SUOMEN METSÄSTYSMUSEO. S u o m e n M e t s ä s t y s m u s e o - Fi n l a n d s J a k t m u s e u m r y.

Transkriptio

1 SUOMEN METSÄSTYSMUSEO S u o m e n M e t s ä s t y s m u s e o - Fi n l a n d s J a k t m u s e u m r y. TOIMINTAKERTOMUS 2013

2 Kannen kuva: Juha Mälkönen, Muut kuvat: Suomen Metsästysmuseo kuvaarkisto, ellei toisin mainita. Taitto: Henry Forssell. Paino: tt-urex, Porvoo 2014.

3 Sisällysluettelo 1 2 Museonjohtajan vuosikatsaus 2 Suomen Metsästysmuseo 2013 TALOUS- JA HALLINTOYKSIKKÖ 5 Suomen Metsästysmuseo - Finlands Jaktmuseum ry. 5 Varsinainen kokous 6 Hallitus 7 Työvaliokunta 7 Varainhankintavaliokunta 7 Tilintarkastajat 8 Talous Yhdistyksen jäsenet ja jäsenmaksut 10 Museoyhdistyksen jäsenyydet 10 Toimitilat 11 Museoturvallisuus 12 HENKILÖKUNTA 12 Vakinaiset 12 Määräaikaiset 13 Harjoittelijat 13 Projektityöntekijät 14 Ostopalvelut 14 Koulutus, edustaminen ja työryhmät 17 Vierailut MUSEOTOIMINTAYKSIKKÖ 18 KOKOELMAT 19 Esinekokoelmat 22 Kirjasto 23 Arkisto 25 Kuva-arkisto 37 TUTKIMUS 38 Keruuprojektit 39 Julkaisutoiminta 39 ASIANTUNTIJAPALVELUT PALVELUYKSIKKÖ 40 Markkinointi ja tiedotus 42 Asiakaspalvelu 42 Museokauppa 43 Opastus 43 Museopedagogia 44 Tapahtumat 44 Talvikki 45 Pönttöpäivä 46 Museoiden yö 46 Riihimäki-päivä 46 Aamuhetkiä. Antti Siposen luontokuvailta 47 Oravan päivä 47 Joulumyyjäiset 47 Muiden järjestämät tapahtumat ja kurssit 48 Osallistuminen tapahtumiin 48 Kurssit ja vierailut museolla 50 TULOSLASKELMA 51 TASE 52 Suomen Metsästysmuseon organisaatio 53 Suomen Metsästysmuseon toiminta-ajatus ja strategia 27 NÄYTTELYT 27 Avoinnaolo ja asiakkaat 29 Perusnäyttely 31 Vaihtuvat näyttelyt 35 Kiertonäyttelyt 36 Verkkonäyttelyt ja multimediat

4 2 Museonjohtajan vuosikatsaus Suomen Metsästysmuseo 2013 Metsästysmuseon vuosi 2013 sisältää sekä huonoja että hyviä uutisia. Jos edetään aikajärjestyksessä, on aloitettava huonoilla uutisilla. Metsästysmuseoon murtauduttiin loppiaisyönä, ja museosta anastettiin neljätoista toimintakykyistä asetta. Poliisin ripeän toiminnan tuloksena varkaat saatiin nopeasti kiinni, ja onneksi kaikki aseet saatiin myös takaisin, tosin osa pahoin turmeltuina. Tästä varkaudesta alkoi prosessi, joka muutti museon toimintasuunnitelmat täysin, ja tapahtuman vaikutukset ulottuivat koko vuoteen. Metsästysmuseo on aina toiminut tiiviissä yhteistyössä poliisin kanssa, johtuen museon asekokoelmasta. Museon on hankittava kaikille luvanvaraisille aseille aseluvat, ja poliisi tarkistaa aseiden säilytyksen ja on hyväksynyt niiden näytteilläolon. Museossa on myös kaksi poliisin hyväksymää asevastaavaa, joiden vastuulla on asianmukaisten viranomaismääräysten noudattaminen. Loppiaisyönä tapahtunut murto herätti lehdistössä ja sosiaalisessa mediassa vilkkaan keskustelun aseturvallisuudesta ja ennen kaikkea museoiden kokoelmissa olevien aseiden deaktivoinnista, joka käytännössä tarkoittaa museoesineen tuhoamista. Onneksi turvallisuustason nostamisessa on olemassa muitakin mahdollisuuksia, ja museo pystyi yhteistyössä poliisin kanssa ratkaisemaan asian kokoelmien kannaltakin parhaalla mahdollisella tavalla. Ikävä tapahtuma vaati koko henkilökunnalta joustavuutta ja nopeaa toimintaa, asenäyttely oli purettava lyhyessä ajassa, ja samalla rakennettiin viimeisiä viikkoja perusnäyttelyn ensimmäistä osiota. Helmikuun lopussa voitiinkin viettää avajaisia iloisissa tunnelmissa, kun valmis Jahdin lumo -näyttely avattiin yleisölle. Uutta näyttelytekniikkaa hyödyntäen rakennettu näyttely on saanut hyvän vastaanoton, ja se täydentää museon muuta perinteistä näyttelyarkkitehtuuria. Alkuperäisen toimintasuunnitelman mukaan Sako-salin tiloihin piti aloittaa Jaakko Ojanperän uudistettavan salin rakentaminen syksyllä Sako-salin näyttelyn purkamisen jälkeen voitiin salin kunnostustyöt aloittaa suunniteltua aiemmin. Museon henkilökunta venyi vuoden aikana uskomattomiin suorituksiin: yksi näyttelysali purettiin, uusi perusnäyttelyosio saatiin valmiiksi ja Ojanperän salin rakentaminen alkoi. Henkilökunta ansaitsee tästä suorituksesta parhaimman kiitoksen, sillä vaihtuvien näyttelyiden toiminta pyöri koko ajan, ja museo oli yleisölle avoinna. Toimintavuoden aikana museo verkostoitui useampien tahojen kanssa. Yksi merkit-

5 3 tävä asia oli Metsästysseuran vuosi -hankkeen suunnittelun käynnistäminen Helsingin yliopiston kansatieteen laitoksen kanssa. Ensimmäiset metsästysseurat maahamme perustettiin jo 1860-luvulla, tällä hetkellä seuroja on noin Metsästysseuroilla on merkittävä rooli paikallisella tasolla riistahallinnon perusyksikkönä. Vastaavaa tutkimusta metsästysseuran toiminnasta ei ole aikaisemmin toteutettu suunnitellun projektin mukaisesti. Tutkimushanke on metsästysvuoden mittainen, ja sen toteutuminen edellyttää apurahoituksen saamista. Suunnitelmien mukaan hanke on tarkoitus käynnistää syksyllä Metsästysseuran vuosi -projekti kuuluu osana metsästysarkiston toimintaan. Metsästysmuseon strategiassa on keskeisenä myös nykypäivän metsästyksen dokumentointi. Tämä toteutuu olemalla mukana esimerkiksi Museoviraston koordinoimassa TAKO-projektissa. Visuaalinen Jahdin lumo -näyttely on saanut modernista toteutuksestaan paljon kiitosta. Kuva: SMM / Ilja Koivisto.

6 4 Vuoden kuluessa on museon henkilökunnalla ollut ilo tehdä näyttelyitä ja yhteistyötä uusien asiantuntijoiden kanssa. Tässä haluan erityisesti kiittää valokuvaaja Matias Uusikylää hänen tuottaessaan Lennart Segerstrålen näyttelyn museolle. Samoin kiitos kuuluu kaikille niille henkilöille, jotka oma-aloitteisesti ovat tarjonneet vuoden aikana apuaan, lainanneet kokoelmiaan museon käyttöön sekä kartuttaneet mielenkiintoisilla lahjoituksilla kokoelmiamme. Jotta perinteiset tapahtumat ja toiminnat sujuvat, tarvitaan henkilökunnan lisäksi uskollisten vapaaehtoisten joukko, jotka vuodesta toiseen jaksavat innolla suunnitella kanssamme tilaisuuksia. Iloksemme on tämä joukko viime vuonnakin kasvanut, se antaa myös henkilökunnalle voimia erilaisten yleisötapahtumien järjestämiseen. Lisäksi museon hallitus ansaitsee kiitokset toiminnan vapauden takaavasta ohjaavasta tuesta ja luottamuksesta. Näistä lähtökohdista on hyvä jatkaa strategiapäivityksen mukaisesti olemalla metsästyksen näyteikkuna suurelle yleisölle. Anne Uotila-Laine

7 5 TALOUS- JA HALLINTOYKSIKKÖ Suomen Metsästysmuseo - Finlands Jaktmuseum ry. Yhdistys omistaa ja ylläpitää Suomen Metsästysmuseo - Finlands Jaktmuseum -nimistä laitosta, jonka sääntöjenmukaisena tehtävänä on metsästystapojen, -tietouden, -välineiden ja kirjallisen aineiston kerääminen, arkistointi, tutkimus ja esittely. Varsinainen kokous Suomen Metsästysmuseo - Finlands Jaktmuseum ry:n sääntömääräinen varsinainen kokous pidetään vuosittain toukokuun loppuun mennessä. Vuonna 2013 varsinainen kokous oli toukokuun 29. päivänä Suomen Metsästäjäliiton toimitiloissa Erätalolla Riihimäellä. Kokouksen puheenjohtajana toimi Suomen Metsästäjäliiton järjestöpäällikkö Teemu Simenius, ja kokouksen sihteerinä oli museonjohtaja Anne Uotila-Laine. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Suomen riistakeskuksen johtaja Reijo Orava ja Hausjärven-Riihimäen riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Erkki Kauppi. Kokouksessa oli paikalla 20 henkeä, joista äänioikeutettuja olivat kaikki Suomen Metsästysmuseo - Finlands Jaktmuseum ry:n ainais- ja vuosijäsenet. Museoyhdistyksen varsinainen kokous pidettiin Erätalossa Kuva: SMM / Kimmo Karjakoski.

8 6 Hallitus Suomen Metsästysmuseo - Finlands Jaktmuseum ry:n asioita hoitaa sen toimeenpanevana elimenä hallitus. Hallitukseen kuuluu yhdeksän varsinaista jäsentä sekä heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Hallituksen kutsumana on museoyhdistyksen kunniapuheenjohtaja FT Matti Nurmisella läsnäolo-oikeus hallituksen kokouksissa. Yhdistyksen hallituksen jäsenet vuonna 2013 olivat: Puheenjohtaja, tuotekehitysjohtaja Kari Kuparinen Varapuheenjohtaja, talousneuvos Mikael Antell (Suomen riistakeskus) muut jäsenet: KTM Anders Borgström Aluepäällikkö Pirjo Ilvesviita Riistapäällikkö Erkki Kiukas (Suomen riistakeskus) Hallituksen pj. Eino Korhonen Luokanopettaja Arto Purmonen (SML) Toiminnanjohtaja Kyösti Sorsa FM Kirsti Tolvanen (Riihimäen kaupunki) Hallituksen jäsenet Erkki Kiukas, Mikael Antell ja Arto Purmonen keskustelevat ennen hallituksen kokousta. Kuva: SMM / Kimmo Karjakoski.

9 7 Henkilökohtaiset varajäsenet olivat: Ekonomi Eeva Anttinen (Korhonen) Myynti- ja markkinointijohtaja Fredrik Borgström (A. Borgström) Toiminnanjohtaja Panu Hiidenmies (Purmonen) Toiminnanohjaaja Erkki Kauppi (Kuparinen) Museonjohtaja Heikki Matiskainen (Tolvanen) Apulaisjohtaja Jari Pigg (Antell) Eräneuvos Olavi Joensuu (Ilvesviita) Riistapäällikkö Jyri Rauhala (Kiukas) Puheenjohtaja Heikki Salonen (Sorsa). Hallitus kokoontui vuonna 2013 neljä kertaa. Kokouspäivät olivat 18.3., 29.5., ja Työvaliokunta Hallituksen pj. Kari Kuparinen, hallituksen varapj. Mikael Antell ja sihteeri museonjohtaja Anne Uotila-Laine. Työvaliokunnalla ei ollut kokouksia vuonna Varainhankintavaliokunta Hallituksen varapuheenjohtaja Mikael Antell, hallituksen jäsen Anders Borgström, museopalvelupäällikkö Ilja Koivisto ja museonjohtaja Anne Uotila-Laine. Tehtävänä on museoyhdistyksen jäsenmäärän kasvattaminen ja yhteistyön kehittäminen metsästysalan yritysten kanssa. Varainhankintavaliokunta kokoontui vuonna 2013 kaksi kertaa ja Tilintarkastajat Yhdistyksen tilintarkastajat tilikaudella 2013 olivat: varsinaiset varatilintarkastajat Anne Terho, HTM Pertti Mäkelä, HTM Matti Tervas, talouspäällikkö Veijo Tolonen, HTM

10 8 Grafiikka Kimmo Karjakoski. Talous 2013 Metsästysmuseotoiminnan perusrahoitus muodostuu vuotuisista valtionavustuksista. Maa- ja metsätalousministeriön avustus muodostaa 56 % museon kaikista tuloista. Vuonna 2013 se oli euromääräisesti edellisen vuoden suuruinen eli Opetus- ja kulttuuriministeriön avustus on leikkausten myötä pienentynyt vuodesta 2011, jolloin se vielä oli yli Vuonna 2013 avustus oli Omatoiminen tuotto vuonna 2013 oli ( vuonna 2012), ja se koostui museokaupan tuloista, pääsymaksuista, asiantuntijapalveluiden myynnistä, tilavuokrista ja sponsorituista, joilla on tärkeä merkitys toiminnan rahoittamisessa. Perusnäyttelyiden uusiminen on edellyttänyt sponsoritukea myös vuonna 2013, jotta Ojanperän salin rakentaminen on voitu aloittaa. Vuoden 2013 tilinpäätös osoittaa 480 :n ylijäämää, joka lisätään edellisten vuosien ylijäämään. Valtionavustukset Valtionavustus MMM Valtionavustus OKM Erityisavustukset Yht

11 9 Omatoiminen tuotto Pääsymaksut Myyntikate Palvelu- ja muut tulot Sponsoritulot Omatoiminen tuotto yht Valtionavustukset asiakasta kohden 41 (38 vuonna 2012). Asiakaspalvelun nettokulut asiakasta kohden 4,75 (4,75 vuonna 2012). Museokaupan myyntikate oli 8 831, asiakasta kohden 0,64 (0,50 vuonna 2012). Yhdistyksen jäsenet ja jäsenmaksut Vuoden 2013 lopussa Suomen Metsästysmuseo - Finlands Jaktmuseum ry:n jäsenmäärä oli 196 henkilöjäsentä ja 66 yhteisöjäsentä. Sääntöjen mukaan yhdistyksen jäseneksi voi liittyä jokainen yhdistyksen tarkoitusperistä kiinnostunut luonnollinen henkilö ja yhteisöjäseneksi juridinen henkilö. Yhdistyksen hallitus hyväksyy kokouksessaan uudet jäsenet. Tämän lisäksi yhdistykseen voi samanaikaisesti kuulua kymmenen kunniajäsentä ja yksi kunniapuheenjohtaja. Vuonna 2013 yhdistyksen kunniapuheenjohtaja oli FT Matti Nurminen, ja kunniajäseniä olivat varatuomari Arvi Paloheimo, ministeri Iiro Viinanen ja eräneuvos Juha K. Kairikko. Suomen Metsästysmuseo ry:n jäsenillä on edustusoikeus yhdistyksen varsinaisessa kokouksessa. Jäsenetuihin kuuluvat myös tiedotuslehti Käpälämäki, vapaa pääsy museoon, kutsut näyttelyiden avajaisiin ja alennukset museokaupan tuotteista. Vuosijäsenet: henkilöjäsenet 102 kpl, yhdistysjäsenet 12 kpl, liikelaitosjäsenet 1 kpl Ainaisjäsenet: henkilöjäsenet 94 kpl, yhdistysjäsenet 43 kpl, liikelaitosjäsenet 10 kpl Yhdistyksessä oli 262 maksanutta jäsentä vuonna 2013 (271 jäsentä vuonna 2012). Jäsenmaksut vuonna 2013 olivat: Vuosijäsenmaksu Ainaisjäsenmaksu Henkilöjäsen 20 Henkilöjäsen 200 Yhdistys 50 Yhdistys 300 Liikelaitos 200 Liikelaitos 2.000

12 10 Museoyhdistyksen jäsenyydet Suomen Metsästysmuseo oli vuonna 2013 jäsenenä seuraavissa museotoiminnallisesti tärkeissä yhdistyksissä: Suomen Museoliitto ry., Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari, Suomen Exlibrisyhdistys ry., Bibliofiilinen seura ry., Elinkeinoelämän keskusliitto ry., Suomen kirjastoseura, Suomen tieteellinen kirjastoseura ry., Suomen Puukkoseura ry. ja Suomen postikorttiyhdistys Apollo. Toimitilat Suomen Metsästysmuseon toimitilat sijaitsevat Riihimäen kaupungin omistamassa ja museokäyttöön rakennuttamassa n m²:n suuruisessa kiinteistössä, jonka hoidosta kaupunki vastaa. Kaupungilta on saatu toimintavuoden aikana merkittävä työvoima-apu museon perusnäyttelyn uudistamiseksi ja museoturvallisuuden parantamiseksi tehdyissä rakennus- ja korjaustoimenpiteissä. Perusnäyttelyn uusimisen ensimmäinen vaihe oli Jahdin lumo -näyttelyn valmistuminen ja avaaminen helmikuussa Tämän jälkeen aloitettiin uuden Jaakko Ojanperän salin suunnittelu ja rakentaminen entisen Sako-salin tiloihin. Ojanperän salin avajaiset pidettiin tammikuun 2014 puolella. Näyttelyiden rakentamisen aikana museon tilat ovat muuten olleet avoinna yleisölle. Metsästysmuseolla on vuokrattuna kokoelmille päävarasto, jonka tilat riittävät tällä hetkellä hyvin kokoelmien ja näyttelyrakenteiden varastointiin. Museorakennuksessa on jouduttu tekemään tilajärjestelyjä toiminnan tarpeiden mukaan. Suurena ongelmana on museorakennuksesta puuttuva riittävä varastotila sekä kokoelmille että näyttelyrakenteille. Piha-alueelle yleisökäyttöön valmistunut grillikota. Kuva: SMM / Ilja Koivisto. Museorakennuksen varastotilat ovat rajalliset. Varsinainen kokoelmavarasto sijaitsee erillisissä vuokratiloissa. Kuva: SMM / Jukka Peltonen.

13 11 Loppukesällä otettiin käyttöön museon piha-alueelle rakennettu grillikota, jonka rakentamista tukivat Hyria koulutus Oy ja RTV-Yhtymä Oy. Kotaa voidaan käyttää yleisöopastusten ja erilaisten tapahtumien yhteydessä sekä vuokrata ryhmien käyttöön. Helsingin Suomalaisella Klubilla sijaitsevassa Vähäkallion kabinetissa on professori Heikki Reenpään museolle lahjoittama eräkirjasto, joka on osa Riihimäellä sijaitsevaa Suomen Metsästyskirjastoa. Reenpään eräkirjasto on Klubin jäsenten käytössä ja se käsittää n kirjaa. Museoturvallisuus Vuonna 2013 ovat turvallisuuskysymykset olleet fokuksessa Metsästysmuseon koko toiminnassa. Tammikuun alussa 2013 museoon kohdistuneen asevarkauden jälkeen on erityisesti näyttely- ja kokoelmatilojen turvallisuustasoa nostettu. Pohjana toimenpiteille oli talvella museosta teetetty turvallisuusselvitys. Näyttelyissä esillä olevien aseiden turvallisuus hyväksytetään aina poliisilla. Metsästysmuseon turvallisuustason ylläpito ja kehittäminen on jatkuva yhteistyöprosessi Kanta-Hämeen poliisin, kiinteistön omistavan Riihimäen kaupungin ja asiakaspalvelusta vastaavan Securitas Oy:n kanssa. Asekokoelmien hoito on museon intendentin ja amanuenssin vastuulla, heillä on molemmilla poliisin hyväksymä asevastaavan status. Kaikessa toiminnassa kiinnitetään huomiota museon kokonaisturvallisuuteen, johon kuuluvat tilat, museon asiakkaat, henkilökunta ja kokoelmat. Museolle nimitettiin henkilökunnan keskuudesta turvallisuusvastaava vuonna Aamupostin julkaisema Miki Walleniuksen pilapiirros museon asevarkaudesta.

14 12 HENKILÖKUNTA Vakinaiset Allonen, Pekka, VTM, amanuenssi Anttila, Vesa, FM, amanuenssi Karjakoski, Kimmo, toimistonhoitaja, museomestari Koivisto Ilja, FM, museopalvelupäällikkö Liukkonen, Taru, yo-merkonomi, kirjastonhoitaja Peltonen, Jukka, FM, intendentti Uotila-Laine, Anne, FM, museonjohtaja Määräaikaiset Heinonen, Sirpa, FM, Kuvakokoelmien luettelointityö Työkiireiden lomassa museon henkilökunta kokoontuneena ryhmäkuvaan: museopalvelupäällikkö Ilja Koivisto (vas.), amanuenssi Pekka Allonen, kirjastonhoitaja Taru Liukkonen, intendentti Jukka Peltonen, amanuenssi Vesa Anttila, museonjohtaja Anne Uotila-Laine ja toimistonhoitaja, museomestari Kimmo Karjakoski. Kuva: SMM. TET-harjoittelija Lasse Oksanen valmistelee materiaalia päiväkotilasten opastuskierroksen tehtävää varten. Kuva: SMM / Taru Liukkonen.

15 13 Harjoittelijat Hämäläinen, Laura, Ammattiopisto Tavastia. Matkailujen tuottaja -koulutusohjelman harjoittelu Oksanen, Lasse, Riihimäen lukio. TET-harjoittelu Projektityöntekijät Ahonen, Kalle, MA, lavastaja, graafinen suunnittelija Jouhki, Jukka, FT, dosentti, Metsästysseuran vuosi -projektin vetäjä Karimäki, Jani, multimediasuunnittelija Laine, Riitta-Leea, TeM, valosuunnittelija Liikanen, Osmo, muusikko Luttinen, Ilkka, taidemaalari Peacock, Katja, ääninäyttelijä Portaankorva, Joonatan, äänisuunnittelija Rissanen, Esko, ääninäyttelijä Viitanen, Kalervo, juontaja Kulttuurijahti-projektin opiskelijat Hämeen Ammattikorkeakoulu: Alakallaanvaara, Reetta Hartikainen, Kaarina Iso-Pietilä, Jenni Koskinen, Reetta Virtanen, Vivi Yli-Kovero, Laura Jahdin lumo -näyttelyn avajaisissa näyttelytyöryhmäläiset iloitsevat valmistuneesta projektista. Kuva: SMM / Ilja Koivisto.

16 14 Ostopalvelut Eläintentäyttämö Esa Kemppainen Eläintentäyttämö Natri Esatesk Oy, siivouspalvelut Kekäläinen, Päivi Maankaje Oy, Kauko Pöllänen LR-laskenta Oy, tilitoimistopalvelut ph negative, Severi Brandt Rentokil Oy, tuholaistorjunta Securitas Oy Somitek Oy Studio Antti Saraja Studio Henry Forssell tt-urex Valokuvaaja Antti Saraja (oik.) asettelemassa Jaakko Ojanperän kokoelman gepardeja kuvauskuntoon amanuenssi Vesa Anttilan kanssa. Kuva: SMM / Ilja Koivisto. Koulutus, edustaminen ja työryhmät Allonen, Pekka Museoiden Tallennus- ja kokoelmayhteistyö (TAKO) Pooli1:n kokoukset. Suomen Kansallismuseo, Helsinki 28.1., 21.5., 10.9., ja Museoiden Tallennus- ja kokoelmayhteistyö (TAKO) -seminaarit. Suomen Kansallismuseo, Helsinki ja Metsästysseuran vuosi -hankkeen suunnittelupalaveri. Helsingin yliopiston kansatieteen laitos Kustannuspalaveri Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kustannusjohtaja Tero Norkolan kanssa. Suomen Metsästysmuseo Kuolleet lehdet seminaari kirjastojen, arkistojen ja museoiden asiantuntijoille. SKS, Helsinki Metsästysseuran vuosi -hankkeen suunnittelupalaveri. Suomen Metsästäjäliitto, Riihimäki Metsästysseuran vuosi -hankkeen suunnittelutyöryhmän kokoukset. Suomen Metsästysmuseo 15.5., 3.7., ja Suunnittelupalaveri Jahti-lehden toimitussihteeri Anna Grenforsin kanssa. Suomen Metsästysmuseo Metsällä-kirjoituskilpailun suunnittelupalaveri Maaseudun Sivistysliiton kanssa. Suomen Metsästysmuseo Tutkimusaineistojen jatkokäyttö ja tietosuoja -seminaari, Helsingin Yliopisto Uudenmaan Erätulet. Pornainen Anttila, Vesa Turvallisuuspalaverit (yhteistyössä Kanta-Hämeen poliisi, Securitas Oy ja Rii-

17 15 himäen kaupunki). Suomen Metsästysmuseo 10.1., 17.1., 18.1., 24.1., 1.2., 8.2. ja Kuva-arkistolaisten kuntokurssi. Suomen valokuvataiteen museo, Helsinki Asiantuntijaseminaari, kirjastoverkkopalvelut. Kansalliskirjasto, Helsinki Metsällä-kirjoituskilpailun suunnittelupalaveri Maaseudun Sivistysliiton kanssa. Suomen Metsästysmuseo Infotilaisuus ajankohtaisista immateriaalihankkeista. Palvelualojen työnantajat PALTA ry. Elinkeinoelämän keskusliitto, Helsinki Suomen Kennelliiton juhlanäyttelyn neljä suunnittelupalaveria. Suomen Kennelliitto, Espoo ja Suomen Metsästysmuseo. Karjakoski, Kimmo Turvallisuuspalaverit (yhteistyössä Kanta-Hämeen poliisi, Securitas Oy ja Riihimäen kaupunki). Suomen Metsästysmuseo 10.1., 17.1., 18.1., 24.1., 1.2., 8.2. ja Vakuutuspalaverit. Suomen Metsästysmuseo ja Koivisto, Ilja Riihimäen kaupungin kulttuuriyhteistyöryhmän kokoukset 12.3., ja Turvallisuuspalaveri. Suomen Metsästysmuseo Riihimäellä tapahtuu -ryhmämatkamarkkinointiverkoston kokous Kustannuspalaveri Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kustannusjohtaja Tero Norkolan kanssa. Suomen Metsästysmuseo Viestintä museon strategisena tukena ja viestinnän suunnittelu (Viestintämoduuli I), Suomen Museoliitto. MJK-Instituutti, Helsinki Etelä-Hämeen matkailuseminaari. HAMK, Riihimäki Outdoor-messut, Myyrmäki-halli. Vantaa Puolustusvoimain lippujuhla, Pääesikunta. Helsinki FinnFest USA 2013, Hancock, Michigan. Yhdysvallat Riihimäen Kulttuuriklubi. Vihreä talo, Riihimäki Suunnittelupalaveri Jahti-lehden toimitussihteeri Anna Grenforsin kanssa. Suomen Metsästysmuseo Lännen hunttarit -näyttelyn esittely. Suomen Siirtolaisuusmuseo, Peräseinäjoki Suomen Noutajakoirajärjestön 50-vuotisjuhla. Hotelli Scandic, Riihimäki Maakunnallinen matkailu/markkinointi ja Venäjä. Hämeen liitto, Hämeenlinna Uudenmaan Erätulet. Pornainen Kanta-Hämeen matkailuyritysten yhteistoimintaorganisaation käynnistäminen. Kaupungintalo, Riihimäki

18 16 Liukkonen, Taru Kustannuspalaveri Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kustannusjohtaja Tero Norkolan kanssa. Suomen Metsästysmuseo Suunnittelupalaveri Jahti-lehden toimitussihteeri Anna Grenforsin kanssa. Suomen Metsästysmuseo Kokoelmapolitiikkakoulutus. Suomen Museoliitto. Karjalatalo, Helsinki Helsingin Kirjamessut. Messukeskus, Pasila Erikoiskirjastojen ja tietopalvelujen verkoston vuosikokous. Kepa, Helsinki Kuntarahoitus Oy:n metsästäjäkurssi. Suomen Metsästysmuseo Peltonen, Jukka Turvallisuuspalaverit (yhteistyössä Kanta-Hämeen poliisi, Securitas Oy ja Riihimäen kaupunki). Suomen Metsästysmuseo 10.1., 17.1., 18.1., 24.1., 1.2., 8.2. ja Metsästysseuran vuosi -hankkeen suunnittelupalaveri. Suomen Metsästäjäliitto Metsästysseuran vuosi -hankkeen suunnittelutyöryhmän kokoukset. Suomen Metsästysmuseo 15.5., 3.7., ja Museoiden Tallennus- ja kokoelmayhteistyö (TAKO) Pooli1:n kokoukset. Suomen Kansallismuseo, Helsinki 21.5., 10.9., ja Suomen Metsästäjäliitto, Riistatuote-kilpailu, tuomariston jäsen. Suunnittelupalaveri Jahti-lehden toimitussihteeri Anna Grenforsin kanssa. Suomen Metsästysmuseo Metsällä-kirjoituskilpailun suunnittelupalaveri Maaseudun Sivistysliiton kanssa. Suomen Metsästysmuseo Uotila-Laine, Anne Turvallisuuspalaverit (Yhteistyössä: Kanta-Hämeen poliisi, Securitas Oy ja Riihimäen kaupunki). Suomen Metsästysmuseo 10.1., 17.1., 18.1., 24.1., 1.2., 8.2. ja Riihimäen kaupungin kulttuuriyhteistyöryhmän kokoukset , , , ja Työsuhdekoulutus. Palvelualojen työnantajat PALTA ry. Elinkeinoelämän keskusliitto, Helsinki Vakuutuspalaverit. Suomen Metsästysmuseo ja Metsästysseuran vuosi -hankkeen suunnittelupalaveri. Kansatieteen laitos, Helsingin yliopisto Kustannuspalaveri Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kustannusjohtaja Tero Norkolan kanssa. Suomen Metsästysmuseo Altistutaan asiakkaille. Museoiden johtamis- ja toimintamallit muutoksessa. Musiikkitalo, Helsinki Nuuskuja -valokuvauskilpailun tuomariston jäsen.

19 17 Metsästysseuran vuosi- hankkeen suunnittelupalaveri. Suomen Metsästäjäliitto, Riihimäki Metsästysseuran vuosi -hankkeen suunnittelutyöryhmän kokoukset. Suomen Metsästysmuseo 15.5., 3.7., ja Suunnittelupalaveri Jahti-lehden toimitussihteeri Anna Grenforsin kanssa. Suomen Metsästysmuseo Metsällä-kirjoituskilpailun suunnittelupalaveri Maaseudun Sivistysliiton kanssa. Suomen Metsästysmuseo Helsingin Kirjamessut. Messukeskus, Pasila Rahat ja henki. Museoalan ammattiliiton seminaari. Unioninkadun juhlahuoneistot, Helsinki Infotilaisuus - Kanta-Hämeen matkailuyritysten yhteistoimintaorganisaation käynnistäminen. Kaupungintalo, Riihimäki Kuntarahoitus Oy:n metsästäjäkurssi. Suomen Metsästysmuseo Länsi-Suomen sotilasläänin komentajan tehtävien vaihdon juhlavastaanotto. Verkatehdas, Hämeenlinna Vierailut Henkilökunta tutustui uuteen Suomen luontokeskus Haltiaan Nuuksiossa Kuva: SMM / Sirpa Heinonen.

20 18 MUSEOTOIMINTAYKSIKKÖ KOKOELMAT Suomen Metsästysmuseon kokoelmat muodostuvat esine-, arkisto-, valokuva- ja kirjastokokoelmista, jotka kaikki ovat itsenäisiä ja vastuullisia toimintayksiköitä. Kokoelmapoliittinen ohjelma määrittää jokaisen toimintayksikön keruuperiaatteet tarkasti. Esine-, arkisto- ja valokuvakokoelmat karttuvat pääasiassa lahjoituksin, lukuun ottamatta muutamia vuosittaisia ostoja. Viime vuosina on pyritty esinekokoelmapuolella trofeiden ja täytettyjen eläinten osalta muodostamaan ns. käyttökokoelma, josta voidaan antaa esinelainoja sekä muiden museoiden ja laitosten että kaupallisten toimijoiden käyttöön. Käyttökokoelman vuokratulot ovat myös osa museon omaa varainhankintaa. Museoviraston koordinoima Tallennus- ja kokoelmayhteistyöhanke TAKO omalta osaltaan ohjaa Metsästysmuseon kokoelmapolitiikkaa jakamalla tallennusvastuita eri museoiden kesken. Kokoelmien saavutettavuuden osalta Metsästysmuseo on erinomaisessa asemassa, sillä kaikkien kokoelmayksiköiden aineistoa voi tutkia internetissä Kantapuu-kokoelmatietokannan kautta osoitteessa Suomen museoiden Metsästysmuseon kokoelmia käytetään monipuolisesti mm. metsästysseurojen historiikkien suunnittelussa. Aineistoihin tutustuivat Juha Ilvonen Metsästysseura Salo-Kytät ry:stä sekä Matti Pesonen Herajärven Erä ry:stä. Kuva: SMM / Taru Liukkonen. Leijona ja muita Afrikan trofeita oli lainassa valokuvanäyttelyn rekvisiittana Espoon Kulttuurikeskuksessa. Kuva: Helena Sarjakoski.

21 19 yhteisessä hakuportaalissa Museot Online ja Kansallisen digitaalisen kirjaston Finnahakupalvelun kautta. Suomen Metsästysmuseo on ollut mukana Kantapuu-konsortiossa kehittämässä Finnaa. Se on osa opetus- ja kulttuuriministeriön Kansallinen digitaalinen kirjasto -hanketta. Suomen museot ovat saamassa yhteisen kokoelmienhallintajärjestelmän vuoden 2015 aikana. Hanketta vetää Museovirasto. Kokoelmahallintajärjestelmä kilpailutettiin vuoden 2013 aikana. Kilpailutuksessa huomioitiin museosektorin nykyiset järjestelmät, eri museoiden tarpeet ja tulevaisuuden vaatimukset. Kantapuu-järjestelmän kehittäjä ja ylläpitäjä Eduix Oy on mukana Museo järjestelmähankkeessa Profium Oy:n alihankkijana. Profium on yksi viidestä kilpailutuksessa yhä mukana olevasta yrityksestä. Uutta järjestelmää koekäytetään 4-5 museon kanssa vuoden 2014 aikana, ja pilotin tulokset hyödynnetään käyttöönotossa vuonna Käyttöönotto tapahtuu aalloittain alkaen vuonna Kantapuu-kokoelmahallintaohjelmaa ei tulla kehittämään ennen kuin Museo järjestelmähankkeen tulos selviää. Sopimusten mukaiset ylläpitovelvoitteet Eduix hoitaa normaalisti ja resurssien mukaan myös tekee pienkehitystyötä. Asiakaspalvelun osalta Metsästysmuseo toteuttaa kokonaisvaltaista kokoelmapalvelua, jolloin asiakkaalle etsitään tapauskohtaisesti tietoa sekä esine,- arkisto-, valokuva- että kirjastokokoelmista. Parhaiten tämä toteutuu asiakkaan tullessa museoon paikan päälle suorittamaan tutkimustyötään. Toimintavuoden aikana Metsästysmuseon uusia ja vanhoja kokoelmayksiköiden aineistoja esiteltiin monipuolisesti museon kotisivujen Kuukauden kokoelmalöytö -palstalla ja Jahti-lehden vakiopalstalla. Esinekokoelmat Vuonna 2013 kirjattiin museolle saapuneeksi 45 esine-erää, yhteensä noin 250 esinettä. Määrä oli noin puolet edellisen vuoden kartunnasta, mutta vastaa varsin hyvin keskimääräistä vuosittaista kartuntaa. Kokoelmiin liitetyt esineet edustivat Metsästysmuseon kokoelmapoliittisessa ohjelmassa ja museoiden tallennus- ja kokoelmatyönjakosopimuksessa (TAKO) määriteltyjä Metsästysmuseon tallennusvastuualueita. Esineistöä lahjoitti 27 yksityishenkilöä ja neljä organisaatiota, ja joiltakin lahjoittajilta saatiin vuoden mittaan useampiakin lahjoituksia. Ostoja tehtiin vain kolme hankintaerää, yhteensä seitsemän esinettä sekä täytetty kettu perusnäyttelyn Jahdin lumo -osioon. Museon taidekokoelmia kartutettiin hankkimalla M. Schilkinin valurautareliefi Ilvesperhe vuodelta Metsästysmuseon seuramerkkikokoelma täydentyi kuudellatoista lahjoituksella vuoden 2013 aikana. Yhteistyö Jahti-lehden kanssa tuottaa siis tulosta. Kokoelmassa oli vuoden lopussa yhteensä merkkiä. Edellisvuosien tapaan pyrittiin vuoden aikana saadut esineet myös luetteloimaan saantivuoden aikana. Tässä on-

22 20 nistuttiinkin kohtalaisen hyvin, sillä vain seitsemän esine-erää oli osittain tai kokonaan luetteloimatta vuoden 2013 lopussa. Esineiden luetteloinnin ja tutkimuksen yhteydessä niille suoritettiin peruspuhdistus ja varastointipakkaus. Varsinaista esinekonservointia ei vuoden 2013 aikana tehty. Uusista esineistä valtaosa, noin kuusikymmentä kappaletta, oli trofeita ja muita eläinnäytteitä. Lähes kaikki trofeet olivat täydennystä Jaakko Ojanperän trofeekokoelmaan osa uusia lahjoituksia, osa aiemmin tulleita, mutta luetteloimattomia trofeita. Ojanperän trofeekokoelmassa on nyt näytteet noin 90 eri eläinlajista tai alalajista. Trofeiden lisäksi kokoelmaan kuuluu mm. afrikkalaista pyyntiesineistöä, kuten jousia ja nuolia. Muilta lahjoittajilta saatiin museon trofeekokoelmiin uutena lajina metsäkaribun päätrofee. Museon asekokoelmat täydentyivät vuoden aikana 12 aseella. Joukossa oli useita historiallisesti mielenkiintoisia aseyksilöitä todellisina helminä Ojanperän kokoelmaan kuuluvat Holland & Holland -aseet; kaksoisluodikko vuodelta 1890, haulikko vuodelta 1913 ja pulttilukkokivääri vuodelta Nämä museon asekokoelman arvokkaimpiin aseisiin kuuluvat metsästäjän työkalut ovat nyt näytteillä tammikuussa 2014 avatussa uudessa Ojanperän salissa. Aseet haluttiin laittaa esille, vaikka osa niistä kärsi tuntuvia vaurioita asevarkaudessa. Aselahjoitusten joukossa oli myös kaksi suomalaisen ampumaurheilun historiaan liittyvää asetta, Francotten valmistama Suomen Ampujainliiton ns. koekivääri mallia 1925/30 sekä S. O. Lindgrenille kuulunut Larsen-pienoiskivääri. Lindgren (1905 Marraskuussa museolla vierailleet Jarmo Jurva (vas.) ja Jaakko Koivuniemi halusivat nähdä isänsä Evert Koivuniemen luvulla valmistaman haulikon, joka lahjoitettiin museolle vuonna Evert Koivuniemi toimi seppänä Siikaisten Petkelen kylässä Amerikasta Suomeen palattuaan. Kuva: SMM / Ilja Koivisto. Eläintieteen professori Lauri Siivosen tytär Kaarina Laitila lahjoitti isänsä arkistoa ja metsästykseen liittyvää esineistöä museolle. Kuva: SMM / Ilja Koivisto.