös muualla Suomessa, mm. Helsingissä, Hämeenlinnassa ja Lahdessa. Hyrian tiedotus on keskittynyt internet-sivustolle ( sekä Primus/Wilmaopiskelijahallinto-ohjelmaan. Lisäksi hyödynnetään myös perinteisempää painotuotteista markkinointia ja viestintää. Missio Hyrian missiona on tarjota asiakkaiden ja sidosryhmien tarpeita palvelevaa ammatillista koulutusta ja osallistua aktiivisena toimijana työelämän kehittämiseen. Vastaamme yhteistyökumppaneidemme kanssa koulutustarjonnallamme sekä valtakunnallisten että alueellisten työnantajien osaavan työvoiman tarpeeseen ennakoiden työelämän, työvoiman ja osaamisen muutoksia. Työelämää kehitämme yritysten kanssa yhteisillä kehittämishankkeilla sekä yrityksille suunnatulla henkilöstön kehittämis- ja koulutustoiminnalla. Kehitämme myös omaa toimintaamme jatkuvasti. Opiskelijoiden ja henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen ja tehokkaan ja edistyksellisen oppimisympäristön luominen ovat tämän toiminnan keskiössä. Visio Visionamme on olla ammatillisen koulutuksen edelläkävijä ja vahva vaikuttaja. Vision mukaisesti Hyria tarjoaa ensiluokkaista ammatillista perus- ja täydennyskoulutusta sekä työelämän kehittämispalvelua. Koulutusasiakkuuksissa ja sidosryhmäyhteistyössä olemme ensisijainen valinta ja työllämme ylitämme asiakkaiden ja sidosryhmien odotukset. Kattavan yhteistyöverkostomme ansiosta olemme myös halutuin aluekehittämisen yhteistyökumppani. Hyria vaikuttaa toimimalla aktiivisesti ja saamalla aikaan tuloksia. Hyrian arvot Tärkeimmät arvomme ovat asiakaslähtöisyys, laadukkuus, vastuullisuus ja innovatiivisuus. Asiakaslähtöisyys Hyriassa tarkoittaa opiskelijan ja työelämän yksilöllisten tarpeiden huomioon ottamista sekä vuorovaikutteisuutta oppimisen suunnittelussa ja toteutuksessa. Laadukkuus tarkoittaa hyvää asiantuntemusta, tehokkuutta, joustavuutta sekä selkeää toimintatapaa. Vastuullisuus tarkoittaa vastuun kantoa opiskelijoista, ympäristöstä ja taloudesta sekä säädösten, ohjeiden sekä sovittujen käytäntöjen noudattamista. Se on myös vastuun ottamista itsestä, työstä ja työilmapiiristä. Innovatiivisuus tarkoittaa kehittävää työotetta, kissamaista ketteryyttä, ennakkoluulottomuutta ja tilanneherkkyyttä.

7 OPS, yhteinen osa 7 (43) Päivitetty 2 HYRIAN JÄRJESTÄMÄ KOULUTUS Opetus- ja kulttuuriministeriön antaman koulutuksen järjestämisluvan mukaan Hyrian koulutustehtävänä on järjestää ammatillista peruskoulutusta seuraavilla koulutusaloilla: humanistinen ja kasvatusala kulttuuriala luonnontieteiden ala luonnonvara- ja ympäristöala matkailu-, ravitsemis- ja talousala sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala tekniikan ja liikenteen ala o koulutuskeskuksen järjestämään logistiikan perustutkinnon kuljetuspalveluiden koulutusohjelmaan sisältyy kuorma- ja linja-autonkuljettajien perustason ammattipätevyyskoulutus o koulutuskeskuksen järjestämään logistiikan perustutkinnon lentoasemapalveluiden koulutusohjelmaan sisältyy kuorma- ja linja-autonkuljettajien perustason ammattipätevyyskoulutus yhteiskuntatieteiden, liiketalouden- ja hallinnon ala. Erityisenä koulutustehtävänä on järjestää maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaa koulutusta urheilijoiden ammatillisen peruskoulutusta. Lisäksi on lupa järjestää kotitalousopetusta (talouskoulu) ohjaavaa ja valmistavaa koulutusta (mm. Ammattistartti) valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta muuna kuin erityisenä koulutustehtävänä. Ohjaava koulutus on ei-ammatillista koulutusta, jossa tavoitteena on osallistujan työmarkkina-aseman selkiinnyttäminen sekä ammatilliseen koulutukseen ja/tai työelämään ohjautuminen. Aikuisten ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavaa ja valmistavaa koulutusta järjestetään työvoimahallinnon rahoituksella. Hyrialle on myös myönnetty pysyvä työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä. Hyria järjestää lisäksi perus-, ammatti, ja erikoisammattitutkintoon valmistavaa koulutusta ja tutkintotilaisuuksia kyseisten tutkintojen tutkintotoimikuntien kanssa tekemiensä sopimusten mukaisesti. Hyrian oppisopimustoimisto järjestää perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoja myös järjestämisluvassa mainittujen kuntien, koulutusalojen sekä opiskelijamäärien ulkopuolella. Maahanmuuttajien ja eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetus Maahanmuuttajilla tarkoitetaan Suomeen muuttaneita ulkomaalaisia, joiden tarkoitus on jäädä pysyvästi asumaan maahan. Opiskelijat, joiden äidinkieli on muu kuin aikuiskoulutuskeskuksen opetuskieli (suomi), voivat saada erityisiä opetusjärjestelyitä tai tukea opinnoissaan. Maahanmuuttajaopiskelijoiden opintojen ammatilliset tavoitteet ovat samat kuin muidenkin opiskelijoiden.

8 OPS, yhteinen osa 8 (43) Päivitetty Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden opetus toteutetaan Hyriassa pääsääntöisesti integroidusti muiden opiskelijaryhmien kanssa. Monikulttuurisuus ja kansainvälisyys toteuttavat kulttuurisen kestävyyden ulottuvuutta. Opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus saada suomen kielen opetusta vapaasti valittavina opintoina omassa oppilaitoksessa ja suomi toisena kielenä -opetusta lukioissa. Perusopetuksen lisäluokalla opiskelevat maahanmuuttajaopiskelijat voivat tutustua Hyriaan ja Hyriassa opiskeltaviin aloihin. Hyria järjestää lisäksi maahanmuuttajille ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaa koulutusta. Hyrian maahanmuuttajakoulutus koostuu erilaisista toisiaan täydentävistä koulutusjaksoista, joiden tarkoituksena on antaa opiskelijoille kielelliset ja muut ammatillisissa opinnoissa tarvittavat valmiudet. Koulutuksia järjestetään opintoviikon laajuisena aikuiskoulutuksena, useimmiten työvoimahallinnon rahoituksella. Hyrian koko koulutustarjonta on nähtävissä Hyrian www-sivuilla: Opetussuunnitelmat Jokaisesta ammatillisesta tutkinnosta on olemassa Opetushallituksen vahvistamat tutkinnon perusteet, jotka löytyvät internetistä. Niissä kuvataan tutkintojen ammattitaitovaatimukset sekä arvioinnin kohteet ja kriteerit. Tutkinnon perusteiden pohjalta tehdään oppilaitoskohtainen opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa ja vuosittainen toteuttamissuunnitelma. Niissä kuvataan järjestettävän koulutuksen ajoitus, oppimisympäristöt ja opetusmenetelmät, joiden avulla opiskelija saavuttaa tutkinnon perusteissa määrätyt ammattitaitovaatimukset ja tavoitteet. Nuorten koulutuksen tutkintokohtaisessa opetussuunnitelmassa on myös kuvattu ammattitaitovaatimusten ja tavoitteiden lisäksi ammatillisten tutkinnon osien, ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien sekä vapaasti valittavien tutkinnon osien arviointisuunnitelma, jossa kuvataan ammattiosaamisen näytöt ja mahdollinen muu arviointi. Aikuiskoulutuksen tutkintokohtaisissa opetussuunnitelmissa kuvataan tutkinnon muodostuminen Hyriassa ja ammattitaidon osoittamistavat. Nuorten koulutuksen tutkintokohtaisen opetussuunnitelman ammattiosaamisen näyttöjä koskevan osan hyväksyy Ammattiosaamisen toimikunta. Tämän jälkeen Hyria koulutuksen johtava rehtori hyväksyy tutkintokohtaisen opetussuunnitelman. Aikuiskoulutuksen opetussuunnitelmat hyväksyy Hyrian johtava rehtori. Nuorten koulutuksen opintokokonaisuudet toteutetaan oppilaitosmuotoisena koulutuksena, jossa vuorottelevat oppilaitoksessa toteutettavat monimuotoiset opintojaksot ja työpaikoilla tapahtuvat opintojaksot eli työssäoppiminen. Tutkintoihin voi myös sisällyttää yksilöllisesti enemmän tutkinnon osia, jotka syventävät ja laajentavat ammattiosaamista. Aikuisten tutkintotavoitteista koulutusta toteutetaan pääsääntöisesti monimuotokoulutuksena, jossa vaihtelevat lähi- ja etäopiskelujaksot sekä työssäoppiminen. Opiskelijan osaaminen arvioidaan nuorilla opiskelijoilla ammattiosaamisen näytöissä. Opintojen toteutus suunnitellaan yleensä niin, että tutkinto on mahdollista suorittaa kolmessa vuodessa. Opintoihin ja sen kestoon vaikuttavat yksilölliset tekijät huomioidaan henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa, jonka opiskelija laatii yhdessä opettajansa kanssa. Aikuisten näyttötutkintojen arviointi tapahtuu tutkintotilaisuuksissa, jotka toteutetaan pääsääntöisesti työpaikoilla todellisissa työskentelytilanteissa. Aikuisopiskelijat tekevät yhdessä vastuukouluttajansa kanssa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HEKSU), jossa määritellään, mihin osuuteen valmistavasta koulutuksesta opiskelija osallistuu, vai osoittaako hän osaamisensa suoraan tutkintotilaisuudessa.

9 OPS, yhteinen osa 9 (43) Päivitetty Ammatillinen perustutkinto on toisen asteen tutkinto, joka antaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Ammatillisten perustutkintojen perusteet: utkinnon_perusteet Ammatillisten näyttötutkintojen perusteet: otutkintojen_perusteet Hyrian tutkintokohtaiset opetussuunnitelmat jokaiseen tutkintoon ja valmistaviin ja ohjaaviin koulutuksiin (Hyrian intrassa) 2.2 Oppimisympäristöt Hyria kehittää omia oppimisympäristöjään vastaamaan edistyksellisten oppimisympäristöjen haasteita. Oppimisympäristöjä kehitetään erityisesti tietotekniikan ja liikuteltavien opetusympäristöjen investointien kautta. Oppimisympäristöissä pyritään noudattamaan kestävän kehityksen periaatteita ja huomioidaan ympäristöasiat arjen askareissa (esim. jätteiden lajittelu, energiansäästö). Hyria tulee tulevaisuudessa kehittämään verkko-oppimisen infrastruktuuria ja osaamista. Oppimisympäristöjä tullaan yhdistämään yhdessä teollisuuden ja palvelutyönantajien kanssa niin, että opetusta pystyttäisiin entistä enemmän antamaan työnantajien tiloissa. Tieto- ja viestintätekniikan käyttö opiskelussa Opiskelijat perehdytetään opintojen alussa tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksiin opiskelun välineenä. Hyriassa verkko-opetuksessa hyödynnetään verkko-oppimisympäristöjä (esimerkiksi Moodle, Fronter) hyödynnetään internetin pilvipalveluita (kuten Google-edu, blogit). Näiden lisäksi Hyriassa on käytössä erilaisia järjestelmiä ja palveluita, joita integroidaan opetukseen tarpeen mukaan. Hyrian itse hallinnoimat ympäristöt takaavat tietoturvallisen toiminnan sekä tehokkaan käyttäjien ja sisältöjen hallinnan. Internetin pilvipalveluista (mm. sosiaalisen median palvelut) ja mobiilipalveluista valitaan toimivimmat ja parhaiten opiskelun tavoitteita tukevat palvelut. Verkko-opetuksen avulla rikastetaan perinteisiä opetusmenetelmiä sekä luodaan kokonaan uusia opiskelijakeskeisiä oppimisen muotoja. Opiskelijan itseohjautuvuuteen ja tietotekniikan hallintaan liittyvät valmiudet tuottavat elinikäisen oppimisen taitoja ja vastaavat jatkuvasti kehittyvän työelämän vaatimuksiin. Yhdistämällä verkko-opetus työpaikoilla tapahtuvaan oppimiseen, saadaan oppimisprosessista ilmiöpohjainen, konkreettisiin tosielämän tilanteisiin sitoutunut. Etäluennot, sähköiset opiskelumateriaalit, verkkokeskustelut, opiskelijan oma sisällöntuotanto ja opiskelun etenemisen seuranta tukevat uuden ja käytäntöön sovellettavan tiedon syntymistä. Organisaatioiden näkökulmasta verkko-opetus parantaa opiskelun joustavuutta ja integroimista työelämään opiskelu voi tapahtua työpaikalla, kotona tai missä tahansa ympäristössä, jossa internet on käytössä. Verkko-opiskelu toteutetaan osana monimuoto-opetusta tai täysin verkossa tapahtuvana. Usein parhaimmat tulokset saadaan kun verkko-opetus yhdistetään lähiopetukseen, jolloin lähijaksot rytmittävät opiskelua ja sitouttavat opiskelijoita. Kestävän kehityksen verkkokurssi (1ov) on ollut Hyrian kurssitarjonnassa syksystä 2012 alkaen. Kurssi toteutetaan osin verkkokurssina Moodlessa ja osin lähiopetuksena. Verkkokurssia toteutetaan osana Hyrian nuorten koulutusta ja kaikkien uusien opiskelijoiden pitää

10 OPS, yhteinen osa 10 (43) Päivitetty se suorittaa. Aikuisopiskelijoille kurssi on vapaavalintainen. Kurssia käytetään tarvittaessa myös muiden Hyrian opintoryhmien ja henkilökunnan kouluttamisessa. Tieto- ja viestintätekniikan opetukseen on käytössä asianmukaiset tietotekniikkaluokat. Tiloista löytyy tarvittava määrä tietokoneita. Hyriassa on käytössä myös tieto- ja viestintäteknisiä oheislaitteita kuten esimerkiksi digi- ja videokameroita. 3 PEDAGOGISEN TOIMINNAN PERIAATTEET Hyriassa pedagogista kehittämisestä eli opetukseen ja koulutukseen liittyvien toimintatapojen, menetelmien ja mallien jatkuvasta parantamisesta vastaa koko henkilökunta oman tehtäväkuvansa osalta. Kehittämistä koordinoidaan Kehittämis- ja suunnittelupalvelujen yksiköstä. Hyrian strategian mukaisesti kehitämme esimerkiksi sähköisiä oppimisympäristöjä, opetusmenetelmiä ja kestävän kehityksen huomioimista osana ammatillisia opintoja. Kehittämistoimilla haluamme muun muassa motivoida opiskelijoita, tehostaa tutkintojen suorittamista ja ehkäistä opintojen keskeyttämistä. 3.1 Oppimiskäsitys Hyrian oppimiskäsityksen mukaan ammatillinen osaaminen kehittyy kokemusten kautta, rakentuen aiemmin opitun pohjalle ja tukeutuen tieteelliseen tietoon. Tietojen ja taitojen oppimisessa korostuu asian tai kokonaisuuden ymmärtäminen, ongelmanratkaisukyvyn kehittyminen sekä opiskelijan oma aktiivinen prosessi, jossa hänellä on vastuu omasta oppimisestaan. Oppimisprosessia tuetaan yksilöllisesti ja yhteisöllisesti niin, että oppimisen mielekkyys ja tavoitteellisuus säilyvät koko oppimispolun ajan. Henkilökohtaistaminen on opiskelijan ja kouluttajien yhteinen suunnittelu-, toteutus- ja arviointiprosessi. Jokaisen opiskelijan oppimistarpeet ovat henkilökohtaisia. Opetuksen tehtävänä on kasvattaa opiskelijoita vastuuseen itsestään ja kehittää valmiuksia osallistua työelämään ja yhteiskunnalliseen toimintaan. Koulutus keskittyy opiskelijoiden ajattelun ja tiedonkäsittelytaitojen sekä kokonaispersoonallisuuden kehittämiseen. Oppiminen on aina yksilössä tapahtuva muutos. Opettajan tai kouluttajan tehtävänä on tukea opiskelijaa tuntemaan itsensä oppijana ja rohkaista häntä kehittämään itseään. Opiskelija on vastuussa omasta oppimisestaan ja ammattitaidon kehittymisestä. Ammattitaidon oppiminen on prosessinomaista, vastuullista ja perusteltua ongelmaratkaisua, jossa eri käsitteet sekä teoreettinen ja kokemuksellinen tieto yhdistyvät. Hyrian eettinen ohjeisto 3.2 Kansainvälisyys Kansainvälistymiskasvatuksen avulla vahvistetaan opiskelijoiden kulttuurisen ja ammatillisen osaamisen lisäksi elinikäisen oppimisen avaintaitoja, joiden kehittyessä opiskelijat pystyvät seuraamaan yhteiskunnassa ja työelämässä tapahtuvia muutoksia ja toimimaan muuttuvissa oloissa. Kansainvälistymiskasvatuksen kautta opiskelijat tuntevat ja arvostavat omaa kulttuuriperintöään, ymmärtävät kulttuurisia juuria, tutustuvat muihin kulttuureihin, kieliin sekä elämänkatsomuksiin. Lisäksi kansainvälistymiskasvatuksen avulla vahvistetaan opiskelijoiden

11 OPS, yhteinen osa 11 (43) Päivitetty ammatillisia valmiuksia, jotta he voivat toimia ja työskennellä monikulttuurisessa yhteisössä ja kansainvälisessä yhteistyössä. Kansainvälisen toiminnan painopisteenä Hyriassa on erityisesti opiskelijaliikkuvuus, eli mahdollisuus lähteä opiskelijavaihtoon ulkomaille työssäoppimaan tai opiskelemaan. Kansainväliset 4 15 viikon vaihtojaksot on pääasiassa tarkoitettu 2. ja 3. vuoden opiskelijoille, koska opiskelijoiden edellytetään jo hallitsevan oman alansa perustiedot ja -taidot. Opiskelijoille on varattu vuosittain vahvistettava määrä apurahoja vaihtojaksojen matka- ja asumiskulujen kattamiseen. Myös opettaja- ja asiantuntijaliikkuvuuteen kannustetaan. Kotikansainvälisyys -opinnot (esimerkiksi kieli- ja kulttuuri- ja kansainvälisyysopinnot) sekä maahanmuuttajakoulutus toteuttavat kansainvälistymiskasvatuksen tavoitteita. Hyria vastaanottaa ulkomaisia opiskelijoita opiskelemaan opintojaksoille tai työssäoppimaan alueen yrityksiin sekä opettajia ja asiantuntijoita tutustumaan suomalaiseen ammatilliseen koulutukseen. Hyria on myös mukana erilaisissa kansainvälisissä yhteistyöhankkeissa, joissa kehitetään uusia opiskeluun tai koulutukseen liittyviä käytänteitä. Kansainvälisen toiminnan ohjelma 3.3 Kestävä kehitys Kestävä kehitys on suunnitelmallinen osa Hyrian opetustoimintaa ja toimintakulttuuria. Kestävän kehityksen haasteisiin vastaaminen edellyttää tulevaisuusajattelua ja ennakointityötä sekä opetuksen ja oppimisympäristöjen uudistamista tukemaan vastuullisen ja kestävän elämäntavan omaksumista. Kannamme vastuumme huomioimalla kestävän kehityksen osana toiminta- ja taloussuunnitelmia, pedagogista ohjelmaa ja koko laatu- ja toimintajärjestelmää. Kestävä kehitys on vahvasti mukana opetussuunnitelmissa ja opetuksen toteuttamisessa. Kestävän kehityksen verkkokurssi sisältyy Hyrian nuorten koulutuksen opetussuunnitelmaan. Koulutusaloja ja yksikköjä tuetaan oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointityössä. Tavoitteenamme on ulottaa sertifiointi kattamaan koko oppilaitos vuoteen 2020 mennessä. Yksikköjen ympäristöasioiden hallinnan apuna on myös Green Office - ympäristöjärjestelmä. Kestävän kehityksen sertifiointityön avulla haluamme: vastata työelämän kestävän kehityksen osaamisvaatimuksiin vastata koulutuksen järjestäjältä edellytettyyn yhteiskunnalliseen vastuuseen parantaa toimintamme laatua saada parantuneen materiaali- ja energiatehokkuuden myötä kustannussäästöjä ja vähentää toiminnan ympäristövaikutuksia lisätä yhdessä toimimisen myötä henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvointia ja jaksamista lisätä toimipisteiden välistä yhteistyötä ja yhteisten käytäntöjen luomista verkostoitua ja tehdä kestävän kehityksen yhteistyötä oppilaitoksen ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Hyrian kestävän kehityksen ohjelmassa on kuvattu Hyrian kestävän kehityksen työn keskeiset periaatteet, tavoitteet ja toimintatavat. Vuosittaiseen toimintasuunnitelmaan kootaan tarkemmat kestävän kehityksen sertifioinnin ja Green Office -järjestelmän mukaiset tavoitteet, toimenpiteet, vastuut ja indikaattorit. Hyrian kestävän kehityksen työryhmässä on jäseniä kaikista oppilaitoksen yksiköistä ja toiminta-alueilta. Lisäksi yksiköissä ja koulutusaloilla toimii kestävän kehityksen vastaavia.

12 OPS, yhteinen osa 12 (43) Päivitetty Kestävän kehityksen ohjelma Kestävän kehityksen sertifioinnista: 4 YHTEISTYÖ KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISESSÄ 4.1 Hyrian sisäinen yhteistyö Hyrian kaikille avoimen koulutustarjonnan avulla opiskelijat voivat suunnitella opintojaan entistä yksilöllisemmin. Opiskelijat ja tutkinnon suorittajat voivat sisällyttää tutkintoihinsa osia muista perustutkinnoista, ammatti- ja erikoisammattitutkinnoista. Opintojen yksilöllisyys toteutetaan henkilökohtaisilla opiskelusuunnitelmilla. 4.2 Opiskelijakuntatoiminta Hyriassa toimii opiskelijakunta. Opiskelijakuntaan kuuluvat kaikki oppilaitoksen vakinaiset opiskelijat. Jäsenmaksua ei kerätä. Opiskelijakunta toimii opiskelijoiden yhdyssiteenä ja hoitaa myös lakisääteiset opiskelijakunnan tehtävät. Opiskelijakunnan kautta opiskelija voi vaikuttaa opiskelijoiden yhteisiin asioihin. Opiskelijakunnan toiminnan toteutumisesta vastaa hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja ja kaksi jäsentä kustakin Hyrian yksiköstä. Yksiköissä toimii opiskelijakunnan jaosto, jonka puheenjohtajana toimii hallituksen jäsen. Aikuisopiskelijoilla on oma jaostonsa ja heillä on kahden opiskelijan mandaatti opiskelijakunnan hallituksessa. Jokainen luokka valitsee keskuudestaan kaksi luokanedustajaa, joiden tehtävänä on toimia yhdyssiteenä yksikön opiskelijakunnan jaostoon, opiskelijakuntaan, tiedottajana luokassa ja luokan luottamusoppilaana. Hyrian vastuulla on oppilaskuntatoiminnan koordinoiminen. Jokaisessa yksikössä on opiskelijakunnan asioista vastaava opettaja tai muu henkilökunnan edustaja. 4.3 Työelämän kanssa tehtävä yhteistyö Opiskelijoiden työllistymistä ja ammattitaitoisen työvoiman saantia yrityksissä ja muilla työpaikoilla helpotetaan esimerkiksi tekemällä yhteistyötä työelämän toimijoiden ja yhteistyöryhmien kanssa sekä erilaisilla hankkeilla. Tutkintokohtaiset opetussuunnitelmat laaditaan työelämälähtöisiksi ja niissä korostetaan työelämän toimintakokonaisuuksia. Ammatilliseen koulutukseen sisältyy aina oppimista työpaikoilla. Työssäoppimisjaksot sijoittuvat tutkinnon eri vuosille, ja yksittäisten työssäoppimisjaksojen pituus voi vaihdella. Ammatillisessa perustutkinnossa on työssäoppimista vähintään 20 opintoviikkoa. Osaaminen näytetään nuorten ammattiosaamisen näytöillä ja aikuisten näyttötutkintojen tutkinnon suoritustilaisuuksissa pääsääntöisesti aidoissa työelämän tuotanto- ja palvelutilanteissa. Arviointi tehdään yhteistyössä työelämän kanssa, ja työpaikkojen arvioijille järjestetään tätä varten arvioijakoulutusta. Hyria järjestää myös työpaikkaohjaajakoulutusta työelämän edustajille oppimisen ja ammattitaidon saavuttamisen ohjaukseen sekä osaamisen arviointiin. Hyrian Ammattiosaamisen toimikunta valvoo ammattiosaamisen näyttötoimintaa.

13 OPS, yhteinen osa 13 (43) Päivitetty Hyria tarjoaa työelämän kehittämis- ja palvelutehtävänsä puitteissa yrityksille ja julkisyhteisöille myös räätälöityjä osaamisen kehittämispalveluja. Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen järjestämissuunnitelma 4.4 Perusopetuksen kanssa tehtävä yhteistyö Hyria tekee yhteistyötä omistajakuntiensa kanssa koulutustakuun toteutumiseksi sekä perusopetuksen kanssa muun muassa nivelvaiheen yhteistyön kehittämiseksi. Yhteistyöhön kuuluu lisäksi aloituspaikkojen tarpeen ennakointi ja koulutustarjonnan suunnittelu sekä yhteishaun osalta riittävän ohjauksen ja tukitoimien turvaaminen. Yhteistyössä tärkeää on tiedottaminen ja tietojen vaihto. Peruskouluihin mennään käymään ja esittelemään Hyrian toimintaa. Hyria järjestää vuosittain peruskoulun päättäville luokille suunnatut koulutusmessut yhdessä muiden alueen koulutuksen järjestäjien kanssa. Muita yhteistyömuotoja nuorten joustavan siirtymisen edistämiseksi ovat muun muassa tiedonsiirtolupakäytäntö ja valmistavien koulutusten hakumenettely. 4.5 Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Hyria on verkostoitunut toimija, joka rakentaa omaa ydintehtäväänsä palvelevia pitkäkestoisia kumppanuuksia muiden ammatillisten oppilaitosten kanssa. Toisen asteen yhteistyö on Hyrian, jäsenkuntien opetusviranomaisten ja lukioiden välistä yhteistyötä. Yhteistyön tavoitteena on tarjota kaikille alueen nuorille oikea koulutuspaikka ja opintojen aikana erilaisia valinnaisopintoja. Hyrian opiskelijat voivat valita opintojen kuluessa yksittäisiä lukiokursseja. Lukio-opiskelijat voivat valita yksittäisiä ammatillisia opintoja yhteiseltä kurssitarjottimelta. Opintoja toteutetaan yhdessä sovittuina aikoina (yhteistoiminta-aika). Kaikissa tutkinnoissa on mahdollista suorittaa kaksoistutkinto. Käytännössä opiskelija opiskelee tällöin ammatillisia aineita Hyriassa ja atto-aineita (ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat) pääsääntöisesti Hyvinkään tai Riihimäen lukioissa. Kaksoistutkintona voi suorittaa myös kaksi ammatillista tutkintoa. Hyria rakentaa lisäksi alueen nuorille saumattomia opintoputkia peruskoulusta ammatilliseen koulutukseen, edistää kaksoistutkintojen suorittamista sekä hakeutumista ammatillisesta koulutuksesta toiminta-alueensa ammattikorkeakouluihin. 4.6 Syrjäytymisen ehkäisy Hyria tekee tiivistä yhteistyötä syrjäytymisen ehkäisemiseksi aikuisten ja nuorten työpajojen kanssa, ja kehittää jatkuvasti omaa opiskeluhuoltojärjestelmäänsä ja opetustaan. Hyriatason opiskelijahyvinvointia koordinoi moniammatillinen opiskelijahyvinvointiryhmä. Hyriassa korostetaan moniammatillisen yhteistyön tärkeyttä syrjäytymisen ehkäisyssä. Onnistunut syrjäytymisen ehkäisytyö vaatii Hyrian henkilöstöltä laajaa verkostoitumista kuntien eri viranomaisten ja työpaikkojen kanssa. Hyriassa kiinnitetään erityisesti huomiota varhaiseen tukeen, siirtymävaiheiden ohjaukseen ja opiskelijan elämänhallinnan tukemiseen. Opiskelijan elämänhallinnan tukemiseen liittyvää työtä Hyriassa tekevät opettajien ohella opiskeluhuollon edustajat.

14 OPS, yhteinen osa 14 (43) Päivitetty Hyria antaa vahvan panoksensa myös vankiloissa järjestettävään Portti-koulutukseen. Koulutuksen tavoitteena on antaa rangaistustaan vankilassa suorittaville opiskelijoille valmiuksia ammatilliseen koulutukseen, työhön sijoittumiseen ja oman elämän hallintaan. Koulutuksesta voi joustavasti siirtyä tutkintoon johtavaan koulutukseen. Erityistä nivelvaiheen yhteistyötä tehdään nuorten työpajoilla nivelvaiheen ohjaustoiminnassa. Ohjaus on suunnattu vuotiaille Hyvinkään, Riihimäen, Hausjärven ja Lopen nuorille. Tavoitteena on tarjota yksilöllistä tukea ja ohjausta, kun nuori on jäänyt peruskoulun jälkeen ilman opiskelupaikkaa nuori on eroamassa tai eronnut toisen asteen oppilaitoksesta nuori haluaa tietoa opiskelusta toisella asteella nuori haluaa tietoa yhteishaun ulkopuolisista opiskeluvaihtoehdoista. Varhaisen tuen malli 4.7 Yhteistyö muiden koulutuksen järjestäjien kanssa Hyrian opiskelija voi valita opintoja toisesta ammatillisesta oppilaitoksesta, lukiosta tai ammattikorkeakoulusta sekä avoimesta korkeakoulusta. Faktia, Forssan ammatti-instituutti, Hyria, Hämeen ammatti-instituutti, Kiipulan ammattiopisto, Koulutuskeskus Tavastia ja Valkeakosken ammatti- ja aikuisopisto allekirjoittivat keskinäisen kumppanuussopimuksen elokuussa Sopimuksella oppilaitokset sitoutuivat yhdessä kehittämään toisen asteen ammatillista koulutusta ja siihen kytkeytyvää työelämän kehittämis- ja palvelutehtävää (VÄLKKY-verkosto). Yhteistyön tavoitteena on kehittää koulutustarjontaa suunnitelmallisesti, mahdollistaa valinnaisten ammatillisten tutkinnon osien yhteistarjonta ja lisätä resurssien yhteiskäyttöä. Hyria on sopinut Laurea-ammattikorkeakoulun ja HAMK-ammattikorkeakoulun kanssa periaatteista, joiden mukaisesti toisen asteen opiskelijat voivat suorittaa avoimen verkkoammattikorkeakoulun opintoja. Hyria tekee yhteistyötä myös Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen sekä Helsingin yliopiston täydennyskoulutuskeskus Palmenian kanssa. 5 OPISKELIJAN OIKEUSTURVA 5.1 Turvallisuus Hyrian opiskelijat ja henkilökunta ovat sitoutuneet toimimaan toisiaan kunnioittaen ja hyvien tapojen mukaisesti. Hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen kuuluu sosiaaliseen kestävään kehitykseen. Opiskelijoiden ja henkilökunnan tehtävänä on huolehtia, että opiskeluympäristössä säilyy työrauha ja että oppimisympäristö on turvallinen. Oppilaitoksen toiminnassa sovelletaan yleisiä turvallisuutta sekä palo- ja työsuojelua koskevia säännöksiä. On tärkeää, että jokainen noudattaa turvallisuudesta ja työsuojelusta annettuja ohjeita sekä käyttää työturvallisuuden edellyttämiä henkilökohtaisia suojavälineitä. Vahingoista ja vahinkovaarasta tulee ilmoittaa välittömästi henkilökunnalle. Tapaturman sattuessa jokainen on velvollinen kykyjensä mukaan antamaan ensiapua ja toimittamaan apua tarvitsevan henkilön hoitoon.

15 OPS, yhteinen osa 15 (43) Päivitetty Päihteiden ja huumaavien aineiden käyttö ja hallussapito opiskeluympäristössä on ehdottomasti kielletty. Henkilökuntaa on velvoitettu puuttumaan asiaan heti, jos aineiden käyttöä tai hallussapitoa epäillään. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden loukkauksista Hyrian opiskelijat ottavat yhteyttä ensisijaisesti ryhmänohjaajaan, terveydenhoitajaan tai kuraattoriin. Sen jälkeen opiskelija voi ottaa yhteyttä rehtoriin. Hyrian järjestyssäännöt Toimintaohjeet hätä- ja onnettomuustilanteissa Kriisi- ja turvallisuustyön toimintaohje Työssäoppiminen ja turvallisuus Opiskelijalla on oikeus turvalliseen fyysiseen ja psyykkiseen opiskeluympäristöön oppilaitoksessa ja työssäoppimispaikalla. Työssäoppimisjaksolla sovelletaan työturvallisuuslakia ja asetusta sekä työministeriön päätöksiä nuorten työntekijöiden suojelusta riippumatta siitä, onko opiskelija työsuhteessa vai ei. Ohjaava opettaja vastaa siitä, että kaikki työssäoppimisen osapuolet ovat tietoisia työsuojeluun, tapaturmiin ja vahingonkorvauksiin liittyvistä vastuista ja vakuutuksista. Ennen työssäoppimisjaksoa oppilaitoksessa käydään läpi työturvallisuuteen liittyviä asioita sekä harjoitellaan turvallisia työtapoja ja suojaimien käyttöä. Ennen työn aloittamista työnantaja ja opiskelija varmistavat yhdessä, että opiskelija on perehtynyt kyseessä olevaan työhön ja osaa noudattaa työsuojeluohjeita. Alle 18-vuotias työssäoppija tarvitsee erityissuojelua, eikä häntä saa käyttää työhön, jota ei pidetä nuorille sopivana. Asetus nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä (475/2006) on osoitteessa Asetus nuorille työntekijöille vaarallisten töiden esimerkkiluettelosta (302/2007) on osoitteessa Oppilaitos tai työpaikka tekee ilmoituksen työpaikkaa valvovalle työsuojeluviranomaiselle nuoren työssäoppijan käyttämisestä vaarallisiin töihin. Siitä, kumpi ilmoituksen tekee, sovitaan työssäoppimisen järjestämistä koskevassa sopimuksessa. Jos työssäoppijalle sattuu työssäoppimispaikalla tai matkalla sinne tapaturma tai läheltä piti -tilanne, tulee hänen ottaa välittömästi yhteys työpaikkaohjaajan lisäksi ohjaavaan opettajaan. Hyria seuraa läheltä piti -tilanteita ja toimii aktiivisesti fyysistä ja henkistä työturvallisuutta uhkaavien tapahtumien ehkäisemiseksi. Hyria on vakuuttanut työssäoppijan tapaturman varalta silloin, kun työssäoppiminen ei tapahdu työsuhteessa. Mikäli työssäoppiminen tapahtuu työsuhteessa, opiskelija on työpaikan tapaturmavakuutuksen piirissä. Työssäoppimisjaksolla tapahtunut vahinko korvataan vahingonkorvauslain mukaan. Vahinko korvataan työnantajan vastuuvakuutuksesta, silloin kun työpaikka vastaa työnjohdosta ja valvonnasta ja saa hyödyn opiskelijan työstä. Hyrian opiskelijoiden vastuuvakuutusturvaa on laajennettu siten, että se kattaa opiskelijan henkilökohtaisen korvausvastuun siinä tapauksessa, että hän on työssäoppimisjakson yhteydessä aiheuttanut työnantajalle taikka jollekin kolmannelle henkilö- tai esinevahingon lievää suuremmalla tuottamuksella. Vakuutuksesta korvataan vahinko ainoastaan siltä osin, kuin korvausta ei ole mahdollista saada muun vakuutuksen perusteella. Lisäksi edellytetään, että työssäoppimispaikalla on voimas-

16 OPS, yhteinen osa 16 (43) Päivitetty sa oleva sopimus työssäoppimisen järjestämisestä Hyrian kanssa ja vahinkoilmoitus tehdään vakuutusyhtiön edellyttämässä määräajassa. 5.2 Kurinpito Poistumismääräys opetustiloista Jos opiskelija häiritsee opetusta, käyttäytyy väkivaltaisesti tai uhkaavasti tai vaarantaa toisen henkeä tai terveyttä, hänet voidaan määrätä poistumaan kyseisen päivän jäljellä olevien oppituntiensa ajaksi luokkahuoneesta, muusta opetustilasta tai oppilaitoksen järjestämästä tilaisuudesta. Opiskelijan osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään kolmen työpäivän ajaksi, jos on vaara, että toisen opiskelijan tai oppilaitoksessa tai muussa opetustilassa työskentelevän turvallisuus kärsii tai opetus tai siihen liittyvä toiminta kohtuuttomasti vaikeutuu (630/1998, 35 ) opiskelijan väkivaltaisen, uhkaavan tai häiritsevän käyttäytymisen vuoksi. Poistumismääräyksen opetustiloista voi antaa rehtori, opettaja ja harjoittelupaikan ohjaaja yhdessä tai erikseen. Myös osallistuminen työssäoppimiseen voidaan evätä edellä mainituista syistä. Silloin päätöksen tekevät työpaikkaohjaaja ja työssäoppimista ohjaava opettaja yhdessä. Edellä mainitut toimenpiteet eivät ole hallintopäätöksiä, mutta toimenpiteet tulee kirjata Primukseen, jotta ne voidaan jälkikäteen todentaa. Lisäksi koulutuksen järjestäjän tulee ilmoittaa alaikäisen opiskelijan huoltajalle kurinpitorangaistuksesta. Opettajalla ja rehtorilla on oikeus poistaa opetustilasta häiritsevä tai turvallisuutta vaarantava opiskelija, ellei tämä noudata edellä kuvattua poistumismääräystä. Opettaja ja rehtori voivat toimia näin myös, jos opiskelija on saanut tiedon opetuksen epäämisestä kolmeksi työpäiväksi, mutta opiskelija on edelleen oppilaitoksen alueella. Jos opiskelija yrittää vastarintaa tekemällä välttää poistamisen, rehtorilla ja opettajalla on oikeus käyttää opiskelijan poistamiseksi sellaisia voimakeinoja, jotka ovat puolustettavia, kun otetaan opiskelijan ikä, tilanteen vakavuus ja vastarinnan vakavuus sekä tilanteen kokonaisarvio huomioon. Jos opettaja tai rehtori (tai molemmat yhdessä) joutuvat turvautumaan voimakeinojen käyttöön, heidän tulee antaa tilanteesta kirjallinen selvitys koulutuksen järjestäjälle. Opiskelijan poistamisessa ei saa käyttää voimankäyttövälineitä. Jos opiskelija on vaarallinen itselleen tai muille, on syytä kutsua poliisi. Kirjallinen varoitus Kirjallinen varoitus voidaan antaa opiskelijalle, joka häiritsee opetusta, käyttäytyy väkivaltaisesti tai uhkaavasti, menettelee vilpillisesti tai muuten rikkoo järjestystä, kieltäytyy huumausainetestiä koskevan todistuksen esittämisestä tai on selvityksen perusteella käyttänyt huumausaineita muihin kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin siten, että hänen toimintakykynsä on heikentynyt. Kurinpitorangaistuksen syynä oleva teko tai laiminlyönti on yksilöitävä ja opiskelijalle varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Kirjallisen varoituksen antaa rehtori. Rehtori ilmoittaa alaikäisen opiskelijan huoltajalle kurinpitorangaistuksesta. Oppilaitoksesta erottaminen määräajaksi Oppilaitoksesta erottaminen määräajaksi on mahdollista, jos teko tai laiminlyönti on vakava tai jos opiskelija jatkaa kirjallisen varoituksen perusteena ollutta epäasiallista käytöstä. Enimmäisaika oppilaitoksesta erottamiselle on yksi vuosi.

17 OPS, yhteinen osa 17 (43) Päivitetty Ennen määräaikaista oppilaitoksesta erottamista kurinpitorangaistuksen syynä oleva teko tai laiminlyönti yksilöidään ja opiskelijalle järjestetään tilaisuus tulla kuulluksi. Ennen oppilaitoksesta erottamista on kuultava alaikäisen huoltajaa. Opiskelijan määräaikaisesta erottamisesta päättää Hyrian Kurinpitotoimielin. Asuntolasta erottaminen määräajaksi Asuntolasta erottaminen määräajaksi tai opintojen jäljellä olevaksi ajaksi (joka voi olla pitempi aika kuin vuosi). Ennen määräaikaista erottamista kurinpitorangaistuksen syynä oleva teko tai laiminlyönti yksilöidään ja opiskelijalle järjestetään tilaisuus tulla kuulluksi. Ennen asuntolasta erottamista on kuultava alaikäisen opiskelijan huoltajaa. Opiskelijan määräaikaisesta erottamisesta päättää Hyrian Kurinpitotoimielin. Kurinpitomenettelyn suhde syytteen vireilläoloon ja tuomioistuimen ratkaisuun Jos opiskelijaa vastaan on vireillä syyte yleisessä tuomioistuimessa, ei häntä vastaan samasta syystä saa aloittaa tai jatkaa kurinpitomenettelyä (AKL 630/1998, 35 c ; AAL 631/1998, 11, kohta 18). Jos tuomioistuin on tuominnut opiskelijan rangaistukseen, ei hänelle saa samasta syystä määrätä kurinpitorangaistusta. Opiskelijan saa kuitenkin erottaa määräajaksi oppilaitoksesta tai erottaa määräajaksi tai jäljellä olevien opintojen ajaksi opiskelija-asuntolasta, jos se on perusteltua opiskelijan tekemän rikoksen tai siihen liittyvien seikkojen perusteella. 5.3 Ratkaisuja opiskeluun soveltumattomuuteen SORA-säädökset (ratkaisuja opiskeluun soveltumattomuuteen) tulivat voimaan Lakimuutoksella tarkennettiin opiskelijaksi ottamisen edellytyksiä ja opiskeluoikeuden peruuttamista tilanteissa, joissa se on turvallisuusnäkökohtien vuoksi perusteltua. Lisäksi tarkennettiin säädöksiä oppilaitoksissa tapahtuvasta huumausainetestauksesta vastaamaan yksityisyyden suojasta työelämässä annettua lakia. Opiskelijan tulee koulutuksen järjestäjän pyynnöstä opiskeluoikeuden arviointia varten antaa ote rikosrekisteristä, jos opiskelijan opintoihin tai työssäoppimisjaksoon sisältyy olennaisesti alaikäisten kanssa työskentelyä. Hakuvaiheessa todistusta ei tarvita. Jos opiskelija kieltäytyy rikosrekisteriotteen nähtäväksi antamisesta, häneltä voidaan pidättää oikeus opiskeluun siihen asti, kunnes hän suostuu toimittamaan rikosrekisteriotteen nähtäväksi. Hyria tiedottaa SORA-säädöksiin liittyvistä asioista mm. nettisivuilla, hakutiedotteissa, Opiskelijan infopaketissa ja vanhempainilloissa sekä opiskelijavalintatilanteissa, kuten pääsy- ja soveltuvuuskokeissa, osana opintojen henkilökohtaistamista sekä työssäoppimisen valvonnan ja työpaikkaohjaajakoulutuksen yhteydessä Opiskeluoikeuden peruuttaminen ja palauttaminen Kun opintoihin sisältyy alaikäisen turvallisuutta, potilas- tai asiakasturvallisuutta tai liikenteen turvallisuutta koskevia vaatimuksia, koulutuksen järjestäjä voi peruuttaa opiskeluoikeuden laissa määrättyjen perusteiden mukaisesti asetuksessa mainituilla aloilla. Lainsäädäntöä sovelletaan Hyriassa seuraaviin ammatillisiin perustutkintoihin johtaviin opintoihin: 1) Tekniikan ja liikenteen alalla logistiikan perustutkinnon kuljetuspalvelujen koulutus-ohjelma: Autonkuljettaja/yhdistelmäajoneuvonkuljettaja

18 OPS, yhteinen osa 18 (43) Päivitetty 2) Luonnonvara- ja ympäristöalalla luonto- ja ympäristöalan perustutkinnon ympäristö-alan koulutusohjelma: Ympäristönhoitaja 3) Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla sosiaali- ja terveysalan perustutkinto: Lähihoitaja sekä seuraaviin ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin: koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivä-toiminnan ohjauksen ammattitutkinto lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto perhepäivähoitajan ammattitutkinto psykiatrisen hoidon erikoisammattitutkinto kehitysvamma-alan ammattitutkinto vanhustyön erikoisammattitutkinto. Jos on perusteltua aihetta epäillä, että opiskelijalla on terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä este opinnoille, hänet voidaan määrätä terveydentilan toteamiseksi laillistetun terveydenhuollon ammattihenkilön suorittamiin tarkastuksiin ja tutkimuksiin, jos ne ovat välttämättömiä opiskelijan terveydentilan tai toimintakyvyn selvittämiseksi. Koulutuksen järjestäjä vastaa määräämistään tarkastuksista ja tutkimuksista aiheutuvista kustannuksista. Jos opiskelija kieltäytyy terveydentilan toteamiseksi suoritettavista tarkastuksista ja tutkimuksista, häneltä voidaan pidättää oikeus opiskeluun siihen asti, kunnes hän suostuu tarvittaviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin. Hyriassa päätöksen opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja palauttamisesta, määräaikaisesta erottamisesta, asuntolasta erottamisesta sekä opiskelusta pidättämisestä tekee kurinpitotoimielin. Päätöksiin voi hakea muutosta Opiskelijoiden oikeusturvalautakunnalta. Valituskelpoisista päätöksistä annetaan valitusohje. Hyrian kurinpitotoimielin on lakisääteinen toimielin, johon kuuluvat koulutuksen järjestäjän edustaja, opiskeluhuollon edustaja ja työelämän edustaja. Esittelijänä kurinpitotoimielimessä toimii johtava rehtori. Opiskelija, jolta on peruutettu opiskeluoikeus em. seikkojen vuoksi, voi hakea koulutuksen järjestäjältä opiskeluoikeuden palauttamista. Opiskelijan tulee toimittaa koulutuksen järjestäjälle terveydentilaansa koskevat lausunnot Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset, esteettömyys ja opiskelijaksi ottamisen edellytykset Tutkintokohtaisten terveydentilavaatimusten avulla edistetään turvallisuutta koulutuksessa ja myöhemmin työelämässä. Opiskelijaksi hakeutuvan terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä seikka ei saa olla esteenä opiskelijaksi ottamiselle. Opiskelijaksi ei kuitenkaan voida ottaa henkilöä, joka ei ole terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen silloin, kun opintoihin sisältyy alaikäisen turvallisuutta, potilas- tai asiakasturvallisuutta tai liikenteen turvallisuutta koskevia vaatimuksia. Opiskelijaksi hakeutuvan tulee antaa pyydettäessä koulutuksen järjestäjälle opiskelijaksi ottamisen edellyttämät terveydentilaansa koskevat tiedot sekä mahdollinen tieto aikaisemmasta opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä. Jos toisten henkilöiden terveyden ja turvallisuuden suojeleminen tai liikenteen turvallisuus sitä edellyttävät, opiskelijaksi ottamisen esteenä voi olla aikaisemmin tapahtuneen opiskeluoikeuden peruuttamispäätöksen salaaminen koulutukseen hakeutumisen yhteydessä. Sitovista tutkintokohtaisista terveydentilavaatimuksista on lainsäädännössä annettu määräyksiä seuraaville Hyriassa opiskeltaville tutkinnoille:

19 OPS, yhteinen osa 19 (43) Päivitetty 1) Tekniikan ja liikenteen alalla logistiikan perustutkinnon kuljetuspalvelujen koulutusohjelma: Autonkuljettaja/yhdistelmäajoneuvonkuljettaja 2) Luonnonvara- ja ympäristöalalla luonto- ja ympäristöalan perustutkinnon ympäristöalan koulutusohjelma: Ympäristönhoitaja 3) Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla sosiaali- ja terveysalan perustutkinto: lähihoitaja, koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinto, perhepäivähoitajan ammattitutkinto, psykiatrisen hoidon erikoisammattitutkinto, kehitysvamma-alan ammattitutkinto, vanhustyön erikoisammattitutkinto. Hyrian nettisivuilla on tietoa opiskelijaksi pyrkiville tieto siitä minkälaisia terveydentilaa koskevia vaatimuksia ja muita edellytyksiä opintoihin liittyy. Lisäksi tietoa terveydellisistä vaatimuksista antavat ryhmänohjaajat, opinto-ohjaajat ja aikuiskoulutuksessa vastuukouluttajat. Kun opiskelijaksi hakija hakee yhteishaussa ammatilliseen peruskoulutukseen ja johonkin SORA-säädöksissä mainittuun tutkintoon, häntä pyydetään ilmoittamaan oma terveydentila-arvionsa ja vertaamaan sitä tutkinnon perusteiden mukaisiin terveydentilavaatimuksiin. Opiskelijaksi hakijaa pyydetään sähköisessä hakulomakkeessa olevassa valikossa arvioimaan itsellään mahdollisesti olevia terveydellisiä esteitä tai puutteita. Opiskelijaksi hakijalta tulee kysyä yhteishaussa tietoa myös mahdollisesta aikaisemmasta opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä ammatillisiin perustutkintoihin kuuluvissa, SORA-säädöksissä mainituissa tutkinnoissa. Hyria kysyy ammatti- ja erikoisammattitutkintojen osalta omissa hakulomakkeissaan opiskelijaksi hakijan terveydentilatietoja. Vastuukouluttaja huolehtii näyttötutkintoon hakeutumisen henkilökohtaistamisprosessin yhteydessä siitä, että näyttötutkintoon hakijan terveydentila- ja toimintakykyedellytykset täyttyvät. Opiskelijaksi hakijan oma kuvaus nykyhetken terveydentilasta riittää valintatilanteessa. Jos hakijan antaman ilmoituksen perusteella ilmenee tarvetta, koulutuksesta vastaava koulutuspäällikkö voi pyytää tarkempia terveydentilatietoja, joiden avulla hän voi arvioida opiskelusta ja opiskelun edellyttämistä toiminnoista suoriutumista. Koulutuspäällikkö voi pyytää opiskelijaksi hakijan terveydentilatietoja (esim. lääkärintodistusta) kuitenkin vain SORAsäädöksissä mainittuihin tutkintoihin haettaessa ja vain opiskelijaksi ottamisen arviointia varten. Hän voi pyytää opiskelijaksi hakijaa toimittamaan lääkärin arvion siitä, soveltuuko opiskelijaksi hakijan terveydentila kyseiseen tutkintoon. Mikäli tutkinto ei ole ammatillisiin perustutkintoihin kuuluva SORA-säädöksissä mainittu tutkinto, koulutuksen järjestäjä ei voi pyytää terveydentilaa koskevia selvityksiä opiskelijaksi hakijalta. Terveydentila ei tällöin estä opiskelijaksi ottamista. Jos opiskelijaksi hakija on ilmoittanut, että hänen opiskeluoikeutensa on aiemmin peruutettu, koulutuksen järjestäjällä on oikeus saada toiselta koulutuksen järjestäjältä, ammattikorkeakoululta tai yliopistolta opiskelijaksi ottamisen edellyttämät välttämättömät tiedot, jotka koskevat hakijan aikaisemman opiskeluoikeuden peruuttamispäätöstä ja sen perusteluita. Koulutuksen järjestäjä voi harkita tietojen pyytämistä tapauskohtaisesti. Päätöksen opiskelijaksi ottamisesta tekee osaamisalueen rehtori. Valintaperusteiden mukaan hyväksyttyjen hakijoiden valintatietoja ei voi muuttaa kuin Opetushallituksen järjestelmässä. Jos koulutuksen järjestäjä peruu opiskelupaikan hakijalta, joka on tullut valintaperusteiden mukaan hyväksyttäväksi, on siitä lähetettävä Opetushallitukseen Opintopolku.fi - palveluun Ilmoitus rekisterinpitäjälle -lomake sekä liitettävä mukaan hallintopäätös opiskelijaksi ottamistiedon muutoksesta. SORA-säädökset

20 OPS, yhteinen osa 20 (43) Päivitetty Suunnitelma päihteiden käytön ehkäisemiseksi Opiskelijan infopaketti (nuoret) SORA-opas: Säädösten ja määräysten toimeenpanoon ammattikoulutuksessa Koulutuksen järjestäjille keinoja puuttua opiskeluun soveltumattomuuteen ( ) tumattomuuteen.pdf Rikosrekisteriote Rikosrekisteriotteen esittämistä edellytetään sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon opiskelevalta opiskelijalta, jos hän opinnoissaan työskentelee alaikäisten kanssa. Hakuvaiheessa todistusta ei tarvita. Opiskelijaa pyydetään esittämään rikosrekisteriote koulutuksesta vastaavalle koulutuspäällikölle ennen siirtymistään työssäoppimisjaksolle, jonka aikana hän työskentelee alaikäisten kanssa. Rikosrekisteriotteen esittämisestä tehdään merkintä Primus-opiskelijahallinto-ohjelmaan Huumausainetestaus Hyria voi velvoittaa kaikkien alojen opiskelijaa esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen, jos on perusteltua aihetta epäillä, että opiskelija on huumausaineiden vaikutuksen alaisena opintoihin kuuluvissa käytännön tehtävissä tai työssäoppimisessa tai että opiskelijalla on riippuvuus huumeista. Tarkempia tietoja käytännön toimenpiteistä on Hyrian Päihteiden käytön ehkäisysuunnitelmassa. SORA-opas Suunnitelma päihteiden käytön ehkäisemiseksi Opiskelijan infopaketti (nuoret) 5.4 Oikaisupyynnöt, muutokset ja valitukset Opiskelijoilla ja tutkinnon suorittajilla on mahdollisuus tehdä oikaisupyyntöjä, hakea muutosta ja valittaa Hyriassa tehdyistä päätöksistä. 1) Arviointi: Opiskelijan arviointia koskevista päätöksistä voi valittaa ensimmäisessä vaiheessa opettajalle, rehtorille tai muulle arviointipäätöksen tehneelle ja kirjallisen kielteisen päätöksen jälkeen Ammattiosaamisen toimikunnalle kirjallisesti. Näyttötutkintoon valmistavasta koulutuksesta tehdystä arvioinnista voi valittaa ensimmäisessä vaiheessa arvioinnin tehneelle kouluttajalle tai rehtorille ja toisessa vaiheessa Ammattiosaamisen toimikunnalle. Tutkintosuoritusten arvioinnista voi valittaa kyseisen tutkinnon tutkintotoimikunnalle. 2) Opiskelijaksi ottaminen, opiskeluaika, eronneeksi katsominen, henkilökohtaisen opintojen järjestämissuunnitelman laatiminen ja erityiset opetusjärjestelyt Valitukset tehdään Aluehallintovirastoon. Valituskelpoisista päätöksistä opiskelijalle annetaan aina valitusohje. 3) Päätökset opintososiaalisista eduista, kirjallisesta varoituksesta ja määräaikaisesta erottamisesta Muutosta voidaan hakea hallinto-oikeudelta. Valituskelpoisista päätöksistä opiskelijalle annetaan päätöksen ohessa myös valitusohje.

21 OPS, yhteinen osa 21 (43) Päivitetty 6 TOIMINNAN KEHITTÄMINEN Oppilaitoksen johto antaa suuntaviivat ja tavoitteet organisaation toiminnalle ja kehittämiselle. Toimintaa määrittävät osaltaan myös yhteiskuntapolitiikat ja asiakastarpeet. Oppilaitoksen henkilöstön vastuulla on oppimisen ohjaaminen ja tukeminen sekä hyvien oppimisen edellytysten luominen. Opiskelijoilla on vastuu omasta oppimisestaan. Opiskelijoiden antamalla palautteella ja aktiivisella osallistumisella on myös tärkeä merkitys oppilaitoksen kehittämisessä. Laatu syntyy yhteispelillä ja kaikilla oppilaitosyhteisön jäsenillä on tärkeä merkitys sen kehittymisessä. 6.1 Laadun hallinta Hyrian laadunhallinta nojaa ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositukseen (Opetushallitus 2008) ja yhteiseen eurooppalaiseen viitekehykseen (CQAF): suunnittele toteuta arvioi paranna. Laadunhallinnan tavoitteena on, että Hyrian toiminta on laadukasta ja järjestelmällistä. Laatu merkitsee Hyrialle asiakastyytyväisyyttä ja -uskollisuutta, sisäisten toimintojen tehokkuutta sekä kilpailukykyä. Laadukkuuteen ja vastuullisuuteen sisältyvät myös mm. kestävä kehitys, turvallisuus ja työhyvinvointi. Koulutusorganisaationa Hyrian laadunhallinnan fokus on opetuksen laadussa ja oppimisessa. Toiminnan arviointi koostuu ulkoisista arvioinneista, sisäisistä arvioinneista sekä palautejärjestelmien avulla kerättävästä palautetiedosta. Koulutuksen laatu varmistetaan paitsi palkkaamalla riittävästi päteviä ja ammattitaitoisia opettajia ja tukipalveluhenkilökuntaa ja seuraamalla oppimistuloksia, myös muun muassa keräämällä systemaattisesti asiakaspalautetta. Asiakaspalautetta kerätään sekä suullisesti että palautejärjestelmämme kautta opiskelijoilta, yrityksiltä, henkilöstöltä ja muilta sidosryhmiltä. Nuorten ammatillisessa koulutuksessa opiskelijapalautetta kerätään INKA-järjestelmällä, työvoimahallinnon rahoittamassa koulutuksessa OPAL-palautejärjestelmän avulla ja aikuisten tutkintotavoitteisessa koulutuksessa (muu kuin työvoimakoulutus) käytetään AIPALpalautejärjestelmää. Kirjallisista opiskelijapalautteista saatua tietoa hyödynnetään koulutusten sekä niihin liittyvien tukipalvelujen kehittämisessä. Asiakkaat ja henkilökunta voivat antaa palautetta ja kertoa kehittämisideoitaan myös parannusehdotuslomakkeella. Palautteet käsitellään ja analysoidaan ja niiden kautta esille tulevat kehityskohteet toteutetaan mahdollisuuksien mukaan nopealla aikataululla. Kaikilla Hyrian asiakkailla on myös mahdollisuus tehdä kehitysehdotuksia suoraan omalle yhdyshenkilölleen. Hyrian toimintajärjestelmä on johtamista tukeva järjestelmä, joka yhdistää yhdeksi kokonaisuudeksi organisaation strategian ja prosessit sekä niihin liittyvän tiedon ja toimijat (vastuut). Toimintajärjestelmä toteuttaa Opetushallituksen Ammatillisten oppilaitosten laadunhallintasuosituksia sekä Kestävän kehityksen suosituksia. Hyrian toimintajärjestelmään on dokumentoitu oppilaitoksen yhteiset pelisäännöt siitä, miten toimitaan. Se sisältää organisaation kuvauksen, toimintaprosessit, toiminnan dokumentoinnin, mittaamisen ja raportoinnin periaatteet sekä mallin siitä, miten toimintaa seurataan ja kehitetään. Toimintajärjestelmä Hyrian yhteinen tapa toimia Koulutuksen laadun arvioinnin suunnitelma

22 OPS, yhteinen osa 22 (43) Päivitetty 6.2 Henkilöstön osaamisen kehittäminen Henkilöstön korkeatasoinen ja ajanmukainen osaaminen on Hyrian opetuksen laadun ja osaamisen takuu. Hyria on asiantuntijaorganisaatio, jossa henkilöstöjohtaminen on osaamista arvostava, kouluttamista tukeva ja henkilöstöä osallistava. Esimerkiksi sähköiset oppimisympäristöt ja kestävä kehitys asettavat tulevaisuudessa yhä merkittävämpiä osaamishaasteita, jotka huomioidaan osana laadukasta ammatillista osaamista. Hyrian osaaminen lähtee omasta henkilöstöstä. Hyria luo henkilöstölleen kilpailukykyiset työolot, missä työskentelymotivaatio ja työilmapiiri ovat avainasemassa. Hyria panostaa henkilöstön kehittämiseen ja on laatinut koko henkilöstöä koskevan Henkilöstön kehittämissuunnitelman. Hyriassa käytössä olevia henkilöstön kehittämismenetelmiä ovat: vuosittain käytävät kehityskeskustelut opettajien työelämäjaksot henkilöstön koulutustilaisuudet/asiantuntijaluennot osaamiskartoitukset kehityspäivät ammattialakohtaiset koulutukset osaamisen päivitys osallistumalla oman talon koulutukseen silloin, kun koulutuksessa on vapaita paikkoja henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen: liikuntasetelit, kulttuurisetelit, tyhy-toiminta työnohjaus. Henkilöstön koulutussuunnitelma II AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS NUORTEN KOULUTUKSENA 7 OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN Ammatillinen peruskoulutus on ammatilliseen tutkintoon johtavaa koulutusta. Sen tavoitteena on antaa opiskelijoille ammattitaidon saavuttamiseksi tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä valmiuksia itsenäisen ammatin harjoittamiseen yrittäjänä. Koulutuksen tavoitteena on lisäksi tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä tukea elinikäistä oppimista. Ammatillinen perustutkinnon laajuus on 120 opintoviikkoa (ov). Se koostuu ammatillisista tutkinnon osista (90 ov), vapaasti valittavista tutkinnon osista (10 ov) ja ammattitaitoa täydentävistä tutkinnon osista (20 ov). Ammatilliset tutkinnon osat jakautuvat pakollisiin ja valinnaisiin tutkinnon osiin. Opetus toteutetaan vuosittain viidessä jaksossa, jolloin yhteen lukuvuoteen on suunniteltu 40 opintoviikon opinnot. Opetus toteutetaan mahdollisuuksien mukaan työelämälähtöisinä 10 opintoviikon kokonaisuuksina tutkinnon osa kerrallaan. Laajat kokonaisuudet sekä yhte-

23 OPS, yhteinen osa 23 (43) Päivitetty näinen jaksorakenne mahdollistavat opiskelijoiden henkilökohtaiset valinnat ja opintojen joustavan suoritusaikataulun. Opiskelijan taustat (peruskoulu, ylioppilastutkinto, ammatillinen tutkinto, erityisopetus) vaikuttavat opetuksen järjestämiseen. Opintoja toteutetaan lähi-, monimuoto- ja verkkoopetuksena, työssäoppimisena ja erilaisissa työelämälähtöisissä projekteissa. Opinto-ohjaajan avulla opiskelijan on mahdollista valita opintoja Hyrian eri toimipisteistä, muista ammatillisista oppilaitoksista, lukioista, ammattikorkeakouluista, ammatti- ja erikoisammattitutkinnoista ja harrastustoiminnasta tutkinnon perusteiden sallimissa rajoissa osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella. Yksilölliset valinnat eivät kohdistu ainoastaan tutkinnon osien valintaan vaan myös menetelmiin, joilla hankitaan osaamista. Opiskelijoille voidaan aina luoda henkilökohtainen polku työssäoppimista hyödyntämällä. Yksilölliset tavat hankkia osaamista, kuten esim. laajennettu työssäoppiminen tai työskentely osaamiskeskittymien projekteissa lisäävät valinnan mahdollisuutta. Yksilölliset valinnat ja opintopolut toteutetaan normaalina opintoaikana, eikä niillä pidennetä opintoaikaa. Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät tutkinnon osat (perustutkintoa laajentavat tutkinnon osat) toteutetaan myös normaalin opintoajan puitteissa rehtorin päätöksellä. Perustutkintoon kuuluvan toisen koulutusohjelman suorittaminen voi tapahtua siten, että opiskelija hakeutuu valmistumisen jälkeen aikuisopiskelijaksi. 7.1 Työssäoppiminen Työssäoppimisella tarkoitetaan työpaikoilla käytännön työtehtävien yhteydessä tapahtuvaa, tutkintokohtaisen opetussuunnitelman mukaista oppimista. Työssäoppiminen muodostuu useammasta työssäoppimisen jaksosta opiskelun kuluessa. Työssäoppimisen paikat toimivat pääsääntöisesti myös ammattiosaamisen näyttöjen ja näyttötutkintojen tutkintotilaisuuksien toteuttamispaikkoina. Jokaista työssäoppimisjaksoa varten laaditaan suunnitelma yhdessä työssäoppimisesta vastaavan opettajan, opiskelijan sekä työpaikkaohjaajan kanssa. Työssäoppimissuunnitelmissa huomioidaan myös muun muassa työturvallisuus ja kestävän kehityksen näkökohdat. Oppilaitos ja työssäoppimispaikka laativat yhdessä kirjallisen sopimuksen työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen ja/tai näyttötutkintojen tutkintotilaisuuksien toteutuksesta. Oppilaitos varmistaa työssäoppimispaikan ja työtehtävien sopivuuden ja perehdyttää työpaikan henkilöstöä työssäoppimisen ohjaukseen ja ammattiosaamisen näyttöjen tai aikuisten tutkintotilaisuuksien suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Hyria järjestää työpaikkaohjaajille myös koulutusta. Työssäoppimisen määrä on ammatillisissa perustutkinnoissa vähintään 20 opintoviikkoa. Opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa oleva nuori voi tarvittaessa osallistua laajennettuun työssäoppimiseen. Laajennettu työssäoppiminen sopii esimerkiksi niille opiskelijoille, jotka ovat aikeissa keskeyttää opintonsa tai niille, jotka pystyisivät valmistumaan nopeammin ammattiin. Oppisopimuskoulutuksessa jopa % opinnoista suoritetaan työpaikalla työtä tehden ja työssä oppien.

24 OPS, yhteinen osa 24 (43) Päivitetty Opiskelijalla on tarvittaessa oikeus tuettuun työssäoppimiseen. Tällöin opiskelija saa tehostettua ohjausta ja tukea työssäoppimiseensa. Tuen tarkoituksena on vähentää tuen tai ohjauksen puutteesta tapahtuvia opintojen keskeyttämisiä tai viivästymisiä. Tuetun työssäoppimisen tarvetta arvioidaan yhdessä opiskelijan, ryhmänohjaajan ja opiskeluhuollon edustajan kanssa. Hyrian opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa työssäoppimisen jakso myös ulkomailla, jos hänen opintonsa ovat edenneet hyvin ja muut ammatilliset ja henkilökohtaiset edellytykset kansainväliseen opiskelijavaihtoon ovat olemassa. Työssäoppimisen ja ammattiosaaminen näyttöjen järjestämisen suunnitelma 7.2 Ammattitaitoa täydentävien tutkinnonosien järjestäminen Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat on kirjoitettu tutkintokohtaisiin opetussuunnitelmiin tutkintokohtaisin perustein. Kaikki ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat on jaettu yhden opintoviikon laajuisiksi opintojaksoiksi, jotka ovat keskeisiltä tavoitteiltaan tutkinnon perusteiden mukaisesti samat kaikissa Hyrian perustutkinnoissa. Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat ja vapaasti valittavat tutkinnon osat toteutetaan ryhmiteltynä 8 opintoviikon kokonaisuuksiksi. Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien valinnaisia opintojaksoja tarjotaan Hyriassa kaikille opiskelijoille. 7.3 Opintojen rakenne ja joustavuus Opintojen henkilökohtaistamisella pyritään huomioimaan opiskelijan lähtötilanne, aiempi osaaminen, suoritusten ajoitusmahdollisuudet sekä oman osaamisen suuntaaminen. Tämä vaatii joustavuutta myös oppilaitoksen tarjonnalta. Hyriassa opiskeleva voi rakentaa itselleen omanlaisensa osaamissisällön tutkintoonsa valitsemalla valinnaisten opintojen tarjottimelta itselleen sopivat opinnot. Opiskelija voi myös suorittaa esimerkiksi kaksoistutkinnon (ammatillinen perustutkinto + ylioppilastutkinto) tai yhdistää ammattiin opiskelun ja urheiluvalmennuksen. Hyrian opiskelija voi halutessaan suorittaa ylioppilastutkinnon ammatillisen perustutkinnon rinnalla. Kahden tutkinnon opintoihin hakeudutaan ilmaisemalla kiinnostus opiskelupaikan vahvistamisen yhteydessä ja täyttämällä hakulomake opintojen aloittamisen jälkeen. Opiskelu kahden tutkinnon opinnoissa kestää oman henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaan 3 4 vuotta. Kaksoistutkinto on mahdollista suorittaa kaikissa tutkinnoissa. Käytännössä opiskelija opiskelee tällöin ammatillisia aineita Hyriassa ja atto-aineita (ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat) pääsääntöisesti Hyvinkään tai Riihimäen lukioissa. Hyria järjestää myös vammaisten valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta sekä maahanmuuttajien valmistavaa koulutusta. Hyrialla on opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä erikoistehtävä urheilijoiden ammatillisessa koulutuksessa. Urheiluvalmennukseen hyväksytyillä opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua kilpailuvalmennukseen ja oman alansa kansallisiin ja kansainvälisiin kilpailuihin. 7.4 Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) Ammatillisten perustutkintojen suorittamista varten jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opiskelijasuunnitelma (HOPS), jota päivitetään koko opiskelun ajan. Opettaja ja

25 OPS, yhteinen osa 25 (43) Päivitetty opiskelija tekevät yhteistyötä opetussuunnitelman tavoitteiden ja opiskelijan omien tavoitteiden yhteensovittamiseksi. HOPS toimii opiskelijan kehityssuunnitelmana, joka tukee itsearviointia ja urasuunnittelua. HOPSiin kuuluu myös työssäoppimissuunnitelma ja nuorilla opiskelijoilla ammattiosaamisen näyttösuunnitelma. HOPS laaditaan koulutuksen alkuvaiheessa ja sitä tarkistetaan opintojen kuluessa. Opiskelija ja opettaja allekirjoittavat opiskelusuunnitelman. Henkilökohtaiseen suunnitelmaan määritellään oppimisen tavoitteet, opintojen suorittaminen, suoritustavat ja ajoitus sekä opintojen arviointi. Laadinnassa otetaan huomioon opiskelijoiden erilaiset oppimistyylit, terveydentila, yksilölliset voimavarat ja mahdollisen erityisen tuen tai apuvälineiden tarve. Mahdolliset oppimista vaikeuttavat seikat tunnistetaan ja opiskelijan itseohjautuvuutta ja ammatillista kasvua ohjataan ja tuetaan. Henkilökohtainen suunnitelma sisältää opiskelijan yksilölliset valinnat, opinnoissa etenemisen, oppimisen arvioinnin, opiskelijan osaamisen arvioinnin, opiskelijan osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen, työssäoppimisen paikat ja ajat sekä ammattiosaamisen näytöt. HOPS:in laadinta aloitetaan ensimmäisen opiskeluvuoden alussa ryhmänohjaajan kanssa. Ryhmänohjaaja ja opiskelija käyvät henkilökohtaisen keskustelun tarkoitukseen laaditun lomakkeen pohjalta. Keskustelun lopuksi lomake allekirjoitetaan ja ryhmänohjaaja huolehtii sen dokumentoinnista. Ryhmänohjaaja seuraa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman toteutumista ja opintojen edistymistä jaksoittain. Jos opiskelijan opinnot eivät etene suunnitellusti, ryhmänohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelun ja kirjaa mahdolliset tarkennetut suunnitelmat. 7.5 Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisen tunnistamisen lähtökohtana on selvittää mitä ja millaista osaamista opiskelijalla on ennen opintojen alkua. Opiskelijalla on oikeus saada perustutkinnon perusteiden tavoitteita ja ammattitaitovaatimuksia keskeisiltä osin vastaavat aiemmin suoritetut opinnot tai muutoin hankittu osaaminen tunnustettua. Osaamisen tunnustamisella korvattavien opintojen määrällä ei ole ylärajaa. Siirryttäessä ammatillisesta perustutkinnosta toiseen tai lukiosta toisen asteen ammatilliseen koulutukseen tunnustetaan vähintään suoritetut ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat ja vapaasti valittavat opinnot. Hyriassa selvitetään, vastaavatko opiskelijan tunnustettaviksi esitetyt opinnot tai muutoin hankittu osaaminen ammatillisen tutkinnon opetussuunnitelman perusteiden tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä. Jos opiskelijalla ei ole arvosanaa tunnustettavaksi esitettävästä koko opintokokonaisuuden kattavasta osaamisesta, oppilaitoksessa järjestetään arviointi. Arvioinnin tueksi voidaan vaatia näyttö. Arvosana-asteikon muuntamisessa käytetään Opetushallituksen hyväksymää muuntotaulukkoa. Osaamista voi opiskelijalle kertyä myös esimerkiksi harrastustoiminnasta. Harrastustoiminta voi olla tunnistettavissa opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti ja osaaminen voidaan tunnustaa tutkinnon osaksi. Jos opiskelija haluaa osaamisensa tunnustamisen merkittäväksi vapaasti valittaviin opintoihin, se voidaan jättää ilman arvosanaa opiskelijan pyynnöstä. Myös puolustusvoimien antamat arvioinnit palveluksen aikaisista opinnoista ja osoitetuista taidoista voidaan tunnustaa osaksi tutkinnossa vaadittavaa osaamista, jos tavoitteiden ja sisältöjen vastaavuus on todennettavissa.

26 OPS, yhteinen osa 26 (43) Päivitetty Opiskelijalle tiedotetaan opintojen alussa osaamisen tunnustamisen periaatteista ja toteuttamisesta. Osaamisen tunnustaminen tehdään opiskelijan pyynnöstä ja siitä tehdään päätös ennen opintojen aloittamista. Päätös tehdään kirjallisesti ja opiskelija voi pyytää päätöksen oikaisua samaa menettelyä käyttäen kuin muutenkin arvioinnin oikaisemisessa. Osaamisen tunnustamisen arviointi tehdään aina yhdessä opiskelijan kanssa. Kansainvälisissä opiskelijavaihdoissa tapahtuva arkioppiminen (non-formal learning) tuottaa vieraan kielen ja kulttuurin kautta hankittua arkiosaamista, joka samalla syventää monikulttuurista ammatillista osaamista. Osaamisen karttuminen voidaan tunnistaa ja tunnustaa vapaasti valittaviin opintoihin vaihdon jälkeen, ja sen laajuus voi olla 0 3 opintoviikkoa (0 4,5 opintopistettä). Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen -ohje Ohje opiskelijan arviointiin 7.6 Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus Ammatillisen peruskoulutuksen yhteydessä opiskelijoille voidaan järjestää opetukseen läheisesti liittyvää muuta toimintaa. Tällaista toimintaa ovat valmistavat koulutukset, joiden kautta opiskelijat voivat parantaa valmiuksiaan tai valmistautua ammatillisten perustutkintojen suorittamiseen. Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus on tarkoitettu peruskoulun päättäneille nuorille, jotka tarvitsevat jatkosuunnitelmiensa selkeyttämistä. Ammattistartti on tarkoitettu peruskoulun päättäneille nuorille, joiden ammatinvalinta ei ole vielä selkiytynyt. Koulutuksen laajuus on pääsääntöisesti 40 opintoviikkoa, ja sen aikana opiskelija pääsee tutustumaan eri koulutusaloihin ja siten selkiyttämään omaa urapolkuaan. Opiskelijan on myös mahdollista korottaa perusopetuksen arvosanoja ja saada tarvitessaan yksilöllistä ohjausta. Ammattistarttivuoden aikana voi hakeutua suoraan suorittamaan ammatillista perustutkintoa. 7.7 Jatko-opintokelpoisuus Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 4 mukaan ammatilliset perustutkinnot antavat jatko-opintokelpoisuuden yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin. Näyttötutkintona suoritettu ammatillinen perustutkinto, ammatti- tai erikoisammattitutkinto antaa kelpoisuuden korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin ja yleisen kelpoisuuden ammattikorkeakouluopintoihin. (OPH 56/011/2009) Ammattitutkinnossa ammattitaitovaatimukset on tasollisesti määritelty niin, että henkilö, jolla on alan peruskoulutus tai sitä vastaavat tiedot ja lisäksi täydentäviä sekä syventäviä opintoja ja noin kolmen vuoden työkokemus, pystyy todennäköisesti suoriutumaan ko. ammattitutkinnosta. (OPH 56/011/2009) Erikoisammattitutkinnossa ammattitaitovaatimukset on määritelty tasollisesti siten, että henkilö, jolla on alan peruskoulutus tai sitä vastaavat tiedot ja lisäksi täydentäviä sekä syventäviä opintoja ja noin viiden vuoden työkokemus, pystyy todennäköisesti suoriutumaan ko. erikoisammattitutkinnosta. (OPH 56/011/2009)

27 OPS, yhteinen osa 27 (43) Päivitetty 7.8 Ammatillinen erityisopetus Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 20 :n mukaan vammaisuuden, sairauden, kehityksestä viivästymisen, tunne-elämän häiriön tai muun syyn vuoksi erityistä opetus- tai oppilashuoltopalveluita tarvitsevien opiskelijoiden opetus annetaan erityisopetuksena. Myös tällainen oppimisen tukeminen on sosiaalista kestävyyttä. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 21 sisältää säännökset erityisistä opetusjärjestelyistä. Opiskelu voidaan järjestää osittain toisin kuin laissa ja sen nojalla säädetään ja määrätään, jos: 1) opiskelijalla katsotaan joltakin osin ennestään olevan tutkinnon sisältämiä opintoja vastaavat tiedot ja taidot; 2) tutkinnon sisältämien opintojen suorittaminen olisi opiskelijalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen joltakin osin kohtuutonta; tai 3) se on perusteltua opiskelijan terveydentilaan liittyvistä syistä. Erityisopetuksen käsikirja 7.9 Erityisen tuen ohjaus nuorten koulutuksessa Hyriassa erityisen tuen ohjauksen koordinoimisesta vastaavat erityisopettajat ja osastokohtaiset erityisen tuen vastuuhenkilöt (ervat). Opiskelujen alkuvaiheessa kartoitetaan erityisopetuksen tarpeessa olevat opiskelijat. Opintojen alettua erityisopettaja lähettää opiskelijoiden mukana taustatietolomakkeen kotiin opiskeluun vaikuttavia tietoja varten. Lomakkeessa pyydetään huoltajilta myös suostumus henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelman eli HOJKS:n tekoon, jos siihen nähdään tarvetta opiskelun aikana. Yksikön tai osaston erva kartoittaa erityisen tuen tarpeita yhteistyössä ryhmänohjaajien ja opiskeluhuollon toimijoiden kanssa. Kaikille opiskelijoille tehdään opiskeluvalmiuksien testaus matematiikassa ja vieraissa kielissä. Alkukartoitustesteistä vastaa ryhmänohjaaja. Erva, erityisopettaja ja ryhmänohjaaja kartoittavat säännöllisesti lukuvuoden aikana erityisen tuen tarpeen. Opiskelijoille järjestetään tukitoimia lukuvuoden aikana joustavasti. HOJKSin teossa ovat mukana opiskelija, alaikäisen huoltaja(t), erva ja ryhmänohjaaja, sekä tarvittaessa opiskeluhuollon toimija. Tehty suunnitelma kirjataan opiskelijahallintoohjelmaan (Primus). HOJKS-palavereissa käsitellään opiskelijan vahvuuksia ja kehittämistarpeita sekä ennen kaikkea tukitarpeita, ja suunnitelmaa päivitetään tarpeiden ja toteutuneiden tukitoimien mukaan, kuitenkin vähintään kaksi kertaa vuodessa. HOJKSin päivityksen jälkeen tulostusversio lähetetään alaikäisten huoltajien nähtäväksi ja allekirjoitettavaksi. Erva säilyttää allekirjoitetut suunnitelmat. Tukitoimet kirjataan HOJKSiin jokaisen jakson jälkeen. Jokaisen tukitoimia antaneen opettajan ja opiskeluhuollon toimijan vastuulla on, että toteutuneet tukitoimet on kirjattu. Päätöksen erityisopiskelijoista vahvistaa osaamisalueen rehtori. Hyriassa erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat opiskelevat pääsääntöisesti integroiduissa ryhmissä muiden opiskelijoiden kanssa. Opetus- ja ohjausmuotoina käytetään mm. samanaikaisopetusta, pienryhmäopetusta, laajennettua tai tuettua työssäoppimista (esimerkiksi työpajat) ja yksilöopetusta. Hyriassa opiskelijoiden tukena on lisäksi ammatillisia ohjaajia, jotka ohjaavat opiskelijoita ammatillisissa aineissa.

28 OPS, yhteinen osa 28 (43) Päivitetty Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan ammattiosaamisen näytön suunnittelussa tulee huomioida opiskelijan yksilöllisyys ja mahdolliset oppimisvaikeudet. Tärkeää on, että opettajien ja työpaikkaohjaajien välinen tiedonkulku on toimivaa, jotta opiskelijan työssäoppimista ja näyttöä voitaisiin tukea mahdollisimman hyvin. Tarvittaessa näyttö voidaan mukauttaa tai pilkkoa pienempiin osa-alueisiin. Jos tukitoimista huolimatta näyttää siltä, ettei opiskelija yllä tutkintokohtaisen opetussuunnitelmansa T1-tavoitteisiin (tyydyttävä taso eli alin hyväksytty taso), voidaan opetussuunnitelman tavoitteita jossakin määrin mukauttaa. Erityisopetuksessa opetus on mukautettava siten, että opiskelija mahdollisimman suuressa määrin saavuttaa saman pätevyyden kuin muutkin. Opiskelijalle tehdään mukautettu opetussuunnitelma (mukautetut sisällöt, tavoitteet ja arviointikriteerit sekä opetusmenetelmät), joka sisällytetään HOJKSiin. Mukautus tehdään opiskelijan ja hänen huoltajansa suostumuksella ja heidän tulee olla tietoisia, että mukautus saattaa vaikuttaa jatko-opintoihin pääsyyn. Jos tutkinto mukautetaan keskeisiltä osin, opiskelija ei saa tutkintotodistusta vaan todistuksen suoritetuista opinnoista. Tavoitteiden mukauttamisen tarpeesta päättää kyseisen aineen/kurssin opettaja. Mukauttamisen henkilökohtaisen tavoitetason ja arviointikriteerit laatii erva tai erityisopettaja yhdessä opettajan kanssa. Päätöksen mukautuksesta tekee rehtori. Opiskelija voidaan myös vapauttaa joidenkin sisältöjen opiskelusta, jos kyseisen aineen suorittaminen opiskelijan edellytykset huomioon ottaen on kohtuutonta Erityislahjakkuuden tukeminen Lahjakkuuden huomiointi ja tukeminen antaa tilaa opiskelijan luovuudelle, omatoimisuudelle, motivaatiolle ja vastuulliselle kehittymiselle. Lahjakkuutta voidaan huomioida esimerkiksi käyttämällä opetuksen aikana erilaisia oppimisympäristöjä ja -tapoja. Hyriassa tällaisia tapoja ovat olleet muun muassa harjoitusyritykset, verkko-oppimisympäristöt ja monet opiskelijoiden työelämäyhteistyössä toteuttamat projektit sekä laajennettu työssäoppiminen. Hyrian opiskelijat ovat osallistuneet myös valtakunnallisiin Taitaja-kilpailuihin (Skills), ja menestystäkin on tullut. Taitaja-kilpailuihin osallistujat saavat valmennusta ja tukea valmistautuessaan kilpailuihin.

29 OPS, yhteinen osa 29 (43) Päivitetty 8 OPISKELIJAPALVELUT Kuva: Ohjauksen vastuuhenkilöt Hyriassa RYHMÄN- OHJAAJA OPETTAJA ERVAT JA ERITYIS- OPETTAJA OPINTO- OHJAAJA KURAAT- TORI KOULUTUS- PÄÄLLIKKÖ 8.1 Ryhmänohjaus Ryhmänohjaaja on ryhmänsä opiskelijoiden lähiohjaaja, joka kokonaisvaltaisesti ohjaa ja neuvoo oman ryhmänsä opiskelijoita, seuraa opintojen etenemistä ja poissaoloja sekä selvittää niitä opiskelijoiden kanssa ja huolehtii niihin liittyvistä jatkotoimenpiteistä varhaisen tuen mallin mukaisesti. Ryhmänohjaajan tehtäviin kuuluvat mm. seuraavat asiat: oman opiskelijaryhmän ohjausvastuu: opintoihin liittyvät asiat opiskelijan ohjaaminen yhteistoiminnassa ohjaus- ja tukihenkilöiden kanssa monialaisen asiantuntijaryhmän toimintaan osallistuminen uusien opiskelijoiden ohjaaminen ja perehdyttäminen