2/2004. Finnsteve laajentaa toimintaansa Kotkaan Akateemiset ahtaajat KTL-portin uusi toimintamalli... 7 STEVIS 1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2/2004. Finnsteve laajentaa toimintaansa Kotkaan...14. Akateemiset ahtaajat... 4. KTL-portin uusi toimintamalli... 7 STEVIS 1"

Transkriptio

1 2/2004 Finnsteve laajentaa toimintaansa Kotkaan...14 Akateemiset ahtaajat... 4 KTL-portin uusi toimintamalli... 7 STEVIS 1

2 Finnsteven tiedotus- ja uutislehti 2/2004 Sisällysluettelo JULKAISIJA: Pääkirjoitus... 3 FINNSTEVE OY AB PL 225 (Saukonkuja 5) Helsinki Akateemiset ahtaajat: ruotsin ope, maantieteilijä ja filosofian maisteri... 4 PÄÄTOIMITTAJA: KTL-portti uuteen toimintamalliin... 7 Leena Liuskanto ULKOASU: Työtä lintuperspektiivissä... 8 Got You Oy Varuste- ja tarvikehuoltoa risteilyaluksella...10 PAINOPAIKKA: STAR-OFFSET Oy Helsinki Turvallista matkaa! Finnsteve nostaa kaupunkijunat laivasta kiskoille...11 ISSN Oi niitä aikoja KANSIKUVA: Soile Kallio Finnsteve laajentaa toimintaansa Kotkaan Uutisia Finnsteve lyhyesti STEVIS

3 Pääkirjoitus Uusia haasteita Uusien haasteiden edessä Kuluva vuosi alkaa olla lopuillaan, ja on aika valmistautua uuden vuoden haasteisiin. Niitä meillä Finnstevessä riittääkin, kun käynnistämme alkaen konttiterminaalitoiminnan Kotkan Mussalossa. Palvelutason on Mussalossa oltava alusta lähtien hyvä - muuta asiakkaamme eivät tule hyväksymään. On selvää, että vertailu muihin Kotkassa toimiviin operaattoreihin alkaa heti. Kuten toimitusjohtaja Hans Martin tässä lehdessä toteaa, uskomme olevamme Suomessa konttiosaamisessa ykkönen. Se antaa meille tukevan pohjan toimintamme laajentamiselle Kotkaan. Tulemme käymään Kotkan toimintaan liittyviä asioita vielä lähemmin läpi asiakkaidemme kanssa, jotta olemme varmasti ottaneet kaikki asiat huomioon. Rekrytointeja on jo tehty, ja koulutuskin on täydessä vauhdissa. Tavaramäärät Helsingin Sataman kautta ovat hieman hitaamman alkuvuoden jälkeen kehittyneet kuluvan vuoden loppua kohti positiivisesti. Turussa tilanne on kohtuullinen. Kantvikin tavaravirta on tänä vuonna pysynyt suunnilleen viime vuoden tasolla. Loppuvuoden näkymät ovat myönteisiä. Vuosaaren satamahankkeen edistymistä olemme seuranneet tyytyväisinä. Merta on jo täytetty 20 hehtaaria, ja tie- ja raideväylien rakentaminen on niin ikään edistynyt ripeästi. Uuden sataman toimintoihin liittyvä suunnittelu on meillä Finnstevessä juuri nyt kiivaimmillaan, ja tietyt asiat alkavat pikku hiljaa loksahdella paikoilleen. Esimerkiksi kontinkäsittelytekniikasta olemme yksimielisiä. Myös seuraavan sukupolven tietojärjestelmän kehitystyö on aloitettu. Haasteita meille tuo myös vuoteen 2008 asettamamme Finnsteven tavoitetila, jota olemme parhaillaan määrittelemässä. Tavoitetila kuvaa, mihin meidän finnsteveläisten pitää pyrkiä ja millä keinoilla. Lisäksi se kuvaa, miten tavoitteiden täyttymistä mitataan. Tulemme jatkossakin panostamaan asiakaspalveluun ja -tyytyväisyyteen. Perinteisen EXCC-tutkimuksen lisäksi teemme kuukausittain tarkemmin segmentoituja asiakaskyselyjä, joiden pohjalle rakennamme Tavoitetila 2008:n pohjan: JATKUVASTI KEHITTYVÄ SATAMAOPERAATTORI. Tavoitteiden asettamisessa peilaamme myös kansainvälisiä trendejä. Niistä yksi on se, että sama terminaalioperaattori hakee kasvua muilta toimintansa alueilta. Tämä on meistä mielenkiintoista. Toivotan kaikille asiakkaillemme ja Stevis-lehden lukijoille mukavaa joulun odotusta, levollista joulua ja ennen kaikkea erittäin hyvää uutta vuotta! Janne Kangaste Myynti- ja markkinointijohtaja STEVIS 3

4 Akateemisuudesta ei ole satamassa haittaa, päinvastoin, toteavat filosofian maisterit Jorma Huttunen ja Kimmo Korhonen. Jorma oli satamassa töissä jo silloin, kun Kimmo syntyi. Akateemiset ahtaajat Sataman portista kulkee monenmoista tavaraa. Yhtä lailla monenkirjava on satamassa työskentelevien ihmisten joukko. Sekaan sopii myös maistereita. Teksti: Sari Tiiro Kuvat: Soile Kallio Ladataanpa aluksi pöydälle läjä ennakkoluuloja: Kouluja käyneet eivät juuri ahtaajan hommista haaveile, ja jos joku akateemista polkua tallannut on satamajätkäksi päätynyt, hänellä on vähintäänkin gradu jäänyt kesken tai elämä on muutoin viskellyt. Insinöörin voi nipin napin kuvitella esimiestehtäviin, mutta filosofian maisterit nyt taatusti etsivät satamaterminaalia kultivoidumpia työpaikkoja. Tosielämä on kuitenkin mustavalkoisia olettamuksia värikkäämpää. Helsingin Länsisataman ruokalassa istuu kaksi maisteritaustaista ahtaajaa. Molemmat ovat paljasjalkaisia helsinkiläisiä ja kotikaupunkinsa yliopiston kasvatteja. 4 STEVIS

5 Ruotsin ope valitsi rantsun Jorma Huttunen, 59, haaveili satamasta jo koulupoikana. - Rantsu oli meille helsinkiläispojille mystinen, kiehtova paikka, hän kertoo. Huttunen pääsi satamaan keikoille ja lukiopoikana, ja yliopisto-opiskelunsa luvun molemmin puolin hän rahoitti satamatöillä kokonaan. Opintolainan hän sijoitti osakkeisiin. - En velkaantunut opiskeluaikana yhtään, mutta toisaalta uhrasin satamalle kaiken vapaa-aikani. Kun kaverit hilluivat Bottalla, minä tein satamassa töitä B-miehenä eli tarvittaessa töihin kutsuttuna. Silloin ei satamassa vielä ollut juurikaan koneita ja käsiahtaus oli voimissaan. Töihin pääsi aina kun vain halusi. Akateemisuudesta ei ole haittaa Valmistumisensa jälkeen 1970-luvulla Huttunen teki opettajan töitä. Sitten tuli käännekohta: hänelle tarjot- Kimmo Korhonen, 35, aloitti työt satamassa vuonna Se oli nopea päähänpisto. Tulin ystäväni kanssa kysymään huutokonttorista töitä, ja meille annettiin päivämäärä, jolloin piti tulla yhden päivän koulutukseen. Olin aloittamassa maantieteen opintoja yliopistossa ja tarkoitukseni oli päästä kesätöihin satamaan tienaamaan, mutta juuri samaan kesään osui pitkä lakko, Kimmo muistelee. Kun lakko loppui, satamassa odotti laivojen suma. Kaikki kynnelle kykenevät kutsuttiin töihin. Opiskelijapoika tienasi lakon takia menettämänsä kesärahat nopeasti takaisin. Ihannepesti opiskelijalle Pesti sai jatkoa seuraavina vuosina opiskelun lomassa. - Parempaa paikkaa kuin satama ei opiskelijalle voi olla, sillä itse voi päättää, milloin töitä tekee, Korhonen sanoo. Hän valmistui Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnasta vuonna Tutkijan tiin vakituista ruotsin kielen lehtorin virkaa Porvoosta. Mies oli juuri ostanut perheelleen asunnon Helsingistä, joten muutto uuteen kaupunkiin ei oikein houkutellut. Niinpä hän ajatteli katselevansa rantsua vielä vähän aikaa. - No, siitä on vierähtänyt yli 20 vuotta, ja samalla reissulla ollaan. Päätöksensä jälkeen Huttunen ehti tehdä vuosikaudet töitä B-miehenä, ennen kuin hänet 1980-luvun lopussa vakinaistettiin Finnsteveen kahviterminaalin hoitajaksi. - Ei akateemisuudesta ole satamassa haittaa. Työni vaatii kokonaisuuksien hallintaa, tiedonhallintaa, laadunvalvontaa, yhteyksiä ulkomaille ja kielitaitoa, Jorma Huttunen toteaa. Nyt jo aikuiset lapsensa hän on kasvattanut arvostamaan kaikkea työtä. - Jos satamat olisivat kiinni, itseään muita arvokkaampina pitävät varmasti havahtuisivat. Maantieteilijä tuntee koko ketjun ura kävi mielessä, mutta laman jälkimainingeissa työpaikat olivat tiukassa ympäristöasioihin suuntautuneelle maantieteilijälle. - Joku toinen olisi ehkä jatkanut taistelua ja etsinyt oman alan töitä, mutta minulle oli Finnstevessä hyvin työtä tarjolla, ja kun kysyttiin, voinko jatkaa, vastasin kyllä. Satama jotenkin imaisee ihmisen, jos ei vastaan pyristele. Korhonen vakinaistettiin Finnsteveen vuonna Tällä hetkellä hän työskentelee Länsisataman vientiterminaalissa erikoislastien kiinnitykseen erikoistuneessa tiimissä. - Satamaan on periaatteessa helppo tulla töihin, sillä koulutusta ei tarvita. Ilman koulutusta täytyy kuitenkin aloittaa melko lailla pohjalta, Korhonen kertoo. Omassa työssään hän tarvitsee muun muassa matematiikkaa ja fysiikkaa. Etua on myös kuljetusketjun kokonaisuuden ymmärtämisestä. - Ulkopuolisesta työmme voi näyttää helpolta, mutta taustalla tehdään monenlaisia asioita. Meillä on suuri vastuu, sillä ketjussa tapahtuvat - En ole katunut, että jäin satamaan töihin. Se on ollut minun valintani. Äiti-vainaani kyllä jaksoi kysellä, milloin menen oikeisiin töihin. Vastasin äidille, ettei hän saisi aamukahviaan, jos minä en huolehtisi kahvipapusäkeistä, naurahtaa Jorma Huttunen. Ulkopuolisesta satamatyö voi näyttää helpolta, mutta taustalla tehdään monenlaisia asioita. Virheet tässä työssä maksavat todella paljon, Kimmo Korhonen sanoo. virheet ja vauriot maksavat hirveästi rahaa, Korhonen kuvaa. - Monet myös luulevat edelleen, että työ satamassa on likaista. Sitä se ei enää ole, hän lisää. STEVIS 5

6 Nuoruuteni yliopistot Ihminen on harvoin tyytyväinen nykytilaansa ja jaksaa vain toivomalla tulevaisuudelta jotain parempaa. Ahtaaminen on harvoille kutsumus ja useimmille vain ansiotyötä. Satamassa työskentelee paljon tilapäisessä työsuhteessa opiskelijoita, jotka haaveilevat paremmasta elämästä opintojen päätyttyä. Minäkin olin yksi heistä. Lapsena miehiinsä pettyneet katkeroituneet naiset kostivat kysymällä minulta, sukupuoleni nousevan sukupolven vielä syyttömältä edustajalta: Kukahan onneton naisparka saa tuostakin juoppo-rentun pojasta ristin kannettavakseen? Vastauksena päätin ottaa itse ristin kannettavaksi ryhtymällä munkiksi. B-mies on viimeinen vapaa ihminen Syksyllä 2000 saatoin lähteä postulaatiksi englantilaiseen Buckfast n benediktiiniluostariin tuoreena filosofian maisterina ilman velka- tai perhesitoumuksia, koska tilapäinen työsuhde ahtaajana eli bemari-b-miehenä teki mahdolliseksi riittävän henkisen alkupääoman hankkimisen Helsingin yliopistossa ilman opintolainaa. Eikä minua edes koeteltu kiusauksella ryhtyä lohduttamaan laitureille jääneitä merimiesten vaimoja, sillä useimmissa Helsingin Länsisatamassa pistäytyvissä aluksissa oli ulkomaalaiset miehistöt. B-mies on todellakin viimeinen vapaa ihminen. Kuuliaisuuden ja yhteisöllisyyden ihanne 500-luvun Italiassa elänyt Benedictus Nursialainen laati johtamalleen munkkiyhteisölle säännöt, joita sittemmin Teksti: Mikko Jack Ahtaaja, filosofian maisteri Mikko Jack etsi elämän harmoniaa luostarista. Munkkikokelasajan jälkeen hän palasi tuttuun Länsisatamaan. Tässä hän kirjoittaa itse kokemuksistaan. benediktiinimunkit ovat pyrkineet soveltamaan. Hän korosti kuuliaisuutta ja nöyryyttä muistuttaen munkkejaan, ettei mikään kuulunut heille henkilökohtaisesti. Tavoitteena oli kuitenkin kuulua yhteisöön, jossa kaikki kunnioittaisivat ja huolehtisivat toisistaan oman työnsä ohessa toisen työtä vaikeuttamatta tai lisäämättä; nöyrä ei nöyryytä toista, joten ongelmatilanteissa kommunikoitaisiin ilman omaa erehtymättömyyttä todistelevia arvovaltakiistoja. Ei siis mitään törkeintä kapitalismia, jossa omistajat pyrkivät maksimoimaan voittonsa vaatimalla minimimiehistöjä tekemään enemmän kuin velvollisuutensa tuntipalkalla. Luostarin idylli ja todellisuus törmäsivät Ihannekuva stressittömästä ja harmonisesta luostarielämästä särkyi nopeasti välittömässä todellisuudessa. Jokainen hierarkkinen organisaatio, olipa sitten kyse luostari- tai työyhteisöstä, muodostaa tikapuut, jossa kiipijät tallovat alempana kipuavan sormia ja nuolevat ylempänä kapuavan kantapäitä. Noviisien asuntola oli täynnä keskiikäisiä munkkikokelaita, jotka kärttyisästi piilottelivat viinapullojaan ja pornolehtiään, koska eivät olleet enää vapaita tyydyttämään herrasmiehen tarpeitaan. Kahden vuoden kokelasajan jälkeen luostarijohtaja kutsui minut puheilleen kertoakseen, ettei minusta voi raivoraittiina tulla onnellista munkkia viinistään kuuluisassa luostarissa. Niinpä olen taas täällä satamassa enkä muuta voi. Mistä on suomalaiset ahtaajat tehty? Kokonaiskuva suomalaisten ahtaajien peruskoulutuksesta tuntuu olevan kiven takana. Ahtaajien oma ammattiliitto AKT ei kysy jäsentensä koulutustaustaa. Turhaa tietoa emme kerää, liiton toimistosta kerrotaan. Kokenut liittotoimitsija sen sijaan arvioi näppituntumalta, että vanhemmasta ahtaajapolvesta moni on ponnistanut alalle kansakoulupohjalta. Tyypillinen ammattinimike ennen satamaan tuloa oli sekatyömies, ja pohjoisessa ahtaajiksi tuli myös osaaikaisia viljelijöitä ja kalastajia. Sittemmin satamien koneellistuminen on houkutellut ahtaajiksi myös koulutetumpaa väkeä, ja jokunen ylioppilaskin siellä saattaa olla. Tutkittua tietoa jäsentensä peruskoulutustaustasta AKT:lla ei kuitenkaan ole. AKT antaa kuitenkin vinkin, että Etera, entinen LEL Työeläkekassa, on saattanut kerätä myös koulutustietoja. Bingo! Rakennus-, maatalous-, metsäja satama-alan työoloja, terveyttä ja työkykyä selvittävän tutkimuksen (LEL Työeläkekassan julkaisuja 40:2002) liitetaulukosta käy ilmi, että satama-alalla lyhytaikaisissa työsuhteissa työskentelevät miehet ovat peruskoulutukseltaan korkeammin koulutettuja kuin muilla tutkituilla aloilla. Tarkkaa tietoa akateemisten ahtaajien määrästä ei Eterankaan tutkimus anna, mutta olettaa voi, että myös yliopiston käyneitä on satamatyöntekijöissä eniten. Tätä taustaa vasten eivät ahtaajina työskentelevät maisterit ole mitään kummajaisia. Kumpi tienaa paremmin? Miten sitten ahtaaja tienaa maisteriin verrattuna? Jorma Huttunen kertoo, että nuorena, ylitöihin halukkaana miehenä hän hakkasi kevyesti opettajan palkan, mutta nyt vanhempana hän ei enää yllä lehtorin ansioihin. Kimmo Korhonen arvioi ansaitsevansa ahtaajana nyt suunnilleen saman verran kuin jos työskentelisi tutkijana esimerkiksi ministeriössä. Ylitöillä voisi palkkapussia tukevoittaa roimasti, mutta kahden pienen lapsen isänä hän tekee ylitöitä vain kun tilanne satamassa sitä vaatii. 6 STEVIS

7 Länsisataman konttiterminaalissa on tähän asti voinut liikkua varsin vapaasti. Uusien ISPS- turvallisuusmääräysten mukaan on terminaalinpitäjän voitava valvoa alueella olevia ja liikkuvia henkilöitä. Nyt terminaalialue on aidattu määräysten mukaisesti. KTL-portti uuteen toimintamalliin Teksti: Veli Takanen Liikkumisen valvonnan varmistamiseksi myös prosesseja on muutettu tai muutetaan lähiaikoina. Asiakkaalta vaadittava tieto muuttuu monin osin ehdottomaksi. Tämän seurauksena autojen asiointi tulee helpottumaan ja yksinkertaistumaan niissä tapauksissa, joissa asiapaperit on hoidettu etukäteen kuntoon. Konttiterminaalin alueella on kolme porttia. Itäinen portti on Helsingin Sataman portti, josta kulkee heidän lastiliikenteensä ja kaikki huoltoliikenne. Keskimmäinen portti on Finnsteven KTL:n portti, josta kulkee kaikki Finnsteven yksikköliikenne ja Finnsteven käsittelemään kappaletavaraan liittyvä terminaaliliikenne. Containerships llä on oma portti Länsireunassa. Kustakin portista saa liikkua vain kyseisen operaattorin liikenne. KTL- porttitoimisto jää sataman aitauksen sisäpuolelle ja huolitsijoiden ja vastaavien asiointi siirtyy kokonaan bunkkerin tuontitoimistoon. Tässä yhteydessä bunkkerin toimisto siirtyy noudattamaan vanhan porttitoimiston työaikoja eli kahteen työvuoroon. Tuontiyksiköiden osalta koko juridinen luovutus (pilkutus) tullaan suorittamaan yhdessä paikassa ja yhdellä kertaa. Asiakkaiden ei enää tarvitse asioida kuin yhdellä luukulla. Pilkutuksen yhteydessä asiakas saa yksikkökohtaisen luovutusnumeron (PIN-koodi), jonka ilmoittamalla kuljettaja voi tilata noudettavan yksikön fyysisen luovutuksen konttiterminaalin portilta. Huolitsija, kuljetuksen antaja, on vastuussa siitä kenelle hän koodin luovuttaa. Vientiyksiköistä on toimitettava terminaali-ilmoitus ennen yksikön tuloa terminaaliin ja yksikkö on sinetöitävä ennen sen tuloa portille. Yksikköä, josta ei ole terminaali-ilmoitusta, ja/tai josta puuttuu sinetti, ei voida ottaa sisään terminaaliin ennen kuin nämä asiat on hoidettu kuntoon. Porttialueen keskellä on palvelupiste kopissa, jonka ikkunan kautta kuljettaja voi asioida porttihenkilöstön kanssa. Tässä pisteessä palvellaan pääasiassa semitraileriliikennettä. Vientiyksikkö kirjataan sisään ja kuljettajalle kerrotaan kenttäpaikka, jonne traileri on jätettävä. Tuontiyksikköä noudettaessa kuljettaja joutuu antamaan PIN- koodin, jolloin porttihenkilö kertoo yksikön sijainnin kentällä. Näin kuljettajan ei enää tarvitse etsiä yksikköä kentältä. Tuontiyksikköä ulos vetävä auto asioi kopin toisella puolella. Tällöin Finnsteven porttihenkilö tarkistaa, että auto on noutanut oikean perän ja kuittaa noudon suoritetuksi. Tätä palvelupistettä voivat käyttää myös autot, jotka saapuvat tyhjänä noutamaan tuontikonttia. Tulli säilyy entisissä tiloissan KTL- toimistossa. Ne kuljettajat, jotka noutavat yksikköä, jonka noutajan on käytävä tullissa, saavat portilta sisäänmennessään lapun, johon he kirjoittavat kontin ja sinetin numeron sekä allekirjoittavat sen. He pysäköivät ulosmenoalueen ruutuun ja menevät esittämään tullille tarvittavat dokumentit. Tullin annettua ulosmenoluvan kirjaa viereinen Finnsteven tiski yksikön luovutetuksi ja se voi ajaa ulos terminaalista. EU:n sisäisessä liikenteessä tai muuten tullin vapaasti kuljetettavaksi luovuttamien yksiköiden noutajien ei tarvitse enää käydä toimiston sisällä, vaan yksikkö kirjataan suoraan tarkastuspisteessä ulos terminaalista ja se saa luvan poistua portin kautta ulos. Porttialueelle tulee sekä sisääntuloon että ulosajoon kuvausjärjestelmät, joilla tunnistetaan niin ajoneuvo kuin sen kuljettama yksikkökin. Ulos mennessä puomit avautuvat tämän tunnistusjärjestelmän avulla automaattisesti. Järjestelmä kuvaa yksiköt kaikilta näkyvissä olevilta tahoilta ja kuvat arkistoidaan tietojärjestelmään määräajaksi. Koska kuvausjärjestelmä ei ehdi valmiiksi uuden toimintamallin käyttöönottoon mennessä, sen korvaa polettijärjestelmä, jolla kuljettaja saa portin puomin aukeamaan. Myös kappaletavara-autot kuittaavat ulosmenon poletilla. Uusi toimintamalli otetaan käyttöön lokakuun aikana. Kun toimintamalli on uusi myös Finnsteven työntekijöille ja siihen liittyvä tietotekniika vain kylmäharjoiteltua, käy varmasti niin, että muutamana ensimmäisenä päivänä palvelutaso heikkenee. Uskomme kuitenkin jo muutaman viikon harjoittelun jälkeen pääsevämme entistä nopeampaan palveluun. STEVIS 7

8 Petteri Peltosen työpaikka on noin 30 metrin korkeudessa, Jukka Lailion hieman alempana, noin 12 metrissä. Stevis-lehti sai tilaisuuden kysyä, millaisin aatoksin Työtä miehet työtään Länsisatamassa tekevät. Teksti: Sari Tiiro lintuperspektiivissä Sataman nosturit ovat vaikuttava näky piirtyessään terävinä vasten taivasta. Tuntuu kuin ne kurkottaisivat äärettömyyteen, linnun lailla jonnekin kauas pois, paikkaan, joka meille muille jää ikuiseksi haaveeksi. Realisti voisi huomauttaa, että nosturitkin ovat vain työvälineitä ja osa globaalia, väsymättä jauhavaa tavarakaupan koneistoa. Petteri Peltoselle nosturi on työpaikka. Työvuoronsa hän aloittaa kiipeämällä noin 30 metriä ylös nosturin ajohyttiin. Tai oikeammin hän ajaa sinne hissillä, jollainen lähes kaikissa Länsisataman nostureissa nykyään on. Helsingin Sataman palveluksessa työskentelevän Peltosen virallinen ammattinimike on siirtolaitteen kuljettaja. Pääasiassa hän ajaa nostureita, mutta tarttuu tarvittaessa myös trukkiin. Malttia ja koordinaatiokykyä Maakravun mielestä työ nosturissa vaikuttaa vaaralliselta. Peltosen mukaan se on vaativaa, mutta ei erityisen vaarallista. - Nosturinkuljettajalla pitää olla hyvä näkö, varsinkin hyvä syvyysnäkö. Lisäksi hän tarvitsee koordinaatiokykyä. Korkeita paikkoja ei saa pelätä, ja rauhallinen luonnekin on syytä olla. Tässä työssä ei passaa hosua, Peltonen luonnehtii. Kun hän siirtyi Helsingin kaupungin liikennelaitokselta satamaan nosturinkuljettajaksi vajaa kymmenen vuotta sitten, uusi työ vaati alkuun niin paljon keskittymistä, ettei siinä maisemia ihailtu. Nyt kun kokemusta on enemmän, ehtii mies silloin tällöin katselemaan ympärilleen. - Varsinkin kesällä on mukava katsella veneitä ja risteilijöitä. Hytistä voi kivuta vielä ylemmäksi, noin 40 metrin korkeuteen, ja jos sää on kirkas, voi nähdä Tallinnan valojen loistavan, Peltonen kertoo. Vaikka nosturit katsovatkin merelle, ylhäältä näkee halutessaan myös kaupunkiin päin. - Olen minä joskus tauolla laskeskellut, montako rakennusnosturia kaupungin kattojen yllä näkyy. Ketterä lukki keinuttaa kuljettajaa Nostureiden lisäksi satamassa on mui- takin korkeita paikkoja. Pitkäjalkaisia, hentoja hyönteisiä muistuttavien, hämmästyttävän ketterästi liikkuvien lukkien kuljettajat joutuvat tyytymään pienempiin korkeuksiin kuin nostureita kuljettavat kollegansa, mutta yläilmoissa ovat hekin. Ahtaaja Jukka Lailio on keikkunut lukeissa noin 12 metrin korkeudella kymmenen vuotta. Tällä hetkellä hän toimii myös sataman järeiden koneiden kouluttajana. Miten ihmeessä isot koneet liikkuvat niin keveän näköisesti? - Niissä on kahdeksan kääntyvää pyörää, joten notkeitahan ne ovat. Huippunopeus on 27 kilometriä tunnissa, Lailio selittää. Ulkopuolisesta näyttää, että lukit ovat sataman kentällä jatkuvassa liikkeessä. - Kuljettajan pitää olla tarkkana, jotta hän varmasti vie juuri oikeannumeroisen kontin nosturille laivaan nostettavaksi, tai kun on kyse tuontilastista, siirtää nosturin laivasta nostaman kontin kentälle oikeaan paikkaan odottamaan jatkokuljetusta. Mutta kyllä joskus ehtii ajattelemaan syntyjä syviäkin, Lailio kertoo. Helsingin Satamalla on kontinkäsittelyyn tarkoitettuja nostureita yhteensä kahdeksan, joista Länsisatamassa on kuusi ja Sompasaaressa kaksi. Vanhin nostureista on vuodelta 1970, uusimmat vuodelta Lisäksi Satamalla on kolme kappaletavaran käsittelyyn tarkoitettua nosturia. Nostureiden kuljettajiksi pätevöityneitä henkilöitä Helsingin Satamassa on tällä hetkellä 27. Joukossa on yksi nainen. Finnstevellä on Helsingissä 15 lukkia ja Turussa yksi. Päteviä lukinkuljettajia Finnstevessä on yhteensä noin 40. Kaikki ovat miehiä. Kun laivaa lastataan, kahdeksalla pyörällä liikkuva lukki kuljettaa kontin laiturille, josta nosturi nostaa kontin laivaan. Laivaa purettaessa nosturi nostaa kontin laivasta, minkä jälkeen lukki tarttuu siihen ja kuljettaa sen sataman kentälle tiettyyn paikkaan odottamaan jatkokuljetusta. Sekä nosturin- että lukinkuljettajalla on oma radiopuhelin, mutta keskenään he eivät ole yhteydessä. Viestinvälittäjänä toimii nk. manttelimies eli merkinantaja. Laivaan nouseva manttelimies antaa radiopuhelimellaan ohjeita nosturinkuljettajalle. Maissa on toinen manttelimies, joka antaa ohjeita sekä nosturille että lukille. 8 STEVIS

9 Yhteiset pelisäännöt Lukeissa ei ole hissejä, vaan niiden kajuuttaan kiivetään tikkaita pitkin. Korkeita paikkoja kammoksuvat eivät lukkeihin mielellään kiipeä, ja kaiken kukkuraksi koneet keinuvat ja kallistelevat hieman. Pelottaako koskaan? - En oikeastaan pelkää, mutta olen tietoinen siitä, että koneita on maailmalla kaatunut eikä hengissä ole kukaan selvinnyt, Jukka Lailio toteaa. Hyvällä, kirkkaalla säällä lukin kopista näkee pitkälle merelle. Kun sade piiskaa mustaa asfalttia tai pyryttää, ajo-olosuhteet ovat yhtä vaikeat kuin henkilöauton kuljettajalla. Satama-alueella jalan liikkuvien on turvallisuuden vuoksi ehdottomasti pidettävä yllään heijastavia liivejä. Turvallisuussyistä Finnsteven lukinkuljettajat ja Helsingin Sataman nosturinkuljettajat ovat sopineet liikkumis- ja pelisäännöistä. - Tiedämme puhumattakin, miten koneet lähtevät ja mihin suuntaan. Nosturilla on aina etuajo-oikeus. Ilman yhteisiä pelisääntöjä liikenne olisi kaoottista, Lailio kertoo. Parasta tässä työssä on vapauden tunne, oma rauha ja oma tahti. Vastapainona on suuri vastuu sekä satama-alueella liikkuvien ihmisten turvallisuudesta kuin siirrettävistä konteistakin. Jukka Lailio lukinkuljettaja, Finnsteve Pidän siitä, että voin olla oman työni herra. Työssä on tietty omatahtisuus, aina yksi rupeama kerrallaan. Huolellinen ja tarkka pitää myös olla. Petteri Peltonen, nosturinkuljettaja Helsingin satama STEVIS 9

10 Teksti: Veli Takanen Varuste- ja tarvikehuoltoa risteilyaluksilla Matkustajaristeilijä on kesäisin tuttu näky Hernesaaren laiturissa. Aikaisemmin risteilijät kiinnittyivät myös Länsisatamaan, mutta keväällä Hernesaareen valmistunut toinen laituripaikka mahdollisti kaikkien suurten risteilijöiden kiinnittymisen sinne. Helsingissä kävi ennätykselliset 208 risteilyalusta kesällä Edellinen ennätys on peräisin vuodelta 2000, jolloin aluksia kävi 204 kappaletta. Kesäksi 2005 on tehty yli 240 paikkavarausta. Jo viiden vuoden ajan Finnsteve on hoitanut muutamien risteilyalusten osalta niiden varuste- ja tarvikehuollon. Tänä kesänä Finnsteven hoitamia laivoja oli kymmenen. Risteilijöille käyttötavara tulee yleensä konteissa Yhdysvalloista. Ne on kuljetettu valtamerilaivalla Manner-Euroopan valtamerisatamaan ja sieltä edelleen feederaluksilla Länsisatamaan. - Ensimmäinen risteilijäkeikkamme oli kesäkuun ensimmäisenä päivänä 1999 Holland- America Linen Ms Maasdam. Kuusi 40 jalan konttia täynnä provianttitavaraa. Onneksi paleteilla. Kolme konttia pakasteita, yksi viileä kontti ja kaksi kuivatavaraa. Konttien kuljetuksen ja huolinnan Katajanokan kärkeen laivan viereen kaijalle hoiti Wikeström & Krogius. Meidän tehtävämme oli siirtää tavarat autojen päältä konteista laivan sivuluukuista sisään. Kehitimme omia työkaluja helpottamaan palettien liikuttelussa liukkaalla reeferkontin lattialla. Vetoliina koukun kera osoittautui usein verrattomaksi apuvälineeksi. Myös kikkarauta oli tarpeellinen toisen ja kolmannen paletin framille vedossa. Jalkamies vetoliinan ja koukun kanssa konttiin, koukku paletin pohjaan kiinni, veto trukilla framille ja sitten haarukoilla laivaan, kertoo Harri Sukman ensimmäisestä provianttikeikasta. Nykyisin Finnsteve siirtää kontit Länsisatamasta risteilijän sivulle, mistä niiden tavaralavat siirretään edelleen risteilijään. Koska Finnstevellä ei ole normaalisti toimintaa Hernesaaressa, siirretään yleensä kaksi trukkia muista toimipisteistä työn ajaksi risteilijän lastaukseen. Yhden risteilijän normaali tankkaus Helsingissä on 7 15 kontillista tavaraa. Konteista kahdesta kolmeen on kylmäkuljetuskontteja ja yksi viileäkontti. Lopuissa on kuivaa tavaraa. Kylmäkuljetuksina kulkee lihaa, kalaa ja muita vastaavia elintarvikkeita. Normaaleissa konteissa risteilijälle tuodaan kuivia elintarvikkeita, tekstiilejä ja joskus myös laivan varaosia. Konteissa tulee usein myös alkoholi ja pakattu vesi. Vihannekset laivanmuonitusliike toimittaa rekkakuljetuksina pääasiassa Hollannista. Nekin Finnsteve siirtää autosta laivaan. Finnsteve hoitaa myös laivan huolinnan dokumentteineen ja huolehtii jätehuollosta näiden muonituskeikkojen osalta. Eli tyhjät kuormalavat ja pakkausjäte otetaan talteen ja lajitellaan. Nämä ovat hienoja normaalista arkirutiinista poikkeavia keikkoja, kertoo työryhmää vetävä Harri Sukman. - Jo se, että me olemme siellä ikkuna ulospäin, asettaa vaatimuksia muunmuassa pukeutumiseen ja muuhun siisteyteen. Vapaaehtoisia on kuitenkin helppo saada. Yleensä jo hyvissä ajoin keväällä aletaan kysellä pääsisikö tänä kesänä taas risteilijöiden provianttikeikoille. Koska risteilijöiden aikataulu on useasti aika kireä, on työn sujuttava. Se tehdäänkin rivakasti nonstoppina. Tämän seurauksena laiva toimittaa usein kahvia ja virvokkeita suoraan miesten työpaikalle. Päivän huippuhetki monen mielestä on kuitenkin ruokailu risteilijän miehistömessissä. Uudet ISPS- määräykset muuttivat toimintaa turvallisuuden kannalta. Kun vielä edellisenä kesänä laivaan voi mennä työskentelemään ilman mitään tarkastusta, pitää nyt kulkea turvatarkastuksen läpi ja pitää visitorkylttiä rinnassa koko työskentelyn ajan. Tässä työssä voi myös tavata useamman maan kansalaisia. Laivojen miehistöt ovat hyvin monikansallisia. Työn ohessa voi kuulostella ja puhua asioista kolumbialaisten, jenkkien tai vaikkapa filippiinojen kanssa, sanoo Sukman. Kaikessa yksinkertaisuudessaan työ on ollut sangen haastavaa, laivaväki erittäin ystävällistä ja työporukan henki esimerkillistä. Edes viimekesäiset sateet eivät estäneet nauttimasta työnteosta. Risteilylaivakeikoilla tuntee onnistumisen iloa, ja kiitos laivalta tulee heti. Risteilijöille saattaa olla sama henkilöstö vuodesta toiseen. Paras tilanne aloittaa keikka on, kun tuttu puosu aamulla kävelee laivalla vastaan leveästi virnistäen ja tutusti tervehtien: Hallo, Harri! 10 STEVIS

11 Teksti: Sari Tiiro Turvallista matkaa! Finnsteve nostaa VR:n uudet kaupunkijunat laivasta kiskoille VR:n pääkaupunkiseudun liikenteeseen on tullut kesästä alkaen lisää matkustajaystävällisiä kaupunkijunia. Mutta millainen on junien kuljetusketju ranskalaiselta tehtaalta Helsinkiin Ilmalan varikolle? VR tilasi 20 uutta kaupunkijunaa italialaiselta Alstom Ferroviarialta vuonna Ranskassa valmistetuista junista tulee Suomeen tämän vuoden loppuun mennessä 17 ja loput kolme saapuvat ensi vuoden alussa. Sopimuksen arvo on noin 110 miljoonaa euroa. Liikenteessä kaikki junat ovat ensi kevääseen mennessä. Kussakin kaupunkijunassa on kaksi vaunua, joista päämuuntajalla varustettu painaa 58 tonnia ja toinen 56 tonnia. Vaunut kuljetetaan ensin Reichshoffenissa Ranskassa sijaitsevalta tehtaalta maantietä pitkin Lauterbourgiin Reinin varrelle, sitten jokea pitkin proomulla Belgiaan Zeebruggen satamaan ja sieltä laivalla Helsinkiin. Yhden junan matkaan tehtaalta Helsingin Länsisatamaan menee aika tarkkaan kaksi viikkoa. Kriittisin vaihe kuljetusketjussa on merimatka merellä kun ei elo aina ole tasaista. Kun lasti on kallis, vahinkokin voi olla suuri: Biskajanlahdella hajosi taannoin yksi Suomeen tulossa ollut Pendolino, ja vahingot olivat mittavat. Kaupunkijunien valmistaja Alstom valitsi lukuisten tarjoajien joukosta merikuljettajaksi Finnlinesin, joka rakensi junien laivamatkaa varten erikoiskuljetusalustan. Nosto vaatii erityistä huolellisuutta Kun laiva on Helsingissä, astuvat kuvaan Finnsteven ahtaajat. He vetävät vetomestarilla lauttavaunun laivasta Alstom Ferroviarian valmistaman alumiinirakenteisen kaupunkijunan huippunopeus on 160 kilometriä tunnissa. Yhdessä yksikössä on kaksi vaunua, ja niissä yhteensä 192 istumapaikkaa ja noin sata seisomapaikkaa. Junat säästävät sähköä, koska ne ottavat talteen jarrutuksessa syntyvän energian. Näin saadaan noin 25 prosentin säästö sähkönkulutuksessa. Kaupunkijuniin on tehty teknisiä parannuksia, joiden ansiosta ne ovat aiempaa käyttäjäystävällisempiä. Esimerkiksi lastenvaunujen, pyörätuolin ja polkupyörän kuljettaminen junaan on helsataman kiskojen luokse. Finnstevellä on käytössään kaksi ulkopuolista mobiilinosturia, jotka nostavat yhden vaunun yhtäaikaa kummastakin päästä kiskoille. Ennen kuin jälkimmäinen vaunu nostetaan kiskoille, VR:n veturi on työntänyt ensimmäisen vaunun edestä pois. Kun molemmat vaunut ovat turvallisesti raiteilla, veturi vie ne Ilmalan varikolle. Jokaista junaa testataan noin kuukauden ajan ennen kuin se pääsee liikenteeseen. Kahdesta vaunusta koostuvan junan siirrossa laivasta kiskoille on mukana kuusi Finnsteven ahtajaa ja yksi työnjohtaja. Aikaa siirtoon menee valmisteluineen noin kolme tuntia. Vaikka olosuhteet maissa ovat merta tasaisemmat, vaaditaan ahtaajilta erittäin suurta huolellisuutta ja tarkkuutta. Kun kaikki 20 uutta junaa ovat Suomessa, finnsteveläiset ovat tehneet yhteensä 40 nostoa. Tähän mennessä kaupunkijunien taipaleet ovat sujuneet suotuisasti. Vaurioita ei ole tullut naarmuja lukuun ottamatta. Ensimmäinen juna sai pieniä naarmuja, kun vaunuja nostettiin rekasta proomuun, ja lokakuussa tulleeseen junaan numero 12 oli jossain kuljetusketjun vaiheessa tullut pitkähköjä naarmuja. Juttua varten on haastateltu seuraavia asiantuntijoita: Projektipäällikkö Pentti Kuokkanen, VR Tuotantopäällikkö Kari Alhojoki, Finnsteve Kaupunkijunassa viihdytään pottunut, koska siihen pääsee suoraan korotetulta laituritasolta. VR:n mukaan matkustajat ovat tyytyväisiä uusiin kaupunkijuniin. Myös junien sisätilojen pintamateriaalit on uusittu helppohoitoisimmiksi, väliovia vaihdettu kestävämmiksi ja eteisen ilmanvaihtoa parannettu. Junissa on infomonitorit, joista matkustajat näkevät muun muassa junan kulkureitin ja sen, onko vaunussa lipunmyyntiä. Lisäksi junissa on tallentavat valvontakamerat. Tähän asti VR:llä on ollut käytössään kymmenen kaupunkijunaa, jotka ovat liikennöineet pääasiassa YTV-alueella vuodesta Uusia kaupunkijunia on tilattu yhteensä 20, joista viimeiset tuodaan Suomeen ensi vuoden puolella. Uusia kaupunkijunia on näkynyt pääkaupunkiseudun liikenteessä kesästä alkaen satunnaisesti. Liikenteessä kaikki junat ovat kevääseen mennessä, ja säännöllisen aikataulun mukaisen liikenteen ne aloittavat Helsingin ja Riihimäen välillä ensi vuoden alussa. Niitä on tarkoitus käyttää myöhemmin myös pidempien matkojen taajamajunaliikenteessä, esimerkiksi Helsingin ja Tampereen välillä sekä uudella Keravan ja Lahden välisellä oikoradalla. STEVIS 11

Puoli vuotta VUOSAAREEN - OPERAATTORIN PALVELUT. LOGISTICS 2008 17.4.2008 Tapio Orne

Puoli vuotta VUOSAAREEN - OPERAATTORIN PALVELUT. LOGISTICS 2008 17.4.2008 Tapio Orne Puoli vuotta VUOSAAREEN - OPERAATTORIN PALVELUT LOGISTICS 2008 17.4.2008 Tapio Orne PELIKENTTÄMME ON PUOLEN VUODEN KULUTTUA VUOSAARI TARJOAMME ASIAKKAILLEMME VUOSAARESSA SAMAT PALVELUT KUIN NYKYISISSÄ

Lisätiedot

Finnsteve Vuosaaren satamassa. Vuosaaren satama. Alussa oli vain ranta, hiekkaa ja huimaava visio!

Finnsteve Vuosaaren satamassa. Vuosaaren satama. Alussa oli vain ranta, hiekkaa ja huimaava visio! Finnsteve Vuosaaren satamassa Vuosaaren satama Alussa oli vain ranta, hiekkaa ja huimaava visio! 1 Suomen ulkomaankaupan keskus Säännöllisen linjaliikenteen suuryksikköjen satamapalveluihin erikoistunut

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

FINNSTEVEN SATAMATOIMINNOT VUOSAARESSA

FINNSTEVEN SATAMATOIMINNOT VUOSAARESSA FINNSTEVEN SATAMATOIMINNOT VUOSAARESSA GATEHOUSE Osoite Finnsteve Oy Ab Komentosilta 1, 00980 Helsinki PL 225, 00181 Helsinki Puhelin 010 56560, fax 09 685 7253 Finnsteven asiakaspalvelu on Gatehousen

Lisätiedot

Kissaihmisten oma kahvila!

Kissaihmisten oma kahvila! Kissaihmisten oma kahvila! Teksti ja kuvat: Annika Pitkänen Jo ulkopuolelta voi huomata, ettei tamperelainen Purnauskis ole mikä tahansa kahvila. Ikkunalaudalla istuu kissa katselemassa uteliaana ohikulkevia

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Suomi English Русский

Suomi English Русский Suomi English Русский Nurmiselle kuljetettavan tuotteen koko tai määränpään kaukaisuus eivät ole ongelma. Kaikki logistiikka-alan palvelut yhdeltä tiskiltä Nurminen Logistics tarjoaa asiakkailleen kaikki

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

SOSIAALISESTI MONIMUOTOINEN KAUPUNKI. Liisa Häikiö & Liina Sointu Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tampereen yliopisto Ketterä kaupunki

SOSIAALISESTI MONIMUOTOINEN KAUPUNKI. Liisa Häikiö & Liina Sointu Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tampereen yliopisto Ketterä kaupunki SOSIAALISESTI MONIMUOTOINEN KAUPUNKI Liisa Häikiö & Liina Sointu Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tampereen yliopisto Ketterä kaupunki AAMUSTA ILTAAN ON KIINNI. JA YÖTKIN JOSKUS Se menikin sitten sillain,

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Työssäoppiminen Rietbergissä, Saksa Suvi Hannula, Kalajoen ammattiopisto

Työssäoppiminen Rietbergissä, Saksa Suvi Hannula, Kalajoen ammattiopisto Työssäoppiminen Rietbergissä, Saksa 15.10.-26.11. 2016 Suvi Hannula, Kalajoen ammattiopisto Kiinnostuin ulkomaan työssäoppimisesta muistaakseni ensimmäisellä luokalla ammattikoulussa, kun opettaja otti

Lisätiedot

Minun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017

Minun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017 Minun elämäni Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, Nid Minä olen syntynyt Buriramissa Thaimaassa. Minun perheeni oli iskä äiskä 2 veljeä ja 2 siskoa. Minun

Lisätiedot

Metallituotteiden valmistus. Ahtaaja jäi satamassa teräsaihioiden purkutyössä haarukkatrukin alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT

Metallituotteiden valmistus. Ahtaaja jäi satamassa teräsaihioiden purkutyössä haarukkatrukin alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT TOT-RAPORTTI 11/02 Ahtaaja jäi satamassa teräsaihioiden purkutyössä haarukkatrukin alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Satamassa purettiin 20 tonnin painoisia teräsaihioita laivasta. Teräsaihiot

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Oletko sinä seuraava cimcorpilainen?

Oletko sinä seuraava cimcorpilainen? Oletko sinä seuraava cimcorpilainen? Cimcorpin kanssa voit kasvaa, oppia ja valloittaa maailmaa kasvuyrityksen mukana. Mukavien työkavereiden ja yhteishengen ansioista työtä tehdään isolla sydämellä ja

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

Vastakeitettyä erikoiskahvia missä tahansa, milloin tahansa! Hyvien ulkoilmaelämysten tulisi alkaa liikkeestäsi!

Vastakeitettyä erikoiskahvia missä tahansa, milloin tahansa! Hyvien ulkoilmaelämysten tulisi alkaa liikkeestäsi! Vastakeitettyä erikoiskahvia missä tahansa, milloin tahansa! Hyvien ulkoilmaelämysten tulisi alkaa liikkeestäsi! Coffeebrewer miten se toimii? Coffeebreweriä voidaan parhaiten kuvata kertakäyttöiseksi

Lisätiedot

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A 1 Otteita osallistujalle jaettavasta materiaalista Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A Nimi Päivämäärä TUTUSTUMINEN NAAPURIIN Naapurin kertomat tiedot itsestään TOTUUDEN HETKI o Totuuden

Lisätiedot

Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti

Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti 42 Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti (koonnut FM Paavo Jäppinen) Hankkiessaan aineistoa Joroisten lottamatrikkeliin työryhmä sai haltuunsa lottajärjestön Joroisten paikallisosaston

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014 Lue analyysi kyselyn tuloksista: www.nuoretlakimiehet.fi/0///nula-selvitti-tyooloja-sisalto-ennen-kompensaatiota-ja-glooriaa/ Taustatiedot Sukupuoli 0 8 6 6 Mies Nainen Kaikki (KA:.6, Hajonta:0.9) (Vastauksia:7)

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

MEKANIIKAN TEHTÄVIÄ. Nostotyön suuruus ei riipu a) nopeudesta, jolla kappale nostetaan b) nostokorkeudesta c) nostettavan kappaleen massasta

MEKANIIKAN TEHTÄVIÄ. Nostotyön suuruus ei riipu a) nopeudesta, jolla kappale nostetaan b) nostokorkeudesta c) nostettavan kappaleen massasta MEKANIIKAN TEHTÄVIÄ Ympyröi oikea vaihtoehto. Normaali ilmanpaine on a) 1013 kpa b) 1013 mbar c) 1 Pa Kappaleen liike on tasaista, jos a) kappaleen paikka pysyy samana b) kappaleen nopeus pysyy samana

Lisätiedot

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ.

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. Wulff-Yhtiöt Oyj rekrytointi Kari Juutilainen InHunt Group gsm 044 995 5382 kari.juutilainen@inhunt.fi www.urawulffilla.fi Myynti on työtä, jossa tuloksellisuus

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Yhteistyössä: Kuljetusala.com Kuljetusala pitää Suomen pyörät pyörimässä Kuljetusala liikuttaa kaikkea Suomessa ja ulkomailla

Lisätiedot

Vierailulla Vellamossa

Vierailulla Vellamossa Merikeskus Vellamo panostaa hyvään saavutettavuuteen ja viihtyisään ympäristöön 2009 sivu 2 / 13 Sisällys Johdanto...3 Viestintä ja saapuminen...3 Opasteet ja seinätekstit...5 Lainattavia apuvälineitä...7

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU Toiminnallinen esiopetus on: Toiminnallinen esiopetus on tekemällä oppimista. Vahvistaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, sekä

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Pepén tie uuteen päiväkotiin

Pepén tie uuteen päiväkotiin Pepén tie uuteen päiväkotiin Tämä on tarina kunnan päiväkodin rakentamisesta. Päättävistä aikuisista, kunnan sedistä ja tädeistä, päiväkotia odottavista lapsista sekä päiväkotien rakentajasta. MEIDÄN

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

1. Oppilaat (ja ope) etsivät ja leikkaavat lehdestä itseään kiinnostavan kuvan. (Ihminen, eläin, esine, )

1. Oppilaat (ja ope) etsivät ja leikkaavat lehdestä itseään kiinnostavan kuvan. (Ihminen, eläin, esine, ) ALAKOULUT Luokat 1 2 Kuvasta tarinaksi Tarvikkeet: Sanoma- ja aikakauslehtiä, sakset 1. Oppilaat (ja ope) etsivät ja leikkaavat lehdestä itseään kiinnostavan kuvan. (Ihminen, eläin, esine, ) 2. Oppilaat

Lisätiedot

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Selvitys Tytti Kujanen-Hartikaisen rekrytoinnista Tulliin

Selvitys Tytti Kujanen-Hartikaisen rekrytoinnista Tulliin Kirje 1 (3) Hallintopalvelut Lappeenranta 30.10.2014 Ossi Värri Dnro Suojaustaso Valitse taso Julk (621/1999) 24.1 :n k Viite Selvitys Tytti Kujanen-Hartikaisen rekrytoinnista Tulliin Itäiseen tullipiiriin

Lisätiedot

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana.

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana. Muistatko? hanke Kysymykset yksilöhaastatteluun Alkulämmittelynä toimivat jokaisen haastattelun alussa täytettävän perustietolomakkeen kysymykset (nimi, syntymäaika ja paikka, osoite jne.). Haastattelun

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

TERMIS Satamaterminaalin ilmoitustietojen sähköinen toimittaminen Pekka Rautiainen EP-Logistics Oy FITS-syystapaaminen, Helsinki

TERMIS Satamaterminaalin ilmoitustietojen sähköinen toimittaminen Pekka Rautiainen EP-Logistics Oy FITS-syystapaaminen, Helsinki TERMIS Satamaterminaalin ilmoitustietojen sähköinen toimittaminen Pekka Rautiainen EP-Logistics Oy FITS-syystapaaminen, Helsinki 28.10.2003 Pekka Rautiainen, EP-Logistics Oy 28.10.2003 # 1 FITS TERMIS

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Stipendi - Vanhemman / huoltajan lomake

Stipendi - Vanhemman / huoltajan lomake Stipendi - Vanhemman / huoltajan lomake 1. Oppilaan (hakijan) nimi (sukunimi, etunimet) 2. Kenen idea vaihto-oppilaaksi lähteminen on? Oppilas itse Äiti Isä Joku muu, kuka 3. Onko vaihto-oppilaaksi lähtö

Lisätiedot

Kun vesillelasku alkaa lähestyä

Kun vesillelasku alkaa lähestyä Kun vesillelasku alkaa lähestyä Nosturin tilaus Tilaa tai sovi vesillelasku kerhon ohjeiden mukaisella tavalla. Muista, että kerhossa on monta jäsentä ja venettä joten toimi yhteisesti sovitulla tavalla.

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA

PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA Miten perfekti muodostetaan? Perusmuoto Perfekti 1. verbityyppi ottaa olen, olet, on ottanut, olemme, olette, ovat en ole, et ole, ei ole ottanut emme ole, ette

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä 6.10. 14.11.2014 Sisustusrakennusalan opiskelijat Anne Kinnunen ja Johanna Laukkanen Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto Ajatuksena oli lähteä työharjoittelujakson

Lisätiedot

3. Miksi rottaa kutsuttiin Ronkeliksi? 4. Mitä rotta söi maanantaisin? 5. Mitä rotta söi tiistaisin? 6. Mitä rotta söi keskiviikkoisin?

3. Miksi rottaa kutsuttiin Ronkeliksi? 4. Mitä rotta söi maanantaisin? 5. Mitä rotta söi tiistaisin? 6. Mitä rotta söi keskiviikkoisin? Rotta Ronkeli Eräällä rotalla oli kummallinen nimi. Rottaa kutsuttiin Ronkeliksi. Ronkeli oli saanut nimensä ruokatavoistaan. Se halusi syödä vain hedelmiä. Maanantaisin rotta söi banaaneja. Tiistaisin

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

KUN TARVITSET APUA. Hätätilanne. Yleiset paikat

KUN TARVITSET APUA. Hätätilanne. Yleiset paikat KUN TARVITSET APUA Hätätilanne Kun tarvitset apua, soita hätäkeskuksen hätänumeroon 112. Kun soitat hätänumeroon, et tarvitse suuntanumeroa. Yleisestä puhelimesta voit soittaa hätänumeroon ilman rahaa

Lisätiedot

Bob käy saunassa. Lomamatka

Bob käy saunassa. Lomamatka Bob käy saunassa 1 Mitä sauna merkitsee suomalaiselle? 2 Mitä tehtäviä saunalla on? 3 Missä kertoja saunoi ensimmäisen kerran? 4 Kuka oli Leena? 5 Millainen Leena oli? 6 Mitä Leena teki saunassa? 7 Mitä

Lisätiedot

Messuan Historia. on nis tuu.

Messuan Historia. on nis tuu. on nis tuu. Messua - kunnianhimoa ja yrittämistä vuodesta 1961 Messuan juuret kumpuavat 1960-luvulta, kun jo kolmannen polven omistajiemme Eriikka Kalliokosken ja Jonna Simolan isoisä Esko Arvelin perusti

Lisätiedot

Raportti työharjoittelusta ulkomailla

Raportti työharjoittelusta ulkomailla Eevi Takala PIN10 12.5.2013 Raportti työharjoittelusta ulkomailla Opiskelen pintakäsittelyalan viimeisellä vuodella ja olin puolet (5vk) työharjoitteluajastani Saksassa töissä yhdessä kahden muun luokkalaiseni

Lisätiedot

Hyvä tietää. Rostock Helsinki. Tallink Superfast Helsinki Rostock

Hyvä tietää. Rostock Helsinki. Tallink Superfast Helsinki Rostock Tallink Superfast Helsinki Rostock Rostock Helsinki Hyvä tietää YLEISTÄ: Passi/viisumi: Jokaisen Saksaan matkustavan on oman turvallisuutensa takia pystyttävä todistamaan henkilöllisyytensä tarvittaessa

Lisätiedot

POSTPOSITIOT 1. - Kenen vieressä sinä istut? - Istun vieressä. 2. (TUNTI) jälkeen menen syömään. 3. Kirjasto on (TEATTERI) lähellä. 4. (HYLLY) päällä on kirja. 5. Me seisomme (OVI) vieressä. 6. Koirat

Lisätiedot

Valmistelut: Aseta kartiot numerojärjestykseen pienimmästä suurimpaan (alkeisopiskelu) tai sekalaiseen järjestykseen (pidemmälle edenneet oppilaat).

Valmistelut: Aseta kartiot numerojärjestykseen pienimmästä suurimpaan (alkeisopiskelu) tai sekalaiseen järjestykseen (pidemmälle edenneet oppilaat). Laske kymmeneen Tavoite: Oppilaat osaavat laskea yhdestä kymmeneen ja kymmenestä yhteen. Osallistujamäärä: Vähintään 10 oppilasta kartioita, joissa on numerot yhdestä kymmeneen. (Käytä 0-numeroidun kartion

Lisätiedot

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT NÄKÖISLEHTI Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ Mielenkiintoiset SUORALINKIT MATKAKOHDE: BURG ELZ Kerpenin lähellä MUISTOJEN SPA VALMIS PAINETTAVAKSI!

Lisätiedot

Kinestetiikka ja hoitotyön ergonomia

Kinestetiikka ja hoitotyön ergonomia 1 Kinestetiikka ja hoitotyön ergonomia -Kinestetiikka osana hoitotyötä 10.6.2011 fysioterapeutti Anne Pasanen 14.06.2011 Oulun kaupunki Hallintokunta/ryhmä/tiimi Diasarjan otsikko 2 Oulun kaupunki, vanhuspalvelut,

Lisätiedot

Ruut: Rakkauskertomus

Ruut: Rakkauskertomus Nettiraamattu lapsille Ruut: Rakkauskertomus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.

Lisätiedot

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa?

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa? Mitä on MLM! Monitasomarkkinoinnin perusasioita: -Historia -Mistä raha tulee? -mitä on 'vivuttaminen'? -miksi siitä puhutaan?(6 kk esimerkki) -organisaatimalli *binäärinen organisaatiomalli *ylivuoto -palkkiojärjestelmä

Lisätiedot

Peltolan uutiset 2/2011

Peltolan uutiset 2/2011 Peltolan uutiset 2/2011 Peltolan uutisten toisessa numerossa luodaan katsaus kentänhoitoon. Mitä kaikkea goflkentän hoitaminen vaatii? Haastattelussa kenttämestari Mikko Eskelinen. Lopuksi katsotaan taas

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

Yleinen kielitutkinto, keskitaso, harjoituksia /

Yleinen kielitutkinto, keskitaso, harjoituksia / RUOKA LÄMMITTELY 1. Mitä teet aamulla ensimmäiseksi? Entä sen jälkeen? 2. Mihin aikaan syöt yleensä aamupalaa / lounasta / päivällistä / iltapalaa? 3. Mitä teet iltapäivällä? 4. Mitä sinä syöt usein? 5.

Lisätiedot

KYSELYN TULOKSIA OSITTAISESTA VANHUUSELÄKKEESTÄ

KYSELYN TULOKSIA OSITTAISESTA VANHUUSELÄKKEESTÄ KYSELYN TULOKSIA OSITTAISESTA VANHUUSELÄKKEESTÄ 18.5.217 SELVITIMME SYITÄ, MIKSI OSITTAINEN VANHUUSELÄKE ON SUOSITTU Osittainen vanhuuseläke on ollut suosittu eläkelaji ja saimme neljännesvuodessa enemmän

Lisätiedot