ELOKUU 2010 N:o 460 HS.FI/KUUKAUSILIITE. Oi kallis vapaus! Joka neljäs meistä haluaisi tehdä vähemmän töitä. Mutta onko Suomella siihen varaa?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ELOKUU 2010 N:o 460 HS.FI/KUUKAUSILIITE. Oi kallis vapaus! Joka neljäs meistä haluaisi tehdä vähemmän töitä. Mutta onko Suomella siihen varaa?"

Transkriptio

1 ELOKUU 2010 N:o 460 HS.FI/KUUKAUSILIITE Oi kallis vapaus! Joka neljäs meistä haluaisi tehdä vähemmän töitä. Mutta onko Suomella siihen varaa? SIVU 44

2 ANU PA RTA NEN kuvitus S A MI VA LTERE Lomat on pidetty, ja nyt painetaan pitkää päivää jouluun asti. Tosin joka neljäs meistä mieluummin vähentäisi työntekoa. Olisiko se mahdollista? HS KUUKAUSILIITE 8/

3 ari vuotta sitten se alkoi. Ensin tulivat poissaoloviestit. Hei, kiitos viestistäsi. Olen poissa toimistolta ja palaan 8.8. Tarvittaessa voit ottaa yhteyttä... Hei, olen vuorotteluvapaalla 2.1. saakka. Sillä välin voit ottaa yhteyttä... Hei, olen talvilomalla ja tehtäviäni hoitaa... Olin muuttanut vapaaksi toimittajaksi Yhdysvaltoihin ja yritin tavoitella suomalaisia työnantajiani, tuttaviani ja viranomaisia, turhaan. Suomessa asuessani en pitänyt suomalaista työelämää mitenkään rentona, päinvastoin. Yhdysvalloissa käsitykseni alkoi nopeasti muuttua. Sen saattoi myös huomata status-päivityksistäni Facebook-sivullani: Anu Partanen on taas hämmästynyt. Häipyykö koko Suomi oikeasti lomille jo tänään? (31.3.) Anu Partanen miettii, onko huominen Suomessa jo pyhäpäivä vai onko ihmiset töissä? (29.4.) Anu Partanen ei voi tajuta, että Suomessa on TAAS yleinen vapaapäivä. Onko huominen siis oikeasti helatorstai ja kaikki poissa duunista pitkän viikonlopun? (12.5.) Samoihin aikoihin Suomessa alkoi keskustelu eläkeiästä. Seurasin verkossa kansan raivoa, kun silloinen pääministeri Matti Vanhanen ehdotti eläkeiän nostamista parilla vuodella 65 vuoteen. En ymmärtänyt kiukkua. Yhdysvalloissa luvun jälkeen syntyneet saavat täyden eläkkeen 66-vuotiaina ja 1960-luvun jälkeen syntyneet 67- vuotiaina. Ruotsissakin eläke ikä on 65, ja sen nostamista suunnitellaan. Mutta suomalaiset riehaantuivat kuin heitä olisi mestattaviksi viety. Tänä keväänä ilmestyi Elinkeinoelämän valtuuskunnan raportti Työelämän kulttuurivallankumous. Neljännes kyselyyn vastanneista haluaisi käyttää vähemmän aikaa palkkatyöhön. Niin sanotut downshiftaajat kertoivat naistenlehdissä oman ajan tärkeydestä. Yksi downshiftaaja kertoi Olivia-lehdessä downshiftaavansa työttömyyskorvauksella. Voi hyvät hyssykät. Kesällä saavuin Suomeen pariksi kuukaudeksi töihin paikkaamaan muiden pitkiä kesälomia. Heinäkuussa valtiosihteeri Raimo Sailas keskeytti lomansa käydäkseen paneelikeskusteluissa kertomassa, että valtion menoja on leikattava. Porissa EU-komissaari Olli Rehn lisäsi, että meidän on myös työskenneltävä tehokkaammin ja pitempään sekä korotettava veroja. Kuuntelin madonlukuja töideni lomassa, ja mietin yhä enemmän erään Facebook-kaverini keväällä omalle sivulleen laittamaa kysymystä: Haluisin järjestää mun työelämän näin: 30 h/vko, 3500 e/kk, palkalliset kesä-, syys-, joulu- ja talvilomat (yht. 2 kk). Olenko kohtuuton? Erinomainen kysymys. Lasketaanpa ensin, KUINKA PALJON OIKEIN TEEMME TÖITÄ? S UOMESSA elää tätä nykyä vajaat 5,4 miljoonaa ihmistä. Meistä 3,5 miljoonaa on työikäisiä eli vuotiaita. Se tarkoittaa, että noin kaksi kolmesta suomalaisesta on hyvässä työiässä. Tilastointi on tosin sikäli arkijärjen vastaista, että välillä työikäisiksi lasketaan paitsi vuotiaat myös vuotiaat. Harva kai silti oikeasti olettaa 15-vuotiaiden tekevän töitä ja seitsemänkymppisten jatkavan uraa. Työikäinen suomalainen lienee ennemminkin vuotias. Entä kuinka moni työikäisistä suomalaisista oikeasti tekee töitä? Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna Suomen vuotiaista runsaat kaksi kolmasosaa teki töitä. Työttömiä oli työikäisistä kuusi prosenttia, ja loppuneljännes ei ollut töissä eikä etsinyt työtä. Viimeiseen ryhmään kuuluu opiskelijoita, eläkeläisiä, varusmiehiä, työkyvyttömiä ja kaikenlaisia yli kolmen kuukauden hoito-, vuorottelu- tai muilla vapailla olevia. Jos tilastosta siivotaan alle 25-vuotiaat pois, se kaunistuu vähän, koska opiskelijoiden osuus on sen ikäisissä niin suuri. Nyt vajaat kolme neljästä on töissä, viisi prosenttia työttöminä ja joka viides työvoiman ulkopuolella. Tosin tässä tilastossa työllisiksi lasketaan myös äitiyslomalaiset ja sellaiset, jotka ovat tehneet tutkimusviikolla tunninkin palkkatyötä. Tunnin kahvilassa tarjoileva kotiäiti on siis yhtä työllinen kuin 60 tuntia viikossa puurtava yritysjohtaja. Tosin osa-aikatyötä on meillä aika vähän. Joka tapauksessa töissä käy siis kaksi kolmesta työikäisestä. Onko se paljon vai vähän? Muihin Euroopan maihin verrattaessa se on kohtalaisesti. Eurostatin vertailussa Suomessa ollaan 27 EU-maasta kahdeksanneksi työteliäimpiä. Esimerkiksi Hollannissa, Tanskassa, Ruotsissa ja Saksassa työikäisistä on töissä useampi kuin meillä, mutta 19 muussa maassa harvempi. Eurostat vertailee myös tehtyjä työtunteja eli sitä, kuinka pitkää työviikkoa kukin töissä käyvä tekee. Viime vuoden lopulla suomalainen työllinen teki keskimäärin 37 tunnin työviikkoa. Ja nyt alkaa Eurooppa-visa! Käsi ylös, kuka tietää, missä Euroopan maassa tehdään pisintä työviikkoa? Onko se maa ahkera Saksa, köyhä Portugali vai ehkä huonon palkkatason Viro? Ehei. Pisimpiä työviikkoja tehdään Turkissa, Kreikassa, Tšekissä, Bulgariassa ja Slovakiassa. Lyhyintä työviikkoa taas tehdään Hollannissa, Tanskassa, Irlannissa, Saksassa ja Ruotsissa. Suomen työviikko on aivan EU:n keskitasoa. Ja nyt päästään erittäin kiinnostavaan asiaan. Maita, joissa tehdään EU:n lyhyintä työviikkoa: Hollanti, Tanska, Ruotsi ja Saksa. Maita, joissa on EU:n paras työllisyys: Hollanti, Tanska, Ruotsi ja Saksa. Onko näillä asioilla yhteys? Eli: VÄHENEEKÖ TYÖTTÖMYYS, JOS TYÖAIKA LYHENEE? TOI ON IHAN jäätelökorrelaatio, tyrmää professori Marko Terviö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun taloustieteen laitoksesta. 38-vuotias professori paiskoo siellä heinäkuussa töitä melkein yksin. Jäätelökorrelaatiolla hän tarkoittaa klassista ajatusvirhettä: jos kesällä on kuuma, sekä jäätelön syöminen että hukkumiskuolemat lisääntyvät. Mutta hukkumisten syy ei ole jäätelön syönti, vaan molemmat seuraavat helteestä. Työajan lyhenemiseen ja työttömyyden vähenemiseen pätee sama. Työllisyyden paraneminen ei johdukaan työpäivien lyhenemisestä, vaan kumpaakin selittää vauraus ja tuottavuus, siis korkea bruttokansantuote henkeä kohden. Suomi on perinteisesti ollut köyhempi kuin Ruotsi tai vaikka Hollanti, Terviö selittää. Nuo tilastot kertovat vain siitä, että kun ollaan tuottavampia ja vauraampia, voidaan kuluttaa enemmän vapaa-aikaa. Kun tuottavuus kasvaa, jaettavaa on entistä enemmän. Silloin työntekijät voivat vaatia oman osuutensa joko palkkana tai vapaana. Koska edellä mainituissa maissa ollaan tehokkaampia kuin meillä, siellä on voitu vaatia enemmän vapaa-aikaa. Käytännössä se tarkoittaa pitkälti naisten osa-aikatyötä. Hyvinvointivaltiossa on aina sitä parempi, mitä useampi tekee töitä vaikka vähänkin, sillä jokainen itse ansaittu euro on poissa yhteiskunnan jakamista tuista. Jos joku työllinen siis onnistuisi jakamaan oman työnsä työttömän kanssa, se olisi yhteiskunnalle eduksi. Eikö työajan lyhentämistä voisi siis käyttää työllisyyden parantamiseen? Jos jokainen tekisi työtä vähemmän, sitä riittäisi useammalle? Ei, sanovat kaikki: työajan lyhentämisen vihreä apostoli Osmo Soininvaara, Elinkeinoelämän keskusliiton oikeistolainen toimitusjohtaja Leif Fagernäs ja Tukholman yliopiston kansantaloustieteen vasemmistolainen professori Markus Jäntti sekä vajaat kymmenen muuta suoma- Töitä ei voi jakaa, sanovat kaikki asiantuntijat Vuosityöaikamme väheni vuosina Säännölliseksi työajaksi 8 t/vrk tai 96 t/ 2 viikkoa Vuosiloman pituudeksi 4 7 päivää Itsenäisyyspäivä vapaaksi Vuosiloman pituudeksi 5 12 päivää Vapunpäivä vapaaksi Vuosiloman pituudeksi päivää Säännölliseksi työajaksi 8 t/vrk ja 47 t/viikko Pyhäinpäivä ja juhannuspäivä lauantaiksi t/v Säännölliseksi työajaksi 45 t/viikko Vuosiloman pituudeksi päivää Jouluaatto, pääsiäislauantai ja juhannusaatto vapaapäiviksi Säännölliseksi työajaksi 40 t/viikko asteittain v , arkipyhäviikkojen lauantait työpäiviä Arkipyhäviikkojen lauantait vapaapäiviksi v Vuosiloman pituudeksi päivää Vuosiloman pituudeksi päivää Vuosiloman pituudeksi päivää Säännöllisen työajan asteittain lyhentäminen 100 tunnilla vuodessa v Loppiaisesta vapaapäivä Helatorstaiviikon lauantaista vapaapäivä L ÄHDE: NÄIN ON KÄYN Y T / E L I N KEINOE L ÄMÄN KESKUSL IITTO EK JA SUO MEN AMMATTI L IITTOJEN KESKUSJÄRJEST Ö SAK t/v 46 HS KUUKAUSIL IIT E 8/2010 HS KUUKAUSIL IIT E 8/

4 Ruotsissa lasten vanhemmilla on oikeus osaaikatyöhön. laista työmarkkinoiden asiantuntijaa. Olisin hämmästynyt, jos työn jakamisesta olisi apua työttömyyteen, Jäntti sanoo puhelimessa. Hän vastaa työhuoneestaan New Yorkista, missä 44-vuotias professori viettää kesää tutkimushankkeen parissa. Osa-aikatyön lisääntyminen vähentäisi ehkä muutamia tunteja yhden ihmisen työaikaa. Ei siitä paljon työpaikkoja synny. Osmo Soininvaara haluaa korjata ajatusvirheen, johon perustuu käsitys työn jakamisesta työttömille: Ei kansantaloudessa ole tiettyä kiinteää määrää työtä, vaan jos työvoimaa on enemmän, syntyy lisää työpaikkoja, 58-vuotias Soininvaara sanoo. Hän on juuri Nizzassa slow-lomalla, kuten hän itse sanoo. Ranskaan on matkustettu tällä kertaa junalla, ei sentään pyörällä, kuten aiemmin. Työn jakamisen vaikeuteen on useita syitä. Ensinnäkin työmarkkinat ovat jatkuvassa liikkeessä: kun työpaikkoja katoaa joltakin alalta, niitä syntyy toiselle alalle. Ei ole tiettyä varantoa töitä, jotka voitaisiin jakaa halutulla tavalla. Toiseksi työntekijät tuppaavat olemaan ikävän yksipuolisia. Työtön paperikoneen käyttäjä ei voi jakaa ylityöllistetyn sydänkirurgin töitä. Työttömyyttä on oleva aina, siitä ei pääse mihinkään, sanovat asiantuntijat. Siihen ei auta, vaikka koulutetut hyväosaiset jalosti luopuisivat osasta työtunneistaan toisten hyväksi. Mutta miksi sitten työurien pidentäjät puhuvat työvoimapulasta? Siitähän ei näy merkkiäkään. Jos haluaa kärjistää, voi sanoa, että jokainen työpaikka, joka on täyttämättä, on osoitus siitä, että jokin ei toimi. Ja niitä on jo , Leif Fagernäs sanoo. Työurien pidentämistä vaativan työnantajajärjestön EK:n toimitusjohtaja vastaa puhelimeen kesken loman ja metsätöiden. Ja oikaistakoon tässä vaiheessa myös yksi väärinkäsitys: vaikka Fagernäs jää vuodenvaihteessa 64- vuotiaana eläkkeelle EK:sta, hän aikoo jatkaa töitä, mutta tiedottaa niistä myöhemmin. Nyt on huutava puute pienipalkkaisesta työvoimasta: siivoojista, myyjistä, kokeista, osasta rakennustyövoimaa, Fagernäs perustelee työvoimapulaa. Metalliteollisuudessa tarvitaan hitsaajia ja koneistajia. Ja nyt ollaan vielä taantumassa. Pari vuotta sitten se huutava pula oli kaikkialla. Työvoimapula ja työttömyys eivät siis ole toistensa vastakohtia. Ne voivat vallita samaan aikaan, mutta eri aloilla. Työn jakamiseen sisältyy vielä yksi erittäin vaikea ongelma: koulutus ja sen kalleus. Jos esimerkiksi lääkäri haluaa vähentää työntekoa, häntä korvaamaan täytyy kouluttaa toinen lääkäri. Se on kallista, ja Suomessa koulutuksen maksaa yhteiskunta. On edullisempaa maksaa yhden pitkää päivää tekevän ihmisen opinnot kuin kahden lyhyttä päivää tekevän. Lisäksi monessa työssä harjoitus tekee mestarin: mitä enemmän aikaa ihminen työhönsä käyttää, sitä parempi hänestä siinä tulee. Sekin puhuu enemmän yhden täystyöllistetyn kuin kahden vajaatyöllistetyn puolesta. Mutta ehkä työn vähentämisestä voisi olla muuta hyötyä. Downshiftaajat arvelevat, että työn teon vähentäminen parantaa tehokkuutta, koska ihmiset voivat paremmin ja ovat pirteämpiä. OLISIMMEKO TEHOKKAAMPIA, JOS TEKISIMME VÄHEMMÄN TÖITÄ? TUSKIN, tyrmää Aalto-yliopiston Marko Terviö jälleen. Jos vähemmän töitä tekevä työntekijä todella olisi tehokkaampi, työnantajat olisivat varmasti jo tarttuneet mahdollisuuteen. Jos joku yksittäinen työnantaja hiffaisi, että haa, me saamme työntekijöiden kokonaistuottavuuden kasvamaan sillä, että lähetämme ne kotiin tuntia aikaisemmin, niin kyllähän työnantaja maksimoisi omia voittojaan ja tekisi niin, Terviö pohtii. Joillakin erityisaloilla näin voi toki olla, Terviö myöntää. Pikkutarkoissa näpertelytöissä työntekijän keskittyminen voi laskea päivän mittaan niin, että lyhyempi työpäivä kannattaa. Osmo Soininvaara huomauttaa, että monissa luovissa töissä työntekijän tehot loppuvat jo neljän tunnin urakan jälkeen. On myös mahdollista, että ihmisen elinkaaren kuluessa hänestä saataisiin enemmän työvuosia irti, jos hän voisi tehdä hommia rauhallisemmin. Esimerkiksi osa siitä suuresta joukosta, joka on pudonnut töistä työkyvyttömyyseläkkeelle, olisi ehkä pysynyt mukana, jos tahti ei olisi niin kova. Asiantuntijat kaikilta laidoilta vakuuttavatkin kyllä kannattavansa rauhallisempaa työtahtia ja joustavampaa työelämää, joka jatkuisi suuremman osan ihmisen elinajasta. Siksi meillä on vuorotteluvapaita, perhevapaita ja jonkin verran mahdollisuuksia osa-aikatöihin. Joustavuuden lisäämisessä ongelma on kuitenkin lähinnä yritysten päässä: työntekijöiden osaaikatöiden ja vapaiden sovittelu vie yritykseltä aikaa ja saattaa hankaloittaa töiden järjestelyä. Se on kiinni siitä, salliiko yrityksen taloudellinen tilanne osa-aikatyöt, työnantajia edustavan EK:n Leif Fagernäs sanoo. Sanoisin, että joustavassa työajassa me olemme aika lailla kärjessä Euroopassa ja maailmassa. Voimme tehdä pitempään töitä yhtäjaksoisesti ja saada vastaavasti pitempää vapaata. Mutta meillä on Suomessa raskaan teollisuuden Ikääntyneitä ja työikäisiä VANHUSHUOLTOSUHDE kertoo, kuinka monta yli 65-vuotiasta väestössä on suhteessa työikäisiin eli vuotiaisiin. Vuonna 1950 Suomessa oli 10 yli 65-vuotiasta sataa työikäistä kohti. Vuonna 2030 meillä on 45 ikääntynyttä sataa työikäistä kohti. hallitsema elinkeinoelämä. Ei prosessiteollisuudessa voi hirveän joustavia työaikoja ajatella. Esimerkiksi Ruotsissa on kuitenkin säädetty laki, jonka mukaan alle kahdeksanvuotiaan lapsen molemmilla vanhemmilla on oikeus lyhentää työaikaa neljänneksellä. Mutta jos emme voi tehdä vähemmän töitä kuin nyt, emmekö voi tehdä niitä saman verran? MIKSI MEIDÄN PITÄISI TEHDÄ VIELÄ ENEMMÄN TÖITÄ KUIN NYT? SUOMI VANHENEE. Se on kuultu jo monta kertaa, mutta otetaan vielä kerran. Luvut ovat nimittäin aika hätkähdyttäviä. Vuonna 1950 Suomessa oli kymmenen yli 65-vuotiasta sataa työikäistä kohti. Vuonna 2010 Suomessa on 26 yli 65-vuotiasta sataa työikäistä kohti. Vuonna 2030 Suomessa on 45 yli 65-vuotiasta sataa työikäistä kohti. Siinä missä vuonna 1950 noin kymmenen työikäistä kannatteli harteillaan yhtä vanhusta, vuonna 2030 kymmenen työikäisen harteilla on noin viisi vanhusta. Elämme parhaillaan ensimmäistä vuotta, jolloin Suomessa on enemmän yli 65-vuotiaita kuin alle 14-vuotiaita. Vuonna 2060 runsas neljännes suomalaisista on yli 65-vuotiaita. Ja ne yli 65-vuotiaat nehän eivät kuole ikinä! Nykyisillä 63-vuotiailla on edessään keskimäärin vielä yli 20 vuotta elinaikaa. Väen vanhenemisessa ja pitkäikäisyydessä on taloudenpitomme kannalta kaksi ongelmaa. Ensinnäkin yhä useammalle pitää maksaa yhä suurempaa eläkettä yhä pitempään. Toiseksi yhä useampi tarvitsee terveydenhoitoa yhä vaativampiin ongelmiin. Ensin eläkkeet. Eläketurvakeskus on laskenut, että julkisen talouden eläkemenot olivat vuonna 1970 suuruudeltaan kuusi prosenttia bruttokansantuotteesta. Tänä vuonna ne ovat jo kaksinkertaiset, ja vuonna 2030 osuus on yli 15 prosenttia. Sitten terveydenhuoltoon. Väki on kyllä terveempää kuin ennen, mutta mitä vanhempi väestö, sitä kalliimpi terveydenhuolto. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on laskenut, että vuonna 2006 Suomen terveyden- ja vanhustenhuollon menot olivat noin 14 miljardia euroa. Vuonna 2040 ne ovat lähes 22 miljardia euroa. Jos ihmiset jäävät tulevaisuudessa eläkkeelle samanikäisinä kuin nykyisin, julkista rahaa tarvitaan huimasti lisää sekä heidän eläkkeidensä maksuun että heidän terveytensä hoitamiseen. Eikä auta, vaikka lapsia on vähemmän ja siten neuvoloiden, koulujen ja lastentarhojen tarve on vähentynyt. Lapset ovat halpoja verrattuna vanhuksiin. Toisaalta: kehityshän kehittyy. Joten: MIKSEI VAURASTUMINEN JA TEKNINEN KEHITYS VAPAUTA MEITÄ TÖISTÄ? 1950 KYMMENEN työikäistä jakoi yhden ikääntyneen kulut NELJÄ työikäistä jakaa yhden ikääntyneen kulut KAKSI työikäistä jakaa yhden ikääntyneen kulut. LÄHDE: TILASTOKESKUS NO, ITSE ASIASSA, kehitys on vapauttanut meitä töistä jo aika lailla. Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Jaakko Kiander on laskenut, että suomalaisten vuosityöajat ovat lyhentyneet sadassa vuodessa noin kolmanneksen. Vielä 1960-luvun alussa suomalainen teki keskimäärin runsaat työtuntia vuodessa, nyt runsaat tuntia. Olemme siirtyneet kahdeksan tunnin työpäivään (1917), viisipäiväiseen työviikkoon (1970) ja saaneet lisää vuosilomaa. Nopeinta työajan lyheneminen oli sotien jälkeen vuosina Entä työaikamme koko elämämme aikana? Kianderin mukaan yhden ihmisen elinaikainen työn määrä on vähentynyt 1930-luvulta saakka jopa puolet. Nykyiset yli 15-vuotiaat viettävät noin kaksi kolmasosaa elämästään töissä. Otetaanpa taas pieni tietovisa: koska nykyinen 63 vuoden yleinen eläkeikä säädettiin? Ehkä eläkkeiden uudistushommissa 50- tai 60-luvuilla? Ehei! 63 vuoden eläkeiän juuret ovat virkamiesten eläkkeissä Venäjän vallan aikana. Vuonna 1826 virkamiesten eläkeiäksi asetettiin 65 vuotta, ja vuonna 1866 se laskettiin 63 vuoteen. Kun vuoden 1956 kansaneläkelakia säädettiin, silloisella 62-vuotiaalla oli keskimäärin edessään noin 14 elinvuotta, miltei puolet vähemmän kuin nykyisellä 62-vuotiaalla. Vapaa-ajan lisäys tulee nyt eläkevuosien määrän kasvuna, Kiander vahvistaa puhelimessa. 47- vuotias johtaja on juuri lomalla ja mökkireissulla kuumassa paikassa, Puumalassa. Eläkevuosia on tullut lisää kymmenen vuotta per nuppi. Ja kun opiskeluajat ovat pidentyneet, sieltä on tullut myös viisi vuotta lisää ei-työaikaa. Työn jakaminen on tapahtunut paljon enemmän elinkaarimielessä kuin vuositasolla. Olemme siis kasanneet vapaa-aikamme elämämme loppupuolelle sen sijaan, että jakaisimme sen tasaisesti koko elinajallemme. Tämä valinta on tosin tapahtunut ehkä vähän vahingossa, miettii Aalto-yliopiston Marko Terviö. Ei ole mietitty ihan loppuun asti sitä, että eläkeiän pitäminen koko ajan samana on itse asiassa osa vapaa-ajan kasvua, hän sanoo. 48 HS KUUKAUSIL IIT E 8/2010 HS KUUKAUSIL IIT E 8/

5 Eläkevuosia on kertynyt huomaamatta kymmenen lisää. Ei ehkä olekaan kohtuutonta, että nykyinen hallitus ja työmarkkinajärjestöt ovat määritelleet tavoitteeksi työurien loppupään pidentämisen kolmella vuodella vuoteen 2025 mennessä. Tällä hetkellä suomalaiset siirtyvät eläkkeelle keskimäärin vajaat 60-vuotiaina. Mutta Kianderin laskelmiin sisältyy muutakin mielenkiintoista. Hän on laskenut, että suomalaisten työaika lyheni 1900-luvun alusta luvulle saakka noin puoli prosenttia vuodessa. Tuona aikana Suomen bruttokansantuote kasvoi noin kolme prosenttia vuodessa. Siispä kuudesosa bkt:n kasvusta käytettiin työajan lyhentämiseen, ja samaan aikaan palkatkin nousivat. Sitten tuli stoppi luvulla työaika ei enää lyhentynyt eivätkä reaalisansiot kasvaneet samaa vauhtia tuottavuuden kanssa. MINNE TUOTTAVUUDEN KASVU ON MENNYT, JOS EI MEIDÄN VAPAA-AIKAAMME? TUOTTAVUUDEN kasvu on hidastunut kaikissa maissa 1980-luvun jälkeen, joten jaettavaa on tullut vähemmän, Jaakko Kiander sanoo. Samaa sanovat työnantajien edustajat: kasvu oli nopeaa, kun yhteiskunta teollistui. Koneet nopeuttivat tavaroiden tuotantoa ja tekivät meistä tehokkaampia. Kun teollistumisesta siirryttiin palveluyhteiskuntaan, tehot eivät kasvaneet enää samaa vauhtia. Se on aika ymmärrettävää, sillä palveluja on vaikea tehostaa: kuinka paljon tehokkaammin voi syöttää vanhuksen, opettaa lapsen lukemaan, tarjoilla latten tai leikata hiukset? Nyt talous on kasvanut pitkään pari prosenttia vuodessa kolmen sijaan, ja viime vuonna lama sai bkt:n vähenemään kahdeksan prosenttia. Kiander ei silti usko, että vapaa-ajan lisääntymisen pysähtyminen liittyy vain talouskasvun hidastumiseen kasvuahan on yhä ollut. Isoimman muutoksen hän kytkee globalisaatioon. Yritykset voivat siirtää tuotannon sinne, missä ovat halvimmat työntekijät. Se hankaloittaa työntekijän neuvotteluasemaa. Sen takia, vaikka tuottavuus on kasvanut jonkin verran ja jaettavaakin on tullut lisää, se on päätynyt osakkeenomistajille, ei niinkään työntekijöille. Markus Jäntti on samaa mieltä. Kasvu on mennyt pääomalle ja huipputuloihin. Talouskasvu on ollut tulonjaon yläpäässä moninkertaisesti nopeampaa kuin alemmissa kymmenyksissä. Se on totta. Tilastokeskuksen mukaan tuloerot ovat kasvaneet Suomessa tasaisesti 1990-luvulta lähtien, ja kolme vuotta sitten ne olivat suurimmat sitten vuoden Vähän yli 20 vuodessa eniten ansaitsevan kymmenyksen tulot kasvoivat runsaat 100 prosenttia, pienituloisimman vajaat 30 prosenttia. Rahaa tuntuisi siis joka tapauksessa olevan, ainakin rikkaimmilla meistä. Sitä paitsi vaikka bkt putosi viime vuonna, emme me kivikaudelle taantuneet. Päinvastoin, viime vuoden bruttokansantuotteemme vastaa kutakuinkin vuosien tasoa. Voi hyvin ihmetellä, MIKSI HYVINVOINTIVALTIOLTA PUUTTUU AINA RAHAA? KAKSI KÄSITETTÄ: Baumolin tauti ja Wagnerin laki. Ne selittävät osaksi, miksi valtiomme on aina rahapulassa, vaikka paiskomme hommia miten paljon. Baumolin tauti on teoria, jonka kehitti luvulla amerikkalainen taloustieteen professori William J. Baumol. Kyse on tästä: yhteiskunnan tehtävä on tuottaa palveluja, kuten sairaanhoitoa ja kouluopetusta. Niitä taas on vaikea tehostaa. Näiden palveluiden hinta nousee silti jatkuvasti, koska julkisen puolen työntekijöiden, kuten lääkäreiden, palkat nousevat yksityisen sektorin palkkojen perässä. Kun siis yksityisellä puolella tehostetaan ja siksi jaetaan enemmän palkkaa, julkisella puolella aletaan myös maksaa lisää palkkaa, vaikkei olisi pystytty tehostamaan. Paljon puhuttu talouskasvu ei siis koskaan suoraan pelasta hyvinvointivaltiota. Kasvun myötä myös julkiset menot kasvavat. Tähän voi tietysti todeta, että anti olla sitten! Jos talouskasvu ei edes auta hoitamaan hyvinvointivaltiota paremmin, mitä hyötyä siitä on? Kuka tarvitsee lisää televisioita? On siitä jotakin hyötyä. Mitä enemmän väkeä yksityinen puoli työllistää, sitä vähemmän heitä on valtion niskoilla ja sitä useampi osallistuu julkisen puolen menojen maksuun. Wagnerin lain taas kehitti 1800-luvulla elänyt saksalainen taloustieteilijä Adolph Wagner. Se kuuluu näin: mitä enemmän vaurastumme, sitä enemmän palveluja haluamme yhteiskunnalta. Voisi kuvitella, että vaurastuessamme emme enää tarvitse yhteiskunnan apua, mutta asia on juuri päinvastoin. Vaadimme silloin myös parempia palveluita tietokoneita kouluihin, lonkkaleikkauksia 70-vuotiaille, leveämpiä moottoriteitä. Erityisesti lääketiede on pohjaton kaivo. Haluamme pysyä elossa, joten sairauksiimme kehitellään koko ajan uusia ja usein entistä kalliimpia hoitoja. Kun Baumolin tauti ja Wagnerin laki yhdistetään, päästään julkisen talouden ongelmaan: haluamme koko ajan enemmän palveluita, jotka muuttuvat koko ajan kalliimmiksi. Vuonna 2008 verorahoistamme suurin osa, 40 prosenttia, meni sosiaaliturvaan, siis esimerkiksi eläkkeisiin. Terveydenhuoltoon hurahti vajaat 15 prosenttia ja koulutukseen 12 prosenttia. Kaikkiaan näihin kolmeen käytettin kaksi kolmasosaa Suomen julkisista menoista. Tässä onkin painavin perustelu sille, että meidän kaikkien on käytävä ahkerasti töissä. Hyvinvointivaltio tarvitsee maksajiaan. Ovatko downshiftaajat siis hyvinvointivaltiopinnareita, Osmo Soininvaara? Kansantulon kakusta tulee totta kai pienempi, jos osa tekee vähemmän töitä. Mutta jos minä teen vähemmän töitä, sinä et siitä periaatteessa köyhdy, koska sinä voit edelleen tehdä töitä niin paljon kuin haluat, Osmo Soininvaara selittää. Tämä on se ensimmäinen ja tärkein asia. Mutta: Julkisen talouden rahoitus, silloin kun se perustuu progressiiviseen verotukseen, kärsii tästä huomattavasti. Jos minä vähennän töitä ja ansaitsen kaksi tonnia kuussa vähemmän, niin vaikka saan käteen vain tuhat euroa kuussa vähemmän, rahoitan sinun lastesi peruskoulua ikään kuin tuhannella eurolla kuussa vähemmän. Pikkumökissä oman ruokansa viljelevä downshiftaajakin kuluttaa yhteiskunnan palveluja, kun hän käy sairaalassa synnyttämässä, sairastaa teho-osastolla tai kutsuu palomiehet pelastamaan liekehtivää taloaan. Nämä palvelut ovat kalliita ja pysyviä, vaikka downshiftaaja hoitaisi itse lapsensa ja auttelisi naapurin mummoa. On siis todellakin pohdittava, miten julkinen talous järjestetään, jos ihmiset päättävät tehdä vähemmän töitä, ansaita vähemmän ja siten maksaa vähemmän veroja. Mutta ei ole mitään järkeä siinä, että meidän täytyy tehdä hullun lailla töitä vain siksi, että tapa, jolla maksamme hyvinvointivaltiosta, edellyttää sitä, Soininvaara sanoo. Silloin sitä maksutapaa pitää jollakin tapaa muuttaa. No niin. Tulihan se sieltä. Maksutavalla Soininvaara tarkoittaa verotusta. Rahaa kyllä on, kysymys on vain siitä, miten se jaetaan. Huippurikkaiden tulot, suuret omaisuudet, jättieläkkeet mitä jos ne vain jaettaisiin kaikkien kesken? Enemmän veroja rikkaille, katto huippueläkkeille ja hups, johan olisi hyvinvointivaltio rahoitettu ilman lisätöitä! MIKSEIVÄT RIKKAAT VOISI MAKSAA PALJON ENEMMÄN? ARVAAN, että ei onnistuisi, sanoo Juhana Vartiainen. 52-vuotias tutkimusjohtaja vastaa puhelimeen työpaikallaan ruotsalaisessa Konjunkturinstitutissa. Pohjoismaissa tämä ylenpalttisesti rikkaiden määrä on niin pieni, että sillä ei ole suurta merkitystä tässä. Oikeampi kuva taloudesta on se, että 50 HS KUUKAUSIL IIT E 8/2010

6 meillä on suuri keskituloinen keskiluokka, joka rahoittaa nämä palvelut ja käyttää niitä. On parempi ajatella, että sen minkä käytän, rahoitan itse. Ei ole olemassa vapaita, käyttämättömiä vauraussammioita, joista tällaista uutta rahoitusta saataisiin. Ihan kaikki eivät ole aivan samaa mieltä. Markus Jäntti muistuttaa tuloerojen kasvusta ja verojen alennuksista. Vuoden 1993 verouudistuksessa pääomatuloja alettiin verottaa kevyemmin kuin ansiotuloja. Sen jälkeen tosin myös ansiotulojen verotusta on alennettu. Voisimmeko sitten halutessamme pyörtää nämä päätökset nostaa veroja ja siten kerätä lisää rahaa hyvinvointivaltion kassaan? Verojen alentaminen on ollut poliittinen valinta. Näin on haluttu toimia, Markus Jäntti sanoo. Ei se ole ollut mikään pakkotilanne. Ihan hyvin veroja voitaisiin myös nostaa. Mutta nämä verojen alentajat on valittu aika ahkerasti takaisin hallitusvastuuseen, eli se näyttää kyllä olleen ihan viisasta politiikkaa heidän kannaltaan. Taloustieteilijät haluaisivat muistuttaa kansalaisia perusasioista: Jos maksetaan vähemmän veroja, silloin hyvinvointivaltiolla on vähemmän rahaa. Jos tehdään vähemmän töitä, mutta halutaan samat palvelut, suurempi osa tuloista menee palveluiden maksamiseen. Teoriassa voidaan kyllä ajatella, että tehdään vähemmän töitä mutta siitä huolimatta tuotetaan hyvinvointipalveluja enemmän, sanoo Jaakko Kiander. Mutta se edellyttää sitten korkeampaa veroastetta. Varmaankin jokainen kahden prosentin vähennys työnteossa nostaisi veroprosenttia yhden prosenttiyksikön ylöspäin. Kiander ei kuitenkaan pidä varallisuuden uusjakoa tai verojen korotusta kovin realistisina tulevaisuudennäkyminä. Nyt, kun maailma on auki, me emme voi kovin helpolla kiristää rikkaiden verotusta, koska sitten rikkaat vievät rahansa pois täältä. Mutta entä sitten huippueläkkeet? Huippueläkkeisiin on olemassa jo ratkaisu, jonka nimi on tuloverotus, Markus Jäntti sanoo. Jos ajatellaan, että huippueläkkeitä saavia on liikaa, veropolitiikkaa voi kääntää sen suuntaan, että se leikkaa niitä. Jäntin mielestä suomalaisten poliitikkojen reaktiot huippueläkkeisiin ovat tekopyhiä. Siihen reagoidaan kautta poliittisen leirin usein moraalisella närkästyksellä, vaikka kaikkein paras keino puuttua tähän olisi verotus. Siihen ei vain haluta tukeutua. Moraalinen närkästys tuntuu hyvältä, mutta se on erittäin tehoton menetelmä. Moni huomauttaa myös, ettei niitä huippueläkkeitä loppujen lopuksi kovin monilla ole. Viime vuoden lopussa keskimääräinen kokonaiseläke oli euroa kuukaudessa. Yli euron eläkettä saa noin suomalaista, ja se on vain prosentti kaikista eläkkeensaajista. Mitä sanoo Osmo Soininvaara? Miten sitä tapaa rahoittaa hyvinvointiyhteiskunta voisi muuttaa? Kyllä se menee välillisiin veroihin: energiaveroihin, materiaaliveroihin, kiinteistöveroihin, ruuhkamaksuihin ja ylipäänsä niukkuuden verottamiseen. Kun esimerkiksi tontteja on kaupungin keskustassa aina liian vähän, silloin anglosaksiseen tapaan maan korko pitää periä kiinteistöverona yhteiskunnalle eikä jollekin perikunnalle. Mutta tämä on sitten suuremman riidan aihe. Missään tapauksessa ei voi olla niin, että meidän pitää syödä yhä useampia hampurilaisia päivässä, jotta saadaan perusturva rahoitetuksi. Tähän väliin olisi kiinnostavaa kuulla valtiosihteeri Sailaksen näkemys verotuksesta, hän kun on julkaisesta taloudesta niin huolissaan. Sailas ilmoittaa sihteerinsä välityksellä, ettei aio keskeyttää neljän viikon lomaansa haastattelun vuoksi. Ei näytä siltä, että kolmekymppinen Facebook-kaverini saisi downshiftaus-toiveelleen asiantuntijatukea. Esitetään silti vielä kerran hänen kysymyksensä: 30 TUNTIA VIIKOSSA, 2 KUUKAUTTA VUOSILOMAA, EUROA PALKKAA. OLENKO KOHTUUTON? TYÖNTEKIJÖITÄ edustavan SAK:n puheenjohtaja, 57-vuotias Lauri Lyly tavoitetaan lomalta Tampereelta. Hänen nyt luulisi olevan työntekijöiden kaikkien toiveiden puolella, mutta voi! Lyly melkein nauraa kysymykselle. Kyllä luulen, että aika moni ottaisi tuon, Lyly sanoo huvittuneena. Kun keskipalkka taitaa olla tällä hetkellä vähän yli kolme tonnia, niin aika moni ottaisi tuon kolme ja puoli tonnia ja 30 tunnin viikon. Pahaa pelkään, että tämän ei ole mahdollista toteutua, jos kaikki haluaisivat samaa. Hän huomauttaa, että silpputyöntekijät, vaikkapa kaupan kassat, tienaavat nyt noin 30 tunnin työllä noin euroa kuussa. Jotain varauksia hän sentään esittää. Jos varallisuus ja työt jaettaisiin aika eri tavalla ja tuottavuus kasvaisi hyvin paljon, se olisi ehkä mahdollista. Tuossahan työaika lyhenisi neljänneksellä ja palkka paranisi parikymmentä prosenttia, joten se olisi aika raju muutos. Aika skeptinen olen, että noin pystyisi tekemään, mutta hyvä tavoite! Markkinataloudessa tietysti kaikki on yksilölle mahdollista, teoriassa. Jos työnantajan mielestä työntekijä saa aikaan tarpeeksi tuottoa 30 tunnissa ansaitakseen moiset edut, hän voi ne myöntää. Osmo Soininvaara huomauttaa, että jos kaverini tekisi täyttä työaikaa ja saisi siitä euron palkkaa, kukaan ei naputtaisi. Downshiftaajakin synnyttää sairaalassa. Juhana Vartiainen ei silti usko kaverini toiveiden toteutumiseen. Luulen, että yritykset eivät pystyisi tuollaisilla ehdoilla toimimaan kannattavasti, hän sanoo. Tuo palkkataso on sen verran korkea, että sitä vastaavaa arvonlisää ei synny 30 viikkotunnin työajoilla ja 10 kuukauden työpanoksella. Sen lisäksi siitä syntyvät verotulot jäisivät auttamatta jälkeen niistä palveluista, joiden nyt katsotaan kuuluvan kansalaisen taloudellisiin perusoikeuksiin. Yritykset ja julkinen talous menisivät konkurssiin, se olisi minun veikkaukseni. Työministeri Anni Sinnemäki juo kahvia töidensä lomassa kahvilassa Helsingin kauppatorin kupeessa, ja sehän sopii. 37-vuotias Sinnemäki jos kuka edustaa taustaltaan liian pitkään opiskelevaa, kahviloissa venyvää, töitä vieroksuvaa punavihreää porukkaa. Häneltä on itseltäänkin jäänyt gradu tekemättä. Toisaalta Sinnemäki on tehnyt täyspäiväisesti töitä 24-vuotiaasta ja huhkinut sittemmin kansanedustajana, vihreiden puheenjohtajana ja työministerinä. Mutta ei hänkään lupaa Facebook-kaverilleni sitä, mitä tämä haluaisi. Voisimme tehdä töitä joustavammin, Sinnemäki kuitenkin lohduttaa, ja vanhempain- ja vuorotteluvapaat tarjoavat jo nyt mahdollisuuksia rytmittää työntekoa. Mutta veroja on tulevaisuudessa korotettava, eikä nykyinen nuori polvi tule jäämään eläkkeelle 63-vuotiaana. Mutta myös suurille ikäluokille Sinnemäellä on ikävää kerrottavaa: Eläkeläisväestön keskimääräinen tulotaso nousee aika nopeasti, joten totta kai se tarkoittaa, että ihmiset tulevat maksamaan osasta palveluja enemmän kuin tällä hetkellä. Tulevaisuuden täyttä työeläkettä nauttiville ihmisille kaikki ei voi olla ilmaista tai tolkuttoman halpaa. ASIANTUNTIJOIDEN vastauksen Facebook-ystävälleni voi siis tiivistää: kyllä, olet kohtuuton. Facebook-kommenteissa keväällä oltiin sentään paljon ymmärtäväisempiä: Et... jos tuo onnistuu niin mulle sama kiitos! Kirjoitit auki oman käsitykseni ideaalimaailmasta. Lyhyt työviikko, lomat + perustulo = onnellinen elämä. Just toi on ollut munkin päämääränä jo pitkään. Osallistuin itsekin Facebook-keskusteluun. Kommentoin ystäväni kysymystä näin: Amerikkalaisesta näkökulmasta sä oot ihan kreisi. 52 HS KUUKAUSIL IIT E 8/2010

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja T i e d o t e Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa to 24.9.2009 klo 10.15 SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009 Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden näkymät Eläketurva Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden tasapaino pitkällä aikavälillä Julkinen talous ei saa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen 1 Lähtökohta: veropohjaa rapautettu Hallitus on jo keventänyt veroja yli 3500 miljoonalla

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012 Työaika Suomessa ja muissa maissa Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012 Suomessa työaika on lyhyt työtunteja tarvitaan lisää Lain ja sopimusten mukainen vuosityöaika on Suomessa maailman lyhimpiä

Lisätiedot

TYÖLLÄ EUROOPAN MESTARIKSI KUINKA HYVÄÄ SUOMALAINEN TYÖELÄMÄ ON VERRATTUNA MUIHIN? Mikkelin kesäyliopisto 12.6.2014 Jaakko Kiander

TYÖLLÄ EUROOPAN MESTARIKSI KUINKA HYVÄÄ SUOMALAINEN TYÖELÄMÄ ON VERRATTUNA MUIHIN? Mikkelin kesäyliopisto 12.6.2014 Jaakko Kiander TYÖLLÄ EUROOPAN MESTARIKSI KUINKA HYVÄÄ SUOMALAINEN TYÖELÄMÄ ON VERRATTUNA MUIHIN? Mikkelin kesäyliopisto 12.6.2014 Jaakko Kiander ONKO TYÖELÄMÄ HUONONTUNUT? Ajoittainen arkikokemus kiireestä ja paineesta

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Juha Puranen KAINUU-OHJELMA ----> Hyvinvointifoorumi

Lisätiedot

50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta

50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta Mika Sakki 2000 Sisältö Vastaus epävarmuuteen...................................... 3 2 On meneillään varsin vilkas työmarkkinakevät. Vahvat liitot saavat hyviä sopimuksia,

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010. Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010. Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010 Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto Päätulos: eläkkeet ovat kasvaneet huomattavasti Keskimääräinen eläke on parantunut 10 vuodessa reaalisesti

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

Kestävä eläketurva. Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012. Kaija Kallinen

Kestävä eläketurva. Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012. Kaija Kallinen Kestävä eläketurva Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012 Kaija Kallinen Kestävä eläketurva sosiaalinen kestävyys eläketurva on riittävä ja yli sukupolvien oikeudenmukaiseksi koettu

Lisätiedot

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia.

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia. Helsinki 213 2 Viron nopea talouskasvu 2-luvulla sekä Suomea alhaisempi palkkataso ja keveämpi yritysverotus houkuttelevat Suomessa toimivia yrityksiä laajentamaan liiketoimintaansa Virossa. Tässä tutkimuksessa

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Työurien pidentäminen

Työurien pidentäminen Lisää tähän otsikko Työurien pidentäminen EK päivä 24. 3. 2010 Oulun Yliopisto Kari Kaukinen Ylilääkäri 2 Ikääntyneiden huoltosuhde vuosina 2010, 2025 ja 2050 nykyisissä EU-maissa 65 vuotta täyttäneiden

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa?

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa? Mitä on MLM! Monitasomarkkinoinnin perusasioita: -Historia -Mistä raha tulee? -mitä on 'vivuttaminen'? -miksi siitä puhutaan?(6 kk esimerkki) -organisaatimalli *binäärinen organisaatiomalli *ylivuoto -palkkiojärjestelmä

Lisätiedot

Yrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjät Konsultit 2HPO 1 Yrittäjien lukumäärä pl. maatalous 1990-270 250 230 210 190 170 150 130 110 90 tuhatta yrittäjää 261 000 169 000 92 000 70 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010

Lisätiedot

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki* Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Lehdistötiedote Julkaistavissa 8.1.07 klo.00 Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Eurooppalaisten ajankäyttö on samankaltaistumassa, mutta Suomessa pienten lasten vanhemmilla ja

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014 Eläkeuudistus 2017 Pääkohdat Eläketurvakeskus 12/2014 Mihin eläkeuudistuksella pyritään? Riittävät eläkkeet: eläkkeiden taso uhkaa heikentyä voimakkaan elinaikakertoimen takia, jos työurat eivät pitene

Lisätiedot

Opiskelijatiedote - Studerande info 5.

Opiskelijatiedote - Studerande info 5. Metsäalan Asiantuntijat Skogsbranschens Experter 23. helmikuuta / 23. februari 2016 Opiskelijatiedote - Studerande info 5. HAAPA 2015 HAAPA eli metsäalan opiskelijoiden harjoittelupalkkauskysely tehtiin

Lisätiedot

POHJOLA-NORDEN Eläkkeet ja eläkerahat Pohjoismaissa 24.11.2010 Helsinki Ay-liikkeen näkemys Puheenjohtaja Ann Selin Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

POHJOLA-NORDEN Eläkkeet ja eläkerahat Pohjoismaissa 24.11.2010 Helsinki Ay-liikkeen näkemys Puheenjohtaja Ann Selin Palvelualojen ammattiliitto PAM ry POHJOLA-NORDEN Eläkkeet ja eläkerahat Pohjoismaissa 24.11.2010 Helsinki Ay-liikkeen näkemys Puheenjohtaja Ann Selin Palvelualojen ammattiliitto PAM ry 23.11.2010 1 Työuria täytyy pidentää Tarvitaan enemmän

Lisätiedot

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008 Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita Tilastokeskus-päivä 4.11.28 Kaksi näkökulmaa suomalaisen hyvinvoinnin haasteista 1) Väestön ikääntymisen seuraukset :! Talouskasvun hidastuminen, kun työikäinen väestö

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa

Lisätiedot

Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään

Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään Aki Ahlroth, Siili Solutions Oyj TEK - 20.5.2015 01 Siili Historia ja henkilöstö 13 153 365 Osaajiemme työkokemus Osaajiemme lisäys v. 2014 Työntekijämäärä Maaliskuu

Lisätiedot

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 Hallituksen budjettiesitys ja kunnat Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 1 0-200 -400 Hallitusohjelman, kehysriihen 22.3.2012 ja kehysriihen 21.3.2013 päätösten vaikutus kunnan

Lisätiedot

Suomen verojärjestelmä: muutos ja pysyvyys. Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Suomen verojärjestelmä: muutos ja pysyvyys. Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Suomen verojärjestelmä: muutos ja pysyvyys Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Suomalainen verojärjestelmä Kokonaisveroaste Verotulojen rakenne Suurimmat muutokset Progressiosta regressioon Kokonaisveroaste

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Kuviot ja taulukot Suomiforum Lahti 9.11.25 Suomalaiset Kuvio 1. Väkiluku 175 25 Väkiluku 175 25 ennuste 6 Miljoonaa 5 4 3 2 1 Suomen sota 175 177 179 181 183

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon

Lisätiedot

Osa-aikatyö ja talous

Osa-aikatyö ja talous Osa-aikatyö ja talous Eri ehdot naisille ja miehille Pohjoismaissa NIKK:n tietolehtinen Namn på kapitlet 1 NIKK:n tietolehtinen Osa-aikatyö ja talous Eri ehdot naisille ja miehille Pohjoismaissa Naiset

Lisätiedot

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 neljännellä neljänneksellä 71,3 prosenttia. Vuonna 2014 keskimääräinen työllisyysaste oli

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK Työaika Suomessa ja muissa maissa Joulukuu 2010 EK Säännöllisen vuosityöajan pituus 1910-2010 Teollisuuden työntekijät päivätyössä 3000 2800 2600 2400 2200 Tuntia vuodessa Vuosityöajan pituus: vuonna 1920

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

työtön nuori ei vaadi unelmatyötä tutkimustietoa tilastojen takaa

työtön nuori ei vaadi unelmatyötä tutkimustietoa tilastojen takaa työtön nuori ei vaadi unelmatyötä tutkimustietoa tilastojen takaa työttömien nuorten ääni Työttömien nuorten ääni -barometri* kurkistaa työttömyystilastojen taakse ja antaa työttömille nuorille äänen.

Lisätiedot

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Työeläkepäivä 15.11.2011 Tulevaisuudessa... väestöllinen kehitys on epäsuotuisampi ja o huoltosuhde

Lisätiedot

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Johdanto Nämä ovat Martikaisen mallin laskelmat vuoden 22 osalta. Tosin aivan lopussa kerrotaan vuoden 211 osalta päätulokset ja päivityksestä. (Laskelmien

Lisätiedot

Lakisääteiset eläkkeet pitkällä aikavälillä Ismo Risku Kehityspäällikkö Eläketurvakeskus Työeläkepäivä 17.11.2009

Lakisääteiset eläkkeet pitkällä aikavälillä Ismo Risku Kehityspäällikkö Eläketurvakeskus Työeläkepäivä 17.11.2009 Lakisääteiset eläkkeet pitkällä aikavälillä smo Risku Kehityspäällikkö Eläketurvakeskus Työeläkepäivä 17.11.2009 2 Esityksen sisältö* Oletukset Eläkemeno ja etuustaso TyEL:n rahoitus Yhteenveto * Esitelmä

Lisätiedot

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015 pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 9.9.15 Kohti neljättä taantumavuotta kulutusvetoinen kasvu ei tartu investointituotteita vievään Suomeen Päätoimialojen

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014 Kansainvälinen palkkaverovertailu 214 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

"Piketty on nostanut tulonjaon tutkimuksen keskiöön"

Piketty on nostanut tulonjaon tutkimuksen keskiöön 23.3.2014 "Piketty on nostanut tulonjaon tutkimuksen keskiöön" 23.3.2014 Juha-Pekka Raeste Jyväskylän yliopiston taloustieteen professori Ari Hyytinen arvioi, että ranskalainen kansantaloustieteilijä ja

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15

Lisätiedot

Palkat, voitot, tulonjako ja niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 1.2.2014

Palkat, voitot, tulonjako ja niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 1.2.2014 Palkat, voitot, tulonjako ja niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 1.2.2014 1 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes

Lisätiedot

Kauanko Pohjoismaiden malli kestää?

Kauanko Pohjoismaiden malli kestää? Kauanko Pohjoismaiden malli kestää? Seppo Honkapohja* Suomen Pankki * Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa Suomen Pankin kantaa Pohjoismaiden mallin menestys Suomen reaalinen bruttokansantuote

Lisätiedot

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 Vaihtoehtoja leikkauslistoille Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 1 Mistä ratkaisu kuntien rahoituskriisiin? Pääomatulot kunnallisverolle: Vuoden

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Yrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät

Yrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät 1 Yrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät 2 Miksi yrittäjyys? Talouden vaurastuminen lähtee yrityksistä Yritysten talous, liiketoiminta ja investoinnit

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK-2015 strategian ydin Missio, visio ja arvot Missio = Perustehtävä, olemassaolon

Lisätiedot

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää.

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää. 3) Työaika Työaikalaissa on yleissääntö, jonka mukaan: Työaika on 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Jos työntekijä tekee enemmän työtä, työ on ylityötä. Ylityöstä maksetaan ylityökorvaus, joka on

Lisätiedot

14 Talouskasvu ja tuottavuus

14 Talouskasvu ja tuottavuus 14 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw n ja

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto 2012

Palvelualojen taskutilasto 2012 Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturvaneuvonta 020 690 211 Vaihde 020 774 002 (ma pe klo 9 16) www.pam.fi pam@pam.fi etunimi.sukunimi@pam.fi Keskustoimisto

Lisätiedot

Työperäinen maahanmuutto ja sen vaikutus rakennusteollisuuteen

Työperäinen maahanmuutto ja sen vaikutus rakennusteollisuuteen Työperäinen maahanmuutto ja sen vaikutus rakennusteollisuuteen Rakennusteollisuuden ajankohtaispäivä 20.9.2011 Rakennusteollisuus RT ry Tapio Kari Työperäinen maahanmuutto = Tullaan Suomeen tekemään töitä

Lisätiedot

Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio

Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio Juha Tarkka Tieteiden yö 13.01.2005 Suhteellisen edun periaate ulkomaankaupassa Yksinkertainen väite: vapaan kilpailun oloissa kunkin

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2015

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2015 Julkaisuvapaa klo 4. Kansainvälinen palkkaverovertailu 215 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan

Lisätiedot

MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015

MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015 MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015 1 TIIVISTYS: TYÖHÖN PERUSTUVA MALLI Työ mahdollistaa hyvän sosiaaliturvan ja julkiset palvelut = hyvinvointiyhteiskunnan Pohjoismainen

Lisätiedot

kampanjaopas #kunnontyönpäivä

kampanjaopas #kunnontyönpäivä kampanjaopas #kunnontyönpäivä mistä on kyse? Kansainvälistä kunnon työn päivää juhlitaan 7.10. Satoja tapahtumia yli 60 eri maassa. Juhlimme onnistumisia sekä muistamme, että korjattavaa löytyy vielä niin

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Hyödykkeet ja tuotannontekijät

Hyödykkeet ja tuotannontekijät Hyödykkeet ja tuotannontekijät Hyödyke = tavara tai palvelu Hyödyke Kulutushyödyke Investointihyödyke Kestokulutushyödyke -Esim. autot ja kodinkoneet Kertakulutushyödyke -Esim. ruoka, sanomalehdet, vaatteet,

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Kuva 5. Palkkojen taso 2003, 10 kärkimaata teollisuuden työntekijät, euroa/tunti

Kuva 5. Palkkojen taso 2003, 10 kärkimaata teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Kuva 5. Palkkojen taso 2003, 10 kärkimaata teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Tanskassa palkkoihin sisältyvät myös työeläkemaksut. Kuva 6. Palkkataso EU-maissa 2003, teollisuuden työntekijät * Tiedot

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta. Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen

Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta. Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen Viimeaikaiset työuria pidentävät ratkaisut 1. Vuoden 2005 työeläkeuudistus Eläkeansainnan

Lisätiedot

Kuntien talouden ja terveydenhuollon näkymät talouskriisin jälkeen. Sitran Kuntatalousseminaari 3.6.2010 Toimitusjohtaja Aki Lindén, HUS

Kuntien talouden ja terveydenhuollon näkymät talouskriisin jälkeen. Sitran Kuntatalousseminaari 3.6.2010 Toimitusjohtaja Aki Lindén, HUS Kuntien talouden ja terveydenhuollon näkymät talouskriisin jälkeen Sitran Kuntatalousseminaari 3.6.2010 Toimitusjohtaja Aki Lindén, HUS Kuntien taloustilanne, kriisi? - lainakanta kasvoi v. 2001 2010:

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala

Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala Eläkeratkaisu: 65-vuotiaana eläkkeelle pääsevä mies ei halua isänsä kohtaloa, joka kuoli puoli vuotta ennen odotettua eläkeratkaisua.

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 23.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 21.3.2006

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 21.3.2006 Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 Kuvio 1. Markkinatasapaino ennen verotusta Hinta Hinta ennen veroa Kuluttajan ylijäämä Tuottajan ylijäämä Tarjonta Kysyntä 2 Tuotanto ennen veroa Määrä

Lisätiedot

Prosentti- ja korkolaskut 1

Prosentti- ja korkolaskut 1 Prosentti- ja korkolaskut 1 Prosentti on sadasosa jostakin, kuten sentti eurosta ja senttimetri metristä. Yksi ruutu on 1 prosentti koko neliöstä, eli 1% Kuinka monta prosenttia on vihreitä ruutuja neliöstä?

Lisätiedot

OIKEUDENMUKAISUUTTA KUSTANNUSTEHOKKAASTI. Osmo Soininvaara

OIKEUDENMUKAISUUTTA KUSTANNUSTEHOKKAASTI. Osmo Soininvaara OIKEUDENMUKAISUUTTA KUSTANNUSTEHOKKAASTI Osmo Soininvaara VATT-päivän seminaari 6.10.2009 Sosiaalipolitiikka ja taloudellinen tehokkuus Ekonomistit kontribuutio: small government Kansa on eri mieltä ja

Lisätiedot

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2015 toisella neljänneksellä 73,3 prosenttia, mikä oli 0,8 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta

Lisätiedot

Työmarkkinoilta kadonneet

Työmarkkinoilta kadonneet Julkinen BoF Online 6 2014 Työmarkkinoilta kadonneet Seppo Orjasniemi Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Suomen hallituksen toimenpiteiden vaikutuksia hoitoalan palkkoihin ja vetovoimaisuuteen

Suomen hallituksen toimenpiteiden vaikutuksia hoitoalan palkkoihin ja vetovoimaisuuteen Suomen hallituksen toimenpiteiden vaikutuksia hoitoalan palkkoihin ja vetovoimaisuuteen Jäseniltojen materiaalia Liite Tehy-toimijat uutiskirjeeseen 11.9.2015 Tehyläiset ja palkkaus Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä?

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Juha Kilponen Suomen Pankki Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Helsinki, Economicum 30.11.2015 Mielipiteet ovat kirjoittajan omia

Lisätiedot

Työaika, palkat ja työvoimakustannukset

Työaika, palkat ja työvoimakustannukset Työaika, palkat ja työvoimakustannukset Konsultit 2HPO 1 Osa-aikaista ja määräaikaista työtä tekevien osuus palkansaajista Lähde: Tilastokeskus ja Findikaattori 2 Työsuhteiden muodot 2000-2012 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Työelämä muuttuu - onko Suomi valmis siihen?

Työelämä muuttuu - onko Suomi valmis siihen? Työelämä muuttuu - onko Suomi valmis siihen? Timo Lindholm Sitra 11.9.2015 1 Työelämän ja markkinoiden muutoksia ICT:n laajeneva hyödyntäminen ja osin tehtävätasolle ulottuva kansainvälinen kilpailu hävittävät

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 26.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotuksista 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Laskeva öljyn hinta

Lisätiedot

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI TAANTUMA BKT:n vuosimuutokset 1989-1997 ja 2007-2015*

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI TAANTUMA BKT:n vuosimuutokset 1989-1997 ja 2007-2015* 1 LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI TAANTUMA BKT:n vuosimuutokset 1989-1997 ja 2007-2015* 7% 6% 5% 4% 3% 2% 1% 0% -1% -2% -3% -4% -5% -6% -7% -8% -9% 1989/2007 1990/2008 1991/2009 1992/2010 1993/2011 1994/2012

Lisätiedot

Sosiaaliturva ja elämänvaiheet. Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi

Sosiaaliturva ja elämänvaiheet. Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Sosiaaliturva ja elämänvaiheet Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Jotkut epäilevät, etteivät

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen

Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen Hämeenlinna Hattula Janakkala MML, 2012 Toimintaympäristön muutokset ja pendelöinti Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus

Lisätiedot