ELOKUU 2010 N:o 460 HS.FI/KUUKAUSILIITE. Oi kallis vapaus! Joka neljäs meistä haluaisi tehdä vähemmän töitä. Mutta onko Suomella siihen varaa?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ELOKUU 2010 N:o 460 HS.FI/KUUKAUSILIITE. Oi kallis vapaus! Joka neljäs meistä haluaisi tehdä vähemmän töitä. Mutta onko Suomella siihen varaa?"

Transkriptio

1 ELOKUU 2010 N:o 460 HS.FI/KUUKAUSILIITE Oi kallis vapaus! Joka neljäs meistä haluaisi tehdä vähemmän töitä. Mutta onko Suomella siihen varaa? SIVU 44

2 ANU PA RTA NEN kuvitus S A MI VA LTERE Lomat on pidetty, ja nyt painetaan pitkää päivää jouluun asti. Tosin joka neljäs meistä mieluummin vähentäisi työntekoa. Olisiko se mahdollista? HS KUUKAUSILIITE 8/

3 ari vuotta sitten se alkoi. Ensin tulivat poissaoloviestit. Hei, kiitos viestistäsi. Olen poissa toimistolta ja palaan 8.8. Tarvittaessa voit ottaa yhteyttä... Hei, olen vuorotteluvapaalla 2.1. saakka. Sillä välin voit ottaa yhteyttä... Hei, olen talvilomalla ja tehtäviäni hoitaa... Olin muuttanut vapaaksi toimittajaksi Yhdysvaltoihin ja yritin tavoitella suomalaisia työnantajiani, tuttaviani ja viranomaisia, turhaan. Suomessa asuessani en pitänyt suomalaista työelämää mitenkään rentona, päinvastoin. Yhdysvalloissa käsitykseni alkoi nopeasti muuttua. Sen saattoi myös huomata status-päivityksistäni Facebook-sivullani: Anu Partanen on taas hämmästynyt. Häipyykö koko Suomi oikeasti lomille jo tänään? (31.3.) Anu Partanen miettii, onko huominen Suomessa jo pyhäpäivä vai onko ihmiset töissä? (29.4.) Anu Partanen ei voi tajuta, että Suomessa on TAAS yleinen vapaapäivä. Onko huominen siis oikeasti helatorstai ja kaikki poissa duunista pitkän viikonlopun? (12.5.) Samoihin aikoihin Suomessa alkoi keskustelu eläkeiästä. Seurasin verkossa kansan raivoa, kun silloinen pääministeri Matti Vanhanen ehdotti eläkeiän nostamista parilla vuodella 65 vuoteen. En ymmärtänyt kiukkua. Yhdysvalloissa luvun jälkeen syntyneet saavat täyden eläkkeen 66-vuotiaina ja 1960-luvun jälkeen syntyneet 67- vuotiaina. Ruotsissakin eläke ikä on 65, ja sen nostamista suunnitellaan. Mutta suomalaiset riehaantuivat kuin heitä olisi mestattaviksi viety. Tänä keväänä ilmestyi Elinkeinoelämän valtuuskunnan raportti Työelämän kulttuurivallankumous. Neljännes kyselyyn vastanneista haluaisi käyttää vähemmän aikaa palkkatyöhön. Niin sanotut downshiftaajat kertoivat naistenlehdissä oman ajan tärkeydestä. Yksi downshiftaaja kertoi Olivia-lehdessä downshiftaavansa työttömyyskorvauksella. Voi hyvät hyssykät. Kesällä saavuin Suomeen pariksi kuukaudeksi töihin paikkaamaan muiden pitkiä kesälomia. Heinäkuussa valtiosihteeri Raimo Sailas keskeytti lomansa käydäkseen paneelikeskusteluissa kertomassa, että valtion menoja on leikattava. Porissa EU-komissaari Olli Rehn lisäsi, että meidän on myös työskenneltävä tehokkaammin ja pitempään sekä korotettava veroja. Kuuntelin madonlukuja töideni lomassa, ja mietin yhä enemmän erään Facebook-kaverini keväällä omalle sivulleen laittamaa kysymystä: Haluisin järjestää mun työelämän näin: 30 h/vko, 3500 e/kk, palkalliset kesä-, syys-, joulu- ja talvilomat (yht. 2 kk). Olenko kohtuuton? Erinomainen kysymys. Lasketaanpa ensin, KUINKA PALJON OIKEIN TEEMME TÖITÄ? S UOMESSA elää tätä nykyä vajaat 5,4 miljoonaa ihmistä. Meistä 3,5 miljoonaa on työikäisiä eli vuotiaita. Se tarkoittaa, että noin kaksi kolmesta suomalaisesta on hyvässä työiässä. Tilastointi on tosin sikäli arkijärjen vastaista, että välillä työikäisiksi lasketaan paitsi vuotiaat myös vuotiaat. Harva kai silti oikeasti olettaa 15-vuotiaiden tekevän töitä ja seitsemänkymppisten jatkavan uraa. Työikäinen suomalainen lienee ennemminkin vuotias. Entä kuinka moni työikäisistä suomalaisista oikeasti tekee töitä? Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna Suomen vuotiaista runsaat kaksi kolmasosaa teki töitä. Työttömiä oli työikäisistä kuusi prosenttia, ja loppuneljännes ei ollut töissä eikä etsinyt työtä. Viimeiseen ryhmään kuuluu opiskelijoita, eläkeläisiä, varusmiehiä, työkyvyttömiä ja kaikenlaisia yli kolmen kuukauden hoito-, vuorottelu- tai muilla vapailla olevia. Jos tilastosta siivotaan alle 25-vuotiaat pois, se kaunistuu vähän, koska opiskelijoiden osuus on sen ikäisissä niin suuri. Nyt vajaat kolme neljästä on töissä, viisi prosenttia työttöminä ja joka viides työvoiman ulkopuolella. Tosin tässä tilastossa työllisiksi lasketaan myös äitiyslomalaiset ja sellaiset, jotka ovat tehneet tutkimusviikolla tunninkin palkkatyötä. Tunnin kahvilassa tarjoileva kotiäiti on siis yhtä työllinen kuin 60 tuntia viikossa puurtava yritysjohtaja. Tosin osa-aikatyötä on meillä aika vähän. Joka tapauksessa töissä käy siis kaksi kolmesta työikäisestä. Onko se paljon vai vähän? Muihin Euroopan maihin verrattaessa se on kohtalaisesti. Eurostatin vertailussa Suomessa ollaan 27 EU-maasta kahdeksanneksi työteliäimpiä. Esimerkiksi Hollannissa, Tanskassa, Ruotsissa ja Saksassa työikäisistä on töissä useampi kuin meillä, mutta 19 muussa maassa harvempi. Eurostat vertailee myös tehtyjä työtunteja eli sitä, kuinka pitkää työviikkoa kukin töissä käyvä tekee. Viime vuoden lopulla suomalainen työllinen teki keskimäärin 37 tunnin työviikkoa. Ja nyt alkaa Eurooppa-visa! Käsi ylös, kuka tietää, missä Euroopan maassa tehdään pisintä työviikkoa? Onko se maa ahkera Saksa, köyhä Portugali vai ehkä huonon palkkatason Viro? Ehei. Pisimpiä työviikkoja tehdään Turkissa, Kreikassa, Tšekissä, Bulgariassa ja Slovakiassa. Lyhyintä työviikkoa taas tehdään Hollannissa, Tanskassa, Irlannissa, Saksassa ja Ruotsissa. Suomen työviikko on aivan EU:n keskitasoa. Ja nyt päästään erittäin kiinnostavaan asiaan. Maita, joissa tehdään EU:n lyhyintä työviikkoa: Hollanti, Tanska, Ruotsi ja Saksa. Maita, joissa on EU:n paras työllisyys: Hollanti, Tanska, Ruotsi ja Saksa. Onko näillä asioilla yhteys? Eli: VÄHENEEKÖ TYÖTTÖMYYS, JOS TYÖAIKA LYHENEE? TOI ON IHAN jäätelökorrelaatio, tyrmää professori Marko Terviö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun taloustieteen laitoksesta. 38-vuotias professori paiskoo siellä heinäkuussa töitä melkein yksin. Jäätelökorrelaatiolla hän tarkoittaa klassista ajatusvirhettä: jos kesällä on kuuma, sekä jäätelön syöminen että hukkumiskuolemat lisääntyvät. Mutta hukkumisten syy ei ole jäätelön syönti, vaan molemmat seuraavat helteestä. Työajan lyhenemiseen ja työttömyyden vähenemiseen pätee sama. Työllisyyden paraneminen ei johdukaan työpäivien lyhenemisestä, vaan kumpaakin selittää vauraus ja tuottavuus, siis korkea bruttokansantuote henkeä kohden. Suomi on perinteisesti ollut köyhempi kuin Ruotsi tai vaikka Hollanti, Terviö selittää. Nuo tilastot kertovat vain siitä, että kun ollaan tuottavampia ja vauraampia, voidaan kuluttaa enemmän vapaa-aikaa. Kun tuottavuus kasvaa, jaettavaa on entistä enemmän. Silloin työntekijät voivat vaatia oman osuutensa joko palkkana tai vapaana. Koska edellä mainituissa maissa ollaan tehokkaampia kuin meillä, siellä on voitu vaatia enemmän vapaa-aikaa. Käytännössä se tarkoittaa pitkälti naisten osa-aikatyötä. Hyvinvointivaltiossa on aina sitä parempi, mitä useampi tekee töitä vaikka vähänkin, sillä jokainen itse ansaittu euro on poissa yhteiskunnan jakamista tuista. Jos joku työllinen siis onnistuisi jakamaan oman työnsä työttömän kanssa, se olisi yhteiskunnalle eduksi. Eikö työajan lyhentämistä voisi siis käyttää työllisyyden parantamiseen? Jos jokainen tekisi työtä vähemmän, sitä riittäisi useammalle? Ei, sanovat kaikki: työajan lyhentämisen vihreä apostoli Osmo Soininvaara, Elinkeinoelämän keskusliiton oikeistolainen toimitusjohtaja Leif Fagernäs ja Tukholman yliopiston kansantaloustieteen vasemmistolainen professori Markus Jäntti sekä vajaat kymmenen muuta suoma- Töitä ei voi jakaa, sanovat kaikki asiantuntijat Vuosityöaikamme väheni vuosina Säännölliseksi työajaksi 8 t/vrk tai 96 t/ 2 viikkoa Vuosiloman pituudeksi 4 7 päivää Itsenäisyyspäivä vapaaksi Vuosiloman pituudeksi 5 12 päivää Vapunpäivä vapaaksi Vuosiloman pituudeksi päivää Säännölliseksi työajaksi 8 t/vrk ja 47 t/viikko Pyhäinpäivä ja juhannuspäivä lauantaiksi t/v Säännölliseksi työajaksi 45 t/viikko Vuosiloman pituudeksi päivää Jouluaatto, pääsiäislauantai ja juhannusaatto vapaapäiviksi Säännölliseksi työajaksi 40 t/viikko asteittain v , arkipyhäviikkojen lauantait työpäiviä Arkipyhäviikkojen lauantait vapaapäiviksi v Vuosiloman pituudeksi päivää Vuosiloman pituudeksi päivää Vuosiloman pituudeksi päivää Säännöllisen työajan asteittain lyhentäminen 100 tunnilla vuodessa v Loppiaisesta vapaapäivä Helatorstaiviikon lauantaista vapaapäivä L ÄHDE: NÄIN ON KÄYN Y T / E L I N KEINOE L ÄMÄN KESKUSL IITTO EK JA SUO MEN AMMATTI L IITTOJEN KESKUSJÄRJEST Ö SAK t/v 46 HS KUUKAUSIL IIT E 8/2010 HS KUUKAUSIL IIT E 8/

4 Ruotsissa lasten vanhemmilla on oikeus osaaikatyöhön. laista työmarkkinoiden asiantuntijaa. Olisin hämmästynyt, jos työn jakamisesta olisi apua työttömyyteen, Jäntti sanoo puhelimessa. Hän vastaa työhuoneestaan New Yorkista, missä 44-vuotias professori viettää kesää tutkimushankkeen parissa. Osa-aikatyön lisääntyminen vähentäisi ehkä muutamia tunteja yhden ihmisen työaikaa. Ei siitä paljon työpaikkoja synny. Osmo Soininvaara haluaa korjata ajatusvirheen, johon perustuu käsitys työn jakamisesta työttömille: Ei kansantaloudessa ole tiettyä kiinteää määrää työtä, vaan jos työvoimaa on enemmän, syntyy lisää työpaikkoja, 58-vuotias Soininvaara sanoo. Hän on juuri Nizzassa slow-lomalla, kuten hän itse sanoo. Ranskaan on matkustettu tällä kertaa junalla, ei sentään pyörällä, kuten aiemmin. Työn jakamisen vaikeuteen on useita syitä. Ensinnäkin työmarkkinat ovat jatkuvassa liikkeessä: kun työpaikkoja katoaa joltakin alalta, niitä syntyy toiselle alalle. Ei ole tiettyä varantoa töitä, jotka voitaisiin jakaa halutulla tavalla. Toiseksi työntekijät tuppaavat olemaan ikävän yksipuolisia. Työtön paperikoneen käyttäjä ei voi jakaa ylityöllistetyn sydänkirurgin töitä. Työttömyyttä on oleva aina, siitä ei pääse mihinkään, sanovat asiantuntijat. Siihen ei auta, vaikka koulutetut hyväosaiset jalosti luopuisivat osasta työtunneistaan toisten hyväksi. Mutta miksi sitten työurien pidentäjät puhuvat työvoimapulasta? Siitähän ei näy merkkiäkään. Jos haluaa kärjistää, voi sanoa, että jokainen työpaikka, joka on täyttämättä, on osoitus siitä, että jokin ei toimi. Ja niitä on jo , Leif Fagernäs sanoo. Työurien pidentämistä vaativan työnantajajärjestön EK:n toimitusjohtaja vastaa puhelimeen kesken loman ja metsätöiden. Ja oikaistakoon tässä vaiheessa myös yksi väärinkäsitys: vaikka Fagernäs jää vuodenvaihteessa 64- vuotiaana eläkkeelle EK:sta, hän aikoo jatkaa töitä, mutta tiedottaa niistä myöhemmin. Nyt on huutava puute pienipalkkaisesta työvoimasta: siivoojista, myyjistä, kokeista, osasta rakennustyövoimaa, Fagernäs perustelee työvoimapulaa. Metalliteollisuudessa tarvitaan hitsaajia ja koneistajia. Ja nyt ollaan vielä taantumassa. Pari vuotta sitten se huutava pula oli kaikkialla. Työvoimapula ja työttömyys eivät siis ole toistensa vastakohtia. Ne voivat vallita samaan aikaan, mutta eri aloilla. Työn jakamiseen sisältyy vielä yksi erittäin vaikea ongelma: koulutus ja sen kalleus. Jos esimerkiksi lääkäri haluaa vähentää työntekoa, häntä korvaamaan täytyy kouluttaa toinen lääkäri. Se on kallista, ja Suomessa koulutuksen maksaa yhteiskunta. On edullisempaa maksaa yhden pitkää päivää tekevän ihmisen opinnot kuin kahden lyhyttä päivää tekevän. Lisäksi monessa työssä harjoitus tekee mestarin: mitä enemmän aikaa ihminen työhönsä käyttää, sitä parempi hänestä siinä tulee. Sekin puhuu enemmän yhden täystyöllistetyn kuin kahden vajaatyöllistetyn puolesta. Mutta ehkä työn vähentämisestä voisi olla muuta hyötyä. Downshiftaajat arvelevat, että työn teon vähentäminen parantaa tehokkuutta, koska ihmiset voivat paremmin ja ovat pirteämpiä. OLISIMMEKO TEHOKKAAMPIA, JOS TEKISIMME VÄHEMMÄN TÖITÄ? TUSKIN, tyrmää Aalto-yliopiston Marko Terviö jälleen. Jos vähemmän töitä tekevä työntekijä todella olisi tehokkaampi, työnantajat olisivat varmasti jo tarttuneet mahdollisuuteen. Jos joku yksittäinen työnantaja hiffaisi, että haa, me saamme työntekijöiden kokonaistuottavuuden kasvamaan sillä, että lähetämme ne kotiin tuntia aikaisemmin, niin kyllähän työnantaja maksimoisi omia voittojaan ja tekisi niin, Terviö pohtii. Joillakin erityisaloilla näin voi toki olla, Terviö myöntää. Pikkutarkoissa näpertelytöissä työntekijän keskittyminen voi laskea päivän mittaan niin, että lyhyempi työpäivä kannattaa. Osmo Soininvaara huomauttaa, että monissa luovissa töissä työntekijän tehot loppuvat jo neljän tunnin urakan jälkeen. On myös mahdollista, että ihmisen elinkaaren kuluessa hänestä saataisiin enemmän työvuosia irti, jos hän voisi tehdä hommia rauhallisemmin. Esimerkiksi osa siitä suuresta joukosta, joka on pudonnut töistä työkyvyttömyyseläkkeelle, olisi ehkä pysynyt mukana, jos tahti ei olisi niin kova. Asiantuntijat kaikilta laidoilta vakuuttavatkin kyllä kannattavansa rauhallisempaa työtahtia ja joustavampaa työelämää, joka jatkuisi suuremman osan ihmisen elinajasta. Siksi meillä on vuorotteluvapaita, perhevapaita ja jonkin verran mahdollisuuksia osa-aikatöihin. Joustavuuden lisäämisessä ongelma on kuitenkin lähinnä yritysten päässä: työntekijöiden osaaikatöiden ja vapaiden sovittelu vie yritykseltä aikaa ja saattaa hankaloittaa töiden järjestelyä. Se on kiinni siitä, salliiko yrityksen taloudellinen tilanne osa-aikatyöt, työnantajia edustavan EK:n Leif Fagernäs sanoo. Sanoisin, että joustavassa työajassa me olemme aika lailla kärjessä Euroopassa ja maailmassa. Voimme tehdä pitempään töitä yhtäjaksoisesti ja saada vastaavasti pitempää vapaata. Mutta meillä on Suomessa raskaan teollisuuden Ikääntyneitä ja työikäisiä VANHUSHUOLTOSUHDE kertoo, kuinka monta yli 65-vuotiasta väestössä on suhteessa työikäisiin eli vuotiaisiin. Vuonna 1950 Suomessa oli 10 yli 65-vuotiasta sataa työikäistä kohti. Vuonna 2030 meillä on 45 ikääntynyttä sataa työikäistä kohti. hallitsema elinkeinoelämä. Ei prosessiteollisuudessa voi hirveän joustavia työaikoja ajatella. Esimerkiksi Ruotsissa on kuitenkin säädetty laki, jonka mukaan alle kahdeksanvuotiaan lapsen molemmilla vanhemmilla on oikeus lyhentää työaikaa neljänneksellä. Mutta jos emme voi tehdä vähemmän töitä kuin nyt, emmekö voi tehdä niitä saman verran? MIKSI MEIDÄN PITÄISI TEHDÄ VIELÄ ENEMMÄN TÖITÄ KUIN NYT? SUOMI VANHENEE. Se on kuultu jo monta kertaa, mutta otetaan vielä kerran. Luvut ovat nimittäin aika hätkähdyttäviä. Vuonna 1950 Suomessa oli kymmenen yli 65-vuotiasta sataa työikäistä kohti. Vuonna 2010 Suomessa on 26 yli 65-vuotiasta sataa työikäistä kohti. Vuonna 2030 Suomessa on 45 yli 65-vuotiasta sataa työikäistä kohti. Siinä missä vuonna 1950 noin kymmenen työikäistä kannatteli harteillaan yhtä vanhusta, vuonna 2030 kymmenen työikäisen harteilla on noin viisi vanhusta. Elämme parhaillaan ensimmäistä vuotta, jolloin Suomessa on enemmän yli 65-vuotiaita kuin alle 14-vuotiaita. Vuonna 2060 runsas neljännes suomalaisista on yli 65-vuotiaita. Ja ne yli 65-vuotiaat nehän eivät kuole ikinä! Nykyisillä 63-vuotiailla on edessään keskimäärin vielä yli 20 vuotta elinaikaa. Väen vanhenemisessa ja pitkäikäisyydessä on taloudenpitomme kannalta kaksi ongelmaa. Ensinnäkin yhä useammalle pitää maksaa yhä suurempaa eläkettä yhä pitempään. Toiseksi yhä useampi tarvitsee terveydenhoitoa yhä vaativampiin ongelmiin. Ensin eläkkeet. Eläketurvakeskus on laskenut, että julkisen talouden eläkemenot olivat vuonna 1970 suuruudeltaan kuusi prosenttia bruttokansantuotteesta. Tänä vuonna ne ovat jo kaksinkertaiset, ja vuonna 2030 osuus on yli 15 prosenttia. Sitten terveydenhuoltoon. Väki on kyllä terveempää kuin ennen, mutta mitä vanhempi väestö, sitä kalliimpi terveydenhuolto. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on laskenut, että vuonna 2006 Suomen terveyden- ja vanhustenhuollon menot olivat noin 14 miljardia euroa. Vuonna 2040 ne ovat lähes 22 miljardia euroa. Jos ihmiset jäävät tulevaisuudessa eläkkeelle samanikäisinä kuin nykyisin, julkista rahaa tarvitaan huimasti lisää sekä heidän eläkkeidensä maksuun että heidän terveytensä hoitamiseen. Eikä auta, vaikka lapsia on vähemmän ja siten neuvoloiden, koulujen ja lastentarhojen tarve on vähentynyt. Lapset ovat halpoja verrattuna vanhuksiin. Toisaalta: kehityshän kehittyy. Joten: MIKSEI VAURASTUMINEN JA TEKNINEN KEHITYS VAPAUTA MEITÄ TÖISTÄ? 1950 KYMMENEN työikäistä jakoi yhden ikääntyneen kulut NELJÄ työikäistä jakaa yhden ikääntyneen kulut KAKSI työikäistä jakaa yhden ikääntyneen kulut. LÄHDE: TILASTOKESKUS NO, ITSE ASIASSA, kehitys on vapauttanut meitä töistä jo aika lailla. Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Jaakko Kiander on laskenut, että suomalaisten vuosityöajat ovat lyhentyneet sadassa vuodessa noin kolmanneksen. Vielä 1960-luvun alussa suomalainen teki keskimäärin runsaat työtuntia vuodessa, nyt runsaat tuntia. Olemme siirtyneet kahdeksan tunnin työpäivään (1917), viisipäiväiseen työviikkoon (1970) ja saaneet lisää vuosilomaa. Nopeinta työajan lyheneminen oli sotien jälkeen vuosina Entä työaikamme koko elämämme aikana? Kianderin mukaan yhden ihmisen elinaikainen työn määrä on vähentynyt 1930-luvulta saakka jopa puolet. Nykyiset yli 15-vuotiaat viettävät noin kaksi kolmasosaa elämästään töissä. Otetaanpa taas pieni tietovisa: koska nykyinen 63 vuoden yleinen eläkeikä säädettiin? Ehkä eläkkeiden uudistushommissa 50- tai 60-luvuilla? Ehei! 63 vuoden eläkeiän juuret ovat virkamiesten eläkkeissä Venäjän vallan aikana. Vuonna 1826 virkamiesten eläkeiäksi asetettiin 65 vuotta, ja vuonna 1866 se laskettiin 63 vuoteen. Kun vuoden 1956 kansaneläkelakia säädettiin, silloisella 62-vuotiaalla oli keskimäärin edessään noin 14 elinvuotta, miltei puolet vähemmän kuin nykyisellä 62-vuotiaalla. Vapaa-ajan lisäys tulee nyt eläkevuosien määrän kasvuna, Kiander vahvistaa puhelimessa. 47- vuotias johtaja on juuri lomalla ja mökkireissulla kuumassa paikassa, Puumalassa. Eläkevuosia on tullut lisää kymmenen vuotta per nuppi. Ja kun opiskeluajat ovat pidentyneet, sieltä on tullut myös viisi vuotta lisää ei-työaikaa. Työn jakaminen on tapahtunut paljon enemmän elinkaarimielessä kuin vuositasolla. Olemme siis kasanneet vapaa-aikamme elämämme loppupuolelle sen sijaan, että jakaisimme sen tasaisesti koko elinajallemme. Tämä valinta on tosin tapahtunut ehkä vähän vahingossa, miettii Aalto-yliopiston Marko Terviö. Ei ole mietitty ihan loppuun asti sitä, että eläkeiän pitäminen koko ajan samana on itse asiassa osa vapaa-ajan kasvua, hän sanoo. 48 HS KUUKAUSIL IIT E 8/2010 HS KUUKAUSIL IIT E 8/

5 Eläkevuosia on kertynyt huomaamatta kymmenen lisää. Ei ehkä olekaan kohtuutonta, että nykyinen hallitus ja työmarkkinajärjestöt ovat määritelleet tavoitteeksi työurien loppupään pidentämisen kolmella vuodella vuoteen 2025 mennessä. Tällä hetkellä suomalaiset siirtyvät eläkkeelle keskimäärin vajaat 60-vuotiaina. Mutta Kianderin laskelmiin sisältyy muutakin mielenkiintoista. Hän on laskenut, että suomalaisten työaika lyheni 1900-luvun alusta luvulle saakka noin puoli prosenttia vuodessa. Tuona aikana Suomen bruttokansantuote kasvoi noin kolme prosenttia vuodessa. Siispä kuudesosa bkt:n kasvusta käytettiin työajan lyhentämiseen, ja samaan aikaan palkatkin nousivat. Sitten tuli stoppi luvulla työaika ei enää lyhentynyt eivätkä reaalisansiot kasvaneet samaa vauhtia tuottavuuden kanssa. MINNE TUOTTAVUUDEN KASVU ON MENNYT, JOS EI MEIDÄN VAPAA-AIKAAMME? TUOTTAVUUDEN kasvu on hidastunut kaikissa maissa 1980-luvun jälkeen, joten jaettavaa on tullut vähemmän, Jaakko Kiander sanoo. Samaa sanovat työnantajien edustajat: kasvu oli nopeaa, kun yhteiskunta teollistui. Koneet nopeuttivat tavaroiden tuotantoa ja tekivät meistä tehokkaampia. Kun teollistumisesta siirryttiin palveluyhteiskuntaan, tehot eivät kasvaneet enää samaa vauhtia. Se on aika ymmärrettävää, sillä palveluja on vaikea tehostaa: kuinka paljon tehokkaammin voi syöttää vanhuksen, opettaa lapsen lukemaan, tarjoilla latten tai leikata hiukset? Nyt talous on kasvanut pitkään pari prosenttia vuodessa kolmen sijaan, ja viime vuonna lama sai bkt:n vähenemään kahdeksan prosenttia. Kiander ei silti usko, että vapaa-ajan lisääntymisen pysähtyminen liittyy vain talouskasvun hidastumiseen kasvuahan on yhä ollut. Isoimman muutoksen hän kytkee globalisaatioon. Yritykset voivat siirtää tuotannon sinne, missä ovat halvimmat työntekijät. Se hankaloittaa työntekijän neuvotteluasemaa. Sen takia, vaikka tuottavuus on kasvanut jonkin verran ja jaettavaakin on tullut lisää, se on päätynyt osakkeenomistajille, ei niinkään työntekijöille. Markus Jäntti on samaa mieltä. Kasvu on mennyt pääomalle ja huipputuloihin. Talouskasvu on ollut tulonjaon yläpäässä moninkertaisesti nopeampaa kuin alemmissa kymmenyksissä. Se on totta. Tilastokeskuksen mukaan tuloerot ovat kasvaneet Suomessa tasaisesti 1990-luvulta lähtien, ja kolme vuotta sitten ne olivat suurimmat sitten vuoden Vähän yli 20 vuodessa eniten ansaitsevan kymmenyksen tulot kasvoivat runsaat 100 prosenttia, pienituloisimman vajaat 30 prosenttia. Rahaa tuntuisi siis joka tapauksessa olevan, ainakin rikkaimmilla meistä. Sitä paitsi vaikka bkt putosi viime vuonna, emme me kivikaudelle taantuneet. Päinvastoin, viime vuoden bruttokansantuotteemme vastaa kutakuinkin vuosien tasoa. Voi hyvin ihmetellä, MIKSI HYVINVOINTIVALTIOLTA PUUTTUU AINA RAHAA? KAKSI KÄSITETTÄ: Baumolin tauti ja Wagnerin laki. Ne selittävät osaksi, miksi valtiomme on aina rahapulassa, vaikka paiskomme hommia miten paljon. Baumolin tauti on teoria, jonka kehitti luvulla amerikkalainen taloustieteen professori William J. Baumol. Kyse on tästä: yhteiskunnan tehtävä on tuottaa palveluja, kuten sairaanhoitoa ja kouluopetusta. Niitä taas on vaikea tehostaa. Näiden palveluiden hinta nousee silti jatkuvasti, koska julkisen puolen työntekijöiden, kuten lääkäreiden, palkat nousevat yksityisen sektorin palkkojen perässä. Kun siis yksityisellä puolella tehostetaan ja siksi jaetaan enemmän palkkaa, julkisella puolella aletaan myös maksaa lisää palkkaa, vaikkei olisi pystytty tehostamaan. Paljon puhuttu talouskasvu ei siis koskaan suoraan pelasta hyvinvointivaltiota. Kasvun myötä myös julkiset menot kasvavat. Tähän voi tietysti todeta, että anti olla sitten! Jos talouskasvu ei edes auta hoitamaan hyvinvointivaltiota paremmin, mitä hyötyä siitä on? Kuka tarvitsee lisää televisioita? On siitä jotakin hyötyä. Mitä enemmän väkeä yksityinen puoli työllistää, sitä vähemmän heitä on valtion niskoilla ja sitä useampi osallistuu julkisen puolen menojen maksuun. Wagnerin lain taas kehitti 1800-luvulla elänyt saksalainen taloustieteilijä Adolph Wagner. Se kuuluu näin: mitä enemmän vaurastumme, sitä enemmän palveluja haluamme yhteiskunnalta. Voisi kuvitella, että vaurastuessamme emme enää tarvitse yhteiskunnan apua, mutta asia on juuri päinvastoin. Vaadimme silloin myös parempia palveluita tietokoneita kouluihin, lonkkaleikkauksia 70-vuotiaille, leveämpiä moottoriteitä. Erityisesti lääketiede on pohjaton kaivo. Haluamme pysyä elossa, joten sairauksiimme kehitellään koko ajan uusia ja usein entistä kalliimpia hoitoja. Kun Baumolin tauti ja Wagnerin laki yhdistetään, päästään julkisen talouden ongelmaan: haluamme koko ajan enemmän palveluita, jotka muuttuvat koko ajan kalliimmiksi. Vuonna 2008 verorahoistamme suurin osa, 40 prosenttia, meni sosiaaliturvaan, siis esimerkiksi eläkkeisiin. Terveydenhuoltoon hurahti vajaat 15 prosenttia ja koulutukseen 12 prosenttia. Kaikkiaan näihin kolmeen käytettin kaksi kolmasosaa Suomen julkisista menoista. Tässä onkin painavin perustelu sille, että meidän kaikkien on käytävä ahkerasti töissä. Hyvinvointivaltio tarvitsee maksajiaan. Ovatko downshiftaajat siis hyvinvointivaltiopinnareita, Osmo Soininvaara? Kansantulon kakusta tulee totta kai pienempi, jos osa tekee vähemmän töitä. Mutta jos minä teen vähemmän töitä, sinä et siitä periaatteessa köyhdy, koska sinä voit edelleen tehdä töitä niin paljon kuin haluat, Osmo Soininvaara selittää. Tämä on se ensimmäinen ja tärkein asia. Mutta: Julkisen talouden rahoitus, silloin kun se perustuu progressiiviseen verotukseen, kärsii tästä huomattavasti. Jos minä vähennän töitä ja ansaitsen kaksi tonnia kuussa vähemmän, niin vaikka saan käteen vain tuhat euroa kuussa vähemmän, rahoitan sinun lastesi peruskoulua ikään kuin tuhannella eurolla kuussa vähemmän. Pikkumökissä oman ruokansa viljelevä downshiftaajakin kuluttaa yhteiskunnan palveluja, kun hän käy sairaalassa synnyttämässä, sairastaa teho-osastolla tai kutsuu palomiehet pelastamaan liekehtivää taloaan. Nämä palvelut ovat kalliita ja pysyviä, vaikka downshiftaaja hoitaisi itse lapsensa ja auttelisi naapurin mummoa. On siis todellakin pohdittava, miten julkinen talous järjestetään, jos ihmiset päättävät tehdä vähemmän töitä, ansaita vähemmän ja siten maksaa vähemmän veroja. Mutta ei ole mitään järkeä siinä, että meidän täytyy tehdä hullun lailla töitä vain siksi, että tapa, jolla maksamme hyvinvointivaltiosta, edellyttää sitä, Soininvaara sanoo. Silloin sitä maksutapaa pitää jollakin tapaa muuttaa. No niin. Tulihan se sieltä. Maksutavalla Soininvaara tarkoittaa verotusta. Rahaa kyllä on, kysymys on vain siitä, miten se jaetaan. Huippurikkaiden tulot, suuret omaisuudet, jättieläkkeet mitä jos ne vain jaettaisiin kaikkien kesken? Enemmän veroja rikkaille, katto huippueläkkeille ja hups, johan olisi hyvinvointivaltio rahoitettu ilman lisätöitä! MIKSEIVÄT RIKKAAT VOISI MAKSAA PALJON ENEMMÄN? ARVAAN, että ei onnistuisi, sanoo Juhana Vartiainen. 52-vuotias tutkimusjohtaja vastaa puhelimeen työpaikallaan ruotsalaisessa Konjunkturinstitutissa. Pohjoismaissa tämä ylenpalttisesti rikkaiden määrä on niin pieni, että sillä ei ole suurta merkitystä tässä. Oikeampi kuva taloudesta on se, että 50 HS KUUKAUSIL IIT E 8/2010

6 meillä on suuri keskituloinen keskiluokka, joka rahoittaa nämä palvelut ja käyttää niitä. On parempi ajatella, että sen minkä käytän, rahoitan itse. Ei ole olemassa vapaita, käyttämättömiä vauraussammioita, joista tällaista uutta rahoitusta saataisiin. Ihan kaikki eivät ole aivan samaa mieltä. Markus Jäntti muistuttaa tuloerojen kasvusta ja verojen alennuksista. Vuoden 1993 verouudistuksessa pääomatuloja alettiin verottaa kevyemmin kuin ansiotuloja. Sen jälkeen tosin myös ansiotulojen verotusta on alennettu. Voisimmeko sitten halutessamme pyörtää nämä päätökset nostaa veroja ja siten kerätä lisää rahaa hyvinvointivaltion kassaan? Verojen alentaminen on ollut poliittinen valinta. Näin on haluttu toimia, Markus Jäntti sanoo. Ei se ole ollut mikään pakkotilanne. Ihan hyvin veroja voitaisiin myös nostaa. Mutta nämä verojen alentajat on valittu aika ahkerasti takaisin hallitusvastuuseen, eli se näyttää kyllä olleen ihan viisasta politiikkaa heidän kannaltaan. Taloustieteilijät haluaisivat muistuttaa kansalaisia perusasioista: Jos maksetaan vähemmän veroja, silloin hyvinvointivaltiolla on vähemmän rahaa. Jos tehdään vähemmän töitä, mutta halutaan samat palvelut, suurempi osa tuloista menee palveluiden maksamiseen. Teoriassa voidaan kyllä ajatella, että tehdään vähemmän töitä mutta siitä huolimatta tuotetaan hyvinvointipalveluja enemmän, sanoo Jaakko Kiander. Mutta se edellyttää sitten korkeampaa veroastetta. Varmaankin jokainen kahden prosentin vähennys työnteossa nostaisi veroprosenttia yhden prosenttiyksikön ylöspäin. Kiander ei kuitenkaan pidä varallisuuden uusjakoa tai verojen korotusta kovin realistisina tulevaisuudennäkyminä. Nyt, kun maailma on auki, me emme voi kovin helpolla kiristää rikkaiden verotusta, koska sitten rikkaat vievät rahansa pois täältä. Mutta entä sitten huippueläkkeet? Huippueläkkeisiin on olemassa jo ratkaisu, jonka nimi on tuloverotus, Markus Jäntti sanoo. Jos ajatellaan, että huippueläkkeitä saavia on liikaa, veropolitiikkaa voi kääntää sen suuntaan, että se leikkaa niitä. Jäntin mielestä suomalaisten poliitikkojen reaktiot huippueläkkeisiin ovat tekopyhiä. Siihen reagoidaan kautta poliittisen leirin usein moraalisella närkästyksellä, vaikka kaikkein paras keino puuttua tähän olisi verotus. Siihen ei vain haluta tukeutua. Moraalinen närkästys tuntuu hyvältä, mutta se on erittäin tehoton menetelmä. Moni huomauttaa myös, ettei niitä huippueläkkeitä loppujen lopuksi kovin monilla ole. Viime vuoden lopussa keskimääräinen kokonaiseläke oli euroa kuukaudessa. Yli euron eläkettä saa noin suomalaista, ja se on vain prosentti kaikista eläkkeensaajista. Mitä sanoo Osmo Soininvaara? Miten sitä tapaa rahoittaa hyvinvointiyhteiskunta voisi muuttaa? Kyllä se menee välillisiin veroihin: energiaveroihin, materiaaliveroihin, kiinteistöveroihin, ruuhkamaksuihin ja ylipäänsä niukkuuden verottamiseen. Kun esimerkiksi tontteja on kaupungin keskustassa aina liian vähän, silloin anglosaksiseen tapaan maan korko pitää periä kiinteistöverona yhteiskunnalle eikä jollekin perikunnalle. Mutta tämä on sitten suuremman riidan aihe. Missään tapauksessa ei voi olla niin, että meidän pitää syödä yhä useampia hampurilaisia päivässä, jotta saadaan perusturva rahoitetuksi. Tähän väliin olisi kiinnostavaa kuulla valtiosihteeri Sailaksen näkemys verotuksesta, hän kun on julkaisesta taloudesta niin huolissaan. Sailas ilmoittaa sihteerinsä välityksellä, ettei aio keskeyttää neljän viikon lomaansa haastattelun vuoksi. Ei näytä siltä, että kolmekymppinen Facebook-kaverini saisi downshiftaus-toiveelleen asiantuntijatukea. Esitetään silti vielä kerran hänen kysymyksensä: 30 TUNTIA VIIKOSSA, 2 KUUKAUTTA VUOSILOMAA, EUROA PALKKAA. OLENKO KOHTUUTON? TYÖNTEKIJÖITÄ edustavan SAK:n puheenjohtaja, 57-vuotias Lauri Lyly tavoitetaan lomalta Tampereelta. Hänen nyt luulisi olevan työntekijöiden kaikkien toiveiden puolella, mutta voi! Lyly melkein nauraa kysymykselle. Kyllä luulen, että aika moni ottaisi tuon, Lyly sanoo huvittuneena. Kun keskipalkka taitaa olla tällä hetkellä vähän yli kolme tonnia, niin aika moni ottaisi tuon kolme ja puoli tonnia ja 30 tunnin viikon. Pahaa pelkään, että tämän ei ole mahdollista toteutua, jos kaikki haluaisivat samaa. Hän huomauttaa, että silpputyöntekijät, vaikkapa kaupan kassat, tienaavat nyt noin 30 tunnin työllä noin euroa kuussa. Jotain varauksia hän sentään esittää. Jos varallisuus ja työt jaettaisiin aika eri tavalla ja tuottavuus kasvaisi hyvin paljon, se olisi ehkä mahdollista. Tuossahan työaika lyhenisi neljänneksellä ja palkka paranisi parikymmentä prosenttia, joten se olisi aika raju muutos. Aika skeptinen olen, että noin pystyisi tekemään, mutta hyvä tavoite! Markkinataloudessa tietysti kaikki on yksilölle mahdollista, teoriassa. Jos työnantajan mielestä työntekijä saa aikaan tarpeeksi tuottoa 30 tunnissa ansaitakseen moiset edut, hän voi ne myöntää. Osmo Soininvaara huomauttaa, että jos kaverini tekisi täyttä työaikaa ja saisi siitä euron palkkaa, kukaan ei naputtaisi. Downshiftaajakin synnyttää sairaalassa. Juhana Vartiainen ei silti usko kaverini toiveiden toteutumiseen. Luulen, että yritykset eivät pystyisi tuollaisilla ehdoilla toimimaan kannattavasti, hän sanoo. Tuo palkkataso on sen verran korkea, että sitä vastaavaa arvonlisää ei synny 30 viikkotunnin työajoilla ja 10 kuukauden työpanoksella. Sen lisäksi siitä syntyvät verotulot jäisivät auttamatta jälkeen niistä palveluista, joiden nyt katsotaan kuuluvan kansalaisen taloudellisiin perusoikeuksiin. Yritykset ja julkinen talous menisivät konkurssiin, se olisi minun veikkaukseni. Työministeri Anni Sinnemäki juo kahvia töidensä lomassa kahvilassa Helsingin kauppatorin kupeessa, ja sehän sopii. 37-vuotias Sinnemäki jos kuka edustaa taustaltaan liian pitkään opiskelevaa, kahviloissa venyvää, töitä vieroksuvaa punavihreää porukkaa. Häneltä on itseltäänkin jäänyt gradu tekemättä. Toisaalta Sinnemäki on tehnyt täyspäiväisesti töitä 24-vuotiaasta ja huhkinut sittemmin kansanedustajana, vihreiden puheenjohtajana ja työministerinä. Mutta ei hänkään lupaa Facebook-kaverilleni sitä, mitä tämä haluaisi. Voisimme tehdä töitä joustavammin, Sinnemäki kuitenkin lohduttaa, ja vanhempain- ja vuorotteluvapaat tarjoavat jo nyt mahdollisuuksia rytmittää työntekoa. Mutta veroja on tulevaisuudessa korotettava, eikä nykyinen nuori polvi tule jäämään eläkkeelle 63-vuotiaana. Mutta myös suurille ikäluokille Sinnemäellä on ikävää kerrottavaa: Eläkeläisväestön keskimääräinen tulotaso nousee aika nopeasti, joten totta kai se tarkoittaa, että ihmiset tulevat maksamaan osasta palveluja enemmän kuin tällä hetkellä. Tulevaisuuden täyttä työeläkettä nauttiville ihmisille kaikki ei voi olla ilmaista tai tolkuttoman halpaa. ASIANTUNTIJOIDEN vastauksen Facebook-ystävälleni voi siis tiivistää: kyllä, olet kohtuuton. Facebook-kommenteissa keväällä oltiin sentään paljon ymmärtäväisempiä: Et... jos tuo onnistuu niin mulle sama kiitos! Kirjoitit auki oman käsitykseni ideaalimaailmasta. Lyhyt työviikko, lomat + perustulo = onnellinen elämä. Just toi on ollut munkin päämääränä jo pitkään. Osallistuin itsekin Facebook-keskusteluun. Kommentoin ystäväni kysymystä näin: Amerikkalaisesta näkökulmasta sä oot ihan kreisi. 52 HS KUUKAUSIL IIT E 8/2010

Työllisyys ja julkinen talous Martti Hetemäki

Työllisyys ja julkinen talous Martti Hetemäki Työllisyys ja julkinen talous 29.12.2016 Martti Hetemäki Miten paljon työllisyys vaikuttaa julkiseen talouteen? Miten työllisyys liittyy sukupolvien väliseen sopimukseen? Miten työllisyysaste on kehittynyt

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Suomen Pankki Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton edustajakokous 1 Euroalue koki kaksoistaantuman, nyt talouden elpyminen laaja-alaista BKT Euroalue KLL* GIIPS*

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? Suomen Perustan pikkujouluseminaari 10.12.2013 Ostrobotnia 1. Suomen

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto Eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2016 Jari Kannisto 15.2.2017 Aiheet Työeläkkeelle siirtyneiden määrä Eläkkeellesiirtymisiän kehitys Työllisyys Työllisen ajan odote 2 Eläkkeelle siirtymisen myöhentämistavoitetta

Lisätiedot

Kilpailukykysopimuksen vaikutukset. Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku

Kilpailukykysopimuksen vaikutukset. Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku Kilpailukykysopimuksen vaikutukset Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku 12.11.2016 1 Kilpailukykysopimuksen taustaa Sipilän hallitus uhkasi ns. pakkolaeilla ja 1,5 miljardin euron lisäleikkauksilla

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 Vaihtoehtoja leikkauslistoille Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 1 Mistä ratkaisu kuntien rahoituskriisiin? Pääomatulot kunnallisverolle: Vuoden

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008 Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita Tilastokeskus-päivä 4.11.28 Kaksi näkökulmaa suomalaisen hyvinvoinnin haasteista 1) Väestön ikääntymisen seuraukset :! Talouskasvun hidastuminen, kun työikäinen väestö

Lisätiedot

Opiskelijatiedote - Studerande info 5.

Opiskelijatiedote - Studerande info 5. Metsäalan Asiantuntijat Skogsbranschens Experter 23. helmikuuta / 23. februari 2016 Opiskelijatiedote - Studerande info 5. HAAPA 2015 HAAPA eli metsäalan opiskelijoiden harjoittelupalkkauskysely tehtiin

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2016

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2016 Julkaisuvapaa klo 4. Kansainvälinen palkkaverovertailu 216 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Näkökulma: Tuleeko suomalaisista eläkeläisistä köyhiä tulevaisuuden Euroopassa?

Näkökulma: Tuleeko suomalaisista eläkeläisistä köyhiä tulevaisuuden Euroopassa? Näkökulma: Tuleeko suomalaisista eläkeläisistä köyhiä tulevaisuuden Euroopassa? Telan asiantuntijaseminaari 12.2.2016 Jussi Ahokas, pääekonomisti, SOSTE 1 (13) Esityksen sisällys 1. Suomalainen eläkeläisköyhyys

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014 Kansainvälinen palkkaverovertailu 214 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Johdanto Nämä ovat Martikaisen mallin laskelmat vuoden 22 osalta. Tosin aivan lopussa kerrotaan vuoden 211 osalta päätulokset ja päivityksestä. (Laskelmien

Lisätiedot

Köyhät aina keskuudessamme? Jouko Karjalainen Jäidenlähtöseminaari 9.5.2016

Köyhät aina keskuudessamme? Jouko Karjalainen Jäidenlähtöseminaari 9.5.2016 12.5.2016 Köyhät aina keskuudessamme? Jouko Karjalainen Jäidenlähtöseminaari 9.5.2016 Jouko Karjalainen 1 Käsitteiden käsittäminen Huono-osaisuus on monien tilanteiden ja prosessien (tarkoittamaton) seuraus

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2015

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2015 Julkaisuvapaa klo 4. Kansainvälinen palkkaverovertailu 215 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Työttömyyden kehityksestä maalis Vuodet ja 2013

Työttömyyden kehityksestä maalis Vuodet ja 2013 Työttömyyden kehityksestä maalis 2013 Vuodet 2007-2012 ja 2013 Työttömyyden kehitys 17 työttömyys % 15 13 11 9 7 työttömyys % vertaillen 07-08-09-10 -11-12-13 20 15 10 5 0 työttömyys % 07 työtömyys % 08

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä?

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Juha Kilponen Suomen Pankki Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Helsinki, Economicum 30.11.2015 Mielipiteet ovat kirjoittajan omia

Lisätiedot

KANSALAISET: NÄMÄ OVAT TYÖLLISTYMISEN ESTEET SUOMESSA

KANSALAISET: NÄMÄ OVAT TYÖLLISTYMISEN ESTEET SUOMESSA KANSALAISET: NÄMÄ OVAT TYÖLLISTYMISEN ESTEET SUOMESSA Maan hallitus yrittää synnyttää kautensa aikana yli. työpaikkaa, jotta työllisyysaste nousisi prosenttiin prosentista. Asiantuntijoiden mukaan tarvitaan

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v) Työllisyysaste 198 26 Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v 8 % Suomi 75 EU 15 EU 25 7 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 6** 5.4.25/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985 26

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa.

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa. 1 2. JULKISEN SEKTORIN MENOT SUOMESSA JA ERÄISSÄ MUISSA MAISSA (NÄMÄ TIEDOT OVAT TUOMALAN UUDESTA JULKAISEMATTOMASTA KÄSIKIRJOITUKSESTA) EI SAA LEVITTÄÄ ULKOPUIOLELLE LUENTOJEN! Tässä luvussa tarkastelemme

Lisätiedot

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI TAANTUMA BKT:n vuosimuutokset 1989-1997 ja 2007-2015*

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI TAANTUMA BKT:n vuosimuutokset 1989-1997 ja 2007-2015* 1 LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI TAANTUMA BKT:n vuosimuutokset 1989-1997 ja 2007-2015* 7% 6% 5% 4% 3% 2% 1% 0% -1% -2% -3% -4% -5% -6% -7% -8% -9% 1989/2007 1990/2008 1991/2009 1992/2010 1993/2011 1994/2012

Lisätiedot

Kuva 5. Palkkojen taso 2003, 10 kärkimaata teollisuuden työntekijät, euroa/tunti

Kuva 5. Palkkojen taso 2003, 10 kärkimaata teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Kuva 5. Palkkojen taso 2003, 10 kärkimaata teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Tanskassa palkkoihin sisältyvät myös työeläkemaksut. Kuva 6. Palkkataso EU-maissa 2003, teollisuuden työntekijät * Tiedot

Lisätiedot

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Kauppa 2010 -päivä Päivittäistavarakaupan aamupäivä 30.9.2009 Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Hanna Karikallio Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos

Lisätiedot

Maahanmuuton taloustiede Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT

Maahanmuuton taloustiede  Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Maahanmuuton taloustiede www.vatt.fi/maahanmuutto Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Maahanmuuttajien määrä kasvanut nopeasti Ulkomailla syntyneet Ulkomaalaistaustaiset Vieraskieliset Ulkomaan kansalaiset

Lisätiedot

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde?

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde? Demografinen huoltosuhde Mikä on hyvä huoltosuhde? Mikä ihmeen demografinen huoltosuhde? Suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. 0-14 -vuotiaat + yli

Lisätiedot

50mk/h minimipalkaksi

50mk/h minimipalkaksi Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright 2012 toukokuu 21 Mika Sakki 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta Mika Sakki 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta 2000 Syndika vapaa työväenlehti 1/2000 2000 2 Sisältö

Lisätiedot

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Raportti Tutkimusraportti 3.2.2010 23.3.2010 TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Tutkimusjohtaja Tutkija Suvi Kovero Mikko Kesä Innolink Research Oy Oy. 2009-2010 2010 Perustiedot

Lisätiedot

KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008. Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas

KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008. Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008 Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas Vaihtotase Yhdysvalloissa % bkt:sta 1 0-1 -2-3 -4-5 -6-7 85 90 95 00 05

Lisätiedot

Millaisen Suomen haluamme?

Millaisen Suomen haluamme? Millaisen Suomen haluamme? Akavan linjauksia taloudesta ja työstä 27.2.2012 Miksi? Talouden ja ikääntymisen haasteet ovat vakavat Julkisen talouden kestävyydelle, työn tekemisen kannustamiselle ja työurien

Lisätiedot

Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa

Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa Seppo Honkapohja Suomen Pankki Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa Nuoret ja talous tulevaisuuden Suomessa onko nuorten elintason kasvu pysähtymässä? - seminaari Helsinki 20.10.2016 20.10.2016

Lisätiedot

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Sote-rahoituksen vaihtoehtoja Sosiaali- ja terveystoimi on puolet kuntien menoista

Lisätiedot

TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ. Juha T Hakala Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella

TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ. Juha T Hakala Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella Veikko Huovinen 2 Jotta näkee, tarvitsee haukan siivet ja etäisyyttä! Muuan tietotyöntekijä 3 Saan sata sähköpostia päivässä. Ok, kaikki

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä 73,6 prosenttia, eli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Työllisten

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 24.11. klo 9.00 Työttömyys vähenee Kainuussa Työttömyyden muuta Suomea suotuisampi kehitys jatkuu. Kainuu on edelleen ainoa manner-

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet

Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet Päivi Lipponen Kansanedustaja, Tulevaisuus - ja talousvaliokuntien jäsen Filosofian tohtori Suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuus Hyvinvoinnin kasvusta huolimatta, eriarvoisuus

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 29 2012 Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Helsingissä keskitulot 31 200 euroa Pääomatulot nousivat kolmanneksen Veroja ja veroluonteisia maksuja 7 400 euroa

Lisätiedot

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Ikärakenne Lähtökohtia Palvelujen tarve lisääntyy ja painopiste muuttuu Palveluja tuottavat työntekijät siirtyvät eläkkeelle Työvoimakilpailu

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät Suomen Pankki Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät MuoviSki 1 Pörssikurssit laskeneet 160 Euroalue Yhdysvallat Japani Kiina Indeksi, 1.1.2008 = 100 140 120 100 80 60 40 20 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

Työttömyyden kehityksestä 2014 (syyskuun loppu) Vuodet ja 2014

Työttömyyden kehityksestä 2014 (syyskuun loppu) Vuodet ja 2014 Työttömyyden kehityksestä 2014 (syyskuun loppu) Vuodet 2007-2013 ja 2014 Työttömyyden kehitys vertaillen 07-08-09-10 -11-12-13 vertaillen 11-12-13-14 Työttömyys kehittymässä kyllä huonompaan suuntaan Tilanne

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, syyskuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, syyskuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllikatsaus, kuu Julkistettavissa 20.10. klo 9.00 Työttömyys vähenee jälleen Kainuussa Yksi taustalla oleva syy on ikärakenne Työttömyys on alkukesän jälkeen palannut

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä

Täyttä elämää eläkkeellä Täyttä elämää eläkkeellä Saija Ohtonen-Jones 5.2.2016 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Punainen Risti kansainvälinen liike ja kotimainen järjestö auttaa katastrofien ja onnettomuuksien

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Näkökulmia köyhyyteen

Näkökulmia köyhyyteen Näkökulmia köyhyyteen TERVE-SOS Lahti 19 05 2010 2010-05-22 Jouko Karjalainen 1 2010-05-22 Näkökulmia köyhyyteen Jouko Karjalainen TERVE-SOS Lahti 19 05 2010 Jouko Karjalainen 2 Suhteellinen köyhyyden

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

Hallituksen ehdolliset lisätoimet

Hallituksen ehdolliset lisätoimet Hallituksen ehdolliset lisätoimet Ehdolliset lisäsäästöt: suoraan palkansaajiin kohdistuvia ovat työttömyysturva, vuorotteluvapaa, vanhempainvapaan lomakarttuman poistaminen eli yhteensä 202 miljoonaa.

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 12 2007 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005 Keskitulot 27 390 euroa Helsingissä Pääkaupunkiseudulla yhä enemmän pääomatulon saajia Veroja ja veronluonteisia

Lisätiedot

Talouspolitiikka ja tilastot

Talouspolitiikka ja tilastot Talouspolitiikka ja tilastot Markus Sovala VTT, talouspolitiikan yksikön päällikkö valtiovarainministeriön kansantalousosasto markus.sovala@vm.fi 1 Talouspolitiikan isot haasteet! Talouskasvun kiihtymisestä

Lisätiedot

Tilastokatsaus 2:2014

Tilastokatsaus 2:2014 Tilastokatsaus 2:2014 Vantaa 1 17.1.2014 Tietopalvelu B2:2014 Vantaalaisten tulot ja verot vuonna 2012 (lähde: Verohallinnon Maksuunpanon Vantaan kuntatilasto vuosilta 2004 2012) Vuonna 2012 Vantaalla

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi 23.- Hallitus varautuu huonoon kehitykseen Lähivuosina Suomi velkaantuu kymmenillä miljardeilla Työllisyydestä

Lisätiedot

uhka vai mahdollisuus?

uhka vai mahdollisuus? ALUERAKENNE MUUTOSPYÖRTEESSÄ ALUERAKENNE MUUTOSPYÖRTEESSÄ uhka vai mahdollisuus? En tiedä muista ihmisistä, mutta kun aamulla kumarrun laittamaan kengät jalkaani, ajattelen, että herrajumala, mitä seuraavaksi?

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

3 Kuluttajan valintateoria: työn tarjonta ja säästäminen ( Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21)

3 Kuluttajan valintateoria: työn tarjonta ja säästäminen ( Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21) 3 Kuluttajan valintateoria: työn tarjonta ja säästäminen ( Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21) 1. Työn tarjonta Kuluttajan valintateorian perusmalli soveltuu suoraan kotitalouksien työn tarjontapäätöksen

Lisätiedot

31C00300 Suomen talous ja talouspolitiikka. Matti Pohjola

31C00300 Suomen talous ja talouspolitiikka. Matti Pohjola 31C00300 Suomen talous ja talouspolitiikka Matti Pohjola 1. Kurssin osaamistavoitteet Kurssin suorittaneet a) tuntevat Suomen kansantalouden rakenteen ja talouspolitiikan instituutiot, b) tietävät, mitä

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Liiketalouden ja kaupan alan pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeet

Liiketalouden ja kaupan alan pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeet Liiketalouden ja kaupan alan pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeet Liiketalouden koulutuksen kehittämispäivät 29. - 30.1.2014 Samuli Leveälahti Opetusneuvos Opetushallitus samuli.levealahti@oph.fi

Lisätiedot

01/2017 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.

01/2017 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim. 01/2017 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.) Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 1995 2015 Tutkimus sisältää

Lisätiedot

Miksi pidempiä työuria?

Miksi pidempiä työuria? Miksi pidempiä työuria? Työeläkepäivä 20.10.2010 Jukka Rantala Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus KOULUTTAA 2 Pääasiallinen sisältö Onko työurien pidentäminen tärkeää? Kuinka pitkiä työuria suomalaiset

Lisätiedot

Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola

Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola Sisältö Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työeläkevakuuttaminen Miksi eläkeuudistus 2017 tehtiin? Työeläkkeen laskemisen

Lisätiedot

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Twitter: @MinnaLehmuskero Yleistä rahoituksesta Eläkkeet voidaan rahoittaa Jakojärjestelmällä Rahastoivalla

Lisätiedot

Työttömyyden kehityksestä 2016 (syyskuu 2016) Vuodet ja 2015

Työttömyyden kehityksestä 2016 (syyskuu 2016) Vuodet ja 2015 Työttömyyden kehityksestä 2016 (syyskuu 2016) Vuodet 2007-2014 ja 2015 Työttömyyden kehitys vertaillen 07-13 ja paksummin 14-15 vertaillen 13-14-15-16 Työttömyys korkealla tasolla mutta tasaantumassa?

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 10.6.2015 Julkinen 1 Suomi jää yhä kauemmas muun euroalueen kasvusta Talouskasvua tukee viennin asteittainen piristyminen ja kevyt rahapolitiikka

Lisätiedot

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw

Lisätiedot

Lisää matalapalkkatyötä

Lisää matalapalkkatyötä Liite 1 Lisää matalapalkkatyötä Talousneuvosto 27.2.2013 Osmo Soininvaara Juhana Vartiainen Tausta Vlti Valtioneuvoston t kanslian tilaus kirjoittajilta, itt jilt sopimus 22.1.2013, 2013 määräaika 20.2.2013

Lisätiedot

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys merkitsee parhaimmillaan sitä, että meitä ympäröi ihmisten turvaverkko. Tarvittaessa se auttaa ja tukee

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Yksikkötyökustannuksia alentavien toimenpiteiden arvioiden tausta

Yksikkötyökustannuksia alentavien toimenpiteiden arvioiden tausta Luonnos 28.9.2015 kello 17:09 1(7) Yksikkötyökustannuksia alentavien toimenpiteiden iden tausta Tässä muistiossa avataan hallituksen 8.9.2015 kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi esittämien toimien vaikutusita

Lisätiedot

Suomalaiset ovat tottuneet siihen, että sovittuun voi luottaa. Nyt.

Suomalaiset ovat tottuneet siihen, että sovittuun voi luottaa. Nyt. Suomalaiset ovat tottuneet siihen, että sovittuun voi luottaa. Hallituspuolueiden puheenjohtajat tekivät toisin kuin aiemmin kertoivat tunnepitoisissa ja periaatteellisissa asioissa. Perussuomalaiset/Timo

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Työttömyys väheni kausiluonteisesti kuukauden aikana, vuositasolla edelleen kasvua

Työttömyys väheni kausiluonteisesti kuukauden aikana, vuositasolla edelleen kasvua Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 22.10.2013 Tilannekatsaus 30.9.2013 Työttömyys väheni kausiluonteisesti kuukauden aikana, vuositasolla edelleen kasvua Pirkanmaan TE-toimiston alueella oli

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

KIERTOKIRJE 12/ sivu 1

KIERTOKIRJE 12/ sivu 1 17.11.2016 sivu 1 1. Loppu- ja alkuvuoden työaikajärjestelyt ja palkanmaksu 2. Huoltokorjaamoiden palvelusvuosilisä 3. Vuosilomien antaminen arkipyhäviikolla 1. LOPPU- JA ALKUVUODEN TYÖAIKAJÄRJESTELYT

Lisätiedot

Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio alueiden kannalta Jouko Isolauri

Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio alueiden kannalta Jouko Isolauri Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio alueiden kannalta Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenne Keski-Suomessa 2 Lähteet: 1) Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannuksia

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

Kansaneläkelaitoksen lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta (HE 71/2016)

Kansaneläkelaitoksen lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta (HE 71/2016) Esikuntapalvelut Lausunto 18.5.2016 Kela 1/29/2016 Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kansaneläkelaitoksen lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 Reijo Ailasmaa +358 29 524 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Mistä oli kyse eläkeneuvotteluissa?

Mistä oli kyse eläkeneuvotteluissa? Mistä oli kyse eläkeneuvotteluissa? Suomen aktuaariyhdistys 16.2.2010 Jukka Rantala Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus KOULUTTAA 2 Sisältö Taustaa Eläkeneuvotteluryhmän työskentelystä Eläkeikä- ja työuramittareista

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen

Lisätiedot

Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu:

Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu: Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu: Makrotalouden lupaukset eivät toteudu Teollisuuden rakennemuutos Eriarvoistuminen ja pahoinvointi lisääntyvät Muutos vaatii: Pidemmän aikaperspektiivin

Lisätiedot