SUOMEN METSÄSTYSMUSEO. Suomen Metsästysmuseo - Finlands Jaktmuseum ry.

Transkriptio

1 SUOMEN METSÄSTYSMUSEO Suomen Metsästysmuseo - Finlands Jaktmuseum ry. TOIMINTAKERTOMUS 2012

2 Kannen kuva: Juha Mälkönen, Taitto: Henry Forssell. Paino: tt-urex, Porvoo 2013.

3 1 Sisällysluettelo 2 Museonjohtajan vuosikatsaus TALOUS- JA HALLINTOYKSIKKÖ 5 Suomen Metsästysmuseo - Finlands Jaktmuseum ry. 5 Varsinainen kokous 6 Hallitus 7 Työvaliokunta 7 Tilintarkastajat 7 Talous Yhdistyksen jäsenet ja jäsenmaksut 9 Museoyhdistyksen jäsenyydet 9 Toimitilat 11 Museoturvallisuus 12 HENKILÖKUNTA 12 Vakinaiset 12 Määräaikaiset 13 Harjoittelijat 13 Perusnäyttelyprojekti 14 Ostopalvelut 14 Koulutus, edustaminen ja työryhmät 16 Vierailut MUSEOTOIMINTAYKSIKKÖ 17 KOKOELMAT 18 Esinekokoelmat 20 Kirjasto 21 Arkisto 22 Kuva-arkisto 33 TUTKIMUS 33 Keruuprojektit 35 Julkaisutoiminta 35 ASIANTUNTIJAPALVELUT PALVELUYKSIKKÖ 36 Markkinointi ja tiedotus 38 Asiakaspalvelu 38 Museokauppa 39 Opastus 39 Museopedagogia 40 Tapahtumat 40 Talvikki 41 Pönttöpäivä 42 Museoiden yö 42 Oravan päivä 42 Joulumyyjäiset 43 Muiden järjestämät tapahtumat ja kurssit 43 Osallistuminen tapahtumiin 44 Kurssit ja vierailut museolla 46 TULOSLASKELMA 47 TASE 48 Suomen Metsästysmuseon organisaatio 49 Suomen Metsästysmuseon toiminta-ajatus ja strategia 25 NÄYTTELYT 25 Avoinnaolo ja asiakkaat 27 Perusnäyttely 27 Vaihtuvat näyttelyt 32 Kiertonäyttelyt 32 Verkkonäyttelyt ja multimediat

4 2 Museonjohtajan vuosikatsaus Suomen Metsästysmuseo 2012 Viime vuosi oli Metsästysmuseossa kiireistä rakentamisen aikaa. Riihimäen kaupungin omistaman museokiinteistön ulkoverhous uusittiin kesän aikana. Museo on saanut siistin ja kauniin ulkokuoren, sillä edellisenä kesänä korjattiin rakennuksen vesikatto. Korjaustöiden takia oli museo talvella kolmen viikon ajan yleisöltä suljettuna, mutta varsinaista haittaa museotoiminnalle ei remontista ollut, sillä kaikki työt valmistuivat suunnitelmien mukaan ajallaan. Tästä suuri kiitos Riihimäen kaupungin tekniselle virastolle, jonka kanssa yhteistyö on toiminut erittäin hyvin. Rakennuksen korjauksen aikana on museon sisätiloissa, ns. korkeassa näyttelysalissa aloitettu uuden perusnäyttelyn rakentaminen. Jahdin lumo -nimeä kantava näyttely siirtää Metsästysmuseon näyttelytoiminnan uudelle elämykselliselle tasolle. Näyttely esittelee suomalaista metsästystä 2000-luvun alkupuolella, ja hirvenmetsästyksen historia on keskeisessä osassa. Näyttely toteutetaan pääasiassa nykyaikaista valo-, ääni- ja videotekniikkaa käyttäen. Perusnäyttelyn uusiminen on vaativa prosessi, ja Metsästysmuseon kokoiselta museolta sen toteuttaminen on edellyttänyt muun toiminnan ja talouden priorisointeja. Tästä syystä kesällä avattu Lännen hunttarit -näyttely onkin ollut avoinna yleisölle lähes vuoden, jotta henkilökunnalla riittää aikaa perusnäyttelyprojektiin. Kuva: SMM / Taru Liukkonen Museon henkilökunta on suurella vastuullisuudella paneutunut perusnäyttelyn uusimistyöhön. Vakituisen seitsemän Metsästysmuseon työntekijän joukko koostuu monipuolisista ammattilaisista ja erikoisosaajista. Yhteinen tavoite on kaikille selvä ja työhön sitoutuminen ansaitsee suuret kiitokset. Toinen suuri ilonaihe on näyttelyprojektin koko muu työryhmä, jossa on mukana useita eri alojen taitajia. Osa heistä on nuoria taidealan opiskelijoita, jotka valmistelevat lopputyötään. Näiden nuorten taiteilijoiden ja kokeneimpien tiimiläisten kanssa on ollut todella mahtavaa tehdä työtä. Perusnäyttelytyöryhmä, johon kuuluvat puheenjohtaja, FT Matti Nurminen, eräneuvokset Juha K. Kairikko ja Olavi Joensuu sekä riistapäällikkö Jyri Rauhala, on seurannut tarkasti projektin etenemistä, ja työryhmän jäsenet ovat antaneet tärkeitä ideoita sisällöntuotantoon ja suunnitteluun. Alkuperäisistä suunnitelmista hivenen myöhästyen Jahdin lumo -näyttelyn avajaisia vietettiin helmikuun lopussa Loppuvuodesta 2012 aloitettiin

5 3 perusnäyttelyn toisen vaiheen suunnittelu, näyttelyn on tarkoitus valmistua vuoden 2013 aikana. Vuonna 2012 Metsästysmuseolla oli kunnia esitellä upeiden taiteilijoiden töitä kolmessa eri näyttelyssä. Tunnettu luontokuvaaja Martti Rikkonen esitteli valokuvanäyttelyssään uhanalaisen tunturipöllön, ja taiteilija Hannu Tampion maalauksissa ja piirustuksissa esiintyi mytologinen eläin. Kesäaikana oli museon puistossa esillä Kansalaisopiston kuvanveistoryhmän Metsän otukset -näyttely. Eri alojen taiteilijoiden kanssa toteutettavat näyttelyt avaavat museolle aina uusia näkökulmia eränkäynnin ja luonnon esittelyyn. Toimiakseen museo tarvitsee laajan verkoston, joka koostuu taustaorganisaatioista, muista kulttuurilaitoksista ja yhteisöistä sekä yksityisistä henkilöistä. Vuosien aikana on Metsästysmuseo saanut pienen, mutta sitäkin uskollisemman yksityisten museoystävien joukon. Vuodesta toiseen he uskollisesti kartuttavat museon kokoelmia ja ylläpitävät positiivista museoimagoa eri tahoilla toimiessaan. Meitä museon työntekijöitä he muistavat ja ilahduttavat poikkeamalla talossa ja pitämällä yhteyttä monin eri tavoin. Metsästysmuseon ystävät ovat meidän työmme suola, ilman heidän kanssaan käytyjä keskus- Uutta perusnäyttelyä rakennetaan. Kuva: SMM / Ilja Koivisto.

6 4 teluja ja henkistä tukea, olisi moni asia jäänyt toteutumatta. Näitä museoystäviä haluan lämpimästi kiittää koko henkilökunnan puolesta, jatkukoon hyvä yhteistyömme luku on tuonut kaikille maamme museoille uusia haasteita. Hyvien vuosien jälkeen valtionrahoitus on tiukentunut, mutta toisaalta museoihin kohdistuu entistä enemmän vaatimuksia. Jokaisen museon tulee omalla toiminnallaan osoittaa tarpeellisuutensa kansallisen kulttuurin tallentajana ja esittelijänä, jotta rahoitus olisi jatkossa turvattu. Metsästysmuseon perusnäyttelyiden uusiminen sijoittuu taloudellisesti tähän erittäin vaativaan tilanteeseen. Muutenkin museokentällä puhaltavat uudistuksen tuulet. Lähivuosina myös Metsästysmuseo joutuu pohtimaan asemaansa maamme museokentässä luvulla eletään museofuusioiden aikaa, museoiden toimintoja yhdistetään luomalla isompia museokokonaisuuksia, jolloin lukuisia synergiaetuja ja säästötoimia voidaan saada aikaiseksi. Kehitys näkyy myös museoiden kokoelmapolitiikassa jakamalla kokoelmavastuita ja pyrkien siten vähentämään päällekkäisyyttä museotyössä. Metsästysmuseo on kuluneen vuoden aikana seurannut kehitystä ja ollut myös aktiivisesti mukana tässä prosessissa erityisesti kokoelmapolitiikan kehittämisen osalta. Perustehtävien rinnalla on oman toiminnan tarkastelu ja uudistaminen jatkuva prosessi. Tässä samassa positiivisessa museotoiminnan kehittämisen hengessä jatketaan edelleen vuonna Anne Uotila-Laine

7 5 TALOUS- JA HALLINTOYKSIKKÖ Suomen Metsästysmuseo - Finlands Jaktmuseum ry. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää suomalaisen metsästys- ja eräkulttuurin tallentamista ja tutkimusta sekä sen historian tunnetuksi tekemistä mukaan luettuna suomalaisten eränkäynti muualla maailmassa. Varsinainen kokous Suomen Metsästysmuseo - Finlands Jaktmuseum ry:n varsinainen kokous pidetään joka vuosi toukokuun loppuun mennessä. Vuoden 2012 sääntömääräinen kokous oli toukokuun 30. päivänä museon kirjastossa. Kokouksen puheenjohtajana toimi Suomen Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Panu Hiidenmies ja sihteerinä museonjohtaja Anne Uotila-Laine. Pöytäkirjan tarkastajina olivat FM Mauri Soikkanen ja Suomen riistakeskuksen johtaja Reijo Orava. Kokoukseen osallistui 18 henkeä, joista äänioikeutettuja olivat Suomen Metsästysmuseo - Finlands Jaktmuseum ry:n ainaisjäsenet ja vuosijäsenet. Museoyhdistyksen varsinaisen kokouksen osallistujia. Kuva: SMM / Kimmo Karjakoski.

8 6 Hallitus Suomen Metsästysmuseo - Finlands Jaktmuseum ry:n hallitukseen kuuluu yhdeksän varsinaista jäsentä sekä heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Hallituksen kutsumana on museon kunniapuheenjohtaja FT Matti Nurmisella läsnäolo-oikeus hallituksen kokouksiin. Yhdistyksen hallituksen jäsenet vuonna 2012 olivat: Puheenjohtaja, tuotekehitysjohtaja Kari Kuparinen Varapuheenjohtaja, maanviljelijä Mikael Antell (Suomen riistakeskus) muut jäsenet: KTM Anders Borgström Erätalouspäällikkö Olavi Joensuu Riistapäällikkö Erkki Kiukas (Suomen riistakeskus) Hallituksen pj. Eino Korhonen Luokanopettaja Arto Purmonen (SML) Puheenjohtaja Kyösti Sorsa Lehtori Kirsti Tolvanen (Riihimäen kaupunki) Syyskuisen hallituksen kokouksen osallistujat: etualalla Kirsti Tolvanen, Anne-Uotila Laine, takarivissä Matti Nurminen, Anders Borgström, Mikael Antell, Kari Kuparinen, Olavi Joensuu, Kyösti Sorsa, Arto Purmonen, Eino Korhonen ja Jyri Rauhala. Kuva: SMM / Ilja Koivisto.

9 7 Henkilökohtaiset varajäsenet olivat: Ekonomi Eeva Anttinen (Korhonen) Myynti- ja markkinointijohtaja Fredrik Borgström (A. Borgström) Eräneuvos Juha K. Kairikko (Purmonen) Tuotantopäällikkö Erkki Kauppi (Kuparinen) Museonjohtaja Heikki Matiskainen (Tolvanen) Apulaisjohtaja Jari Pigg (Antell) Ylitarkastaja Ahti Putaala (Joensuu) Riistapäällikkö Jyri Rauhala (Kiukas) Puheenjohtaja Raimo Sundström (Sorsa). Hallitus kokoontui vuonna 2012 neljä kertaa. Kokouspäivät olivat 4.4., 30.5., 4.9. ja Työvaliokunta Hallituksen pj. Kari Kuparinen, hallituksen varapj. Mikael Antell ja sihteeri museonjohtaja Anne Uotila-Laine. Työvaliokunnalla ei ollut kokouksia vuonna Tilintarkastajat Yhdistyksen tilintarkastajat tilikaudella 2012 olivat: varsinaiset varatilintarkastajat Anne Terho, HTM Pertti Mäkelä, HTM Matti Tervas, talouspäällikkö Veijo Tolonen, HTM Talous 2012 Metsästysmuseon toiminnan päärahoitus koostuu valtionavustuksista, joista maa- ja metsätalousministeriön osuus vuonna 2012 oli ja opetus- ja kulttuuriministeriön henkilötyövuosiin perustuva avustus Museon omatoimisen tuoton muodostavat museokaupan myyntitulot, pääsymaksut, asiantuntijapalvelujen myynti, tilavuokrat ja sponsorituet. Vuonna 2012 omatoiminen tuotto oli Merkittävimmän kuluerän muodostivat perusnäyttelyn uudistamisesta aiheutuneet menot. Tilinpäätös vuodelta 2012 osoittaa alijäämää Tappio katetaan edellisten tilikausien voitosta.

10 8 Grafiikka: Kimmo Karjakoski. Valtionavustukset Valtionavustus MMM Valtionavustus OKM Erityisavustukset Yht Omatoiminen tuotto Pääsymaksut Myyntitulot Palvelu- ja muut tulot Sponsoritulot Omatoiminen tuotto yht Valtionavustukset asiakasta kohden 38. Asiakaspalvelun nettokulut asiakasta kohden 4,75. Museokaupan myyntikate asiakasta kohden 0,5.

11 9 Yhdistyksen jäsenet ja jäsenmaksut Suomen Metsästysmuseo - Finlands Jaktmuseum ry:n jäseneksi voi liittyä jokainen yhdistyksen tarkoitusperistä kiinnostunut luonnollinen henkilö. Yhteisöjäseneksi voi liittyä juridinen henkilö. Yhdistykseen voi varsinaisten jäsenten lisäksi kuulua yhteisöjäseniä, kunniajäseniä ja kunniapuheenjohtaja. Suomen Metsästysmuseo ry:n jäsenet ovat yhdessä edistämässä suomalaisen eräkulttuurin säilyttämistä. Jäsenetuihin kuuluvat mm. edustusoikeus Metsästysmuseo ry:n varsinaisessa kokouksessa, Käpälämäki-lehti, vapaa pääsy museoon, kutsut näyttelyavajaisiin ja tuotetarjoukset museokaupasta. Vuosijäsenet: henkilöjäsenet 107 kpl, yhdistysjäsenet 14 kpl, liikelaitosjäsenet 1 kpl Ainaisjäsenet: henkilöjäsenet 96 kpl, yhdistysjäsenet 43 kpl, liikelaitosjäsenet 10 kpl Yhdistyksessä oli 271 maksanutta jäsentä vuonna Jäsenmaksut vuonna 2012 olivat: Vuosijäsenmaksu Ainaisjäsenmaksu Henkilöjäsen 10 Henkilöjäsen 100 Yhdistys 35 Yhdistys 250 Liikelaitos 170 Liikelaitos Yhdistyksen vuosikokous päätti vuoden 2013 jäsenmaksuiksi: Vuosijäsenmaksu Ainaisjäsenmaksu Henkilöjäsen 20 Henkilöjäsen 200 Yhdistys 50 Yhdistys 300 Liikelaitos 200 Liikelaitos Museoyhdistyksen jäsenyydet Vuonna 2012 Suomen Metsästysmuseo oli jäsenenä seuraavissa yhdistyksissä: Suomen Museoliitto ry., Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari, Suomen Exlibrisyhdistys ry., Bibliofiilinen seura ry., Elinkeinoelämän keskusliitto ry., Suomen kirjastoseura, Suomen tieteellinen kirjastoseura ry., Hämeen Matkailu ry. ja Suomen Puukkoseura ry. Toimitilat Riihimäen kaupungin omistaman museorakennuksen peruskorjaus jatkui vuonna 2012 ulkoverhouksen uusimisella. Kaupunki vastaa kiinteistön korjauskuluista ja kiinteistön

12 10 Näyttelytilat kevättalvella museon peruskorjauksen aikaan. Kuva: SMM / Jukka Peltonen. muusta hoidosta, mikä on merkittävä tuki museoyhdistykselle. Peruskorjaustyöt käynnistivät museon näyttelyiden uudistamisprosessin, joka alkoi jo vuonna 2011 rakennuksen vesikaton korjauksen jälkeen. Ensimmäisessä vaiheessa uusittavan perusnäyttelyn rakentaminen on laajamittainen hanke. Näyttelyn avaaminen yleisölle siirtyi maaliskuun alkuun Vuoden 2012 lopulla aloitettiin perusnäyttelyn uudistamisen toisen vaiheen suunnittelu. Osion on tarkoitus olla valmis loppuvuodesta Alustavien suunnitelmien mukaan koko museon perusnäyttelyiden uudistaminen on valmis vuonna 2015, museon viettäessä 25. toimintavuottaan Riihimäellä. Perusnäyttelyn uudistamisen yhteydessä pyritään ratkaisemaan myös ns. kokoustilaongelma, suunnittelemalla yksi saleista muunneltavaksi kokoustilaksi. Näyttelyiden rakentamisen aikana museon muut tilat ovat avoinna yleisölle normaalisti. Hyrian hirsirakennuspuolen opettaja Hannu Juntunen nostaa museon puistossa sijaitsevan niliaitan keväällä uuden tolpan päälle. Kuva: SMM / Kimmo Karjakoski. Museorakennuksen työ- ja varastotilaongelmiin ei ole lähivuosina näkyvissä ratkaisua. Nykyisten tilojen uudelleenjärjestämisellä pyritään toimimaan mahdollisimman tehokkaasti. Museokokoelmien päävarasto sijaitsee asiamukaisesti varustetussa vuokratilassa, joka toistaiseksi vastaa museorakennuksen ulkopuolista varastotilatarvetta.

13 11 Suomen Metsästyskirjaston osana on Helsingin Suomalaisen Klubin tiloissa sijaitseva professori Heikki A. Reenpään lahjoittama eräkirjasto. Professori Reenpään kirjastoon kuuluu n nidettä ja kirjasto on Klubin jäsenten käytössä. Museon piha-alueelle pystytettiin syksyllä Hyrian puunveistoryhmän toimesta grillikota, jonka viimeistelytyöt valmistuvat vuonna Grillikotaa käytetään yleisöopastusten ja museotapahtumien yhteydessä. Museoturvallisuus Suomen Metsästysmuseon turvallisuusvaatimukset ovat erittäin korkeat, tähän vaikuttaa erityisesti kokoelmien luonne. Turvallisuustason nostaminen on jatkuva prosessi, jossa toimitaan yhteistyössä Kanta-Hämeen poliisin kanssa. Museon asiakaspalvelua hoitavat Securitas Oy:n koulutetut receptionistit. Vuosittain järjestetään asiakaspalvelun kehittämispalavereja Securitas Oy:n ja museon turvallisuudesta vastaavien työntekijöiden kesken. Museon asekokoelmien vastuullinen hoito on kahden, poliisin hyväksymän asevastaavan tehtävänä. Heillä on vaadittavat aseenkäsittelyluvat, ja he huolehtivat aseiden lupa-asioiden voimassaolosta ja asianmukaisesta varastoinnista sekä esilläolosta. Kaikella toiminnalla pyritään turvaamaan museon asiakkaiden, henkilökunnan ja kokoelmien mahdollisimman korkea turvallisuustaso. Museorakennuksen turvallisuuden kehittäminen ja ylläpito tapahtuu yhteistyössä Riihimäen kaupungin kiinteistönhoitoyksikön kanssa. Museon aukioloaikana turvallisuudesta ja asiakaspalvelusta vastaavat Securitas Oy:n receptionistit. Kuvassa Ari Kirjavainen. Kuva: SMM / Ilja Koivisto.

14 12 HENKILÖKUNTA Vakinaiset Allonen, Pekka, VTM, amanuenssi Anttila, Vesa, FM, amanuenssi Karjakoski, Kimmo, toimistonhoitaja, museomestari Koivisto Ilja, FM, museopalvelupäällikkö Liukkonen, Taru, yo-merkonomi, kirjastonhoitaja Peltonen, Jukka, FM, intendentti Uotila-Laine, Anne, FM, museonjohtaja Määräaikaiset Heinonen, Sirpa, FM, Asiasanoitustyö ja esineiden valokuvausprojekti FM Sirpa Heinonen kuvasi esinekokoelmia. Kuva: SMM / Taru Liukkonen. Kirjastoharjoittelija Stina Lönngren asettelee museon kirjanäyttelyä Nurmijärven kirjastossa. Kuva: SMM / Taru Liukkonen.

15 13 Valosuunnittelija Riitta-Leea Vespa Laine. Kuva: SMM / Ilja Koivisto. Taiteilija Ilkka Luttinen pohjamaalaa uuden perusnäyttelyn metsämaisemaa. Kuva: SMM / Ilja Koivisto. Harjoittelijat Aalto, Samuli, Lopen yläkoulu. TET-harjoittelu Lönngren, Stina, yo, Keski-Uudenmaan ammattioppilaitos Keuda. Kirjasto- ja tietopalvelujen merkonomin (YO) työssäoppimisjakso. Kirjastoharjoittelija Rinne, Tapani, Fil. yo., Turun yliopisto. Arkistoharjoittelija Harjoittelun suorituspaikka Suomen Kennelliiton arkisto, Espoo. Jahdin lumo -näyttelyn äänisuunnittelija Joonatan Portaankorva (vas.) sekä multimediasuunnittelija Jani Karimäki. Kuva: SMM / Ilja Koivisto. Perusnäyttelyprojekti Ahonen, Kalle, MA, lavastaja/graafinen suunnittelija Karimäki, Jani, multimediasuunnittelija Laine, Riitta-Leea, TeM, valosuunnittelija Luttinen, Ilkka, taidemaalari Portaankorva, Joonatan, äänisuunnittelija Koskinen, Vili, konservaattori

16 14 Ostopalvelut Ateljee Ajankuva Oy Eläintentäyttämö Esa Kemppainen Eläintentäyttämö Natri Esatesk Oy, siivouspalvelut Maankaje Oy, Kauko Pöllänen LR-laskenta Oy, tilitoimistopalvelut ph-negative, Severi Brandt Rentokil Oy, tuholaistorjunta Rikkonen, Martti Securitas Oy Somitec Oy Studio Antti Saraja Studio Henry Forssell tt-urex Viitanen, Kalervo Koulutus, edustaminen ja työryhmät Allonen, Pekka Kansatieteen päivät. Jyväskylä Muuttuva metsästys -kilpakeruun palkintatilaisuus. Suomen Metsästysmuseo Museoiden Tallennus- ja kokoelmayhteistyö (TAKO) Pooli1:n kokoukset. Suomen Kansallismuseo, Helsinki 23.1., 4.5., 3.9. ja Museoiden Tallennus- ja kokoelmayhteistyö (TAKO) -seminaarit. Suomen Kansallismuseo, Helsinki ja Kantapuu-konsortion kokous. Keravan museo Ensiavun peruskurssin EA 1 kertaus. Suomen Metsästysmuseo Anttila, Vesa Perusnäyttelytyöryhmän kokoukset. Suomen Metsästysmuseo ja Kantapuu-konsortion kokous. Carelicum, Joensuu Valtakunnalliset museopäivät ja Suomen museoliiton 89. vuosikokous. Joensuu Trukkiturvallisuuskoulutus. Hyria aikuiskoulutus Oy, Hyvinkää Ensiavun peruskurssi EA 1 kertaus. Suomen Metsästysmuseo Karjakoski, Kimmo Trukkiturvallisuuskoulutus. Hyria aikuiskoulutus Oy, Hyvinkää Museomestariseminaari. Metropolia Ammattikorkeakoulu, Tikkurila

17 15 Ensiavun peruskurssin EA 1 kertaus. Suomen Metsästysmuseo Koivisto, Ilja Riihimäellä tapahtuu -bussiryhmämarkkinointityöryhmän kokoukset 3.2., 7.8. ja Riihimäen kaupungin kulttuuriyhteistyöryhmän kokous. Kaupungintalo, Riihimäki Forma-messut syksy Helsingin Messukeskus, Pasila Kulttuurijahti-hankkeen esittely ohjaustoiminnan opiskelijoille. Hämeen Ammattikorkeakoulu, Hämeenlinna Suomen museoliiton Tiedottaja-päivät. Karjala-talo, Helsinki Lännen hunttarit -näyttelyn esittely. Toimintakeskus Virsu, Riihimäki Liukkonen, Taru Erikoiskirjastojen neuvoston kevätkokous. Tilastokeskus, Helsinki Helsingin Kirjamessut Helsingin Messukeskus, Pasila Erikoiskirjastojen neuvoston syyskokous. CIMO, Helsinki Ensiavun peruskurssin EA 1 kertaus. Suomen Metsästysmuseo Peltonen, Jukka Museoiden Tallennus- ja kokoelmayhteistyö (TAKO) Pooli1:n kokoukset. Suomen Kansallismuseo, Helsinki 23.1., 4.5., 3.9. ja Museoiden Tallennus- ja kokoelmayhteistyö (TAKO) -seminaarit. Suomen Kansallismuseo, Helsinki ja Metsästyskulttuuritoimikunnan kokoukset. Suomen Metsästäjäliitto, Riihimäki ja Perusnäyttelytyöryhmän kokoukset. Suomen Metsästysmuseo ja Kalastusmuseokokous. Museovirasto, Helsinki Ensiavun peruskurssin EA 1 kertaus. Suomen Metsästysmuseo Uotila-Laine, Anne Riihimäellä tapahtuu -bussiryhmämarkkinointityöryhmän kokoukset ja Perusnäyttelytyöryhmän kokoukset. Suomen Metsästysmuseo ja Muuttuva metsästys -kilpakeruun palkintatilaisuus. Suomen Metsästysmuseo Voimaa ja vaikuttavuutta toimintaympäristöstä - johtamisen uudet haasteet ja mahdollisuudet. Sitra, Helsinki Lähikulttuuria! Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon juhlavuoden seminaari paikallisuudesta ja paikallismuseoista. Hämeen linna Helsingin Kirjamessut Helsingin Messukeskus, Pasila

18 16 Kauppa ja matkailu kasvuun - kohteena Venäjä. Hämeenlinnan Raatihuone Kalastusmuseokokous. Museovirasto, Helsinki Ensiavun peruskurssin EA 1 kertaus. Suomen Metsästysmuseo Suomen museoliiton Tietopäivä. Suomen kansallismuseo, Helsinki Riihimäen kaupungin kulttuuriyhteistyöryhmän kokous , sekä osallistuminen muihin kaupungin kulttuurilaitosten yhteisiin teemapalavereihin ja kokouksiin. Vierailut Museon henkilökunta teki opinto/virkistysmatkan Tallinnaan Ohjelmassa oli tutustuminen uuteen Viron Merikeskukseen. Henkilökunta matkalla Viron Merikeskukseen. Kuva: SMM / Jukka Peltonen.

19 17 MUSEOTOIMINTAYKSIKKÖ KOKOELMAT Suomen Metsästysmuseon kokoelmatoiminnan tehtävänä on tallentaa suomalaista metsästys- ja eräkulttuuria sen eri muodoissa. Pääasiassa kokoelmat karttuvat lahjoituksina, ostoja museo pystyy tekemään erittäin harvoin. Lahjoituksia vastaanotetaan kokoelmapoliittista ohjelmaa noudattaen. Jokainen lahjoituksen vastaanottaminen on museolle säilytyksen, luetteloinnin ja konservoinnin osalta kuluerä, tästä syystä vältetään samanlaisten esineiden tallentamista. Tarpeen mukaan tehdään esinesiirtoja toisiin museoihin tai kokoelmasta poistetaan tuhoutuneita tai muuten huonokuntoisia esineitä. Osa kokoelmista, lähinnä trofeet, muodostavat ns. käyttökokoelman, josta voidaan korvausta vastaan antaa lyhytaikaisia lainoja kuvaus-, näyttely- ja muuhun esittelykäyttöön. Tulevaisuudessa pyritään museoiden kokoelmien keruun ja tallentamisen osalta jakamaan vastuualueita. Tämän osalta Metsästysmuseo on ollut alusta asti mukana Museoviraston koordinoimassa tallennus- ja kokoelmayhteistyön hankkeessa TAKO:ssa. Toimintavuoden aikana Metsästysmuseon uusia ja vanhoja esine-, arkisto-, kuva-arkisto- ja kirjastokokoelmia esiteltiin monipuolisesti museon kotisivujen Kuukauden kokoelmalöytö -palstalla. Kokoelmien saavutettavuus ajasta ja paikasta riippumatta on nykyisen museotoiminnan keskeisiä tavoitteita. Museon luetteloidut kokoelmat ovat jo melko kattavasti tutkittavissa internetissä Kantapuu-kokoelmatietokannan kautta osoitteessa sekä Suomen museoiden yhteisessä hakuportaalissa Museot Online. Useamman vuoden ajan on kehitetty uutta kansallista kaikkien muistiorganisaatioiden yhteistä asiakasliittymää Kansalliskirjaston johdolla. Suomen Metsästysmuseo osana Kantapuu-konsortiota on ollut pilotoimassa asiakasliittymää Kansallinen digitaalinen kirjasto -hankkeessa (KDK) vuodesta 2010 lähtien. Tällä hetkellä KDK:n asiakasliittymä Finna on avattu testikäyttöön osoitteessa Vuoden 2012 lopussa lanseeratulla Finnan beta-versiolla testataan palvelun toimivuutta ja kerätään palautetta käyttäjiltä. Finnan testiversion julkaisun jälkeen palvelua kehitetään lisäämällä siihen uusia toimintoja. Uusia organisaatioita aineistoineen ja palveluineen liittyy mukaan vaiheittain. Finnan seuraava tuotantoversio julkaistaan pidettävän Finna-päivän yhteydessä. Tulevaisuudessa valmis järjestelmä vastaa käyttäjien muuttuneisiin tarpeisiin ja kehittää muistiorganisaatioiden toimintatapoja.

20 18 Esinekokoelmat Vuoden 2012 esinekartunta oli huomattavasti edellisvuosia suurempi. Kaikkiaan kokoelmiin kirjattiin 67 esine-erää, yhteensä noin 440 esinettä (v esinettä, v n. 220 esinettä) sekä lisäksi huomattava määrä vanhoja patruunoita. Lukumääräisesti suurin esine-erä oli noin 120 palkinnon kokoelma. Esineistöä lahjoitti nelisenkymmentä yksityishenkilöä ja laitosta tai organisaatiota. Metsästysmuseon seuramerkkikokoelma täydentyi kolmella lahjoituksella vuoden 2012 aikana. Museon trofee- ja eläinnäytekokoelmat karttuivat mm. 14 täytetyllä eläimellä ja päätrofeella. Ojanperän kokoelmaan liitettiin mm. susi, näätä, kolme gepardia, puuma sekä metsäpeuran ja hirven päätrofeet. Museolle lahjoitettiin myös Azerbaidzanin Tur-lampaan päätrofee. Uutta perusnäyttelyä varten hankittiin muun muassa Markku Natrin täyttämä hirvi. Pentti Liehu lahjoitti museolle keräämänsä yli 60 hirven ja valkohäntäpeuran leukaluun kokoelman, jota seurasi mittausmuistiinpanot yli 400 hirven ja sadan peuran sarvista vuosilta ! Kokoelmiin saatiin ja hankittiin myös metsästyksen teknisiä apuvälineitä, kuten radio- ja VHF-puhelimia, GPS-laitteita, koiratutkia, koira- ja asevideokamerat, etäisyysmittari ja hirvenvetolevy. RKTL:n Evon tutkimusasemalta talletettiin mm. riistantutkimuksessa ja -tarhauksessa käytettyä välineistöä, kuten esimerkiksi hautomakoneita. Esineistön joukossa oli yllättäen myös hylkeenpyyntivälineistöä, mm. ajopuu. Museon taidekokoelmat täydentyivät Hannu Tampion teoksella Otso, Otavan poika III, Mestariwerstaan Mammutant-veistoksella, Veikko Kiven marsalkka Mannerheimia ja kenraali Raappanaa esittävällä maalauksella Metsästysretkellä sekä Eeva Kontturin teoksella Juurakko. Vanhempaa taidetta kartunnassa edusti Jussi Mäntysen Karhunkaataja -kipsireliefi. Sakari Jääskeläinen lahjoitti appensa, puuseppä Helge Lindforsin valmistaman ja Espoon Suvisaaristossa (Sommarö) luvuilla käyttämän kaaveparin. Kuva: SMM / Ilja Koivisto. Asekokoelmiin luetteloitiin 22 uutta esinettä, joista kaksi oli suustaladattavia nallilukkokivääreitä. Kokoelma täydentyi myös 1800-luvun puolivälin saksalaisella neulasytytyskiväärillä sekä loistokuntoisella Suomen Leijona -tarkkuuspienoiskiväärillä. Mielenkiintoinen lahjoitus oli myös everstiluutnantti Kosti Sundbergille kuulunut hirvikivääri, joka oli Sako Oy:n 50-vuotislahja majuri Sundbergille vuonna Sundberg toimi tuolloin Riihimäellä Armeijan pukimon (myöh. Valtion Pukutehdas) johtajana. Lähes kaikki saadut esineet luetteloitiin vuoden aikana Kantapuu-kokoelmatietokantaan, jossa oli vuoden lopussa Metsästysmuseon esineistöstä tietuetta. Vuonna 2012 Kantapuu-tietueiden määrä kasvoi 308:lla.

21 19 Eräneuvos Olavi Joensuulta museo vastaanotti yli 30 esineen lahjoituserän, joka sisälsi metsästykseen liittyviä teknisiä apuvälineitä ja erävarusteita. Kuvassa Olavi Joensuu (oik.) luovuttaa lahjoituksen intendentti Jukka Peltoselle. Kuva: SMM / Ilja Koivisto. Amanuenssi Pekka Allonen (vas.) noutamassa RKTL:n Evon tutkimusasemalta riistantutkimusvälineistöä, jonka luovutti tutkimusmestari Petri Timonen (kesk.) ja tutkimussihteeri Ritva Koivunen. Kuva: SMM / Kimmo Karjakoski. FM Sirpa Heinonen jatkoi kokoelmaesineiden kuvausta ja esinetietueiden varustamista esinekuvilla opetus- ja kulttuuriministeriön erillisavustuksella. Projektin aikana Sirpa Heinonen valokuvasi ja täydensi lähes tuhannen esineen tiedot Kantapuuhun. Metsästysmuseon esineistöä lainattiin vuoden aikana näyttely-, kuvaus- ja opetuskäyttöön kaikkiaan 24 lainaajalle. Lainaajista kaksitoista oli museoita: Lusto Suomen metsämuseo, Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo, Serlachius-museot, Turun museokeskus, Järvenpään museopalvelut, Vantaan kaupunginmuseo, Tekniikan museo, Riihimäen kaupunginmuseo, Saamelaismuseo Siida, Hyvinkään taidemuseo, Gallen-Kallelan museo ja Kalastusmuseoyhdistys ry/päijänne-talo. Kuvaus- ja opinnäytetarkoituksiin esineistöä lainasivat Grillifilmi Oy, Dictator Films, Natali Karppinen ja Laura Rannikko. Muita lainaajia olivat Lounais-Espoon metsästysseura, Riihimäen kansalaisopisto, Riihimäen kaupunginkirjasto, Sako Oy, Suomen Metsästäjäliitto, Eräkontti Oy, Jykes Kiinteistöt Oy, Metsähallitus/Luontokeskus Kellokas ja Matti Virtanen. Yksityishenkilöille ja museoille tehtiin jälleen kymmeniä metsästys- ja eräesineistöä koskeneita tiedonhakuja ilmaisena asiakaspalveluna. Eniten tiedusteltiin vanhoihin aseisiin liittyviä asioita.

22 20 Kirjasto Metsästyskirjasto palveli kirja- ja lehtikokoelmiensa avulla asiakkaita sekä museon työntekijöitä. Tiedonhakupyyntöjä tuli sähköpostilla, puhelimitse sekä paikan päällä kirjastossa, yhteensä 27 kappaletta. Asiakkaina oli eräalan tutkijoita, opiskelijoita, toimittajia sekä kustantajia. Tietoa haettiin mm. metsästyksen etiikasta, saksanhirven historiasta Suomessa, salametsästyksestä, kettu-turkiksen arvosta luvulla, metsästystorvesta sekä metsästävistä Leo Tolstoista ja J. L. Runebergista. Museon henkilökunta puolestaan käytti aineistoja omassa näyttelytoiminnassa sekä kokoelmien tutkimus- ja tallennustyössä. Kertomusvuonna 2012 uutuuskirjojen lisäksi luetteloitiin muun muassa professori C. A. Borgströmin kokoelmien metsästysaiheiset väitöskirjat 1700-luvulta. Kirjasto sai vuoden aikana 29 lahjoituserää sekä kirjoja museoiden julkaisuvaihtorenkaan kautta, yhteensä noin 150 julkaisua. Omat kirjahankinnat mukaan lukien kokoelmat kasvoivat noin 200 niteellä. Kokoelmien kokonaismäärän arvio oli vuoden lopulla noin nidettä. Nurmijärven pääkirjastossa oli toukokuun ajan esillä näyttely Erä- ja metsästyskirjallisuus. Teoksia valistuksen ja runollisen luonnonkuvauksen väliltä. Näyttelyn kokosi kirjasto- ja tietopalveluiden merkonomiksi (YO) Keudassa Keravalla opiskellut Stina Lönngren osana opintojaan. Hän suoritti neljän opintoviikon työssäoppimisjaksonsa Metsästyskirjastossa tutustuen kirjaston kokoelmatyöhön ja perustehtäviin. Näyttelyssä oli esillä mm. Suomen ensimmäinen metsästyslaki vuodelta 1664, vanhoja petopyyntioppaita, aseteknologiaa käsitteleviä kirjoja 1800-luvulta sekä eräkertomusten klassikoita. Museo on tehnyt jo vuosia näyttely-yhteistyötä Riihimäen kaupunginkirjaston kanssa. Erikoiskirjastovirkailija Ritva Kuisma tutustumassa Järjestystä jahtimaille -näyttelyyn. Kuva: SMM / Taru Liukkonen. Toinen Metsästyskirjaston tuottama näyttely Järjestystä jahtimaille. Metsästysseurat Suomen Metsästysmuseon kokoelmissa oli esillä Riihimäen kaupunginkirjastossa myös toukokuun ajan. Näyttelyssä oli metsästysseuratoiminnan esittelyn lisäksi nähtävillä poimintoja museon eri kokoelmayksiköiden aineistoista, mm. neljän, yli sata vuotta sitten perustetun metsästysseuran arkisto- ja kuvamateriaalia, seurojen kiertopalkintoja, värikäs valikoima erilaisia seuramerkkejä sekä otos Metsästyskirjaston historiikkikokoelmasta. Suomen Kirjastosäätiön myöntämällä apurahalla museo palkkasi määräaikaisen työntekijän toteuttamaan asiasanojen ontologisointihanketta kuukauden ajaksi. Projektin aikana museon eri kokoelmayksiköiden käyttämää terminologiaa käytiin läpi ohjausryhmässä, johon myös kirjastonhoitaja kuului. Erityistä huomioita kiinnitettiin kirjoitusvirheisiin ja ehdotuksia uusiksi asiasanoiksi kirjattiin ylös. Metsästyskirjasto oli mukana Erikoiskirjastojen neuvoston toiminnassa ja osallistui neuvoston kevät-