Ylläpitokustannusten vertailu ja tilastointi. Pääotsikko - Elinkaarisuunnittelu Alaotsikko Ylläpitokustannusten vertailu ja tilastointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ylläpitokustannusten vertailu ja tilastointi. Pääotsikko - Elinkaarisuunnittelu Alaotsikko Ylläpitokustannusten vertailu ja tilastointi"

Transkriptio

1 ETELÄ-SUOMI-VIRO INTERREG III A hanke KIINTEISTÖALAN SUOMALAIS-VIROLAINEN KEHITYS- JA KOULUTUSHANKE Ylläpitokustannusten vertailu ja tilastointi Raportti on valmistunut osana Kiinteistöalan Koulutussäätiön vetämää Kiinteistöalan suomalais-virolaista kehitys- ja koulutushanketta (SVING). Hanke on Etelä-Suomen ja Viron Interreg III A -ohjelman, Uudenmaan ympäristökeskuksen ja Viron talous- ja liikenneministeriön (Majandus- ja kommunikatsiooniministeerium) rahoittama. Hankkeella ovat yritysrahoitusta antaneet: Asuntopalvelu Markku Kulomäki Oy, ISS Palvelut Oy, KESKO, Kumpulan Kiinteistöt Oy, Matinkylän Huolto Oy, Ovenia Oy Pähkinä Hoito Oy, Realco Oy, Senaatti-kiinteistöt, SOL Palvelut Oy, VVOyhtymä Oyj, YIT Kiinteistötekniikka Oy Pääotsikko - Elinkaarisuunnittelu Alaotsikko Ylläpitokustannusten vertailu ja tilastointi Tekijäorganisaation esittely Hanna Kaleva, Toimitusjohtaja, KTI Kiinteistötieto Oy. Hanna Kaleva on toiminut eri tehtävissä KTI Kiinteistötieto Oy:ssä vuodesta 1995 lähtien, ja vuodesta 2005 lähtien toimitusjohtajana. Hän on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri, ja toimii kiinteistöalalla useissa kotimaisissa ja kansainvälisissä luottamustehtävissä. Kimmo Virtanen, Johtava asiantuntija, KTI Kiinteistötieto Oy. Kimmo Virtanen on toiminut eri tehtävissä KTI Kiinteistötieto Oy:ssä vuodesta 1999 lähtien ja vuodesta 2007 lähtien johtavana asiantuntijana. KTI Kiinteistötieto Oy:ssä hän on vastannut kiinteistö- ja toimitilajohtamiseen liittyvistä palveluista. KTI Kiinteistötieto Oy on suomalaista kiinteistöalaa palveleva asiantuntijaorganisaatio, joka tuottaa informaatio- ja benchmarking, asiantuntija- sekä tutkimuspalveluja kiinteistöliiketoiminnan johtamisen moninaisiin tarpeisiin. KTI:n asiakkaita ovat kaikki merkittävät suomalaiset kiinteistösijoittajat, tilankäyttäjäyritykset, näille palveluja tuottavat management- ja kiinteistöpalveluyritykset sekä rakennusalan yritykset. Kimmo Virtanen KTI Kiinteistötieto Oy 1

2 Esipuhe Edessäsi oleva raportti on syntynyt Kiinteistöalan suomalais-virolainen kehitys- ja koulutushanke SVINGin tuloksena. Hanke aloitettiin syksyllä 2005 ja se päättyi vuoden 2007 lopussa. Etelä- Suomen ja Viron Interreg III A-ohjelmaan kuuluvan hankkeen EU-rahoituksesta on vastannut Varsinais-Suomen liitto. Suomen kansallinen rahoitus on saatu Uudenmaan ympäristökeskukselta ja Viron kansallinen rahoitus talous- ja liikenneministeriöltä. Lisäksi rahoitusta on saatu suomalaisilta yrityskumppaneilta. Hankkeen tarkoituksena on ollut: lisätä omistajien tietoisuutta omaisuutensa säilyttämisestä ja ylläpitokulttuurista. Tietoisuuden toivomme lisäävän halua panostaa ylläpitotoiminnan laatuun. luoda asiantuntijoille välineitä tuottaa ja tarjota hyvää ylläpitotapaa edistäviä palveluja kiinteistön koko elinkaaren ajan. lisätä asukkaiden ja ammattilaisten tietoisuutta kiinteistöjen energiataloudesta ja synnyttää heissä kiinnostusta energiatehokkuuden parantamiseen. Hanketyön aikana saatettiin yhteen kiinteistöalan toimijoita Suomessa ja Virossa monilta kiinteistöalan sektoreilta. Hankkeen seminaareihin ja workshopeihin on osallistunut mm. asumisneuvojia, asuntoyhdistysten hallitusten jäseniä, isännöitsijöitä, kaupunkikehittäjiä, kiinteistönhoitajia ja rakennusperinnön suojelusta vastaavia virkamiehiä. Tämä raportti yhdessä muiden hankkeen raporttien kanssa ovat osaltaan työkaluja, joiden avulla levitetään tietoa hankkeen tuloksista. Kiitämme lämpimästi kaikkia yhteistyössä mukana olleita tahoja. Erityisesti haluamme kiittää rahoittajia, meitä työssämme opastaneita virkamiehiä, yritysrahoittajia, harjoittelijoita, harjoittelutyöpaikkoja tarjonneita, tilaisuuksiin osallistuneita ja hankkeen ohjausryhmää. Kiitämme myös Suomen ympäristöministeriötä, jonka tuella luotiin yhteistyölle pohja jo luvulla. Yhteistyö on ollut opettavaista ja hedelmällistä. Toivomme, että lukija hyötyy työn hedelmistä tämän raportin muodossa. Tallinnassa Kiinteistöalan Koulutussäätiö Keijo Kaivanto toimitusjohtaja, rehtori, asiamies Tallinna Tehnikaülikool Roode Liias professori, dekaani 2

3 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO Taustaa 1.2 Raportin rajaukset ja rakenne 2 BENCHMARKING Pyrkiminen parhaitten parhaaksi 2.2 Benchmarking-tyypit 2.3 Benchmarkingin toteutus 2.4 Virhelähteet ja vaarat benchmarkingin käytössä 3 BENCHMARKING-PILOTTIPROJEKTI SUOMESSA VUONNA Tarpeet kustannusvertailun kehittämiselle 3.2 Projektin tavoitteet 3.3 Projektin toteutus ja tulokset Benchmarking-kohteen valinta Benchmarking-kumppanien valinta Tiedonkeruu Analyysi ja raportointi Toimenpiteiden toteutus 3.4 Projektin tulosten hyödyntäminen 4 ESIMERKKI TYÖKALUN HYÖDYNTÄMISESTÄ Yritysraportti 4.2 Kiinteistökohtainen raportti 5 VERTAILU SUOMALAISTEN JA VIROLAISTEN KIINTEISTÖJEN VÄLILLÄ Vertailun toteutus 5.2 Vertailun tulokset Toimistokiinteistöt Asuinkerrostalot 6 JOHTOPÄÄTÖKSET 34 KIRJALLISUUTTA 35 LIITTEET 36 3

4 1 JOHDANTO 1.1 Taustaa Työpaketissa kehitetään menetelmiä kiinteistöjen ylläpitokustannusten jatkuvaan seurantaan ja vertailuun suomalaisten ja virolaisten kiinteistöjen välillä. Kustannusten vertailtavuuden pohjaksi kehitetään menettely, jossa kerätään kiinteistön perustiedot koskien mm. pinta-aloja, tilavuutta, rakennus- / peruskorjausvuotta, lämmitysjärjestelmää, ylläpitokäytäntöjä jne. Lisäksi sovitaan yhteisesti niistä ylläpitokustannuseristä ja kulutustiedoista, joita katsotaan tarkoituksenmukaiseksi vertailla; keskeisimpinä mm. energiankulutus ja - kustannukset, kiinteistönhuolto, siivous ja jätehuolto. Ylläpitokustannusten vertailtavuuden kehittämiseksi hankkeessa laaditaan yhteinen kiinteistön ja ylläpidon laatutason arviointimenettely, jota käytetään kaikissa tarkasteltavissa kiinteistöissä. Laatutason arviointi perustuu keskeisimpien numeeristen mittareiden (mm. rakennus- / peruskorjausvuosi; siivouskertojen lukumäärä) ohella silmämääräisiin havaintoihin ulko- ja sisätilojen siisteydestä ja viihtyisyydestä; sekä mahdollisesti myös kiinteistöjen käyttäjiltä kerättävään palautteeseen. Tavoitteena on selvittää ylläpidon kustannusten, saavutetun laatutason ja rakennuksessa kulutetun energian välistä yhteyttä.. Tutkimuksen pohjalta voidaan Virossa luoda menettely kiinteistönhoitokustannusten tilastoimiseksi ja läpinäkyvyyden lisäämiseksi. Projektissa kerätään perustiedot ja kustannustiedot valituista pilottikiinteistöistä Virossa sisältäen vähintään 10 toimisto- ja 10 asuntokiinteistöä. Tätä tietoa verrataan suomalaiseen ylläpitokustannus- ja laatuinformaatioon, jota muokataan tarpeen mukaan vertailun mahdollistamiseksi. Työpaketissa kartoitetaan kustannus- ja muun markkinainformaation saatavuutta ja käyttöä sekä toimijoiden informaation tarvetta. Samalla luodaan systematiikkaa informaation jatkuvalle keräämiselle ja analysoinnille sekä analysoidaan sitä suhteessa Suomen markkinoihin. Hankkeen aikana luodaan perusta jatkuville, toimijoiden tarpeita palveleville informaatiopalveluille. Tutkimuksen tulokset lisäävät kiinteistönomistajien tietoa ja osaamista pitkäjänteisessä elinkaarijohtamisessa ja ylläpitokustannusten hallinnassa sekä Suomessa että Virossa. Virolaisten osapuolten hyötynä on läpinäkyvyyden lisääntyminen sekä kustannusten että ylläpitokäytäntöjen näkökulmasta. Tätä tietoa voidaan hyödyntää sekä lyhyellä tähtäimellä (kustannussäästöt, kulutuksen väheneminen, parantunut laatu) että pitkällä tähtäimellä (peruskorjausten ja ylläpitokustannusten tasapaino ja niiden väliset yhteydet). Suomalaiset toimijat hyötyvät mm. lisääntyvästä informaatiosta Suomen ja Viron markkinoiden eroista 4

5 tätä tietoa voivat hyödyntää mm. kiinteistönomistajat, rakennusliikkeet ja kiinteistöalan palveluyritykset. 1.2 Raportin rajaukset ja rakenne Tässä raportissa tarkastellaan benchmarkingia ja sen soveltamista kiinteistöjen kustannushallinnan työkaluksi. Kustannuksilla tarkoitetaan tässä kiinteistöjen ylläpidosta aiheutuvia juoksevia menoja. Ulos maksettuja vuokria lukuun ottamatta kiinteistöjen pääomakustannukset on siis rajattu tarkastelun ulkopuolelle. Raportin loppuosassa käydään esimerkin avulla läpi työkalun (raportit) käyttöä sekä perehdytään Suomen ja Viron välisiin kustannuseroihin case-kohteiden avulla. Luvussa 2 käydään läpi benchmarking-termin sisältö ja benchmarking-prosessin vaiheet sekä selvitetään syitä, jotka voivat aiheuttaa benchmarking-prosessin epäonnistumisen. Luvussa 3 käydään läpi Suomessa vuoden 1997 aikana toteutettu benchmarkingpilottiprojekti toimistokiinteistöjen ylläpitokustannuksille. Luvun aluksi kuvataan pilottiprojektiin johtaneet tarpeet ja projektille asetetut tavoitteet. Tämän jälkeen käydään projektin toteutus ja tulokset läpi ensin yhteenvedonomaisesti pääkohdittain ja sitten tarkemmin kunkin vaiheen osalta erikseen. Luvun lopuksi perehdytään lyhyesti siihen kuinka pilottiprojektin tuloksia on vuoden 1997 jälkeen hyödynnetty. Luvussa 4 esitellään esimerkki työkalun hyödyntämisestä sekä yritysraportin että kiinteistökohtaisen raportin avulla. Luvussa 5 suoritetaan vertailu suomalaisten ja virolaisten kiinteistöjen välillä. Luvussa 6 on tehty johtopäätökset. 5

6 2 BENCHMARKING 2.1 Pyrkiminen parhaitten parhaaksi Benchmarking on jatkuva ja systemaattinen prosessi, jonka tarkoituksena on verrata omaa tuottavuuden, laadun ja työprosessien tehokkuutta valioluokkaa edustavien yritysten ja organisaatioiden tehokkuuteen. Benchmarking voisi merkitä sananmukaisesti esimerkiksi penkin korkeuden merkitsemistä, mutta maanmittauksessa benchmarking tarkoittaa vaaituksen kiintopistettä, jonka korkeus tunnetaan ja johon muita korkeuksia verrataan. Täten benchmarkingissa on yksinkertaisesti kyse sellaisesta vertailusta, jolla on selvä vertailutaso. Benchmarkingia on alun perin se, kun rantavalleihin maalattiin nousuveden ennätysmerkkejä. Benchmarking osoittaa ne prosessit, joissa organisaatiolla on parantamisen varaa. Sen jälkeen verrataan organisaatiota organisaatioon, joka suoriutuu vastaavista prosesseista ylivertaisen laadukkaasti, ja tehdään yksityiskohtainen analyysi näiden prosessien suorituksesta. Tavoitteena on japanilainen termi dantotsu, joka tarkoittaa pyrkimystä parhaitten parhaaksi. Mottona tulisi olla Otto von Bismarckin ( ) lause Hulluja te olette sanoessanne, että opitte kokemuksistanne. Minä pidän parempana oppia muiden virheistä ja välttää omien virheiden hinnan. 2.2 Benchmarking-tyypit Analyyttisesti voidaan erottaa kolme benchmarking tyyppiä. 1) Sisäisessä benchmarkingissa tehdään vertailuja oman toiminnan piirissä, esim. tytäryhtiöiden, muiden alueyksiköiden yms. välillä. 2) Ulkoisessa benchmarkingissa verrataan omaa toimintaa vastaavaan ulkopuoliseen toimintaan, esimerkiksi kilpailijoiden tai kansainvälisten saman alan yritysten toimintaan. Kolmas tyyppi on 3) toiminnallinen benchmarking, joka tarkoittaa eri alojen toimintokokonaisuuksien tai prosessien vertaamista keskenään. Benchmarkingin vertailuaineistoa on erotettavissa kahta eri tyyppiä. Ensimmäinen on poikittaisanalyysi, jossa samankaltaisten kohteiden kustannuksia, kulutuksia tms. tarkastellaan samana ajankohtana. Toinen on ajan mittaan tehtävä seuranta, jossa saman (oman) yksikön em. tekijöitä tarkastellaan aikasarjan (trendi) pohjalta. Ongelmakohteiden etsintään käytetään yleensä poikittaisanalyysiä ja jo löydettyjen ongelmien ja niihin kohdistettujen toimenpiteiden vaikutusta seurataan aikasarjaanalyysillä. 6

7 2.3 Benchmarkingin toteutus Benchmarking-tutkimukset ovat harvoin sisällöltään ja toteutustavaltaan täysin samanlaisia, mutta yksi käyttökelpoinen tapa käynnistää ja toteuttaa prosessi on käyttää viisivaiheista mallia, jonka vaiheet ovat: 1. Benchmarking-kohteen valinta 2. Benchmarking-kumppanien valinta 3. Tiedonkeruu 4. Analyysi ja raportointi 5. Toimenpiteiden toteutus Vaihe 1: Benchmarking-kohteen valinta Ensimmäisen vaiheen tarkoitus on määrittää benchmarkingin kohde eli se, mitä halutaan mitata omassa organisaatiossa. Tällöin tyypillisiä kysymyksiä ovat mm. mitä toimintaan liittyviä ratkaisevia tekijöitä on parannettava, jotta päästään valioluokkaan tai mitkä ovat toiminnan kannalta kriittisiä suoritustekijöitä. Benchmarkingissa näitä tekijöitä mitataan ja verrataan jonkin mittarin avulla, jotka myös päätetään tässä vaiheessa. On myös päätettävä, kuinka syvälle benchmarkingissa mennään. Syvyydellä tarkoitetaan sitä ratkaisutasoa, jolla vertailu tehdään. Kiinteistöihin kohdistuvassa ylläpitokustannus-benchmarkingissa voidaan käyttää esimerkiksi kolmea tasoa. Ensimmäisellä tasolla verrataan kokonaisylläpitokustannuksia. Seuraavalla tasolla kustannukset pilkotaan osiin pääryhmätasolla, esimerkiksi siivous, lämmitys, vesi ja jätevesi, sähkö ja kaasu, jätehuolto jne. Ja lopuksi kolmannella tasolla voidaan toimintaa pilkkoa vielä pienempiin osiin ja analysoida esimerkiksi sähkö- ja kaukolämpötariffeja. Jos on epävarmaa, missä parantamismahdollisuudet sijaitsevat, on syytä edetä tällä tavoin vaiheittain ja varmistaa todelliset parantamisen paikat. Vaihe 2: Benchmarking-kumppanien valinta Toisen vaiheen tarkoituksena on päättää tehdäänkö sisäinen benchmarking vai etsitäänkö yrityksiä ja organisaatioita, jotka edustavat toiminnassaan valioluokkaa vertailun kohteena olevilla alueilla ja luoda heihin suhteet. Benchmarkingin näkökulmasta kiinnostavien kilpailijoiden nimeäminen ei ole niin yksinkertaista kuin alkuun voisi kuvitella. Kilpailija, joka ulospäin näyttää olevan kannattavin ei välttämättä ole tehokkain niillä alueilla, joihin benchmarking kohdistuu. Yksi ratkaisukeino on käyttää puolueetonta asiantuntijaa tai toimialajärjestöä, joka suorittaa benchmarkingin luottamuksellisesti säilyttäen muiden organisaatioiden tunnistetiedot nimettöminä. Vaihe 3: Tiedonkeruu Kolmannessa vaiheessa suoritetaan tiedonkeruu. Tiedonkeruun tarkoituksena on täyttää analyysin tietotarpeet. Tiedon keruuvaihe on raakaa ja tavoitteellista työtä, jossa ollaan yhteydessä benchmarking-kumppaneihin tai benchmarkingin 7

8 suorittajaan. Tässä vaiheessa päästään paneutumaan oman toiminnan suoritukseen ja juuri tässä vaiheessa usein koetaan ensimmäiset ahaa-elämykset ja saadaan ainesta kulttuurin muutokselle. Vaihe 4: Analyysi ja raportointi Tiedonkeruun päätyttyä on käsillä suuri määrä raakatietoa, joka pitää käsitellä. Tässä vaiheessa suoritetaan tietojen lajittelu ja kokoaminen, tietojen oikeellisuuden tarkistaminen, vertailukelvottomien tekijöiden vaikutusten puhdistaminen, suorituskuilujen selvittäminen sekä taustalla olevien tekijöiden selvittäminen. Benchmarking-tutkimuksen dokumentoimiseksi on laadittava raportti, joka kuvaa sekä tietoperustan että johtopäätökset ja toimenpidesuositukset pääpiirteissään. Raportti esitellään asianosaisille ja sen perusteella ryhdytään muutostyöhön. Kiinteistöjen ylläpitokustannus-benchmarkingin analyysiperiaate, jossa kunkin kohteen ylläpitokustannuksia verrataan muiden vastaavien kohteiden kustannuksiin ja näin paikallistetaan mahdolliset kustannusvuodot, voidaan kuvata sivun 26 kaaviolla. Kaavion ensimmäisestä taulukosta nähdään kohteen sijoittuminen suhteessa vertailuaineistoon sekä mediaanien ylitykset vuositasolla (euromääräinen ero aineiston mediaanista laskettuun arvoon nähden). Toisesta taulukosta nähdään lämmityskustannuksille tässä tapauksessa suurin mediaanien ylityserä, josta ylläpidon tehostaminen tulisi aloittaa lasketun tunnusluvun arvo tarkasteltavassa kohteessa ja sen sijoittuminen suhteessa muiden vertailussa mukana olevien kohteiden arvoihin sekä aineistoon keskimäärin. Aineiston keskiluvut (alakvartiili, mediaani, ekskiarvo, yläkvartiili ja kohteiden lukumäärä) on numeroarvoina kuvaajan alapuolella. Kolmannessa taulukossa lämmityskustannukset on esitetty menekkivertailun avulla, jonka perusteella voidaan antaa toimenpidesuositukset. Tarkasteltavan kohteen osalta toimenpidesuositus olisi energiakatselmus tai vähintään energiankäytön kartoitus, koska kohteen lämpöenergiamenekki lämmitettävää tilavuutta kohti on aineiston aineiston mediaaniin nähden yli kaksinkertainen. Vaihe 5: Toimenpiteiden toteutus Benchmarking-projektin viidennessä vaiheessa pyritään kuromaan umpeen analyysivaiheessa havaittu kuilu ja muuttamaan kehittämismahdollisuudet näkyväksi tulokseksi. Havaitut mahdollisuudet on siirrettävä erilaisten mittareiden ja toimenpiteiden välityksellä linjaorganisaatioon. Benchmarking-tutkimuksen tulokset on muotoiltava uusiksi toimintaa koskeviksi tavoitteiksi ja tavoitteiden saavuttamiseksi on laadittava toteutussuunnitelma. Viidenteen vaiheeseen kuuluvat seuraavat tehtävät: Tutkimuksen tuloksen varmennus Yhdistäminen liiketoimintasuunnitelmaan Muutostyötä koskevan suunnitelman laatiminen Suunnitelman toteutus 8

9 2.4 Virhelähteet ja vaarat benchmarkingin käytössä Seuraavassa on muutamia virheitä ja ansoja, joihin benchmarkingin käytössä voi törmätä: On suuri vaara, että benchmarking jää pelkäksi tunnuslukujen analysoinniksi eikä etene siksi laajaksi ja syväksi lähentymistavaksi, johon menetelmä tarjoaa mahdollisuudet. Benchmarkingiin ryhdytään liian kiireessä ja huolimattomasti, jolloin tulosten tarkkuus ja luotettavuus kärsivät. On tärkeä huomata, etteivät laskentajärjestelmät useinkaan anna tarpeeksi tarkkoja pohjatietoja. Tällöin on tärkeä pystyä soveltamaan toimintolaskentaa tai muita menetelmiä, joilla tarkasteltavat tekijät voidaan jakaa osiin analysointia varten. Yritetään analysoida kaikki yrityksen toimintaan liittyvät toimintokokonaisuudet samanaikaisesti ja tämä on tehotonta. Monesti prosessi juuttuu tiedonkeruu- ja analysointivaiheeseen eikä niistä tahdota päästä toimenpiteisiin. Kunnollisen ja paljastavan benchmarking-prosessin läpivieminen voi olla poliittisesti arka asia joillekin organisaation henkilöille. 9

10 3 BENCHMARKING-PILOTTIPROJEKTI SUOMESSA VUONNA Tarpeet kustannusvertailun kehittämiselle 3.2 Projektin tavoitteet Suomessa oli ennen pilottiprojektia harjoitettu erityyppistä tilakustannusvertailua eri tahoilla. Vertailussa käytetyt toisistaan poikkeavat kustannusryhmittelyt ja nimikkeet (esim. liikekirjanpidon kiinteistökaava ja KH-nimikkeistö) olivat kuitenkin aiheuttaneet keskinäistä vertailukelvottomuutta eri menetelmien välille. Lisäksi erilaiset kustannusryhmittelyt ja nimikkeet olivat hidastaneet tai tehneet jopa mahdottomaksi riittävän vertailuaineiston saamisen erityyppisten kohteiden vertailulle sekä vaikeuttaneet laajemman yhteistyön syntymistä tilakustannusvertailun alueelle. Eri tilakustannusvertailujen erilaiset tietotarpeet olivat aiheuttaneet myös paljon ylimääräistä työtä mukana oleville yrityksille ja benchmarkingin suorittajille. Muun muassa näistä syistä johtuen syntyi tarve yhtenäistää ja kehittää tilakustannusvertailua ja näin mahdollistaa: Riittävän vertailuaineiston saaminen erityyppisten kiinteistöjen vertailulle Tilakustannusvertailun luotettavuuden lisääminen riittävän ison vertailuaineiston kautta Benchmarkingin järkevä koordinointi (tiedonkeruu-analysointi-toimenpiteet) eri osapuolten kesken KTI, VTT, RAKLI, Suomen Kiinteistöliitto ja Suomen Kuntaliitto toteuttivat vuoden 1997 aikana Tilakustannusvertailun yhtenäistäminen ja kehittäminen Suomessa -pilottiprojektin. Projektiin osallistui 26 yritystä. Hankkeen tavoitteeksi asetettiin konkreettisen työkalun rakentaminen jatkuvalle tilakustannusvertailulle, johon yksittäisen kiinteistön on helppo tulla mukaan. Toimivan työkalun rakentamisen perusedellytyksiksi nähtiin: Yhtenäisestä kustannusryhmittelystä ja nimikkeistöstä sekä kirjausohjeistuksesta sopiminen vertailukelpoisuuden takaamiseksi ja kansainvälisen vertailun mahdollistamiseksi Yksiselitteisestä tiedonkeruulomakkeesta ja sen täyttöohjeesta sopiminen tiedonkeruun sujuvuuden ja tietojen oikeellisuuden varmistamiseksi Relevanteista mittareista sopiminen tulosten tulkitsemiseksi Kiinteistöjen luokittelusta sopiminen vertailuaineiston laadun varmistamiseksi Kiinteistökohtaisen selkeän ja konkreettisen vertailuraportin kehittäminen, joka sisältää sekä kiinteistökohtaisen analyysin johtopäätöksineen että toimenpidesuositukset havaittujen kustannuserojen poistamiseksi 3.3 Projektin toteutus ja tulokset Hanke toteutettiin viidessä vaiheessa luvussa 2 kuvatun Benchmarkingin toteutus -mallin mukaisesti. Seuraavassa pilottiprojektin kulku ja tulokset lyhyesti sekä viittaukset julkaisun liitteenä oleviin ao. kohtien tuloksiin: 10

11 Vaihe 1: Benchmarking-kohteen valinta Benchmarking rajattiin kiinteistön juokseviin ylläpidon kustannuksiin eli ulos maksettuja vuokria lukuun ottamatta pääomakustannukset jätettiin tarkastelun ulkopuolelle. Vertailun syvyystason sovittiin olevan niin yksityiskohtainen kuin mitä ko. kiinteistöstä saatavat tiedot tai vertailuaineisto mahdollistaa. Vertailukohteen rajauksen yhteydessä sovittiin yhtenäisestä kirjanpitoon perustuvasta kustannusryhmittelystä, -nimikkeistöstä ja kirjausohjeistuksesta, jotka takaavat keskinäisen vertailukelpoisuuden sekä mahdollistavat vertailun kansainvälisiin tilakustannustietoihin (liite I). Lisäksi valittiin vertailussa käytettävät ensisijaiset ja tarkentavat tunnusluvut (liite I). Vaihe 2: Benchmarking-kumppanien valinta Valittiin ne ulkoiseen benchmarkingiin sopivat toimistokohteet, joilla rakennettavan työkalun käytännön toimivuus testattiin. Tässä vaiheessa sovittiin myös kiinteistöjen rakennustyypittäiset (liite II) ja kustannusryhmäkohtaiset (liite III) luokitteluperiaatteet jatkoa varten kattamaan erityyppisten kiinteistöjen vertailun. Vaihe 3: Tiedonkeruu Sovittiin yhtenäisestä tiedonkeruulomakkeesta ja sen täyttöohjeesta, joilla varmistettiin tiedonkeruun sujuvuus. Tässä vaiheessa suoritettiin myös tiedonkeruu valituista kohteista sekä tarkistettiin tietojen oikeellisuus. Vaihe 4: Analyysi ja raportointi Päätettiin raportointimallista. Laadittiin kiinteistökohtaiset vertailuraportit, joissa paitsi kuvattiin vertailun tietoperusta, myös esitettiin yksityiskohtainen analyysi kohteen kustannuksista sekä johtopäätökset. Raportti esitettiin kiinteistönomistajille, jonka perusteella voitiin arvioida jatkotoimenpiteet ja mahdollisen tasotestin tarpeellisuus. Vaihe 5: Toimenpiteiden toteutus Lopuksi viidennessä vaiheessa suoritettiin tasotestit tunnuslukuvertailun perusteella valituille kiinteistöille. Tasotestissä kiinteistöille tehtiin pikakatselmukset ja määritettiin hyväksyttävät ylläpitokustannukset sekä toimenpideohjelma kustannuserojen poistamiseksi. Tasotestin tulokset raportoitiin kiinteistökohtaisesti. Seuraavissa kappaleissa kuvataan projektin toteutusta sekä tehtyjä valintoja yksityiskohtaisemmin vaihe kerrallaan. 11

12 3.3.3 Benchmarking-kohteen valinta Koska kiinteistöjen ylläpidon kokonaiskustannusten tarjoama informaatio on karkeaa, ne on tarpeen jakaa pienempiin osiin kustannusvertailua varten. Näin vertailussa päästään käsiksi pienempiin kustannusosiin, joita voidaan vertailla myös omina kokonaisuuksinaan. Näin vertailun tarkkuus kasvaa ja kustannuserojen syyt saadaan selville. Sopivien kustannusryhmien määrittäminen ja niiden nimeäminen sekä käytettävistä tunnusluvuista päättäminen oli kustannusvertailuhankkeen avainkysymyksiä ja vertailun käyttökelpoisuuden saavuttamisen edellytys. Seuraavassa käsitellään kustannusryhmittelyyn ja kustannusryhmien nimikkeistöön sekä vertailussa käytettäviin tunnuslukuihin liittyviä seikkoja, jotka tulivat pilottiprojektin aikana esiin. Kustannusryhmittely ja nimikkeistö Kustannusryhmittelylle ja nimikkeistölle annettiin seuraavat kriteerit: Käytettävien kustannusryhmien sisältöjen tuli vastata toisiaan eri kiinteistöissä eli kustannusryhmiin tuli olla kirjattu samoista toiminnoista aiheutuneet kulut kaikissa vertailussa mukanaolevissa kiinteistöissä. Kulutietojen tuli olla saatavissa suoraan kirjanpidosta riippumatta kiinteistöstä tai kiinteistön omistajayhteisöstä ja sen kirjauskäytännöstä. Lisäksi kustannusten ryhmäjaon tuli mahdollistaa vertailu ulkomaisten kiinteistöjen kanssa kansainvälisen vertailukelpoisuuden saavuttamiseksi. Näiden kriteerien toteutumisen katsottiin mahdollistavan oikeiden ja keskenään vertailukelpoisten kulutietojen saamisen vertailuun pienellä työpanoksella tiedonkeruu-vaiheessa. Kiinteistöjen ylläpitokustannusten vertailun kustannusryhmittelyn ja nimikkeistön pohjaksi pääryhmätasolla valittiin kirjanpitoasetuksen mukainen tuloslaskelmakaava kiinteistöyhteisöille ( /1575 ja sittemmin /1339), johon tehtiin seuraavat muutokset ja tarkennukset vertailua varten: Toimintoperusteisen kustannuslaskennan 1 periaatteen ja KILA:n päätöksen 2 mukaan tuloslaskelmakaavassa oleva henkilöstökulujen kustannusryhmä jaettiin muille kustannusryhmille ja näin henkilöstökulut kohdistettiin toiminnoille. Henkilöstökulujen kohdistaminen toiminnoille takaa ostettujen palveluiden ja omalla henkilökunnalla suoritettujen toimintojen/hoitotöiden kulujen välisen vertailukelpoisuuden. 1 Toimintoperusteisen kustannuslaskennan pääperiaate on se, että kaikki tiettyyn toimintoon liittyvät kulut kirjataan saman otsikon alle. Kiinteistöjen ylläpitokulujen yhteydessä toiminnoilla voidaan esimerkiksi käsittää kiinteistöjen hoitoon liittyvät työtehtävät, joihin liittyy henkilöstökuluja, aineista ja tarvikkeista sekä ostetuista palveluista aiheutuvia kuluja. 2 Kirjanpitolautakunnan päätöksen 1307 vuodelta 1992 kiinteistöyhteisön palkkakulut voidaan kirjata niille toiminnoille, joista ne ovat aiheutuneet. Esim. siivoojan palkkakulut voidaan kirjata siivous-kuluryhmään 12

13 Tuloslaskelmakaavan kustannusryhmien nimistä jätettiin palvelut -loppuosa pois, koska se viittaa ostetuista palveluista aiheutuviin kustannuksiin ikään kuin jättäen omalla henkilökunnalla suoritettujen tehtävien kustannukset ulkopuolelle. Uuden kirjanpitoasetuksen (1339/1997) kiinteistökaavasta on kunkin toiminnon nimikkeistä poistettu palvelut-sana. Vertailun tarkkuuden ja tarkoituksenmukaisuuden lisäämiseksi pääryhmätasoisia kustannusryhmiä täydennettiin lisäksi sopivilla tarkentavilla alaryhmillä. Ottamalla kiinteistökaava vertailuun ryhmittelyn ja nimikkeistön pohjaksi ja muotoilemalla sitä vertailuun sopivaksi katsottiin voitavan parhaiten toteuttaa kustannusten ryhmittelylle asetetut kriteerit. Vertailussa käytettävä kustannusten ryhmittely noudattaa myös jatkossa pääryhmätasolla nimikkeistöltään ja sisällöltään kirjanpitoasetuksen kiinteistökaavaa. Vuoden 1998 alussa voimaantulleen uuden kirjanpitoasetuksen tuloslaskelmakaava vastaa vertailussa käytettyä mallia. Lisäksi Suomen Kiinteistöliitto ry:n johdolla laadittu uusi kirjanpidon ohjeistus tarkentaviksi alatileiksi kirjausohjeineen (Kiinteistöyhteisön tilipuite, 3. laitos, Kiinteistöalan Kustannus Oy) vaikuttaa käytettäviin alaryhmiin siten, että ne tarkentuvat entistä paremmin vastaamaan tärkeimpiä kiinteistöjen ylläpitoon liittyviä toimintoja ja kustannuseriä. Parannuksia tulee myös uusien, entistä selkeämpien ja konkreettisempien kirjausohjeiden myötä. Tulevissa kustannusvertailuissa käytettävät kustannusryhmät sekä niiden alaryhmät perustuvat liitteessä I esitettyyn kaavaan. Huomattavaa kuitenkin on, että kaavan mukaiset alaryhmät ovat ohjeellisia ja muuttuvat tarpeen mukaan esimerkiksi omina kokonaisuuksinaan vertailtaviin kiinteistötyyppeihin liittyvien erityisominaisuuksien mukaan. Vertailun tunnusluvut Tunnusluku on luku, jonka avulla pyritään osoittamaan jonkin ilmiön luonnetta tai vertaamaan samantapaisia ilmiöitä keskenään. Tunnusluvut voivat olla sisäisiä ja ulkoisia. Sisäisillä tunnusluvuilla mitataan organisaation sisäistä suorituskykyä ja ulkoisilla tunnusluvuilla verrataan organisaation suorituskykyä muihin samankaltaisiin. Pilottiprojektin yhtenä tavoitteena oli löytää sopivat tunnusluvut eri kiinteistöyhteisöjen ja eri kiinteistöjen kesken suoritettavaa kustannusvertailua varten. Tunnuslukuja tarvitaan kustannusten vertailukelpoisuuden saavuttamisen lisäksi myös kustannuseroavuuksien paikallistamiseen ja erojen syiden löytämiseen. Käyttämällä useita tunnuslukuja mittaamassa samaa asiaa eri näkökulmista saadaan lisäselvitystä kustannuseroja aiheuttavista syistä. Esimerkkinä käyttöaineisiin (lämmitys, sähkö ja vesi) liittyvät kulut, jotka ovat riippuvaisia kulutuksesta ja toisaalta yksikköhinnasta: käyttämällä tunnuslukuja, joilla näitä vertaillaan, paikallistetaan mistä kustannusero aiheutuu. Kustannusvertailua varten 13

14 määritettävien tunnuslukujen tulee kuvata eri kustannusryhmiä vastaavien toimintojen suorituskykyä. Seuraavassa käydään läpi tekijöitä, joita on käytetty tunnuslukujen laskemisessa sekä Suomessa että kansainvälisissä yhteyksissä. Lista ei pyri olemaan kaikenkattava, vaan mukaan on otettu vain hankkeen aikana keskeisimmiksi todetut tekijät. Laajuustiedot tunnuslukujen laskennassa Vertailtaessa tilakustannuksia on loogista suhteuttaa euromääräiset kustannustiedot tilojen laajuuteen, koska kulujen suuruus on selkeästi riippuvainen tilojen laajuudesta. Mitä suuremmat tilat sitä enemmän rahaa vaatii niiden ylläpito ja käyttö. Laajuuden yksikkönä voidaan pitää pinta-alaa ja tilavuutta. Yleisesti hyväksyttynä vertailukohtana sekä Suomessa että ulkomailla pidetään tilan pinta-alaa. Pinta-alan käyttöä laajuusyksikkönä tunnuslukujen laskennassa perustellaan sillä, että tuottavaan toimintaan käytettävissä oleva tila on riippuvainen lattian pinta-alasta. Isompaan pinta-alaan mahtuu yleensä myös enemmän tuotannontekijöitä (työntekijöitä, koneita, laitteita jne.) kuin pienempään. Lisäksi vuokrattavan tilan laajuuden ja vuokran suuruuden määrittämisessä käytetään pinta-alayksiköitä. Tällöin vuokran määrittämisen apuvälineenä tiedot pinta-alaan kohdistuvista kustannuksista ovat suurena apuna. Kustannusten ja eri menekkien suhteuttamista tilavuuksiin on käytetty Suomessa yleisesti julkaistuissa tilastoissa. Tilavuusmitat sopivat hyvin eri menekkeihin liittyvien tunnuslukujen laskentaan, parhaana esimerkkinä rakennustilavuuteen läheisesti liittyvä lämpöenergian kulutus. Henkilöstön määrä tunnuslukujen laskennassa Merkittävänä vertailukohtana tilakustannuksia vertailtaessa voidaan pitää toimitilaa käyttävän henkilöstön määrää. Toimitila ja varsinkin toimistotilat, joihin pilottiprojektissa keskityttiin, palvelee yrityksen tuotannontekijänä lähinnä työntekijöiden tilantarvetta. Teollisuustiloissa tilanne on toinen johtuen koneiden, laitteiden ja varastojen suhteellisen suuresta tilantarpeesta verrattuna henkilöstön määrään. Työntekijöiden määrää on mahdollista käyttää myös tilankäytön tehokkuuden mittareiden laskennassa. Tällainen mittari on esimerkiksi työntekijöiden lukumäärä/pinta-ala. Myös kansainvälisissä vertailuissa työntekijöiden määrää on käytetty usein tunnuslukujen laskennassa. Työpisteiden lukumäärä tunnuslukujen laskennassa Työntekijöiden määrä ei välttämättä kerro totuutta siitä, kuinka tehokkaasti toimitilaa käytetään hyväksi. Yhtä suuri määrä työntekijöitä on voitu sijoittaa toisessa rakennuksessa pienempään tilaan kuin toisessa esimerkiksi vuorotyön avulla: kaksi tai useampia työntekijöitä käyttää samaa työpistettä, jolloin tilankäytön tehokkuus on parempi ja tilaan liittyvät kustannukset työntekijöiden määrään verrattuna pienemmät. Tämän vuoksi tilasta aiheutuvien kustannusten vertaaminen työpisteiden lukumäärään nähden on perusteltua. 14

15 Tiedot menekeistä tunnuslukujen laskennassa Lämpöenergiaan, sähköenergiaan ja veden kulutukseen liittyvät kustannukset aiheuttavat huomattavan osan kiinteistön ylläpidon kokonaiskustannuksista. Koska näiden käyttöaineiden kustannukset ovat riippuvaisia niiden kulutuksesta, kulutustiedoille laskettavien tunnuslukujen käyttö vertailussa on perusteltua. Suomessa aikaisemmin suoritetut vertailut ovat painottuneet kulutustietoihin perustuvien tunnuslukujen vertailuun. Ensimmäisen vertailuprosessin jälkeen tehty kyselykierros toi esiin käytettyyn vertailujärjestelmään parannusmahdollisuuksia, joiden perusteella kehitettiin malli jatkossa tilakustannusvertailussa käytettäväksi. Mallissa jokaiselle kustannusryhmälle lasketaan kahden tyyppisiä tunnuslukuja: 1) ensisijaiset tunnusluvut, joita on yksi kustannusryhmää kohti ja 2) tarkentavat tunnusluvut, joita voi olla useita kustannusryhmää kohti. Ensisijainen tunnusluku lasketaan käyttämällä kustannusryhmää parhaiten kuvaavaa laajuusmittaa jakajana. Käytettävä laajuus on pinta-ala tai tilavuus, mihin ko. kuluryhmän kustannukset voidaan luontevasti kohdistaa ja mistä kustannukset ko. kuluryhmässä voidaan katsoa muodostuvan. Esimerkiksi siivouskustannukset ovat riippuvaisia siivottavasta pinta-alasta ja lämmityskustannukset lämmitettävästä tilavuudesta. Ellei kuluryhmälle ole löydettävissä muuta luontevaa laajuusmittaa, sen kustannukset kohdistetaan huoneistoalaan, koska huoneistoala on yleisimmin käytetyistä pinta-alamitoista lähimpänä vuokrattavaa alaa. Ensisijaisten tunnuslukujen lisäksi vertailussa käytetään kuluryhmittäisiä tarkentavia tunnuslukuja, jotka kuvaavat kuluryhmiin liittyviä toimintoja, menekkejä ja tariffeja yms. ja ne liittyvät useimmiten kuluryhmää tarkentaviin alaryhmiin. Tarkentavien tunnuslukujen avulla päästään kustannuserojen syihin käsiksi. Lisäksi tarkentavana tunnuslukuna on käytetty /htm 2 /kk, mikäli sitä ei kuluryhmän osalta ole käytetty ensisijaisena tunnuslukuna. /htm 2 /kk-tunnusluku lasketaan jokaiselle kuluryhmälle, jotta jokaisen kuluerän suora vaikutus neliövuokraan olisi löydettävissä. Ohjeelliset tarkentavat tunnusluvut ovat kuluryhmittäin liitteessä I. Huomattavaa on, että vertailussa käytettävät kuluryhmien alaryhmät ja tarkentavat tunnusluvut ovat riippuvaisia siitä, minkä tyyppisten kiinteistöjen vertailusta on kyse. Vertailussa käytettävä kustannusten alaryhmittely ja tunnusluvut eivät siis välttämättä ole kaikille kiinteistötyypeille samat kuin liitteessä Benchmarking-kumppanien valinta Kiinteistöistä aiheutuvien kustannusten jakaminen kuluryhmiin ja näiden ryhmien sisällön yhdenmukaistaminen sekä käyttöönotto kirjanpidossa ei vielä takaa kustannusten vertailukelpoisuutta kiinteistöjen kesken. Erityyppisten rakennusten välillä voi ylläpitokustannuksissa ja menekeissä olla huomattaviakin eroja. Myös saman rakennustyypin ylläpitokustannukset saattavat vaihdella melkoisesti rakennuksittain. Vertailun luotettavuuden edellytyksenä on, että kustannuksia vertaillaan keskenään mahdollisimman samankaltaisten kiinteistöjen välillä. Jotta 15

16 tähän päästäisiin, erilaisista kiinteistöistä koostuva vertailuaineisto pitää jakaa luokkiin ylläpitokustannuksiin vaikuttavien tekijöiden mukaan. Eroja ylläpitokustannuksiin aiheuttavat toiminnan edellyttämä tilaohjelma, tilojen käyttöajat, rakennuspaikan olosuhteet, rakennuksen suunnitteluratkaisut sekä rakennuksen käyttö. Lisäksi kiinteistönomistajalle aiheutuviin kustannuksiin vaikuttaa luonnollisesti se, mistä kustannuksista mahdollinen vuokralainen huolehtii. Seuraavaksi käsitellään vertailuaineiston luokitteluun liittyviä asioita sekä rakennuksen käyttötarkoituksen että muiden kustannuseroja aiheuttavien tekijöiden mukaan. Kiinteistöjen luokittelu rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan Erityyppisten kiinteistöjen kustannusten vertailu keskenään ei ole tarkoituksenmukaista ylläpitokustannusten suurten erojen vuoksi. Esimerkiksi kauppakeskusten ja toimistokiinteistöjen kustannukset eroavat toisistaan jo pelkästään siksi, että niiden tila- ja käyttöohjelmat ovat täysin erilaisia, mikä tulee esiin esimerkiksi käyttöajoissa: pidemmät käyttöajat ja suuremmat ihmismäärät kauppakeskuksissa vaativat suurempaa ilmanvaihtomäärää ja useammin toistuvaa siivousta kuin toimistoissa. Tila- ja käyttöohjelmien erot selittävätkin merkittävän osan eri rakennustyyppien välisistä ylläpitokustannusten eroista. Ne ovat seurausta tiloissa tapahtuvan toiminnan edellyttämistä erilaisista tilavaatimuksista. Tällaisina tilavaatimuksina voidaan pitää esimerkiksi rakentamismääräysten edellyttämää sisälämpötilaa, siivouksen tasoa sekä ilmanvaihdon ja valaistuksen tehokkuutta. Suurten ylläpitokustannusten erojen vuoksi erityyppisistä kiinteistöistä koostuva vertailuaineisto pitää karkeimmalla tasolla jakaa luokkiin kiinteistötyyppien mukaan, jolloin toimistokiinteistöistä muodostetaan oma luokka, asuinkiinteistöistä oma luokka jne. Projektin tuloksena kiinteistöt jaetaan ylläpitokustannusvertailua varten rakennuksen käyttötarkoituksen mukaisiin pääluokkiin ja niiden alaluokkiin noudattaen Tilastokeskuksen rakennusluokituksen 1994 mukaista mallia. Alun perin luokat ovat seuraavat: toimistorakennus, liikerakennus, teollisuushalli, teollisuus- ja pienteollisuustalo sekä varastorakennus. Kiinteistöjen luokittelu kustannuseroja aiheuttavien tekijöiden mukaan Kiinteistöjen luokittelu vertailua varten on monitasoinen asia. Kun vertailutuloksista halutaan mahdollisimman tarkkoja, ei riitä, että kiinteistöt jaetaan karkeasti tietyn tyyppisiin kiinteistöihin, vaan kiinteistöt pitää luokitella rakennustyypin sisällä edelleen alaryhmiin kustannuseroja aiheuttavien tekijöiden mukaan. Eroja ylläpitokustannuksiin ja siihen, mitä kustannuksia kiinteistönomistajan maksettavaksi jää, aiheuttavat mm. erot eri kiinteistöjen välillä seuraavissa seikoissa: Tilojen erilaiset käyttöajat (h/vrk, vrk/v) Kiinteistöjen käyttöaikojen erot vaikuttavat mm. ilmanvaihtomäärien ja sähkön kulutuksen eroihin. Mitä pidempi käyttöaika on, sitä enemmän ilmaa pitää vaihtaa 16

17 ja myös sähköä kuluu enemmän valaistusaikojen pidentymisen takia. Myös siivouksen mitoitusta on tarve korottaa pidemmän käyttöajan takia. Tilojen käyttöajat saattavat vaihdella esimerkiksi vuorotyön takia. Kiinteistön sijaintipaikkakunta Kiinteistön sijaintipaikalla on merkitystä menekkien yksikköhintoihin: veden, lämpöenergian ja jätemaksujen hinnat saattavat vaihdella huomattavasti paikkakunnittain. Lisäksi rakennuksen lämpöenergiantarve on riippuvainen ulkolämpötiloista, jotka vaihtelevat maantieteellisesti. Myös ulkoalueiden hoidon kustannukset riippuvat sijaintipaikasta ja sen luonnonolosuhteista esim. vuotuisen lumisademäärän vaikutuksesta. Kiinteistövero taasen määräytyy kunnan määräämän veroprosentin ja kiinteistön verotusarvon mukaan. Voidaan myös olettaa erilaisten kiinteistönhoitoon ja ylläpitoon liittyvien palveluiden hintojen olevan ainakin osittain riippuvaisia paikkakunnasta ja siellä vallitsevasta kilpailutilanteesta. Rakennuksen suunnitteluratkaisut Rakennuksen suunnitteluratkaisuilla, eli minkälainen rakennus on yleisesti ja millaisia teknisiä ratkaisuja siinä on käytetty, vaikuttavat myös kiinteistön ylläpitokustannuksiin. Rakennuksen tilavuudella on vaikutusta esimerkiksi lämpöenergian kulutukseen suhteessa tilavuusyksikköön. Mitä suurempi rakennus, sitä vähemmän kylmien ulkoseinien pinta-alaa on suhteessa rakennuksen tilavuuteen, jolloin lämpöenergiaa kuluu vähemmän suhteessa tilavuuteen. Samasta syystä rakennuksen muodolla on vaikutusta lämpötalouteen. Arkkitehtuurilla on muotoilun lisäksi vaikutusta kustannuksiin esimerkiksi tilatehokkuuden kautta. Sokkeloiseen rakennukseen, jossa on paljon yleisiä tiloja, ei tehokasta lattiapintaalaa mahdu yhtä paljon kuin vastaavankokoiseen tilaratkaisuiltaan selkeään rakennukseen. Ylläpitokustannukset suhteessa käytettävissä olevaan pinta-alaan muodostuvat tällöin korkeiksi. Korkean huonekorkeuden omaavien rakennusten lämmityskulut suhteessa pinta-alaan ovat suuremmat kuin rakennuksissa, joissa huonekorkeus on matalampi johtuen suuremmasta lämmitettävästä tilavuudesta suhteessa pinta-alaan. Rakennusosien määrällä ja niihin liittyvillä teknisillä ratkaisuilla, kuten eristyksen tasolla, materiaaleilla ja LVIS-järjestelmien laadulla, on omat vaikutuksensa ylläpitokustannusten muodostumiseen. Rakennuksessa oleviin suunnitteluratkaisuihin vaikuttaa suuresti, milloin rakennus on rakennettu. Arkkitehtuuriset ja tekniset ratkaisut ovat vaihdelleet ja kehittyneet ajan myötä. Rakennuksen käyttö Kiinteistöllä olevan rakennuksen käyttö vaikuttaa huomattavasti ylläpitokustannuksiin. Ylläpitotoimiin kuuluvien siivouksen ja ulkoalueiden hoitoon liittyvien tehtävien laatutaso ja toistokerrat voivat vaihdella kiinteistöittäin ja aiheuttaa kustannuseroavaisuuksia. Eroja aiheuttavat myös sisälämpötilojen vaihtelut sekä erot valaistustehokkuudessa ja ilmanvaihdon määrissä. Nämä asiat 17

18 3.3.3 Tiedonkeruu liittyvät kiinteistöä käyttävien ihmisten tottumuksiin ja vaatimustasoon. Kiinteistön ylläpito-organisaatio on yksi käyttöön liittyvä kustannuseroja aiheuttava tekijä. Tehokkaassa organisaatiossa tehtävät hoidetaan pienillä kustannuksilla. Myös keskushallinto-organisaation kulut rasittavat yksittäisen kiinteistön taloutta. Ne saattavat muodostaa ison osan yksittäisen kiinteistön ylläpitokuluista, jos siihen, kuinka keskushallinnon kulut kohdistetaan hallinnan alla oleville kiinteistöille, ei ole kiinnitetty huomiota. Kuinka ylläpitotehtävät suoritetaan, saattaa myös vaikuttaa kustannuksiin: suoritetaanko tehtävät oman henkilökunnan avulla vai ostetaanko kyseiset tehtävät oman organisaation ulkopuolelta. Tehdyt vuokrasopimukset Koska kustannusvertailuun ilmoitettavat tiedot kuluista on tarkoitus kerätä suoraan kirjanpidosta, on syytä huomioida, että kirjatut kulut eivät välttämättä vastaa todellisia kuluja. Eroavaisuuksia saattaa ilmetä esimerkiksi siksi, että vuokralaiset maksavat itse käyttämänsä sähkön suoraan sähkölaitokselle. Vuokralaiset saattavat myös ostaa sähkön kiinteistön omistajalta ja sähkön myynnistä saatava maksu vähennetään kirjattavista kuluista. Sama pätee myös lämmityksen sekä veden ja jäteveden kuluihin. Jätehuollon osalta kirjattavia kuluja taasen saattaa pienentää esimerkiksi paperijätteen myynnistä saatavat tulot. Läpikäydyt syyt kustannuseroavaisuuksiin kiinteistöjen välillä voidaan kokonaiskulujen lisäksi kohdistaa ylläpitokustannusten yksittäisiin kuluryhmiin. Kuhunkin kuluryhmään liittyviä syitä kustannusten eroihin voidaan käyttää samantyyppisistä kiinteistöistä koostuvan vertailuaineiston luokitteluun siten, että aineisto jaetaan jokaista kuluryhmää varten erikseen luokkiin. Toisin sanoen aineisto voidaan luokitella jokaisen kuluryhmän kohdalla eri perusteella. Tällöin luokitteluperusteena käytetään sitä syytä kustannusten eroon, mikä liittyy ko. kuluryhmään ja toisessa kuluryhmässä perusteena käytetään jotain toista tekijää. Näin toimimalla taataan se, että vertailuaineistoon, jokaisen kuluryhmän tunnuslukujen arvoja vertailtaessa, kuuluvat kiinteistöt muistuttavat toisiaan. Saatavien tunnuslukujen arvot ovat täten vertailukelpoisia keskenään ja vertailun tulokset mahdollisimman luotettavia. Liitteessä II on yhteenvetona kuluryhmittäin kustannuseroihin vaikuttavia syitä, joita voidaan käyttää vertailuaineiston luokittelussa. Huomionarvoista on, että kyseessä on lista niistä syistä, joiden vaikutus kustannuseroihin pitää tutkia vertailuaineistoa analysoitaessa ja joita voidaan käyttää luokitteluperusteina. Lopullinen luokittelu selviää kuitenkin vasta tiedonkeruun jälkeen suoritettavassa tilastollisessa analyysissä. Analyysissä tutkitaan vertailuaineistosta, mitkä syyt ovat aiheuttaneet suurimpia eroja kuluihin kiinteistöjen välillä, ja luokitellaan aineisto sillä perusteella. Tätä analyysivaihetta varten kiinteistöistä kerättävän tiedon tulee sisältää riittävästi tietoa mm. kiinteistöjen ominaisuuksista ja käytöstä. Pilottiprojektin tiedonkeruu toteutettiin käyttämällä kiinteistökohtaista tiedonkeruulomaketta ja siihen liittyvää täyttöohjetta. Käytetty tiedonkeruutapa 18

19 osoittautui pääosin hyväksi ja tiedonkeruulomakkeen rakenne ja toteutus selkeäksi. Tiedonkeruussa siirryttiin vuonna 1999 sähköiseen tiedonkeruuseen, mikä helpotti suuresti sekä asiakkaan että palveluntuottajan työmäärää. Samalla otettiin käyttöön myös esitäytetyt lomakkeet, joihin palveluntuottaja täytti etukäteen mm. pinta-alatiedot. Tällöin asiakkaan työmäärä pieneni edelleen. Myöhemmin siirrytty käyttämään asiakkaan taloushallinnon raportteja, joista on makrojen avulla poimittu tarvittavat kustannustiedot Analyysi ja raportointi Analyysi Tietojen syöttö ja tarkistus Lomakkeiden palauttamisen jälkeen tiedot syötettiin tietokantaan ja tarkistettiin ensimmäisen kerran ennen tietojen analysointia. Tietojen tarkistus tapahtui tietojen syötön yhteydessä: selkeät virheet ja epäjohdonmukaisuudet annetuissa tiedoissa paljastuivat kun päästiin vertailemaan annettuja tietoja ja tietokannassa laskettujen tunnuslukujen arvoja eri kohteiden kesken. Erittäin suurten ja pienten arvojen taustalla olevien tietojen oikeellisuus tarkistettiin yhdessä tietojen luovuttajan kanssa. Tarkistusten jälkeen päästiin analysointivaiheeseen. Vertailuaineistojen luominen kullekin tunnusluvulle Tietojen analysoinnin ensimmäisessä vaiheessa kullekin tunnusluvulle muodostettiin oma aineistonsa vertailussa mukanaolevista kohteista seuraavien kriteerien avulla. Kohde kelpuutettiin mukaan tunnusluvun aineistoon, jos: Tunnusluku oli laskettavissa kohteelle eli tiedot tunnusluvun laskemiseksi oli ilmoitettu Kohteen tunnusluvun arvo ei merkittävästi poikennut muiden kohteiden arvoista. Jos kohteen tunnusluvun arvo oli selvästi kertaluokkaa suurempi/pienempi kuin seuraavaksi suurin/pienin arvo, kohde poistettiin aineistosta. Kohteesta annetun tiedon oletettiin tällöin olevan syystä tai toisesta tarkistusten jälkeen muuhun aineistoon nähden vertailukelvoton ja kohde piti siksi poistaa aineistosta vääristämästä sen arvoja. Analyysin tässä vaiheessa kävi ilmi, ettei kaikkia etukäteen suunniteltuja tunnuslukuja voida käyttää vertailussa. Työntekijöiden ja työpisteiden lukumäärään perustuvat tunnusluvut piti jättää pois jatkosta, koska riittävän monesta kohteesta ei saatu tietoja tunnuslukujen laskemiseksi. Vertailuaineistojen kohteiden lukumäärä olisi jäänyt liian pieneksi näiden tunnuslukujen osalta ja laskettavien keskilukujen luotettavuus ei olisi ollut riittävä. Kuluryhmittäinen aineiston luokittelu Tietojen analysoinnin toisessa vaiheessa aineisto jaettiin eri luokkiin kuluryhmittäisten tunnuslukujen vertailukelpoisuuden lisäämiseksi. Luokittelu 19

20 tapahtui analysoimalla etukäteen tiedossa olleiden kustannuseroihin vaikuttavien syiden vaikutusta kustannuseroihin tässä aineistossa. Luokitteluprosessi käytiin läpi kuluryhmä kerrallaan liitteen II mukaisesti siten, että aineisto jaettiin luokkiin sen mukaan, millä syyllä oli eniten vaikutusta kustannuseroihin ko. kuluryhmässä. Keskilukujen laskeminen kullekin tunnusluvulle Tietojen tarkistusten ja analyysin ensimmäisen ja toisen vaiheen jälkeen tiedettiin, mitkä vertailussa mukana olleet kiinteistöt olivat mukana kussakin aineistossa eli aineistot kullekin tunnusluvulle ja luokalle olivat valmiit. Jokaiselle tunnusluvulle laskettiin aineiston arvojen perusteella keskiluvut (keskiarvo, mediaani, ylä- ja alakvartiili), joita verrattiin aikaisempien vertailujen vastaaviin arvoihin. Näin tehtiin lopullinen tarkistus annetuille tiedoille ja aineistolle ennen raporttien teon aloittamista. Jatkossa muutoksia tietojen syöttö- ja analysointivaiheeseen verrattuna aikaisempaan käytäntöön tulee vain tietojen syöttövaiheeseen: sähköinen tiedonkeruujärjestelmä mahdollistaa tietojen syötön automatisoinnin muodostettaessa tietokantaa. Vertailun onnistumisen ehdoton edellytys, tietojen tarkistus, aineistojen muodostaminen ja luokittelu tunnusluvuittain, tullaan jatkossa tekemään osittain käsityönä. Ainoastaan näin voidaan varmistaa aineistoon mukaan tulevien tietojen oikeellisuus ja keskinäinen vertailukelpoisuus. Aineiston jakoa eri luokkiin voidaan jatkossa tarkentaa vertailuun mukaan tulevien kiinteistöjen lukumäärän kasvaessa. Luokittelun tarkentaminen parantaa vertailua, koska tällöin yhteen luokkaan kuuluvien kiinteistöjen ominaisuudet vastaavat entistä paremmin toisiaan. Ominaisuuksiltaan mahdollisimman samankaltaisten kiinteistöjen kustannusten vertailu parantaa tulosten luotettavuutta ja tarkkuutta. Raportointi Tietojen käsittelyn ja analysoinnin tuloksena tiedossa olivat vertailussa käytettävät lopulliset tunnusluvut sekä niille aineiston arvoista lasketut keskiluvut eri luokissa. Lisäksi jokaiselle vertailussa mukanaolevalle kiinteistölle oli laskettu tunnuslukujen arvot niiltä osin kuin tietoja oli ollut saatavissa. Näillä tiedoilla yksittäisten kohteiden vertaaminen aineistoon tuli mahdolliseksi. Vertailun raporteissa lasketut numeeriset tiedot muutettiin visuaaliseen muotoon helppotajuisiksi kuviksi ja taulukoiksi. Lisäksi vertailun tulokset pyrittiin esittämään loogisessa järjestyksessä alkaen karkeamman tason tietojen esityksistä tarkemman tason tietojen esityksiin. Ensimmäiseltä vertailukierrokselta saadun palautteen pohjalta kehitettiin jatkoa varten kaksiosainen raportointimalli, joka sisältää: 1 Tiivistelmäosa Raportin ensimmäiset sivut muodostavat tiivistelmäosan, missä tärkeimmät tiedot kohteen kustannuksista verrattuna muista vastaavanlaisista kohteista muodostuvaan aineistoon nähden ovat havaittavissa nopeasti tiiviissä muodossa. Käymällä läpi raportin tiivistelmäosan lukija pystyy hahmottamaan karkealla tasolla, kuinka 20

Kiinteistöjen ylläpidon kustannusten vertailu Suomessa ja Virossa

Kiinteistöjen ylläpidon kustannusten vertailu Suomessa ja Virossa Kiinteistöjen ylläpidon kustannusten vertailu Suomessa ja Virossa KTI Kiinteistötieto Oy Kimmo Virtanen 14.11.2007 14.11.2007 Tallinna 1 Agenda Ylläpidon kustannusten vertailu Suomessa Kulujen ryhmittely

Lisätiedot

Kiinteistöjen ylläpitokustannusten vertailu ja tilastointi

Kiinteistöjen ylläpitokustannusten vertailu ja tilastointi SVING-hankkeen seminaari, Tartto Kiinteistöjen ylläpitokustannusten vertailu ja tilastointi Kimmo Virtanen KTI Kiinteistötieto Oy 23.11.2006 KTI:n osaprojekti: kiinteistöjen ylläpitokustannusten vertailu

Lisätiedot

Kiinteistöjen ylläpidon kustannusten vertailu Suomessa ja Virossa. KTI Kiinteistötieto Oy 26.05.2008

Kiinteistöjen ylläpidon kustannusten vertailu Suomessa ja Virossa. KTI Kiinteistötieto Oy 26.05.2008 Kiinteistöjen ylläpidon kustannusten vertailu Suomessa ja Virossa KTI Kiinteistötieto Oy 26.05.2008 Agenda KTI:n osaprojekti: kiinteistöjen ylläpitokustannusten vertailu ja tilastointi Kulujen ryhmittely

Lisätiedot

Kiinteistöjen kasvavat ylläpitokustannukset

Kiinteistöjen kasvavat ylläpitokustannukset Kiinteistöjen kasvavat ylläpitokustannukset Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry KTI Kiinteistötieto Oy Ylläpitokustannusten kehitys kerrostalokiinteistöissä Kaikki kuluerät (ml. korjaukset)

Lisätiedot

Kiinteistöjen ylläpitokustannusten vertailu ja tilastointi. Kimmo Virtanen KTI Kiinteistötieto Oy 8.6.2007

Kiinteistöjen ylläpitokustannusten vertailu ja tilastointi. Kimmo Virtanen KTI Kiinteistötieto Oy 8.6.2007 Kiinteistöjen ylläpitokustannusten vertailu ja tilastointi Kimmo Virtanen KTI Kiinteistötieto Oy 8.6.2007 KTI:n osaprojekti: kiinteistöjen ylläpitokustannusten vertailu ja tilastointi Työpaketissa kehitetään

Lisätiedot

Mikä SVING? Musiikkia? Golfia? > Suomalais-virolainen kiinteistöalan koulutus- ja kehityshanke

Mikä SVING? Musiikkia? Golfia? > Suomalais-virolainen kiinteistöalan koulutus- ja kehityshanke SVING Avaus ja Sving-hankkeen esittely historia tavoitteet koulutus harjoittelijavaihto tiedottaminen Toimitusjohtaja Keijo Kaivanto SVING-ohjausryhmän puheenjohtaja Kiinteistöalan Koulutuskeskus Kiinteistöalan

Lisätiedot

Ylläpitokustannusten kehitys - toimistokiinteistöt vuosi 2014

Ylläpitokustannusten kehitys - toimistokiinteistöt vuosi 2014 Ylläpitokustannusten kehitys - toimistokiinteistöt vuosi 2014 KTI Kiinteistötieto Oy TOIMISTOKIINTEISTÖT Taustaa Aineistoina on käytetty KTI:n tietokantoja Ylläpitokustannusvertailu Toimitilavuokravertailu

Lisätiedot

Miten uusi energiatodistus poikkeaa aiemmasta?

Miten uusi energiatodistus poikkeaa aiemmasta? Miten uusi energiatodistus poikkeaa aiemmasta? Koulutusilta, HyRiMä:n kiinteistöyhdistys 20.11.2013, HAMK, Riihimäki DI Petri Pylsy EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2010/31/EU, annettu 19 päivänä

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja rakennuksen automaation luokitus

Energiatehokkuus ja rakennuksen automaation luokitus Energiatehokkuus ja rakennuksen automaation luokitus Energiatehokkuus enemmän vähemmällä Tulos: hyvä sisäilmasto ja palvelutaso Panos: energian kulutus Rakennuksen energiatehokkuuteen voidaan vaikuttaa

Lisätiedot

Asuinalueet ja kerrostalot

Asuinalueet ja kerrostalot Asuinalueet ja kerrostalot Kustannuserot Itävallan ja Suomen asuinkerrostalokohteissa FIAT Sujuva maankäyttö seminaari 08.10.2015 Ilpo Peltonen RAKLI ry Projektin tavoite Hypoteesi: Itävallassa asuinkerrostalot

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit

Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit Elinkaarimallit ja -palvelut tulosseminaari Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit Hanna Kaleva KTI Kiinteistötieto Oy 26.9.2006 ELINKAARIMALLIT kehityshanke: KTI:n osaprojekti:

Lisätiedot

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1 OHJE 1 (5) PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE Yleistä... 1 1 Projektin perustiedot... 1 2 Projektin toteutus ja eteneminen... 2 3 Projektin seuranta ja arviointi... 3 4

Lisätiedot

Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä

Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Julkisivuyhdistys ry:n syyskokous 19.11.2009 Diana-auditorio, Helsinki Stina Linne Tekn yo. Esityksen sisältö Tutkimuksen taustat ja

Lisätiedot

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi Hinnat ja kustannukset 2011 Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi 2011, 1. vuosineljännes Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat vuodessa 7,6 prosenttia Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat

Lisätiedot

KORJAUSVELAN LASKENTAMALLI KÄYTTÖÖN

KORJAUSVELAN LASKENTAMALLI KÄYTTÖÖN KORJAUSVELAN LASKENTAMALLI KÄYTTÖÖN KEHTO-foorumi Seinäjoki 23.10.2014 TAUSTAA Korjausvelan määrityshanke vuonna 2012-2013 Katujen ja viheralueiden korjausvelan periaatteita ei ollut aiemmin määritelty

Lisätiedot

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa?

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? Energiansäästöllä tarkoitetaan yleensä energiankäytön absoluuttista vähentämistä. Energiatehokkuus puolestaan tarkoittaa suuremman tuotoksen aikaansaamista samalla

Lisätiedot

Ekotehokkuuden Check List

Ekotehokkuuden Check List Ekotehokkuuden Check List Käyttötarkoitus: Työkalu ekotehokkuuden elementtien soveltuvuuden arviointiin ja käyttöönottoon 1(12) 1. Yleiset ympäristösuorituskyvyn tavoitteet a) Osapuolten (omistaja ja käyttäjä)

Lisätiedot

MYYDÄÄN TOIMISTOKIINTEISTÖ LIEKOLANKATU 13 SASTAMALA

MYYDÄÄN TOIMISTOKIINTEISTÖ LIEKOLANKATU 13 SASTAMALA MYYDÄÄN TOIMISTOKIINTEISTÖ LIEKOLANKATU 13 SASTAMALA Tulli Business Park, Åkerlundinkatu 11 A - PL 352-33101 Tampere Puh. 010 5220 100 - Fax 03 222 9835 - www.catella.fi MYYTÄVÄ KOHDE Osoitteessa Liekolankatu

Lisätiedot

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Energiatalouteen vaikuttavia tekijöitä KÄYTTÖ käyttötottumukset tietoisuus ikärakenne asenteet omistaja/vuokralainen

Lisätiedot

Case Sello: Kauppakeskuksen tehokkaat energiansäästöratkaisut. Marjo Kankaanranta, kauppakeskusjohtaja Kauppakeskus Sello 10.4.

Case Sello: Kauppakeskuksen tehokkaat energiansäästöratkaisut. Marjo Kankaanranta, kauppakeskusjohtaja Kauppakeskus Sello 10.4. Case Sello: Kauppakeskuksen tehokkaat energiansäästöratkaisut Marjo Kankaanranta, kauppakeskusjohtaja Kauppakeskus Sello 10.4.2014 Kauppakeskus Sello Asiakaskäynnit 2013 22,6 miljoonaa Kokonaismyynti 2013

Lisätiedot

Asunto-osakeyhtiöiden ylläpito- ja korjauskustannukset

Asunto-osakeyhtiöiden ylläpito- ja korjauskustannukset Asunto-osakeyhtiöiden ylläpito- ja korjauskustannukset Kestävä Kivitalo -seminaari 10.10.2008 Tampere TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto ry Kiinteistöpito kiinteistöstä ja sen hyödyntämisestä

Lisätiedot

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Energiatehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä KÄYTTÖ käyttötottumukset tietoisuus ikärakenne asenteet omistaja/vuokralainen

Lisätiedot

Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2015. Executive-raportti LAPPEENRANTA

Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2015. Executive-raportti LAPPEENRANTA Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2015 Executive-raportti LAPPEENRANTA 16.6.2015 2 1 Johdanto Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailun luvut perustuvat kuntien Rapal Oy:lle

Lisätiedot

Suomen Energiainsinöörit

Suomen Energiainsinöörit Suomen Energiainsinöörit Petri Koivula 8.4.2014 Petri.koivula@energiainsinoorit.fi Puh. +358 400 8388018 Suomen energiainsinöörit Oy Energiainsinöörit on vuonna 2012 perustettu yhtiö. Olemme laitetoimittajista

Lisätiedot

Arandur / Kaivomestarin hanke

Arandur / Kaivomestarin hanke 7.10.2010 Richard Malm Arandur / Kaivomestarin hanke Kaivomestari - ensimmäinen julkisen ja yksityisen sektorin kiinteistöalan kumppanuushanke Suomessa. Elinkaaritoimitus: mitä sopimus sisältää? Substanssipalvelut

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI TURUN LOPPURAPORTTI AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointipalvelut Usability of Shopping Centers -projekti 20.12.2008 1 (3) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Usability of Shopping Centers Hyvinvointipalvelut 20.12.2008

Lisätiedot

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiaekspertin peruskurssi osa 1: lämpö & vesi 17.03.2014, Tampere DI Petri Pylsy Ekspertti ei kuitenkaan koske säätöihin, sen tekee aina kiinteistönhoitaja

Lisätiedot

FinZEB työpaja 5.6.2014 Tämän hetken haasteet energiatehokkaassa suunnittelussa

FinZEB työpaja 5.6.2014 Tämän hetken haasteet energiatehokkaassa suunnittelussa Tämän hetken haasteet energiatehokkaassa suunnittelussa Kimmo Liljeström Yksikönjohtaja Optiplan Oy 5.6.2014 Kimmo Liljeström 1 Sisältö Tämän hetken haasteet energiatehokkaassa suunnittelussa 1. Prosessi

Lisätiedot

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen ParTy Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen Parempi työyhteisö ilmapiirikysely Työyhteisön tilaa voi arvioida ja kehittää rakentavasti

Lisätiedot

Energiatehokkaat kiinteistöt Alueellinen energiatietopalvelu. Eeva Pihlajaniemi / Wirma Lappeenranta Oy

Energiatehokkaat kiinteistöt Alueellinen energiatietopalvelu. Eeva Pihlajaniemi / Wirma Lappeenranta Oy Energiatehokkaat kiinteistöt Alueellinen energiatietopalvelu Eeva Pihlajaniemi / Wirma Lappeenranta Oy Energiatietopalvelu Mitä? tavoitellaan uudenlaista ja automatisoitua kiinteistökohtaista energianeuvontaa

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen korjausrakentamisen yhteydessä

Energiatehokkuuden parantaminen korjausrakentamisen yhteydessä Energiatehokkuuden parantaminen korjausrakentamisen yhteydessä Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Paasitorni, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Keinot energiansäästämiseen rakennuksissa ovat ajalle ominaisia

Lisätiedot

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Stina Linne Tekn. yo betoni visioi -seminaari

Lisätiedot

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Stina Linne Tekn. yo Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? betoni visioi -seminaari

Lisätiedot

Taloyhtiön energiatehokas ylläpito

Taloyhtiön energiatehokas ylläpito Taloyhtiön energiatehokas ylläpito Taloyhtiöiden energiailta 07.10.2015, Jyväskylän kaupunginkirjasto DI Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Tarjolla tänään Lähtötilanteen haltuun otto Arkisia, mutta tärkeitä

Lisätiedot

TECHNOPOLIS OYJ 9.3.2011. Toimivat tilat luovat energian säästöjä ja tilatyytyväisyyttä

TECHNOPOLIS OYJ 9.3.2011. Toimivat tilat luovat energian säästöjä ja tilatyytyväisyyttä Toimivat tilat luovat energian säästöjä ja tilatyytyväisyyttä Faktoja Technopoliksen kiinteistökannasta 451 200 m2 Suomessa 24 100 m2 Pietarissa 79 200 m2 Tallinnassa >90% toimistotilaa 2011 taloudellinen

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA Helsingin kaupungin terveyskeskus 3.12.2010 1 1. Helsingin kaupungin terveyskeskuksen energiansäästösuunnitelma... 3 1.1 Kaupungin terveyskeskuksen energiankulutus... 3 1.2 Energiansäästötavoite

Lisätiedot

Kulutusseuranta - Taloyhtiöt ja kiinteistöt

Kulutusseuranta - Taloyhtiöt ja kiinteistöt Kulutusseuranta - Taloyhtiöt ja kiinteistöt Taloyhtiön tunnus ja nimi Sijaintikunt Kiinteistön numero ja nimi Vertailupaikkakunta Muuntokertoimet k1 ja k2 Rakennustilavuus Huoneistojen pinta-ala Nykyinen

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

KAUPALLINEN MALLI. Sisällys. Mäntykampus, allianssisopimus, liite 1

KAUPALLINEN MALLI. Sisällys. Mäntykampus, allianssisopimus, liite 1 KAUPALLINEN MALLI Sisällys 1 Yleiskuvaus ja yleiset ehdot... 2 1. 1.1 Tämän sopimusliitteen täydellisyys... 2 2. 1.2 Palveluntuottajien kompensaation yleiskuvaus... 2 3. 1.3 Arvonlisäveron soveltaminen...

Lisätiedot

Kauppakeskuksen energiatehokkuusratkaisut, case Kauppakeskus Sello. Marjo Kankaanranta, kauppakeskusjohtaja Kauppakeskus Sello 22.1.

Kauppakeskuksen energiatehokkuusratkaisut, case Kauppakeskus Sello. Marjo Kankaanranta, kauppakeskusjohtaja Kauppakeskus Sello 22.1. Kauppakeskuksen energiatehokkuusratkaisut, case Kauppakeskus Sello Marjo Kankaanranta, kauppakeskusjohtaja Kauppakeskus Sello 22.1.2013 Kauppakeskus Sello Asiakaskäynnit 2012 23 miljoonaa Kokonaismyynti

Lisätiedot

Energiatehokkaat isännöinti-palvelut: VVO:n kokemuksia

Energiatehokkaat isännöinti-palvelut: VVO:n kokemuksia Energiatehokkaat isännöinti-palvelut: VVO:n kokemuksia 23.11.2010 Kimmo Rintala VVO:n esittely VVO on eläkevakuutusyhtiöiden ja ammattiliittojen omistama vuokra-asuntoyritys: Perustettu 1969 Asuntoja n.

Lisätiedot

Laitoshoidosta omaan kotiin -laskentamalli

Laitoshoidosta omaan kotiin -laskentamalli Laitoshoidosta omaan kotiin -laskentamalli Tuula Pehkonen-Elmi KTM, TtM (Terveystaloustiede) Aija Kettunen VTT Marjo Pulliainen TtM (Terveystaloustiede) 19.3.2014 1 Selvityksen toimijat Tilaaja ARA Toteuttaja

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyysvertailu 2014

Asiakastyytyväisyysvertailu 2014 Asiakastyytyväisyysvertailu 2014 JYVÄSKYLÄN TILAPALVELU KTI Kiinteistötieto Oy Vertailun toteutus 7 kaupunkia: Helsinki, Jyväskylä, Oulu, Riihimäki, Tampere, Vaasa, Vantaa Mittaa asiakkaiden tyytyväisyyttä

Lisätiedot

Kerrostalojen korjaustoiminnan energiataloudellisten valintojen vertailu

Kerrostalojen korjaustoiminnan energiataloudellisten valintojen vertailu Rakennusperinnön hoidon ja korjausrakentamisen neuvottelupäivät 5. Kerrostalojen korjaustoiminnan energiataloudellisten valintojen vertailu Antti Kurvinen Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan

Lisätiedot

Lastensuojelun tila Länsi- ja Keski- Uudellamaalla 2009 - kommenttipuheenvuoro

Lastensuojelun tila Länsi- ja Keski- Uudellamaalla 2009 - kommenttipuheenvuoro Lastensuojelun tila Länsi- ja Keski- Uudellamaalla 2009 - kommenttipuheenvuoro /PHSOTEY- Ppk Aava Yleisiä huomioita 1(3) Tiedon kokoaminen ja analysointi on tärkeää Länsi- ja Keski-Uudenmaan alueesta ei

Lisätiedot

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 JIK-HANKE Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 Asialista NHG:n esittely Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä haasteita Projektin sisältö Toimeksianto ja tavoitteet Toteutus Aikataulu Keskustelu

Lisätiedot

Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 ohjelmakokonaisuuden rahoitus

Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 ohjelmakokonaisuuden rahoitus POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 ohjelmakokonaisuuden rahoitus talousjohtaja Jarkko Raatikainen Strategian mukainen toteutus- ja rahoitusmalli Tulevaisuuden sairaala

Lisätiedot

TIETOPYYNTÖ. Vaurio- ja onnettomuusrekisteri (VARO) 1 Tietopyynnön tausta ja tavoitteet. 2 Tietopyynnön kohde

TIETOPYYNTÖ. Vaurio- ja onnettomuusrekisteri (VARO) 1 Tietopyynnön tausta ja tavoitteet. 2 Tietopyynnön kohde 1 (6) 1.2.2011 TIETOPYYNTÖ Vaurio- ja onnettomuusrekisteri (VARO) 1 Tietopyynnön tausta ja tavoitteet 1.1 Yleistä Tämä asiakirja on tietopyyntö. Tämä ei ole hankintailmoitus tai tarjouspyyntö, vaan alustava

Lisätiedot

1. Eurotum Oy (Y:1584946-1) tai Sirafire Oy (2540423-9)

1. Eurotum Oy (Y:1584946-1) tai Sirafire Oy (2540423-9) 1 (4) ESIVUOKRASOPIMUS Sopimusosapuolet 1. Eurotum Oy (Y:1584946-1) tai Sirafire Oy (2540423-9) Kihlakangas 13, 96800 Rovaniemi (jäljempänä vuokranantaja ) 2. Lapin pelastuslaitos (Y: 0937073-7) (jäljempänä

Lisätiedot

Ohjauskeinot ja työkalut: Rakennusten elinkaarimittarit ja Total Concept käytännössä

Ohjauskeinot ja työkalut: Rakennusten elinkaarimittarit ja Total Concept käytännössä Ohjauskeinot ja työkalut: Rakennusten elinkaarimittarit ja Total Concept käytännössä Panu Pasanen, Bionova Oy 10. helmikuuta 2015 Elinkaari- ja ympäristötehokkuuden asiantuntija Bionova Oy mittaa ja kehittää

Lisätiedot

Kaupungin rakennusten energiankulutusdata. Katri Kuusinen 26.2.2015

Kaupungin rakennusten energiankulutusdata. Katri Kuusinen 26.2.2015 Kaupungin rakennusten energiankulutusdata Katri Kuusinen 26.2.2015 Nykyisiä tietokantoja kaupungin omista rakennuksista Vuosikulutukset Noin 3500 kohteen tiedot (palvelu- ja asuinrakennuksia) Kaukolämmönkulutus

Lisätiedot

3. Sopimuksen toimeenpano (toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi)

3. Sopimuksen toimeenpano (toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi) Liite 1. Sivu 1 (5) Linja-autoalan energiansäästösopimuksen arviointi 1. Vastaajan tausta ja sopimusala, perustiedot 1.01 Yrityksen linja-autojen lukumäärä 1-20 21-50 yli 50 linja-autoa 1.02 Vastaajan

Lisätiedot

Huom. laadintaan tarvitaan huomattava määrä muiden kuin varsinaisen laatijan aikaa ja työtä.

Huom. laadintaan tarvitaan huomattava määrä muiden kuin varsinaisen laatijan aikaa ja työtä. Viite: HE Energiatodistuslaki (HE 161/ 2012 vp) 7.12.2012 Energiatodistusten edellyttämät toimenpiteet, kustannukset ja vaikutukset todistusten tarvitsijoiden näkökulmasta Energiatodistukset: tarvittavat

Lisätiedot

ENERGIANKULUTUSTIETOJEN HYÖDYNTÄMINEN KIINTEISTÖNPIDOSSA

ENERGIANKULUTUSTIETOJEN HYÖDYNTÄMINEN KIINTEISTÖNPIDOSSA ENERGIANKULUTUSTIETOJEN HYÖDYNTÄMINEN KIINTEISTÖNPIDOSSA PALVELUT YRITYKSILLE JA JULKISYHTEISÖILLE Sähkönhankinnan palvelut Sähkösalkkupalvelu Meklaripalvelu Sähkötaseenhallinta Suojauslaskenta Hinnankiinnityspalvelu

Lisätiedot

RIL Elinkaarijaosto Talonrakennusjaosto LIVI Yhteisseminaari 13.1.2009 Säätytalossa

RIL Elinkaarijaosto Talonrakennusjaosto LIVI Yhteisseminaari 13.1.2009 Säätytalossa RIL Elinkaarijaosto Talonrakennusjaosto LIVI Yhteisseminaari 13.1.2009 Säätytalossa Rakennusten energiatehokkuus Tutkimuksen ja käytännön näkökohtia matalaenergiarakentamisen käyttöönotosta Ralf Lindberg,

Lisätiedot

Asiantuntijapalvelut ohjaavat oikeaan päätökseen

Asiantuntijapalvelut ohjaavat oikeaan päätökseen Asiantuntijapalvelut ohjaavat oikeaan päätökseen Palvelua organisaatiosi toiminnan ja tuottavuuden parantamiseksi Asiantuntijapalveluissa toimimme johdon strategisena kumppanina. Palvelumme liittyvät tavallisesti

Lisätiedot

Etelä Suomen ja Viron Interreg III A ohjelma:

Etelä Suomen ja Viron Interreg III A ohjelma: Etelä Suomen ja Viron Interreg III A ohjelma: "Internetpalvelusta apua ilmastokamppailuun (e3portaali)" Kuresaari 14.9.2007 Jorma Pietiläinen Copyright VTT Lähtökohta: 2 3 4 IPCC:n skenaatiot: 5 6 Tulevaisuus?

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi R RAPORTTEJA Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3 TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet Tutkimuksessa arvioitiin, mitä muutoksia henkilön tuloissa ja

Lisätiedot

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Miksi uudistus? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa

Lisätiedot

Asukkaiden asenteet energiansäästöön ja kulutusseurantaan

Asukkaiden asenteet energiansäästöön ja kulutusseurantaan Asukkaiden asenteet energiansäästöön ja kulutusseurantaan Sami Karjalainen, tekn. toht. VTT Suomen automaatioseura Rakennusautomaatiojaosto BAFF Seminaari 22.5.2008 SISÄLTÖ Käyttäjätutkimuksen energiansäästöön

Lisätiedot

KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS

KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS ESITTELY JA ALUSTAVIA TULOKSIA 16ENN0271-W0001 Harri Muukkonen TAUSTAA Uusiutuvan energian hyödyntämiseen

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

As.oy Taavinmaja. Tilinpäätökset ja graafinen esitys

As.oy Taavinmaja. Tilinpäätökset ja graafinen esitys As.oy Taavinmaja Tilinpäätökset ja graafinen esitys Taloyhtiön tuotot ja kulut 27 28 29 21 211 212 Hoitovastike /os/kk,42,42,46,55,58,58 Ullakkovastike 1 /m2/kk 1,84 1,84 1,977 2,364 2,364 2,364 Ullakkovastike

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennus Rakennustyyppi: Erillinen pientalo Valmistumisvuosi: 1961-1965 Osoite: Rakennustunnus: EPÄVIRALLINEN. Asuntojen lukumäärä:

ENERGIATODISTUS. Rakennus Rakennustyyppi: Erillinen pientalo Valmistumisvuosi: 1961-1965 Osoite: Rakennustunnus: EPÄVIRALLINEN. Asuntojen lukumäärä: ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Erillinen pientalo Valmistumisvuosi: 1961-1965 Osoite: Rakennustunnus: EPÄVIRALLINEN Lohja Asuntojen lukumäärä: Energiatodistus perustuu laskennalliseen kulutukseen

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

FInZEB-hankkeen yhteenveto ja keskeiset johtopäätökset. Lämmitystekniikka 2015-seminaari 21.5.2015. Ilkka Salo/Talotekniikkateollisuus ry

FInZEB-hankkeen yhteenveto ja keskeiset johtopäätökset. Lämmitystekniikka 2015-seminaari 21.5.2015. Ilkka Salo/Talotekniikkateollisuus ry FInZEB-hankkeen yhteenveto ja keskeiset johtopäätökset Lämmitystekniikka 2015-seminaari 21.5.2015 Ilkka Salo/Talotekniikkateollisuus ry EPBD Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) edellyttää, että

Lisätiedot

Projekti, projektinhallinta ja projektiliiketoiminta. Projektin ympäristö, päämäärä, tavoitteet, elinkaari, laajuus ja työn ositus

Projekti, projektinhallinta ja projektiliiketoiminta. Projektin ympäristö, päämäärä, tavoitteet, elinkaari, laajuus ja työn ositus Projekti, projektinhallinta ja projektiliiketoiminta. Projektin ympäristö, päämäärä, tavoitteet, elinkaari, laajuus ja työn ositus 25.1.2013 Karlos Artto TU-22.1120 Projektien suunnittelu ja ohjaus, kevät

Lisätiedot

11.10.2013 Tekijän nimi

11.10.2013 Tekijän nimi 11.10.2013 Tekijän nimi Arkkitehtuuri kehittämisen välineenä Kokonaisarkkitehtuuri hallitun muutoksen avaimena Etelä-Savon maakuntaliitto 10.10.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Green Building Council Finlandin mittarit - yhteiset pelisäännöt rakennusten ympäristötehokkuudelle

Green Building Council Finlandin mittarit - yhteiset pelisäännöt rakennusten ympäristötehokkuudelle Green Building Council Finlandin mittarit - yhteiset pelisäännöt rakennusten ympäristötehokkuudelle Betonipäivät 2012 27. marraskuuta 2012 Rakentamisen ympäristövaikutukset miksi? Rakennukset ja asuminen

Lisätiedot

Kuljetusketjujen energiakatselmus

Kuljetusketjujen energiakatselmus Kuljetusketjujen energiakatselmus Helsingin messukeskus 17.5.2006 Pertti Koski 1 Motiva Oy tuottaa palveluja uusiutuvan energian ja energian tehokkaamman käytön lisäämiseksi. 2 Motivan palvelut Energianhallinnan

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus. Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus 16.4.2013 Kirsi Sivonen, Motiva Oy

Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus. Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus 16.4.2013 Kirsi Sivonen, Motiva Oy Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus Tavoite ja sisältö Tavoite Tunnetaan malliraportin rakenne Sisältö Kuntakatselmuksen sisältö

Lisätiedot

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella Uusi innovaatio Suomesta Kierrätä kaikki energiat talteen hybridivaihtimella Säästövinkki Älä laske energiaa viemäriin. Asumisen ja kiinteistöjen ilmastopäästöt ovat valtavat! LÄMPÖTASE ASUINKERROSTALOSSA

Lisätiedot

1.Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet

1.Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet VAASAN YLIOPISTO/KESÄYLIOPISTO TILASTOTIETEEN PERUSTEET Harjoituksia A KURSSIKYSELYAINEISTO: 1.Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet Nimi Ikä v. Asema Palkka

Lisätiedot

SVING-hankkeen tulosseminaari Työpaketti: Koulutus 26.05.2008 Helsinki. Tervetuloa! Teretulemast! Welcome! Добро пожаловать!

SVING-hankkeen tulosseminaari Työpaketti: Koulutus 26.05.2008 Helsinki. Tervetuloa! Teretulemast! Welcome! Добро пожаловать! SVING-hankkeen tulosseminaari Työpaketti: Koulutus 26.05.2008 Helsinki Tervetuloa! Teretulemast! Welcome! Добро пожаловать! Suomen ja Viron kiinteistöalan koulutusyhteistyön taustaa Koulutusyhteistyö käynnistyi

Lisätiedot

Energiatehokkaan korjausrakentamisen hankintojen kompastuskivet. Lahden Tilakeskus Kiinteistöpäällikkö Jouni Arola

Energiatehokkaan korjausrakentamisen hankintojen kompastuskivet. Lahden Tilakeskus Kiinteistöpäällikkö Jouni Arola Energiatehokkaan korjausrakentamisen hankintojen kompastuskivet Lahden Tilakeskus Kiinteistöpäällikkö Jouni Arola Henkilöstön määrä 35 Tilakanta (oma ja vuokrattu yht.) 453 000 m 2 TA 2014 Liikevaihto

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet. Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi

Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet. Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi www.helsinki.fi/yliopisto 1 Miten aloittaa energiankäytön tehostaminen? Energiankäytön

Lisätiedot

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon maksut Kustannusten kohdentaminen eri maksuille Taksan

Lisätiedot

YRITYS OY Tutkimus 2013 VERTAILUTIETOKANTARAPORTTI

YRITYS OY Tutkimus 2013 VERTAILUTIETOKANTARAPORTTI YRITYS OY Tutkimus 2013 INNOLINK EXCELLENCE SCORE VERTAILUTIETOKANTARAPORTTI SISÄLLYSLUETTELO 1. Innolink Excellence Score 2. Vertailu vertailutietokantaan 2.1. Kuiluanalyysitaulukot kriteerikohtaisesti

Lisätiedot

ENERGIATODISTUKSET JA MERKIT TYÖKALUINA ENERGIATEHOKKUUSVIESTINNÄSSÄ

ENERGIATODISTUKSET JA MERKIT TYÖKALUINA ENERGIATEHOKKUUSVIESTINNÄSSÄ ENERGIATODISTUKSET JA MERKIT TYÖKALUINA ENERGIATEHOKKUUSVIESTINNÄSSÄ Helsingin erilainen Display Miksi tämä lähestymistapa? 28.5.2010 Ulla Soitinaho HKR-Rakennuttaja Miksi ihmeessä Display? Miksi ihmeessä

Lisätiedot

Senaatti-kiinteistöjen rooli energiatehokkuussuunnitelmissa

Senaatti-kiinteistöjen rooli energiatehokkuussuunnitelmissa Senaatti-kiinteistöjen rooli energiatehokkuussuunnitelmissa Julkisen sektorin energiatehokkuus miten tehdä energiatehokkuussuunnitelma 22.4.2013 Tuomme tilalle ratkaisut Senaatti-kiinteistöjen rooli valtionhallinnossa

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS UUDISTUU MITEN? Petri Pylsy Kiinteistöliitto

ENERGIATODISTUS UUDISTUU MITEN? Petri Pylsy Kiinteistöliitto ENERGIATODISTUS UUDISTUU MITEN? Petri Pylsy Kiinteistöliitto 1 Nykyinen energiatodistuskäytäntö Suomessa energiatodistuslaki voimaan vuoden 2008 alussa Käytössä kaikissa EU maissa, toteutustapa kansallinen

Lisätiedot

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy ENERGIANSÄÄSTÖ? ENERGIATEHOKKUUS! ENERGIATEHOKKUUS Energian tehokas hyödyntäminen

Lisätiedot

Rauno Levan & Kimmo Salonen (toim.) GarbageX ohjelman käyttöohje

Rauno Levan & Kimmo Salonen (toim.) GarbageX ohjelman käyttöohje Rauno Levan & Kimmo Salonen (toim.) GarbageX ohjelman käyttöohje Lahden ammattikorkeakoulun julkaisu Sarja B Artikkelikokoelmat, raportit ja muut ajankohtaiset julkaisut, osa 7 Lahden ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Miksi sisäilmaongelmat eivät aina poistu rakennusta korjaamalla?

Miksi sisäilmaongelmat eivät aina poistu rakennusta korjaamalla? Miksi sisäilmaongelmat eivät aina poistu rakennusta korjaamalla? Kokonaisvaltaisuus sisäilmaongelmien ratkaisemisessa Mitä se on? Espoon kaupungin Tilakeskus ja Sisäilmayhdistys ry 14.5.2014 Hotelli Kuninkaantie

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

Käyttäjien tila-ja palvelutarpeet ja preferenssit muuttuvassa toimintaympäristössä

Käyttäjien tila-ja palvelutarpeet ja preferenssit muuttuvassa toimintaympäristössä Käyttäjien tila-ja palvelutarpeet ja preferenssit muuttuvassa toimintaympäristössä Tutkija Peggie Rothe, Aalto-yliopisto Johtaja Satu Haaparanta, KTI Fifman syysseminaari 23.9.2010, SOL-CITY Agenda Preferenssit-hanke

Lisätiedot

HE 26/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta - Kiinteistöliiton näkemykset

HE 26/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta - Kiinteistöliiton näkemykset HE 26/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta - Kiinteistöliiton näkemykset Kuulemistilaisuus 6.10.2015, Eduskunnan Valtiovarainvaliokunnan verojaosto (VeJ) Juho

Lisätiedot

Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna

Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna Finesse-seminaari 22.03.00 Matias Vierimaa 1 Mittauksen lähtökohdat Mittauksen tulee palvella sekä organisaatiota että projekteja Organisaatiotasolla

Lisätiedot

BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE

BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE 1. Taustaa... 3 2. Tavoite... 3 3. Tulokset... 4 4. Jatkotoimenpiteet... 4 5. Projektin tulosten yleistettävyys... 4 6. Toteutus... 4 a. Tehtävät ja

Lisätiedot

URJALAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA

URJALAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA URJALAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA Tämä taksa korvaa edellisen, Urjalan kunnanvaltuuston vahvistaman taksan ja tulee voimaan 01.08.2012 alkaen. Tämän taksan on Urjalan tekninen lautakunta vahvistanut

Lisätiedot

Matalaenergiarakentaminen

Matalaenergiarakentaminen Matalaenergiarakentaminen Jyri Nieminen 1 Sisältö Mitä on saavutettu: esimerkkejä Energian kokonaiskulutuksen minimointi teknologian keinoin Energiatehokkuus ja arkkitehtuuri Omatoimirakentaja Teollinen

Lisätiedot

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi Hinnat ja kustannukset 2014 Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi 2014, 3. vuosineljännes Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat vuodessa 1,6 prosenttia Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat

Lisätiedot