KAUPPAKAMARIN JÄSENTIEDOTE

Transkriptio

1 SISÄLTÖ 1/ helmikuuta KAUPPAKAMARIN JÄSENTIEDOTE JÄSENTIEDOTE Kauppakamariasiaa Päähuomio elinkeinoelämän kilpailukykyyn Suomessa...3 Hyvä hallinto Sujuva Suomi...4 Kauppakamari tilaisuuksia: Aamiaistilaisuus Eila Kaislan kanssa Villa Tallbossa...4 Kauppakamari kouluttaa Kauppakamari kouluttaa Connecting Business! Kauppakamarin päivitetty Koulutuskalenteri/kevät Tulevia aamukahvitilaisuuksia Ravintola Byssassa, rekrytointi sosiaalisessa mediassa ja nettinäkyvyys Hotelli Cumuluksessa, työmarkkinabarometrin Q2/2013 tulokset...7 Kansainvälisiä asoita Kuinka e-vientiasiakirjat palvelu toimii?...8 Hitaankin kasvun Kiina on yrityksille strategisesti entistä tärkeämpi...8 Muuta yritystietoa Muutoksia laskutukseen alkaen Yrittäjien työttömyysturva selkeytyi...9 Sosiaalivakuutusmaksut vuodelle Verovapaat matkakustannusten korvaukset vuodelle Muutoksia verohallinnon hakemusasioissa Lakiasiat Ravintoetu eri tilanteissa EU.n maksuviivästysdirektiivin voimaantulosta Erityinen irtisanomissuoja kollektiiviperusteella irtisanottaessa

2 YHTEYSTIEDOT Puhelin Faksi Toimitusjohtaja Jaakko Hirvonsalo Puhelin GSM Koulutuspäällikkö Päivi Junnila Puhelin GSM Yhteyspäällikkö Johanna Huhtala (KV-asiat ja Olkiluoto-yhteyshenkilö) Puhelin GSM Lakiasiantuntija Veroasiantuntija VT Juha Manner Brander&Manner Oy Puhelin GSM työoikeus yhtiöoikeus, yrityssaneeraus- ja konkurssiasiat juridinen ja liiketoimintakonsultointi Venäjälle, erityisesti Moskovan alueella sopimusoikeus KTM Tapani Kulmala (KHT) Ernst & Young Oy Puhelin GSM elinkeinoverotus yritysjärjestelyt Yritysasiantuntija KTM Jouko Tukkiniemi (KHT) Junitra Oy Puhelin GSM yrityskaupat sukupolvenvaihdokset Rauman Kauppakamarin alueella toimivat HHJ (Hyväksytty Hallituksen Jäsen) tutkinnon suorittaneet asiantuntijat os. 2

3 KAUPPAKAMARIASIAA Päähuomio elinkeinoelämän kilpailukykyyn Suomessa Alueemme yrityksiä koskettava nyt gloobalit tilanteet ja elinkeinoelämämme rakennetta koetellaan. UPM sulkee yhden paperikoneen kesään mennessä globaalin ylitarjonnan ja Suomen kustannusrasitusten johdosta, STX Finlandissa käydään YT-neuvotteluja ja monissa pienemmissäkin yrityksissä tilanne on huolestuttava. Euroopan talouskriisi ei vielä ole ohi, ja tämä heijastuu mm. vähäisenä investointihalukkuutena Onneksi kokonaiskuva kauppakamarimme alueella ei ole näinsynkkä. Seudun kasvuyritykset meriteollisuudessa, ympäristöteknologiassa, elintarviketeollisuudessa ja yrityspalveluissa menestyvät hyvin ja osoittavat kasvavaa suuntaa. Metsäteollisuudessa esim. Metsä Fibre Oy työllistää jatkuvasti ekosysteemeineen yli 1000 ihmistä hyvin kannattavasti. Metsäkemian yritys Forchem Oy investoi miljoonia erittäin kannattavaan liiketoimintaan. Rauman seudun elinkeinorakenne on myös nykyään yksi Suomen monipuolisimpia Kauppakamarimme haluaa olla mukana vaikuttamassa suurimpien toimialojemme toimintaedellytyksiin nyt ja tulevaisuudessa. Huolestuttavaa on se, että joudumme jatkuvasti antamaan periksi pahimmille kilpailijamaillemme. Esim. energia vero ja rikkidirektiivi ovat esimerkkejä rasituksista, jotka Suomessa ovat rankempia kuin muualla, lisäksi tuottavuuskehityksemme on ollut viime vuosi vaikka Ruotsiin ja Saksaan verrattuna heikko. Rauman kauppakamari pitää tyydyttävänä näitä hankkeita, jotka uudelleen arvioinnin kohteeksi on valittu, vaikka pahoja kohtia, kuten Eurajoen ohitustie jää edelleen korjaamatta. Etenkin Raisio- Masku-Nousiaisten yli 10 km:n moottoritieosuutta kauppakamarin erittäin tärkeänä, koska liikenteen ruuhkautuminen on siellä suurinta. Tiehankkeita pitää katsoa kokonaisuutena ja tämä hanke parantaa elinkeinoelämän yhteyksiä pääkaupunkiseudulle ja Turun seudulle. Lisäksi Rauma- Pori välin tila paranee. Sata miljoonaa on iso summa, kun koko Suomen tiehankkeisiin on varattu reilusti alle 500 miljoonaa. Liikenneviraston aiemmissa arvioissa Porin Raision väliselle hankkeelle osoitettiin 210 miljoonaa euroa. Loppuhankkeet sisältyvät liikennepoliittisen selonteon vuoden 2016 jälkeen aloitettaviin kohteisiin. Erittäin tärkeää on, että loppusummakin saataisiin parannustöihin. Uudelleenarviointilistalta pois tippuneet Eurajoen, Luvian ja Mynämäen ohikulkukaistat olisi hyvä toteuttaa. Kauppakamarin hallituksessa vaihdoksia Hanna Leena Mäkitalo-Suviniemi, Heimo Lähdemäki ja Pasi Lehtinen palkittiin kauppakamarin muistotauluilla kiitollisuuden osoituksena useamman vuoden hallitustyöskentelystä kauppakamarissa. Näihin asioihin pitää saada muutos ja päähuomio pitää kiinnittää yritystoiminnan kilpailukykyyn. Vain sitä kautta pystymme luomaan työpaikkoja ja verotuloja ja vaurautta Suomeen. Paikallisella tasolla pitää myös pystyä vaikuttamaan. Näissä asioissa toimimme laajassa yhteisrintamassa eri tahojen kanssa mm kansanedustajien, kaupunkien ja maakunnallisten tahojen kanssa. Mm Rauman kaupunki perustaa meriteollisuuden yhteistyöryhmä edistämään vaikutustoimintaa, mutta tärkeintä on kuitenkin suora vaikuttaminen. Valtatie 8:n lopullinen päätös maaliskuun kehysriihessä Liikenneministeriö esittää Turku- Rauma- Pori yhteysvälihanketta toteutettavaksi Raisio-Nousiainen-välillä niin, että Raisio- Masku-väli tehdään nelikaistaiseksi ja Nousiaisten valo-ohjaus uusitaan. Tie säilytetään kaksikaistaisena Maskun ja Nousiaisten välillä. Lisäksi hankkeeseen sisällytetään liikenneturvallisuustoimenpiteitä, esim. tievalaistuksen ja liittymien parantamista Nousiaisten ja Rauman välillä. Myös Rauma-Pori-väliä parannetaan Porin päässä tiejärjestelyin noin 15 kilometrin matkalla rakentamalla kevyen liikenteen väylää, ohituskaistat, Niittymaan liittymäjärjestelyt ja Isomäen risteyssilta. Hallitus sopi keväällä 2012 kehysriihessään valtatie 8:n parantamishankkeelle 100 miljoonaa euroa. Hanke käynnistetään tällä hallituskaudella. Kuvissa on tauluilla palkitut ja muita hallituksen jäseniä kokouksessa

4 KAUPPAKAMARIASIAA raportointi, yritystoiminnan aloittaminen ja lopettaminen sekä tehottomat asiointitavat. Kauppakamarit keräävät rasitteen vaikutuksista tietoa kampanjasivustolla helppohallinto.fi. Kauppakamarit pureutuvat hallinnon haasteisiin: Jäykkä hallinto aiheuttaa nykyään 900 miljoonan euron kiviriipan yrityksille ja veronmaksajille Hallinnolliset rasitteet vaikuttavat kielteisesti yritystoimintaan ja koko kansantalouteen. Ne vähentävät tuottavuutta, estävät kasvua ja jarruttavat investointeja. Tuloksena on vähemmän työpaikkoja ja vähemmän verotuloja. Haluamme sujuvia ja tehokkaita toimintamalleja. Hyvinvointimme syntyy tehokkaan ja virtaviivaisen toiminnan tuloksena, taustoittaa Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä kauppakamarien kampanjaa. Rauman seudulla on useita esimerkkejä, joissa jäykkä ja hidas hallinto hidastaa investointeja ja saattaa jopa estää niiden toteutumisen sanoo Rauman kauppakamarin toimitusjohtaja Jaakko Hirvonsalo. Meidän roolimme on tuoda nämä esiin ja esittää ratkaisumallit Suomalaisyritykset pystyisivät säästämään ainakin 900 miljoonaa euroa, jos hallinnollinen taakka ja turhat tiedonantovelvoitteet vähenisivät neljänneksellä, korostavat Penttilä ja Hirvonsalo. Kannustamme yrityksiä jättämään kampanjasivustolle ratkaisuehdotuksia, kommentteja ja esimerkkejä rasitteiden vaikutuksista, sanoo Hirvonsalo Hallinto on tärkeä osa yhteiskuntaa, mutta sen tulee toimia järkevästi ja sujuvasti. Nykyisellään päällekkäiset, tehottomat prosessit aiheuttavat turhia kustannuksia yrityksille ja kallista byrokratiaa veronmaksajille. Sujuvat ja tehokkaat toimintamallit ovat kaikkien suomalaisten etu, korostaa Penttilä. Kampanjasivusto: Rauman kauppakamari järjesti Eilakaisla Oy:n kanssa yhteisen aamiais- ja verkostoitumistilaisuuden Tilaisuuden aiheena Villa Tallbossa oli Epäasiallinen kohtelu työpaikalla sekä uusimmat työlainsäädännön muutokset. oli Maisa Nikkola, Asianajotoimisto Bird & Bird:stä. Luento sai positiivista palautetta käytännön läheisyydestään. Kauppakamarien Helppo Hallinto Sujuva Suomi -kampanjan tavoitteena on kartoittaa ja tuoda esiin yritysten arjessa olevia hallinnollisia rasitteita ja esittää ratkaisuehdotuksia niiden poistamiseksi. Tavoitteemme on virtaviivainen Suomi, jossa ei ole turhia hallinnollisia taakkoja ja jossa lupa- ja muut prosessit ovat tehokkaita sekä käytännöt sujuvia ja tasapuolisia, kertoo Penttilä. Eteneminen teemoittain Kauppakamarien kampanjassa käsitellään hallinnollisia rasitteita teemoittain noin kahden viikon jaksoissa. Teemoihin kuuluu aiheita kuten yritysrahoitus ja yritystuet, lupaprosessit, kaavoitus, taloushallinto, tiedonantovelvoitteet ja Kauppakamarilla on suunnitteilla yhteistyökumppaneidensa kanssa muitakin aamukahvitilaisuuksia vuodelle

5 Rauman kauppakamarin kevään 2013 koulutuskalenterin koulutustarjontaa Koulutuskalenterin koulutusten tarkemmat sisällöt ja ilmoittautumislinkit löydät Rauman kauppakamarin sivuilta joulukuun aikana kohdasta koulutus. Suuri palkkapäivä Aika keskiviikko , klo 10.00! Villa Tallbo, Juhlatalo, Petäjäksentie 178, Rauma Kirsi Parnila, lakimies, Helsingin seudun kauppakamari Koulutus sisältää mm: - Uutta oikeuskäytäntöä - Ajankohtaista perhevapaiden alalta - Sairauspoissaolot - Yksityisyyden suoja palkkahallinnossa - Työsuhteen päättämiseen ja lomauttamiseen liittyviä kysymyksiä Excel perusteet Aika keskiviikko , klo Byssa, Teknologiatalo Sytytin, Sinkokatu 11, Rauma Arja Kuukkanen, ATKuukkanen Oy Koulutus sisältää mm: - Microsoft Excel 2007/ Työkirjan taulukot - Laskenta - Grafiikka - Tulostus - Tiedonhallinta Excelillä Asiakaskeskeinen ratkaisumyyntitaito (B to B-myynnissä) Aika Keskiviikko , klo Villa Tallbo, Juhlatalo, Petäjäksentie 178, Rauma Petri Kiikkinen, Cash Flow Guidance Oy Koulutus sisältää mm: - Asiakaskeskeinen ratkaisumyynti - Vastaväitteiden käsittely ja kaupan päättäminen Vastuullinen liiketoiminta Aika Keskiviikko, , klo Villa Tallbo, Juhlatalo, Petäjäksentie 178, Rauma TkT Tuula Pohjola, CRnet Verkosto/Crnet Oy Kohderyhmä. Valmennus soveltuu strategiaprosessista vastaaville henkilöille, operatiivisen toiminnan vastuullisuuden avainhenkilöille sekä viestinnän ammattilaisille ja laatu- ja ympäristöpäälliköille Koulutus sisältää mm: - Vastuullisuus liiketoiminnassa: kuinka toimitaan vastuullisesti nopeasti muuttuvassa liiketoimintaympäristössä -Mitä mitataan ja miten mitataan: talousvastuu, ympäristövastuu ja henkilöstövastuu -Case -esimerkkejä vastuullisuusmittareista ja indikaattoreista -Vastuullinen toimitusketju: mitä pitää vaatia ja mitä voidaan vaatia - Valmennuksen yhteenveto kauppakamari@rauma.chamber.fi 5

6 Kansainvälisen kaupan arvonlisäverotuksen erityiskysymykset varmista kv. toimitusten ja toimituksiin liittyvien ostojen oikea käsittely Aika Perjantai , klo Petri Salomaa, arvonlisäveroasiantuntija, Deloitte &Touche Oy Hotelli Cumulus, Pöllä-sali, Aittakarinkatu 9, Rauma Koulutus sisältää mm: - Kv. kaupan perusperiaatteet lyhyesti - Myyntien ALV-käsittely - Myynteihin liittyvien ostojen ALV-käsittely - Kansainvälisen kaupan ajankohtaiset erityiskysymykset - Muuttuneet laskutussäännökset kv. kaupassa Työhyvinvoinnin kehittäminen - teoriasta käytäntöön Aika Keskiviikko , klo Byssa, Teknologiatalo Sytytin, Sinkokatu 11, Rauma Henrietta Aarnikoivu, Protulos Oy Koulutus sisältää mm: - Työhyvinvointi strategisena tekijänä - Mitä on työhyvinvoinnin johtaminen? - Työhyvinvoinnin johtamisen hyvät käytännöt - Miten tästä eteenpäin? Kirjanpidon perusteet (2pv ja ) Aika ja klo Byssa, Teknologiatalo Sytytin, Sinkokatu 11, Rauma KTL Asta Manner, Visma Services Teemuaho Oy Koulutus sisältää mm: Kirjanpidon haltuunotto ja juokseva kirjanpito Kirjanpidon haltuunotto - Juokseva kirjanpito Tuloslaskelma ja tase sekä arvonlisäveron perusteet Tuloslaskelma ja tase - Arvonlisäveron perusteet Keskuskauppakamarin matkaseminaarit - Jukka Koivumäki, Torsti Lakari, Pauli K. Mattila, Tomi Peltomäki, Juha Sääskilahti TALOUS laivaseminaari Raili Hulkkonen, Kirsi Parnila, Leena Pennanen, Sari Wulff Palkanlaskenta laivaseminaari Jukka Koivumäki, Hannele Lindfors, Kirsi Parnila Kauppakamarin TALVISEMINAARI 2013 Levi Saku Tuominen, Tuija Piepponen, Tiina Helenius, Ari-Pekka Lindberg, Marja-Leena Haapanen Sihteeri- ja Assistentti laivaseminaari kauppakamari@rauma.chamber.fi

7 Rekrytointi sosiaalisessa mediassa ja yrityksen nettinäkyvyys ja löydettävyys Aika: Tiistaina 5. maaliskuuta 2013, klo : Ravintola Byssassa, Sinkokatu 11, RAUMA OHJELMA: 8.30 Aamukahvitilaisuuden avaus - Jaakko Hirvonsalo, Toimitusjohtaja, Rauman kauppakamari 8.40 Rekrytointi sosiaalisessa mediassa - Markkinoinnin asiantuntija Jarkko Sjöman Yrityksen nettinäkyvyys ja löydettävyys - Kehityspäällikkö Toni Aalto, Mainostoimisto Jabadabaduu 9.40 Kysymykset ja keskustelu Tilaisuus päättyy Tilaisuus järjestetään Rauman kauppakamarin ja Mainostoimisto Merciurius Jabadabaduun yhteistyönä. Tilaisuus on maksuton, paikkoja on rajoitetusti. Ilmoittaudu mukaan mennessä sähköpostilla johanna.huhtala@chamber.fi Kauppakamariaamiainen - tule mukaan verkostoitumaan! Aihe: Manpowerin globaalin työmarkkinabarometrin tulokset, Q2/2013 Aika: Keskiviikko 13. maaliskuuta 2013, klo : Hotelli Cumulus, kokoustila Pöllä, Aittakarinkatu 9, RAUMA OHJELMA: 8.30 Aamupala ja tilaisuuden avaus - Jaakko Hirvonsalo, Toimitusjohtaja, Rauman kauppakamari 8.40 Manpowerin globaalin työmarkkinabarometrin tulokset, Q2/2013 Mika Wilén, johtaja, markkinointi ja sidosryhmäsuhteet, ManpowerGroup 9.10 Osaavan työvoiman saatavuus - Kristiina Ekholm, henkilöstöjohtaja Rolls Royce Oy Ab 9.40 Kysymykset ja keskustelu Tilaisuus päättyy Tilaisuus järjestetään Rauman kauppakamarin ja ManpowerGroupin yhteistyönä. Tilaisuus on maksuton, paikkoja on rajoitetusti. Ilmoittaudu mukaan mennessä sähköpostilla paivi.junnila@rauma.chamber.fi Onko yrityksesi ydinvoima-alan asiantuntijaosaaminen riittävä? HALUATKO VARMISTAA MAHDOLLISUUTESI TOIMIA YDINVOIMA-ALAN ALIHANKINTAKETJUSSA? Satakunnan ammattikorkeakoulu ja Tampereen teknillinen yliopisto käynnistävät oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen Ydinvoima-alan toimittajaosaaminen. Täydennyskoulutuksen suorittanut henkilö tuntee ydinvoima-alalla toimittajilta vaadittavat laatu- ja muut erityisvaatimukset. Tämä mahdollistaa organisaatioiden toimimisen mahdollisina ydinvoima-alan toimittajina. Koulutuksen laajuus: 30 op. Koulutuksen toteutusmuoto: monimuoto-opiskelu. Koulutuksen ajankohta: Koulutukseen otetaan 30 osallistujaa. Koulutus on maksuton. Kuva: TVO/ Hannu Huovila KOULUTUSSISÄLTÖ: 1. Johdanto ydinvoima-alalle 2. Turvallisuus 3. Laadun hallinta ja laatujohtaminen 4. Toimittajaosaaminen 5. Yrityskohtainen kehittämishanke Lisätietoja: Jussi Koskinen, Satakunnan ammattikorkeakoulu, jussi.koskinen@samk.fi, puh ja Petri Linna, Tampereen teknillinen yliopisto, petri.linna@tut.fi, puh Tarkemmat tiedot koulutuksen sisällöstä ja aikataulusta sekä ilmoittautuminen: Ilmoittautumiset mennessä. Fortumilla on käynnissä Loviisassa kaksi ydinvoimayksikköä, TVOlla Olki - luodossa kaksi ja rakenteilla yksi yksikkö. Lisäksi suunnitteilla on kaksi uutta ydinvoimayksikköä, toinen TVOn OL4 Olkiluotoon ja toinen Fennovoiman ra - kentama Hanhikivi Pyhäjoelle. Käytetyn ydinpolttoaineen kapselointi- ja loppusi - joituslaitosta rakennetaan parhaillaan. Kyseessä on maamme suurimpia yksityisiä teollisia investointeja. Rakentamisen, käytön ja vuosihuoltojen työllistävä vaikutus valtakunnallisestikin on merkittävä. Ydinenergia-alalle tarvitaan runsaasti uusia osaajia lähivuosina. Hankintatoimen valmennusohjelma PK-yrityksille Raumalle on suunnitteilla huhtikuussa Hankintatoimen valmennusohjelman PK-yrityksille. Koulutus on kerran toteutettu Porissa ja nyt tarkoitus toteuttaa Raumalla. Kesto: yhteensä 9 kontaktipäivää ja aloitus huhtikuun alussa päättyen toukokuun lopussa Koulutuksen kohderyhmä: tuotannolliset PK -yritykset, mutta se sopisi myös vähittäiskaupan ketjun yrityksille Lisätietoja: Meri-Maija Marva,Training Manager, Satakunta University of Applied Sciences, Rauma, Finland meri-maija.marva(at)samk.fi, Rauma JOKO on tarkoitettu esimies-, päällikkö-, asiantuntija- tai johtotehtävissä toimiville organisaation avainhenkilöille. OHJELMAN LAAJUUS Ohjelman laajuus on 25 opintopistettä ja se suoritetaan työn ohella lukuvuoden aikana (toukokuu joulukuu 2013). Lähiopetuspäiviä on yhteensä 21, joiden lisäksi ohjelmaan kuuluu 4 päivän (kesäkuussa 2013) Tsekin tasavaltaan Prahaan suuntautuva opintomatka. Ohjelman päätteeksi laaditaan osaamisen kehittymistä ilmentävä JOKO- -tutkielma. Ilmoittautuminen ohjelmaan päättyy Koulutusohjelmaan ilmoittaudutaan osoitteessa: LISÄTIETOJA Koulutuspäällikkö Tiina Ikala tiina.ikala@tut.fi kauppakamari@rauma.chamber.fi 7

8 KANSAINVÄLISIÄ ASIOITA Kuinka e-vientiasiakirjat palvelu toimii? Rekisteröityminen tapahtuu palvelun nettisivun kautta alla olevasta linkistä: Rekisteröitymisellä luodaan toimipisteellenne pääkäyttäjä. Pääkäyttäjä voi luoda muillekin tunnuksia. Muut käyttäjät hakevat asiakirjoja pääkäyttäjän valtuuttamina. Käyttöoikeus on henkilökohtainen, eikä sitä voi siirtää toiselle. Ennen rekisteröitymistä kannattaa täyttää, tulostaa ja allekirjoittaa sivun oikeasta reunasta löytyvä Valtuutusasiakirja. Kun valtuutusasiakirja on täytetty ja allekirjoitettu, se skannataan koneelle valmiiksi rekisteröitymistä varten (valtuutusasiakirja liitetään hakemukseen). Palkista Rekisteröidy tilaajaksi pääsee täyttämään hakemuksen. Kun rekisteröityminen on tehty, kauppakamarille tulee siitä viesti ja käymme vahvistamassa sen. Tämän jälkeen pääkäyttäjä saa sähköpostiinsa tunnukset ja palvelu on käytössä. Hitaankin kasvun Kiina on yrityksille strategisesti entistä tärkeämpi Kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskuksen (CEMAT) tuoreen CEMAT Kiinan talousnäkymät 2/2012 raportin mukaan hitaankin kasvun Kiina on yrityksille strategisesti entistä tärkeämpi sen pitkän aikavälin kasvupotentiaalin vuoksi, vaikka toimintaympäristön koetaankin vaikeutuneen. Raportti on luettavissa CEMAT Talousnäkymät -sivustolla osoitteessa: cemat.aalto.fi/fi/electronic/prospects/china/. Lähes kaikki Kiinan talouden mittarit osoittavat vaimentuneita kasvulukemia: bruttokansantuotteen kasvu on hidastunut 7,4 %:iin ja viennin kasvu 7,3 %:iin, ostopäällikköindeksit ovat vain hitusen positiivisen puolella, ja Shanghain pörssi on ollut puolen vuoden laskussa. Ulkomaisten suorien sijoitusten virta Kiinaan jopa pieneni hieman ja valuuttavarannon kasvu näyttää hiipuneen. Myös kiinteiden investointien kasvu on jäänyt aiempia vuosia alemmalle tasolle, vaikka onkin edelleen 20 %:n tuntumassa. Koska talouskasvu jäi alle viranomaisten asettaman tavoitteen ja vientimarkkinoiden kehitys on epävarmaa, Kiina on jälleen julkistanut mittavia investointisuunnitelmia erityisesti infrastruktuurihankkeisiin. Ennustelaitokset odottavat ensi vuodelle noin 8 %:n kasvua, ja monista haasteista huolimatta Kiinan uudelta johtokaksikolta odotetaan korkeintaan maltillisia reformeja nykyisen viisivuotissuunnitelman puitteissa. Vaikka pankkeja koskevaa rahapolitiikkaa on elvytyksen nimissä höllennetty ja lainojen määrä on kasvanut, aluehallintojen velkataakka on paisunut ja ns. varjopankkisektori näyttää kasvaneen edelleen vaikeuttaen etenkin pienyritysten rahoitusmahdollisuuksia. Kiina pyrkii kuitenkin tehostamaan rahoitussektoriaan ja samalla lisäämään valuuttansa vaihdettavuutta, ja on alkanut kerätä kultaa tukeakseen yuanin kansainvälistymistä. Se tukee myös kiinalaisyritysten sijoituksia ulkomaille ja säätelee metallien maailmanmarkkinoita mm. ajoittaisilla vientirajoituksilla. Kansainvälisen statuksen nousun myötä Kiina käyttää äänekkäämpiä kauppapoliittisia puheenvuoroja, vaikkakin neuvottelee myös kaupan vapauttamisesta naapurimaidensa kanssa. Polkumyyntisyytöksiä ovat aiheuttaneet mm. autojen myynti USA:han ja aurinkopaneelien vienti EU-alueelle. Ulkomaiset yritykset pitävät Kiinaa strategisesti entistä tärkeämpänä, vaikka sääntely-ympäristön koetaan vaikeutuneen. Erityisesti teollisuustuottajat ja liiketoiminnan palveluja tarjoavat yritykset suuntaavat maahan edelleen. Osa uskoo myös kuluttajamarkkinoiden kasvuun; tulotason nousun myötä keskiluokka kasvaa Kiinassa hiljalleen. Tämä näkyy keskihintaisten kulutustuotteiden markkinoiden syntymisenä luksus- ja halpatuotemarkkinoiden oheen, mikä on alkanut houkuttaa myös suomalaisyrityksiä. Perinteisemmillä suomalaisaloilla, kuten konepaja-, metsä- ja kemianteollisuudessa, on julkistettu uusia investointeja tehtaisiin ja yhteisyrityksiin Kiinassa. Saattaa olla vähän alhaisempi kasvu, ehkä hetkellisesti alhaisempi kysyntä, mutta kyllä täällä nähdään vielä tulevaisuuden potentiaalia kovasti. Lisätietoa: Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskus (CEMAT) Lähde: CEMAT Muutoksia laskutukseen alkaen MUUTA YRITYSTIETOA kun sisältöä koskevia säännöksiä muutetaan osin. tavaroiden yhteisömyyntejä koskevista ennakkomaksuista ei enää ole velvollisuutta antaa laskua 8 Arvonlisäverolain laskutusta koskevat säännökset muuttuvat osittain alkaen. Arvonlisäverolakiin lisätään säännökset siitä, milloin laskutukseen sovelletaan Suomen AVL:n säännöksiä. Lisäksi laskunantovelvollisuutta ja las- Laskutukseen tulevat seuraavat muutokset: arvonlisäverolaissa säädetään, milloin laskutukseen sovelletaan Suomen säännöksiä lasku on annettava myös eräistä toisessa EU-maassa tapahtuvista myynneistä, jotka ovat Suomessa verottomia yhteisömyyntejä ja toisen EU-maan arvonlisäverolain (AVL) 65 :ää vastaavan säännöksen mukaisesti kyseisessä

9 MUUTA YRITYSTIETOA jäsenvaltiossa verotettavaa palvelun myyntiä koskevien laskujen antamiseen on säädetty määräaika laskumerkintävaatimuksia on tarkennettu käännetyn verovelvollisuuden tilanteissa, marginaaliverotusjärjestelmää sovellettaessa ja kun ostaja laatii laskun ulkomaan valuutan muunnossa euroiksi voidaan käyttää myös Euroopan keskuspankin julkaisemaa myyntikurssia kevennettyjä laskumerkintävaatimuksia sovellettaessa vähäarvoisen laskun yläraja nousee 400 euroon laskujen alkuperän aitous ja sisällön muuttumattomuus sekä luettavuus on varmistettava koko säilytysajan. Yrittäjien työttömyysturva selkeytyi Yrittäjien työttömyysturvan työvoimapoliittisia edellytyksiä selkeytetään. Työttömyysetuutta voidaan maksaa, kun yritystoiminta on lopetettu tai tietyin edellytyksin, kun yritystoiminnassa työllistynyt henkilö ei enää työskentele yrityksessä. Palkansaajaan rinnastettavan yrittäjän määritelmää muutetaan ja perheyrityksessä työssä olevalle varsinaisen yrittäjän perheenjäsenelle voidaan jatkossa maksaa työttömyysetuutta lomautusajalta. Yrittäjien työttömyysturvaa koskevat muutokset liittyvät hallitusohjelman tavoitteisiin selkeyttää liiketoiminnan keskeytysmahdollisuutta ja poistaa yrittäjien ja palkansaajien sosiaaliturvan perusteettomia eroja. Sosiaalivakuutusmaksut vuodelle 2013 Työttömyysvakuutusmaksuihin ei tule muutoksia vuodelle Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,6 prosenttia palkasta. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,8 prosenttia palkasta, jos palkkasumma on korkeintaan euroa. Sen ylittävältä osalta työttömyysvakuutusmaksu on 3,2 prosenttia palkasta. Yrityksen osaomistajan maksama palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,2 prosenttia palkasta ja osaomistajasta maksettava työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,8 prosenttia palkasta. Työeläkemaksut Työeläkemaksu säilyy ennallaan vuonna 2013.Vuonna 2013 perittävä maksu on keskimäärin 22,8 prosenttia palkasta. Työntekijän maksu on sama kuin vuonna 2012 eli alle 53-vuotiailta 5,15 prosenttia ja yli 53-vuotiailta 6,50 prosenttia. Työnantajan maksu säilyy myös ennallaan eli on 17,35 prosenttia palkoista. Sairausvakuutusmaksut Sairausvakuutusmaksut vuodelle 2013 on vahvistettu. Työnantajan sairausvakuutusmaksu on 2,04 prosenttia, ja palkansaajien sekä yrittäjien päivärahamaksu 0,74 prosenttia palkasta tai työtulosta. Verovapaat matkakustannusten korvaukset vuodelle 2013 Verovapaa kilometrikorvaus on 45 senttiä kilometriltä. Lue lisää: Verohallinnon päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna Muutoksia verohallinnon hakemusasioissa Vuoden 2013 alusta hakemusasioiden käsittely keskitetään. Tuloverotuksen ennakkotiedot muuttuvat ennakkoratkaisuiksi ja käyttöön otetaan uusi lomake, johon pitää liittää Verohallintoon lähetettävä ennakkoratkaisu- tai poikkeuslupahakemus. Muutokset koskevat sekä henkilöasiakkaita että yritys- ja yhteisöasiakkaita. Ennakkoratkaisuja ja poikkeuslupia koskevien hakemusasioiden käsittely keskitetään Vuoden 2013 alusta vireille tulleita ennakkoratkaisu- ja poikkeuslupahakemuksia voidaan käsitellä missä tahansa verotoimistossa tai yritysverotoimistossa. Pääsääntöisesti yhteisöasiakkaiden hakemukset käsitellään jatkossakin yritysverotoimistoissa ja henkilöasiakkaiden ja yhtymien hakemukset verotoimistoissa.keskittäminen näkyy vain siinä, että asiakkaat saattavat saada selvityspyyntökirjeen, puhelintiedustelun tai päätöksen eri puolilta Suomea. Joidenkin asiakasryhmien verotus on aiemmin keskitetty niihin erikoistuneisiin Verohallinnon yksiköihin. Näiden ryhmien ennakkoratkaisu- ja poikkeuslupahakemukset käsitellään jatkossakin pääsääntöisesti samoissa yksiköissä. Niiden asiakkaiden, joiden kotipaikka on Ahvenanmaalla, hakemukset käsitel- Työttömyysvakuutusmaksut Ensi vuoden alussa työttömyysvakuutusmaksujen hoito ja perintä siirtyy tapaturmavakuutusyhtiöiltä Työttömyysvakuutusrahastolle. Verohallinnon päätöksessä on vahvistettu muun muassa verovapaan päivärahan, ateriakorvauksen ja kilometrikorvauksen enimmäismäärät. Verovapaan kotimaan kokopäivärahan määrä on 38 euroa, osapäivärahan 17 euroa ja ateriakorvauksen 9,50 euroa. 9

10 MUUTA YRITYSTIETOA lään jatkossakin Ahvenanmaan verotoimistossa. Tuloverotuksen ennakkoratkaisu Vuoden 2013 alusta alkaen tuloverotusta koskevissa yksittäisissä kysymyksissä voi hakea Verohallinnolta ennakkotiedon sijasta ennakkoratkaisua. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että ennakkoratkaisupäätöksestä voi tehdä valituksen hallinto-oikeuteen. Vuoden 2013 alussa vireillä oleva ennakkotietohakemus voidaan muuttaa ennakkoratkaisuhakemukseksi, jos asiakas niin haluaa. Tällaisessa tapauksessa asiakkaan on ilmoitettava asiasta Verohallinnolle. Uusi saatelomake Vuoden 2013 alusta alkaen kaikki ennakkoratkaisu- ja poikkeuslupahakemukset on liitettävä saatelomakkeeseen. Varsinainen hakemus tehdään edelleen vapaamuotoisesti. Saatelomakkeeseen kirjataan hakemusta koskevat yksilöintitiedot, mikä nopeuttaa hakemusasian käsittelyn aloittamista. Saatelomake ennakkoratkaisu- ja poikkeuslupahakemukseen LAKIASIAT Kati Mattinen, lakimies Helsingin seudun kauppakamari Ravintoetu eri tilanteissa Työnantajalla ei ole velvollisuutta antaa työntekijöilleen ravintoetua, mutta asianmukaiset ruokailutilat on järjestettävä. Työnantaja voi halutessaan järjestää työntekijöiden ruokailun joko tavanomaisena ravintoetuna eli työpaikka- tai sopimusruokailuna tai antamalla työntekijöille ruokailulipukkeita eli yleensä lounasseteleitä. Etu voidaan antaa ravintoetuna tai jos työntekijä maksaa työnantajalle vähintään verotusarvon suuruisen korvauksen, luontoisetua ei synny. Työntekijän työnantajalle maksama korvaus vähentää ravintoedun määrää. Jos ravintoedun verotusarvo olisi esimerkiksi kuusi euroa ja työntekijä maksaisi työnantajalle kaksi euroa, veronalaiseksi ravintoeduksi jäisi neljä euroa. Tavanomainen ravintoetu tarkoittaa etua, joka on järjestetty työpaikkaruokalassa tai sopimusruokailuna. Sopimusruokailussa työnantaja tekee ruokailupaikan kanssa sopimuksen työntekijöiden ruokailun järjestämisestä. Ravintoedun arvo määräytyy sen mukaan, paljonko edun hankkimisesta työnantajalle aiheutuneiden välittömien kustannusten ja näiden arvonlisäveron määrä on. Sopimusruokailussa välittöminä kustannuksina pidetään määrää, jonka työnantaja maksaa ruokailupaikalle. Verohallinto vahvistaa vuosittain tavanomaisen ravintoedun verotusarvon ja se on yleensä käytännössä työntekijän kannalta edullisempi tapa järjestää ruokailu kuin ruokailulipuke. Lounassetelin tai muun kuin sopimusruokailuun liittyvän ruokailulipukkeen verotusarvo on 75 prosenttia sen nimellisarvosta, vähintään kuitenkin luontoisetupäätöksessä vahvistettava määrä. Ruokailulipuketta saadaan käyttää vain ateriointiin eikä sen arvosta saa antaa rahaa takaisin. Työnantaja voi antaa verotusarvoon arvostettuna vain yhden ruokailulipukkeen tosiasiallista kotimaan työskentelypäivää kohden. Poissaolon ajalta annetut ruokailulipukkeet tulee arvostaa täyteen nimellisarvoon, ellei niitä vähennetä seuraavilla palkanmaksukausilla. Tällaisia poissaoloja ovat esimerkiksi sairauspoissaolot, perhevapaat ja vuosiloma. Toisaalta luontoisetu on osa työntekijän palkkaa, eikä sitä voi yksipuolisesti poistaa palkallisen poissaolon ajalta. Siten esimerkiksi vuosiloman ajalta työntekijälle joko annetaan lounassetelit mutta arvostetaan ne täyteen nimellisarvoon tai vaihtoehtoisesti korvataan edun arvo rahana vuosilomapalkassa. Lomakorvauksessa ravintoetu korvataan rahana. Kotimaan työmatkapäivälle annettu ruokailulipuke voidaan arvostaa verotusarvoon, jos työnantaja ei ole järjestänyt ruokailua. Jos esimerkiksi työnantajan maksaman koulutuksen hintaan sisältyy ruokailu tai jos työntekijä tarjoaa asiakkaalle lounaan työnantajan edustajana, työntekijälle ei voida antaa ruokailulipuketta verotusarvolla. Ulkomaan työmatkan ajalta annettu ruokailulipuke arvostetaan nimellisarvoon. Työmatkapäivälle saatu lounasseteli ei ole sellainen ilmainen ateria, joka vaikuttaisi päivärahan puolittamiseen. Kyseessä on työntekijälle veronalainen etu tai hän on maksanut siitä työnantajalle korvauksen, joten sitä ei voida katsoa työnantajan järjestämäksi ateriaksi. Ruokailulipukkeet on tarkoitettu vain niiden antajaan työsuhteessa olevien henkilöiden ruokailuun. Työharjoittelijan harjoittelupaikka haluaa usein järjestää hänellekin ruokailun. Verotuskohtelu riippuu siitä, kuuluuko opintoihin ilmainen ruokailu vai. Jos opiskelija tai koululainen saa koulupäivinä oppilaitokselta ilmaisen ruuan, myöskään harjoitteluaikana saaduista aterioista ei synny veronalaista etua. Jos oppilaitoksessa ei ole ilmaista ruokailua, harjoittelupaikan tarjoamasta ateriasta syntyy veronalainen luontoisetu. 10