Ylläpitokustannusten vertailu ja tilastointi. Pääotsikko - Elinkaarisuunnittelu Alaotsikko Ylläpitokustannusten vertailu ja tilastointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ylläpitokustannusten vertailu ja tilastointi. Pääotsikko - Elinkaarisuunnittelu Alaotsikko Ylläpitokustannusten vertailu ja tilastointi"

Transkriptio

1 ETELÄ-SUOMI-VIRO INTERREG III A hanke KIINTEISTÖALAN SUOMALAIS-VIROLAINEN KEHITYS- JA KOULUTUSHANKE Ylläpitokustannusten vertailu ja tilastointi Raportti on valmistunut osana Kiinteistöalan Koulutussäätiön vetämää Kiinteistöalan suomalais-virolaista kehitys- ja koulutushanketta (SVING). Hanke on Etelä-Suomen ja Viron Interreg III A -ohjelman, Uudenmaan ympäristökeskuksen ja Viron talous- ja liikenneministeriön (Majandus- ja kommunikatsiooniministeerium) rahoittama. Hankkeella ovat yritysrahoitusta antaneet: Asuntopalvelu Markku Kulomäki Oy, ISS Palvelut Oy, KESKO, Kumpulan Kiinteistöt Oy, Matinkylän Huolto Oy, Ovenia Oy Pähkinä Hoito Oy, Realco Oy, Senaatti-kiinteistöt, SOL Palvelut Oy, VVOyhtymä Oyj, YIT Kiinteistötekniikka Oy Pääotsikko - Elinkaarisuunnittelu Alaotsikko Ylläpitokustannusten vertailu ja tilastointi Tekijäorganisaation esittely Hanna Kaleva, Toimitusjohtaja, KTI Kiinteistötieto Oy. Hanna Kaleva on toiminut eri tehtävissä KTI Kiinteistötieto Oy:ssä vuodesta 1995 lähtien, ja vuodesta 2005 lähtien toimitusjohtajana. Hän on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri, ja toimii kiinteistöalalla useissa kotimaisissa ja kansainvälisissä luottamustehtävissä. Kimmo Virtanen, Johtava asiantuntija, KTI Kiinteistötieto Oy. Kimmo Virtanen on toiminut eri tehtävissä KTI Kiinteistötieto Oy:ssä vuodesta 1999 lähtien ja vuodesta 2007 lähtien johtavana asiantuntijana. KTI Kiinteistötieto Oy:ssä hän on vastannut kiinteistö- ja toimitilajohtamiseen liittyvistä palveluista. KTI Kiinteistötieto Oy on suomalaista kiinteistöalaa palveleva asiantuntijaorganisaatio, joka tuottaa informaatio- ja benchmarking, asiantuntija- sekä tutkimuspalveluja kiinteistöliiketoiminnan johtamisen moninaisiin tarpeisiin. KTI:n asiakkaita ovat kaikki merkittävät suomalaiset kiinteistösijoittajat, tilankäyttäjäyritykset, näille palveluja tuottavat management- ja kiinteistöpalveluyritykset sekä rakennusalan yritykset. Kimmo Virtanen KTI Kiinteistötieto Oy 1

2 Esipuhe Edessäsi oleva raportti on syntynyt Kiinteistöalan suomalais-virolainen kehitys- ja koulutushanke SVINGin tuloksena. Hanke aloitettiin syksyllä 2005 ja se päättyi vuoden 2007 lopussa. Etelä- Suomen ja Viron Interreg III A-ohjelmaan kuuluvan hankkeen EU-rahoituksesta on vastannut Varsinais-Suomen liitto. Suomen kansallinen rahoitus on saatu Uudenmaan ympäristökeskukselta ja Viron kansallinen rahoitus talous- ja liikenneministeriöltä. Lisäksi rahoitusta on saatu suomalaisilta yrityskumppaneilta. Hankkeen tarkoituksena on ollut: lisätä omistajien tietoisuutta omaisuutensa säilyttämisestä ja ylläpitokulttuurista. Tietoisuuden toivomme lisäävän halua panostaa ylläpitotoiminnan laatuun. luoda asiantuntijoille välineitä tuottaa ja tarjota hyvää ylläpitotapaa edistäviä palveluja kiinteistön koko elinkaaren ajan. lisätä asukkaiden ja ammattilaisten tietoisuutta kiinteistöjen energiataloudesta ja synnyttää heissä kiinnostusta energiatehokkuuden parantamiseen. Hanketyön aikana saatettiin yhteen kiinteistöalan toimijoita Suomessa ja Virossa monilta kiinteistöalan sektoreilta. Hankkeen seminaareihin ja workshopeihin on osallistunut mm. asumisneuvojia, asuntoyhdistysten hallitusten jäseniä, isännöitsijöitä, kaupunkikehittäjiä, kiinteistönhoitajia ja rakennusperinnön suojelusta vastaavia virkamiehiä. Tämä raportti yhdessä muiden hankkeen raporttien kanssa ovat osaltaan työkaluja, joiden avulla levitetään tietoa hankkeen tuloksista. Kiitämme lämpimästi kaikkia yhteistyössä mukana olleita tahoja. Erityisesti haluamme kiittää rahoittajia, meitä työssämme opastaneita virkamiehiä, yritysrahoittajia, harjoittelijoita, harjoittelutyöpaikkoja tarjonneita, tilaisuuksiin osallistuneita ja hankkeen ohjausryhmää. Kiitämme myös Suomen ympäristöministeriötä, jonka tuella luotiin yhteistyölle pohja jo luvulla. Yhteistyö on ollut opettavaista ja hedelmällistä. Toivomme, että lukija hyötyy työn hedelmistä tämän raportin muodossa. Tallinnassa Kiinteistöalan Koulutussäätiö Keijo Kaivanto toimitusjohtaja, rehtori, asiamies Tallinna Tehnikaülikool Roode Liias professori, dekaani 2

3 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO Taustaa 1.2 Raportin rajaukset ja rakenne 2 BENCHMARKING Pyrkiminen parhaitten parhaaksi 2.2 Benchmarking-tyypit 2.3 Benchmarkingin toteutus 2.4 Virhelähteet ja vaarat benchmarkingin käytössä 3 BENCHMARKING-PILOTTIPROJEKTI SUOMESSA VUONNA Tarpeet kustannusvertailun kehittämiselle 3.2 Projektin tavoitteet 3.3 Projektin toteutus ja tulokset Benchmarking-kohteen valinta Benchmarking-kumppanien valinta Tiedonkeruu Analyysi ja raportointi Toimenpiteiden toteutus 3.4 Projektin tulosten hyödyntäminen 4 ESIMERKKI TYÖKALUN HYÖDYNTÄMISESTÄ Yritysraportti 4.2 Kiinteistökohtainen raportti 5 VERTAILU SUOMALAISTEN JA VIROLAISTEN KIINTEISTÖJEN VÄLILLÄ Vertailun toteutus 5.2 Vertailun tulokset Toimistokiinteistöt Asuinkerrostalot 6 JOHTOPÄÄTÖKSET 34 KIRJALLISUUTTA 35 LIITTEET 36 3

4 1 JOHDANTO 1.1 Taustaa Työpaketissa kehitetään menetelmiä kiinteistöjen ylläpitokustannusten jatkuvaan seurantaan ja vertailuun suomalaisten ja virolaisten kiinteistöjen välillä. Kustannusten vertailtavuuden pohjaksi kehitetään menettely, jossa kerätään kiinteistön perustiedot koskien mm. pinta-aloja, tilavuutta, rakennus- / peruskorjausvuotta, lämmitysjärjestelmää, ylläpitokäytäntöjä jne. Lisäksi sovitaan yhteisesti niistä ylläpitokustannuseristä ja kulutustiedoista, joita katsotaan tarkoituksenmukaiseksi vertailla; keskeisimpinä mm. energiankulutus ja - kustannukset, kiinteistönhuolto, siivous ja jätehuolto. Ylläpitokustannusten vertailtavuuden kehittämiseksi hankkeessa laaditaan yhteinen kiinteistön ja ylläpidon laatutason arviointimenettely, jota käytetään kaikissa tarkasteltavissa kiinteistöissä. Laatutason arviointi perustuu keskeisimpien numeeristen mittareiden (mm. rakennus- / peruskorjausvuosi; siivouskertojen lukumäärä) ohella silmämääräisiin havaintoihin ulko- ja sisätilojen siisteydestä ja viihtyisyydestä; sekä mahdollisesti myös kiinteistöjen käyttäjiltä kerättävään palautteeseen. Tavoitteena on selvittää ylläpidon kustannusten, saavutetun laatutason ja rakennuksessa kulutetun energian välistä yhteyttä.. Tutkimuksen pohjalta voidaan Virossa luoda menettely kiinteistönhoitokustannusten tilastoimiseksi ja läpinäkyvyyden lisäämiseksi. Projektissa kerätään perustiedot ja kustannustiedot valituista pilottikiinteistöistä Virossa sisältäen vähintään 10 toimisto- ja 10 asuntokiinteistöä. Tätä tietoa verrataan suomalaiseen ylläpitokustannus- ja laatuinformaatioon, jota muokataan tarpeen mukaan vertailun mahdollistamiseksi. Työpaketissa kartoitetaan kustannus- ja muun markkinainformaation saatavuutta ja käyttöä sekä toimijoiden informaation tarvetta. Samalla luodaan systematiikkaa informaation jatkuvalle keräämiselle ja analysoinnille sekä analysoidaan sitä suhteessa Suomen markkinoihin. Hankkeen aikana luodaan perusta jatkuville, toimijoiden tarpeita palveleville informaatiopalveluille. Tutkimuksen tulokset lisäävät kiinteistönomistajien tietoa ja osaamista pitkäjänteisessä elinkaarijohtamisessa ja ylläpitokustannusten hallinnassa sekä Suomessa että Virossa. Virolaisten osapuolten hyötynä on läpinäkyvyyden lisääntyminen sekä kustannusten että ylläpitokäytäntöjen näkökulmasta. Tätä tietoa voidaan hyödyntää sekä lyhyellä tähtäimellä (kustannussäästöt, kulutuksen väheneminen, parantunut laatu) että pitkällä tähtäimellä (peruskorjausten ja ylläpitokustannusten tasapaino ja niiden väliset yhteydet). Suomalaiset toimijat hyötyvät mm. lisääntyvästä informaatiosta Suomen ja Viron markkinoiden eroista 4

5 tätä tietoa voivat hyödyntää mm. kiinteistönomistajat, rakennusliikkeet ja kiinteistöalan palveluyritykset. 1.2 Raportin rajaukset ja rakenne Tässä raportissa tarkastellaan benchmarkingia ja sen soveltamista kiinteistöjen kustannushallinnan työkaluksi. Kustannuksilla tarkoitetaan tässä kiinteistöjen ylläpidosta aiheutuvia juoksevia menoja. Ulos maksettuja vuokria lukuun ottamatta kiinteistöjen pääomakustannukset on siis rajattu tarkastelun ulkopuolelle. Raportin loppuosassa käydään esimerkin avulla läpi työkalun (raportit) käyttöä sekä perehdytään Suomen ja Viron välisiin kustannuseroihin case-kohteiden avulla. Luvussa 2 käydään läpi benchmarking-termin sisältö ja benchmarking-prosessin vaiheet sekä selvitetään syitä, jotka voivat aiheuttaa benchmarking-prosessin epäonnistumisen. Luvussa 3 käydään läpi Suomessa vuoden 1997 aikana toteutettu benchmarkingpilottiprojekti toimistokiinteistöjen ylläpitokustannuksille. Luvun aluksi kuvataan pilottiprojektiin johtaneet tarpeet ja projektille asetetut tavoitteet. Tämän jälkeen käydään projektin toteutus ja tulokset läpi ensin yhteenvedonomaisesti pääkohdittain ja sitten tarkemmin kunkin vaiheen osalta erikseen. Luvun lopuksi perehdytään lyhyesti siihen kuinka pilottiprojektin tuloksia on vuoden 1997 jälkeen hyödynnetty. Luvussa 4 esitellään esimerkki työkalun hyödyntämisestä sekä yritysraportin että kiinteistökohtaisen raportin avulla. Luvussa 5 suoritetaan vertailu suomalaisten ja virolaisten kiinteistöjen välillä. Luvussa 6 on tehty johtopäätökset. 5

6 2 BENCHMARKING 2.1 Pyrkiminen parhaitten parhaaksi Benchmarking on jatkuva ja systemaattinen prosessi, jonka tarkoituksena on verrata omaa tuottavuuden, laadun ja työprosessien tehokkuutta valioluokkaa edustavien yritysten ja organisaatioiden tehokkuuteen. Benchmarking voisi merkitä sananmukaisesti esimerkiksi penkin korkeuden merkitsemistä, mutta maanmittauksessa benchmarking tarkoittaa vaaituksen kiintopistettä, jonka korkeus tunnetaan ja johon muita korkeuksia verrataan. Täten benchmarkingissa on yksinkertaisesti kyse sellaisesta vertailusta, jolla on selvä vertailutaso. Benchmarkingia on alun perin se, kun rantavalleihin maalattiin nousuveden ennätysmerkkejä. Benchmarking osoittaa ne prosessit, joissa organisaatiolla on parantamisen varaa. Sen jälkeen verrataan organisaatiota organisaatioon, joka suoriutuu vastaavista prosesseista ylivertaisen laadukkaasti, ja tehdään yksityiskohtainen analyysi näiden prosessien suorituksesta. Tavoitteena on japanilainen termi dantotsu, joka tarkoittaa pyrkimystä parhaitten parhaaksi. Mottona tulisi olla Otto von Bismarckin ( ) lause Hulluja te olette sanoessanne, että opitte kokemuksistanne. Minä pidän parempana oppia muiden virheistä ja välttää omien virheiden hinnan. 2.2 Benchmarking-tyypit Analyyttisesti voidaan erottaa kolme benchmarking tyyppiä. 1) Sisäisessä benchmarkingissa tehdään vertailuja oman toiminnan piirissä, esim. tytäryhtiöiden, muiden alueyksiköiden yms. välillä. 2) Ulkoisessa benchmarkingissa verrataan omaa toimintaa vastaavaan ulkopuoliseen toimintaan, esimerkiksi kilpailijoiden tai kansainvälisten saman alan yritysten toimintaan. Kolmas tyyppi on 3) toiminnallinen benchmarking, joka tarkoittaa eri alojen toimintokokonaisuuksien tai prosessien vertaamista keskenään. Benchmarkingin vertailuaineistoa on erotettavissa kahta eri tyyppiä. Ensimmäinen on poikittaisanalyysi, jossa samankaltaisten kohteiden kustannuksia, kulutuksia tms. tarkastellaan samana ajankohtana. Toinen on ajan mittaan tehtävä seuranta, jossa saman (oman) yksikön em. tekijöitä tarkastellaan aikasarjan (trendi) pohjalta. Ongelmakohteiden etsintään käytetään yleensä poikittaisanalyysiä ja jo löydettyjen ongelmien ja niihin kohdistettujen toimenpiteiden vaikutusta seurataan aikasarjaanalyysillä. 6

7 2.3 Benchmarkingin toteutus Benchmarking-tutkimukset ovat harvoin sisällöltään ja toteutustavaltaan täysin samanlaisia, mutta yksi käyttökelpoinen tapa käynnistää ja toteuttaa prosessi on käyttää viisivaiheista mallia, jonka vaiheet ovat: 1. Benchmarking-kohteen valinta 2. Benchmarking-kumppanien valinta 3. Tiedonkeruu 4. Analyysi ja raportointi 5. Toimenpiteiden toteutus Vaihe 1: Benchmarking-kohteen valinta Ensimmäisen vaiheen tarkoitus on määrittää benchmarkingin kohde eli se, mitä halutaan mitata omassa organisaatiossa. Tällöin tyypillisiä kysymyksiä ovat mm. mitä toimintaan liittyviä ratkaisevia tekijöitä on parannettava, jotta päästään valioluokkaan tai mitkä ovat toiminnan kannalta kriittisiä suoritustekijöitä. Benchmarkingissa näitä tekijöitä mitataan ja verrataan jonkin mittarin avulla, jotka myös päätetään tässä vaiheessa. On myös päätettävä, kuinka syvälle benchmarkingissa mennään. Syvyydellä tarkoitetaan sitä ratkaisutasoa, jolla vertailu tehdään. Kiinteistöihin kohdistuvassa ylläpitokustannus-benchmarkingissa voidaan käyttää esimerkiksi kolmea tasoa. Ensimmäisellä tasolla verrataan kokonaisylläpitokustannuksia. Seuraavalla tasolla kustannukset pilkotaan osiin pääryhmätasolla, esimerkiksi siivous, lämmitys, vesi ja jätevesi, sähkö ja kaasu, jätehuolto jne. Ja lopuksi kolmannella tasolla voidaan toimintaa pilkkoa vielä pienempiin osiin ja analysoida esimerkiksi sähkö- ja kaukolämpötariffeja. Jos on epävarmaa, missä parantamismahdollisuudet sijaitsevat, on syytä edetä tällä tavoin vaiheittain ja varmistaa todelliset parantamisen paikat. Vaihe 2: Benchmarking-kumppanien valinta Toisen vaiheen tarkoituksena on päättää tehdäänkö sisäinen benchmarking vai etsitäänkö yrityksiä ja organisaatioita, jotka edustavat toiminnassaan valioluokkaa vertailun kohteena olevilla alueilla ja luoda heihin suhteet. Benchmarkingin näkökulmasta kiinnostavien kilpailijoiden nimeäminen ei ole niin yksinkertaista kuin alkuun voisi kuvitella. Kilpailija, joka ulospäin näyttää olevan kannattavin ei välttämättä ole tehokkain niillä alueilla, joihin benchmarking kohdistuu. Yksi ratkaisukeino on käyttää puolueetonta asiantuntijaa tai toimialajärjestöä, joka suorittaa benchmarkingin luottamuksellisesti säilyttäen muiden organisaatioiden tunnistetiedot nimettöminä. Vaihe 3: Tiedonkeruu Kolmannessa vaiheessa suoritetaan tiedonkeruu. Tiedonkeruun tarkoituksena on täyttää analyysin tietotarpeet. Tiedon keruuvaihe on raakaa ja tavoitteellista työtä, jossa ollaan yhteydessä benchmarking-kumppaneihin tai benchmarkingin 7

8 suorittajaan. Tässä vaiheessa päästään paneutumaan oman toiminnan suoritukseen ja juuri tässä vaiheessa usein koetaan ensimmäiset ahaa-elämykset ja saadaan ainesta kulttuurin muutokselle. Vaihe 4: Analyysi ja raportointi Tiedonkeruun päätyttyä on käsillä suuri määrä raakatietoa, joka pitää käsitellä. Tässä vaiheessa suoritetaan tietojen lajittelu ja kokoaminen, tietojen oikeellisuuden tarkistaminen, vertailukelvottomien tekijöiden vaikutusten puhdistaminen, suorituskuilujen selvittäminen sekä taustalla olevien tekijöiden selvittäminen. Benchmarking-tutkimuksen dokumentoimiseksi on laadittava raportti, joka kuvaa sekä tietoperustan että johtopäätökset ja toimenpidesuositukset pääpiirteissään. Raportti esitellään asianosaisille ja sen perusteella ryhdytään muutostyöhön. Kiinteistöjen ylläpitokustannus-benchmarkingin analyysiperiaate, jossa kunkin kohteen ylläpitokustannuksia verrataan muiden vastaavien kohteiden kustannuksiin ja näin paikallistetaan mahdolliset kustannusvuodot, voidaan kuvata sivun 26 kaaviolla. Kaavion ensimmäisestä taulukosta nähdään kohteen sijoittuminen suhteessa vertailuaineistoon sekä mediaanien ylitykset vuositasolla (euromääräinen ero aineiston mediaanista laskettuun arvoon nähden). Toisesta taulukosta nähdään lämmityskustannuksille tässä tapauksessa suurin mediaanien ylityserä, josta ylläpidon tehostaminen tulisi aloittaa lasketun tunnusluvun arvo tarkasteltavassa kohteessa ja sen sijoittuminen suhteessa muiden vertailussa mukana olevien kohteiden arvoihin sekä aineistoon keskimäärin. Aineiston keskiluvut (alakvartiili, mediaani, ekskiarvo, yläkvartiili ja kohteiden lukumäärä) on numeroarvoina kuvaajan alapuolella. Kolmannessa taulukossa lämmityskustannukset on esitetty menekkivertailun avulla, jonka perusteella voidaan antaa toimenpidesuositukset. Tarkasteltavan kohteen osalta toimenpidesuositus olisi energiakatselmus tai vähintään energiankäytön kartoitus, koska kohteen lämpöenergiamenekki lämmitettävää tilavuutta kohti on aineiston aineiston mediaaniin nähden yli kaksinkertainen. Vaihe 5: Toimenpiteiden toteutus Benchmarking-projektin viidennessä vaiheessa pyritään kuromaan umpeen analyysivaiheessa havaittu kuilu ja muuttamaan kehittämismahdollisuudet näkyväksi tulokseksi. Havaitut mahdollisuudet on siirrettävä erilaisten mittareiden ja toimenpiteiden välityksellä linjaorganisaatioon. Benchmarking-tutkimuksen tulokset on muotoiltava uusiksi toimintaa koskeviksi tavoitteiksi ja tavoitteiden saavuttamiseksi on laadittava toteutussuunnitelma. Viidenteen vaiheeseen kuuluvat seuraavat tehtävät: Tutkimuksen tuloksen varmennus Yhdistäminen liiketoimintasuunnitelmaan Muutostyötä koskevan suunnitelman laatiminen Suunnitelman toteutus 8

9 2.4 Virhelähteet ja vaarat benchmarkingin käytössä Seuraavassa on muutamia virheitä ja ansoja, joihin benchmarkingin käytössä voi törmätä: On suuri vaara, että benchmarking jää pelkäksi tunnuslukujen analysoinniksi eikä etene siksi laajaksi ja syväksi lähentymistavaksi, johon menetelmä tarjoaa mahdollisuudet. Benchmarkingiin ryhdytään liian kiireessä ja huolimattomasti, jolloin tulosten tarkkuus ja luotettavuus kärsivät. On tärkeä huomata, etteivät laskentajärjestelmät useinkaan anna tarpeeksi tarkkoja pohjatietoja. Tällöin on tärkeä pystyä soveltamaan toimintolaskentaa tai muita menetelmiä, joilla tarkasteltavat tekijät voidaan jakaa osiin analysointia varten. Yritetään analysoida kaikki yrityksen toimintaan liittyvät toimintokokonaisuudet samanaikaisesti ja tämä on tehotonta. Monesti prosessi juuttuu tiedonkeruu- ja analysointivaiheeseen eikä niistä tahdota päästä toimenpiteisiin. Kunnollisen ja paljastavan benchmarking-prosessin läpivieminen voi olla poliittisesti arka asia joillekin organisaation henkilöille. 9

10 3 BENCHMARKING-PILOTTIPROJEKTI SUOMESSA VUONNA Tarpeet kustannusvertailun kehittämiselle 3.2 Projektin tavoitteet Suomessa oli ennen pilottiprojektia harjoitettu erityyppistä tilakustannusvertailua eri tahoilla. Vertailussa käytetyt toisistaan poikkeavat kustannusryhmittelyt ja nimikkeet (esim. liikekirjanpidon kiinteistökaava ja KH-nimikkeistö) olivat kuitenkin aiheuttaneet keskinäistä vertailukelvottomuutta eri menetelmien välille. Lisäksi erilaiset kustannusryhmittelyt ja nimikkeet olivat hidastaneet tai tehneet jopa mahdottomaksi riittävän vertailuaineiston saamisen erityyppisten kohteiden vertailulle sekä vaikeuttaneet laajemman yhteistyön syntymistä tilakustannusvertailun alueelle. Eri tilakustannusvertailujen erilaiset tietotarpeet olivat aiheuttaneet myös paljon ylimääräistä työtä mukana oleville yrityksille ja benchmarkingin suorittajille. Muun muassa näistä syistä johtuen syntyi tarve yhtenäistää ja kehittää tilakustannusvertailua ja näin mahdollistaa: Riittävän vertailuaineiston saaminen erityyppisten kiinteistöjen vertailulle Tilakustannusvertailun luotettavuuden lisääminen riittävän ison vertailuaineiston kautta Benchmarkingin järkevä koordinointi (tiedonkeruu-analysointi-toimenpiteet) eri osapuolten kesken KTI, VTT, RAKLI, Suomen Kiinteistöliitto ja Suomen Kuntaliitto toteuttivat vuoden 1997 aikana Tilakustannusvertailun yhtenäistäminen ja kehittäminen Suomessa -pilottiprojektin. Projektiin osallistui 26 yritystä. Hankkeen tavoitteeksi asetettiin konkreettisen työkalun rakentaminen jatkuvalle tilakustannusvertailulle, johon yksittäisen kiinteistön on helppo tulla mukaan. Toimivan työkalun rakentamisen perusedellytyksiksi nähtiin: Yhtenäisestä kustannusryhmittelystä ja nimikkeistöstä sekä kirjausohjeistuksesta sopiminen vertailukelpoisuuden takaamiseksi ja kansainvälisen vertailun mahdollistamiseksi Yksiselitteisestä tiedonkeruulomakkeesta ja sen täyttöohjeesta sopiminen tiedonkeruun sujuvuuden ja tietojen oikeellisuuden varmistamiseksi Relevanteista mittareista sopiminen tulosten tulkitsemiseksi Kiinteistöjen luokittelusta sopiminen vertailuaineiston laadun varmistamiseksi Kiinteistökohtaisen selkeän ja konkreettisen vertailuraportin kehittäminen, joka sisältää sekä kiinteistökohtaisen analyysin johtopäätöksineen että toimenpidesuositukset havaittujen kustannuserojen poistamiseksi 3.3 Projektin toteutus ja tulokset Hanke toteutettiin viidessä vaiheessa luvussa 2 kuvatun Benchmarkingin toteutus -mallin mukaisesti. Seuraavassa pilottiprojektin kulku ja tulokset lyhyesti sekä viittaukset julkaisun liitteenä oleviin ao. kohtien tuloksiin: 10

11 Vaihe 1: Benchmarking-kohteen valinta Benchmarking rajattiin kiinteistön juokseviin ylläpidon kustannuksiin eli ulos maksettuja vuokria lukuun ottamatta pääomakustannukset jätettiin tarkastelun ulkopuolelle. Vertailun syvyystason sovittiin olevan niin yksityiskohtainen kuin mitä ko. kiinteistöstä saatavat tiedot tai vertailuaineisto mahdollistaa. Vertailukohteen rajauksen yhteydessä sovittiin yhtenäisestä kirjanpitoon perustuvasta kustannusryhmittelystä, -nimikkeistöstä ja kirjausohjeistuksesta, jotka takaavat keskinäisen vertailukelpoisuuden sekä mahdollistavat vertailun kansainvälisiin tilakustannustietoihin (liite I). Lisäksi valittiin vertailussa käytettävät ensisijaiset ja tarkentavat tunnusluvut (liite I). Vaihe 2: Benchmarking-kumppanien valinta Valittiin ne ulkoiseen benchmarkingiin sopivat toimistokohteet, joilla rakennettavan työkalun käytännön toimivuus testattiin. Tässä vaiheessa sovittiin myös kiinteistöjen rakennustyypittäiset (liite II) ja kustannusryhmäkohtaiset (liite III) luokitteluperiaatteet jatkoa varten kattamaan erityyppisten kiinteistöjen vertailun. Vaihe 3: Tiedonkeruu Sovittiin yhtenäisestä tiedonkeruulomakkeesta ja sen täyttöohjeesta, joilla varmistettiin tiedonkeruun sujuvuus. Tässä vaiheessa suoritettiin myös tiedonkeruu valituista kohteista sekä tarkistettiin tietojen oikeellisuus. Vaihe 4: Analyysi ja raportointi Päätettiin raportointimallista. Laadittiin kiinteistökohtaiset vertailuraportit, joissa paitsi kuvattiin vertailun tietoperusta, myös esitettiin yksityiskohtainen analyysi kohteen kustannuksista sekä johtopäätökset. Raportti esitettiin kiinteistönomistajille, jonka perusteella voitiin arvioida jatkotoimenpiteet ja mahdollisen tasotestin tarpeellisuus. Vaihe 5: Toimenpiteiden toteutus Lopuksi viidennessä vaiheessa suoritettiin tasotestit tunnuslukuvertailun perusteella valituille kiinteistöille. Tasotestissä kiinteistöille tehtiin pikakatselmukset ja määritettiin hyväksyttävät ylläpitokustannukset sekä toimenpideohjelma kustannuserojen poistamiseksi. Tasotestin tulokset raportoitiin kiinteistökohtaisesti. Seuraavissa kappaleissa kuvataan projektin toteutusta sekä tehtyjä valintoja yksityiskohtaisemmin vaihe kerrallaan. 11

12 3.3.3 Benchmarking-kohteen valinta Koska kiinteistöjen ylläpidon kokonaiskustannusten tarjoama informaatio on karkeaa, ne on tarpeen jakaa pienempiin osiin kustannusvertailua varten. Näin vertailussa päästään käsiksi pienempiin kustannusosiin, joita voidaan vertailla myös omina kokonaisuuksinaan. Näin vertailun tarkkuus kasvaa ja kustannuserojen syyt saadaan selville. Sopivien kustannusryhmien määrittäminen ja niiden nimeäminen sekä käytettävistä tunnusluvuista päättäminen oli kustannusvertailuhankkeen avainkysymyksiä ja vertailun käyttökelpoisuuden saavuttamisen edellytys. Seuraavassa käsitellään kustannusryhmittelyyn ja kustannusryhmien nimikkeistöön sekä vertailussa käytettäviin tunnuslukuihin liittyviä seikkoja, jotka tulivat pilottiprojektin aikana esiin. Kustannusryhmittely ja nimikkeistö Kustannusryhmittelylle ja nimikkeistölle annettiin seuraavat kriteerit: Käytettävien kustannusryhmien sisältöjen tuli vastata toisiaan eri kiinteistöissä eli kustannusryhmiin tuli olla kirjattu samoista toiminnoista aiheutuneet kulut kaikissa vertailussa mukanaolevissa kiinteistöissä. Kulutietojen tuli olla saatavissa suoraan kirjanpidosta riippumatta kiinteistöstä tai kiinteistön omistajayhteisöstä ja sen kirjauskäytännöstä. Lisäksi kustannusten ryhmäjaon tuli mahdollistaa vertailu ulkomaisten kiinteistöjen kanssa kansainvälisen vertailukelpoisuuden saavuttamiseksi. Näiden kriteerien toteutumisen katsottiin mahdollistavan oikeiden ja keskenään vertailukelpoisten kulutietojen saamisen vertailuun pienellä työpanoksella tiedonkeruu-vaiheessa. Kiinteistöjen ylläpitokustannusten vertailun kustannusryhmittelyn ja nimikkeistön pohjaksi pääryhmätasolla valittiin kirjanpitoasetuksen mukainen tuloslaskelmakaava kiinteistöyhteisöille ( /1575 ja sittemmin /1339), johon tehtiin seuraavat muutokset ja tarkennukset vertailua varten: Toimintoperusteisen kustannuslaskennan 1 periaatteen ja KILA:n päätöksen 2 mukaan tuloslaskelmakaavassa oleva henkilöstökulujen kustannusryhmä jaettiin muille kustannusryhmille ja näin henkilöstökulut kohdistettiin toiminnoille. Henkilöstökulujen kohdistaminen toiminnoille takaa ostettujen palveluiden ja omalla henkilökunnalla suoritettujen toimintojen/hoitotöiden kulujen välisen vertailukelpoisuuden. 1 Toimintoperusteisen kustannuslaskennan pääperiaate on se, että kaikki tiettyyn toimintoon liittyvät kulut kirjataan saman otsikon alle. Kiinteistöjen ylläpitokulujen yhteydessä toiminnoilla voidaan esimerkiksi käsittää kiinteistöjen hoitoon liittyvät työtehtävät, joihin liittyy henkilöstökuluja, aineista ja tarvikkeista sekä ostetuista palveluista aiheutuvia kuluja. 2 Kirjanpitolautakunnan päätöksen 1307 vuodelta 1992 kiinteistöyhteisön palkkakulut voidaan kirjata niille toiminnoille, joista ne ovat aiheutuneet. Esim. siivoojan palkkakulut voidaan kirjata siivous-kuluryhmään 12

13 Tuloslaskelmakaavan kustannusryhmien nimistä jätettiin palvelut -loppuosa pois, koska se viittaa ostetuista palveluista aiheutuviin kustannuksiin ikään kuin jättäen omalla henkilökunnalla suoritettujen tehtävien kustannukset ulkopuolelle. Uuden kirjanpitoasetuksen (1339/1997) kiinteistökaavasta on kunkin toiminnon nimikkeistä poistettu palvelut-sana. Vertailun tarkkuuden ja tarkoituksenmukaisuuden lisäämiseksi pääryhmätasoisia kustannusryhmiä täydennettiin lisäksi sopivilla tarkentavilla alaryhmillä. Ottamalla kiinteistökaava vertailuun ryhmittelyn ja nimikkeistön pohjaksi ja muotoilemalla sitä vertailuun sopivaksi katsottiin voitavan parhaiten toteuttaa kustannusten ryhmittelylle asetetut kriteerit. Vertailussa käytettävä kustannusten ryhmittely noudattaa myös jatkossa pääryhmätasolla nimikkeistöltään ja sisällöltään kirjanpitoasetuksen kiinteistökaavaa. Vuoden 1998 alussa voimaantulleen uuden kirjanpitoasetuksen tuloslaskelmakaava vastaa vertailussa käytettyä mallia. Lisäksi Suomen Kiinteistöliitto ry:n johdolla laadittu uusi kirjanpidon ohjeistus tarkentaviksi alatileiksi kirjausohjeineen (Kiinteistöyhteisön tilipuite, 3. laitos, Kiinteistöalan Kustannus Oy) vaikuttaa käytettäviin alaryhmiin siten, että ne tarkentuvat entistä paremmin vastaamaan tärkeimpiä kiinteistöjen ylläpitoon liittyviä toimintoja ja kustannuseriä. Parannuksia tulee myös uusien, entistä selkeämpien ja konkreettisempien kirjausohjeiden myötä. Tulevissa kustannusvertailuissa käytettävät kustannusryhmät sekä niiden alaryhmät perustuvat liitteessä I esitettyyn kaavaan. Huomattavaa kuitenkin on, että kaavan mukaiset alaryhmät ovat ohjeellisia ja muuttuvat tarpeen mukaan esimerkiksi omina kokonaisuuksinaan vertailtaviin kiinteistötyyppeihin liittyvien erityisominaisuuksien mukaan. Vertailun tunnusluvut Tunnusluku on luku, jonka avulla pyritään osoittamaan jonkin ilmiön luonnetta tai vertaamaan samantapaisia ilmiöitä keskenään. Tunnusluvut voivat olla sisäisiä ja ulkoisia. Sisäisillä tunnusluvuilla mitataan organisaation sisäistä suorituskykyä ja ulkoisilla tunnusluvuilla verrataan organisaation suorituskykyä muihin samankaltaisiin. Pilottiprojektin yhtenä tavoitteena oli löytää sopivat tunnusluvut eri kiinteistöyhteisöjen ja eri kiinteistöjen kesken suoritettavaa kustannusvertailua varten. Tunnuslukuja tarvitaan kustannusten vertailukelpoisuuden saavuttamisen lisäksi myös kustannuseroavuuksien paikallistamiseen ja erojen syiden löytämiseen. Käyttämällä useita tunnuslukuja mittaamassa samaa asiaa eri näkökulmista saadaan lisäselvitystä kustannuseroja aiheuttavista syistä. Esimerkkinä käyttöaineisiin (lämmitys, sähkö ja vesi) liittyvät kulut, jotka ovat riippuvaisia kulutuksesta ja toisaalta yksikköhinnasta: käyttämällä tunnuslukuja, joilla näitä vertaillaan, paikallistetaan mistä kustannusero aiheutuu. Kustannusvertailua varten 13

14 määritettävien tunnuslukujen tulee kuvata eri kustannusryhmiä vastaavien toimintojen suorituskykyä. Seuraavassa käydään läpi tekijöitä, joita on käytetty tunnuslukujen laskemisessa sekä Suomessa että kansainvälisissä yhteyksissä. Lista ei pyri olemaan kaikenkattava, vaan mukaan on otettu vain hankkeen aikana keskeisimmiksi todetut tekijät. Laajuustiedot tunnuslukujen laskennassa Vertailtaessa tilakustannuksia on loogista suhteuttaa euromääräiset kustannustiedot tilojen laajuuteen, koska kulujen suuruus on selkeästi riippuvainen tilojen laajuudesta. Mitä suuremmat tilat sitä enemmän rahaa vaatii niiden ylläpito ja käyttö. Laajuuden yksikkönä voidaan pitää pinta-alaa ja tilavuutta. Yleisesti hyväksyttynä vertailukohtana sekä Suomessa että ulkomailla pidetään tilan pinta-alaa. Pinta-alan käyttöä laajuusyksikkönä tunnuslukujen laskennassa perustellaan sillä, että tuottavaan toimintaan käytettävissä oleva tila on riippuvainen lattian pinta-alasta. Isompaan pinta-alaan mahtuu yleensä myös enemmän tuotannontekijöitä (työntekijöitä, koneita, laitteita jne.) kuin pienempään. Lisäksi vuokrattavan tilan laajuuden ja vuokran suuruuden määrittämisessä käytetään pinta-alayksiköitä. Tällöin vuokran määrittämisen apuvälineenä tiedot pinta-alaan kohdistuvista kustannuksista ovat suurena apuna. Kustannusten ja eri menekkien suhteuttamista tilavuuksiin on käytetty Suomessa yleisesti julkaistuissa tilastoissa. Tilavuusmitat sopivat hyvin eri menekkeihin liittyvien tunnuslukujen laskentaan, parhaana esimerkkinä rakennustilavuuteen läheisesti liittyvä lämpöenergian kulutus. Henkilöstön määrä tunnuslukujen laskennassa Merkittävänä vertailukohtana tilakustannuksia vertailtaessa voidaan pitää toimitilaa käyttävän henkilöstön määrää. Toimitila ja varsinkin toimistotilat, joihin pilottiprojektissa keskityttiin, palvelee yrityksen tuotannontekijänä lähinnä työntekijöiden tilantarvetta. Teollisuustiloissa tilanne on toinen johtuen koneiden, laitteiden ja varastojen suhteellisen suuresta tilantarpeesta verrattuna henkilöstön määrään. Työntekijöiden määrää on mahdollista käyttää myös tilankäytön tehokkuuden mittareiden laskennassa. Tällainen mittari on esimerkiksi työntekijöiden lukumäärä/pinta-ala. Myös kansainvälisissä vertailuissa työntekijöiden määrää on käytetty usein tunnuslukujen laskennassa. Työpisteiden lukumäärä tunnuslukujen laskennassa Työntekijöiden määrä ei välttämättä kerro totuutta siitä, kuinka tehokkaasti toimitilaa käytetään hyväksi. Yhtä suuri määrä työntekijöitä on voitu sijoittaa toisessa rakennuksessa pienempään tilaan kuin toisessa esimerkiksi vuorotyön avulla: kaksi tai useampia työntekijöitä käyttää samaa työpistettä, jolloin tilankäytön tehokkuus on parempi ja tilaan liittyvät kustannukset työntekijöiden määrään verrattuna pienemmät. Tämän vuoksi tilasta aiheutuvien kustannusten vertaaminen työpisteiden lukumäärään nähden on perusteltua. 14

15 Tiedot menekeistä tunnuslukujen laskennassa Lämpöenergiaan, sähköenergiaan ja veden kulutukseen liittyvät kustannukset aiheuttavat huomattavan osan kiinteistön ylläpidon kokonaiskustannuksista. Koska näiden käyttöaineiden kustannukset ovat riippuvaisia niiden kulutuksesta, kulutustiedoille laskettavien tunnuslukujen käyttö vertailussa on perusteltua. Suomessa aikaisemmin suoritetut vertailut ovat painottuneet kulutustietoihin perustuvien tunnuslukujen vertailuun. Ensimmäisen vertailuprosessin jälkeen tehty kyselykierros toi esiin käytettyyn vertailujärjestelmään parannusmahdollisuuksia, joiden perusteella kehitettiin malli jatkossa tilakustannusvertailussa käytettäväksi. Mallissa jokaiselle kustannusryhmälle lasketaan kahden tyyppisiä tunnuslukuja: 1) ensisijaiset tunnusluvut, joita on yksi kustannusryhmää kohti ja 2) tarkentavat tunnusluvut, joita voi olla useita kustannusryhmää kohti. Ensisijainen tunnusluku lasketaan käyttämällä kustannusryhmää parhaiten kuvaavaa laajuusmittaa jakajana. Käytettävä laajuus on pinta-ala tai tilavuus, mihin ko. kuluryhmän kustannukset voidaan luontevasti kohdistaa ja mistä kustannukset ko. kuluryhmässä voidaan katsoa muodostuvan. Esimerkiksi siivouskustannukset ovat riippuvaisia siivottavasta pinta-alasta ja lämmityskustannukset lämmitettävästä tilavuudesta. Ellei kuluryhmälle ole löydettävissä muuta luontevaa laajuusmittaa, sen kustannukset kohdistetaan huoneistoalaan, koska huoneistoala on yleisimmin käytetyistä pinta-alamitoista lähimpänä vuokrattavaa alaa. Ensisijaisten tunnuslukujen lisäksi vertailussa käytetään kuluryhmittäisiä tarkentavia tunnuslukuja, jotka kuvaavat kuluryhmiin liittyviä toimintoja, menekkejä ja tariffeja yms. ja ne liittyvät useimmiten kuluryhmää tarkentaviin alaryhmiin. Tarkentavien tunnuslukujen avulla päästään kustannuserojen syihin käsiksi. Lisäksi tarkentavana tunnuslukuna on käytetty /htm 2 /kk, mikäli sitä ei kuluryhmän osalta ole käytetty ensisijaisena tunnuslukuna. /htm 2 /kk-tunnusluku lasketaan jokaiselle kuluryhmälle, jotta jokaisen kuluerän suora vaikutus neliövuokraan olisi löydettävissä. Ohjeelliset tarkentavat tunnusluvut ovat kuluryhmittäin liitteessä I. Huomattavaa on, että vertailussa käytettävät kuluryhmien alaryhmät ja tarkentavat tunnusluvut ovat riippuvaisia siitä, minkä tyyppisten kiinteistöjen vertailusta on kyse. Vertailussa käytettävä kustannusten alaryhmittely ja tunnusluvut eivät siis välttämättä ole kaikille kiinteistötyypeille samat kuin liitteessä Benchmarking-kumppanien valinta Kiinteistöistä aiheutuvien kustannusten jakaminen kuluryhmiin ja näiden ryhmien sisällön yhdenmukaistaminen sekä käyttöönotto kirjanpidossa ei vielä takaa kustannusten vertailukelpoisuutta kiinteistöjen kesken. Erityyppisten rakennusten välillä voi ylläpitokustannuksissa ja menekeissä olla huomattaviakin eroja. Myös saman rakennustyypin ylläpitokustannukset saattavat vaihdella melkoisesti rakennuksittain. Vertailun luotettavuuden edellytyksenä on, että kustannuksia vertaillaan keskenään mahdollisimman samankaltaisten kiinteistöjen välillä. Jotta 15

16 tähän päästäisiin, erilaisista kiinteistöistä koostuva vertailuaineisto pitää jakaa luokkiin ylläpitokustannuksiin vaikuttavien tekijöiden mukaan. Eroja ylläpitokustannuksiin aiheuttavat toiminnan edellyttämä tilaohjelma, tilojen käyttöajat, rakennuspaikan olosuhteet, rakennuksen suunnitteluratkaisut sekä rakennuksen käyttö. Lisäksi kiinteistönomistajalle aiheutuviin kustannuksiin vaikuttaa luonnollisesti se, mistä kustannuksista mahdollinen vuokralainen huolehtii. Seuraavaksi käsitellään vertailuaineiston luokitteluun liittyviä asioita sekä rakennuksen käyttötarkoituksen että muiden kustannuseroja aiheuttavien tekijöiden mukaan. Kiinteistöjen luokittelu rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan Erityyppisten kiinteistöjen kustannusten vertailu keskenään ei ole tarkoituksenmukaista ylläpitokustannusten suurten erojen vuoksi. Esimerkiksi kauppakeskusten ja toimistokiinteistöjen kustannukset eroavat toisistaan jo pelkästään siksi, että niiden tila- ja käyttöohjelmat ovat täysin erilaisia, mikä tulee esiin esimerkiksi käyttöajoissa: pidemmät käyttöajat ja suuremmat ihmismäärät kauppakeskuksissa vaativat suurempaa ilmanvaihtomäärää ja useammin toistuvaa siivousta kuin toimistoissa. Tila- ja käyttöohjelmien erot selittävätkin merkittävän osan eri rakennustyyppien välisistä ylläpitokustannusten eroista. Ne ovat seurausta tiloissa tapahtuvan toiminnan edellyttämistä erilaisista tilavaatimuksista. Tällaisina tilavaatimuksina voidaan pitää esimerkiksi rakentamismääräysten edellyttämää sisälämpötilaa, siivouksen tasoa sekä ilmanvaihdon ja valaistuksen tehokkuutta. Suurten ylläpitokustannusten erojen vuoksi erityyppisistä kiinteistöistä koostuva vertailuaineisto pitää karkeimmalla tasolla jakaa luokkiin kiinteistötyyppien mukaan, jolloin toimistokiinteistöistä muodostetaan oma luokka, asuinkiinteistöistä oma luokka jne. Projektin tuloksena kiinteistöt jaetaan ylläpitokustannusvertailua varten rakennuksen käyttötarkoituksen mukaisiin pääluokkiin ja niiden alaluokkiin noudattaen Tilastokeskuksen rakennusluokituksen 1994 mukaista mallia. Alun perin luokat ovat seuraavat: toimistorakennus, liikerakennus, teollisuushalli, teollisuus- ja pienteollisuustalo sekä varastorakennus. Kiinteistöjen luokittelu kustannuseroja aiheuttavien tekijöiden mukaan Kiinteistöjen luokittelu vertailua varten on monitasoinen asia. Kun vertailutuloksista halutaan mahdollisimman tarkkoja, ei riitä, että kiinteistöt jaetaan karkeasti tietyn tyyppisiin kiinteistöihin, vaan kiinteistöt pitää luokitella rakennustyypin sisällä edelleen alaryhmiin kustannuseroja aiheuttavien tekijöiden mukaan. Eroja ylläpitokustannuksiin ja siihen, mitä kustannuksia kiinteistönomistajan maksettavaksi jää, aiheuttavat mm. erot eri kiinteistöjen välillä seuraavissa seikoissa: Tilojen erilaiset käyttöajat (h/vrk, vrk/v) Kiinteistöjen käyttöaikojen erot vaikuttavat mm. ilmanvaihtomäärien ja sähkön kulutuksen eroihin. Mitä pidempi käyttöaika on, sitä enemmän ilmaa pitää vaihtaa 16

17 ja myös sähköä kuluu enemmän valaistusaikojen pidentymisen takia. Myös siivouksen mitoitusta on tarve korottaa pidemmän käyttöajan takia. Tilojen käyttöajat saattavat vaihdella esimerkiksi vuorotyön takia. Kiinteistön sijaintipaikkakunta Kiinteistön sijaintipaikalla on merkitystä menekkien yksikköhintoihin: veden, lämpöenergian ja jätemaksujen hinnat saattavat vaihdella huomattavasti paikkakunnittain. Lisäksi rakennuksen lämpöenergiantarve on riippuvainen ulkolämpötiloista, jotka vaihtelevat maantieteellisesti. Myös ulkoalueiden hoidon kustannukset riippuvat sijaintipaikasta ja sen luonnonolosuhteista esim. vuotuisen lumisademäärän vaikutuksesta. Kiinteistövero taasen määräytyy kunnan määräämän veroprosentin ja kiinteistön verotusarvon mukaan. Voidaan myös olettaa erilaisten kiinteistönhoitoon ja ylläpitoon liittyvien palveluiden hintojen olevan ainakin osittain riippuvaisia paikkakunnasta ja siellä vallitsevasta kilpailutilanteesta. Rakennuksen suunnitteluratkaisut Rakennuksen suunnitteluratkaisuilla, eli minkälainen rakennus on yleisesti ja millaisia teknisiä ratkaisuja siinä on käytetty, vaikuttavat myös kiinteistön ylläpitokustannuksiin. Rakennuksen tilavuudella on vaikutusta esimerkiksi lämpöenergian kulutukseen suhteessa tilavuusyksikköön. Mitä suurempi rakennus, sitä vähemmän kylmien ulkoseinien pinta-alaa on suhteessa rakennuksen tilavuuteen, jolloin lämpöenergiaa kuluu vähemmän suhteessa tilavuuteen. Samasta syystä rakennuksen muodolla on vaikutusta lämpötalouteen. Arkkitehtuurilla on muotoilun lisäksi vaikutusta kustannuksiin esimerkiksi tilatehokkuuden kautta. Sokkeloiseen rakennukseen, jossa on paljon yleisiä tiloja, ei tehokasta lattiapintaalaa mahdu yhtä paljon kuin vastaavankokoiseen tilaratkaisuiltaan selkeään rakennukseen. Ylläpitokustannukset suhteessa käytettävissä olevaan pinta-alaan muodostuvat tällöin korkeiksi. Korkean huonekorkeuden omaavien rakennusten lämmityskulut suhteessa pinta-alaan ovat suuremmat kuin rakennuksissa, joissa huonekorkeus on matalampi johtuen suuremmasta lämmitettävästä tilavuudesta suhteessa pinta-alaan. Rakennusosien määrällä ja niihin liittyvillä teknisillä ratkaisuilla, kuten eristyksen tasolla, materiaaleilla ja LVIS-järjestelmien laadulla, on omat vaikutuksensa ylläpitokustannusten muodostumiseen. Rakennuksessa oleviin suunnitteluratkaisuihin vaikuttaa suuresti, milloin rakennus on rakennettu. Arkkitehtuuriset ja tekniset ratkaisut ovat vaihdelleet ja kehittyneet ajan myötä. Rakennuksen käyttö Kiinteistöllä olevan rakennuksen käyttö vaikuttaa huomattavasti ylläpitokustannuksiin. Ylläpitotoimiin kuuluvien siivouksen ja ulkoalueiden hoitoon liittyvien tehtävien laatutaso ja toistokerrat voivat vaihdella kiinteistöittäin ja aiheuttaa kustannuseroavaisuuksia. Eroja aiheuttavat myös sisälämpötilojen vaihtelut sekä erot valaistustehokkuudessa ja ilmanvaihdon määrissä. Nämä asiat 17

18 3.3.3 Tiedonkeruu liittyvät kiinteistöä käyttävien ihmisten tottumuksiin ja vaatimustasoon. Kiinteistön ylläpito-organisaatio on yksi käyttöön liittyvä kustannuseroja aiheuttava tekijä. Tehokkaassa organisaatiossa tehtävät hoidetaan pienillä kustannuksilla. Myös keskushallinto-organisaation kulut rasittavat yksittäisen kiinteistön taloutta. Ne saattavat muodostaa ison osan yksittäisen kiinteistön ylläpitokuluista, jos siihen, kuinka keskushallinnon kulut kohdistetaan hallinnan alla oleville kiinteistöille, ei ole kiinnitetty huomiota. Kuinka ylläpitotehtävät suoritetaan, saattaa myös vaikuttaa kustannuksiin: suoritetaanko tehtävät oman henkilökunnan avulla vai ostetaanko kyseiset tehtävät oman organisaation ulkopuolelta. Tehdyt vuokrasopimukset Koska kustannusvertailuun ilmoitettavat tiedot kuluista on tarkoitus kerätä suoraan kirjanpidosta, on syytä huomioida, että kirjatut kulut eivät välttämättä vastaa todellisia kuluja. Eroavaisuuksia saattaa ilmetä esimerkiksi siksi, että vuokralaiset maksavat itse käyttämänsä sähkön suoraan sähkölaitokselle. Vuokralaiset saattavat myös ostaa sähkön kiinteistön omistajalta ja sähkön myynnistä saatava maksu vähennetään kirjattavista kuluista. Sama pätee myös lämmityksen sekä veden ja jäteveden kuluihin. Jätehuollon osalta kirjattavia kuluja taasen saattaa pienentää esimerkiksi paperijätteen myynnistä saatavat tulot. Läpikäydyt syyt kustannuseroavaisuuksiin kiinteistöjen välillä voidaan kokonaiskulujen lisäksi kohdistaa ylläpitokustannusten yksittäisiin kuluryhmiin. Kuhunkin kuluryhmään liittyviä syitä kustannusten eroihin voidaan käyttää samantyyppisistä kiinteistöistä koostuvan vertailuaineiston luokitteluun siten, että aineisto jaetaan jokaista kuluryhmää varten erikseen luokkiin. Toisin sanoen aineisto voidaan luokitella jokaisen kuluryhmän kohdalla eri perusteella. Tällöin luokitteluperusteena käytetään sitä syytä kustannusten eroon, mikä liittyy ko. kuluryhmään ja toisessa kuluryhmässä perusteena käytetään jotain toista tekijää. Näin toimimalla taataan se, että vertailuaineistoon, jokaisen kuluryhmän tunnuslukujen arvoja vertailtaessa, kuuluvat kiinteistöt muistuttavat toisiaan. Saatavien tunnuslukujen arvot ovat täten vertailukelpoisia keskenään ja vertailun tulokset mahdollisimman luotettavia. Liitteessä II on yhteenvetona kuluryhmittäin kustannuseroihin vaikuttavia syitä, joita voidaan käyttää vertailuaineiston luokittelussa. Huomionarvoista on, että kyseessä on lista niistä syistä, joiden vaikutus kustannuseroihin pitää tutkia vertailuaineistoa analysoitaessa ja joita voidaan käyttää luokitteluperusteina. Lopullinen luokittelu selviää kuitenkin vasta tiedonkeruun jälkeen suoritettavassa tilastollisessa analyysissä. Analyysissä tutkitaan vertailuaineistosta, mitkä syyt ovat aiheuttaneet suurimpia eroja kuluihin kiinteistöjen välillä, ja luokitellaan aineisto sillä perusteella. Tätä analyysivaihetta varten kiinteistöistä kerättävän tiedon tulee sisältää riittävästi tietoa mm. kiinteistöjen ominaisuuksista ja käytöstä. Pilottiprojektin tiedonkeruu toteutettiin käyttämällä kiinteistökohtaista tiedonkeruulomaketta ja siihen liittyvää täyttöohjetta. Käytetty tiedonkeruutapa 18

19 osoittautui pääosin hyväksi ja tiedonkeruulomakkeen rakenne ja toteutus selkeäksi. Tiedonkeruussa siirryttiin vuonna 1999 sähköiseen tiedonkeruuseen, mikä helpotti suuresti sekä asiakkaan että palveluntuottajan työmäärää. Samalla otettiin käyttöön myös esitäytetyt lomakkeet, joihin palveluntuottaja täytti etukäteen mm. pinta-alatiedot. Tällöin asiakkaan työmäärä pieneni edelleen. Myöhemmin siirrytty käyttämään asiakkaan taloushallinnon raportteja, joista on makrojen avulla poimittu tarvittavat kustannustiedot Analyysi ja raportointi Analyysi Tietojen syöttö ja tarkistus Lomakkeiden palauttamisen jälkeen tiedot syötettiin tietokantaan ja tarkistettiin ensimmäisen kerran ennen tietojen analysointia. Tietojen tarkistus tapahtui tietojen syötön yhteydessä: selkeät virheet ja epäjohdonmukaisuudet annetuissa tiedoissa paljastuivat kun päästiin vertailemaan annettuja tietoja ja tietokannassa laskettujen tunnuslukujen arvoja eri kohteiden kesken. Erittäin suurten ja pienten arvojen taustalla olevien tietojen oikeellisuus tarkistettiin yhdessä tietojen luovuttajan kanssa. Tarkistusten jälkeen päästiin analysointivaiheeseen. Vertailuaineistojen luominen kullekin tunnusluvulle Tietojen analysoinnin ensimmäisessä vaiheessa kullekin tunnusluvulle muodostettiin oma aineistonsa vertailussa mukanaolevista kohteista seuraavien kriteerien avulla. Kohde kelpuutettiin mukaan tunnusluvun aineistoon, jos: Tunnusluku oli laskettavissa kohteelle eli tiedot tunnusluvun laskemiseksi oli ilmoitettu Kohteen tunnusluvun arvo ei merkittävästi poikennut muiden kohteiden arvoista. Jos kohteen tunnusluvun arvo oli selvästi kertaluokkaa suurempi/pienempi kuin seuraavaksi suurin/pienin arvo, kohde poistettiin aineistosta. Kohteesta annetun tiedon oletettiin tällöin olevan syystä tai toisesta tarkistusten jälkeen muuhun aineistoon nähden vertailukelvoton ja kohde piti siksi poistaa aineistosta vääristämästä sen arvoja. Analyysin tässä vaiheessa kävi ilmi, ettei kaikkia etukäteen suunniteltuja tunnuslukuja voida käyttää vertailussa. Työntekijöiden ja työpisteiden lukumäärään perustuvat tunnusluvut piti jättää pois jatkosta, koska riittävän monesta kohteesta ei saatu tietoja tunnuslukujen laskemiseksi. Vertailuaineistojen kohteiden lukumäärä olisi jäänyt liian pieneksi näiden tunnuslukujen osalta ja laskettavien keskilukujen luotettavuus ei olisi ollut riittävä. Kuluryhmittäinen aineiston luokittelu Tietojen analysoinnin toisessa vaiheessa aineisto jaettiin eri luokkiin kuluryhmittäisten tunnuslukujen vertailukelpoisuuden lisäämiseksi. Luokittelu 19

20 tapahtui analysoimalla etukäteen tiedossa olleiden kustannuseroihin vaikuttavien syiden vaikutusta kustannuseroihin tässä aineistossa. Luokitteluprosessi käytiin läpi kuluryhmä kerrallaan liitteen II mukaisesti siten, että aineisto jaettiin luokkiin sen mukaan, millä syyllä oli eniten vaikutusta kustannuseroihin ko. kuluryhmässä. Keskilukujen laskeminen kullekin tunnusluvulle Tietojen tarkistusten ja analyysin ensimmäisen ja toisen vaiheen jälkeen tiedettiin, mitkä vertailussa mukana olleet kiinteistöt olivat mukana kussakin aineistossa eli aineistot kullekin tunnusluvulle ja luokalle olivat valmiit. Jokaiselle tunnusluvulle laskettiin aineiston arvojen perusteella keskiluvut (keskiarvo, mediaani, ylä- ja alakvartiili), joita verrattiin aikaisempien vertailujen vastaaviin arvoihin. Näin tehtiin lopullinen tarkistus annetuille tiedoille ja aineistolle ennen raporttien teon aloittamista. Jatkossa muutoksia tietojen syöttö- ja analysointivaiheeseen verrattuna aikaisempaan käytäntöön tulee vain tietojen syöttövaiheeseen: sähköinen tiedonkeruujärjestelmä mahdollistaa tietojen syötön automatisoinnin muodostettaessa tietokantaa. Vertailun onnistumisen ehdoton edellytys, tietojen tarkistus, aineistojen muodostaminen ja luokittelu tunnusluvuittain, tullaan jatkossa tekemään osittain käsityönä. Ainoastaan näin voidaan varmistaa aineistoon mukaan tulevien tietojen oikeellisuus ja keskinäinen vertailukelpoisuus. Aineiston jakoa eri luokkiin voidaan jatkossa tarkentaa vertailuun mukaan tulevien kiinteistöjen lukumäärän kasvaessa. Luokittelun tarkentaminen parantaa vertailua, koska tällöin yhteen luokkaan kuuluvien kiinteistöjen ominaisuudet vastaavat entistä paremmin toisiaan. Ominaisuuksiltaan mahdollisimman samankaltaisten kiinteistöjen kustannusten vertailu parantaa tulosten luotettavuutta ja tarkkuutta. Raportointi Tietojen käsittelyn ja analysoinnin tuloksena tiedossa olivat vertailussa käytettävät lopulliset tunnusluvut sekä niille aineiston arvoista lasketut keskiluvut eri luokissa. Lisäksi jokaiselle vertailussa mukanaolevalle kiinteistölle oli laskettu tunnuslukujen arvot niiltä osin kuin tietoja oli ollut saatavissa. Näillä tiedoilla yksittäisten kohteiden vertaaminen aineistoon tuli mahdolliseksi. Vertailun raporteissa lasketut numeeriset tiedot muutettiin visuaaliseen muotoon helppotajuisiksi kuviksi ja taulukoiksi. Lisäksi vertailun tulokset pyrittiin esittämään loogisessa järjestyksessä alkaen karkeamman tason tietojen esityksistä tarkemman tason tietojen esityksiin. Ensimmäiseltä vertailukierrokselta saadun palautteen pohjalta kehitettiin jatkoa varten kaksiosainen raportointimalli, joka sisältää: 1 Tiivistelmäosa Raportin ensimmäiset sivut muodostavat tiivistelmäosan, missä tärkeimmät tiedot kohteen kustannuksista verrattuna muista vastaavanlaisista kohteista muodostuvaan aineistoon nähden ovat havaittavissa nopeasti tiiviissä muodossa. Käymällä läpi raportin tiivistelmäosan lukija pystyy hahmottamaan karkealla tasolla, kuinka 20

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI TURUN LOPPURAPORTTI AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointipalvelut Usability of Shopping Centers -projekti 20.12.2008 1 (3) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Usability of Shopping Centers Hyvinvointipalvelut 20.12.2008

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi R RAPORTTEJA Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3 TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet Tutkimuksessa arvioitiin, mitä muutoksia henkilön tuloissa ja

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

KAUPALLINEN MALLI. Sisällys. Mäntykampus, allianssisopimus, liite 1

KAUPALLINEN MALLI. Sisällys. Mäntykampus, allianssisopimus, liite 1 KAUPALLINEN MALLI Sisällys 1 Yleiskuvaus ja yleiset ehdot... 2 1. 1.1 Tämän sopimusliitteen täydellisyys... 2 2. 1.2 Palveluntuottajien kompensaation yleiskuvaus... 2 3. 1.3 Arvonlisäveron soveltaminen...

Lisätiedot

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 JIK-HANKE Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 Asialista NHG:n esittely Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä haasteita Projektin sisältö Toimeksianto ja tavoitteet Toteutus Aikataulu Keskustelu

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Energiatodistusten laatijoiden verkostoitumistilaisuus

Energiatodistusten laatijoiden verkostoitumistilaisuus Energiatodistusten laatijoiden verkostoitumistilaisuus Helsinki 18.11.2015 Janne Rasi, energia-asiantuntija 12.10.2007 Tekijän nimi Yleistä energiatodistuslaista Energiatodistuksen tarkoitus Ajankohtaista

Lisätiedot

Taloyhtiön energiatehokas ylläpito

Taloyhtiön energiatehokas ylläpito Taloyhtiön energiatehokas ylläpito Taloyhtiöiden energiailta 07.10.2015, Jyväskylän kaupunginkirjasto DI Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Tarjolla tänään Lähtötilanteen haltuun otto Arkisia, mutta tärkeitä

Lisätiedot

Jälkilaskennalla tehokkuutta projektitoimintaan. Matti Toivonen Necom Oy

Jälkilaskennalla tehokkuutta projektitoimintaan. Matti Toivonen Necom Oy Jälkilaskennalla tehokkuutta projektitoimintaan Matti Toivonen Necom Oy WIKIPEDIA: Projekti on tarkkaan suunniteltu hanke tietyn päämäärän saavuttamiseksi Matti Toivonen Necom Oy Online Dynamics Oy Osta

Lisätiedot

LAUSUNNON ANTAMINEN HUS-TILAKESKUKSELLE SISÄISEN VUOKRAN LASKENNAN JA SOVELTAMISEN PERIAATTEISTA

LAUSUNNON ANTAMINEN HUS-TILAKESKUKSELLE SISÄISEN VUOKRAN LASKENNAN JA SOVELTAMISEN PERIAATTEISTA HUS-Logistiikka johtokunta 32 22.10.2009 LAUSUNNON ANTAMINEN HUS-TILAKESKUKSELLE SISÄISEN VUOKRAN LASKENNAN JA SOVELTAMISEN PERIAATTEISTA LOGIS 32 HUS-Tilakeskus on pyytänyt lausuntoa sisäisen vuokran

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuuden pullonkaulat. Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen Rakennusten energiaseminaari 2015

Rakennusten energiatehokkuuden pullonkaulat. Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen Rakennusten energiaseminaari 2015 Rakennusten energiatehokkuuden pullonkaulat Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen Rakennusten energiaseminaari 2015 RAKLI Tilaa elämälle RAKLI kokoaa yhteen kiinteistöalan ja rakennuttamisen vastuulliset ammattilaiset.

Lisätiedot

Päätös EAKR-hankkeen "Ekotehokkaat kiinteistöratkaisut - alueellinen energiatietopalvelu", rahoitukseen osallistumisesta

Päätös EAKR-hankkeen Ekotehokkaat kiinteistöratkaisut - alueellinen energiatietopalvelu, rahoitukseen osallistumisesta Maakuntahallitus 189 15.12.2014 Päätös EAKR-hankkeen "Ekotehokkaat kiinteistöratkaisut - alueellinen energiatietopalvelu", 300311 rahoitukseen osallistumisesta Maakuntahallitus 15.12.2014 189 Hankkeen

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Mat 2.4177 Operaatiotutkimuksen projektityöseminaari

Mat 2.4177 Operaatiotutkimuksen projektityöseminaari Mat 2.4177 Operaatiotutkimuksen projektityöseminaari Kemira GrowHow: Paikallisen vaihtelun korjaaminen kasvatuskokeiden tuloksissa 21.2.2008 Ilkka Anttila Mikael Bruun Antti Ritala Olli Rusanen Timo Tervola

Lisätiedot

Laitoshoidosta omaan kotiin -laskentamalli

Laitoshoidosta omaan kotiin -laskentamalli Laitoshoidosta omaan kotiin -laskentamalli Tuula Pehkonen-Elmi KTM, TtM (Terveystaloustiede) Aija Kettunen VTT Marjo Pulliainen TtM (Terveystaloustiede) 19.3.2014 1 Selvityksen toimijat Tilaaja ARA Toteuttaja

Lisätiedot

KIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon. Mitä tavoiteltiin ja mitä saatiin? Projektin päätösseminaari 9.6.

KIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon. Mitä tavoiteltiin ja mitä saatiin? Projektin päätösseminaari 9.6. energiatalous ja sisäilmasto kuntoon Mitä tavoiteltiin ja mitä saatiin? Projektin päätösseminaari 9.6.2011 Markku Rantama Suomen Kiinteistöliitto ry Projektin lähtökohdat Tulokset ja johtopäätökset Esimerkkikohteet

Lisätiedot

Tiedonkeruu kustannukset, tulot ja suoritteet vuonna 2016:

Tiedonkeruu kustannukset, tulot ja suoritteet vuonna 2016: TÄYTTÖOHJE 1(5) Kustannukset, tulot ja suoritteet vuonna 2016 OPINTOKESKUKSET Muutoksia opintokeskusten kustannukset, tulot ja suoritteet vuonna 2017 tiedonkeruuseen: Kevään 2018 tiedonkeruuseen Kustannukset,

Lisätiedot

Tervolan Vesi Oy Vesihuoltomaksut

Tervolan Vesi Oy Vesihuoltomaksut Vesihuoltomaksut 1 VESIHUOLTOMAKSUT 1.10.2016 ALKAEN Hyväksytty Tervolan Vesi Oy:n hallituksessa 17.5.2016 Vesihuoltolaitos perii liittymisestä ja käytöstä tässä taksassa lueteltuja maksuja yleiset toimitusehdot

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista

AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista Ninni Saarinen, Annika Kangas & Heli Saarikoski Oulu 13.-14.3. Metsävarojen käytön laitos, Metsäntutkimuslaitos Q menetelmä Menetelmän idea on tutkia

Lisätiedot

YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA

YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, 6.9.2016 PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA TUTKIMUSOSION TOTEUTUS Ajoittuu aikavälille heinäkuu-joulukuu

Lisätiedot

Sisältö. Energiaviisas taloyhtiö -koulutus Viisas energiankäyttö ja huolto Energiaviisas korjausrakentaminen

Sisältö. Energiaviisas taloyhtiö -koulutus Viisas energiankäyttö ja huolto Energiaviisas korjausrakentaminen Taloyhtiön nykytila Oppaan taustalla on Pääkaupunkiseudun kuluttajien energianeuvonta, joka on Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien sekä HSY:n rahoittama hanke. Sisältö Energiaviisas taloyhtiö -koulutus

Lisätiedot

Sosiaalihuollon yksikkökustannusten määrittämisen haasteet ja tietojen hyödynnettävyys. Kustannusvaikuttavuusseminaari

Sosiaalihuollon yksikkökustannusten määrittämisen haasteet ja tietojen hyödynnettävyys. Kustannusvaikuttavuusseminaari Sosiaalihuollon yksikkökustannusten määrittämisen haasteet ja tietojen hyödynnettävyys Kustannusvaikuttavuusseminaari Pieksämäki, 13.10.2010 Esityksen sisältö Mihin yksikkökustannuksia tarvitaan? Mikä

Lisätiedot

Antti Myyryläinen Timbal Palvelut Oy

Antti Myyryläinen Timbal Palvelut Oy Strategia Energiatehokkuus Huoltokirja Seuranta Elinkaari Suunnitelmat Korjaushanke Antti Myyryläinen antti.myyrylainen@timbal.fi Timbal Palvelut Oy www.timbal.fi Timbal palveluita tuottaa Timbal Palvelut

Lisätiedot

NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030

NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030 SEINÄJOEN KAUPUNKI NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25797 1 (7) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 1.1 Työn lähtökohdat ja tavoitteet... 1 2.1 Tarkastelualueen

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi Tutkimuksen toteutus ja keskeisiä tuloksia Osa 1. TOT -tutkinta ja sen kehittäminen TOT -tutkintakäytännön ja - raporttien kehittämisehdotuksia

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

Arviointi ja mittaaminen

Arviointi ja mittaaminen Arviointi ja mittaaminen Laatuvastaavien koulutus 5.6.2007 pirjo.halonen@adm.jyu.fi 014 260 1180 050 428 5315 Arviointi itsearviointia sisäisiä auditointeja ulkoisia auditointeja johdon katselmusta vertaisarviointeja

Lisätiedot

Helsingin kaupungintalo, galleria

Helsingin kaupungintalo, galleria Hankesuunnitelma Pohjoisesplanadi 11-13 Muutos Hankenumero 2085412 Helsingin Leijona Oy Sijainti 2 Yhteenveto Hankkeen nimi Hankenumero 2085412 Osoite Pohjoisesplanadi 11-13, 00170 Helsinki Sijainti 1.

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia

Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia K: Mikä on rakennuksen energiatodistus? Energiatodistus on työkalu rakennusten energiatehokkuuden vertailuun ja

Lisätiedot

Kunnalliset maksut omakotitaloissa 2017

Kunnalliset maksut omakotitaloissa 2017 Kunnalliset maksut omakotitaloissa 2017 Kunta-/aluekohtaisesti päätettävät maksut Kunta-/aluekohtaisesti päätettävissä asumismenoissa ei huomioida asuntolainaa, lainan korkokuluja, asunnon vakuutuksia,

Lisätiedot

Omakotitalojen hinnat laskivat heinä syyskuussa 1,4 prosenttia

Omakotitalojen hinnat laskivat heinä syyskuussa 1,4 prosenttia Asuminen 2012 Kiinteistöjen hinnat 2012, 3. vuosineljännes Omakotitalojen hinnat laskivat heinä syyskuussa 1,4 prosenttia Omakotitalojen hinnat laskivat vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä koko maassa

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

Julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajat ry Revisorer inom den offentliga förvaltningen och ekonomin rf

Julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajat ry Revisorer inom den offentliga förvaltningen och ekonomin rf Julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajat ry Revisorer inom den offentliga förvaltningen och ekonomin rf 1 (1) SAATE Kuntalain mukaan kunnan tilintarkastajan on osana tilintarkastusta tarkastettava,

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

FlowIT virtaa IT-hankintoihin

FlowIT virtaa IT-hankintoihin FlowIT virtaa IT-hankintoihin Virpi Kalakoski, Matti Gröhn, Kirsi Jääskeläinen, Tiina Kalliomäki-Levanto, Jani Lukander, Kristian Lukander, Jarno Turunen, Teppo Valtonen, Tiina Vihtonen, Tuija Virtanen

Lisätiedot

(1999/C 372/04) TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMEN TARKASTUSKERTOMUS... 1 4 21

(1999/C 372/04) TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMEN TARKASTUSKERTOMUS... 1 4 21 C 372/20 FI Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 22.12.1999 KERTOMUS Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen (Luxemburg) tilinpäätöksestä 31. joulukuuta 1998 päättyneeltä varainhoitovuodelta sekä keskuksen

Lisätiedot

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi Hinnat ja kustannukset 2016 Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi 2016, 3. vuosineljännes Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat vuodessa 1,3 prosenttia Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes

Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes Julkinen talous 2009 Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes Julkisyhteisöjen EMU-velka nousi vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen nimellishintainen EMU-velka kasvoi vuoden

Lisätiedot

TalokeskusYhtiötOy. Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon. Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6.

TalokeskusYhtiötOy. Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon. Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6. TalokeskusYhtiötOy Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6.2014 Stefan Fransman Kehityspäällikkö Suomen Talokeskus Oy

Lisätiedot

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE KIINTEISTÖN ENERGIA- TEHOKKUUTTA LUODAAN JOKA PÄIVÄ Kiinteistöjen tehokas energiankäyttö on fiksua paitsi ympäristön kannalta, myös taloudellisesta

Lisätiedot

Taloteknisen suunnittelun tehtäväluettelo

Taloteknisen suunnittelun tehtäväluettelo Taloteknisen suunnittelun tehtäväluettelo HUS-suunnittelijaseminaari 18.9.2014 Kari Kaleva / Granlund Oy Esityksen sisältö Uudet suunnitteluvaiheet Taloteknisen tehtäväluettelon rakenne Avoimen rakentamisen

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

Sisäisen tarkastuksen ohje

Sisäisen tarkastuksen ohje Sisäisen tarkastuksen ohje Kuntayhtymähallitus 17.3.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 TARKOITUS JA PERIAATTEET 3 2 TEHTÄVÄT JA ARVIOINTIPERUSTEET 3 3 ASEMA, TOIMIVALTA JA TIETOJENSAANTIOIKEUS 3 4 AMMATILLINEN OSAAMINEN

Lisätiedot

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Esityksen sisältö Motivan kestävien julkisten hankintojen neuvontapalvelu Mitkä hankinnat kestäviksi ja miten;

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimusten seurantajärjestelmä TETS vuosiraportoinnin periaatteet

Energiatehokkuussopimusten seurantajärjestelmä TETS vuosiraportoinnin periaatteet Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus Toimitilayhteisöjen toimenpideohjelma (TETS) Energiatehokkuussopimusten seurantajärjestelmä TETS vuosiraportoinnin periaatteet TETS-yhdyshenkilöpäivä 1.12.2011 Lähtökohtia

Lisätiedot

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Metsämuuronen: Tilastollisen kuvauksen perusteet ESIPUHE... 4 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. METODOLOGIAN PERUSTEIDEN KERTAUSTA... 8 2. AINEISTO...

Metsämuuronen: Tilastollisen kuvauksen perusteet ESIPUHE... 4 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. METODOLOGIAN PERUSTEIDEN KERTAUSTA... 8 2. AINEISTO... Sisällysluettelo ESIPUHE... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. METODOLOGIAN PERUSTEIDEN KERTAUSTA... 8 1.1 KESKEISTEN KÄSITTEIDEN KERTAUSTA...9 1.2 AIHEESEEN PEREHTYMINEN...9 1.3

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

Joutsan kunta Y-tunnus Länsitie 5, PL 20, JOUTSA

Joutsan kunta Y-tunnus Länsitie 5, PL 20, JOUTSA 1(6) VUOKRASOPIMUS 1. OSAPUOLET 1.1 VUOKRANANTAJA: Joutsan kunta Y-tunnus 0174108-9 Länsitie 5, PL 20, 19651 JOUTSA 1.2 VUOKRALAINEN Grundfos Environment Finland Oy Y-tunnus: 1599796-6 PL 1036 00101 HELSINKI

Lisätiedot

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 2,8 prosenttia vuodessa. 2016, 1. vuosineljännes

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 2,8 prosenttia vuodessa. 2016, 1. vuosineljännes Asuminen 2016 Asuntojen vuokrat 2016, 1 vuosineljännes Vuokrat nousivat prosenttia vuodessa Tilastokeskuksen mukaan vuokrien vuosinousu oli vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä prosenttia Vapaarahoitteisten

Lisätiedot

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,0 prosenttia vuodessa. 2015, 4. vuosineljännes

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,0 prosenttia vuodessa. 2015, 4. vuosineljännes Asuminen 2016 Asuntojen vuokrat 2015, 4 vuosineljännes Vuokrat nousivat prosenttia vuodessa Tilastokeskuksen mukaan vuokrien vuosinousu oli vuoden 2015 neljännellä neljänneksellä prosenttia Vapaarahoitteisten

Lisätiedot

YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA

YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA 1 YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA Maksatuksen yleisiä edellytyksiä... 1 Hakemuksen täyttöohjeita... 2 Hakijan perustiedot... 3 Maksatuksen tiedot...

Lisätiedot

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,3 prosenttia vuodessa. 2015, 1. vuosineljännes

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,3 prosenttia vuodessa. 2015, 1. vuosineljännes Asuminen 2015 Asuntojen vuokrat 2015, 1 vuosineljännes Vuokrat nousivat 3,3 prosenttia vuodessa Tilastokeskuksen mukaan vuokrien vuosinousu oli vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä 3,3 prosenttia Vapaarahoitteisten

Lisätiedot

2 Kuinka montaa suoritusmittaria toimipaikassa seurattiin vuosina 2011 ja 2016?

2 Kuinka montaa suoritusmittaria toimipaikassa seurattiin vuosina 2011 ja 2016? Osa A Johtaminen 1 Mikä seuraavista kuvaa parhaiten toimipaikassa tehtyjä toimenpiteitä, kun tuotannossa havaittiin ongelma vuosina 2011 ja 2016? Esimerkki: laadullisen vian löytäminen tuotteesta tai koneiston

Lisätiedot

KÄYTTÖOMAISUUSKIRJANPITO SEKÄ POISTOSUUNNITELMIEN LAATIMINEN JA POISTOJEN KIRJAAMINEN

KÄYTTÖOMAISUUSKIRJANPITO SEKÄ POISTOSUUNNITELMIEN LAATIMINEN JA POISTOJEN KIRJAAMINEN VALTIOKONTTORI MÄÄRÄYS 19.12.2005 Dnro 388/03/2005 Tilivirastot ja talousarvion ulkopuolella olevat valtion rahastot KÄYTTÖOMAISUUSKIRJANPITO SEKÄ POISTOSUUNNITELMIEN LAATIMINEN JA POISTOJEN KIRJAAMINEN

Lisätiedot

Valtion vuokrajärjestelmä Vuokrakäsikirja

Valtion vuokrajärjestelmä Vuokrakäsikirja Valtion vuokrajärjestelmä Vuokrakäsikirja 24.5.2016 Sisällysluettelo Johdanto 1. Vuokran määräytyminen valtion vuokrajärjestelmässä... 4 2. Kokonaisvuokran pääomaosuuden ja pääomavuokran määräytyminen...

Lisätiedot

Työn lopullinen versio palautetaan myöhemmin annettavien ohjeiden mukaan viimeistään 29.3. klo 16.00.

Työn lopullinen versio palautetaan myöhemmin annettavien ohjeiden mukaan viimeistään 29.3. klo 16.00. Tuotantotalouden laitos HARJOITUSTYÖ Tuotantotalous 1 kurssin harjoitustyön tarkoituksena on tutustua yrityksen perustamiseen ja toimintaan liittyviin peruskäsitteisiin. Harjoitustyön suoritettuaan opiskelijalla

Lisätiedot

Vastuunjakotaulukko kunnan kiinteistöihin kohdistuvissa hankinnoissa

Vastuunjakotaulukko kunnan kiinteistöihin kohdistuvissa hankinnoissa Tekninen lautakunta 27 23.04.2015 Vastuunjakotaulukko kunnan kiinteistöihin kohdistuvissa hankinnoissa 154/02.07.01/2015 266/02.07.01/2012 Tekla 61 Kiinteistöjen käyttäjien ja ylläpitäjien välillä on ollut

Lisätiedot

Korkeusmallien vertailua ja käyttö nitraattiasetuksen soveltamisessa

Korkeusmallien vertailua ja käyttö nitraattiasetuksen soveltamisessa Korkeusmallien vertailua ja käyttö nitraattiasetuksen soveltamisessa Valtakunnallisesti kattavaa laserkeilausaineistoa ei vielä ole. Kaltevuusmallit perustuvat tällä hetkellä digitaalisen korkeusmallin

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 12.11.2014 2014/0124(COD) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta työllisyyden

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

Vastikkeet taloyhtiössä

Vastikkeet taloyhtiössä Vastikkeet taloyhtiössä Kristel Pynnönen Apulaispäälakimies Suomen Kiinteistöliitto OSAKKEENOMISTAJAN VASTIKKEENMAKSUVELVOLLISUUS Asunto-osakeyhtiön erityispiirre Asoy:ssä pääasiallinen tulolähde Keskeinen

Lisätiedot

Heikki Kulusjärvi. Tuotemalliprosessin laadunvalvonta Dipoli Solibri Oy. Täyden palvelun ohjelmistotoimittaja

Heikki Kulusjärvi. Tuotemalliprosessin laadunvalvonta Dipoli Solibri Oy. Täyden palvelun ohjelmistotoimittaja Heikki Kulusjärvi Tuotemalliprosessin laadunvalvonta Dipoli 16.5.2002 Solibri Oy Täyden palvelun ohjelmistotoimittaja Projektin alkuvaiheet Päätöksenteon tuki Tuotemallintaminen, analyysi, visualisointi

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

Kehittämisaluemenettelystä. Matti Holopainen 5_2016

Kehittämisaluemenettelystä. Matti Holopainen 5_2016 Kehittämisaluemenettelystä Matti Holopainen 5_2016 Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen?? 2 9.3.2016 Timo Kietäväinen Suomen Kuntaliitto Ajankohtaisia Yhdyskuntien kehittämisen linjaukset: http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/uutisia/2016

Lisätiedot

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Euroopan aluekehitysrahasto-ohjelmien arviointi alueellisten osaamisympäristöjen

Lisätiedot

... ja uusia näkökulmia

... ja uusia näkökulmia Energiatehokkuuden mittarit... ja uusia näkökulmia 02.12.2009 Erkki Aalto Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry CO 2 jalanjälki- visio 2010-20502050 Kehitysaukot t Puuttuvat lenkit Todellisuus

Lisätiedot

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus OHJE 1 (5) VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET Kyselyn sisältö ja tarkoitus Valmeri-kysely on työntekijöille suunnattu tiivis työolosuhdekysely, jolla saadaan yleiskuva henkilöstön käsityksistä työoloistaan kyselyn

Lisätiedot

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston

Lisätiedot

Yrittäjäkoulutus. Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen

Yrittäjäkoulutus. Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen 1 Yrittäjäkoulutus Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen 2 Markkinaselvitys Markkinaselvityksessä selvitetään ennen yritystoiminnan aloittamista, onko aiotulla yritysidealla kannattavan liiketoiminnan

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys,

Energiaeksperttikoulutus Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energialuokitus perustuu rakennuksen E-lukuun, joka koostuu rakennuksen laskennallisesta vuotuisesta energiankulutuksesta

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto

Rakennus- ja asuntotuotanto Rakentaminen 2016 Rakennus- ja asuntotuotanto 2016, huhtikuu Myönnettyjen rakennuslupien kuutiomäärä kasvoi alkuvuonna Tilastokeskuksen mukaan rakennuslupia myönnettiin vuoden 2016 helmi-huhtikuussa 10,1

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminta 2010

Ympäristöliiketoiminta 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 2011 Ympäristöliiketoiminta 2010 Metalliteollisuus suurin ympäristöliiketoiminnan tuottaja vuonna 2010 Vuonna 2010 ympäristöliiketoiminnan yhteenlaskettu liikevaihto teollisuudessa

Lisätiedot

Laboratoriotyöselostuksen laatiminen

Laboratoriotyöselostuksen laatiminen CHEM-C2210 Alkuainekemia ja epäorgaanisten materiaalien synteesi ja karakterisointi Kevät 2016 Laboratoriotyöselostuksen laatiminen Työselostus tehdään kurssin ryhmätyöstä: Atomi/molekyylikerroskasvatuksella

Lisätiedot

Päivitetty 9.5.2012. Text Mining -käyttöopas

Päivitetty 9.5.2012. Text Mining -käyttöopas Päivitetty 9.5.2012 Text Mining -käyttöopas WEBROPOL ANALYTICS: TEXT MINING Mitä tarkoittaa kun asiakkaat tai henkilöstö antavat arvosanan 3.1 o Keskiarvoa informatiivisempaa ovat taustalla olevat syyt

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö TEM 266:00/2008 TERVEYSPALVELUALAN LIITON LAUSUNTO JULKISISTA HANKINNOISTA ANNETUN LAIN (348/2007) 15 :N MUUTTAMISESTA Vuoden

Lisätiedot

RAKENNUSALAN PERUSTUTKINTO

RAKENNUSALAN PERUSTUTKINTO 1. JOHDANTO... 2 2. KANSALLISET OPPIMISTULOKSET... 2 3. OPPILAITOSKOHTAISET OPPIMISTULOKSET... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 3.1 Rakennusalan perustutkinto... 5 4. ERITYISOPISKELIJOIDEN OPPIMISTULOKSET...

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA 17.11.2015 AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA SELVITYKSEN TULOKSIA ARA:N ERITYISRYHMÄ- KOHTEIDEN TILAMITOITUS SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Ramboll Management Consulting toteutti yhdessä Arkkitehtitoimisto

Lisätiedot

TOIMENPIDE-EHDOTUS TUOTTAVUUDEN JA TEHOKKUUDEN PARANTAMISEKSI TILAPALVELUISSA

TOIMENPIDE-EHDOTUS TUOTTAVUUDEN JA TEHOKKUUDEN PARANTAMISEKSI TILAPALVELUISSA TOIMENPIDE-EHDOTUS TUOTTAVUUDEN JA TEHOKKUUDEN PARANTAMISEKSI TILAPALVELUISSA Kaupunginhallitus on 3.11.2015 395 talousarvion käsittelyn yhteydessä tehnyt seuraavan pöytäkirjamerkinnän: Teknisen lautakunnan

Lisätiedot

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon maksut Kustannusten kohdentaminen eri maksuille Taksan

Lisätiedot

Rakennuskustannukset hallintaan Fore-laskennan käyttö suunnittelussa

Rakennuskustannukset hallintaan Fore-laskennan käyttö suunnittelussa Rakennuskustannukset hallintaan Fore-laskennan käyttö suunnittelussa Hankesuunnittelupäivä 25.10.2016, Ari Huomo Kustannusohjauksen tavoitteet Tavoitteellinen, kuhunkin hankkeen vaiheeseen sopiva kustannusarvio

Lisätiedot

Kehittyvän ympäristön ja teknologian haasteet

Kehittyvän ympäristön ja teknologian haasteet Kehittyvän ympäristön ja teknologian haasteet Matti Helkamo Siemens Osakeyhtiö, Building Technologies Kiinteistöjen paloturvallisuuden ajankohtaispäivät Restricted Siemens Osakeyhtiö 2016 www.siemens.fi

Lisätiedot

Tutkimussuunnitelma ( )

Tutkimussuunnitelma ( ) Tutkimussuunnitelma (15.9.2010) 1. Tavoitteet 2. Tutkimusasetelma I. Suunnittelu ja toteutusvaihe II. Seurantajakso III. Laskennalliset tarkastelut IV. Tulosten analysointi ja raportointi 4. Tutkimuslaajuus

Lisätiedot

ProAMK. KOTA-AMKOTA Seminaari. Helsingin yliopisto ProAMK-2007-Orama

ProAMK. KOTA-AMKOTA Seminaari. Helsingin yliopisto ProAMK-2007-Orama ProAMK KOTA-AMKOTA Seminaari Helsingin yliopisto 6.11.2007 "You can t solve current problems with current thinking because current problems are the result of current thinking." Albert Einstein Agenda Mikä

Lisätiedot

METSÄALAN PERUSTUTKINTO

METSÄALAN PERUSTUTKINTO . JOHDANTO.... KANSALLISET OPPIMISTULOKSET.... OPPILAITOSKOHTAISET OPPIMISTULOKSET... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.. Rakennusalan perustutkinto... 4 4. ERITYISOPISKELIJOIDEN OPPIMISTULOKSET...

Lisätiedot

VALTIONAVUSTUSHAKEMUS

VALTIONAVUSTUSHAKEMUS Hakija Hankkeen hallinnoinnista vastaava kunta, kuntayhtymä tai muu toimija Hakijan postiosoite Vastuuhenkilön Yhteyshenkilön Talouden vastuuhenkilön Hankkeen nimi ja siitä käytettävä lyhenne sekä hankkeen

Lisätiedot

Tuotemallin hyödyntäminen rakentamisprosessissa

Tuotemallin hyödyntäminen rakentamisprosessissa Tuotemallin hyödyntäminen rakentamisprosessissa Rakennusteollisuuden tuotemallitieto-prosessit Pro IT Kehitystyön käynnistystilaisuus 23.9.2002 Susanne Backas 05.03.2002 Strategia Tuottaa tietoa asiakkaan

Lisätiedot

IIN KUNNAN PÄIVÄKOTIYKSIKÖN YKSITYISTÄMISEN KUSTANNUSVAIKUTUS KUNNALLE RAPORTTI 8.6.2010. Juha Palmunen, johtava konsultti

IIN KUNNAN PÄIVÄKOTIYKSIKÖN YKSITYISTÄMISEN KUSTANNUSVAIKUTUS KUNNALLE RAPORTTI 8.6.2010. Juha Palmunen, johtava konsultti IIN KUNNAN PÄIVÄKOTIYKSIKÖN YKSITYISTÄMISEN KUSTANNUSVAIKUTUS KUNNALLE RAPORTTI 8.6.2010 Juha Palmunen, johtava konsultti RAPORTIN SISÄLTÖ 1 TAUSTA JA TAVOITTEET 2 TYÖN ETENEMINEN 3 TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Palkkaratkaisu syksy 2012. Info syksy 2012 1

Palkkaratkaisu syksy 2012. Info syksy 2012 1 Palkkaratkaisu syksy 2012 Info syksy 2012 1 Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti Neuvottelut aidosti työpaikkatasolla tiedetään menestystekijät, vaatimukset, muutospaineet palkkaratkaisu mitoitetaan

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS

ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS HANKE-ESITTELY 14.4.2016 Tomi Kiuru, Motiva Oy ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS taustat ja lähtökohdat Energiatehokkuus on yksi tapa leikata laitoksen kustannuksia. Ns. Motivamallisissa

Lisätiedot

Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen

Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät Osa 1: Johdanto Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1 ja mittaaminen >> Tilastollisten aineistojen kerääminen Mittaaminen

Lisätiedot