ELOKUU 2010 N:o 460 HS.FI/KUUKAUSILIITE. Oi kallis vapaus! Joka neljäs meistä haluaisi tehdä vähemmän töitä. Mutta onko Suomella siihen varaa?
|
|
- Maija-Leena Pääkkönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ELOKUU 2010 N:o 460 HS.FI/KUUKAUSILIITE Oi kallis vapaus! Joka neljäs meistä haluaisi tehdä vähemmän töitä. Mutta onko Suomella siihen varaa? SIVU 44
2 ANU PA RTA NEN kuvitus S A MI VA LTERE Lomat on pidetty, ja nyt painetaan pitkää päivää jouluun asti. Tosin joka neljäs meistä mieluummin vähentäisi työntekoa. Olisiko se mahdollista? HS KUUKAUSILIITE 8/
3 ari vuotta sitten se alkoi. Ensin tulivat poissaoloviestit. Hei, kiitos viestistäsi. Olen poissa toimistolta ja palaan 8.8. Tarvittaessa voit ottaa yhteyttä... Hei, olen vuorotteluvapaalla 2.1. saakka. Sillä välin voit ottaa yhteyttä... Hei, olen talvilomalla ja tehtäviäni hoitaa... Olin muuttanut vapaaksi toimittajaksi Yhdysvaltoihin ja yritin tavoitella suomalaisia työnantajiani, tuttaviani ja viranomaisia, turhaan. Suomessa asuessani en pitänyt suomalaista työelämää mitenkään rentona, päinvastoin. Yhdysvalloissa käsitykseni alkoi nopeasti muuttua. Sen saattoi myös huomata status-päivityksistäni Facebook-sivullani: Anu Partanen on taas hämmästynyt. Häipyykö koko Suomi oikeasti lomille jo tänään? (31.3.) Anu Partanen miettii, onko huominen Suomessa jo pyhäpäivä vai onko ihmiset töissä? (29.4.) Anu Partanen ei voi tajuta, että Suomessa on TAAS yleinen vapaapäivä. Onko huominen siis oikeasti helatorstai ja kaikki poissa duunista pitkän viikonlopun? (12.5.) Samoihin aikoihin Suomessa alkoi keskustelu eläkeiästä. Seurasin verkossa kansan raivoa, kun silloinen pääministeri Matti Vanhanen ehdotti eläkeiän nostamista parilla vuodella 65 vuoteen. En ymmärtänyt kiukkua. Yhdysvalloissa luvun jälkeen syntyneet saavat täyden eläkkeen 66-vuotiaina ja 1960-luvun jälkeen syntyneet 67- vuotiaina. Ruotsissakin eläke ikä on 65, ja sen nostamista suunnitellaan. Mutta suomalaiset riehaantuivat kuin heitä olisi mestattaviksi viety. Tänä keväänä ilmestyi Elinkeinoelämän valtuuskunnan raportti Työelämän kulttuurivallankumous. Neljännes kyselyyn vastanneista haluaisi käyttää vähemmän aikaa palkkatyöhön. Niin sanotut downshiftaajat kertoivat naistenlehdissä oman ajan tärkeydestä. Yksi downshiftaaja kertoi Olivia-lehdessä downshiftaavansa työttömyyskorvauksella. Voi hyvät hyssykät. Kesällä saavuin Suomeen pariksi kuukaudeksi töihin paikkaamaan muiden pitkiä kesälomia. Heinäkuussa valtiosihteeri Raimo Sailas keskeytti lomansa käydäkseen paneelikeskusteluissa kertomassa, että valtion menoja on leikattava. Porissa EU-komissaari Olli Rehn lisäsi, että meidän on myös työskenneltävä tehokkaammin ja pitempään sekä korotettava veroja. Kuuntelin madonlukuja töideni lomassa, ja mietin yhä enemmän erään Facebook-kaverini keväällä omalle sivulleen laittamaa kysymystä: Haluisin järjestää mun työelämän näin: 30 h/vko, 3500 e/kk, palkalliset kesä-, syys-, joulu- ja talvilomat (yht. 2 kk). Olenko kohtuuton? Erinomainen kysymys. Lasketaanpa ensin, KUINKA PALJON OIKEIN TEEMME TÖITÄ? S UOMESSA elää tätä nykyä vajaat 5,4 miljoonaa ihmistä. Meistä 3,5 miljoonaa on työikäisiä eli vuotiaita. Se tarkoittaa, että noin kaksi kolmesta suomalaisesta on hyvässä työiässä. Tilastointi on tosin sikäli arkijärjen vastaista, että välillä työikäisiksi lasketaan paitsi vuotiaat myös vuotiaat. Harva kai silti oikeasti olettaa 15-vuotiaiden tekevän töitä ja seitsemänkymppisten jatkavan uraa. Työikäinen suomalainen lienee ennemminkin vuotias. Entä kuinka moni työikäisistä suomalaisista oikeasti tekee töitä? Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna Suomen vuotiaista runsaat kaksi kolmasosaa teki töitä. Työttömiä oli työikäisistä kuusi prosenttia, ja loppuneljännes ei ollut töissä eikä etsinyt työtä. Viimeiseen ryhmään kuuluu opiskelijoita, eläkeläisiä, varusmiehiä, työkyvyttömiä ja kaikenlaisia yli kolmen kuukauden hoito-, vuorottelu- tai muilla vapailla olevia. Jos tilastosta siivotaan alle 25-vuotiaat pois, se kaunistuu vähän, koska opiskelijoiden osuus on sen ikäisissä niin suuri. Nyt vajaat kolme neljästä on töissä, viisi prosenttia työttöminä ja joka viides työvoiman ulkopuolella. Tosin tässä tilastossa työllisiksi lasketaan myös äitiyslomalaiset ja sellaiset, jotka ovat tehneet tutkimusviikolla tunninkin palkkatyötä. Tunnin kahvilassa tarjoileva kotiäiti on siis yhtä työllinen kuin 60 tuntia viikossa puurtava yritysjohtaja. Tosin osa-aikatyötä on meillä aika vähän. Joka tapauksessa töissä käy siis kaksi kolmesta työikäisestä. Onko se paljon vai vähän? Muihin Euroopan maihin verrattaessa se on kohtalaisesti. Eurostatin vertailussa Suomessa ollaan 27 EU-maasta kahdeksanneksi työteliäimpiä. Esimerkiksi Hollannissa, Tanskassa, Ruotsissa ja Saksassa työikäisistä on töissä useampi kuin meillä, mutta 19 muussa maassa harvempi. Eurostat vertailee myös tehtyjä työtunteja eli sitä, kuinka pitkää työviikkoa kukin töissä käyvä tekee. Viime vuoden lopulla suomalainen työllinen teki keskimäärin 37 tunnin työviikkoa. Ja nyt alkaa Eurooppa-visa! Käsi ylös, kuka tietää, missä Euroopan maassa tehdään pisintä työviikkoa? Onko se maa ahkera Saksa, köyhä Portugali vai ehkä huonon palkkatason Viro? Ehei. Pisimpiä työviikkoja tehdään Turkissa, Kreikassa, Tšekissä, Bulgariassa ja Slovakiassa. Lyhyintä työviikkoa taas tehdään Hollannissa, Tanskassa, Irlannissa, Saksassa ja Ruotsissa. Suomen työviikko on aivan EU:n keskitasoa. Ja nyt päästään erittäin kiinnostavaan asiaan. Maita, joissa tehdään EU:n lyhyintä työviikkoa: Hollanti, Tanska, Ruotsi ja Saksa. Maita, joissa on EU:n paras työllisyys: Hollanti, Tanska, Ruotsi ja Saksa. Onko näillä asioilla yhteys? Eli: VÄHENEEKÖ TYÖTTÖMYYS, JOS TYÖAIKA LYHENEE? TOI ON IHAN jäätelökorrelaatio, tyrmää professori Marko Terviö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun taloustieteen laitoksesta. 38-vuotias professori paiskoo siellä heinäkuussa töitä melkein yksin. Jäätelökorrelaatiolla hän tarkoittaa klassista ajatusvirhettä: jos kesällä on kuuma, sekä jäätelön syöminen että hukkumiskuolemat lisääntyvät. Mutta hukkumisten syy ei ole jäätelön syönti, vaan molemmat seuraavat helteestä. Työajan lyhenemiseen ja työttömyyden vähenemiseen pätee sama. Työllisyyden paraneminen ei johdukaan työpäivien lyhenemisestä, vaan kumpaakin selittää vauraus ja tuottavuus, siis korkea bruttokansantuote henkeä kohden. Suomi on perinteisesti ollut köyhempi kuin Ruotsi tai vaikka Hollanti, Terviö selittää. Nuo tilastot kertovat vain siitä, että kun ollaan tuottavampia ja vauraampia, voidaan kuluttaa enemmän vapaa-aikaa. Kun tuottavuus kasvaa, jaettavaa on entistä enemmän. Silloin työntekijät voivat vaatia oman osuutensa joko palkkana tai vapaana. Koska edellä mainituissa maissa ollaan tehokkaampia kuin meillä, siellä on voitu vaatia enemmän vapaa-aikaa. Käytännössä se tarkoittaa pitkälti naisten osa-aikatyötä. Hyvinvointivaltiossa on aina sitä parempi, mitä useampi tekee töitä vaikka vähänkin, sillä jokainen itse ansaittu euro on poissa yhteiskunnan jakamista tuista. Jos joku työllinen siis onnistuisi jakamaan oman työnsä työttömän kanssa, se olisi yhteiskunnalle eduksi. Eikö työajan lyhentämistä voisi siis käyttää työllisyyden parantamiseen? Jos jokainen tekisi työtä vähemmän, sitä riittäisi useammalle? Ei, sanovat kaikki: työajan lyhentämisen vihreä apostoli Osmo Soininvaara, Elinkeinoelämän keskusliiton oikeistolainen toimitusjohtaja Leif Fagernäs ja Tukholman yliopiston kansantaloustieteen vasemmistolainen professori Markus Jäntti sekä vajaat kymmenen muuta suoma- Töitä ei voi jakaa, sanovat kaikki asiantuntijat Vuosityöaikamme väheni vuosina Säännölliseksi työajaksi 8 t/vrk tai 96 t/ 2 viikkoa Vuosiloman pituudeksi 4 7 päivää Itsenäisyyspäivä vapaaksi Vuosiloman pituudeksi 5 12 päivää Vapunpäivä vapaaksi Vuosiloman pituudeksi päivää Säännölliseksi työajaksi 8 t/vrk ja 47 t/viikko Pyhäinpäivä ja juhannuspäivä lauantaiksi t/v Säännölliseksi työajaksi 45 t/viikko Vuosiloman pituudeksi päivää Jouluaatto, pääsiäislauantai ja juhannusaatto vapaapäiviksi Säännölliseksi työajaksi 40 t/viikko asteittain v , arkipyhäviikkojen lauantait työpäiviä Arkipyhäviikkojen lauantait vapaapäiviksi v Vuosiloman pituudeksi päivää Vuosiloman pituudeksi päivää Vuosiloman pituudeksi päivää Säännöllisen työajan asteittain lyhentäminen 100 tunnilla vuodessa v Loppiaisesta vapaapäivä Helatorstaiviikon lauantaista vapaapäivä L ÄHDE: NÄIN ON KÄYN Y T / E L I N KEINOE L ÄMÄN KESKUSL IITTO EK JA SUO MEN AMMATTI L IITTOJEN KESKUSJÄRJEST Ö SAK t/v 46 HS KUUKAUSIL IIT E 8/2010 HS KUUKAUSIL IIT E 8/
4 Ruotsissa lasten vanhemmilla on oikeus osaaikatyöhön. laista työmarkkinoiden asiantuntijaa. Olisin hämmästynyt, jos työn jakamisesta olisi apua työttömyyteen, Jäntti sanoo puhelimessa. Hän vastaa työhuoneestaan New Yorkista, missä 44-vuotias professori viettää kesää tutkimushankkeen parissa. Osa-aikatyön lisääntyminen vähentäisi ehkä muutamia tunteja yhden ihmisen työaikaa. Ei siitä paljon työpaikkoja synny. Osmo Soininvaara haluaa korjata ajatusvirheen, johon perustuu käsitys työn jakamisesta työttömille: Ei kansantaloudessa ole tiettyä kiinteää määrää työtä, vaan jos työvoimaa on enemmän, syntyy lisää työpaikkoja, 58-vuotias Soininvaara sanoo. Hän on juuri Nizzassa slow-lomalla, kuten hän itse sanoo. Ranskaan on matkustettu tällä kertaa junalla, ei sentään pyörällä, kuten aiemmin. Työn jakamisen vaikeuteen on useita syitä. Ensinnäkin työmarkkinat ovat jatkuvassa liikkeessä: kun työpaikkoja katoaa joltakin alalta, niitä syntyy toiselle alalle. Ei ole tiettyä varantoa töitä, jotka voitaisiin jakaa halutulla tavalla. Toiseksi työntekijät tuppaavat olemaan ikävän yksipuolisia. Työtön paperikoneen käyttäjä ei voi jakaa ylityöllistetyn sydänkirurgin töitä. Työttömyyttä on oleva aina, siitä ei pääse mihinkään, sanovat asiantuntijat. Siihen ei auta, vaikka koulutetut hyväosaiset jalosti luopuisivat osasta työtunneistaan toisten hyväksi. Mutta miksi sitten työurien pidentäjät puhuvat työvoimapulasta? Siitähän ei näy merkkiäkään. Jos haluaa kärjistää, voi sanoa, että jokainen työpaikka, joka on täyttämättä, on osoitus siitä, että jokin ei toimi. Ja niitä on jo , Leif Fagernäs sanoo. Työurien pidentämistä vaativan työnantajajärjestön EK:n toimitusjohtaja vastaa puhelimeen kesken loman ja metsätöiden. Ja oikaistakoon tässä vaiheessa myös yksi väärinkäsitys: vaikka Fagernäs jää vuodenvaihteessa 64- vuotiaana eläkkeelle EK:sta, hän aikoo jatkaa töitä, mutta tiedottaa niistä myöhemmin. Nyt on huutava puute pienipalkkaisesta työvoimasta: siivoojista, myyjistä, kokeista, osasta rakennustyövoimaa, Fagernäs perustelee työvoimapulaa. Metalliteollisuudessa tarvitaan hitsaajia ja koneistajia. Ja nyt ollaan vielä taantumassa. Pari vuotta sitten se huutava pula oli kaikkialla. Työvoimapula ja työttömyys eivät siis ole toistensa vastakohtia. Ne voivat vallita samaan aikaan, mutta eri aloilla. Työn jakamiseen sisältyy vielä yksi erittäin vaikea ongelma: koulutus ja sen kalleus. Jos esimerkiksi lääkäri haluaa vähentää työntekoa, häntä korvaamaan täytyy kouluttaa toinen lääkäri. Se on kallista, ja Suomessa koulutuksen maksaa yhteiskunta. On edullisempaa maksaa yhden pitkää päivää tekevän ihmisen opinnot kuin kahden lyhyttä päivää tekevän. Lisäksi monessa työssä harjoitus tekee mestarin: mitä enemmän aikaa ihminen työhönsä käyttää, sitä parempi hänestä siinä tulee. Sekin puhuu enemmän yhden täystyöllistetyn kuin kahden vajaatyöllistetyn puolesta. Mutta ehkä työn vähentämisestä voisi olla muuta hyötyä. Downshiftaajat arvelevat, että työn teon vähentäminen parantaa tehokkuutta, koska ihmiset voivat paremmin ja ovat pirteämpiä. OLISIMMEKO TEHOKKAAMPIA, JOS TEKISIMME VÄHEMMÄN TÖITÄ? TUSKIN, tyrmää Aalto-yliopiston Marko Terviö jälleen. Jos vähemmän töitä tekevä työntekijä todella olisi tehokkaampi, työnantajat olisivat varmasti jo tarttuneet mahdollisuuteen. Jos joku yksittäinen työnantaja hiffaisi, että haa, me saamme työntekijöiden kokonaistuottavuuden kasvamaan sillä, että lähetämme ne kotiin tuntia aikaisemmin, niin kyllähän työnantaja maksimoisi omia voittojaan ja tekisi niin, Terviö pohtii. Joillakin erityisaloilla näin voi toki olla, Terviö myöntää. Pikkutarkoissa näpertelytöissä työntekijän keskittyminen voi laskea päivän mittaan niin, että lyhyempi työpäivä kannattaa. Osmo Soininvaara huomauttaa, että monissa luovissa töissä työntekijän tehot loppuvat jo neljän tunnin urakan jälkeen. On myös mahdollista, että ihmisen elinkaaren kuluessa hänestä saataisiin enemmän työvuosia irti, jos hän voisi tehdä hommia rauhallisemmin. Esimerkiksi osa siitä suuresta joukosta, joka on pudonnut töistä työkyvyttömyyseläkkeelle, olisi ehkä pysynyt mukana, jos tahti ei olisi niin kova. Asiantuntijat kaikilta laidoilta vakuuttavatkin kyllä kannattavansa rauhallisempaa työtahtia ja joustavampaa työelämää, joka jatkuisi suuremman osan ihmisen elinajasta. Siksi meillä on vuorotteluvapaita, perhevapaita ja jonkin verran mahdollisuuksia osa-aikatöihin. Joustavuuden lisäämisessä ongelma on kuitenkin lähinnä yritysten päässä: työntekijöiden osaaikatöiden ja vapaiden sovittelu vie yritykseltä aikaa ja saattaa hankaloittaa töiden järjestelyä. Se on kiinni siitä, salliiko yrityksen taloudellinen tilanne osa-aikatyöt, työnantajia edustavan EK:n Leif Fagernäs sanoo. Sanoisin, että joustavassa työajassa me olemme aika lailla kärjessä Euroopassa ja maailmassa. Voimme tehdä pitempään töitä yhtäjaksoisesti ja saada vastaavasti pitempää vapaata. Mutta meillä on Suomessa raskaan teollisuuden Ikääntyneitä ja työikäisiä VANHUSHUOLTOSUHDE kertoo, kuinka monta yli 65-vuotiasta väestössä on suhteessa työikäisiin eli vuotiaisiin. Vuonna 1950 Suomessa oli 10 yli 65-vuotiasta sataa työikäistä kohti. Vuonna 2030 meillä on 45 ikääntynyttä sataa työikäistä kohti. hallitsema elinkeinoelämä. Ei prosessiteollisuudessa voi hirveän joustavia työaikoja ajatella. Esimerkiksi Ruotsissa on kuitenkin säädetty laki, jonka mukaan alle kahdeksanvuotiaan lapsen molemmilla vanhemmilla on oikeus lyhentää työaikaa neljänneksellä. Mutta jos emme voi tehdä vähemmän töitä kuin nyt, emmekö voi tehdä niitä saman verran? MIKSI MEIDÄN PITÄISI TEHDÄ VIELÄ ENEMMÄN TÖITÄ KUIN NYT? SUOMI VANHENEE. Se on kuultu jo monta kertaa, mutta otetaan vielä kerran. Luvut ovat nimittäin aika hätkähdyttäviä. Vuonna 1950 Suomessa oli kymmenen yli 65-vuotiasta sataa työikäistä kohti. Vuonna 2010 Suomessa on 26 yli 65-vuotiasta sataa työikäistä kohti. Vuonna 2030 Suomessa on 45 yli 65-vuotiasta sataa työikäistä kohti. Siinä missä vuonna 1950 noin kymmenen työikäistä kannatteli harteillaan yhtä vanhusta, vuonna 2030 kymmenen työikäisen harteilla on noin viisi vanhusta. Elämme parhaillaan ensimmäistä vuotta, jolloin Suomessa on enemmän yli 65-vuotiaita kuin alle 14-vuotiaita. Vuonna 2060 runsas neljännes suomalaisista on yli 65-vuotiaita. Ja ne yli 65-vuotiaat nehän eivät kuole ikinä! Nykyisillä 63-vuotiailla on edessään keskimäärin vielä yli 20 vuotta elinaikaa. Väen vanhenemisessa ja pitkäikäisyydessä on taloudenpitomme kannalta kaksi ongelmaa. Ensinnäkin yhä useammalle pitää maksaa yhä suurempaa eläkettä yhä pitempään. Toiseksi yhä useampi tarvitsee terveydenhoitoa yhä vaativampiin ongelmiin. Ensin eläkkeet. Eläketurvakeskus on laskenut, että julkisen talouden eläkemenot olivat vuonna 1970 suuruudeltaan kuusi prosenttia bruttokansantuotteesta. Tänä vuonna ne ovat jo kaksinkertaiset, ja vuonna 2030 osuus on yli 15 prosenttia. Sitten terveydenhuoltoon. Väki on kyllä terveempää kuin ennen, mutta mitä vanhempi väestö, sitä kalliimpi terveydenhuolto. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on laskenut, että vuonna 2006 Suomen terveyden- ja vanhustenhuollon menot olivat noin 14 miljardia euroa. Vuonna 2040 ne ovat lähes 22 miljardia euroa. Jos ihmiset jäävät tulevaisuudessa eläkkeelle samanikäisinä kuin nykyisin, julkista rahaa tarvitaan huimasti lisää sekä heidän eläkkeidensä maksuun että heidän terveytensä hoitamiseen. Eikä auta, vaikka lapsia on vähemmän ja siten neuvoloiden, koulujen ja lastentarhojen tarve on vähentynyt. Lapset ovat halpoja verrattuna vanhuksiin. Toisaalta: kehityshän kehittyy. Joten: MIKSEI VAURASTUMINEN JA TEKNINEN KEHITYS VAPAUTA MEITÄ TÖISTÄ? 1950 KYMMENEN työikäistä jakoi yhden ikääntyneen kulut NELJÄ työikäistä jakaa yhden ikääntyneen kulut KAKSI työikäistä jakaa yhden ikääntyneen kulut. LÄHDE: TILASTOKESKUS NO, ITSE ASIASSA, kehitys on vapauttanut meitä töistä jo aika lailla. Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Jaakko Kiander on laskenut, että suomalaisten vuosityöajat ovat lyhentyneet sadassa vuodessa noin kolmanneksen. Vielä 1960-luvun alussa suomalainen teki keskimäärin runsaat työtuntia vuodessa, nyt runsaat tuntia. Olemme siirtyneet kahdeksan tunnin työpäivään (1917), viisipäiväiseen työviikkoon (1970) ja saaneet lisää vuosilomaa. Nopeinta työajan lyheneminen oli sotien jälkeen vuosina Entä työaikamme koko elämämme aikana? Kianderin mukaan yhden ihmisen elinaikainen työn määrä on vähentynyt 1930-luvulta saakka jopa puolet. Nykyiset yli 15-vuotiaat viettävät noin kaksi kolmasosaa elämästään töissä. Otetaanpa taas pieni tietovisa: koska nykyinen 63 vuoden yleinen eläkeikä säädettiin? Ehkä eläkkeiden uudistushommissa 50- tai 60-luvuilla? Ehei! 63 vuoden eläkeiän juuret ovat virkamiesten eläkkeissä Venäjän vallan aikana. Vuonna 1826 virkamiesten eläkeiäksi asetettiin 65 vuotta, ja vuonna 1866 se laskettiin 63 vuoteen. Kun vuoden 1956 kansaneläkelakia säädettiin, silloisella 62-vuotiaalla oli keskimäärin edessään noin 14 elinvuotta, miltei puolet vähemmän kuin nykyisellä 62-vuotiaalla. Vapaa-ajan lisäys tulee nyt eläkevuosien määrän kasvuna, Kiander vahvistaa puhelimessa. 47- vuotias johtaja on juuri lomalla ja mökkireissulla kuumassa paikassa, Puumalassa. Eläkevuosia on tullut lisää kymmenen vuotta per nuppi. Ja kun opiskeluajat ovat pidentyneet, sieltä on tullut myös viisi vuotta lisää ei-työaikaa. Työn jakaminen on tapahtunut paljon enemmän elinkaarimielessä kuin vuositasolla. Olemme siis kasanneet vapaa-aikamme elämämme loppupuolelle sen sijaan, että jakaisimme sen tasaisesti koko elinajallemme. Tämä valinta on tosin tapahtunut ehkä vähän vahingossa, miettii Aalto-yliopiston Marko Terviö. Ei ole mietitty ihan loppuun asti sitä, että eläkeiän pitäminen koko ajan samana on itse asiassa osa vapaa-ajan kasvua, hän sanoo. 48 HS KUUKAUSIL IIT E 8/2010 HS KUUKAUSIL IIT E 8/
5 Eläkevuosia on kertynyt huomaamatta kymmenen lisää. Ei ehkä olekaan kohtuutonta, että nykyinen hallitus ja työmarkkinajärjestöt ovat määritelleet tavoitteeksi työurien loppupään pidentämisen kolmella vuodella vuoteen 2025 mennessä. Tällä hetkellä suomalaiset siirtyvät eläkkeelle keskimäärin vajaat 60-vuotiaina. Mutta Kianderin laskelmiin sisältyy muutakin mielenkiintoista. Hän on laskenut, että suomalaisten työaika lyheni 1900-luvun alusta luvulle saakka noin puoli prosenttia vuodessa. Tuona aikana Suomen bruttokansantuote kasvoi noin kolme prosenttia vuodessa. Siispä kuudesosa bkt:n kasvusta käytettiin työajan lyhentämiseen, ja samaan aikaan palkatkin nousivat. Sitten tuli stoppi luvulla työaika ei enää lyhentynyt eivätkä reaalisansiot kasvaneet samaa vauhtia tuottavuuden kanssa. MINNE TUOTTAVUUDEN KASVU ON MENNYT, JOS EI MEIDÄN VAPAA-AIKAAMME? TUOTTAVUUDEN kasvu on hidastunut kaikissa maissa 1980-luvun jälkeen, joten jaettavaa on tullut vähemmän, Jaakko Kiander sanoo. Samaa sanovat työnantajien edustajat: kasvu oli nopeaa, kun yhteiskunta teollistui. Koneet nopeuttivat tavaroiden tuotantoa ja tekivät meistä tehokkaampia. Kun teollistumisesta siirryttiin palveluyhteiskuntaan, tehot eivät kasvaneet enää samaa vauhtia. Se on aika ymmärrettävää, sillä palveluja on vaikea tehostaa: kuinka paljon tehokkaammin voi syöttää vanhuksen, opettaa lapsen lukemaan, tarjoilla latten tai leikata hiukset? Nyt talous on kasvanut pitkään pari prosenttia vuodessa kolmen sijaan, ja viime vuonna lama sai bkt:n vähenemään kahdeksan prosenttia. Kiander ei silti usko, että vapaa-ajan lisääntymisen pysähtyminen liittyy vain talouskasvun hidastumiseen kasvuahan on yhä ollut. Isoimman muutoksen hän kytkee globalisaatioon. Yritykset voivat siirtää tuotannon sinne, missä ovat halvimmat työntekijät. Se hankaloittaa työntekijän neuvotteluasemaa. Sen takia, vaikka tuottavuus on kasvanut jonkin verran ja jaettavaakin on tullut lisää, se on päätynyt osakkeenomistajille, ei niinkään työntekijöille. Markus Jäntti on samaa mieltä. Kasvu on mennyt pääomalle ja huipputuloihin. Talouskasvu on ollut tulonjaon yläpäässä moninkertaisesti nopeampaa kuin alemmissa kymmenyksissä. Se on totta. Tilastokeskuksen mukaan tuloerot ovat kasvaneet Suomessa tasaisesti 1990-luvulta lähtien, ja kolme vuotta sitten ne olivat suurimmat sitten vuoden Vähän yli 20 vuodessa eniten ansaitsevan kymmenyksen tulot kasvoivat runsaat 100 prosenttia, pienituloisimman vajaat 30 prosenttia. Rahaa tuntuisi siis joka tapauksessa olevan, ainakin rikkaimmilla meistä. Sitä paitsi vaikka bkt putosi viime vuonna, emme me kivikaudelle taantuneet. Päinvastoin, viime vuoden bruttokansantuotteemme vastaa kutakuinkin vuosien tasoa. Voi hyvin ihmetellä, MIKSI HYVINVOINTIVALTIOLTA PUUTTUU AINA RAHAA? KAKSI KÄSITETTÄ: Baumolin tauti ja Wagnerin laki. Ne selittävät osaksi, miksi valtiomme on aina rahapulassa, vaikka paiskomme hommia miten paljon. Baumolin tauti on teoria, jonka kehitti luvulla amerikkalainen taloustieteen professori William J. Baumol. Kyse on tästä: yhteiskunnan tehtävä on tuottaa palveluja, kuten sairaanhoitoa ja kouluopetusta. Niitä taas on vaikea tehostaa. Näiden palveluiden hinta nousee silti jatkuvasti, koska julkisen puolen työntekijöiden, kuten lääkäreiden, palkat nousevat yksityisen sektorin palkkojen perässä. Kun siis yksityisellä puolella tehostetaan ja siksi jaetaan enemmän palkkaa, julkisella puolella aletaan myös maksaa lisää palkkaa, vaikkei olisi pystytty tehostamaan. Paljon puhuttu talouskasvu ei siis koskaan suoraan pelasta hyvinvointivaltiota. Kasvun myötä myös julkiset menot kasvavat. Tähän voi tietysti todeta, että anti olla sitten! Jos talouskasvu ei edes auta hoitamaan hyvinvointivaltiota paremmin, mitä hyötyä siitä on? Kuka tarvitsee lisää televisioita? On siitä jotakin hyötyä. Mitä enemmän väkeä yksityinen puoli työllistää, sitä vähemmän heitä on valtion niskoilla ja sitä useampi osallistuu julkisen puolen menojen maksuun. Wagnerin lain taas kehitti 1800-luvulla elänyt saksalainen taloustieteilijä Adolph Wagner. Se kuuluu näin: mitä enemmän vaurastumme, sitä enemmän palveluja haluamme yhteiskunnalta. Voisi kuvitella, että vaurastuessamme emme enää tarvitse yhteiskunnan apua, mutta asia on juuri päinvastoin. Vaadimme silloin myös parempia palveluita tietokoneita kouluihin, lonkkaleikkauksia 70-vuotiaille, leveämpiä moottoriteitä. Erityisesti lääketiede on pohjaton kaivo. Haluamme pysyä elossa, joten sairauksiimme kehitellään koko ajan uusia ja usein entistä kalliimpia hoitoja. Kun Baumolin tauti ja Wagnerin laki yhdistetään, päästään julkisen talouden ongelmaan: haluamme koko ajan enemmän palveluita, jotka muuttuvat koko ajan kalliimmiksi. Vuonna 2008 verorahoistamme suurin osa, 40 prosenttia, meni sosiaaliturvaan, siis esimerkiksi eläkkeisiin. Terveydenhuoltoon hurahti vajaat 15 prosenttia ja koulutukseen 12 prosenttia. Kaikkiaan näihin kolmeen käytettin kaksi kolmasosaa Suomen julkisista menoista. Tässä onkin painavin perustelu sille, että meidän kaikkien on käytävä ahkerasti töissä. Hyvinvointivaltio tarvitsee maksajiaan. Ovatko downshiftaajat siis hyvinvointivaltiopinnareita, Osmo Soininvaara? Kansantulon kakusta tulee totta kai pienempi, jos osa tekee vähemmän töitä. Mutta jos minä teen vähemmän töitä, sinä et siitä periaatteessa köyhdy, koska sinä voit edelleen tehdä töitä niin paljon kuin haluat, Osmo Soininvaara selittää. Tämä on se ensimmäinen ja tärkein asia. Mutta: Julkisen talouden rahoitus, silloin kun se perustuu progressiiviseen verotukseen, kärsii tästä huomattavasti. Jos minä vähennän töitä ja ansaitsen kaksi tonnia kuussa vähemmän, niin vaikka saan käteen vain tuhat euroa kuussa vähemmän, rahoitan sinun lastesi peruskoulua ikään kuin tuhannella eurolla kuussa vähemmän. Pikkumökissä oman ruokansa viljelevä downshiftaajakin kuluttaa yhteiskunnan palveluja, kun hän käy sairaalassa synnyttämässä, sairastaa teho-osastolla tai kutsuu palomiehet pelastamaan liekehtivää taloaan. Nämä palvelut ovat kalliita ja pysyviä, vaikka downshiftaaja hoitaisi itse lapsensa ja auttelisi naapurin mummoa. On siis todellakin pohdittava, miten julkinen talous järjestetään, jos ihmiset päättävät tehdä vähemmän töitä, ansaita vähemmän ja siten maksaa vähemmän veroja. Mutta ei ole mitään järkeä siinä, että meidän täytyy tehdä hullun lailla töitä vain siksi, että tapa, jolla maksamme hyvinvointivaltiosta, edellyttää sitä, Soininvaara sanoo. Silloin sitä maksutapaa pitää jollakin tapaa muuttaa. No niin. Tulihan se sieltä. Maksutavalla Soininvaara tarkoittaa verotusta. Rahaa kyllä on, kysymys on vain siitä, miten se jaetaan. Huippurikkaiden tulot, suuret omaisuudet, jättieläkkeet mitä jos ne vain jaettaisiin kaikkien kesken? Enemmän veroja rikkaille, katto huippueläkkeille ja hups, johan olisi hyvinvointivaltio rahoitettu ilman lisätöitä! MIKSEIVÄT RIKKAAT VOISI MAKSAA PALJON ENEMMÄN? ARVAAN, että ei onnistuisi, sanoo Juhana Vartiainen. 52-vuotias tutkimusjohtaja vastaa puhelimeen työpaikallaan ruotsalaisessa Konjunkturinstitutissa. Pohjoismaissa tämä ylenpalttisesti rikkaiden määrä on niin pieni, että sillä ei ole suurta merkitystä tässä. Oikeampi kuva taloudesta on se, että 50 HS KUUKAUSIL IIT E 8/2010
6 meillä on suuri keskituloinen keskiluokka, joka rahoittaa nämä palvelut ja käyttää niitä. On parempi ajatella, että sen minkä käytän, rahoitan itse. Ei ole olemassa vapaita, käyttämättömiä vauraussammioita, joista tällaista uutta rahoitusta saataisiin. Ihan kaikki eivät ole aivan samaa mieltä. Markus Jäntti muistuttaa tuloerojen kasvusta ja verojen alennuksista. Vuoden 1993 verouudistuksessa pääomatuloja alettiin verottaa kevyemmin kuin ansiotuloja. Sen jälkeen tosin myös ansiotulojen verotusta on alennettu. Voisimmeko sitten halutessamme pyörtää nämä päätökset nostaa veroja ja siten kerätä lisää rahaa hyvinvointivaltion kassaan? Verojen alentaminen on ollut poliittinen valinta. Näin on haluttu toimia, Markus Jäntti sanoo. Ei se ole ollut mikään pakkotilanne. Ihan hyvin veroja voitaisiin myös nostaa. Mutta nämä verojen alentajat on valittu aika ahkerasti takaisin hallitusvastuuseen, eli se näyttää kyllä olleen ihan viisasta politiikkaa heidän kannaltaan. Taloustieteilijät haluaisivat muistuttaa kansalaisia perusasioista: Jos maksetaan vähemmän veroja, silloin hyvinvointivaltiolla on vähemmän rahaa. Jos tehdään vähemmän töitä, mutta halutaan samat palvelut, suurempi osa tuloista menee palveluiden maksamiseen. Teoriassa voidaan kyllä ajatella, että tehdään vähemmän töitä mutta siitä huolimatta tuotetaan hyvinvointipalveluja enemmän, sanoo Jaakko Kiander. Mutta se edellyttää sitten korkeampaa veroastetta. Varmaankin jokainen kahden prosentin vähennys työnteossa nostaisi veroprosenttia yhden prosenttiyksikön ylöspäin. Kiander ei kuitenkaan pidä varallisuuden uusjakoa tai verojen korotusta kovin realistisina tulevaisuudennäkyminä. Nyt, kun maailma on auki, me emme voi kovin helpolla kiristää rikkaiden verotusta, koska sitten rikkaat vievät rahansa pois täältä. Mutta entä sitten huippueläkkeet? Huippueläkkeisiin on olemassa jo ratkaisu, jonka nimi on tuloverotus, Markus Jäntti sanoo. Jos ajatellaan, että huippueläkkeitä saavia on liikaa, veropolitiikkaa voi kääntää sen suuntaan, että se leikkaa niitä. Jäntin mielestä suomalaisten poliitikkojen reaktiot huippueläkkeisiin ovat tekopyhiä. Siihen reagoidaan kautta poliittisen leirin usein moraalisella närkästyksellä, vaikka kaikkein paras keino puuttua tähän olisi verotus. Siihen ei vain haluta tukeutua. Moraalinen närkästys tuntuu hyvältä, mutta se on erittäin tehoton menetelmä. Moni huomauttaa myös, ettei niitä huippueläkkeitä loppujen lopuksi kovin monilla ole. Viime vuoden lopussa keskimääräinen kokonaiseläke oli euroa kuukaudessa. Yli euron eläkettä saa noin suomalaista, ja se on vain prosentti kaikista eläkkeensaajista. Mitä sanoo Osmo Soininvaara? Miten sitä tapaa rahoittaa hyvinvointiyhteiskunta voisi muuttaa? Kyllä se menee välillisiin veroihin: energiaveroihin, materiaaliveroihin, kiinteistöveroihin, ruuhkamaksuihin ja ylipäänsä niukkuuden verottamiseen. Kun esimerkiksi tontteja on kaupungin keskustassa aina liian vähän, silloin anglosaksiseen tapaan maan korko pitää periä kiinteistöverona yhteiskunnalle eikä jollekin perikunnalle. Mutta tämä on sitten suuremman riidan aihe. Missään tapauksessa ei voi olla niin, että meidän pitää syödä yhä useampia hampurilaisia päivässä, jotta saadaan perusturva rahoitetuksi. Tähän väliin olisi kiinnostavaa kuulla valtiosihteeri Sailaksen näkemys verotuksesta, hän kun on julkaisesta taloudesta niin huolissaan. Sailas ilmoittaa sihteerinsä välityksellä, ettei aio keskeyttää neljän viikon lomaansa haastattelun vuoksi. Ei näytä siltä, että kolmekymppinen Facebook-kaverini saisi downshiftaus-toiveelleen asiantuntijatukea. Esitetään silti vielä kerran hänen kysymyksensä: 30 TUNTIA VIIKOSSA, 2 KUUKAUTTA VUOSILOMAA, EUROA PALKKAA. OLENKO KOHTUUTON? TYÖNTEKIJÖITÄ edustavan SAK:n puheenjohtaja, 57-vuotias Lauri Lyly tavoitetaan lomalta Tampereelta. Hänen nyt luulisi olevan työntekijöiden kaikkien toiveiden puolella, mutta voi! Lyly melkein nauraa kysymykselle. Kyllä luulen, että aika moni ottaisi tuon, Lyly sanoo huvittuneena. Kun keskipalkka taitaa olla tällä hetkellä vähän yli kolme tonnia, niin aika moni ottaisi tuon kolme ja puoli tonnia ja 30 tunnin viikon. Pahaa pelkään, että tämän ei ole mahdollista toteutua, jos kaikki haluaisivat samaa. Hän huomauttaa, että silpputyöntekijät, vaikkapa kaupan kassat, tienaavat nyt noin 30 tunnin työllä noin euroa kuussa. Jotain varauksia hän sentään esittää. Jos varallisuus ja työt jaettaisiin aika eri tavalla ja tuottavuus kasvaisi hyvin paljon, se olisi ehkä mahdollista. Tuossahan työaika lyhenisi neljänneksellä ja palkka paranisi parikymmentä prosenttia, joten se olisi aika raju muutos. Aika skeptinen olen, että noin pystyisi tekemään, mutta hyvä tavoite! Markkinataloudessa tietysti kaikki on yksilölle mahdollista, teoriassa. Jos työnantajan mielestä työntekijä saa aikaan tarpeeksi tuottoa 30 tunnissa ansaitakseen moiset edut, hän voi ne myöntää. Osmo Soininvaara huomauttaa, että jos kaverini tekisi täyttä työaikaa ja saisi siitä euron palkkaa, kukaan ei naputtaisi. Downshiftaajakin synnyttää sairaalassa. Juhana Vartiainen ei silti usko kaverini toiveiden toteutumiseen. Luulen, että yritykset eivät pystyisi tuollaisilla ehdoilla toimimaan kannattavasti, hän sanoo. Tuo palkkataso on sen verran korkea, että sitä vastaavaa arvonlisää ei synny 30 viikkotunnin työajoilla ja 10 kuukauden työpanoksella. Sen lisäksi siitä syntyvät verotulot jäisivät auttamatta jälkeen niistä palveluista, joiden nyt katsotaan kuuluvan kansalaisen taloudellisiin perusoikeuksiin. Yritykset ja julkinen talous menisivät konkurssiin, se olisi minun veikkaukseni. Työministeri Anni Sinnemäki juo kahvia töidensä lomassa kahvilassa Helsingin kauppatorin kupeessa, ja sehän sopii. 37-vuotias Sinnemäki jos kuka edustaa taustaltaan liian pitkään opiskelevaa, kahviloissa venyvää, töitä vieroksuvaa punavihreää porukkaa. Häneltä on itseltäänkin jäänyt gradu tekemättä. Toisaalta Sinnemäki on tehnyt täyspäiväisesti töitä 24-vuotiaasta ja huhkinut sittemmin kansanedustajana, vihreiden puheenjohtajana ja työministerinä. Mutta ei hänkään lupaa Facebook-kaverilleni sitä, mitä tämä haluaisi. Voisimme tehdä töitä joustavammin, Sinnemäki kuitenkin lohduttaa, ja vanhempain- ja vuorotteluvapaat tarjoavat jo nyt mahdollisuuksia rytmittää työntekoa. Mutta veroja on tulevaisuudessa korotettava, eikä nykyinen nuori polvi tule jäämään eläkkeelle 63-vuotiaana. Mutta myös suurille ikäluokille Sinnemäellä on ikävää kerrottavaa: Eläkeläisväestön keskimääräinen tulotaso nousee aika nopeasti, joten totta kai se tarkoittaa, että ihmiset tulevat maksamaan osasta palveluja enemmän kuin tällä hetkellä. Tulevaisuuden täyttä työeläkettä nauttiville ihmisille kaikki ei voi olla ilmaista tai tolkuttoman halpaa. ASIANTUNTIJOIDEN vastauksen Facebook-ystävälleni voi siis tiivistää: kyllä, olet kohtuuton. Facebook-kommenteissa keväällä oltiin sentään paljon ymmärtäväisempiä: Et... jos tuo onnistuu niin mulle sama kiitos! Kirjoitit auki oman käsitykseni ideaalimaailmasta. Lyhyt työviikko, lomat + perustulo = onnellinen elämä. Just toi on ollut munkin päämääränä jo pitkään. Osallistuin itsekin Facebook-keskusteluun. Kommentoin ystäväni kysymystä näin: Amerikkalaisesta näkökulmasta sä oot ihan kreisi. 52 HS KUUKAUSIL IIT E 8/2010
SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotTyöllisyysaste Pohjoismaissa
BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-
LisätiedotSuomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi
Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon
LisätiedotKYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN
KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-
LisätiedotKonttorirotasta oman työn tuunaajaksi
Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset
LisätiedotKonttorirotasta oman työn tuunaajaksi
Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset
LisätiedotLiite 1. Suomen kilpailukyky. Lauri Lyly Talousneuvosto
Liite 1 Suomen kilpailukyky Lauri Lyly Talousneuvosto 21.8.2012 21.8.2012 1 Palkat ovat nousseet Suomessa keskimääräistä nopeammin Lähde: Euroopan komissio 21.8.2012 2 Myös tuottavuus on noussut Suomessa
Lisätiedot-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa?
Mitä on MLM! Monitasomarkkinoinnin perusasioita: -Historia -Mistä raha tulee? -mitä on 'vivuttaminen'? -miksi siitä puhutaan?(6 kk esimerkki) -organisaatimalli *binäärinen organisaatiomalli *ylivuoto -palkkiojärjestelmä
LisätiedotSUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja
T i e d o t e Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa to 24.9.2009 klo 10.15 SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009 Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja
LisätiedotAKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012
AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet
LisätiedotNiin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014
Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen
LisätiedotUnelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14
Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä
LisätiedotTyöllisyys ja julkinen talous Martti Hetemäki
Työllisyys ja julkinen talous 29.12.2016 Martti Hetemäki Miten paljon työllisyys vaikuttaa julkiseen talouteen? Miten työllisyys liittyy sukupolvien väliseen sopimukseen? Miten työllisyysaste on kehittynyt
LisätiedotVerotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen
Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen 1 Lähtökohta: veropohjaa rapautettu Hallitus on jo keventänyt veroja yli 3500 miljoonalla
LisätiedotJulkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009
Julkisen talouden näkymät Eläketurva Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden tasapaino pitkällä aikavälillä Julkinen talous ei saa pitkällä aikavälillä
LisätiedotEläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä vuonna 2018
Eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä vuonna 2018 Aiheet Työeläkkeelle siirtyneiden määrä Eläkkeellesiirtymisiän kehitys Työllisyys Työllisen ajan odote 2 Eläkkeelle siirtymisen myöhentämistavoitetta
LisätiedotKansalaistutkimus viikkotyöajoista STTK
Kansalaistutkimus viikkotyöajoista STTK Kaikki vastaajat, n=1177 Ikäryhmät Alle 35-vuotiaat, n=211 35-50 vuotiaat, n=427 51-65-vuotiaat, n=414 Sukupuoli Naiset, n=746 Miehet, n=422 Ammattiasema Työntekijä,
LisätiedotMaahanmuuttajien integroituminen Suomeen
Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa
LisätiedotTervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.
Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi
LisätiedotTyöelämän pelisäännöt
Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä
LisätiedotENNUSTEEN ARVIOINTIA
ENNUSTEEN ARVIOINTIA 23.12.1997 Lisätietoja: Johtaja Jukka Pekkarinen puh. (09) 2535 7340 e-mail: Jukka.Pekkarinen@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville
LisätiedotTYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012
15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön
LisätiedotNimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
LisätiedotTyöllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa
Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Juha Puranen KAINUU-OHJELMA ----> Hyvinvointifoorumi
LisätiedotEläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010. Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto
Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010 Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto Päätulos: eläkkeet ovat kasvaneet huomattavasti Keskimääräinen eläke on parantunut 10 vuodessa reaalisesti
LisätiedotTyöaika Suomessa ja muissa maissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012
Työaika Suomessa ja muissa maissa Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012 Suomessa työaika on lyhyt työtunteja tarvitaan lisää Lain ja sopimusten mukainen vuosityöaika on Suomessa maailman lyhimpiä
LisätiedotTYÖLLÄ EUROOPAN MESTARIKSI KUINKA HYVÄÄ SUOMALAINEN TYÖELÄMÄ ON VERRATTUNA MUIHIN? Mikkelin kesäyliopisto 12.6.2014 Jaakko Kiander
TYÖLLÄ EUROOPAN MESTARIKSI KUINKA HYVÄÄ SUOMALAINEN TYÖELÄMÄ ON VERRATTUNA MUIHIN? Mikkelin kesäyliopisto 12.6.2014 Jaakko Kiander ONKO TYÖELÄMÄ HUONONTUNUT? Ajoittainen arkikokemus kiireestä ja paineesta
Lisätiedot50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta
50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta Mika Sakki 2000 Sisältö Vastaus epävarmuuteen...................................... 3 2 On meneillään varsin vilkas työmarkkinakevät. Vahvat liitot saavat hyviä sopimuksia,
LisätiedotTalouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle
Suomen Pankki Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton edustajakokous 1 Euroalue koki kaksoistaantuman, nyt talouden elpyminen laaja-alaista BKT Euroalue KLL* GIIPS*
LisätiedotVähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)
Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi
LisätiedotNäkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin
Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100
LisätiedotKestävä eläketurva. Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012. Kaija Kallinen
Kestävä eläketurva Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012 Kaija Kallinen Kestävä eläketurva sosiaalinen kestävyys eläketurva on riittävä ja yli sukupolvien oikeudenmukaiseksi koettu
LisätiedotRakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti
Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? Suomen Perustan pikkujouluseminaari 10.12.2013 Ostrobotnia 1. Suomen
Lisätiedot20-30-vuotiaat työelämästä
Sakari Nurmela Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimukseen vastanneet edustavat maamme 20-30-vuotiasta lapsetonta väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Kyselyyn
Lisätiedotyhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto
Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta
LisätiedotTulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään
Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään Aki Ahlroth, Siili Solutions Oyj TEK - 20.5.2015 01 Siili Historia ja henkilöstö 13 153 365 Osaajiemme työkokemus Osaajiemme lisäys v. 2014 Työntekijämäärä Maaliskuu
LisätiedotFinanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?
!" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A
LisätiedotHyvinvointivaltio = ihmisten hyvinvoinnista huolehditaan elämän joka tilanteessa. Suomalainen hyvinvointivaltiomalli on muiden Pohjoismaiden kanssa
Hyvinvointivaltio = ihmisten hyvinvoinnista huolehditaan elämän joka tilanteessa. Suomalainen hyvinvointivaltiomalli on muiden Pohjoismaiden kanssa yksi maailman laajimpia Kunnat ja valtio kantavat suurimman
LisätiedotSAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI
SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi
LisätiedotKuntien talouden ja terveydenhuollon näkymät talouskriisin jälkeen. Sitran Kuntatalousseminaari 3.6.2010 Toimitusjohtaja Aki Lindén, HUS
Kuntien talouden ja terveydenhuollon näkymät talouskriisin jälkeen Sitran Kuntatalousseminaari 3.6.2010 Toimitusjohtaja Aki Lindén, HUS Kuntien taloustilanne, kriisi? - lainakanta kasvoi v. 2001 2010:
LisätiedotYrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI
Yrittäjät Konsultit 2HPO 1 Yrittäjien lukumäärä pl. maatalous 1990-270 250 230 210 190 170 150 130 110 90 tuhatta yrittäjää 261 000 169 000 92 000 70 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010
LisätiedotEläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto
Eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2016 Jari Kannisto 15.2.2017 Aiheet Työeläkkeelle siirtyneiden määrä Eläkkeellesiirtymisiän kehitys Työllisyys Työllisen ajan odote 2 Eläkkeelle siirtymisen myöhentämistavoitetta
LisätiedotKilpailukykysopimuksen vaikutukset. Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku
Kilpailukykysopimuksen vaikutukset Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku 12.11.2016 1 Kilpailukykysopimuksen taustaa Sipilän hallitus uhkasi ns. pakkolaeilla ja 1,5 miljardin euron lisäleikkauksilla
Lisätiedotsöverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia.
Helsinki 213 2 Viron nopea talouskasvu 2-luvulla sekä Suomea alhaisempi palkkataso ja keveämpi yritysverotus houkuttelevat Suomessa toimivia yrityksiä laajentamaan liiketoimintaansa Virossa. Tässä tutkimuksessa
LisätiedotEläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014
Eläkeuudistus 2017 Pääkohdat Eläketurvakeskus 12/2014 Mihin eläkeuudistuksella pyritään? Riittävät eläkkeet: eläkkeiden taso uhkaa heikentyä voimakkaan elinaikakertoimen takia, jos työurat eivät pitene
LisätiedotTalous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri
Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen
LisätiedotEläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*
Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä
LisätiedotTYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011
14 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Työllisten määrä kääntyi Helsingissä nousuun yli vuoden kestäneen laskukauden jälkeen. Työllisiä oli vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä
LisätiedotOsa-aikatyö ja talous
Osa-aikatyö ja talous Eri ehdot naisille ja miehille Pohjoismaissa NIKK:n tietolehtinen Namn på kapitlet 1 NIKK:n tietolehtinen Osa-aikatyö ja talous Eri ehdot naisille ja miehille Pohjoismaissa Naiset
LisätiedotEROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina
EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella
LisätiedotTyöllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;
Lisätiedot3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää.
3) Työaika Työaikalaissa on yleissääntö, jonka mukaan: Työaika on 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Jos työntekijä tekee enemmän työtä, työ on ylityötä. Ylityöstä maksetaan ylityökorvaus, joka on
Lisätiedot- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.
MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on
LisätiedotEläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto
Eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2017 Jari Kannisto 28.2.2018 Aiheet Työeläkkeelle siirtyneiden määrä Eläkkeellesiirtymisiän kehitys Työllisyys Työllisen ajan odote 2 Eläkkeelle siirtymisen myöhentämistavoitetta
LisätiedotObjektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.
Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).
LisätiedotTYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012
4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.
LisätiedotTiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta
Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Kuviot ja taulukot Suomiforum Lahti 9.11.25 Suomalaiset Kuvio 1. Väkiluku 175 25 Väkiluku 175 25 ennuste 6 Miljoonaa 5 4 3 2 1 Suomen sota 175 177 179 181 183
LisätiedotSuomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008
Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita Tilastokeskus-päivä 4.11.28 Kaksi näkökulmaa suomalaisen hyvinvoinnin haasteista 1) Väestön ikääntymisen seuraukset :! Talouskasvun hidastuminen, kun työikäinen väestö
LisätiedotVaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013
Vaihtoehtoja leikkauslistoille Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 1 Mistä ratkaisu kuntien rahoituskriisiin? Pääomatulot kunnallisverolle: Vuoden
LisätiedotUusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha
Uusi työ on täällä Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä Kirsi Piha Dialogin missiona on parempi työelämä Dialogi mahdollistaa vuoropuhelun työnantajien ja nykyisten ja tulevien työntekijöiden välillä luo
Lisätiedotkampanjaopas #kunnontyönpäivä
kampanjaopas #kunnontyönpäivä mistä on kyse? Kansainvälistä kunnon työn päivää juhlitaan 7.10. Satoja tapahtumia yli 60 eri maassa. Juhlimme onnistumisia sekä muistamme, että korjattavaa löytyy vielä niin
LisätiedotLenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi
Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella
LisätiedotTyöurien pidentäminen
Lisää tähän otsikko Työurien pidentäminen EK päivä 24. 3. 2010 Oulun Yliopisto Kari Kaukinen Ylilääkäri 2 Ikääntyneiden huoltosuhde vuosina 2010, 2025 ja 2050 nykyisissä EU-maissa 65 vuotta täyttäneiden
LisätiedotTyöllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23
LisätiedotEkonomistin katsaus: suhteellisuutta velkakeskusteluun
Ekonomistin katsaus: suhteellisuutta velkakeskusteluun Velat ja velkaantuminen ovat olleet jatkuvia puheen ja huolen aiheita jo usean vuoden ajan. Danske Bankin johtava neuvonantaja Lauri Uotila muistuttaa
LisätiedotPellervon Päivä Talousennusteet mitä yritysjohto voi niistä oppia. Raija Volk Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT
Pellervon Päivä 2007 Talousennusteet mitä yritysjohto voi niistä oppia Raija Volk Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT Talouden tila ja uhkat keskipitkällä aikavälillä Julkisen talouden liikkumavara
LisätiedotKauppa vetovoimaisena työnantajana
Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %
LisätiedotSuhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio
Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio Juha Tarkka Tieteiden yö 13.01.2005 Suhteellisen edun periaate ulkomaankaupassa Yksinkertainen väite: vapaan kilpailun oloissa kunkin
LisätiedotTyönantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta
Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa
LisätiedotVERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU
VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai
LisätiedotYRITTÄJIEN HYVINVOINTI
YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn
LisätiedotTyötä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät
Lehdistötiedote Julkaistavissa 8.1.07 klo.00 Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Eurooppalaisten ajankäyttö on samankaltaistumassa, mutta Suomessa pienten lasten vanhemmilla ja
LisätiedotGlobal Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ!
TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! GPP on ohjelma, missä hyvin toimeentulevat rahoittajat suunnittelevat investoivansa iäkkäiden ihmisten eläkevakuutuksiin. Siksi GPP etsii 100.000 henkilöä, jotka haluavat
LisätiedotTYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014
14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia
LisätiedotSuomalaisen työpolitiikan linja
Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri
LisätiedotLAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.
LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat
LisätiedotOpiskelijatiedote - Studerande info 5.
Metsäalan Asiantuntijat Skogsbranschens Experter 23. helmikuuta / 23. februari 2016 Opiskelijatiedote - Studerande info 5. HAAPA 2015 HAAPA eli metsäalan opiskelijoiden harjoittelupalkkauskysely tehtiin
LisätiedotOsaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta
Osaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Julkinen keskustelu työn murroksesta ja suuri osa
LisätiedotNollatuntisopimusten kieltäminen. Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja
Nollatuntisopimusten kieltäminen Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja 1 / 12 Johtopäätökset Nollatuntisopimusten kieltämisen vaikutukset ovat epäselviä talousteorian perusteella. Empiiristä tutkimusta
Lisätiedottyötön nuori ei vaadi unelmatyötä tutkimustietoa tilastojen takaa
työtön nuori ei vaadi unelmatyötä tutkimustietoa tilastojen takaa työttömien nuorten ääni Työttömien nuorten ääni -barometri* kurkistaa työttömyystilastojen taakse ja antaa työttömille nuorille äänen.
LisätiedotKuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.
Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.
LisätiedotTyöllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15
LisätiedotKansainvälinen palkkaverovertailu 2016
Julkaisuvapaa klo 4. Kansainvälinen palkkaverovertailu 216 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan
LisätiedotTyö muuttuu muuttuvatko pelisäännöt ja asenteet? Timo Lindholm / SITRA
Työ muuttuu muuttuvatko pelisäännöt ja asenteet? Timo Lindholm / SITRA 7.9.2016 Kansan, maan ja työn vuotuisen tuoton arvoa ei voida lisätä millään muulla keinolla kuin lisäämällä joko sen tuottavien työläisten
LisätiedotMARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015
pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 9.9.15 Kohti neljättä taantumavuotta kulutusvetoinen kasvu ei tartu investointituotteita vievään Suomeen Päätoimialojen
LisätiedotTyöaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK
Työaika Suomessa ja muissa maissa Joulukuu 2010 EK Säännöllisen vuosityöajan pituus 1910-2010 Teollisuuden työntekijät päivätyössä 3000 2800 2600 2400 2200 Tuntia vuodessa Vuosityöajan pituus: vuonna 1920
LisätiedotMartikaisen mallin taloudelliset vaikutukset
Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Johdanto Nämä ovat Martikaisen mallin laskelmat vuoden 22 osalta. Tosin aivan lopussa kerrotaan vuoden 211 osalta päätulokset ja päivityksestä. (Laskelmien
LisätiedotILMARISEN TALOUSENNUSTE KEVÄT
ILMARISEN TALOUSENNUSTE KEVÄT 2017 2.5.2017 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Julkistus keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: BKT:n kasvu Työllisyyden kehitys (palkansaajat, yrittäjät) Palkkasumma,
LisätiedotTyöllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23
LisätiedotMITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN?
MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN? 1. MILLOIN? KOSKA? 2. MIHIN AIKAAN? 3. MINÄ PÄIVÄNÄ? 4. MILLÄ VIIKOLLA? 5. MISSÄ KUUSSA? 6. MINÄ VUONNA? 7. MILLÄ VUOSIKYMMENELLÄ? 8. MILLÄ
LisätiedotTEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.
TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin
LisätiedotKöyhät aina keskuudessamme? Jouko Karjalainen Jäidenlähtöseminaari 9.5.2016
12.5.2016 Köyhät aina keskuudessamme? Jouko Karjalainen Jäidenlähtöseminaari 9.5.2016 Jouko Karjalainen 1 Käsitteiden käsittäminen Huono-osaisuus on monien tilanteiden ja prosessien (tarkoittamaton) seuraus
LisätiedotTerveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK-2015 strategian ydin Missio, visio ja arvot Missio = Perustehtävä, olemassaolon
LisätiedotLuentorunko 5: Limittäisten sukupolvien malli
Niku, Aalto-yliopisto ja Etla Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018 Johdanto Makromalleissa kotitaloudet ajatellaan usein dynastioina, joissa jälkeläisten hyvinvoinnilla sama paino kuin omalla. Toisinaan
LisätiedotMIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen
Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA
LisätiedotTIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017?
TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017? 1 TYÖELÄKEVAKUUTTAMISEN PERUSIDEA EI MUUTU Edelleenkin työeläkettä karttuu tehdystä työstä. Jokainen ansaittu euro kasvattaa tulevan eläkkeesi määrää.
LisätiedotTutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit
Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten
LisätiedotSuomen verojärjestelmä: muutos ja pysyvyys. Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos
Suomen verojärjestelmä: muutos ja pysyvyys Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Suomalainen verojärjestelmä Kokonaisveroaste Verotulojen rakenne Suurimmat muutokset Progressiosta regressioon Kokonaisveroaste
LisätiedotAikuiskoulutustutkimus2006
2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia
LisätiedotTyöperäinen maahanmuutto ja sen vaikutus rakennusteollisuuteen
Työperäinen maahanmuutto ja sen vaikutus rakennusteollisuuteen Rakennusteollisuuden ajankohtaispäivä 20.9.2011 Rakennusteollisuus RT ry Tapio Kari Työperäinen maahanmuutto = Tullaan Suomeen tekemään töitä
Lisätiedot