Ertiitli havaintoja V-alueen malmin kontaktimineralisaatioeta Outokummun kaivoksessa.

Transkriptio

1 Ertiitli havaintoja V-alueen malmin kontaktimineralisaatioeta Outokummun kaivoksessa. Vuoden 1958 alkupuolella suoritti allekirjoittanut etrsintojs Outokummun kaivoksessa lyijyhohteen 16ytthieeksi ieotooppieuhdem&eireiyat& varten. Tarkkailun kohteeksi valittiin V-alue Lietukan mlmioata, llihinnti alueen runeam sinkkiv&lkem L~r& takia. Louhoksen V-1 kattovtiyllst&, aivan kattokontaktin lmituntumasta laytyikin makroskooppisis m %rili lyijyhohdetta ja paikalta keriittiin erg ntsytteitli. Pintahietutkimua toi eaiin er&it i mielenkiintoisia havaintoja kontaktimineralisaatiossa. Seuraavassa on tarkoitus lyhyeati esitelli-i tutkimuksessa ilmitulleita seikkoja. SilrniinpistEiv&ii seikkana tutkitussa materiaalisea voidaan mainita malmiminsraaliaaation nopea vaihtuminen kontaktia lkihestytttieseii. Yalmi on normaalia Cuk-Fek-ZnS-tyyppilS, 0,5-0,3 m:n pti&h&n kontaktista, jonka ji-ilkeen ZnS-~~i&lir i nopeaati lis~~tyy. Itse kontaktisaumaesa ZnS muodostaa eilm~tibr~isesti katsoen 5-20 cm:n vahvuisen puhtaan kerroksen. Mikroskooppinen tutkimus osoitti kuitenkin erittgin lajirikasta, normaalista Outokummun malmista melkoisesti poikkeavaa rnineralieaatiota. Pintahie- ja rontgentutkimuksiasa voitiin todeta seuraavat mineraalit : kuparikiiau lyijyhohde valleriitti I1 rwh-~, gudmundiitti kalkopyrrhotiitti vi smutti kuparik:n muuttumist. I kulta kuparik:n muuttumiet. I1 tunternaton, harmaa magneettikiisu prismetaa. mineraali magn. kiiaun muutt. kromispinelli linneiitti I eskolaiitti linneiitti C ~ V 1 ' P rutiili uraniniitti sinkkivglke thucholiitti stanniitti hisingeriitin kaltainen rikkikiiau twunanvihr. mineraali Kuparikiisu on puhdasta ja normaalia vielii 0,5-0,4 m:n piibssii kontaktista, muuttwnistuloksia ei ole paljoa havaittavissa. Kontaktia li%hestyttiiese& alkaa ilmetg Cuk:n muuttumista.

2 Va I1 (Va I1 nimityrsta ke9ytetkbn t0s~ki yhteydess8 minerrsalieta, joka on aikaieexruain mikrorskooppirseeti identifioitu valleriitiksi, mutts joka v:n 1958 alueea r6ntgentutkimukslssa todettiin hilsltaan huomattasvaerti valleriitiats goikkeavakei.) esilntymfnen jokeeenkin mursasta, erikoiseati Wk:n 3s Pektn kontakteiasa. Qa I1 ehlfintyy myth Fektn raoisas vuorotellen Li I:n kernesa aek& ympar8i uaein Ll I-rakeftar. Cuktn jer Fekrn kontakttaissa esifntyy meaana tr!4~ilt&lin Fek:& muistutts~ hyvin voimakkaasti anisotrooppfnan mineraali (kzrva 1.) Joka nilytraiskaavm Cukza. Hilettutkim~~ kuvatusta mineraalista antof Fek:n 3a Va 1f:n viivat puillekk&fn. Mikroakooppiessti samanlainen, nutta v&rfltutn hiukan poikkeava mfneraali esifntyy my68 puhtafeaa Pek-kentisa?ii Va 1I:n kanaaa. (Kuvat 2 ja 5) Kalkopyrrhotiittfe an harvaittu satwcmaisina pienin8 0,01 mm:n rakeirma Fektn r ~~illa. Bar1 mhanruakea, niner~lisot~ooppinen. Joissakin hieisees havaittifn olaituinen punaruakero Cuk:n iuuunnos, joaaa on pieninti, hyvln ohuinsr mutkittelevlna liekkeing vaaleankeltafata ierotrooppista lnineraarlie jer ohuim leunelleim hyvin voimakkaaati anfsotrooppi~ta kellanruskesa mineraalia. T8llaiaet Cuk-kentBt ovat usein reunoiltsan normaerlia Cuk:s. Kuparimineralfeaation tutkirnua on keeken la jatkehn shta mikti3.i aaia katsotasin sen srvoieekef. ZnS esiintyy keruenpana kontraktista yleena8 pg8~ceuk6in& raulkeumina Cuk:saa ja Pektsaa. C*:n auotau~nan ZnStatm ZnS:n rakenteen 8utmtsiein.a pitkinli lmelleins tai lt3fektijonofna havaittaviaes. Smoin ZnStn suotautumfnan Cuktata pfening t&hti- ~kelettein&. Suotautumieilrai6 kontaktin 1EehellIA li8bhlntyy 3s ennenkaikkea ZnS-ttihtiekeletit Cukrsea ovat srikoisen kauniita ja euuria. ZnS on ylebenea steumiit%irikaeta, joekus ZnSrn reunaosilcrea atanniitti on ~'llxjeatyneinlb apuotautwm3onaina. Stannllittia on my88 joekua Pektles~ eulkeumina. Aivan kontaktiasa ZnS on auhteellijsen puhdere~ta 3a usein hpin ruhjoutunutta. Fek joks. runs-- ZnS:a. 3a Cuktn rajakohdiassa muodoe.t;aacn yhteiefc1 kenttits Cuk:n kanaeet muuttumiatulokeineen. Fek my68 usein ZnS:srm mikenteen auuntaisina lamellsins. LfnneiittejlS runsaasti Fektaeier ja usein my68 Cukon reunamilla. Pentlandiitti keunii~ autoklastisins rerkelna Fektssa ja joskue Cuk:saa. V&rf vaikuttaa nomaalis v&lkeema%lta, mik& smttaisi johtua Go-gitoisuuden liekihintymfaeetti.

3 Sk aatunnaisina pieninkl kitein& harrnemineraaleiesa, PbS esiintyy laajoinakin kentting Cuk ja ZnS-rikkaan osan rajamailla. PbS-kentgssii havaittiin pieniii huonostipuleerautuvia valkeita Hippuja (raekoko yleensh 0,01 nun), jotka verrattain nopeasti kellastuivat. Mikroskooppisella tutkimuksella, etsausreaktioilla ja rajoitetulla XRF-analyysillkS todettiin k.0. hiput todennwbiseeti metallieekai vismutiksi. (~uva 4.) PbS:n ja Fek:n kontakteissa eaiintyy kellanvaalea pitkkiprismainen mineraali, joka identifioitiin mikroskooppisasti, XR ja XRF-menetelmill& gudmundiitiksi. (~uva 5. ) Lis ksl PbS : ssa usein Bi-hippujen aeurassa esiintyy kideasultaan gudmundiitin kaltainen, mutta muilta mikroskooppisilta ominaisuuksiltaan ja etsauareaktioiltaan poikkeava mineraali, jota ei pienen kidekoonsa takia ole pystytty tarkernin identi f ioimaan. (~uva 6. ) Tutkimukrsen alussa havaittiin metallista kultaa er i&ss& hieessii kolme raetta, joista suurin on 0,15 m. Tgssa hieessg kulta on serpentiinissg PbS:n yhteydess&, (~uva 7.).Mybs parissa muussa hieesski havaittiin kultaa PbS:n ja ZnS:n (kuva 8.) yhteydessg, ar&&~afi hieessg jopa 25 raetta, (~uva 9.) Raekoko yleensg pieni, 0,005-0,1 mm. Koska aikaisemmin on Outokurnmun malmin pintahietutkimuksissa tiettiivbsti vain pari kertaa havaittu metallista kultaa, lienee ilmeistki, ettfi kulta on joetakin syysta rikastunut (m&brtitynlaieiaaa) kontaktivybhykkaissii, mitg tukee myas G-alueen uraanirikkaista kontakteista tehty mikroskooppinen kultahavainto. UttAlSn vamaa johtop&&t8sta ei asiasta kuitenkaan voitane tehdil laajemman tutkimuksen puuttuessa. Asia lienee kuitenkin 1iihemmU tutkimuksen arvoinen, koska kyseeasa on jokseenkin puhdas ZnS-kontakti, jollaisia on ainakin joskus jkitetty ehkg tarkoitukselliseatikin louhimatta. Tutkitun alueen sivukivi on oeittain tiivistki serpentiinikiveg, osittain diopaidirikasta kareikiveii. Serpentiiniosueella esiintyy aivan kontaktisaumassa usein hisingeriitin kaltainen smaragdinvihreg mineraali, jonka hilavakiot ovat 1Ehellti hisingeriittiii. Mineraali muuttuu huoneilmassa nopeasti ruskeaksi. Karsirikkaissa kontaktinosiasa on havaittu satunnaiaesti MoS, rutiili, kromispinelli, eskolaiitti, uraniniitti ja thucholiitti.

4 u 1 Voim. anisotrooppinen ek:a mui tuttava mineraali raiskaa kuparikii ua 57 x

5 :uva 2 llerii ti II 57 It 3 u.ttu ller1 i I + nio 57 x

6 Ituva 4 M etallista vismut tia FbS ::ssa 600 X Kuva 5.Metallista vi.snmttia ja tuntem-aton prismamainen mineraali PbS: ssa 300 x

7 GU~rJil\;Wdii 't 1 ei t & : 11 X -,

8 K 116.