Potilasjärjestöt entistä tärkeämpiä, peruspalveluministeri Paula Risikko Potilasturvallisuus on saumatonta yhteistyötä, laatupäällikkö Marina

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Potilasjärjestöt entistä tärkeämpiä, peruspalveluministeri Paula Risikko Potilasturvallisuus on saumatonta yhteistyötä, laatupäällikkö Marina"

Transkriptio

1 Suomen lehti No 3 lokakuu - marraskuu 2010 FINLANDS PATIENTTIDNING 3/2010 Potilasjärjestöt entistä tärkeämpiä, peruspalveluministeri Paula Risikko Potilasturvallisuus on saumatonta yhteistyötä, laatupäällikkö Marina Kinnunen Elinsiirto tuo lisäaikaa, lääkintöneuvos Raija Asola Onko sairaanhoito uhka vanhusten hoidolle, prof. Yngve Gustafson Tehokkuus toteutuu vain laadukkaalla hoidolla, pj. Paavo Koistinen Sairaanhoitojärjestelmämme tarvitsee laadun seurantaa, tiedottaja Jaakko Ojanne LEHTI TERVEYSPALVELUJEN KÄYTTÄJILLE

2 Suomen Potilasliitto ry:n jäsenyhdistysten ja ryhmien yhteystiedot ovat sivulla 24 Suomen Potilasliitto ry Finlands Patientförbund rf Toimisto: Helsinginkatu 14 A 1, Helsinki puh fax Sähköposti: kotisivut Pankkiyhteys: Sampopankki Hallitus: Paavo Koistinen, puh.joht., , Inger Östergård, varapuh.joht, Jaakko Ojanne, talous, hallituksen sihteeri, Muut varsinaiset jäsenet: Johanna Pihlajamäki, Paula Määttä, Elsa Sipilä, Inka Svahn, Brita Pawli, Kalevi Järvinen, Matti Haimi, Jorma Nurmi, Tenho Palmroth, Arto Pyykkönen. Tässä numerossa: Pääkirjoitus: Tehokkuus toteutuu vain laadukkaalla hoidolla... 3 Ledare: Effektivitet förverkligas endast i en kvalitativ vård... 4 Potilasjärjestöt entistä tärkeämpiä... 6 Potilasturvallisuus on saumatonta yhteistyötä... 8 Elinsiirto tuo lisäaikaa... 9 Onko sairaanhoito uhka vanhusten hoidolle Sairaanhoitojärjestelmämme tarvitsee laadun seurantaa Ojanne pohtii Hoitovirheistä, kärsimyksistä ja niihin suhtautumisesta Potilasliiton avoimet ovet kokosi jäsenistöä Potilasliiton syysseminaari Järjestösivut Suomen Potilaslehti Finlands Patienttidning ISSN , 33. vuosikerta Suomen Potilaslehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa, vuosikerran hinta on 16 euroa (sisältää postituksen kotimaassa). Etukannen kuva: Paavo Koistinen, Helsinginkadun elämän sykettä Vastaava päätoimittaja: Paavo Koistinen, gsm Toimitus: Jaakko Ojanne, gsm Osoite: Helsinginkatu 14 A 1, Helsinki Sähköposti: Kotisivut: Puh. (09) Painopaikka: Newprint Oy, Loimaa Painos: 9300 kpl Suomen Potilaslehti pidättää itsellään oikeuden olla julkaisematta sille pyytämättä toimitettua materiaalia. Lehti ei myöskään palauta sellaista kirjallista taikka kuvallista materiaalia, jota toimitukseen on pyytämättä lähetetty. 2

3 PÄÄKIRJOITUS Paavo Koistinen Suomen Potilasliitto ry:n puheenjohtaja Tehokkuus toteutuu vain laadukkaalla hoidolla 17. elokuuta Kauppalehtikin käsitteli pääkirjoituksessaan suomalaisen sairaanhoidon kustannustehokkuutta. Maassa, joka ikääntyy Euroopan maista kaikkein voimakkaimmin ja joka on kaiken lisäksi väestöltään suhteellisen harvaan asuttu, muodostaa terveydenhoidon tehokkuus erään lähitulevaisuutemme merkittävimmän taloudellisen kysymyksen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen laskelmien mukaan Suomen kaikki terveydenhuollon menot olivat kaikkinensa noin 15 miljardia euroa. Näistä kustannuksista perusterveydenhoitoon meni kolme miljardia ja erikoissairaanhoitoon viisi miljardia. Vaikka rahasummat ovat oikeastaan jo reippaasti ylitse tavallisen terveyspalveluiden kuluttajan käsityskyvyn, on paikallaan verrata tilannettamme kansainvälisesti: Suomessa terveydenhuoltoon käytetään kansantulosta 9 %, mutta Yhdysvalloissa peräti 18 %. Suomalainen terveydenhoitojärjestelmä kestää siis varsin hyvin kansainvälistä vertailua. Itse asiassa nimenomaan Yhdysvalloissa presidentti Barak Obamalla on suuri urakka edessään hänen pyrkiessään muokkaamaan maassaan vallitsevia käytäntöjä, joissa kustannukset nousevat, mutta tehokkuus ei suinkaan aina toteudu. Tasaarvoisuudesta voidaan siitäkin olla kovin montaa mieltä. Suomella terveydenhoidon tehokkuus on kuitenkin ratkaisevassa määrin kohtalon kysymys, sillä maan huoltosuhde heikkenee tällä tietämällä pitkän aikaa. Edes maahan muuttavat ihmiset eivät tätä tilannetta ratkaisevasti muuta, sillä heidänkin työuransa kallistuu jossakin vaiheessa ehtoopuolelle ja heistä itsestään tulee myös terveydenhuollon asiakkaita. Oikeastaan meillä on tarjolla kaksi ratkaisumallia, joista ensimmäisessä heikennetään kylmästi palvelutasoa ja tarjotaan kansalaisille vain minimi. Sen jälkeen parempaa hoitoa ja huoltoa saavat ne, joilla siihen on varaa. Kieltämättä tällainen kehityssuuntaus on jo menossa, sillä esimerkiksi pitkäaikaistyöttömät ja eläkkeellä olevat haja-asutusalueiden asukkaat joutuvat olemaan paljon aktiivisempia ja valistuneempia itse saadakseen saman terveydenhuollon kuin vaikkapa työterveyshuollon piirissä olevat henkilöt. Toinen ja kaikilla mittapuilla ehdottomasti Potilasliiton näkökulmasta kannattavampi malli on tehostaa sairaanhoitopalveluita. Ja kärkeen lienee paikallaan heti todeta, että tehostaminen sairaanhoidon ja terveydenhoidon sektorilla merkitsee ennen kaikkea laadullista kohentamista. Eräänlaisena patentti- tai pikaratkaisuna on usein tuotu keskusteluun yksityistäminen. Vaikka yksityisellä sektorilla on tärkeä sijansa terveyspalveluiden tuottajana, on muistettava, että yksityistämisen todellinen luvattu maa on Yhdysvallat, jossa kansantuotteesta 18 % kulutetaan terveydenhoitoon. Vaikka voidaan ajatella, että potilas pääasiassa maksaa itse, niin joka tapauksessa tuokin osuus on pois muusta kulutuksesta ja liiketoiminnasta. Toki tähän saakka Yhdysvaltojen jättiläismäinen kansantalous on voinut tuon taakan kestää. Siellähän on tuotteistettu osittain jopa vankeinhoitolaitoskin, mikä osaltaan tasapainottaa maan talouden koukeroita. Suomen kokoiselle taloudelle olisi kaikin puolin turmiollista, jos terveydenhoidon prosenttiosuudet alkaisivat liikkua samalla tasolla. Tehokkuutta on löydettävissä laadukkaalla sairaanhoidolla, mikä edellyttää toteutuakseen laadunvalvonnan valtakunnallista järjestelmää ja sen tarvitsemia työkaluja. Tätä hankettahan Suomen Potilasliitto on parasta aikaa vetämässä yhdessä lääkärikunnan edustajien kanssa. Ruotsissa laatutyökalua on käytetty jo pitkään ja siellä se toimii mainiosti. On korkea aika seurata järkevää esimerkkiä samaan tapaan kuin silloin, kun HUS ja Tampere hankkivat ensimmäiset da Vinci-leikkausrobotit. Tämän edistyshankkeen etu liittyy sekin laatuun ja potilasturvallisuuteen: sairaalapäivien määrä väheni ja kustannukset laskivat. Laatutyökalun käyttäminen mahdollistaa sen, että kustannuksia säästyy verrattomasti enemmän, kun esimerkiksi virheistä ja vahingoista johtuneita korjaustoimenpiteitä ei tarvitse enää tehdä 3

4 Suomen lehti entiseen tapaan. Ja kun laatukriteerien mukaan voidaan saattaa valtakunnallisestikin yhdenmukainen potilaiden palautejärjestelmäkin toimimaan, niin vältyttäneen myös niiltä kustannuksilta, joita erilaiset virkateitse tehdyt kyselyt ja valitukset saavat aikaan. Parhaillaan pohditaan sellaista kysymystä, olisiko potilaan saatava tietää hänen oman hoitonsa hinta. Kysymys voidaan nähdä negatiivisella ja positiivisella tavalla. Eräs positiivinen tapa nähdä tämä kysymys on se, että me kaikki voisimme olla perillä siitä, mitä jokin sairaanhoidollinen operaatiomme maksaa ja samalla olisimme kaikki tietoisia siitä, miten paljon mahdollisesta virheestä johtuvan korjausoperaation tekeminen maksaa. Se matematiikka saattaisi olla kiihdyttämässä vaikkapa laatujärjestelmän käyttöönottoa tai kannustamaan sairaanhoitopiirejä lähettämään potilaitaan vaikkapa erityissairaanhoidon piirissä olevaan kuntoutukseen. Kaikkihan tietäisivät, kuinka paljon hoitamatta ja kuntouttamatta jäävä potilas sitten tulisi maksamaan järjestelmälle. Aivan tähän lopuksi Suomen Potilasliiton 40-vuotisen taipaleen iskulauseeksi ja taloudelliseksi ohjenuoraksi seuraavaa: sairaanhoidon säästöt = laadukas sairaanhoito = tehokkuus. LEDARE Paavo Koistinen Ordförande för Finlands Patientförbund rf. Effektivitet förverkligas endast i en kvalitativ vård. Den finländska sjukvårdens kostnadseffektivitet behandlades i Kauppalehtis ledare 17 augusti i år. Vårdens effektivitet är en av den närmaste framtidens stora ekonomiska frågor, när befolkningen i vårt land åldras snabbast i hela Europa, dessutom bor befolkningen mycket glest i vårt land. Enligt beräkningarna som Institutet för hälsa- och välfärd har gjort skulle Finlands totala hälsovårdkostnader vara cirka 15 miljarder euro årligen. Dessa kostnader skulle fördela sig så att bashälsovården skulle kosta tre miljarder och specialsjukvården fem miljarder. Fastän penningsumman egentligen är mycket större än vad den vanliga konsumenten förstår, är det på sin plats att jämföra situationen internationellt; i Finland går 9 % av nationalinkomsten till hälsovården, medan summan i USA är 18 %. Det finska hälsovårdsystemet tål mycket väl den internationella jämförelsen. Presidenten i USA, Barak Obama har en stor utmaning framför sig när han försöker förändra landets rådande praxis, 4 som ökar kostnaderna, men effektiviteten förverkligas inte. Om jämlikheten här kan man vara av många åsikter. I Finland är hälsovårdens effektivitet i avgörande grad en ödesfråga, därför att servicerelationen i landet försvagas en lång tid framöver enligt de uppgifter vi har i dag. De människor som flyttar till vårt land kan inte ens förändra den situationen i större grad. Deras yrkeskarriär lutar i något skede mot afton och de blir själva arbetshälsovårdens klienter. Till buds står två olika lösningsmodeller, den ena att man omedelbart försvagar servicenivån och erbjuder befolkningen en miniminivå. Därefter får de som har råd bättre vård och service. Onekligen är en sådan utvecklingstrend på gång, till exempel glesbyggdens befolkning såsom långtidsarbetslösa och pensionärer måste vara mycket aktiva och upplysta för att samma vård som de som har tillgång tilll arbetshälsovård. Den andra modellen som Patientförbundet förespråkar och som alla skenarier visar som den mest hållbara är att effektivera sjukvårdstjänsterna. Genast bör då konstateras att effektiveringen av hälso- och sjukvårdssektorn betyder framför allt en kvalitativ förbättring. Som patent- eller snabblösning har ofta framförts privatisering i olika diskussioner. Fastän privata sektorn har en stor betydelse som sjukvårdproducent, bör vi komma ihåg, i privatiseringens lovade land USA, använder hälsovården 18 % av brutto nationalinkomsten. Vi kan tänka, att patienten i huvudsak betalar det mesta själv, men i varje fall är dollarna bort från konsumtion och affärsverksamhet. Hittills har den väldiga nationalprodukten i USA klarat av den väldiga bördan. Där har man till och med delvis produktifierat fångvården, som på sätt och vis balanserar landets ekonomi. I en ekonomi av Finlands storlek skulle det vara förkastligt, om hälsovårdens procentenheter skulle röra sig på samma nivå. Den kvalitativa sjukvården skall vara effektiv. En effektiv vård förutsätter ett nationellt kvalitetsövervakningssystem med tillhörande verktyg för att förverkligas. Finlands Patientförbund håller som bäst på och förverkligar ett sådant projekt tillsammans med representanter för läkarkåren. I Sverige har man länge redan använt kvalitetsverktyg och det fungerar förträffligt. Det är hög tid att följa förnuftiga exempel på samma sätt

5 som när HNS och Tammerfors gjorde, när de anskaffade de första da Vincioperationsrobbotarna. Fördelarna med denna föregångsinvesterings hänför sig både till kvalitet och patientsäkerhet; vårddagarnas antal minskade men även kostnaderna minskade. Användningen av kvalitetsverktyg gör det möjligt att spara mycket stora summor, när man inte längre behöver korrigera fel och misstag i samma utsträckning som tidigare. När man får ett enhetligt fungerande nationellt feedbackregister, kan man undvika de kostnader som förorsakas av olika förfrågningar och klagomål, som görs tjänstevägen. För närvarande grubblar man på ministerienivå på frågan om patienten borde få veta vad hans vård kostar. Frågan kan ses både på ett positivt och ett negativt sätt. Positivt är att vi alla skulle veta, vad en operationen kostar och samtidigt skulle vi alla vara medvetna om, hur mycket en korrigeringsoperation kostar om den beror på ett vårdfel. En sådan matematik kunde påskynda användandet av kvalitetssystemet till exempel eller kanske få sjukvårdsdistrikten att remittera och bekosta patientens rehabilitering inom specialvården. Alla skulle då i tydliga siffror se, hur mycket patienter som blir utan vård och rehabilitering skulle kosta för systemet och samhället. Till sist under Finlands Patientförbunds 40-åriga verksamhet har slogan och ekonomiska rättesnöret blivit följande: sjukvårdens inbesparingar = kvalitativ sjukvård = effektivitet Yrityssopimus 2010 (jäsenetuhinnat) Suomen Potilasliitto ry:n sekä jäsenjärjestöiden ja RESTEL HOTEL GROUPin kesken on tehty sopimus koskien Cumulus- ja Rantasipi-hotelleja, Holiday Inn-hotelleja Suomessa, Crowne Plaza Helsinki-hotellia, Hotelli Seurahuone Helsinkiä ja Ikaalisten Kylpylää. Yrityshinnat ovat yksittäiseen liikematkustuskäyttöön ja ne ovat nettohintoja. ( Järjestöjen henkilöiden matkustamiseen ) Viikonloppuisin ovat myös erikoishinnat ko. hotelleissa Suomen Potilasliitto ry:n ja sen jäsenjärjestöiden jäsenille. Varauslinkki https://www.hotellimaailma.fi/extra.cfm?account=potilaslto Puhelimitse mainitse varausta tehdessä Potilasliiton sopimus/jäsenjärjestö. Kun olet järjestämässä järjestönne tilaisuutta ja majoituksia ryhmille ko.hotelleissa ilmoita sopimuksesta Potilasliiton kanssa kun pyydät tarjousta RESTEL HOTELL GROUP:lta. Muista tulevista sopimuksista/jäsenetuhinnoista tiedotamme myöhemmin. 5

6 Suomen lehti Paula Risikko peruspalveluministeri, terveystieteiden tohtori Potilasjärjestöt entistä tärkeämpiä Kolme näkökulmaa potilasturvallisuuden edistämiseen Potilasturvallisuus on laadukkaan hoidon keskeinen osatekijä. Potilasturvallisuuden edistäminen kuuluu terveydenhuollon ammatillisuuden perusperiaatteisiin. Jokainen terveydenhuollon ammattihenkilö vastaa potilasturvallisuudesta ja sitoutuu sen edistämiseen kehittämällä omaa työtään ja osaamistaan sekä soveltamalla parhaita näyttöön perustuvia käytäntöjä. Terveydenhuollon toimintayksikön johdolla on vastuu potilasturvallisuuden kokonaisuudesta siten, että hoito voidaan toteuttaa säädösten ja ohjeiden mukaan, viiveettä ja resurssit tehokkaasti hyödyntäen. Käytännössä esimiesten tehtävänä on huolehtia siitä, että hoitohenkilöstön määrä, rakenne ja osaaminen sekä työskentelyolosuhteet vastaavat organisaation perustehtävän ja potilasturvallisuuden vaatimuksia. Potilaan näkökulmasta palvelun laadussa korostuvat potilaan odotukset ja kokemukset hoidosta ja sen tuloksesta. Potilaan ja terveydenhuollon ammattihenkilön välisessä hoitosuhteessa potilas on aktiivinen toimija, joka voi monin tavoin osallistua oman hoitonsa 6 suunnitteluun ja turvallisuuden edistämiseen. Yksittäisen potilaan näkemys on arvokas myös potilasturvallisuutta ja palveluita kehitettäessä. Tästä syystä asiakaspalautetta kootaan terveydenhuollon toimintayksikkötasolla järjestelmällisesti osana organisaation seuranta- ja laadunhallintajärjestelmiä. Potilasjärjestöt tarjoavat näitä laajemman foorumin, joka kokoaa eri potilasryhmien kokemukset hyödynnettäväksi suunnitelmallisessa potilasturvallisuustyössä. Tuleva terveydenhuoltolaki edistää potilasturvallisuutta monin tavoin Suomessa ei ole ollut sitovaa lainsäädäntöä terveydenhuollon laadusta ja potilasturvallisuudesta, vaan niitä on ohjattu suositusten ja strategioiden avulla. Potilasturvallisuustyön keskeinen ohjauksen väline on sosiaali- ja terveysministeriön vuosille antama potilasturvallisuusstrategia Edistämme potilasturvallisuutta yhdessä. Strategian tarkoituksena on ohjata julkista ja yksityistä sosiaali- ja terveydenhuoltoa yhtenäiseen potilasturvallisuuskulttuuriin sekä vakiinnuttaa potilasturvallisuuden edistämisen rakenteita ja menetelmiä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos vastaa potilasturvallisuusstrategian toimeenpanosta ja juurruttamisen tukemisesta kansallisella tasolla. Tätä varten asetettiin kesällä 2010 laaja-alainen kansallisen potilasturvallisuusstrategian asiantuntijaryhmä, jossa on mukana myös Suomen Potilasliiton edustus. Kesäkuussa 2010 annettu hallituksen esitys terveydenhuoltolaiksi on tervetullut myös potilasturvallisuuden näkökulmasta. Laki ja valtioneuvoston vuosille vahvistama Kaste-ohjelma korostavat potilaan ja asiakkaan aktiivista roolia. Hallituksen esitys terveydenhuoltolaiksi sisältää säännökset turvallisesta, laadukkaasta ja asianmukaisesti toteutetusta terveydenhuollon toiminnasta. Säännösesitysten mukaan terveydenhuollon toimintayksiköiden tulee laatia potilasturvallisuussuunnitelma osana niiden laadunhallinta- ja seurantajärjestelmiä. Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan myös tarkemmat säännökset potilasturvallisuussuunnitelman sisällöstä, toimeenpanosta ja seurannasta. Hallituksen esitys terveydenhuoltolaiksi laajentaa lisäksi potilaan valinnanmahdollisuuksia niin perusterveydenhuollossa kuin erikoissairaanhoidossakin. Jotta potilaat pystyvät käyttämään näitä uusia mahdollisuuksia, tarvitaan erilaisia tapoja koota ja välittää vertailevaa tietoa eri hoitoyksiköistä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kehittää kansalaisille suunnattavaa Palveluvaaka-verkkopalvelua, jossa voi vertailla sosiaali- ja terveyspalveluja luotettavan ja ajantasaisen tiedon avulla. Kansalaiset voivat antaa myös palautetta palveluista verkkopalvelun kaut-

7 ta. Verkkopalvelun ensimmäinen versio avataan vuoden 2011 alussa. Potilaan ja potilasjärjestöjen rooli muutoksessa Sosiaali- ja terveydenhuollon jatkuvasti uudistuvassa toimintaympäristössä muuttuvat myös potilaan ja potilasjärjestöjen rooli. Koska potilasturvallisuuden edistäminen on henkilöstön ja potilaiden yhteinen asia, potilaiden, omaisten ja potilasjärjestöjen on tärkeää olla mukana potilasturvallisuustyössä sekä kansallisella että paikallisella tasolla. Potilaan voimaannuttaminen on keskeistä potilasturvallisuuden edistämisessä ja valinnanmahdollisuuksien hyödyntämisessä. Kyse on tiedon antamisesta sairaudesta ja sen hoidosta sekä potilaan tukemisesta hoidon suunnitteluun ja toteuttamiseen osallistumisessa. Potilasta on kannustettava myös kertomaan oireistaan, toiveistaan ja huolistaan, kysymään sairaudestaan ja hoidostaan sekä tuomaan esille havaitsemiaan puutteita potilasturvallisuudessa. Toimintayksiköissä on luotava lisäksi menettelytavat haittatapahtumien jälkikäsittelyyn yhdessä potilaan ja omaisten kanssa. Potilaan näkökulma on tärkeää saada nykyistä paremmin esille myös palvelujen kehittämisessä. Vaikka suomalaisissa terveydenhuollon toimintayksiköissä ei perinteisesti ole ollut vahvaa potilasfoorumien kulttuuria, meillä on hyviä esimerkkejä siitä, miten potilaiden ja asiakkaiden ääntä voidaan saada esille aikaisempaa paremmin. Esimerkkinä tästä on Pirkkalan kunnan perusturvapalveluissa runsas vuosi sitten käynnistetty asiakasfoorumitoiminta, joka on suunnattu erilaisille kansalaisryhmille. Toinen esimerkki on Kaste-ohjelmaan perustuvassa Vetovoimainen ja terveydettä edistävä terveydenhuolto -hankkeessa valmisteltavan potilasturvallisuus-neuvoston asettaminen Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä. Neuvostoon tulisi mukaan eri potilasryhmiä edustavia koulutettuja vertaispotilaita. Tarvitaankin lisää erilaisia malleja ja tapoja saada potilaiden ja potilasjärjestöjen kokemukset ja näkemykset paremmin käyttöön palvelujen ja ehkäisevän toiminnan kehittämisessä. Potilasjärjestöjen keskinäinen yhteistyö on entistä merkittävämpää, koska yhä useampi suomalainen sairastaa yhtä aikaa useaa kroonista tai pitkäaikaista sairautta. Valtimotaudit ovat saattaneet jo yhteistyöhön Diabetesliiton, Sydänliiton sekä Aivohalvaus- ja dysfasialiiton. Muistiin ja keskushermoston toimintaan vaikuttavat taudit ovat varmasti toinen haaste yhteistyön kehittämiselle. Kansallisen tason toiminnan ohella potilasjärjestöjen paikallistoiminnalla on tärkeä rooli. Kaste-ohjelmaan perustuvassa Toimiva terveyskeskus -ohjelmassa käyttöön otettava terveyshyötymalli korostaa potilasjärjestöjen paikallistoiminnan merkitystä terveyskeskuksen tärkeänä yhteistyökumppanina muun muassa omahoidon tuen kehittämisessä osana pitkäaikaissairauksien ehkäisyä ja hoitoa. Esimerkkinä tästä on laaja Väli-Suomen POTKU - Potilas kuljettajan paikalle -hanke. Siinä 61 kunnan terveyskeskukset kartoittavat oman alueensa potilasjärjestöjen paikallistoimintaa sekä sopivat yhteistyöstä ja sen kehittämisestä potilasjärjestöjen kanssa. Kiitos työstänne Potilasjärjestöjen päätehtävinä ovat edunvalvonta, tiedon tuottaminen ja vertaistuki. Potilaiden ja potilasjärjestöjen rooli on tärkeä myös, jotta potilasturvallisuuden haasteet saadaan näkyviin ja korjatuksi. Suomen Potilasliitto on tehnyt ja tekee ansiokasta työtä osallistumalla potilasturvallisuuden kansalliseen strategiatyöhön sekä tekemällä ehdotuksia potilasturvallisuuteen liittyvien säännösten valmistelua varten. Lisäksi Suomen Potilasliiton lehdessä jaetaan aktiivisesti tietoa potilasturvallisuuteen liittyvistä kysymyksistä ja kehittämistyöstä. Tulevaisuuden haasteena on saada potilaiden näkökulma nykyistä paremmin esille myös palvelujen kehittämisessä. Tässäkin tarvitaan tiivistä yhteistyötä potilasjärjestöjen kanssa. Kiitos työstänne ja yhteistyöstä. 7

8 Suomen lehti Marina Kinnunen Vaasan sairaanhoito piiri, laatupäällikkö Potilasturvallisuus on saumatonta yhteistyötä Potilasturvallisuus on ollut vilkkaan keskustelun kohteena jo useita vuosia niin Suomessa kun ulkomaillakin. Vastuu potilaan turvallisuudesta on terveydenhuollon ammattilaisilla, mutta myös potilaalla on mahdollisuuksia vaikuttaa turvallisen hoidon toteutumiseen. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia on antanut suomalaiselle terveydenhuoltojärjestelmälle suunnan potilasturvallisuuden johdonmukaiseen kehittämiseen. Se sisältää tärkeitä periaatteita ja asettaa selkeitä vaatimuksia potilasturvallisuuden edistämiseksi. Potilaan osallistuminen hoidon turvallisuuden varmistamiseen on nostettu siinä esille yhtenä keskeisenä tekijänä. Oleellisimpia asioita potilasturvallisuuden varmistamisessa on saumaton yhteistyö, jossa potilaat otetaan aidosti mukaan oman hoidon suunnitteluun ja toteuttamiseen. Potilaat ovat asiantuntijoita ja potilas itse on ainoa, joka kulkee koko hoitoprosessin läpi alusta loppuun. Tällä hetkellä on kuitenkin vielä hyvin organisaatiokohtaista, miten potilaat otetaan mukaan turvallisuuden varmistamiseen ja kehittämiseen. Potilaan osallistumisella voidaan tarkoittaa potilasjärjestöjen edustajien mukanaoloa organisaation työryhmässä, potilaiden mahdollisuutta tavata muita samassa tilanteessa olevia tai yksinkertaisesti oikeutta kuulla hoitoonsa liittyvistä riskeistä. Potilaan tulisi saada tietoa oman hoitonsa riskeistä ymmärrettävällä tavalla. Virinnyt potilasturvallisuuskeskustelu on tehnyt meidät kaikki tietoisiksi siitä, että potilaiden hoidossa tapahtuu liian usein virheitä, jotka olisivat olleet 8 estettävissä. Terveydenhuoltojärjestelmä on moniulotteinen ja ajoittain vaikeasti hahmotettava. Hoitoketjuun osallistuu useita ammattilaisia ja yksiköitä, ja se ylittää usein myös organisaatiorajoja. Monimutkaisessa järjestelmässä virheet syntyvät lukuisten yhteensattumien ja mutkikkaiden tapahtumaketjujen tuloksena. Siksi potilasturvallisuuden kehittämisen perusajatuksena ei ole etsitä syyllisiä vaan syitä miksi virhe on päässyt tapahtumaan. Tämä on ainoa tie oppia miten vastaava tapahtuma voitaisiin välttää tulevaisuudessa. Potilaan näkökulmasta on kuitenkin oleellisinta vaaratapahtumasta selviäminen ja saada avoimesti tietoa tapahtuneesta. Potilas ja omaiset haluavat tietää mitä tapahtui ja he haluavat anteeksipyynnön, jotta voivat aloittaa tapahtumasta toipumisen. Anteeksipyytämistä voidaan pitää alkuna haittatapahtumasta toipumiselle ja se on tärkeää sekä omaisille että potilaalle. Se on kuitenkin tärkeää myös ammattilaiselle ja hänen toipumiselleen sekä kyvylleen jatkaa työssään. Avoimuudesta hyötyy sekä työyhteisö että potilaat. Potilaiden mukaan ottaminen turvallisuuden varmistamiseen Vaasan keskussairaalassa Vaasan keskussairaalassa on vuodesta 2007 lähtien tavoitteellisesti kehitetty potilasturvallisuutta koko sairaanhoitopiirin alueella. Potilaiden mukaan ottaminen on noussut vahvasti esiin, koska ilman saumatonta yhteistyötä ei turvallinen hoito ole mahdollista. Vaasan keskussairaalassa on usein kohdattu tilanteita, että potilaat eivät tiedä omaa lääkitystään tullessaan hoitoon. Todellisuus on, että hoitavasta sairaalasta ei myöskään löydy ajankohtaisia tietoja potilaan lääkityksestä. Jokaisella tulisi olla omat lääkitystiedot kirjattuna ja aina mukana. Äkillisessä sairastumistilanteessa potilas ei välttämättä aina kykene antamaan lääkitystietojaan, vaikka hän tiedot normaalisti muistaisikin. Vaasan keskussairaala kehitti yhdessä Lääketietokeskuksen kanssa palvelun, jossa jokainen voi täyttää oman lääkekorttinsa ja pitää sitä ajan tasalla (www.laakekortti. fi). Näinkin yksinkertaisella asialla jokainen voi vaikuttaa oman hoitonsa turvallisuuteen. Potilasturvallisuusstrategian mukaan Vuoteen 2013 mennessä terveydenhuollon organisaatioissa tulisi olla menettelytavat, joiden avulla potilaalla ja asiakkaalla on mahdollisuus kertoa havaitsemistaan turvallisuuspuutteista ja saada niistä palautetta. Vaasan keskussairaalassa lisättiin potilaiden ja omaisten mahdollisuuksia ilmoittaa vaaratapahtumista. Menettelytavalla on saatu tietoja, joita organisaatiossa on voitu käyttää toiminnan kehittämiseen. Lisäksi on tärkeää, että potilaalla ei ole vain

9 menettelytapaa kertoa turvallisuuspuutteista vaan henkilöstö kertoo potilaille ja omaisille erilaisista mahdollisuuksista, miten vaaratapahtumista voi ilmoittaa ja kehen voi olla yhteydessä. Sosiaali- ja terveysministeriön kehittämä potilaan huoneentaulu tuo esiin tärkeitä asioita, miten potilas itse voi vaikuttaa hoitonsa turvallisuuteen. Näiden huoneentaulujen avulla potilaita on pyritty myös Vaasassa kannustamaan avoimuuteen. Potilaan muistilista: Kerro jos sinua epäilyttää tai huolettaa jokin asia Varmista, että saat tiedon sinulle tehtyjen toimenpiteiden tuloksista Kysy mitä toimenpiteet merkitsevät hoitosi kannalta Pidä luettelo käyttämistäsi lääkkeistä Tutustu lääkkeisiisi ja kerro niistä sinua hoitavalle henkilöstölle Kerro mielipiteesi hoidon tarpeesta Jos koet hoidossasi tapahtuneen virheen, ilmoita siitä välittömästi henkilökunnalle. Toteutuessaan Suomalainen potilasturvallisuusstrategia ohjaa potilasturvallisuutta oikeaan suuntaan. Siihen on kuitenkin vielä matkaa. Turvallinen hoito vaatii avoimuutta ja molemmin puolista luottamusta potilaan ja häntä hoitavien ammattilaisten välillä. Raija Asola Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö, sosiaali- ja terveyspalveluosasto Elinsiirto tuo lisäaikaa Elinsiirroista on viimeisten viidenkymmenen vuoden aikana tullut maailmanlaajuisesti vakiintunut käytäntö ja ne ovat tuoneet valtavaa hyötyä sadoille tuhansille potilaille. Ihmiselinten käyttö elinsiirtoihin on lisääntynyt tasaisesti kahden viime vuosikymmenen aikana. Elinsiirto on nykyään kustannustehokkain hoito munuaisten vajatoiminnan loppuvaiheessa ja esimerkiksi maksan, keuhkojen ja sydämen vajaatoiminnan loppuvaiheessa se on ainoa käytettävissä oleva hoito. Suomen ensimmäinen munuaisensiirto tehtiin Elinsiirroista on reilussa neljässä vuosikymmenessä vakiintunei- ta hoitomuotoja. Suomessa on tehdään munuaisen-, maksan-, sydämen- ja keuhkonsiirtoja. Uusimpina elinsiirtoina Suomessa on tehty ohutsuolensiirto ja haimansiirto. Kiinteiden elinten siirrot on Suomessa keskitetty Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin transplantaatioyksikköön. Kaikki keskussairaalat osallistuvat elinluovutustoimintaan. Tämä tarkoittaa, että kun keskussairaalassa todetaan potilas aivokuolleeksi, on mahdollista arvioida sopisiko hän elinluovuttajaksi. Kudoslain mukaan aivokuoleman todenneet lääkärit eivät saa osallistua itse elinluovutustapahtumaan. Siirrettävistä elimistä on jatkuvasti pula. Elinsiirtojonoihin tulee jatkuvasti enemmän potilaita. Osa siirtoelintä odottavista potilaista valitettavasti menehtyy saamatta elinsiirtoa. Vuonna 2009 Suomessa tehtiin 180 munuaissiirtoa, 48 maksansiirtoa, 13 sydämensiirtoa, 14 keuhkonsiirtoa. Munuaissiirroista kuudessa tapauksessa siirrettävä munuainen oli saatu elävältä läheisluovuttajalta. Yhteensä elinsiirtoja tehtiin vuonna 255. Suomessa elinsiirrot onnistuvat hyvin. Vuoden kuluttua siirrosta lähes 90% siirteistä toimii. Suomessa on potilaita, jotka ovat eläneet yli 30 vuotta täysipainoista elämää siirrännäisensä kanssa. Suomessa suhtaudutaan elinluovutuksiin myönteisemmin kuin useimmissa maissa keksimäärin. Vuonna 2006 tehdyn kyselytutkimuksen mukaan 83 prosenttia suomaisista oli valmis luovuttamaan elimensä kuoleman sattuessa. Vuoden 2009 kyselyssä luku oli noussut 90 prosenttiin. Yleisestä myönteisestä suhtautumisesta huolimatta vain noin 20 prosenttia suomalaisista on allekirjoittanut myönteisen tahdon ilmaisevan Munuais- ja maksaliiton jakaman elinluovutuskortin. Vaikka valtaosa ihmisistä olisi valmis elinluovutukseen, mikäli olisi siihen kuolemansa jälkeen sopiva, on omaisen ollut vaikea päättää läheisen äkillisen kuoleman jälkeen elinluovutuksesta, el- 9

10 Suomen lehti 10 lei vainajan elämän aikainen mielipide asiasta ole tiedossa. Aiemmin voimassa olleen lain mukaan osa elinluovutuksista ei toteutunut omaisten kielteisen kannan perusteella ilman, että olisi ollut tiedossa vainajan oma kanta. Tämän vuoden elokuun alusta tuli voimaan ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä annetun lain muutos. Muutoksen jälkeen kuolleen ihmisen elimiä, kudoksia ja soluja saa irrottaa, jos ei ole tiedossa tai jos ei ole syytä olettaa, että vainaja eläessään olisi vastustanut kyseistä toimenpidettä. Tämä tarkoittaa siirtymistä niin sanottuun oletettuun suostumukseen. Jos vainaja on eläessään kieltänyt elimiensä, kudoksiensa tai solujensa irrottamisen toisen ihmisen sairauden tai vamman hoitoon ei toimenpidettä saa tehdä. Tämä tarkoittaa, että vainajan eläessään ilmaisemaa näkemystä on noudatettava. On pyrittävä selvittämään nimenomaan vainajan oma elinaikanaan ilmaisema tai oletettu mielipide. Useimmiten tieto on saatavissa lähiomaiselta tai muulta läheiseltä. Luotettava selvitys voidaan yksittäistapauksissa saada myös muulta henkilöltä kuin vainajan lähiomaiselta tai muulta läheiseltä. Vainajan lähiomaisen tai muun läheisen oma vastustus ei estä toimenpidettä tilanteessa, jossa vainajan oma mielipide ei ole tiedossa. Omaisen roolina on välittää tieto vainajan omasta tahdosta. Laissa velvoitetaan sen 9 a :n mukaan terveydenhuollon henkilöstö velvoitetaan antamaan vainajan lähiomaiselle tai muulle läheiselle selvitys elimien, kudoksien ja solujen irrottamisesta ja irrottamisen merkityksestä. Tämä tarkoittaa, että omaisen kanssa tulee keskustella asiasta. Alaikäisen vainajan osalta edellytetään, että huoltaja ei vastusta toimenpidettä, jos alaikäinen ei ikänsä tai kehitystasonsa vuoksi ole kyennyt muodostamaan käsitystä asiasta. Jos täysi-ikäinen henkilö ei sairauden, mielenterveyden häiriön tai muun vastaavan syyn takia ole eläessään voinut muodostaa käsitystä irrotuksesta, edellytetään, että lähiomainen tai muu läheinen ei vastusta sitä. Oletettu suostumus on käytössä muun muassa Hollannissa, Belgiassa, Italisaa, Itävallassa, Espanjassa, Portugalissa ja Ranskassa. Miten voi ilmaista kantansa elinluovutukseen? Yhtä ainoaa virallista tai oikeaa tapaa elinluovutustahdon ilmaisemiseen ei ole. Elinluovutustahdon voi ilmaista esimerkiksi seuraavilla tavoilla: Oma kanta elinluovutukseen kannattaa kertoa lähiomaiselle tai muulle läheiselle. Näin hän pystyy välittämään tiedon tarvittaessa terveydenhuollon henkilöstölle. Elinluovutustahdon voi kirjoittaa paperille. Paperi kannattaa pitää mukana ja kertoa sen olemassa olosta omaisille ja läheisille. Elinluovutuskorttia voi edelleen käyttää osoituksena suostumuksesta elinluovutukseen. Vielä ei ole käytössä valtakunnallista sähköistä potilastietoarkistoa, jonne elinluovutustahdon voisi tallentaa. Tällaista arkistoa ollaan parhaillaan rakentamassa. Ennen kuin valtakunnallinen järjestelmä on käytössä, voi terveydenhuollon henkilöstöä pyytää merkitsemään elinluovutustahto terveysaseman tai sairaalan potilastietojärjestelmiin. Tieto ei kuitenkaan näin välity kaikille terveydenhuollon yksiköille, joten oma elinluovutustahto kannattaa silti kertoa omaisille ja läheisille. Suullinen elinluovutustahdon ilmaisu riittää, eikä siihen tarvita todistajia. Olennaista koko elinsiirtotoiminnalle on, että terveydenhuollossa tunnistetaan mahdolliset elinluovuttajat. Tämä vaatii erityistä panostusta ja koulutusta. Monissa Euroopan maissa tähän on panostettu ja edelläkävijänä tässä suhteessa on Espanja, jossa elinsiirtotoiminta on vilkkainta väestöön suhteutettuna. Monissa Euroopan maissa on sairaaloihin nimetty elinsiirtotoiminnasta vastaamaan erityisiä elinsiirtokoordinaattoreita Kaikki vainajat eivät ole mahdollisia elinluovuttajia. Suomessa kuolee vuosittain vajaat ihmistä. Elinluovuttajia heistä on vuosittain ollut vajaa sata. Elinluovutuksen mahdollisuus tulee harkittavaksi vain tilanteessa, kun todetaan aivokuolema eikä vainajalla todeta lääketieteellisiä vasta-aiheita elinluovutukseen. Tällöin on yleensä kyseessä äkillinen kuolema, jonka syynä esimerkiksi kallonsisäinen verenvuoto tai vamma, joka johtaa hoitotoimenpiteistä huolimatta potilaan kuolemaan. Tilanne on omaisille raskas. Vainajan omaan mielipiteeseen perustuva päätös elinluovutuksesta helpottaa omaisten taakkaa muutenkin vaikeassa tilanteessa. Ristiriitatilanteissa terveydenhuollon henkilöstön tulee käyttää omaa harkintakykyään ratkaisuja tehdessään. Nykyisen kudoslain oletetun suostumuksen myötä olennaista on, että ne ihmiset, joiden kanta elinluovutukseen on kielteinen, saattavat kielteisen kantansa läheistensä tietoon. Suostumuksen ilmaisuna elinluovutuskortti on edelleen hyvä ja käyttökelpoinen ja tuo selkeästi ilmi henkilön oman mielipiteen elinluovutukseen. Elinsiirtojen laadun ja turvallisuuden takaamiseksi on siirteen kulku luovuttajalta saajalle dokumentoitava tarkasti. Siirteen saajalle ei koskaan kerrota sen alkuperää. Tilanteissa, joissa lähiomainen luovuttaa toisen munuaisensa saaja luonnollisesti tietää luovuttajan. Lainsäädäntö kieltää elinkaupan. Tästä syystä elinluovutuksesta ei makseta palkkiota. Elävien luovuttajien kohdalla kyse on luuytimen ja sen kantasolujen tai toisen munuaisen luovutuksesta lähiomaiselle. Elokuun alussa tuli voimaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muutos, jonka mukaan ihmisen elimen, kudoksien tai solujen luovutukseen liittyvät

11 luovuttajan tutkimukset ja hoito vapautettiin asiakasmaksuista. Lisäksi sairausvakuutuslakiin tehtiin muutos, jonka perusteella, jos työnantaja maksaa luovuttajalle elinluovutuksesta aiheutuvalta työkyvyttömyysajalta palkkaa, voidaan sairausvakuutuslain mukainen päiväraha maksaa luovuttajan sijasta työnantajalle. Nämä muutokset tehtiin, jotta elinluovutus ei estyisi taloudellisista syistä. Elinsiirto on hengen pelastava toimenpide. Yhdeltä luovuttajalta voidaan saada elin viidelle jopa kuudelle henkilölle. Munuais- ja maksaliiton kampanjan mukaisesti elinsiirto on lahja elämälle. Voimme olla tyytyväisiä lääketieteen ja hoidon kehityksestä, joka on edesauttanut yhä useamman vakavasti sairaan elämän jatkumista ja täysipainoista osallistumista yhteiskunnassa. Emme saa unohtaa sairauksien ennaltaehkäisyä. Inhimillisesti, sosiaalisesti, taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti ottaen on parempi estää sairauksia puhkeamasta kuin hoitaa jo syntyneitä sairauksia ja niiden aiheuttamia vaurioita. Sairaus tuo mukanaan inhimillistä kärsimystä, ahdistusta sekä usein myös taloudellisia ongelmia. Yngve Gustafson Umeån yliopisto professori, ylilääkäri Onko sairaanhoito uhka vanhusten terveydelle? Tavallisin syy siihen, että vanha ihminen joutuu akuutista syystä sairaalahoitoon, on lääkkeiden sivuvaikutus. Tämä on syynä noin %:ssa niistä tapauksista, kun vanhus joudutaan ottamaan sairaalaan. Tyypillisin syy lääkkeiden sivuvaikutuksiin on liian suuri lääkeannos, ei suinkaan lääkkeen soveltumattomuus. Tällaisen vanhukselle soveltumattomankin lääkkeen osuus on kuitenkin suhteellisen suuri. Kolmanneksi tavallisin lääkeaineen sivuvaikutus on se, että yhdistetään lääkkeitä, jota ei suinkaan pitäisi käyttää yhtaikaisesti. Taustalla oleva merkittävä syy tällaisiin sivuvaikutuksiin ja haittoihin on lääkityksen vaikutusten seurannan puutteellisuus ja laiminlyöty sivuvaikutusten arvioiminen. On suorastaan ihmeellistä, ettei niin itsestään selvä asia, kuin lääkkeiden vaikutusta arvioida. Erityisesti juuri vanhusten ollessa kyseessä sillä olisi suuri merkitys. Lääkäri tapaa potilastaan yleensä harvemmin kuin lähihoitajat, hoitajat ja omaiset, jotka yleensä havaitsevat iäk- käässä potilaassa ilmenevät mahdolliset muutokset ensimmäisinä. Niinpä myös näiden muiden henkilöiden, jotka joutuvat potilaiden kanssa tekemisiin, tulisi saada sellaista koulutusta, jolla he oppisivat havaitsemaan ajoissa lääkkeiden mahdollisia sivuvaikutuksia. Myös itse hoito tulisi organisoida siten, että vanhuspotilasta hoitava lääkäri saisi järjestelmällisesti apua annettua hoitoa arvioitaessa. Kaatumisen suuri riski Iäkkään potilaan suurin riski saada lonkkamurtuma on silloin, kun hän on sairaalassa. Englannissa tehty tutkimus osoitti, että vähintään neljännesmiljoona kaatumisonnettomuutta tapahtuu vuosittain juuri sairaaloissa. Ruotsissa ja Tanskassa tehdyt tutkimukset osoittivat, että 7-8 % kaikista lonkkamurtumista tapahtuu nimenomaan sairaaloissa. Riski saada lonkkamurtuma on siis kertaa suurempi sairaaloissa, kuin jos vanhus asuisikin kotonaan. Ajankohtaiset tutkimukset osoittavat, että useammat kaatumisvahingot sairaalassa voitaisiin ennaltaehkäistä. Vanhuksilla, jotka asuvat erityisasunnoissa, dementia- tai sairaskodeissa tai tällaisten vuodeosastoilla, on 5 10 kertaa suurempi riski kaatua, kuin kotonaan asuvilla. Tosin näidenkin kaatumisriskien ennaltaehkäisy olisi mahdollista huolehtia varsin tehokkaasti. Useat kaatumisonnettomuudet johtuvat varsinaisesti lääkkeiden sivuvaikutuksista. Jos vanhusta hoitava henkilökunta ei kuitenkaan tunne eri lääkkeiden sivuvaikutuksia ja niiden mahdollisesti aiheuttamia komplikaatioita, ei ennaltaehkäisyä voida tehdä. Tehokas kaatumisonnettomuuksien ehkäisy edellyttää hyvän tiimityön ja moniammatillisen 11

12 Suomen lehti katsontakannan kehittämistä ja edistämistä. Hyvät tiedot ovat välttämättömyys Edellä kerrottu on vain esimerkki siitä, että sairaanhoito voi aiheuttaa aivan turhia ja vältettävissä olevia komplikaatioita. Herää jopa kysymys siitä, voiko sairaalahoito aiheuttaa joissakin tapauksissa enemmän haittaa kuin hyötyä? Mitä siis tarvitaan sairaanhoidossa ennen, kuin hoito on sopeutettu nimenomaan vanhojen ihmisten tarpeisiin. Miten kaikki ammattiryhmät saataisiin tekemään yhteistyötä, jolla voitaisiin parantaa hoidon laatua? Hyvät perustiedot gerontologiasta olisivat perusta vanhusten hyvälle ja laadukkaalle hoidolle. Gerontologia on oppiaine, joka käsittelee normaalia, tervettä vanhenemisesta. Moni tieteen ala käsittelee vanhenemista hyvin erilaisilta näkökannoilta. Koska vanheneminen ja ikääntyminen muuttaa kaikkia ruumiin toimintoja, on gerontologisen tietämyksen hallitseminen kautta hoitavan henkilökunnan varsin tärkeää. Kaikkialla, missä vanhemmat ihmiset saavat hoitoa ja kuntoutusta, on niinikään välttämätöntä, että kaikilla ammattiryhmillä on myös geriatrian alan koulutus. Geriatria on puolestaan se tieteen ala, joka on perehtynyt vanhuuden sairauksiin. Muuan tärkein geriatrinen tieto on se, että vanhuksen varakapasiteetti on alentunut. Niinpä hän saa helpommin sellaisia sairauksia, joita nuorempi ihminen ei saa. Toisaalta sairauden kuva ja oireet voivat suurestikin vaihdella erilaisilla iäkkäillä potilailla. Koska vanheneminen siis muuttaa useiden sairauksien mekanismeja ja niiden oireita eri ihmisten kohdalla, voi tämä johtaa sekä yli- että ali diagnostisointiin. Jos vanhuspotilaalta puuttuvat jonkin sairauden tyypilliset oireet tai ne poikkeavat tyypillisistä, saattaa sairaus jäädä havaitsematta. 12 Ylidiagnostiikka puolestaan tarkoittaa sitä, että tulkitaan normaaleja vanhenemisen oireita väärin ja ryhdytään antamaan vääränlaista hoitoa. Vanheneminen johtaa myös kaiken kaikkiaan muuttuviin edellytyksiin toteuttaa hoitoa ja kuntoutusta näille vanhemmille ihmisille. Vanhuksilla on pitkälti toisenlaiset terveysriskit. Samoin edellytykset ennaltaehkäistä sairauksia ja onnettomuuksia ovat muuttuneet. Depression toisenlaiset oireet Hyvä esimerkki toisenlaisista oireista ja muuttuneista edellytyksistä on depression hoito ikääntyneillä henkilöillä. GERDA/Uumaja tutkimusprojekti totesi, että Ruotsin Västerbottenin ja Suomen Pohjamaan sairaanhoito tunnisti ainoastaan kuusi depressiotapausta kymmenestä. Lisäksi lääkehoitoa saaneista jopa enemmällä kuin puolella oli edelleen masennusoireita. Lähes kolmasosa kaikista yli 85-vuotiaista oli masentuneita, mikä vaikutti potilaan elämänlaatuun enemmän, kuin mikään muu diagnoosi. Vielä viiden vuoden jälkeen yli 90 % masentuneiksi diagnostisoiduista oli edelleen masentuneita siitäkin huolimatta, että he olivat saaneet antidepressiivisiä lääkkeitä. Vanhimmista masennuspotilaista oli kuollut kaksinkertainen määrä niihin verrattuna, joilla masennusta ei ollut. Lisäksi 30 % niistä vanhuksista, joilla masennusta ei tutkimuksen alkaessa ollut, oli masennusdiagnoosi viisi vuotta tutkimuksen alkamisen jälkeen. Masennuksesta kärsivä vanhus hakeutuu sairaanhoitoon semmoisilla oireilla kuin särkyä, ummetusta ja univaikeuksia potevat tai syöpäsairauksien pelosta kärsivät. Niinpä he saavat hoidokseen särkylääkkeitä, unilääkkeitä ja ummetuslääkkeitä. Kukaan ei siis ole ymmärtänyt, että vanhan potilaan oireet kenties johtuvat juuri masennuksesta. Jos kuitenkin havaittiin, että potilas oli masentunut, muodostui hoito yksinomaan lääkityksestä. Kuitenkin hoidon seuranta oli puutteellista. Harvoin kirjattiin selvitystä tilanteen taustalla olevista syistä tai sitten kirjaaminen oli hyvin puutteellista. Tutkimukset osoittavat, että suuressa osassa vanhusten masennuksesta on taustalla erilaisia sairauksia kuten esimerkiksi aivosairauksia, ravinnon puutetta tai lääkkeiden sivuvaikutuksia. Kaikki ammattiryhmät, jotka työskentelevät sairaanhoidossa tulisi ehdottomasti oppia tunnistamaan vanhuksen masennuksen oireet ja sen lisäksi arvioimaan erilaisten hoitojen tehokkuutta. Taustalla olevat syyt jäävät tuntemattomiksi Kun vaivojen taustalla olevat oireet jäävät vanhoilla ihmisillä selvittämättä, voi tämä johtaa aivan tarpeettoman lääkeainehoitoon. GERDA/Uumaja tutkimusprojektissa tuli selvästi esille, että juuri vanhojen naisten hoitojen selvitykset ja itse sairauksien hoidot jäivät puutteellisemmiksi kuin miespotilaiden. Niinpä vanhat naiset olivat saaneet merkittävästi enemmän antidepressiivisiä lääkkeitä, enemmän unilääkkeitä, yhä lisää ahdistusta lieventäviä lääkkeitä, enemmän ulostuslääkkeitä, enemmän kipua lievittäviä lääkkeitä ja enemmän nesteenpoistolääkkeitä ilman, että taustalla olevat syyt ja oireet olisi selvitetty. Sen sijaan vanhat miehet saivat useammin uusia ja kalliimpia lääkkeitä. Esimerkiksi dementiasairauksista kärsivät naispotilaat saivat miehiä harvemmin sairauttaan jarruttavia lääkkeitä. Virtsanpidätyskyvystä kärsivien vanhusten - miesten ja naisten - vaivojen taustoja ja syitä on harvemmin selvitetty. Sen sijaan heille on lähinnä annettu vaippoja tai virtsanpidätyksen apuvälineitä. Tällaisten vanhojen ihmisten virtsanpidätyskyvyn ongelmien selvittäminen olisi kuitenkin tärkeää, koska ongelmien taustalla saattaa olla jokin vakava sairaus tai lääkkeiden aiheuttama sivuvaikutus.

13 Moni vanhus saattaa päästä ongelmistaan heti, kun ongelman tausta selvitetään ja taustalla oleva ongelma hoidetaan asianmukaisesti pois. Vanheneminen johtaa myös alentuneeseen puolustuskykyyn erilaisia infektioita vastaan. Vanhat naiset saavat esimerkiksi kymmenen kertaa useammin virtsatietulehduksia kuin nuoremmat naiset. Vanhusten hoidon teesit luottamus systeemiin tuo säästöjä Mitä siis vaaditaan, että vanhustenhoito ja vanhustenhuolto ei aiheuttaisi enemmän haittaa kuin hyötyä? Tutkimukset osoittavat selkeästi, että hoidon parempi laatu ei ainoastaan estä tarpeetonta kärsimystä vaan vähentää vielä voimakkaasti hoidon ja hoivan yhteiskunnalle aiheuttamia kustannuksia. Alla olevat teesit ovat tarpeellisia, kun halutaan parantaa vanhusten hoidon laatua yhteiskunnassamme. Hyvät tiedot vanhenemisesta ja vanhenemisen sairauksista kaikilla ammattiryhmillä, jotka työskentelevät eri vanhustenhoidon aloilla. Ilman tietoja normaalista vanhenemisesta on hyvin vaikeaa - tai jopa mahdotonta - rajoittaa sairauksia, jotka liittyvät ikääntymiseen ja mahdotonta annostella lääkkeitä oikein vanhoille ihmisille. Gerontologia on todennäköisesti eniten jälkeenjäänyt koulutusalue lääketieteessä. Se on huomioitava nyt, kun vanhat ihmiset muodostavat yhä suuremman osuuden hoitoa ja hoivaa tarvitsevista. Tieto geriatriasta on tarpeellinen ja jopa välttämätön akuutissa sairaanhoidossa. Jopa kolmasosa lonkkamurtumapotilaista on vanhoja ihmisiä, joilla on dementiasairaus. Tiedon puute akuuttisairaanhoidossa voi johtaa väärään hoitoon tai hoidon laiminlyömiseen. Jos ei osata erottaa dementiaa, depressiota tai deliriumia, voi tilanne olla potilaalle hengenvaarallinen. Hoidot tulee organisoida niin, että niissä voidaan kohdata monisairaan vanhan ihmisen tarpeita. Kehitys kohti hyvin organisoitunutta erikoissairaanhoitoa toimii usein vastaan optimaalista vanhusten hoitoa. Kun useammat vanhat ihmiset sairastavat useita eri sairauksia ja saavat useita lääkkeitä yhtaikaa, ei heitä voida hoitaa ilman selvityksiä ja ilman, että otetaan huomioon kaikki terveysongelmat. Sairaudet ja vahingot vanhoilla ihmisillä johtavat usein toiminta- ja aktiviteettivajeeseen. Sen seurauksena on välttämätöntä saada kuntoutusosaamista kaikkialla, missä hoidetaan vanhoja ihmisiä. Uusin tutkimustieto osoittaa että hyvin vanhat ihmiset - myös dementoituneet - hyötyvät hyvin tehokkaasti kuntoutuksesta. Aivan väärin perustein siis karsitaan juuri dementoituneet kuntoutuksesta pois. Ryhmätyö on edellytyksenä vanhojen ihmisten selviytymiselle, hoidolle, kuntoutukselle, sairauksien ja onnettomuuksien ennaltaehkäisylle sekä laadukkaalle hoidolle. Kun vahoilla ihmisillä on useita terveysongelmia, tarvitaan moniammatillinen kompetenssi yht aikaa. Paitsi sairaanhoitajia ja lääkäreitä, tarvitaan usein dietistiä, fysioterapeuttia, ergoterapeuttia, hammaslääkäriä ja muita eri ammattiryhmiä. Vanhustenhoidossa tulisi olla adekvaatti lääkärin mukana olo aina, kun sairaita ihmisiä hoidetaan sairaalan ulkopuolella. Tutkimukset osoittavat täysin yksiselitteisesti, että tarkka geriatrinen selvitys moniammatillisen gerontologian ryhmän kanssa tehtynä vähentää tarpeetonta kärsimystä, mutta ennen kaikkea vähentää hoivan ja hoidon yhteiskunnalle aiheuttamia kustannuksia. Huono hoito johtaa aina ja väistämättä lisääntyviin kustannuksiin. Vanhusten oireet tulee selvittää samassa laajuudessa kuin nuorten ihmisten. Oireiden hoito johtaa sivuvaikutuksiin ja taustalla olevan todellisen sairauden löytäminen viivästyy. Hoitamalla vanhan potilaan sekavuustilaa lonkkaleikkauksen jälkeen kipu- ja rauhoittavilla lääkkeillä voi johtaa siihen, ettei esimerkiksi virtsaretentiota, keuhkoveritulppaa tai aivoverenvuotoa havaita. Nämä vaivat voivat usein kohdata dementoitunutta kaatumispotilasta. Sekavuustilan taustalla on usein monia syitä, jotka vaativat selvitystä myös dementiaa sairastavilla. Monet tutkijat ovat sitä mieltä, että sekavuustilan esiintyminen on paras hoidon ja hoivan laatumittari. Sekavuustila on tavallisin sairausoire juuri vanhoilla ihmisillä, mutta myös kaikkein tavallisin oire lääkkeiden sivuvaikutuksista. Varma lääkehoito vaatii tarkan selvityksen. Ja aina tehon ja sivuvaikutusten seurannan. Näin siksi, että ainoastaan hyvin vähän lääkkeitä on kokeiltu nimenomaan vanhuksilla. Eikä ole olemassakaan lääkkeitä, joita olisi kokeiltu ja arvioitu tai seurattu tuloksia tai sivuvaikutuksia yli 80-vuotiailla ihmisillä. Useammat tavalliset lääkkeet on testattu nuorilla ihmisillä ja tieto lääkkeen vaikutuksista esimerkiksi dementiapotilaille on olematon. Sen takia on vanhusten lääkehoito oikeastaan aina kokeilu, joka vaatii tarkkaa seurantaa ja arviointia lääkkeen hyödystä ja sivuvaikutuksista. Eettinen harkinta on aina tapahduttava ennen kuin selvitys ja hoito aloitetaan vaikeasti sairaalle vanhukselle. Selvityksen ja hoidon täytyy aina tapahtua sillä perusteella, mikä on potilaalle itselleen parasta. Vaikeasti sairaalle potilaalle ei voida tehdä vaikeita tutkimuksia, jotka eivät johda mihinkään tai jopa huonontavat potilaan elämän laatua. Tämä on erityisen huomionarvoista, jos potilaalla on jäljellä vain lyhyt elinajan ennuste. Moni hoito-ohjelma johtaa vanhoille monisairaille vanhuksille ylihoitoon. Optimaalinen hoito ei tarkoita samaa kuin maksimaalinen hoito. Kaikkien päättäjien tulisi tehdä yhteistyötä silloin, kun halutaan turvata hyvä ja kustannustehokas hoiva ja hoito. Vanhojen ihmisten tarpeita ei saa käyttää taistelussa resursseista ja säästökohteista. Tämä taistelu johtaa vanhojen ihmisten tarpeettomiin kärsimyksiin. Yhteistyön puuttuminen johtaa usein 13

14 Suomen lehti myös lisääntyviin yhteiskunnallisiin kustannuksiin. Kaikenlainen lääketieteellinen hoito esimerkiksi lääkehoito ja kuntoutusmenetelmät tulee tieteellisesti arvioida vanhoilla ihmisillä, myös dementiaa sairastavilla. Jos lääkettä ei siis ole testattu haavoittuvimmalla ja vanhemmilla potilailla, joilla on suurin riski saada sivuvaikutuksia, tulee jonkinlaisen riippumattoman tahon tehdä systemaattinen arviointi uusista lääkkeistä. Sairauden ennaltaehkäisy tulee priorisoida pääasiaksi vanhusten hoivassa ja hoidossa. Ennaltaehkäisy tulee suunnata vanhusten tavanomaisille terveysriskeille: kaatumisonnettomuuksille, luukadolle, depressiolle, dementialle, vähentyneelle vastustuskyvylle, laihtumiselle, lihasheikkoudelle, lääkeaineiden sivuvaikutuksille, alentuneelle suun terveydelle jne. Potilasläheinen kliininen vanhustutkimus tulee myös priorisoida pääasiaksi. Tänä päivänä puuttuvat melkein kokonaan sellaiset tutkimukset, jotka on suunnattu suoraa vanhusten hoitoon tai ne on lopetettu ja siirretty muille tutkimusaloille. Hyvä laatu vanhustenhoidossa ja vanhustenhoivassa ovat edellytyksenä siihen, että vanhoilla ihmisillä on luottamus suomalaiseen hyvinvointijärjestelmään. Korkea luottamus on osoittanut, että se johtaa vähentyviin yhteiskunnan kustannuksiin. Niinpä ihmiset eivät turhaan hakeudu hoitoon, vaan luottavat avun saamiseen tarpeen niin vaatiessa. Tämä korkea luottamus sisältää myös sen, että ihminen useammin noudattaa hänelle annettuja ohjeita, mikä vuorostaan johtaa parempiin hoitotuloksiin. Ja kustannussäästöihin. Sairaanhoitojärjestelmämme tarvitsee laadun seurantaa Suomen Potilasliitto lähetti seuraavasta aiheesta kyselyn 61:n julkisen ja yksityisen sektorin sairaalan johtaja- ja ylilääkäreille. Vastaukset saatiin kesällä 42:n sairaalan ja yksikön osalta. Liiton tarkoituksena on saada Suomeen perustetuksi sellainen valtakunnallinen laadunvalvontajärjestelmä ja haittarekisteri, joka parantaa potilasturvallisuutta yhdenmukaisesti ja tasa-arvoisesti koko maan alueella. Sosiaali- ja terveysministeriön potilasturvallisuusstrategia edellyttää suomalaisen terveyspalvelun käyttäjän aseman kohentamista. Potilasturvallisuus on ymmärrettävistä syistä ikääntyvässä yhteiskunnassa noussut jatkuvasti merkittävämpään asemaan, mutta olemme edelleen jäljessä muita kehittyneitä länsimaita. Hienossa tavoitteessa on ongelma, ettei useinkaan varsinaista laadullista seurantaa suoriteta. Ero esimerkiksi lähinaapuriimme Ruotsiin on merkittävä, sillä sikäläinen laadun seuranta käsittää kymmeniä tauti- ja toimenpidekohtaisia rekistereitä, joita seuraamalla voidaan havaita eri 14 sairaaloiden toimenpiteiden laatueroavaisuudet ja tarpeen vaatiessa puuttua niihin yksiköihin, joissa hoidon tuloksellisuus tai vahingot ovat poikkeuksellisen suuria. Suomalaisen sairaanhoidon eräänä leimallisena piirteenä on ollut reaktiivinen suhtautuminen erilaisiin hoidon laadun ongelmiin. Yleisen hyvinvoinnin ja julkisen terveydenhoidon uskottavuuden kannalta olisi voitava siirtyä proaktiiviseen toimintamalliin, jossa hoitojen laatueroja seurattaisiin tiettyjen standardien ja hyväksyttyjen kriteerien mukaan jatkuvasti. Näin voitaisiin reaaliaikaisesti seurata eri yksiköiden toimintojen laatueroja. Ongelmayksiköt ja -toiminnot on myös taloudellisinta paikantaa mahdollisimman pian. Lisäksi potilailla voisi olla mahdollisuus valikoida se hoitoa antava yksikkö, jonne hän hakeutuu hoidettavaksi. Tämä synnyttää luonnollisen kilpailutilanteen, jossa jokainen yksikkö joutuu kilpailemaan pelkän talouden sijasta hoidon laadulla. Se lienee taloudellisinta niin yksilön kuin yhteiskunnankin kannalta ja edistää potilasturvallisuutta. Suomen Potilasliitto lähestyi keväällä 2010 kaikkiaan 61:ä sairaalaa sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta kysymyksillä, joihin toivoimme vastauksia toukokuun 2010 loppuun mennessä. Jatkoaikaa annettiin vielä käytännön syistä johtuen heinäkuun loppuun. Toukokuussa oli saatu vastaus ainoastaan 27:ltä sairaalalta, joten uusi kirje lähetettiin niille, joilta vastaus vielä puuttui. Lopulta vastauksia saatiin kaikkiaan 42:a sairaalalta. Vastauksen antoi siis 68,8 % kyselyn saaneista, mitä voidaan pitää varsin tyydyttävänä tuloksena pilottihankkeelle. Kaiken kaikkiaan voidaan sanoa kyselyn tapahtuneen perin myönteisessä hengessä. Sairaaloiden yhteystiedot saatiin käyttöön Suomen lääkäriliitosta. Kysymykset valmisteltiin yhdessä Potilasliiton kanssa ja laadullisia asioita käsittelevän HUS:in ylilääkärin kanssa. Ennen kyselyjen lähettämistä ne kierrätettiin vielä mahdollisia lausuntoja tai evästyksiä varten. Kommentteja pyydettiin Suomen Lääkäriliitolta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, Valviralta sekä

15 Suomen Kirurgiyhdistykseltä. Valvira ja THL eivät kommentoineet kyselyämme sen tarkemmin. Kysely lähti tiedoksi myöskin Sosiaali- ja terveysministeriölle ja Suomen Kuntaliitolle, joista jälkimmäinen kommentoi asiaa oma-aloitteisesti. Näin haluttiin varmistaa se, että Potilasliiton aloittama pilottihanke etenee linjassa suomalaisen potilasturvallisuuden kehittämisstrategian kanssa. Ensimmäisen ryhmän kysymykset käsittelevät selkeästi kliinisiä sairaanhoitotapahtumia ja jälkimmäiset kartoittavat sitä kehitystyötä, johon Sosiaali- ja terveysministeriön potilasturvallisuusstrategia velvoittaa. Ensimmäisen ryhmän sairaanhoitotapahtumien kysymysryhmässä haluttiin selvittää esimerkiksi sairaaloissa tapahtuneiden hoidollisten komplikaatioiden määriä sekä niiden edellyttämien korjaustoimenpiteiden määriä. Toisen kysymysryhmän piirissä selvitettiin yleisluontoisempia käytäntöjä eri sairaaloissa. Niissä tiedusteltiin mm. sitä, onko sairaaloissa potilaspalautejärjestelmää ja haittatapausten seurantaa. Jo tässä vaiheessa on todettava, että kumpaankin kysymykseen saatiin hyvin positiivisia vastauksia. Varsinaisen jatkoanalyysin tehtävä onkin arvioida, toteutuvatko tällaiset virallisissa käytännöissä ja sairaaloiden johdossa hyväksytyt ja viralliset periaatteet käytännössä ja potilastasolla. Laadun seurantajärjestelmän luomiseen tähtäävä kysymyksien asettelu on siis lähtenyt käyntiin ja ensimmäiset vastaukset on saatu. Seuraavaksi Potilasliiton tehtävänä on analysoida tuloksia ja esitellä yhteenvedot vuoden 2010 viimeisen Potilaslehden sivuilla ja liiton www-sivuilla. Potilasliiton puheenjohtaja Paavo Koistinen käsitteli edellisen lehden pääkirjoituksessaan myös sitä, mikä nyt alkaneen työn päämäärä on. Pohdintansa tueksi ja työn linjauksena hän löytää esimerkkejä naapuristamme: Ruotsissa sairaanhoitoa antavilla laitoksilla on ollut kauan aikaa käytössään laadunvalvontamittareita, joiden mukaan on ongelmakohdissa ollut suhteellisen helppoa ja perin nopeallakin aikataululla tehdä tarvittavia korjauksia. Jos jonkin sairauden tai hoitotoimenpiteen kohdalla ilmaantuu tilanne, jossa poikkeuksellisen suuri joukko potilaita tarvitsisi korjaavia toimenpiteitä tai joissa hoidon seurauksena syntyisi pysyviä haittoja tavallista tilastollista odotusarvoa enemmän, voidaan Ruotsissa käytössä olevilla laatumittareilla keskittyä ongelman nopeaan ratkaisuun. Tarvinneeko tässä kohtaa edes erikseen kertoa, että Suomessa tällaista mittausjärjestelmää ei ole. Puheenjohtajan kirjoituksesta tehtävissä oleva johtopäätös viittaa selkeästi siihen, mihin nyt puheena oleva laatujärjestelmä tähtää. Se on valtakunnallinen haittavaikutusrekisteri. Laatutyökalun käyttö jää vajaaksi, ellei voida valtakunnallisesti tehdä havaintoja ongelmayksiköistä. Jos laatukriteerein havaittuja ongelmia, haittoja tai puutteita ilmenee paljon ja jatkuvasti jossakin tietyssä yksikössä huomattavasti enemmän kuin jossakin toisessa vastaavassa yksikössä, voidaan ryhtyä selvitystyöhön, jotta tilanne saadaan korjattua. Lähdemme siitä, että myös Suomessa saadaan otettua käytäntöön samanlainen laatutyökalu potilasturvallisuutta edistämään kuin Ruotsissa jo on hyvän aikaa ollut. Tällaisen valtakunnallisen laatutyökalun ja haittarekisterin ylläpito ja valvonta tulee myös hyvissä ajoin suunnitella. Lyhyesti sanottuna tarvitaan varsin mittavan vastuun kantajia. Kyseeseen tulevat joko Valvira, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tai Sosiaali- ja terveysministeriö. Kaikki tämä edellyttää paitsi kovaa työtä, myös suoranaista ajattelutavan muutosta. Kuten alussa todettiin, on siirryttävä reaktiivisesta ajattelusta proaktiiviseen ajatteluun. Kokeneet lääkärit ovat jo kauan ihmetelleet, että jos jotakin uutta ja potilasturvallisuutta parantavaa asiaa ollaan tuomassa käyttöön, ei kukaan tunnu reagoivan asiaan millään tavalla, mutta jos jotakin asiaa ollaan ottamassa pois tai ainoastaan muuttamassa, ollaan hädissään huutamassa, että potilasturvallisuus vaarantuu. Nyt on aika huutaa hyvissä ajoin. Jaakko Ojanne, tiedottaja 15

16 Suomen lehti Ihmisellä on kautta aikojen ollut tarve kuulua johonkin. Laumoittuminen on siis ollut luontaista käytöstä. Syy tällaiseen joskus suorastaan ylimielistesti halveksittuun laumakäyttäytymiseen on ollut käytännön pakko. Puusta laskeuduttuaan saattoi kaksijalkainen esi-isämme taapertaa pitkin savanneja kuopimassa maita ja mantuja mehukkaan juuren taikka hedelmän toivossa. Tämä onnistui siitäkin huolimatta, että mukana jossakin vaiheessa alkoi kulkea ja taapertaa naaraspuolinen otus, joka jollakin kummallisella tavalla kasvatti väestöä pienemmillä, mutta alkuun kovin avuttomilla otuksilla. Jossakin vaiheessa esi-isämme havaitsi, että juttuhan meneekin niin, että tuo toinen, lauman lukumäärää kasvattava jäsen, valikoi nimenomaan sellaisen uroon kumppanikseen, joka onnistui kaivamaan eniten juuria ja koukkimaan eniten hedelmiä siipan tarpeeksi. Ja pitihän pennutkin elättää. Ja oli sikälikin hyvästä, että uros oli vahva ja roteva, koska muitakin oli aina työntymässä hyville juuri- ja hedelmäapajille. Nyt alkoi esi-isä kasvattaa juurta, hedelmää ja siementä itse. Ei tarvinnut vaappua pitkin savannia ja pelätä jalopeurojen lihanpyyntiretkiä. Oikeastaan tästä juolahti esi-isämme päähän, että kolkkaamalla samaa ravin- 16 OJANNE POHTII Suvaitsevaisuus on ihmisyyden oivaltamista toa kuin jalopeura, saattoi elää mukavasti paistia jäytäen kuin juuria kuopien. Haaskalle tuli myös villikoira, jonka hyödyt pian keksittiin, sillä kuvaan astui suvaitsemattomuus. Esi-isämme eivät ollenkaan suvainneet toisia omilla reviireillään. Aseteollisuuden esiasteet nähtiin siellä, missä alettiin haeskelemaan vahvasta visakoivusta peräisin olevia nuijia vieraiden karkottamiseksi ja saaliin nukuttamiseen. Nyt kävi kuitenkin niin, että inhimillisen kehityksen edistyminen hidastui, kun piti viljellä maata, paeta jalopeuroja, hoitaa akkaa ja pentuja sekä tapella suvaitsemattomuudesta johtuvia riitoja toisten esi-isien kanssa. Otsa hiessä piti siis leivän eteen raataman. Onneksi ihminen oli viisas ja keksi heittää romukoppaan suvaitsemattomuuden heti alkuunsa ja löi hynttyyt yhteen toisten metsäläisten kanssa. Nytpä oli hyvä lähteä vaikka pohjoiseen mammutin metsästykseen ja purotaimenia narraamaan. Poissa vaino, poissa riita. Valitettavasti kävi taas niin, että suvaitsemattomuudesta johtuen ihmislaji oli jo levinnyt hyvin laajalle alueelle. Muualla, parempien metsästysmaiden äärellä, tavattiin toisia ryhmiä, jotka nyt olivat jo heimoja ja klaaneja. Kaikkia näitä eri yhteisöjä yhdisti suvaitsemattomuus. Seurauksena oli taas nuijan jyskettä ja keihään kalistelua. Näin syntyivät sitten aikanaan kylät, kaupungit ja valtiot. Ja kaikkia yhdisti taas suvaitsemattomuus. Korkeimman veisunsa tämä aatesuuntaus saavutti aikana , jolloin muuan germaanivaltio etsi idästä lebenraumia eli elintilaa. Näin siksi, että ei tullut kuuloon asua rinnakkain saati sitten yhdessä ja yhteistuumin. Tänään maailmassa alkaa jo vallita ainakin periaatteellinen yksituumaisuus siitä, että suvaitsemattomuus joutaa romukoppaan ja että asioita saadaan paremmin ja hedelmällisemmin hoidettua ilman, että ihmiset ovat jatkuvasti toistensa kurkuissa. Valitettavasti joitakin suvaitsemattomuuden saarekkeita on vielä olemassa. Kuten totesin, haluaa ihminen kuulua johonkin. Se on luontaista ja siitä tulee hyvä olo. On kannustavaa tuntea olevansa osa jatkumoa tai toimivaa ja hyödyllistä yhteisöä, joka vie eteenpäin ihmisyyden viestikapulaa. Ja tässä se sudenkuoppa piileekin: haluamme olla hyödyllisiä, mutta emme ole määritelleet sen käsitettä. Kovin monet vierastavat, pelkäävät ja torjuvat sairautta. Ei sen, että kukaan nyt vasiten kipeäksi haluaisi tulla, mutta asenne aiheuttaa suvaitsemattomuutta ja torjuntaa. Sairautta ja sairaita ei haluta nähdä ja kokea. Me haluamme olla hyödyllisiä, vaikka unohdamme tai emme ole edes ajatelleet että hyödyllisyys on elämää. Ihminen on itseisarvo, joka jo pelkällä elämällään rikastuttaa ja hyödyttää yhteisöä. Jokainen elämä peilaa muuta elämää ja opettaa toiselle jotakin. Mitä se opettaa, se on yksilöllistä, mutta kaikki elämä sairauksineen ja puutteineen, omituisuuksineen ja erilaisuuksineen on hyödyllistä. Erilaisuuksista koostuu se, mitä me sanomme yhteisöksi nimeltään ihmiskunta. Siinä meillä kaikilla on erikseen määrittelemätön sijamme ja siinä me olemme hyödyksi. Vain siten, että me elämme ihmisenä ihmisten joukossa. Tällä oivalluksella voinemme lopullisesti nakata suvaitsemattomuutemme jäänteet romukoppaan.

17 Inka Svahn, Suomen Potilasliitto ry:n hallituksen jäsen ja potilasasiainvaliokunnan jäsen Hoitovirheistä, kärsimyksistä ja niihin suhtautumisesta Vuosittain ilmoitetaan n.8000 hoitovirhettä potilasvakuutuskeskukseen. Lisäksi muut viranomaisvalitukset hoidon laadusta ovat lisääntyneet. Lehtien kyselyjen mukaan 80% vastaajista on tyytymätöntä hoitoon. Valvovat viranomaiset jaksavat silti väittää että hoito on hyvää. Tämä on yksi osoitus siitä, miten palvelun käyttäjän, eli potilaan mielipidettä vähätellään. Tämä näkyy myös virallisissa päätöksissä. Tämä onkin yksi syy siihen, ettei potilas viitsi valittaa vaan tyytyy osaansa. Lisäksi moni potilas ei edelleenkään tiedä mihin valittaa ja miten. Potilasasiamiestoiminta on edelleenkin hyvin puutteellista eikä kriisiapua ole saatavilla. Hoitovirheistä kärsiviä ei kohdella samoin kuin muuten vammautuneita. Jostain syystä hoitovirheestä vammautunut ei saisi kärsiä, tai ainakaan kertoa siitä. Kun vamman aiheuttajana on lääkäri, se on jotenkin lieventävä asianhaara. Sattuuhan sitä, lääkärikin on ihminen, saatetaan tokaista kun potilas kertoo kokemuksestaan. Ei kukaan varmaan tokaise liikennevamman uhrille tai lapsensa rattijuopon yliajamana menettäneenä samaa. Lääkäreitä ei saa syyllistää vaikka muut syylliset kyllä etsitään. Potilaskin kaipaa, että joku on vastuussa vammauttamisesta. Sen sijaan hän oikeutta etsiessään saakin hankalan ihmisen maineen tai hänen mielenter- veyttään epäillään. Lääkärit itse syyllistyvät tähän ensisijaisesti ja potilasasiakirjat saattavat täyttyä täysin vääristä ja epäoleellisista tiedoista. Potilaat kertovat myös kostosta. Ei uskalleta ottaa esille hoidossa tapahtuvia virheitä tai puutteita, koska lääkärit käyttävät valtaansa väärin. Keinot on monet. Edellä mainitun hulluksi leimaamisen jälkeen saatetaan evätä jatkohoito. Potilasta pompotetaan, on kerrottu jopa uudesta hoitovirheestä. Hoidon laatu heikkenee kun sen pitäisi parantua. Kanssaihmisten suhtautuminen on yhtä ällistyttävää. Aletaan kertoa omista hyvistä hoitokokemuksista aivan kuin se poistaisi hoitovirheen tai antaisi ainoan kuvan hoidon laadusta maassamme. Eihän hoitovirhepotilaskaan väitä, ettei kukaan saisi hyvää hoitoa mutta hänen kokemus on toinen. Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan, tokaisi eräskin sairaanhoitaja. Aivan kuin olisi lupa antaa huonoa hoitoa jos potilas on hankala, tai jopa että hoitovirhe olisikin potilaan vika. Potilasta siis voi syyllistää! Tällaisen hoitoalan ammattilaisen pitäisi itse katsoa peiliin. Kumpi olikaan se sairas? Nykyään annetaan ymmärtää että suhtautuminen on muuttumassa ja sairaanhoitopiirit itse seuraavat hoitovirheitään ja ilmoittavat niistä. Hyvä tietysti niin, mutta käytännössä potilaat kokevat hoitovirheet ja niihin suhtautumisen kuten ennenkin. Potilaslainsäädäntö, hoitotakuu, korvaukset hoitovirheistä ym. hoitoon liittyvä takkuaa edelleenkin. Professori Antti Arstila on kirjoittanut kirjan Älä luota sairaalaan. Sieltä löytyi hyviä ohjeita miten potilas voi itse huolehtia omasta hoidostaan ja oikeuksistaan. Potilaan kannattaa myös sisäistää potilaslainsäädäntö ja vaatia hoitoa sen mukaan. Potilasasiakirjamerkinnät tulee myös tarkastaa ja vaatia virheellisen tiedon poistamista tai oikean tiedon lisäämistä. Laki myös määrittelee miten potilasasiakirjat tulee täyttää sillä niiden perusteella tehdään kaikki potilaiden kanteluihin liittyvät tutkinnat. Jos niissä on virheellistä tietoa, ne myös vaikuttavat siihen miten niitä tulkitaan. Potilaan ei koskaan pidä tehdä kantelua ennenkuin on lukenut potilasasiakirjat, ollut yhteydessä potilasasiamieheen ja selvittänyt asiaa sairaalan sisäisesti. Melkoinen työ sairaalle ihmiselle! Tämäkin asia pitäisi saada toimimaan niin, että hoitovirheiden selvittely olisi sairaalan vastuulla eikä sitä koskaan saisi jättää potilaan vastuulle. Sairaaloihin tulee saada sellaiset potilasasiamiehet, jotka voivat puuttua asioihin heti, voivat antaa kriisiapua ja saada oikeasti muutosta aikaan aktiivisesti edistämällä potilaan oikeuksien toteutumista. Näin voitaisiin vähentää myös viranomaiskanteluita ja lisätä potilaan luottamusta hoitoon. 17

18 Suomen lehti Potilasliiton avoimet ovet kokosi jäsenistöä Suomen Potilasliitto muutti huhtikuussa uusiin ja toimiviin tiloihin Helsingin Kallioon. Uusi osoite on Helsinginkatu 14 A 1. Uusien tilojen lyömätön etu on se, että paikka on helposti löydettävissä ja vaikeasti liikkuvia ajatellen sinne pääsee ilman portaita ja esteitä. Tiloissa on hyvät kokous- ja työtilat jäsenjärjestöille, joten nyt toteutuu konkreettisesti periaate oma tupa oma lupa. Toimistossa työskentelee jäsenistöä palvelemassa ja auttamassa toimistonhoitaja. Toimisto on helposti löydettävissä niin omalla autolla kuin julkisilla kulkuneuvoilla. Mannerheimintieltä, Kansallisoopperan kulmalta kääntyvä ja Hämeentieltä Kurvin kulmalta kääntyvä löytää omalla autollaan helposti Helsinginkatu 14:a. Ikkunassa olevat merkinnät on helppo havaita kadultakin käsin. Molemmilta edellä mainituilta valtaväyliltä pääsee myös hyppäämään jouhevasti raitiovaunuun numero 8, jonka pysäkit ovat suhteellisen lähellä toimistoa. Pasilan rautatieasemalta toimiston läheisyyteen pääsee raitiovaunulla numero 9, samoin keskikaupungilta. Kesäkuun 3. päivä haluttiin näitä uutuuksia esitellä avoimin ovin koko jäsenkunnalle sekä muille kiinnostuneille. Tarjolla oli pientä haukkapalaa, kahvia ja virvokkeita. Tarjoilusta vastasi ERSY:n naistoimikunta. Potilasliiton kesäkausi alkoi suorastaan iloisessa juhlatunnelmassa, sillä puolilta päivin alkanut tilaisuus keräsi huomattavasti odotettua enemmän kävijöitä. Toimisto oli päivän ajan täynnä iloisesti seurustelevaa väkeä. Toisten poistuessa uusia saapui paikalle. Olihan uusia toimistotiloja ja kokousvälineitä ennätetty esitellä jo edellisessäkin lehdessä ja kiinnostus herännyt. Erityisen ilahduttavaa oli havaita useiden kävijöiden saapuneen pidemmältäkin. Omalta osaltaan se kertoo siitä, että Potilasliitto ja sen toimitilat mielletään aidosti yhteiseksi toiminnan foorumiksi. Näin syyskauden jo päästyä käyntiin voidaan todeta, että kokouskäyttöä ja seminaaritilaa on Helsinginkadulta varattu jatkuvasti yhä suuremmassa määrin. Kuva Paavo Koistinen Avoimet ovet päivän vieraita tutustumassa Suomen Potilasliiton uuteen toimistoon. 18

19 Potilasliiton syysseminaari keskittyi potilasturvallisuuteen Suomen Potilasliiton perinteinen koulutusseminaari ajoittui tänä vuonna syyskauden alkuun. Elokuun kaksi viimeistä päivää perehdyttiin suomalaisen potilaan hoidon laatuun ja turvallisuustekijöihin. Aikaisemmasta käytännöstä poiketen seminaari- ja koulutusohjelma aloitettiin jo maissa kello Tuolloin Vaasan sairaanhoitopiirin potilasturvallisuusyksikön laatupäällikkö Marina Kinnunen luennoi täydelle toimiston kokoussalille potilasturvallisuudesta ja sen haasteista. Itse luennon aikana virisi jo vilkasta keskustelua teemasta. Onhan kyseessä kaikkia potilaita koskeva asia, jonka eräänä ulottuvuutena on juuri meneillään oleva Potilasliiton aloittama työ kansallisen laatutyökalun kehittämiseksi. Tähän kuuluu myös haittarekisteri, johon voitaisiin joskus koota valtakunnalliset potilashaittatapaukset ja kehittää laatujärjestelmää siten kautta koko maan. Siirtyminen Länsisatamaan ja siellä Tallinnaan suuntaavaan M/S Baltic Prinsess-laivaan tapahtui myöhemmin iltapäivällä. Laivassa seminaarityö jatkui seminaaripäivän antia ruodittaessa. Bonusluentona saatiin kuunnella lääketieteen ja filosofian tohtori, fysiologian professori Osmo Hännisen luentoa mikrotietokoneiden ja käsipuhelimien aiheuttaman säteilyn vaikutuksista ihmisen terveyteen. Häkellyttävän ja uusia näkökulmia tarjoava esitelmä herätti varmasti sekä ristiriitaisia ajatuksia että uusia kysymyksiä kuulijoissa. Sähköinen it-tekniikka kun kulkee jo suorastaan elimellisenä osana useimpien ihmisten arkea. Seuraavana päivänä oli tilaisuus piipahtaa Tallinnassa ja työ jatkui taas laivalla alkuiltapäivästä. Silloin esittelivät liiton puheenjohtaja Paavo Koistinen ja varapuheenjohtaja Inger Östergård liiton aloittamaa suomalaisen sairaanhoidon laatukyselyä. Seminaariin osallistu jälleen se maksimimäärä osallistujia, joita oli mahdollista ottaa mukaan. Tässä suhteessa syyspuoli ei aiheuttanut osallistumisaktiivisuuden vähenemistä. Ilahduttavaa on edelleen todeta, että kaikki se seminaariasia, jota liitto tarjoaa kokoaa jatkuvasti potilastyön aktiiveja oppimaan lisää uutta ja ajankohtaista. Teksti Jaakko Ojanne Kuvat Paavo Koistinen Seminaariin osallistujia kuuntelemassa tarkkaavaisina luentoa potilasturvallisuudesta Potilasliiton tiloissa. Potilasturvallisuusseminaari jatkui laivalla. 19

20 Suomen lehti KOULUTUSOHJELMA Vertaistukikoulutusohjelma osa I Aika: , Paikka: Helsinginkatu 14 A, 00500,Hki Klo Suomen Potilasliiton Vertaistukikoulutus Molempina päivänä on lounastauko klo Lounas syödään hotelli Olympiassa 1 pv. Osallistujat esittäytyvät Vertaistuki mitä se on? Mitro Repo, Euroopan parlamentin jäsen, pastori Miten jaksan vertaistukihenkilönä miten huomaan omien voimavarojen rajallisuuden Miten kohdata potilaan: kun hän on epätoivoisuuden partaalla kun hän on sekä psyykkisesti että fyysisesti yksinäinen kun elämänhalu puuttuu Ryhmäharjoittelu johdattelevia kysymyksiä Miten yksinäisyys näkyy arkipäivässä Ryhmätöiden esittely, keskustelu Mitä on vertaistuki käytännössä kurssilaiset kertovat Välitehtävä: Toimit tukihenkilönä Minkälainen tarkistuslista haluaisit turvallissuden takia laatia toimiessasi tukihenkilönä; itsellesi, yhdistyksellesi tai yleensä tukihenkilöille. 2 pv. Voimaantuminen Ryhmätöiden esittely Vaitiolovelvollisuus Marianne Österberg, varatuomari Potilaslaki Potilaan oikeudet Miten dokumentoidaan Potilaan oikeus saada itselleen omat sairauskertomuksensa miten edetä kun ei saa tietoja haasteellisia kysymyksiä joille halutaan potilasta koskevia vastauksia Potilaan voimaantuminen Irma Kiikkala,Tervh. tri miten kriisitilanteista eteenpäin interaktiviinen kuuntelu ja kommunikaatio miten aloittaa sopeutumisprosessi uuteen tilanteeseen Välipala hedelmiä, kahvia, teetä Osallistujat, jotka eivät ole Potilasliiton tai sen jäsenjärjestöjen jäseniä maksavat 150 Ilmoittautuminen mennessä Brita Pawli, Inger Östergård, Puh,

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri

MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri HYVÄN VANHUUDEN EDELLYTYKSIÄ ovat mm. - Oma toiminta - Asunto - Taloudelliset seikat - Yhteisöllisyys, lähiyhteisö - Esteettömyys

Lisätiedot

Pöytäkirja. Toimialue 1/HO/sk 25.3.2015 1 (5) Finn-Medi 5 1.krs, Tammerkoski-kokoushuone, Biokatu 12, Tampere

Pöytäkirja. Toimialue 1/HO/sk 25.3.2015 1 (5) Finn-Medi 5 1.krs, Tammerkoski-kokoushuone, Biokatu 12, Tampere Toimialue 1/HO/sk 25.3.2015 1 (5) HOITOEETTISEN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS Aika 10.2.2015 klo 9.05 12.00 Paikka Finn-Medi 5 1.krs, Tammerkoski-kokoushuone, Biokatu 12, Tampere Osallistujat Piispa Juha Pihkala

Lisätiedot

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Ritva Halila dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sitoumukset: ei kaupallisia sidonnaisuuksia

Lisätiedot

POTILASTURVALLISUUS JA LAATU KOUVOLAN KAUPUNGIN PERUSTURVASSA 14.9.2011

POTILASTURVALLISUUS JA LAATU KOUVOLAN KAUPUNGIN PERUSTURVASSA 14.9.2011 POTILASTURVALLISUUS JA LAATU KOUVOLAN KAUPUNGIN PERUSTURVASSA 14.9.2011 TAUSTA STM: potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä: Potilasturvallisuusstrategia vuosille 2009-2013 Tavoitteet: Potilas osallistuu

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Potilastiedot tallennetaan jatkossa valtakunnalliseen Potilastiedon arkistoon. Potilastiedon arkisto on osa uutta terveydenhuollon tietojärjestelmää,

Lisätiedot

Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse?

Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse? Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse? Maijaliisa Junnila, FT, johtava asiantuntija, VALVA-hankkeen johtaja 17.9.2015 Mistä valinnanvapaudessa on kyse / Maijaliisa Junnila 1 Valinnanvapaus kuluttaja

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta

Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta HYKS-Operatiivinen tulosyksikkö Vesa Perhoniemi 11.9.2014 11.9.2014 Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta Vesa Perhoniemi hallinnollinen

Lisätiedot

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla.

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. 19.3.2015 Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. LIITON TOIMINTA-AJATUS KITEYTETTIIN 14.9.2015 REUMALIITON JA

Lisätiedot

YLEISTÄ POTILASTURVALLISUUDESTA

YLEISTÄ POTILASTURVALLISUUDESTA YLEISTÄ POTILASTURVALLISUUDESTA Päivi Koivuranta-Vaara hallintoylilääkäri THL: Hannu Rintanen Pia Maria Jonsson Päivi Koivuranta-Vaara 23.9.2010 1 POTILASTURVALLISUUSTYÖN TARVE lääketieteen kehitys: vaikuttavat/tehokkaat

Lisätiedot

Potilaan rooli potilasturvallisuuden varmistamisessa. Potilasjaos

Potilaan rooli potilasturvallisuuden varmistamisessa. Potilasjaos Potilaan rooli potilasturvallisuuden varmistamisessa Potilasjaos 9.11.2014 9.11.2014 9.11.2014 Lähde: Potku hanke, Kaste, STM https://www.innokyla.fi/web/hanke79780 Potilasturvallisuus potilaan näkökulmasta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Anne Koskela Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

LAPSET JA BIOPANKIT. Valvira 25.11.2014. Jari Petäjä

LAPSET JA BIOPANKIT. Valvira 25.11.2014. Jari Petäjä LAPSET JA BIOPANKIT Valvira 25.11.2014 Jari Petäjä 1 Lasten elämänkaari sairaanhoidon näkökulmasta Aikuisten hoito kasvu ja kehitys perhe ja vanhemmuus raha, taudit potilaan hoitomyöntyvyys 0 ikä 16 25

Lisätiedot

9.11.2014. Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry

9.11.2014. Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry Potilasturvallisuus periaatteet ja toiminnot, joiden tarkoituksena on varmistaa hoidon turvallisuus sekä suojata potilasta vahingoittumasta. Potilas- ja lääkehoidon

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Taustalla Suomessa tehdyt lääkepoliittiset linjaukset 1) Turvallinen lääkehoito Oppaita 2005: 32: Valtakunnallinen opas lääkehoidon

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa?

Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa? YLEISLÄÄKETIETEEN OPPIALA Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa? Jaakko Valvanne Geriatrian professori 31.8.2015 Miksi hoitopaikkasiirroista keskustellaan? Tamperelaiset

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa. Parempi kokonaisuus.

Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa. Parempi kokonaisuus. Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa Yhtenäiset potilastiedot. Terveydenhoito saa uudet mahdollisuudet käyttää tietojasi. Parempi kokonaisuus. Potilastietojen yhdistäminen otetaan nyt käyttöön

Lisätiedot

Kokemuksia sähköisestä lääkemääräyksestä

Kokemuksia sähköisestä lääkemääräyksestä Kokemuksia sähköisestä lääkemääräyksestä TERVE-SOS 2011 Johanna Andersson 23.5.2011 Medi-IT Oy Heikinkatu 7, 48100 Kotka Puh. 05-211 1888 Fax. 05-220 5919 www.medi-it.fi 1 Potilasohje Tiedot toimitetusta

Lisätiedot

Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä.

Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä. 1 Hoitotahto Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä. Hoitotahdossa ihminen ilmaisee tahtonsa sellaisen

Lisätiedot

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Sairaalapäivät 20. 21.11.2012 Sibeliustalo, Lahti Rauno Ihalainen FT, sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoidon erityisvastuualueet

Lisätiedot

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden

Lisätiedot

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen Alaikäiset ja biopankit -keskustelu 25.11.2014 Merike Helander Merike Helander, lakimies 25.11.2014 2 Esityksen

Lisätiedot

HOITOTAHTO. VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014

HOITOTAHTO. VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014 HOITOTAHTO VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014 1 VT PAULA KOKKONEN 3.2.2014 Mikä on hoitotahto / hoitotestamentti? Tahdonilmaisu, jolla tavoitellaan hyvää kuolemaa Miksi sitä tarvitaan? Lääketieteen

Lisätiedot

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS SUUNNITELMAN PERUSTEET Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326 Valtioneuvoston

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 Asiakkaan valinnan mahdollisuudet laajenevat edelleen 1.5.2011 alkaen on ollut mahdollista valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Potilastiedot tallennetaan jatkossa valtakunnalliseen Potilastiedon arkistoon. Potilastiedon arkisto on osa uutta terveydenhuollon tietojärjestelmää,

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

KEINOT, MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET. Kirsi Weeman Muistihoitaja Vantaa -13

KEINOT, MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET. Kirsi Weeman Muistihoitaja Vantaa -13 KEINOT, MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET Kirsi Weeman Muistihoitaja Vantaa -13 Henkilön oma ilmaisu siitä, kuinka haluaa ja tahtoo itseään hoidettavan silloin, kun ei pysty sitä itse kertomaan Hoitotahdon voi

Lisätiedot

Erkki Moisander 27.5.2015

Erkki Moisander 27.5.2015 Erkki Moisander 27.5.2015 Haluamme siirtää vakuutusyhtiöt sairauksien ja tapaturmien korvaamisesta hoitoketjun alkupäähän ennakoimiseen ja hyvinvoinnin luomiseen. Uskomme, että suomalaiset saavat parhaat

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (7) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/20 26.02.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (7) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/20 26.02.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (7) 44 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto paperittomien siirtolaisten terveyspalveluja koskevasta ponnesta HEL 2012-013915 T 00 00 03 Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet Harriet Finne-Soveri, ikäihmisten palvelut - yksikön päällikkö 2010-05-20 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sisältö Miten näemme palvelut ja niiden tarpeen

Lisätiedot

Potilasvakuutus kaikille. Hoitovirheen sattuessa kohdallesi

Potilasvakuutus kaikille. Hoitovirheen sattuessa kohdallesi Potilasvakuutus kaikille Hoitovirheen sattuessa kohdallesi Hoitovirheen sattuessa kohdallesi Jos kohdallesi sattuu hoitovirhe, sinulla voi olla oikeus korvaukseen potilasvahinkolain perusteella. Kaikki

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO Mirja Koivunen ylilääkäri yleislääketieteen erikoislääkäri palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos ARVOKAS = arvostusta ja

Lisätiedot

Lähde tukea kuntalaisen tiedonsaantiin. Pirjo Virtanen, henkilöstöpäällikkö Erikoissairaanhoito

Lähde tukea kuntalaisen tiedonsaantiin. Pirjo Virtanen, henkilöstöpäällikkö Erikoissairaanhoito Lähde tukea kuntalaisen tiedonsaantiin, henkilöstöpäällikkö Erikoissairaanhoito Tiedonsaannin haasteita Kuntalaisten odotukset saatavasta tiedosta ovat lisääntyneet haasteita tuovat: väestön vanheneminen

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa. Yhtenäiset potilastiedot. Terveydenhoito saa uudet mahdollisuudet käyttää tietojasi.

Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa. Yhtenäiset potilastiedot. Terveydenhoito saa uudet mahdollisuudet käyttää tietojasi. Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa Yhtenäiset potilastiedot. Terveydenhoito saa uudet mahdollisuudet käyttää tietojasi. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Moni tekijä vaikuttaa vointiisi. Mitä paremmin

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 25.05.11 Opiskeluterveydenhuolto kansanterveyslakiin vuonna 1977 kunnan velvollisuudeksi, terveyskeskukset

Lisätiedot

15.09.2005 kari.kaukinen@ek.fi 1

15.09.2005 kari.kaukinen@ek.fi 1 VOIKO SAIRAUSPOISSAOLOIHIN VAIKUTTAA? Poissaolojen taloudellinen merkitys välilliset tv-kustannukset. Kv vertailu suomalainen malli: lyhyet ja pitkät Erot eri aloilla Sairauspoissaolot ja medikalisoidut

Lisätiedot

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä

Lisätiedot

Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana - Käyttäjän edustajan puheenvuoro 28.10.2014. Petri Pommelin kehittämispäällikkö

Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana - Käyttäjän edustajan puheenvuoro 28.10.2014. Petri Pommelin kehittämispäällikkö Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana - Käyttäjän edustajan puheenvuoro 28.10.2014 Petri Pommelin kehittämispäällikkö Potilasturvallisuus on IN Potilasturvallisuusstrategian päivitys?

Lisätiedot

Infektio uhka potilasturvallisuudelle

Infektio uhka potilasturvallisuudelle Infektio uhka potilasturvallisuudelle JAANA INKILÄ POTILASASIAMIES HUS, HYVINKÄÄN SAIRAANHOITOALUE 39. VALTAKUNNALLISET SAIRAALAHYGIENIAPÄIVÄT 12.3.2013 Potilasasiamiestyö 2 Laki potilaan asemasta ja oikeuksista

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 Terveydenhuoltolaki Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 45 min ESH järjestämisuunnitelma Laatu ja turvallisuus Ensihoito Välitön yhteydensaanti? Aamuiseen palaaminen Kaksoislaillistuksen poisto Potilasrekisterit

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

Henkilöstön potilasturvallisuuskoulutus - Potilasturvallisuutta taidolla -verkkokoulutus

Henkilöstön potilasturvallisuuskoulutus - Potilasturvallisuutta taidolla -verkkokoulutus POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Henkilöstön potilasturvallisuuskoulutus - Potilasturvallisuutta taidolla -verkkokoulutus Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja PPSHP:n yhteistyöseminaari 18.10.2012

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

OKS 21.5.2015 Jarmo Lappalainen Liisa Siefen Raija Sipilä. Marinapaja

OKS 21.5.2015 Jarmo Lappalainen Liisa Siefen Raija Sipilä. Marinapaja OKS 21.5.2015 Jarmo Lappalainen Liisa Siefen Raija Sipilä Marinapaja Kouluttajat Jarmo Lappalainen ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, Esshp Ei sidonnaisuuksia Liisa Siefen Osastonhoitaja, Puistolan

Lisätiedot

Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta

Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta Kyselyn toteutus Lääkäriliitto selvitti marraskuussa 2014 kansalaisten käsityksiä hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta. Tutkimuksen

Lisätiedot

LÄÄKEHOIDON TOTEUTTAMINEN CLOSED LOOP- PERIAATTEELLA

LÄÄKEHOIDON TOTEUTTAMINEN CLOSED LOOP- PERIAATTEELLA LÄÄKEHOIDON TOTEUTTAMINEN CLOSED LOOP- PERIAATTEELLA Tuija Kallio Päivystyksen ylilääkäri Tietohallintoylilääkäri ESSHP LÄÄKITYKSESSÄ TAPAHTUVAT POIKKEAMAT =Lääkehoitoon liittyvä, suunnitellusta tai sovitusta

Lisätiedot

Potilasturvallisuutta taidolla ohjelma

Potilasturvallisuutta taidolla ohjelma Potilasturvallisuutta taidolla ohjelma THL:n hankkeen sisältö Kouvolan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Potilasturvallisuuden kehittämistarpeen taustaa Sisällöltään laaja asia, jonka hallinta

Lisätiedot

PÄIVÄ MIELEN HYVINVOINNILLE 23.3.2011

PÄIVÄ MIELEN HYVINVOINNILLE 23.3.2011 PÄIVÄ MIELEN HYVINVOINNILLE 23.3.2011 Lohjan sairaanhoitoalueella eri mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys aikuisväestössä Depressiota potevia naisia 2.400 (8,2 %) Depressiota potevia miehiä 1.300 (4,5

Lisätiedot

HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN. 25.5.2010 Mari Kärkkäinen

HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN. 25.5.2010 Mari Kärkkäinen HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN HOITOLINJAUS Tavoitteena on, että potilas saa oikean hoidon oikeaan aikaan oikeassa paikassa. HOITOLINJAUS JA HOITOTAHTO Hoitolinjauksen teko

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Eliisa Yli-Takku Hygieniahoitaja Sairaalahygienia ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2014

Eliisa Yli-Takku Hygieniahoitaja Sairaalahygienia ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2014 Miten infektiontorjunnan laatua voidaan mitata ja arvioida pitkäaikaishoitolaitoksissa Eliisa Yli-Takku Hygieniahoitaja Sairaalahygienia ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2014 NÄKÖKULMIA LAATUUN JA LAADUN

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Anne Kanerva Kliinisen hoitotyön asiantuntija, TtM Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, psykiatrian toimialue Asiakaslähtöisyys Asiakas ainoa

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista

saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista Muistisairaudesta kärsivien potilaiden saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Geriatrian professori Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista on

Lisätiedot

VSHP ENNEN JA JÄLKEEN HANKKEEN

VSHP ENNEN JA JÄLKEEN HANKKEEN VSHP ENNEN JA JÄLKEEN HANKKEEN Turvallisuus- ja työsuojelupäällikkö Timo Toivonen Hallintoylihoitaja Marina Kinnunen VSHP ennen hanketta Mitä tehtiin ja mitä näyttöä Elämää hankkeen jälkeen HANKKEEN TAVOITTEET

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI

LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI Luustotiedon ajankohtaispäivät 27.11.2013 Helsinki LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI Pirjo Hulkkonen, Etelä-Karjalan keskussairaala, EKSOTE Iiris Salomaa, KAAOS-klinikka, Lahden kaupunki Pauliina Tamminen, Suomen

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Paremman elämän puolesta

Paremman elämän puolesta Paremman elämän puolesta MSD toimii paremman elämän puolesta, suomalaisen potilaan parhaaksi. Meille on tärkeää, että jokainen lääkehoitoa tarvitseva saa juuri hänelle parhaiten sopivan hoidon. Me MSD:llä

Lisätiedot

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Esityksen sisältö ja lähteet Esitys Johdantoa aiheeseen Sairaanhoitajaliitosta lyhyesti, miksi olemme

Lisätiedot

Psykiatrinen hoitotahto

Psykiatrinen hoitotahto Psykiatrinen hoitotahto Osastoryhmän päällikkö, TtT Päivi oininen HU, Hyvinkään sairaanhoitoalue, psykiatria Taustaa Väitöstutkimus Pakko, potilaan kokema hoito ja elämän laatu potilaan osallisuutta tulee

Lisätiedot

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Aku Kopakkala johtava psykologi Masennus on sairaus, joka tappaa aivosoluja -

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin

Lisätiedot

Suomen potilasturvallisuusyhdistyksen jäsenkirje

Suomen potilasturvallisuusyhdistyksen jäsenkirje Suomen potilasturvallisuusyhdistyksen jäsenkirje 1/2014 Tunne lääkkeesi itsehoitolääkkeiden järkevä ja turvallinen käyttö Katri Hämeen-Anttila, dosentti, kehittämispäällikkö, Lääkealan turvallisuus- ja

Lisätiedot

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 322 9.11.2010 pöydälle pantu asia LAUSUNTO VANHUSTEN HOITOPAIKKOJEN SÄILYTTÄMISTÄ JA LISÄÄMISTÄ KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-2346 Esityslistan asia

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

Lähete/palautejärjestelmä on vuorovaikutteista hoitoprosessinohjausta eri terveydenhuollontoimijoiden kesken

Lähete/palautejärjestelmä on vuorovaikutteista hoitoprosessinohjausta eri terveydenhuollontoimijoiden kesken Lähete/palautejärjestelmä on vuorovaikutteista hoitoprosessinohjausta eri terveydenhuollontoimijoiden kesken Petri Turtiainen Toimitusjohtaja Doctorex Oy Terveydenhuollon ongelmat ovat ympäri maailman

Lisätiedot

Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta

Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta Maijaliisa Junnila, johtava asiantuntija Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen -seminaari 15.3.2016 Itsemääräämisoikeus

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Käyntien odotusajat Salo, THL AVOHILMO perusterveydenhuollon lääkärit Käynnit Aika: 2015 09/2015 Palvelumuoto: Sairaanhoito Avosairaanhoito

Käyntien odotusajat Salo, THL AVOHILMO perusterveydenhuollon lääkärit Käynnit Aika: 2015 09/2015 Palvelumuoto: Sairaanhoito Avosairaanhoito 276/06.00.00/2016 Vastaus Lounais-Suomen aluehallintoviraston selvityspyyntöön hoitoonpääsyn toteutumisesta perusterveydenhuollossa Lounais-Suomen aluehallintoviraston pyytää kirjeellään LSAVI/3818/05.07.03/2015

Lisätiedot

Potilasturvallisuutta taidolla Laki ja potilasturvallisuus. Petri Volmanen 12.3.2013 39. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät

Potilasturvallisuutta taidolla Laki ja potilasturvallisuus. Petri Volmanen 12.3.2013 39. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät Potilasturvallisuutta taidolla Laki ja potilasturvallisuus Petri Volmanen 12.3.2013 39. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät Potilasturvallisuus asiakokonaisuutena ensi kerran terveydenhuoltolaissa

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Vaaratapahtuma syyllistymis- vai oppimisprosessi? Vaaratapahtumista toiminnan kehittämiseen

SISÄLTÖ. Vaaratapahtuma syyllistymis- vai oppimisprosessi? Vaaratapahtumista toiminnan kehittämiseen Vaaratapahtuma syyllistymis- vai oppimisprosessi? 13.10.2011 Marina Kinnunen Laatupäällikkö KTT, Sh marina.kinnunen@vshp.fi SISÄLTÖ Vaaratapahtumista toiminnan kehittämiseen Inhimilliseen toimintaan liittyy

Lisätiedot

1990-2010. Yleislääketieteen erikoislääkäri. (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja)

1990-2010. Yleislääketieteen erikoislääkäri. (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja) Muutokset terveyskeskuksissa 1990-2010 Osmo Saarelma Yleislääketieteen erikoislääkäri (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja) Mitä tapahtui kunnallisille lääkäreille

Lisätiedot