DNA OY:N LAUSUNTO LIIKENNE- JA VIESTINTÄVALIOKUNNALLE

Transkriptio

1 Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta 1 DNA:n keskeiset viestit DNA OY:N LAUSUNTO LIIKENNE- JA VIESTINTÄVALIOKUNNALLE DNA Oy (DNA) kiittää mahdollisuudesta lausua hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi verkkoinfrastruktuurin yhteisrakentamisesta ja -käytöstä sekä tietoyhteiskuntakaaren muuttamisesta HE 116/2015 vp, (esitys) ja esittää lausuntonaan kunnioittaen seuraavaa: Direktiivin keskeisimmän digitalisaatiota edistävän tavoitteen, viestintäverkkotoimijoiden kustannusten alentaminen tulee olla myös kansallisen lainsäädännön tavoitteena ja viestintäverkkotoimijoiden sääntelyssä tulee pyrkiä normien purkamiseen ei uusien, teleyrityksille kustannuksia aiheuttavien normien säätämiseen Laista tulee poistaa vastavuoroisuuden edellytys Laista tulee poistaa aktiivisten verkon osien tietojenantovelvollisuus ja täsmentää fyysisen infrastruktuurin määritelmää Keskitetyn tietopisteen rahoitus ei saa aiheuttaa teleyrityksille lisää kustannuksia Laista tulee poistaa Viestintäviraston määräyksenanto-oikeus tietojen siirtämisessä tarvittavien järjestelmien yhteentoimivuudesta Julkisyhteisön tai sen pääosin käyttämän rakennuksen sisäisen viestintäverkon ja fyysisen infrastruktuurin jättäminen velvoitteiden ulkopuolelle ei ole julkishallinnon digitalisaatiotavoitteiden kannalta kannatettavaa Viestintäviraston toimiminen riidanratkaisutahona ja sen rahoituksen järjestäminen valtion varoista on kannatettavaa 2 Direktiivin tavoitteena on alentaa viestintäverkkojen rakentamiskustannuksia ja edistää laajakaistayhteyksien leviämistä Yhteisrakentamisdirektiivin 2014/61/EU tarkoituksena on helpottaa nopeiden sähköisten viestintäverkkojen käyttöönottoa ja kannustaa siihen edistämällä olemassa olevan fyysisen infrastruktuurin yhteiskäyttöä ja mahdollistamalla uuden fyysisen infrastruktuurin yhteisrakentaminen. Tarkoituksena on, että nopeat sähköiset viestintäverkot voidaan ottaa käyttöön nykyistä alhaisemmin kustannuksin. Yhteisrakentamisdirektiivin tarkoituksena on edistää nopeiden laajakaistayhteyksien leviämistä lisäämällä teleyritysten mahdollisuutta hyödyntää muiden omistamien infrastruktuuriverkkojen osia yhteisrakentamisessa tai yhteiskäytössä. Direktiivi siis antaa oikeuksia lähinnä viestintäverkkojen toimijoille ja velvoitteita muiden infrastruktuuriverkkojen toimijoille. Lisäksi direktiivillä yhtenäistetään nopeita sähköisiä viestintäverkkoja koskevan fyysisen infrastruktuurin asentamiskäytäntöjä uusissa ja peruskorjattavissa kiinteistöissä ja rakennuksissa.

2 Verkon ylläpitäjän on direktiivin mukaan annettava teleyrityksen pyynnöstä vähimmäistiedot tulossa olevista tai käynnissä olevista fyysisen infrastruktuurin rakennushankkeista. Vähimmäistiedot eivät sisällä kaapeleiden tai niihin verrattavien aktiivisten verkon osien sijaintitietojen välittämistä. 3 Viestintäverkkotoimijan kustannusten alentamisen tavoite DNA katsoo, että yhteisrakentamisdirektiivi on suurimmalta osin kannatettava siten, kuin se on direktiivissä vähimmäistasoltaan määritelty. Esityksessä on kuitenkin poikettu direktiivistä oleellisilta osin siten, että teleyritysten kustannukset ja hallinnollinen taakka tulevat kasvamaan ylimääräisen sääntelyn johdosta. DNA katsoo, että esityksessä ehdotettuja pykäliä on muutettava lopulliseen lakiin siten, että ne vastaavat paremmin direktiivin tavoitteita. 3.1 Turhan sääntelyn purkaminen ja hallinnollisen taakan keventäminen 3.2 Vastavuoroisuus Eduskunta sisällytti tietoyhteiskuntakaarta koskevaan vastaukseen (EV106/2014) lausuman, jossa se edellytti, että: Viestintämarkkinoiden sääntelyssä ja tietoyhteiskuntakaaren toimeenpanossa pyritään keskeisinä lähtökohtina sääntelyn ja hallinnollisen taakan vähenemiseen, palvelukehityksen mahdollistamiseen sekä alan investointien edistämiseen. Lausuma tulisi ottaa huomioon, kun esitetään lisättäväksi teleyritysten sääntelyä ja hallinnollista taakkaa. Esityksen perusteluissa todetaan. "Pitäytymällä direktiivin soveltamisalan mukaisessa rajauksessa yhteisrakentamislain soveltamistilanteet olisivat rajatumpia ja siten paremmin ennakoitavissa, riidanratkaisutilanteet olisivat helpommin Viestintäviraston ratkaistavissa ja ehdotetun lainsäädännön vaikutusten arviointi olisi yksinkertaisempaa. Lisäksi ratkaisun voitaisiin ainakin teoreettisesti katsoa tehokkaimmin edistävän laajakaistarakentamista, koska teleyritykset saisivat oikeuden hyödyntää muita infrastruktuuriverkkoja ja niiden verkkotoimijoiden rakennushankkeita rakentamisessaan, mutta teleyrityksillä ei olisi yhteisrakentamislakiin perustuvia vastavuoroisia velvoitteita." Esityksessä edellä mainituista perusteluista huolimatta esityksessä ehdotetaan vastavuoroisuutta, eli velvoitteiden asettamista myös teleyrityksille. Vastavuoroisuutta perustellaan riskillä, että muiden verkkotoimijoiden yhteistyöhalu heikkenee, jos vain teleyritykset saisivat etuja ja muut velvoitteita. Lisäksi perusteluna esitetään väite, että todennäköisesti vain teleyritysten kustannukset laskisivat ja muiden nousisivat ja hankkeiden toteutus viivästyisi. Perustelu on puutteellinen, sillä 1. direktiivin tavoitteena on nimenomaan teleyritysten kustannusten laskeminen; ja 2. esityksessä jää perustelematta miten esityksessä olettamana esitetty vastavuoroisuuden puute aiheuttaisi muiden toimijoiden vähentynyttä yhteistyöhalua ja kustannusten nousua, kun lähtökohtana on, että yhteisrakentamiseen on suostuttava vain, jollei yhteisrakentaminen lisää kustannuksia erillisrakentamiseen verrattuna; ja 3. muiden verkkojen toimijoiden kustannukset keskitetyn tietopisteen tarvitseman tiedon tuottamisesta ei alene lainkaan vastavuoroisuuden johdosta; ja 4. esityksen perusteluistakin käy ilmi, että yhteisrakentamisen todennäköisin kohde on energiayhtiöiden keski- ja pienjännitelinjojen maakaapelointi. Sähkölinjojen kaivuutyöt ovat suuritöisempiä, aikajänteeltään pidempiä ja huomattavasti kalliimpia kaivuu-urakoita kuin

3 sähkölinjoille useimmiten soveltumattomat telejohtojen kaivuut, jotka voidaan tehdä harvaanasutulla seudulla kevyesti ja nopeasti jopa auraamalla. Jää toteen näyttämättä, että sähköyhtiöillä olisi samanlaisia kannusteita hakeutua yhteisrakentamisella mukaan teleyritysten verkkohankkeisiin kuin teleyrityksillä sähkölinjahankkeisiin; ja 5. teleyritysten kustannukset nousisivat merkittävästi, jos vastavuoroisuuden perusteella myös teleyritysten on toimitettava tiedot keskitettyyn tietopisteeseen kaikista suunnitteluvaiheessa olevista hankkeista. DNA katsoo, että esityksen vastavuoroisuussääntely johtaa ainoastaan huomattavasti lisääntyneisiin kustannuksiin sekä teleyrityksissä että keskitetyssä tietopisteessä ja on siten poistettava lopullisesta laista direktiivin kustannussäästötavoitteiden kanssa ristiriitaisena säännöksenä. DNA ehdottaa, että lain 1 :n 1 momenttia muutetaan seuraavasti (lisäysehdotukset alleviivattu): Tässä laissa säädetään viestintäverkkojen sekä energia-, liikenne- ja vesihuoltoverkkojen yhteisrakentamisesta ja -käytöstä. Lakia sovelletaan vain, jos yhteistoiminnan käyttöoikeutta tai yhteisrakentamista pyytävänä osapuolena on viestintäverkko ja 7 :ssä tarkoitettuna tietoja toimittavana osapuolena on muu, kuin viestintäverkko. Lisäksi tässä laissa säädetään tietojen toimittamisesta keskitettyyn tietopisteeseen. 3.3 Aktiivisten verkon osien tietojen luovuttamisvelvollisuus Esityksessä on päädytty laajentamaan direktiivin velvoittamaa fyysisen infrastruktuurin rakentamiseen liittyvää tiedonantovelvollisuutta. Esityksen perustelut aktiivisia verkon elementtejä koskevien sijaintitietojen luovuttamisvelvollisuudesta jäävät puutteellisiksi. Aktiivisten verkon osien sisällyttämistä lakiin perustellaan yhden luukun periaatteella ja yhteiskunnan vika ja häiriötilanteiden sietokyvyn parantamisella. DNA katsoo, että vaikkakin yhteiskunnan vika- ja häiriötilanteiden sietokyvyn parantaminen on tavoitteena hyvä, ei se kuulu yhteisrakentamisdirektiivin piiriin eikä sen tule olla perustelu säännökselle tässä laissa. Vika- ja häiriötilanteiden hallintaan ja yhteistoimintaan Viestintäviraston koordinoimana on olemassa olevat ja toimivat säännökset tietoyhteiskuntakaaressa. Lisäksi esityksen perusteluissa on kuvattu olemassa olevia järjestelyitä johtotiedon luovuttamisesta ja tiedonsaannista esimerkiksi kaivuutöitä varten, eikä perusteluista käy ilmi, millä tavoin ehdotettu säännös parantaisi merkittävästi nykyistä käytäntöä. DNA katsoo, että ehdotettu sääntely verkon aktiivisten osien, kuten kaapeleiden tiedonantovelvollisuudesta ei tuo lainkaan konkreettista hyötyä, mutta lisää verkkoyritysten ja keskitetyn tietopisteen kustannuksia ja hallinnollista taakkaa ja on poistettava lopullisesta laista. Jos esityksessä on tarkoituksena korostaa, että sääntelyn piiriin kuuluvaan fyysisen infrastruktuurin rakenteeseen (esityksen 2 ), rakennelmaan, rakennukseen tai niiden osiin sisältyvät esimerkiksi (passiiviset) kaapeliputket, tulee tämä täsmentää. DNA katsoo, että direktiivin 2 artiklan määritelmän mukaan kaapeliputket ovat osa fyysistä infrastruktuuria, eivätkä ole verkon aktiivisia osia. Sen sijaan kuidut ja muut kaapelit ovat aktiivisia verkon osia, eivätkä ne kuulu direktiivin määritelmän mukaan tämän sääntelyn piiriin. DNA ehdottaa, että lain 5 :n 1 momenttia muutetaan seuraavasti (poistoehdotus yliviivattu): Viestintäviraston tehtävänä on huolehtia, että tarjolla on helppokäyttöinen ja tietoturvallinen keskitetty tietopiste, jonka kautta annetaan ilman aiheetonta viivytystä digitaalisessa muodossa tiedot: 1) verkkojen fyysisestä infrastruktuurista; 2) suunnitelluista rakennustöistä; 3) rakentamiseen liittyvistä lupamenettelyistä; 4) kaapeleiden, putkien ja niihin verrattavien aktiivisten verkon osien sijainneista.

4 3.4 Keskitetyn tietopisteen kustannukset ja sen rahoitus Esityksen mukaan ehdotetut yhteistoimintaa koskevat säännökset eivät kuitenkaan missään tapauksessa lisää verkkotoimijoiden kustannuksia. Kuitenkin esityksessä todetaan (s. 40), että Keskitetyn tietopisteen toimintaan liittyvien tietojärjestelmien ja palveluiden hankinta ja ylläpito aiheuttavat Viestintävirastolle vuosittain arviolta enintään euron kustannukset, jotka on tarkoitus kattaa tasaosuuksin teleyrityksiltä perittävällä tietoyhteiskuntamaksulla, energiayhtiöiltä perittävillä sähkö- ja maakaasuverkkomaksuilla ja Liikenneviraston määrärahoista maksettavalla osuudella Kustannusten kattamista koskevat perustelut ovat epäselviä, koska myöhemmin esityksen sivulla 42 (vaikutukset viranomaisten toimintaan) todetaan, että Tietopisteen toiminnasta syntyvät kustannukset on tarkoitus kattaa tietopyyntöä koskevien asioiden käsittelystä perittävillä asiakasmaksuilla. Toisaalta toiminnan kattamiseksi teleyrityksiltä peritään siis esityksen mukaan tietoyhteiskuntamaksua ja toisaalta kustannukset perittäisiin asiakasmaksuilla. Esitys on tältä osin perusteluiltaan ristiriitainen. DNA katsoo, että keskitetty tietopalvelupiste on koko yhteiskuntaa hyödyttävä palvelu ja tietoja pyytäviä tahoja ei ole rajattu, joten sen kustannukset tulisi kattaa kokonaisuudessaan valtion tulo- ja menoarviosta tai Viestintäviraston nykyistä toimintaa vastaavasti sopeuttamalla. Jos laissa luovutaan siihen direktiivin ulkopuolelta tuotu vastavuoroisuus ja verkon aktiivisten osien tiedonantovelvollisuus, voidaan todennäköisesti edellä mainituista kustannuksista tinkiä huomattavasti. Puolen miljoonan euron vuotuiset kustannukset, jotka perittäisiin verkkotoimijoilta, eivät millään muotoa tue direktiivin tavoitetta laajakaistarakentamisen kustannusten alentamisesta. 4 Viestintäviraston määräyksenanto-oikeus tietojen siirtämisessä tarvittavien järjestelmien yhteentoimivuudesta Esityksessä ehdotetaan (13 ), että Viestintävirasto voi antaa tarkempia määräyksiä 7 :ssä tarkoitettujen tietojen digitaalisesta muodosta sekä niiden käsittelyssä ja siirtämisessä tarvittavien järjestelmien yhteen toimivuudesta ja tietoturvasta. DNA katsoo, että määräyksenantovaltuus on vastoin Eduskunnan lausumassaan edellyttämän tavoitteen kanssa, jossa viestintämarkkinoiden sääntelyssä ja tietoyhteiskuntakaaren toimeenpanossa pyritään keskeisinä lähtökohtina sääntelyn ja hallinnollisen taakan vähenemiseen. Esityksessä ei ole lainkaan arvioitu millaisia hallinnollisia, teknisiä ja taloudellisia vaikutuksia ehdotetulla määräyksenanto-oikeudella on yrityksille. On todennäköistä, että osa teleyrityksistä ei pysty toimittamaan tietoja tulevan, toistaiseksi sisällöltään tuntemattoman määräyksen edellyttämällä tavalla lain 5 :n 1 momentin voimaan tullessa , jos esityksessä ehdotetut direktiivin velvoitteet ylittävät vastavuoroiset ja aktiivikomponentit sisältävät tiedonantovelvoitteet säilyvät lopullisessa laissa. Kyse on lisäksi yritysten oikeussuojasta, jos niiden pitää muokata järjestelmänsä tai toteuttaa uudet järjestelmät Viestintäviraston mahdollisesti itsensä kehittämän tai määrittelemän tiedonkeruujärjestelmän mukaisiksi. Ehdotuksessa delegoidaan määräyksellä yrityksiin kohdistuva ennalta arvaamaton velvollisuus. Määräyksenantovaltuuden tulisi kuitenkin olla tarkkarajainen, vähämerkityksellinen ja tekninen.

5 DNA ehdottaa, että lain 13 :ää muutetaan seuraavasti (lisäysehdotukset alleviivattu ja poistoehdotus yliviivattu): Viestintävirasto voi antaa tarkempia teknisiä määräyksiä 7 :ssä tarkoitettujen tietojen digitaalisesta muodosta sekä niiden käsittelynssä ja siirtämisessä tarvittavien järjestelmien yhteen toimivuudesta ja tietoturvasta. 5 Julkisyhteisön rakennuksen tulisi kuulua soveltamisalan piiriin 6 Riidanratkaisu DNA kannattaa esityksessä ehdotettua sääntelyä, minkä mukaan kiinteistön tai rakennuksen sisäinen viestintäverkko tulisi rakentaa uudisrakentamisen tai merkittävimpien peruskorjausten yhteydessä. Julkisyhteisön tai sen pääosin käyttämän rakennuksen sisäisen viestintäverkon ja fyysisen infrastruktuurin jättäminen velvoitteiden ulkopuolelle ei ole luonnoksen ja hallitusohjelman julkishallinnon digitalisaatio-tavoitteiden kannalta kannatettavaa (esityksen muutosehdotus kohdassa tietoyhteiskuntakaari 249 :n 3 momentin 3 -kohta). Uudisrakentamisen tai perusparannuksen yhteydessä tehtävän rakennuksen sisäisen viestintäverkon kustannukset jäävät erittäin alhaiseksi suhteessa rakentamishankkeen kokonaiskustannuksiin. Julkisyhteisöjen sisäverkkoinvestoinnit ovat edellytyksenä hallituksen kärkihankkeen mukaisille julkisten palveluiden digitalisoinnille. DNA ehdottaa, että esitetyn tietoyhteiskuntakaaren 249 :n 4 momenttia muutetaan seuraavasti (poistoehdotukset yliviivattu ja muutosehdotukset alleviivattu): Edellä 2 ja 3 momenttia ei sovelleta hankkeeseen, jonka kohteena on: 1) pientalo; 2) vapaa-ajan asunto; 3) julkisyhteisön omistama ja sen pääosin käyttämä rakennus; 34) rakennus, johon nopeita laajakaistayhteyksiä tukevan fyysisen infrastruktuurin ja sisäisen viestintäverkon rakentaminen olisi selvästi kohtuutonta rakennuksen käyttötarkoitus ja aiheutuvat kustannukset huomioon ottaen. DNA katsoo, että Viestintäviraston toimiminen riidanratkaisutahona ja sen rahoituksen järjestäminen valtion varoista on kannatettavaa. Kunnioittavasti DNA Oy Markku Lamminluoto