LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA YHTEISRAKENTAMIS- JA YH- TEISKÄYTTÖLAIN SÄÄTÄMISEKSI SEKÄ TIETOYHTEISKUNTAKAAREN MUUTTA- MISEKSI

Transkriptio

1 Lausunto 1 (9) Liikenne- ja viestintäministeriö kirjaamo@lvm.fi Lausuntopyyntö , LVM/1114/03/2014 LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA YHTEISRAKENTAMIS- JA YH- TEISKÄYTTÖLAIN SÄÄTÄMISEKSI SEKÄ TIETOYHTEISKUNTAKAAREN MUUTTA- MISEKSI kiittää mahdollisuudesta saada lausua otsikossa mainitusta esitysluonnoksesta. Suomen Kiinteistöliitosta Kiinteistöliiton lausunto Kiinteistöliitto on kiinteistönomistajien edunvalvoja ja kiinteistöalan asiantuntijaorganisaatio. Kiinteistöliittoon kuuluu 23 alueellista kiinteistöyhdistystä, joiden jäsenkunta muodostuu pääasiallisesti asunto-osakeyhtiöistä. Kiinteistöliiton jäsenistöön kuuluu myös vuokrataloyhtiöitä. Alueellisten kiinteistöyhdistysten jäsenistöön kuuluu yhteensä yli asunto- tai kiinteistöosakeyhtiötä. Lisäksi Kiinteistöliittoon kuuluu Suomen Vuokranantajat ry, jossa on jäseninä runsaat yksityishenkilöä tai muuta tahoa, jotka vuokraavat asuin- ja liikehuoneistojaan asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöissä. Jäsenkuntamme piiriin kuuluu arviolta noin 2 miljoonaa suomalaista. Esitetyssä muodossaan uusi yhteisrakentamis- ja yhteiskäyttölaki tulisi koskemaan viestintäverkkojen sekä energia-, liikenne- ja vesihuoltoverkkojen fyysisen infrastruktuurin yhteiskäytöstä ja rakentamisesta sekä näiden verkkojen yhteisrakentamisesta. Esitetyn lain soveltamisalaan on otettu rajaus, jonka mukaan se ei tulisi sovellettavaksi niiden verkkotoimijoiden osalta, joiden toiminta kohdistuu vähäiseen käyttäjämäärään, on alueellisesti suppeaa ja taloudellisesti vähämerkityksellistä. Lisäksi esitetyn lain 2 :ssä on verkkotoimija-käsitettä määriteltäessä päädytty rajaamaan asunto-osakeyhtiöt ja keskinäiset kiinteistöosakeyhtiöt sekä niihin verrattavat toimijat määritelmän ulkopuolelle.

2 2 (9) Näin ollen esitetyn yhteisrakentamis- ja yhteiskäyttölain perustamat velvoitteet eivät koskisi asunto-osakeyhtiöitä, keskinäisiä kiinteistöosakeyhtiöitä eikä näihin verrattavia toimijoita, kuten sellaisia ns. tavallisia kiinteistöosakeyhtiöitä, joiden toiminta on laadultaan, mittakaavaltaan ja alueelliselta ulottuvuudeltaan em. toimijoiden kaltaista. Toisaalta, mikäli toiminta on joiltain osin laajempaa, ovat kiinteistöosakeyhtiöt lain soveltamisalan piirissä. Kiinteistöliitto pitää hyvänä esitysluonnoksessa otettua kantaa siitä, että asunto-osakeyhtiöt, keskinäiset kiinteistöosakeyhtiöt ja niihin verrattavat toimijat on rajattu verkkotoimija-käsitteen ulkopuolelle. Tämä on perusteltua ottaen huomioon ne esitysluonnoksen 2 :n yksityiskohtaisissa perusteluissakin mainitut seikat, eli että näiden tahojen omistamat verkot ovat tyypillisesti suppeita, omia asukkaita varten tehtyjä eikä niiden pääasiallisena tarkoituksena ole taloudellisen edun tuottaminen. Tavallisten kiinteistöosakeyhtiöiden osalta on esitysluonnoksessa kuitenkin omaksuttu kanta, että ne sisällytettäisiin verkkotoimija-käsitteen alle, jolloin niitä lähtökohtaisesti koskisivat samat velvoitteet, kuin muitakin verkkotoimijoita. Tältä osin voitaisiin vielä harkita, onko tarpeen sisällyttää kiinteistönomistajat verkkotoimijoiksi, vai saavutettaisiinko lakiesityksen tavoitteet myös kiinteistöosakeyhtiöiden osalta jo tietoyhteiskuntakaareen tehtävien muutosten myötä. Asunto-osakeyhtiöiden ja keskinäisten kiinteistöosakeyhtiöiden jäädessä verkkotoimija-käsitteen ulkopuolelle tulisi direktiivin toimeenpanon osalta näitä tahoja koskemaan lähinnä esityksen mukaiset tietoyhteiskuntakaaren muutokset ja niiden nojalla syntyvät velvoitteet rakentaa nopeita yhteyksiä tukeva sisäverkko ja sitä palveleva fyysinen infrastruktuuri uudisrakentamisen sekä eräiden edellytysten täyttyessä myös korjausrakentamisen yhteydessä. Kiinteistöjen sisäverkkojen osalta on esityksessä päädytty direktiivin asettamaa velvoitetta laajempaan muotoon, sillä direktiivin 8 artiklan 1 kohta ei edellyttäisi aktiivisen verkon rakentamista fyysisen infrastruktuurin rakentamisen yhteydessä. Ottaen kuitenkin huomioon perusteluissakin mainitun seikan, eli sen että kiinteistön ja rakennuksen sisäverkot ovat Suomessa toisin kuin eräissä muissa EU-maissa yleensä kiinteistön tai rakennuksen omistajan omaisuutta, on tarkoituksenmukaista edistää verkkojen rakentamista samassa yhteydessä sitä palvelevan fyysisen infrastruktuurin kanssa. Myös hankkeista aiheutuvat alhaisemmat kokonaiskustannukset puoltavat tätä kantaa.

3 3 (9) Korjausrakentamisen yhteydessä edellytettävän nopeita yhteyksiä tukevan sisäverkon ja sitä palvelevan fyysisen infrastruktuurin rakentamisen osalta on olennaista, kuten esityksessä onkin tehty, määritellä riittävällä tarkkuudella ne rakennushankkeet, joita velvoite tulisi koskemaan. Keskeistä on, ettei velvoitteella luotaisi lisääntyvää tarvetta puuttua rakennuksen pintoihin ja rakenteisiin. Toisaalta, myös sisäverkon rakentamisen aiheuttamat lisäkustannukset on saatava pidettyä kohtuullisella tasolla. Asunto-osakeyhtiöiden ja keskinäisten kiinteistöosakeyhtiöiden velvollisuuteen luovuttaa tilaajan valitsemalle teleyritykselle syrjimättömin ehdoin käyttöoikeus kiinteistön tai rakennuksen sisäverkon vapaana olevaan kapasiteettiin ei ehdotetun muutoksen myötä ole tulossa merkittäviä muutoksia. Lähinnä muutokset ovat perusteltuja selvennyksiä jo voimassa olevaan lakiin. Muutoksen myötä lakiin kirjattaisiin teleyritysten oikeus liittää yleinen viestintäverkkonsa kiinteistön tai rakennuksen sisäiseen viestintäverkkoon. Samalla lainkohtaan lisättäisiin säännös koskien Viestintäviraston asemaa asiaan liittyvien erimielisyyksien ensisijaisena ratkaisuasteena. Yhteisrakentamis- ja yhteiskäyttölaki 1 Soveltamisala Soveltamisalaa koskevassa pykälässä tuntuu osittain säilyneen valmistelun aikaisemmassa vaiheessa vallinnut tilanne. 1 momentin toisessa lauseessa todetaan laissa säädettävän kiinteistön ja rakennuksen fyysisen infrastruktuurin ja sisäisen viestintäverkon rakentamisesta vaikka tätä koskevat säännökset on ehdotuksen mukaan tarkoitus sisällyttää tietoyhteiskuntakaareen tehtäviin muutoksiin (ehdotettu TYK 249 ). Tältä osin voitaisiin harkita sanamuodon tarkentamista. Kiinteistöliiton näkemyksen mukaan on hyvä, että soveltamisalaa koskevaan ehdotuksen 2 :n 2 momenttiin sisältyy rajoittava säännös, jonka mukaan lakia ei sovellettaisi niihin verkkotoimijoihin, joiden toiminta kohdistuu vähäiseen käyttäjämäärään, on alueellisesti suppeaa ja taloudellisesti vähämerkityksellistä. Rajauksella voidaan sulkea velvoitteiden piiristä sellaiset toimijat, jotka ehdotuksen 2 :n 2 kohdan määritelmän mukaan ovat verkkotoimijoita, mutta joiden toiminta on kaiken kaikkiaan vähäistä. Käytännössä rajoitus voisi tarkoittaa mm. pienehköjä kiinteistöyhtiöitä, jotka eivät kuitenkaan ole asunto-osakeyhtiöitä eivätkä keskinäisiä kiinteistöosakeyhtiöitä. On hyvä, että mainittua määritelmää vähäiseen käyttäjämäärään kohdistuvien, on alueellisesti suppeaa ja taloudellisesti vähämerkityk-

4 4 (9) sellistä on avattu esitöissä esimerkkien muodossa, jolloin näiden tilanteiden tunnistaminen lähtökohtaisesti helpottuu. Esimerkeissä ei kuitenkaan nimenomaisesti mainita pieniä kiinteistöyhtiöitä. 2 Määritelmät Kiinteistöliitto pitää ehdotukseen on otettua rajausta koskien verkkotoimijakäsitettä hyvänä. Rajauksen mukaan verkkotoimijoita eivät ole asuntoosakeyhtiöt, keskinäiset kiinteistöosakeyhtiöt tai niihin verrattavat toimijat. Verrattaviksi toimijoiksi voitaneen katsoa myös muut pienehköt kiinteistöyhtiöt ja kiinteistön omistajat, joiden toiminta on samankaltaista kuin lainkohdassa mainitut kiinteistönomistajatahot. Ehdotuksen mukainen verkkotoimijan määritelmä vastaa pitkälti Kiinteistöliiton aikaisemmin esittämää linjaa. 3 Fyysisen infrastruktuurin yhteiskäyttö Lainkohdassa velvollisuus fyysisen infrastruktuurin käyttöoikeuden luovuttamiseen koskee verkkotoimijoita. Asunto-osakeyhtiön ja keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön sekä näihin verrattavan yhteisön velvollisuudesta luovuttaa kiinteistön tai rakennuksen kiinteistön kiinteän sisäverkon käyttöoikeus tilaajan valitsemalle teleyritykselle säädettäisiin ehdotuksen mukaan tietoyhteiskuntakaareen tehtävällä muutoksella (TYK 111 ). Kiinteistöliitto on tyytyväinen siihen, että yhteisrakentamis- ja yhteiskäyttölaissa säädettävät velvoitteet koskien fyysisen infrastruktuurin yhteiskäyttöä eivät tulisi koskemaan muita kuin verkkotoimijoita. Edelleen, Kiinteistöliitto pitää hyvänä, että verkkotoimijan velvoitteeseen suostua fyysisen infrastruktuurin yhteiskäyttöön on otettu 2 momentissa mainittuja rajoituksia. 4 Yhteisrakentaminen Pidämme hyvänä, että ehdotuksen 4 :n mukainen velvoite suostua toisen verkkotoimijan fyysisen infrastruktuurin yhteisrakentamista ja verkkojen yhteisrakentamista koskevaan kohtuulliseen pyyntöön oikeudenmukaisin ja kohtuullisin ehdoin on rajattu koskemaan verkkotoimijoita. Näin ollen ehdotus ottaa hyvin huomioon asunto-osakeyhtiölain mukaiset asunto-osakeyhtiön ja

5 5 (9) mainittua lakia soveltavan keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön oikeudet päättää kiinteistön ja rakennuksen käytöstä. Säännöksen 1 momentissa on lueteltu ne poikkeustilanteet, joissa verkkotoimija voi kieltäytyä toisen verkkotoimijan pyynnöstä koskien fyysisen infrastruktuurin yhteisrakentamista ja verkkojen yhteisrakentamista. Pidämme hyvänä 2 kohdassa mainittua vähäistä rakennushanketta koskevaa perustetta, joka antanee käytännössä mahdollisuuden torjua toisen verkkotoimijan esittämän pyynnön niille lain soveltamisalaan muutoin lukeutuville rakennetun kiinteistön omistajalle, joiden kiinteistöön on kohdistumassa vähäinen rakennushanke ja joiden toiminta vastaa laajuudeltaan ja muodoiltaan asunto-osakeyhtiön tai keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön toimintaa. Perusteluissa vähäisyyden arvioinnin on todettu perustuvan paitsi kokonaisarvioon myös siihen, että sen merkityksen tulee olla yhteisrakentamisen kannalta vain vähäinen. 5 Tietopalvelun tehtävät Kiinteistöliitto hyväksyy ehdotuksen mukaisen järjestelyn, jolla tietopalvelun tuottajan tehtävä asetettaisiin valtio-omisteiselle Johtotieto Oy:lle. 6 Tiedonantovelvollisuus Ehdotuksen mukaan tiedonantovelvollisuus koskisi verkkotoimijoita. Asuntoosakeyhtiöiden ja keskinäisten kiinteistöosakeyhtiöiden jäädessä verkkotoimijakäsitteen ulkopuolelle, ei Kiinteistöliitolla ole huomautettavaa ehdotettujen velvoitteiden osalta. 7 Paikan päällä tehtävät selvitykset Asunto-osakeyhtiöiden ja keskinäisten kiinteistöosakeyhtiöiden jäädessä pykälän soveltamisalan ulkopuolelle, ei Kiinteistöliitolla ole huomautettavaa ehdotettuun lainkohtaan.

6 6 (9) 8 Valvonta ja erimielisyyksien ratkaiseminen Kiinteistöliitto pitää hyvänä ehdotuksen mukaista järjestelyä, jolla viranomaistehtävät valvontaan ja erimielisyyksien ratkaisemiseen liittyen määrätään Viestintävirastolle. Järjestely on johdonmukainen, kun Viestintävirastolla on vastaava tehtävä myös niiden velvoitteiden osalta, jotka tietoyhteiskuntakaaressa säädetään kiinteistön sisäverkkoa ja sitä tukevaa fyysistä infrastruktuuria koskien. 9 Riidanratkaisua tukeva asiantuntijaryhmä Kiinteistöliitto tukee lakiehdotuksessa esiintuotua Viestintäviraston mahdollisuutta asettaa asiantuntijaryhmä erimielisyyksien ratkaisemiseksi. Kiinteistöliitto on valmis pyydettäessä osallistumaan asiantuntijaryhmän toimintaan. 10 Viestintäviraston tiedoksisaantioikeus Kiinteistöliitto katsoo esityksen mukaiset Viestintäviraston tiedoksisaantioikeudet kohtuullisiksi. 11 Viestintäviraston oikeus antaa määräyksiä Kiinteistöliitolla ei ole huomautettavaa tämän lainkohdan osalta. 12 Oikaisuvaatimus Kiinteistöliitolla ei ole huomautettavaa tämän lainkohdan osalta. 13 Muutoksenhaku Kiinteistöliitolla ei ole huomautettavaa tämän lainkohdan osalta.

7 7 (9) 14 Siirtymäsäännös Kiinteistöliitolla ei ole huomautettavaa tämän lainkohdan osalta. Laki tietoyhteiskuntakaaren muuttamisesta 111 Käyttöoikeus kiinteistön tai rakennuksen sisäiseen verkkoon Kiinteistöliitto yhtyy ehdotuksen perusteissa esitettyyn näkemykseen, jonka mukaan ehdotettu 1 momenttiin lisättävä lause on jo voimassa olevan säännöksen tarkoitus huomioon ottaen johdonmukainen ja selkeyttävä. Lisäksi näemme, ettei muutoksella perusteta merkittäviä uusia velvoitteita rakennetun kiinteistön omistajille. Uusi ehdotettu 2 momentti perustaisi järkevän riitojenratkaisumenettelyn asiassa syntyvien erimielisyyksien kohtuulliselle ratkaisemiselle. 249 Kiinteistön tai rakennuksen fyysisen infrastruktuurin ja sisäisen verkon suunnittelu ja rakentaminen Jo voimassa olevan tietoyhteiskuntakaaren 249 mukaan ja ehdotuksen 1 momentin mukaan yleiseen viestintäverkkoon liitettävän kiinteistön tai rakennuksen sisäisen viestintäverkon on täytettävä tämän lain vaatimukset. Näin ollen, ehdotettu 2 momentti, joka perustaa velvoitteen rakennushankkeeseen ryhtyvälle huolehtia siitä, että uusi kiinteistö tai rakennus varustetaan nopeita laajakaistayhteyksiä tukevalla fyysisellä infrastruktuurilla verkon liittämiskohtaan saakka, ei vaikuttaisi muodostavan merkittävää muutosta nykytilaan nähden. Huomautamme kuitenkin, että ehdotetussa lainkohdassa käytetty ilmaisu rakennushankkeeseen ryhtyvän jättää varsin avoimeksi sen, minkälaisiin rakennustöihin säännöskohdan velvoitetta sovellettaisiin, vaikka asiaa perusteluissa yksityiskohtaisemmin avataankin. Toisekseen on huomattava, että lakimuutoksen taustalla oleva direktiivi edellyttää ainoastaan nopeita yhteyksiä tukevan sisäverkon tarvitseman fyysisen infrastruktuurin rakentamista, kun esitetyssä lakimuutoksessa velvoite laajennettaisiin koskemaan myös itse aktiivista sisäverkkoa. Tämän taustalla on nähtävä olevan se, että Suomessa, toisin kuin eräissä muissa EU-maissa, sisäverkko on kiinteistön tai rakennuksen omistajan omaisuutta. Toisaalta lain

8 8 (9) valmistelussa on katsottu, että kokonaisuutena arvostellen hyöty suhteessa kustannuksiin muodostuu suuremmaksi, kun rakentaminen toteutetaan yhdellä kertaa. Uusi, ehdotettu 3 momentti perustaa merkittävän uuden velvoitteen asuntoosakeyhtiöille ja keskinäisille kiinteistöosakeyhtiöille sen velvoittaessa nämä tahot suunnittelemaan ja rakentamaan kiinteistön tai rakennuksen nopeita yhteyksiä tukevan sisäverkon ja sen tarvitseman fyysisen infrastruktuurin myös korjausrakentamishankkeiden yhteydessä. Kiinteistöliitto pitää kuitenkin onnistuneena ehdotukseen otettuja ehtoja velvoitteen syntymiselle. On hyvä, että velvoite koskisi ainoastaan peruskorjaushankkeita joiden yhteydessä nopeita laajakaistayhteyksiä tukevan viestintäverkon ja sitä palvelevan fyysisen infrastruktuurin rakentaminen on rakennusteknisesti perusteltua. Perusteluissa on kiitettävällä tavalla kirjoitettu auki se, minkälaisia peruskorjaushankkeita 2 momentissa tarkoitetaan. Velvoitteen tulisikin koskea ainoastaan sellaisia peruskorjaushankkeita, joissa fyysisen infrastruktuurin ja sisäisen viestintäverkon rakentaminen ei merkittävästi lisää tarvetta puuttua rakenteisiin tai pintoihin. Keskeistä onkin, että ehdotus huomioi sen näkökohdan, jonka mukaan sisäverkon ja sitä tukevan fyysisen infrastruktuurin rakentaminen on rakennusteknisesti perusteltua ja taloudellisesti mielekästä lähinnä silloin, kun rakennuksen rakenteita joka tapauksessa avataan. Myöskään infrastruktuurin tai sisäverkon rakentamisesta aiheutuvat lisäkustannukset eivät saisi muodostua kohtuuttomiksi. Muutoin säännöksellä voi pikemminkin olla kehitystä jarruttava vaikutus, kun kiinteistönomistajat lykkäisivät hankkeisiin ryhtymistä kasvavien kustannusten pelossa. Kiinteistöliitto katsoo kuitenkin, että vaikka ehdotettu lakimuutos muodostaisikin asuntoosakeyhtiöille ja keskinäisille kiinteistöosakeyhtiöille merkittävän uuden velvoitteen, on kuitenkin kyse merkittävästä kiinteistön arvoa kohottavasta uudistuksesta, jolloin myös rakentamisesta aiheutuvat kohtuulliset kustannukset on nähtävä hyväksyttävinä Poikkeukset pykälässä säädettyyn lähtökohtaiseen velvollisuuteen on lueteltu säännöksen 4 momentissa. Sisällytetyt poikkeukset ovat lähtökohtaisesti perusteltuja. Huomioimme kuitenkin sen, ettei perusteluissa 4 kohdassa ole erikseen mainittu sellaisia pienempiä rakennettuja kiinteistöjä, joiden osalta nopeita laajakaistayhteyksiä tukevan fyysisen infrastruktuurin ja sisäisen viestintäverkon rakentaminen olisi selvästi kohtuutonta rajattu käyttäjämäärän ja rakentamisesta aiheutuvat kustannukset huomioon ottaen.

9 9 (9) 249a Teleyrityksen kiinteistön ja rakennuksen sisäistä verkkoa koskevat velvollisuudet Ehdotettu uusi pykälä vastaa nyt voimassa olevan tietoyhteiskuntakaaren 249 :n 2-3 momentteja. Kiinteistöliitolla ei tähän liittyen ole huomautettavaa. SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY Tapio Haltia neuvontalakimies Virpi Hienonen lakipalvelut-yksikön päällikkö