SUOMEN METSÄSTYSMUSEO. Suomen Metsästysmuseo - Finlands Jaktmuseum ry.

Transkriptio

1 SUOMEN METSÄSTYSMUSEO Suomen Metsästysmuseo - Finlands Jaktmuseum ry. TOIMINTAKERTOMUS 2011

2 Kannen kuva: Juha Mälkönen. Taitto: Studio Henry Forssell. Paino: tt-urex, Porvoo 2012.

3 1 Sisällysluettelo 2 Museonjohtajan vuosikatsaus TALOUS- JA HALLINTOYKSIKKÖ 5 Suomen Metsästysmuseo - Finlands Jaktmuseum ry. 5 Ylimääräinen varsinainen kokous 5 Varsinainen kokous lakkautettu valtuusto 6 Hallitus 8 Työvaliokunta 8 Nimitoimikunta 8 Tilintarkastajat 8 Talous Yhdistyksen jäsenet ja jäsenmaksut 10 Museoyhdistyksen jäsenyydet 10 Toimitilat 11 Museoturvallisuus 11 HENKILÖKUNTA 11 Vakinaiset 12 Määräaikaiset 12 Harjoittelijat 13 Perusnäyttelyprojekti 13 Ostopalvelut 13 Koulutus, edustaminen ja työryhmät 15 Vierailut MUSEOTOIMINTAYKSIKKÖ 16 KOKOELMAT 17 Esinekokoelmat 19 Kirjasto 21 Arkisto 22 Kuva-arkisto 32 TUTKIMUS 32 Keruuprojektit 34 Julkaisutoiminta 34 ASIANTUNTIJAPALVELUT PALVELUYKSIKKÖ 35 Markkinointi ja tiedotus 37 Asiakaspalvelu 37 Museokauppa 38 Opastus 39 Museopedagogia 40 Tapahtumat 41 Talvikki 42 Pönttöpäivä 42 Museoiden yö 43 Kädenjäljillä-näyttelyn veistosten huutokauppa 43 Oravan päivä 44 Eläinaiheiset piirustusiltapäivät 44 Metsän tummuus mulle tuokaa. Runoilta Metsästysmuseossa. 45 Joulumyyjäiset 46 Muiden järjestämät tapahtumat ja kurssit 46 Osallistuminen tapahtumiin 46 Kurssit ja vierailut museolla 48 TULOSLASKELMA 49 TASE 50 Suomen Metsästysmuseon toiminta-ajatus ja strategia 24 NÄYTTELYT 24 Avoinnaolo ja asiakkaat 26 Perusnäyttely 27 Vaihtuvat näyttelyt 30 Kiertonäyttelyt 31 Verkkonäyttelyt

4 2 Museonjohtajan vuosikatsaus Uusia toimintasuuntia Vuosi 2011 oli tapahtumarikas, museon hallinnon osalta se toi tullessaan sääntömuutoksen, jonka myötä museon organisaatio keveni, kun valtuuston toiminta päättyi. Merkittävä ulospäin näkyvä tekijä oli museon peruskorjauksen ensimmäinen vaihe, joka antoi uutta ilmettä piha-alueelle koko kesäajan. Samalla voitiin käynnistää pitkään odotettu museon perusnäyttelyn uudistamisen suunnittelutyö. Metsästysmuseo otti museaalisesti myös tärkeän uuden askeleen heti vuoden alussa, kun museon arkiston rooli maamme eräperinteen tallentajana vahvistui. Metsästysarkisto on aloittanut toimintansa jo vuonna 1990, kun museotoiminta siirtyi Riihimäelle. Perustamisvaiheessa museonjohtaja Leena Hiltula oli jo tuolloin kaukaa viisas kootessaan uuden museon suojiin kaikki museotoiminnallisesti tärkeät yksiköt, myös kirjaston ja arkiston. Viime vuoden alusta lähtien saatiin museon asiantuntijaorganisaatioon tärkeä täydennys, kun vakituinen arkistonhoitaja aloitti työnsä. Museoarkiston tehtäviin kuuluva perinnekeruu on pysyvä toimintamuoto ja se sai nimekseen Metsästyksen muistitieto. Toimintamalliin kuuluvat myös perinteiset haastattelumatkat erämiesten kotiseuduille eri puolille Suomea. Tällä tavoin Metsästysmuseo pyrkii toiminnassaan huomioimaan eri puolilla maatamme asuvat metsästäjät. Kuva: SMM / Riikka Ahokas. Perustehtävät ennen kaikkea Museon muut perustehtävät edistyivät myös erinomaisesti vuoden aikana. Opetus- ja kulttuuriministeriön erillisavustuksen turvin voitiin palkata määräaikainen media-assistentti, joka valokuvasi esinekokoelmia. Työn tulokset ovat nähtävissä Kantapuu-kokoelmatietokannassa. Museoiden välisen yhtenäisen kokoelmien luettelointijärjestelmän kehittäminen on yksi tämän hetken tärkeimmistä haasteista museomaailmassa. Metsästysmuseolla on tässä kehittämistyössä tärkeä rooli oman alansa erikoismuseona. Tämän pitkäjänteisen kehittämistyön tavoitteena on museoiden kokoelmien saavutettavuuden lisääminen. Näyttelytoiminnan osalta tehtiin hyvää yhteistyötä Suomen Metsästäjäliiton kanssa liiton täyttäessä 90 vuotta. Kesäkuun alussa vietettiin museolla liiton pääjuhlaa, jonka yhteydessä avattiin Eräpolun varrelta -juhlanäyttely. Hyvät yhteistyökumppanit ovat mu-

5 3 seotoiminnan kannalta erittäin tärkeitä. Metsästysmuseolla on ilo saada toimia vuodesta toiseen yhteistyössä uskollisten museoystävien kanssa, joita ovat eri järjestöjen ja yhteisöjen jäsenet, Riihimäen kaupungin kulttuurilaitokset ja monet vuosien varrella läheisiksi tulleet yksityishenkilöt. Heille kaikille kuuluu suuri kiitos avusta viime vuoden aikana. Talo eli tavallaan ja vieraat tulivat ajallaan Kesäkuun alussa alkanut museorakennuksen vesikaton korjaus toi museokesään oman toiminnallisen lisänsä. Huputettu rakennus kiinnitti ohikulkijoiden huomion ja museon tilanpuutteen tietävät olettivat toisen kerroksen olevan rakenteilla. Remontti herätti huomiota, mutta museon henkilökunnan yllätykseksi ainoastaan positiivisella tavalla, sillä vuoden 2011 kävijämäärät ylittivät kaikki ennakko-odotukset. Vierailijoita oli yli , vain n. 500 henkeä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Yhden näyttelysalin sulkeminen ei sekään aiheuttanut ongelmia, sillä tilaa voitiin käyttää kuitenkin erilaisissa tapahtumissa. Museorakennuksen remontin myötä alkoi myös odotettu perusnäyttelyn suunnittelutyö. Oppia ikä kaikki Oppilaitosten ja museon välisen yhteistyön ja sen eri muotojen kehittäminen on tärkeä osa Metsästysmuseon pedagogista toimintaa. Tässä tehtävässä otettiin reipas edistysaskel kesällä, kun lapsille suunnatut toiminnalliset Reporetket käynnistyivät. Kesäisten ohjelmapakettien pohjalta on kehitetty koululaisille suunnatut opetuspaketit, joita markkinoidaan ympäri vuoden. Riihimäen kaupungin peruskouluista ovat erityisesti Uramon ja Lasitehtaan koulu olleet opetuksellisesti yhteistyössä museon kanssa. Kiitos aktiivisuudesta kuuluu koulujen opettajille ja innokkaille oppilaille. Museon merkitys oppimisympäristönä on myös korostunut syksyllä järjestettyjen kaikille avointen eläinaiheisten piirustustuntien yhteydessä, kun Kansalaisopiston taideaineiden opettaja Arja Vilppo opasti innokkaita oppilaita kuvataiteiden maailmaan. Yhdessä tekemisen ilo Yleisötapahtumat ovat jälleen koonneet runsaasti museovieraita vuoden aikana. Talvikki - koko perheen talviretkeilytapahtuma on jo brändi, joka tunnetaan laajasti. Museon henkilökunta on viime vuonna ilokseen saanut huomata, miten uudet yhteistyökumppanit ovat halunneet tulla mukaan Talvikin järjestelyihin. Esimerkiksi Riihimäen teatterin järjestämät Mielikin satutuokiot olivat suosittu ohjelmanumero Talvikissa vuonna Pönttöpäivä järjestettiin viime vuonna jo toisen kerran ja suosio oli jälleen erinomainen. Päivän saldo oli linnunpönttöä. Tapahtumien kantava voima on hyvä talkoohenki, jonka yhteinen onnistuminen palkitsee. Kaikille järjestäjille ja tukijoille

6 4 Runoillan suunnittelupalaveri pidettiin museon kirjastossa. Vasemmalla illan juontaja, luontotoimittaja Risto Nurmi, näyttelijä Tapani Perttu ja lausuntataiteilija Tuula- Onta Malmivuo. Kuva: SMM / Ilja Koivisto. kuuluu suuri kiitos, ilman heidän apuaan jäisi moni asia toteutumatta. Valoa hämärään Kun tarkastelee koko viime vuotta kokonaisuutena, nousee ensimmäisenä mieleen vahva tekemisen meininki. Asiantunteva ja vastuullinen henkilökunta, joka ei kaihda uusia ja yllättäviäkään tilanteita ja ideoita, on koko toiminnan voimavara. Heille kaikille kuuluu viime vuodesta lämmin kiitos. Uudet innovatiiviset ideat voivat toteutuessaan olla myös suuri voiman lähde. Näin tapahtui marraskuussa järjestetyn Metsän tummuus mulle tuokaa -runoillan yhteydessä. Pimeimmän alkutalven keskellä järjestetty eräaiheisten runojen ilta yhdessä huippuammattilaisten kanssa oli huikea kokemus. Loppuunmyyty tilaisuus, ihastunut yleisö, hurmaavat esiintyjät ja erä- ja luontorunojen parhaimmat yhdistettynä upeisiin luontokuviin takasivat unohtumattoman illan kaikille. Tilaisuuden tunnelma kantoi pitkään yli pimeimmän vuodenvaihteen, ja vielä viikkojen päästäkin iltaan osallistuneet esiintyjät ja yleisössä olleet muistelivat tilaisuutta lämmöllä. Kaikki tämä osoittaa, että museoilla on paljon toimintamahdollisuuksia kulttuurin laajalla kentällä. Ennakkoluuloton yhteistyö eri kulttuurilaitosten ja taiteilijoiden välillä on vain rohkeasti aloitettava, organisaatioiden rajat on ylitettävä, jotta uusia ideoita syntyy. Kulttuuri on voimamme lähde, siitä me saamme hyvinvointia, jota jokainen elämässään tarvitsee. Anne Uotila-Laine museonjohtaja

7 5 TALOUS- JA HALLINTOYKSIKKÖ Suomen Metsästysmuseo - Finlands Jaktmuseum ry. Ylimääräinen varsinainen kokous Suomen Metsästysmuseo - Finlands Jaktmuseum ry:n ylimääräinen varsinainen kokous pidettiin Suomen Metsästysmuseossa. Kokouksessa käsiteltiin yhdistyksen hallituksen valmistelema esitys Suomen Metsästysmuseo - Finlands Jaktmuseum ry:n sääntöjen muuttamiseksi. Esityksen mukaan päätettiin valtuuston lakkauttamisesta ja sen tehtävien jakamisesta yhdistyksen varsinaisen kokouksen ja hallituksen kokouksen kesken. Varsinainen kokous Uusien sääntöjen mukaisesti pidettiin Suomen Metsästysmuseo - Finlands Jaktmuseum ry:n varsinainen kokous Suomen lasimuseon kahvilassa. Ensimmäisen museon uusien sääntöjen mukaisen varsinaisen kokouksen osallistujat perehtyvät toimintakertomukseen. Kuva: SMM / Kimmo Karjakoski.

8 lakkautettu valtuusto Puheenjohtaja, FT Matti Nurminen Varapuheenjohtaja, ekonomi, Suomen Kennelliiton valtuuston pj. Eeva Anttinen Suomen riistakeskus: Viestintäpäällikkö Klaus Ekman Agronomi Otto von Frenckell Metsäpalvelupäällikkö, hallituksen pj. Tauno Partanen Suomen Metsästäjäliitto (SML): Päätoimittaja, hallituksen pj. Lauri Kontro Toiminnanjohtaja Tero Saarikko Suomen Metsästäjä- ja Kalastajaliitto (SMKL): Kunniapuheenjohtaja Aimo Randén Riihimäen kaupunki: Ylitarkastaja Arto Lapiolahti sekä Ylitarkastaja Jukka Bisi Liikkeenjohdon konsultti Hannu S. Laine Projektipäällikkö Jaakko Ojanperä Erikoislääkäri Seppo Salo Filosofian maisteri Mauri Soikkanen Kustannusjohtaja Jukka Vahtola Hallitus Yhdistyksen hallituksen jäsenet vuonna 2011 olivat: Puheenjohtaja, tuotekehitysjohtaja Kari Kuparinen Varapuheenjohtaja, maanviljelijä Timo Juutila (Suomen riistakeskus) muut jäsenet: KTM Anders Borgström Erätalouspäällikkö Olavi Joensuu Riistapäällikkö Erkki Kiukas (Suomen riistakeskus) Hallituksen pj. Eino Korhonen Luokanopettaja Arto Purmonen (SML)

9 7 Puheenjohtaja Kyösti Sorsa (SMKL) Lehtori Kirsti Tolvanen (Riihimäen kaupunki) Henkilökohtaiset varajäsenet olivat: Myynti- ja markkinointijohtaja Fredrik Borgström (A. Borgström) Eräneuvos Juha K. Kairikko (Purmonen) Tuotantopäällikkö Erkki Kauppi (Kuparinen) Museonjohtaja Heikki Matiskainen (Tolvanen) Apulaisjohtaja Jari Pigg (Juutila) Ylitarkastaja Ahti Putaala (Joensuu) Riistapäällikkö Jyri Rauhala (Kiukas) Puheenjohtaja Raimo Sundström (Sorsa) Professori Janne Vilkuna (Korhonen). Hallitus kokoontui vuonna 2011 viisi kertaa: 17.3., 6.6., 30.8., ja

10 8 Työvaliokunta Hallituksen pj. Kari Kuparinen, hallituksen varapj. Timo Juutila ja sihteeri, museonjohtaja Anne Uotila-Laine. Työvaliokunta ei kokoontunut vuonna Nimitoimikunta Museon nimitoimikuntaan kuuluivat hallituksen puheenjohtaja Kari Kuparinen, hallituksen varapuheenjohtaja Timo Juutila, hallituksen jäsen Kirsti Tolvanen ja hallituksen varajäsen Juha K. Kairikko sekä museonjohtaja Anne Uotila-Laine. Nimitoimikunta kokoontui yhden kerran Tilintarkastajat Yhdistyksen tilintarkastajat tilikaudella 2011 olivat: varsinaiset varatilintarkastajat Anne Terho, HTM Pertti Mäkelä, HTM Matti Tervas, talouspäällikkö Veijo Tolonen, HTM Talous 2011 Museotoiminnan perusrahoituksen muodostavat valtionavustukset, joista maa- ja metsätalousministeriön osuus oli ja opetus- ja kulttuuriministeriön henkilötyövuosiin perustuva avustus Omatoiminen tuotto koostuu lähinnä pääsymaksuista, museokaupan myyntituloista, palvelu- ja muista tuloista sekä sponsorituloista. Vuonna 2011 omatoiminen tuotto oli yhteensä Tulot ja kulut vuoden aikana nousivat lähes samassa suhteessa. Tilinpäätös vuodelta 2011 osoittaa alijäämää Tappio katetaan edellisten tilikausien voitosta. Valtionavustus MMM Valtionavustus OKM Erityisavustukset Yht

11 9 Pääsymaksut Myyntitulot Palvelu- ja muut tulot Sponsoritulot Omatoiminen tuotto yht Valtionavustukset kävijää kohden vuonna 2011 olivat 35. Asiakaspalvelun nettokulut kävijää kohden olivat 3. Yhdistyksen jäsenet ja jäsenmaksut Suomen Metsästysmuseo ry:n jäsenet ovat mukana edistämässä suomalaisen eräkulttuurin säilyttämistä. Jäsenetuihin kuuluvat mm. Käpälämäki-lehti, vapaa pääsy museoon, kutsut näyttelyavajaisiin ja alennukset museokaupasta. Vuosijäsenet: henkilöjäsenet 101 kpl, yhdistysjäsenet 14 kpl, liikelaitosjäsenet 1 kpl Ainaisjäsenet: henkilöjäsenet 93 kpl, yhdistysjäsenet 41 kpl, liikelaitosjäsenet 10 kpl Yhdistyksessä oli 260 maksanutta jäsentä vuonna Vuosijäsenmaksu Ainaisjäsenmaksu Henkilöjäsen 10 Henkilöjäsen 100 Yhdistys 35 Yhdistys 250 Liikelaitos 170 Liikelaitos 1.600

12 10 Museoyhdistyksen jäsenyydet Vuonna 2011 Suomen Metsästysmuseo oli jäsenenä seuraavissa yhdistyksissä: Suomen Museoliitto ry., Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari, Suomen Exlibrisyhdistys ry., Bibliofiilinen seura ry., Elinkeinoelämän keskusliitto ry., Suomen kirjastoseura, Suomen tieteellinen kirjastoseura ry., Hämeen Matkailu ry. ja Suomen Puukkoseura ry. Toimitilat Metsästysmuseon näyttely- ja työtilat sekä osa varastotiloista sijaitsee Riihimäen kaupungin omistamassa museorakennuksessa. Riihimäen kaupunki vastaa kiinteistön hoitokuluista, joista merkittävän osan vuonna 2011 muodosti vesikaton korjaustyö. Katon peruskorjaus aloitettiin kesäkuun alussa, ja se valmistui suunnitellusti marraskuun puoliväliin mennessä. Korjaustöiden aikana oli yksi näyttelysaleista suljettuna yleisöltä. Sali otetaan yleisökäyttöön vasta lokakuussa 2012 uuden perusnäyttelyosion valmistuttua. Seuraavassa peruskorjausvaiheessa kesällä 2012 uusitaan rakennuksen ulkoverhous. Museon koko perusnäyttely uusitaan seuraavien kolmen vuoden aikana vaiheittain. Museo pyritään pitämään osittain avoimena yleisölle uusien perusnäyttelyiden rakentamisen aikana. Samalla etsitään toimivia ratkaisuja työtilojen uudelleen järjestämiseksi. Kokoelmien päävarasto sijaitsee vuokratiloissa, jotka asianmukaisten hyllyjärjestelyjen ansiosta riittävät toistaiseksi hyvin. Varastotilan lämpötila- ja kosteustilannetta tark- Kuva: SMM / Ilja Koivisto.

13 11 kaillaan säännöllisesti ja kokoelmien turvallisuus on hoidettu asianmukaisesti. Toimintavuonna järjestettiin päävarastoa ja tehtiin asianmukaisia varastoteknisiä hankintoja mm. sähkötrukki. Helsingin Suomalaisen Klubin tiloissa sijaitsevassa ns. Vähäkallion kabinetissa on professori Heikki A. Reenpään lahjoittama eräkirjasto. Tämä n niteen kirjasto on Klubin jäsenten käytössä, ja se on osa Riihimäellä sijaitsevaa Suomen Metsästyskirjastoa. Museoturvallisuus Suomen Metsästysmuseolla on erikoismuseona maamme museokentässä vaativa tehtävä eräperinteen kerääjänä ja tallentajana. Vastuu kattaa kokoelmien, näyttelytilojen, asiakkaiden, museon työntekijöiden sekä yleisen turvallisuuden ylläpidon. Osaa Metsästysmuseon kokoelmia koskevat lisäksi erittäin tarkat näytteilläolo-, varastointi- ja viranomaisrekisteröintivaatimukset. Toimintavuoden aikana on turvallisuustasosta huolehdittu ja sitä kehitetty tiiviissä yhteistyössä Riihimäen kaupungin, Kanta-Hämeen poliisilaitoksen, Securitas Oy:n ja Sako Oy:n kanssa. Päivittäisestä asiakaspalvelun turvallisuudesta vastaa Securitas Oy:n ammattitaitoinen receptionistihenkilökunta. Museon asekokoelmista vastaavilla työntekijöillä (asevastaavat) on voimassaolevat aseenkäsittelyluvat. HENKILÖKUNTA Vakinaiset Allonen, Pekka, VTM, arkistonhoitaja Anttila, Vesa, FM, amanuenssi Karjakoski, Kimmo, toimistonhoitaja, museomestari Koivisto Ilja, FM, museopalvelupäällikkö Liukkonen, Taru, yo-merkonomi, kirjastonhoitaja Peltonen, Jukka, FM, intendentti Uotila-Laine, Anne, FM, museonjohtaja

14 12 Media-assistentti Riikka Ahokas valokuvasi museon esinekokoelmia OKM:n myöntämän rahoituksen turvin. Kuva: SMM / Sirpa Heinonen. Petri Heinosen matkailualan työharjoitteluun kuului lasten opastuspakettien suunnittelua ja lasten ohjaamista. Kuva: SMM / Ilja Koivisto. Määräaikaiset Ahokas, Riikka, media-assistentti, esinekokoelmien valokuvausprojekti Opetus- ja Kulttuuriministeriön erillisavustuksella Heinonen, Sirpa, FM, kuva-arkiston projektitehtävät ja kokoelmien hoito- ja luettelointitehtävien sijaisuus Harjoittelijat Heinonen, Petri, Laurea-ammattikorkeakoulu. Matkailualan koulutusohjelman työharjoittelu Vuolle, Outi, Tampereen yliopisto. Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median opintojen työharjoittelu ( ) Harjoittelun suorituspaikka Suomen Kennelliiton kirjasto, Espoo.

15 13 Perusnäyttelyprojekti Ahonen, Kalle, lavastaja/graafinen suunnittelija alkaen. Ostopalvelut Ateljee Ajankuva Oy Eläintentäyttämö Esa Kemppainen Eläintentäyttämö Natri Esatesk Oy, siivouspalvelut Kekäläinen, Päivi, näyttelyarkkitehti Maankaje Oy, Kauko Pöllänen Mixtum Media Oy LR-laskenta Oy, tilitoimistopalvelut Rentokil Oy, tuholaistorjunta Securitas Oy Studio Antti Saraja Studio Henry Forssell Koulutus, edustaminen ja työryhmät Allonen, Pekka Suomen Metsästäjäliitto, Metsästyskulttuuritoimikunnan kokoukset 5.1. ja Museoiden Tallennus- ja kokoelmayhteistyö (TAKO) Pooli 1:n kokoukset. Suomen Kansallismuseo, Helsinki 8.3., 2.5., 7.6. ja Museoiden Tallennus- ja kokoelmayhteistyö (TAKO) -seminaarit. Suomen Kansallismuseo, Helsinki ja Palvelusopimuspalaveri. Suomen Kennelliitto, Espoo Anttila, Vesa Athena-seminaari: Museoiden tietostandardit - teoriasta käytäntöön. Suomen Kansallismuseo, Helsinki Kantapuu-konsortion kokous. Lusto, Punkaharju Valtakunnalliset museopäivät ja Suomen museoliiton 88. vuosikokous. Turku Kantapuu-konsortion kokous. Lusto, Punkaharju Perusnäyttelytyöryhmän kokous. Suomen Metsästysmuseo Heinonen, Sirpa Valtakunnalliset kuva-arkistopäivät. Suomen Kansallismuseo, Helsinki

16 14 Karjakoski, Kimmo Palkanlaskennan vaativat tilanteet. Helsingin seudun kauppakamari Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piirin Erätulet. Nurmijärvi Koivisto, Ilja Kansallinen kulttuurikuntopäivä. Hämeen yhteistyöfoorumi. Riihimäen teatteri Museot ja yritysyhteistyö -koulutus. Teatterimuseo, Helsinki Steve Van Matren Interpretive design -työpaja. Elon tila, Koli Open and Learning Museum Conference. Työväenmuseo Werstas, Tampere Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piirin Erätulet. Nurmijärvi Suomen Metsästäjäliiton Mediajahti. Kormu-Launonen Metsäveikot, Loppi Riihimäen kaupungin kulttuuriyhteistyöryhmän kokoukset 14.4., ja Riihimäellä tapahtuu -bussiryhmämarkkinointiyöryhmän kokoukset ja Liukkonen, Taru PrettyLib-iltapäivä. Kuntatalo, Helsinki Helsingin Kirjamessut. Helsingin Messukeskus, Pasila Erikoiskirjastojen neuvoston syyskokous. Liikenneviraston kirjasto, Pasila Peltonen, Jukka Suomen Metsästäjäliitto, Metsästyskulttuuritoimikunnan kokoukset 5.1. ja Museoiden Tallennus- ja kokoelmayhteistyö (TAKO) Pooli 1:n kokoukset. Suomen Kansallismuseo, Helsinki 8.3., 2.5., 1.9. ja Uotila-Laine, Anne Eräpalvelujen sidosryhmätapaaminen ja erätalouspäällikkö Olavi Joensuun läksiäistilaisuus. Metsähallitus, Tikkurila Kansallinen kulttuurikuntopäivä. Hämeen yhteistyöfoorumi. Riihimäen teatteri Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari. Suomen kansallismuseo, Helsinki Häme markkinoidaan yhdessä seminaari. Katisten kartano, Hämeenlinna Sakon 90-vuotisjuhla. Sakon tehdas, Riihimäki Riihimäellä tapahtuu -bussiryhmämarkkinointityöryhmän kokous Kulttuurikunta yhteistyöfoorumi. Riihimäen teatteri Palvelusopimuspalaveri. Suomen Kennelliitto, Espoo

17 15 Riihimäen kaupungin kulttuuriyhteistyöryhmän kokoukset 20.1., 3.2. ja , sekä osallistuminen muihin kaupungin kulttuurilaitosten yhteisiin teemapalavereihin ja kokouksiin. Vierailut Museon henkilökunta vieraili toukokuussa Suomen Maatalousmuseo Sarassa Loimaalla ja syyskuussa Serlachius-museoissa Mäntässä. Museon henkilökunta kokoontuneina Jussi Mäntysen Äidin ylpeys -veistoksen ympärille Serlachius-museon portaille. Kuva: SMM / Tarja Väätänen.

18 16 MUSEOTOIMINTAYKSIKKÖ KOKOELMAT Metsästysmuseon keskeinen tavoite on toiminnallaan edistää metsästyksen kulttuuriperinnön tunnettavuutta ja saavutettavuutta. Museo on yhteiskunnan muisti, joka ulottuu yksilön muistia pidemmälle. Museon luetteloidut kokoelmat ovat jo melko kattavasti tutkittavissa internetissä Kantapuu-kokoelmatietokannan kautta osoitteessa: Lisäksi Metsästysmuseon kokoelmat ovat löydettävissä myös Suomen museoiden yhteisestä hakuportaalista Museot Online. Useamman vuoden on kehitetty uutta kansallista kaikkien muistiorganisaatioiden yhteistä asiakasliittymää Kansalliskirjaston johdolla. Suomen Metsästysmuseo osana Kantapuu-konsortiota on ollut pilotoimassa asiakasliittymää Kansallinen digitaalinen kirjasto -hankkeessa (KDK) vuodesta 2010 lähtien. Tällä hetkellä asiakasliittymän käyttöönotto viivästyy, koska ohjelmiston toimittajan ja Kansalliskirjaston välinen sopimus purettiin tammikuussa Seuraavassa vaiheessa asiakasliittymä on tarkoitus toteuttaa avoi- Kalajokelainen Juhani Suni lahjoitti museolle isoisälleen kuuluneet kinnasneulatekniikalla neulotut jouhikintaat ja lohtajalainen Jalmari Lukkarila hyljekeihään. Arkistonhoitaja Pekka Allonen vastaanotti lahjoitukset käydessään haastattelemassa pohjalaisia hylkeenpyytäjiä. Kuva: SMM / Jukka Peltonen.

19 17 men lähdekoodin ohjelmistolla. Alunperin kaikkien muistiorganisaatioiden yhteisen hakuportaalin piti olla asiakaskäytössä vuoden 2012 alusta lähtien. Tulevaisuudessa valmis järjestelmä vastaa käyttäjien muuttuneisiin tarpeisiin ja kehittää muistiorganisaatioiden toimintatapoja. Jatkossa Suomen Metsästysmuseon kokoelmat ovat löydettävissä kolmen eri järjestelmän kautta. Yhtenäinen luettelointikäytäntö, yhteisesti sovitut ja noudatetut toimintatavat ja käsitteet ovat osa museoalan ammatillisia normeja. Kokoelmatietojen hallinnan ja tallennuksen siirryttyä yhä laajemmassa määrin digitaaliseen muotoon erilaisiin tietokantoihin ja -järjestelmiin, objekteista tallennettavan tiedon rakenteellinen yhdenmukaisuus on muodostumassa entistä tärkeämmäksi. Tallennetun tiedon käytettävyys ja sen löydettävyys paranevat, mitä vähemmän tieto hajaantuu erilaisten kirjaamismuotojen, käytettyjen asiasanojen erilaisuuden tai paikallisten käytäntöjen seurauksena. Kokoelmatietoja on myös ryhdytty yhä enemmän avaamaan museoiden ulkopuolisille käyttäjille erilaisissa kokoelmaselainpalveluissa internetissä, joten tarve tuottaa käyttökelpoista tietoa aiempaa laajemmalle yleisölle kasvaa entisestään. Kokoelmaselainten ja -tietokantojen sisältämän tiedon laadun ja käytettävyyden mittarina on tiedon löytyminen. Pääosassa ovat termit, eli luetteloinnissa kuvailuun valitut käsitteet ja asiasanat. Esinekokoelmat Vuoden 2011 aikana Metsästysmuseon esinekokoelmat karttuivat 253 esineellä (v n. 220 esinettä). Valtaosa kaikkiaan 68:sta esine-erästä oli lahjoituksia. Kokoelmiin ostettiin yhteensä 45 esinettä, muun muassa erilaisia moderneja houkutuspyyntivälineitä. Ns. museolöytöjä ja siirtoja omasta käytöstä ja museokaupasta kokoelmiin oli yhteensä 44 kappaletta. Kaikki vuoden aikana saadut uudet esineet luetteloitiin Kantapuu-kokoelmatietokantaan, ja noin puolet esineistöstä myös kuvattiin. Kantapuussa oli vuoden lopussa Metsästysmuseon esineistöstä noin tietuetta, joista noin puolet on varustettu esineen kuvalla. Museo sai opetus- ja kulttuuriministeriöltä avustusta puoleksi vuodeksi nuoria työllistäviin kulttuuriaineistojen digitointia sekä verkkosaatavuutta ja säilyttämistä edistäviin hankkeisiin. Tehtävään palkattiin määräaikainen media-assistentti Riikka Ahokas, joka kuvasi projektin aikana noin 750 esinettä. Kokoelmiin saatiin jälleen mielenkiintoista esineistöä. Vanhempaa suomalaista pyyntikulttuuria edustivat mm. hyljekeihäs eli vekara Lohtajalta, nuotta-avannoilla ja hylkeenpyynnissä käytetyt jouhikintaat Kalajoelta sekä puiset kärpänloukut eli -nakit Tammisaaresta. Uudempaa, teknistynyttä eräkulttuuria museon esinevalikoimiin toivat kokoelmien ensimmäiset koiratutkat ja 1980-luvulta. Museon suksikokoelmat täydentyivät mielenkiintoisilla taitettavilla 1930-luvun Karhu-suksilla. Aseita saatiin kokoelmiin 13 kappaletta. Kaikki aseet olivat takalatausaseita suustaladattavat ovat jo käyneet niin harvinaisiksi, että niitä ei enää joka vuosi museoon saada. Suurimman aselahjoituksen, kuusi metsästysasetta, teki Raimo Virtanen Riihimäeltä.

20 18 Claes Grönvall lahjoitti isälleen kenraalimajuri Ragnar Grönvallille kuuluneen haulikon museolle. Lahjoituksen vastaanotti museon amanuenssi Vesa Anttila (oik.). Kuva: SMM / Ilja Koivisto. Museon aseita oli lainassa Serlachius-museoiden Metsästäjät-näyttelyssä. Kuva: SMM / Ilja Koivisto.

21 19 Aselahjoitusten ehdoton helmi oli kenraalimajuri Ragnar Grönvallille ( ) kuulunut hienosti kaiverrettu Paul Scholberg -haulikko, jonka lahjoitti hänen poikansa Claes Johan Grönvall. Kotimaassa valmistettuja aseita olivat muun muassa Johan Pellonpään asepajan kivääri, Tuusulan Paijalan kylässä 1900-luvun alussa toimineen seppä Johan Edvard Holmstedtin tekemä haulikko sekä Paavo Mattilan itselleen Sakolla valmistama itselataava kivääri. Kangasalan Erämiehet ry. lahjoitti museolle harvinaisen Suomen Ampumatarvetehtaan valmistaman Mauser-lukkoisen tarkkuuskiväärin. Trofeita, täytettyjä eläimiä ja eläinten osia luetteloitiin kokoelmiin 14 kappaletta. Näistä kahdeksan trofeeta, muun muassa metsäkauris, hanka-antilooppi ja Topi-antilooppi, täydensivät Jaakko Ojanperän kokoelmaa. Esillä on nyt myös Ojanperän museolle tallettamat kuusi metsästysasetta Holland & Holland -kaksoisluodikosta Husqvarna-haulikkoon. Metsästysmuseon kokoelmista lainattiin esineistöä näyttely- ja opetuskäyttöön seuraaville museoille, laitoksille ja yksityishenkilöille: Anssi Uitti, Jana Vyborna-Turunen (HAMK), Sako Oy, Suomen Metsästäjäliitto, Turun museokeskus ja Serlachius-museot. Metsästysmuseon esineistöä on pitkäaikaisessa lainassa seuraavilla tahoilla: Saamelaismuseo Siida, Suomen Kalastusmuseoyhdistys ry./päijänne-talo, Tekniikan museo, Riihimäen kaupunginmuseo, Turun museokeskus, Vantaan kaupunginmuseo, Eräkontti Oy, Jykes Kiinteistöt Oy, Metsähallitus/Luontokeskus Kellokas, Riihimäen kaupunginkirjasto, Järvenpään museopalvelut ja Matti Virtanen. Vuoden aikana palveltiin yleisöä noin 60 kertaa museon toimialaan liittyviä esineitä koskevissa kysymyksissä. Yksityishenkilöille suoritettu pienimuotoinen tiedonhaku oli ilmaista asiakaspalvelua. Metsästysseuramerkkikokoelmaan tuli 2 uutta merkkiä Jahtilehden keruutoiminnan tuloksena. Kokoelmassa oli vuoden 2011 lopussa yhteensä merkkiä. Kirjasto Professori C. A. Borgströmin kokoelmiin kuuluvat metsästystä koskevat vanhat asetukset ja lait luetteloitiin vuoden aikana, ja sarjajulkaisujen takautuvaa luettelointia jatkettiin. Kirjasto teki hankintoja kirjakaupoista, antikvariaateista sekä Helsingin Kirjamessuilta. Erityisesti huomioitiin vuoden 2012 päänäyttelyn Lännen hunttarit. Metsästäjiä Amerikan suomalaismetsistä tarpeet. Lehtitilaukset hoidettiin edelleen keskitetysti LM Tietopalveluiden kautta. Tiedonhakupyyntöjä tuli entiseen tapaan sähköpostilla, puhelimitse sekä paikan päällä kirjastossa, yhteensä 38 kpl. Asiakkaina oli eräalan tutkijoita, opiskelijoita, toimittajia sekä kustantajia. Kirjastosta haettiin tietoa mm. hirvipoliisien toiminnasta, metsästyksen jumalattarista, suojeluskuntien historiasta, suden ja ihmisen suhteesta 1990-luvun lopulla, peltopyyistutuksista Suomessa sekä useammankin metsästäjän henkilöhistoriasta. Kirjastonhoitaja etsi luonto- ja eräteemaan liittyviä runoja Metsästysmuseon ru-

22 20 Hyrian eräopaskurssin opiskelijat tekivät syksyllä ryhmätöitä eri pyyntimuotojen ja -välineiden historiasta Metsästyskirjastossa. Kuva: SMM / Ilja Koivisto. noiltaa Metsän tummuus mulle tuokaa varten. Kirjaston aineistoja käytettiin edelleen myös museon omassa näyttelytoiminnassa sekä kokoelmien tutkimus- ja tallennustyössä. Kirjastonhoitaja toimi asiantuntijana ja työnohjaajana Suomen Kennelliiton kirjaston perustamisprojektissa, joka jatkui helmikuun loppuun saakka. Asiantuntijalausuntoja annettiin mm. Savon Sanomien artikkeliin eräkirjallisuuden historiasta sekä Yle Hämeen paikallisradion haastatteluun naismetsästäjien historiasta. Metsästyskirjasto oli mukana Erikoiskirjastojen neuvoston toiminnassa ja osallistui neuvoston syyskokoukseen. Metsästyskirjasto koosti pienoisnäyttelyn Jägarlifvet är så härligt. Ludvig Munsterhjelm Metsästysmuseon vuoden 2009 näyttelyn pohjalta. Näyttely oli esillä Riihimäen kaupunginkirjastossa maaliskuun ajan, ja nähtävillä oli mm. Munsterhjelmin metsästystorvi ja -päiväkirja sekä hänen kirjallista tuotantoaan. Kirjasto tuotti myös omia kokoelmiaan käyttäen kaksi juhlanäyttelyä: Metsästys ja Kalastus -lehti 100 vuotta sekä Juhani Aho. 150 vuotta syntymästä. Näyttelyt olivat esillä Metsästysmuseossa Metsästyskirjaston esite uudistettiin vuoden alkupuolella, ja sitä on ollut jaossa mm. lähiseudun kirjastoissa. Kirjasto sai 22 lahjoituserää ja lisäksi julkaisuvaihtorenkaan kautta muiden museoiden julkaisuja. Professori Heikki A. Reenpään eräkirjastoa käytiin järjestämässä loppuvuodesta. Hankinnoissa ja toiminnassa kirjasto on noudattanut museon kokoelmapoliittisessa ohjelmassa määriteltyjä periaatteita ja tekijänoikeuslakia.

23 21 Arkisto Arkistonhoitajan toimi vakinaistettiin vuoden 2011 alussa. Tämä antoi mahdollisuuden suunnitella toimintaa aiempaa pitkäjänteisemmin ja arkiston osalle tehtiinkin kauaskantoisia suunnitelmia. Jatkossa arkiston roolia perinnearkistona pyritään vahvistamaan, ja arkistonhoitajan toimenkuvaan liitettiin eräperinteenkeruu. Keski-Suomen riistanhoitopiiri lahjoitti museolle vuonna 1972 toteutetun Erätietoutta Keski-Suomesta muistitiedon keruun alkuperäiset kelanauhat. Arkistonhoitaja Pekka Allonen digitoi nauhat kesällä Kuva: SMM / Riikka Ahokas. Arkiston tärkeimpiä tehtäviä olivat perinteenkeruukilpailun järjestäminen sekä metsästäjien muistitiedon keruun käynnistäminen. Vuoden aikana järjestettiin kahdeksan uuden metsästysseuran ja viiden henkilön arkistoaineistot. Lisäksi täydennettiin useita jo aiemmin järjestettyjä seurojen arkistoja. Museon arkistoon on vuosien kuluessa luovutettu myös useiden metsästäjäliiton piirijärjestöjen aineistoja. Jotkut piirit ovat luovuttaneet arkistonsa kokonaan, toiset osittain. Nyt näistä museolle saapuneista aineistoista järjestettiin neljän piirin: Suur-Savon, Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Svenska Österbottenin arkistot. Keväällä arkistonhoitaja valmisteli Suomen Metsästäjäliiton juhlanäyttelyä Eräpolun varrelta, joka oli esillä museossa välisenä aikana. Arkiston kartunta jatkui edelleen nousujohteisena. Varsinaisia arkistoluovutuksia kirjattiin 14, kun vuonna 2010 niitä saatiin 11 ja vuonna 2009 yhdeksän. Arkiston kokoelmia kartuttivat myös Muuttuva metsästys -metsästysperinteen kilpakeruuseen saapuneet 30 vastausta. Voineekin todeta vuoden 2011 olleen tältä osin arkistolle hyvä vuosi, varsinkin kun uusissa luovutuksissa oli monenlaisia aineistotyyppejä. Kokoelmiin saatiin järjestöjen ja metsästysseurojen arkistoja, yhden riistanhoitoyhdistyksen arkisto, henkilöarkistoja, perinneaineistoja ja AV-aineistoja. Erityisesti kannattaa mainita Eirik Granqvistin luovuttamat elokuvat metsästysretkeltä Sambiasta vuodelta Museon exlibriskokoelmassa oli vuoden lopussa 965 erä- tai luontoaiheista kirjanomistajamerkkiä. Lahjoituksina vuonna 2011 saatiin 28 uutta exlibristä. Suomen Exlibrisyhdistyksen jäsen, exlibristaiteilija Erkki Tuominen teki jälleen vuoden aikana merkittäviä exlibrislahjoituksia museon kokoelmaan. Äänitteiden määrä arkistossa kasvoi huomattavasti erityisesti Metsästyksen muistitietokeruun myötä, (ks. Keruuprojektit). Kaikkiaan arkiston äänitteiden määrä karttui 24 haastattelulla, joista 20 muistitetokeruun puitteissa. Äänitteiden digitointia jatkettiin myös edelleen. Vuoden suuritöisin digitointihanke oli Metsästäjäin Keskusjärjestön ja -80-lukujen kokoustaltiointien siirto vanhoilta kelanauhoilta. Arkistoluetteloita on siirretty Kantapuu-tietokantaan edellisvuosien tapaan. Nyt myös henkilöarkistojen luettelot siirrettiin, mutta tiedot jätettiin tietosuojasyistä johtuen vain museon sisäiseen tutkijakäyttöön. Kantapuu-konsortion sisällä keskusteltiin myös