Ohjauksen tutkimusrintamalta

Transkriptio

1 Ohjauksen tutkimusrintamalta Uudenmaan opinto-ohjaajien koulutuspäivät Marjatta Vanhalakka-Ruoho Ohjauksen koulutus Itä-Suomen yliopisto

2 Ohjauksen koulutuksen tutkimuslinjat ohjausprosessit ohjauksen palvelujärjestelmät koulutus- ja työpolut & elämänkulut

3 Ohjausalan nykytutkimusteemoja Elämässä suunnanotto ja elämänkulun muotouttaminen Relationaalisuus suhteissa toimiminen Valinnoista mahdollisuuksiin Holistisuus eli ihminen elämänkokonaisuudessa Narratiivisuus ja merkityksenanto Kulttuuriset ja kontekstuaaliset yhteydet Linkitetyt elämät: yksilön elämä yhteydessä ja suhteissa kanssakulkijoiden elämään, kulttuuriin, yhteiskunnallisiin asemiin ja niiden muutoksiin, historiallisiin tapahtumiin

4 Esittelyssä tutkimusvälähdyksinä Ryhmäohjaustutkimusprojekti Koulutussiirtymäprojekti Opinto-ohjaajien työhyvinvointitutkimus

5 Ryhmäohjaus muutoksen ja epävarmuuden kohtaamisessa. Navigointia väljemmille vesille Tutkimusprojektissa on lähdetty tutkimaan, minkälaisia mahdollisuuksia ryhmäohjauksella on toimia kulttuurisina tiloina, joissa osallistujat kehittävät oman toimintansa suuntaamista ja osallisuutta Strukturoitu ryhmäohjausmalli ja sen joustava soveltaminen ( Borgen & al.)

6 Ryhmäohjaus muutoksen ja epävarmuuden kohtaamisessa. Navigointia väljemmille vesille Tutkimusprojektissa tutkitaan ryhmäohjausta eri toimintakentillä. nuorten ohjaus kouluissa ja oppilaitoksissa korkea-asteen ohjaus työpaikkaohjaus Ryhmäohjaus alikäytetty työmuoto

7 Tulokulmia Vertaisuus ja suhteissa toimiminen ohjauksen voimavarana tukena virittäjänä peilinä Vaikuttavuus myös kiinnostuksen kohteena: osallistujan itsehavainnoinnin ja toimijuuden muutokset; toimijuuden esteiden tunnistaminen; yksilölliset kehityskulut

8 Juutilainen & Korkki: Nuorten tulevaisuudensuunnittelu ja ryhmäohjaus peruskoulussa

9 Juutilainen & Korkki: Nuorten tulevaisuudensuunnittelu ja ryhmäohjaus peruskoulussa Keskeisiä kysymyksiä: kuinka ryhmäohjaus saa ja tekee tilaa opinto-ohjauksen työmuotona kuinka nuoret ottavat ja käyttävät ryhmäohjaustilaa

10 Herranen & Penttinen Ryhmäohjaus opiskelun ohjausmenetelmänä: koulunpitoa vai vertaistukea ryhmässä? toteuttivat lukuvuonna kaksi ryhmäohjauskokeilua erilaisissa koulutuksissa: toisen asteen ammatillisessa nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajien koulutuksessa sekä yliopiston tietojenkäsittelytieteen koulutusohjelmassa. koulukulttuurin odotusrakenteet kriittisiä jännitteitä ryhmäohjauksen soveltamiseen opintojen ohjaukseen.

11 Herranen & Penttinen Ryhmäohjaus opiskelun ohjausmenetelmänä: koulunpitoa vai vertaistukea ryhmässä? Vapaaehtoisuus vs. velvollisuusosallistuminen vertaistuen rakentajana Opetusvuorovaikutuksen odotusrakenteiden heijastuvat ryhmäohjaukseen Eettisiä jännitteitä: ammattitaitoinen oppilas vs. valtautunut toimija

12 Koivuluhta & Puhakka Navigaatiota opiskeluun ja työelämään ryhmäohjaus tietojenkäsittelytieteen yliopisto-opinnot aloittaville opiskelijoille Tutkimuksessa toteutettiin ohjausryhmä tietojenkäsittelytieteen ensimmäisen vuoden opiskelijoille vapaasti valittavina opintoina. Tutkimuksen tehtävänä on selvittää ryhmäohjauksen vaikuttavuutta opiskelijan toimijuuden näkökulmasta. Tarkastelun kohteena ovat yhtäältä opiskelijan suhde opintoihinsa ja siinä mahdollisesti tapahtuvat muutokset sekä toisaalta opiskelijan opiskelussaan kokemat esteet ja niistä selviäminen.

13 Koivuluhta & Puhakka Navigaatiota opiskeluun ja työelämään ryhmäohjaus tietojenkäsittelytieteen yliopisto-opinnot aloittaville opiskelijoille Yksilölliset kehityskulut: Jan kiinnittyvä suhde tietojenkäsittelytieteen opintoihin Antti loittoneva suhde tietojenkäsittelytieteen opintoihin Joonas - ongelmallinen suhde tietojenkäsittelytieteen opintoihin

14 Ruponen & Vanhalakka-Ruoho Ryhmäohjaus toimijuuden edellytysten virittäjänä työssä: tapaustutkimus IT-alalta Ryhmäohjausprosessi on toteutettu yhdessä pienessä ITalan yrityksessä. Ryhmäohjauskokeiluun on osallistunut puolet yrityksen työntekijöistä eli eri kokoontumiskerroilla oli läsnä Tutkimustehtävänä on selvittää, mitä työntekijät yksilöllisesti ja yhteisöllisesti saavat ryhmäohjauksessa oman toimijuutensa käyttöön. Minkälaisia sysäyksiä ryhmäohjauskokeilu on antanut osallistujien toimijuuden kehittymiseen työssä?

15 Ruponen & Vanhalakka-Ruoho Ryhmäohjaus toimijuuden edellytysten virittäjänä työssä: tapaustutkimus IT-alalta Suhteessa yhteiseen työhön Ymmärrys toisten näkökulmista ja työn kokonaisuudesta koheni Pyrkimys jakamiseen lisääntyi Yhdessäolo vapautui Esteiden ja mahdollisuuksien havainnointi mahdollistui mutta myös Ongelmat ennallaan Suhteessa toiminnan esteisiin Keinojen kehittely ja mahdollisuuksien näkeminen mutta myös Toiminnan esteiden korostaminen Toiminnan avaimet johdolla Epäuskoa asioiden eteenpäin menoon Luottamuksen synnyttäminen vaikeaa Muutosten aikaansaaminen Aikaa ja resursseja puuttuu

16 Ruponen & Vanhalakka-Ruoho Ryhmäohjaus toimijuuden edellytysten virittäjänä työssä: tapaustutkimus IT-alalta Kuinka vahvistaa virinneitä uusia toimijuuden ituja? Kuinka käsitellä epäilyjä sekä prosessin aikana että jälkeenpäin? Kuinka ehkäistä kuilua ryhmäohjaustilanteiden ja arkielämän välillä?

17 Ryhmäohjaus vie meitä? elämänkulun suunnittelun metodologiasta kohti suhteissa toimimisen ja liittymisen metodologiaa

18 Koulutussiirtymä: Sukupuoli, luokka ja perhe siirtymätilassa Tarkoituksena on tutkia, kuinka eri yhteiskunnallisissa asemissa elävät perheet neuvottelevat peruskoulun päättövaiheessa koulutussiirtymiä nuoren kanssa. Tarkoituksena on analysoida niitä prosesseja, jotka ylläpitävät, uudelleentuottavat ja muuttavat koulutuksen sukupuoleen ja luokka-asemaan perustuvia jakoja. Kysely Joensuun peruskoulun päättöluokkalaisten vanhemille (n= n. 200) Perhehaastattelut (elämänhistoriahaastattelut) klk 2012

19 Koulutussiirtymä: Sukupuoli, luokka ja perhe siirtymätilassa Ajankohtainen ja ikuinen aihe Tärkeä, mutta ehkäpä sensitiivinen asia opintoohjauksessa Koulutus on merkittävin yksittäinen sosiaalisen uusintamisen (periytymisen) ja liikkuvuuden väylä Opinto-ohjauksessa tehtävänsä avoimen yhteiskunnan ja mahdollisuuksien tasa-arvon edistäminen

20 Tapani Karjalainen (2010) Sosiaalinen tausta oppilaanohjaajien käsityksissä ja selonteoissa oppilaanohjaajat (n= 6) kokivat, että ohjattavien sosiaaliset taustat eivät ole tärkeitä ohjaukselle sosiaalisesta taustasta tehtiin havaintoja varsin normaaleissa oppilaanohjaajan tehtävissä, kuten oppilashuoltoryhmässä, ohjattavien omissa kertomuksissa ja yhteistyössä vanhempien kanssa oppilaanohjaajat kokivat sosiaalisen taustan herkkänä, jopa ongelmallisena. oppilaanohjaajien käsitykset perustuivat ajatukselle tasa-arvosta kaikille riippumatta sosiaalisesta taustasta Häntä pitää ajatella minun mielestä tämmösenä yksilönä kun jonakin pelkästään sosioekonomista taustaa vastaan. Minusta se ois suuri vääryys sillä tavalla (lähtee) luokittelemaan.

21 Yhteiskunnallinen asema elettyinä, luotuina arjen ja vanhemmuuden käytänteinä Yhteiskunnalliseen asemaan yhteydessä mm. vanhempien nuoreen kohdistamat odotukset ja suunnitelmat vanhempien arvioinnit nuoren kyvyistä ja taipumuksista ja koulutettavuususkomukset vanhempien käytännöt nuoren koulunkäynnin tuessa ja tulevan suunnittelussa vanhempien yhteistyö koulun ja opintoohjauksen kanssa

22 Opinto-ohjauksen kysymyksiä Vanhempien ja huoltajien asema opintoohjauksen yhteistyökumppaneina Toimintamallit vanhempien kanssa

23 Kiitos mielenkiinnosta! Re-search eli uudelleen etsi!