PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004 SEKÄ UUDENKAUPUNGIN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 1-9

Transkriptio

1 PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004 SEKÄ UUDENKAUPUNGIN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 1-9 Koulutuslautakunta

2 PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004 SEKÄ UUDENKAUPUNGIN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLE luku Opetussuunnitelma Opetussuunnitelman laatiminen Opetussuunnitelman sisältö 6 2. luku Opetuksen järjestämisen lähtökohdat Perusopetuksen arvopohja Perusopetuksen tehtävä Perusopetuksen rakenne 7 3. luku Opetuksen toteuttaminen Oppimiskäsitys Oppimisympäristö Toimintakulttuuri Työtavat luku Opiskelun yleinen tuki Kodin ja koulun välinen yhteistyö Oppimissuunnitelma Ohjauksen järjestäminen Tukiopetus Oppilashuolto Kerhotoiminta luku Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus Eri tukimuodot Osa-aikainen erityisopetus Erityisopetukseen otettujen ja siirrettyjen opetus Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Opetuksen järjestäminen toiminta-alueittain luku Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus Saamelaiset Romanit Viittomakieliset Maahanmuuttajat 26

3 3 Uudenkaupungin perusopetuksen tuntijako 28 Uudenkaupungin perusopetuksen kieliohjelma luku Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet Äidinkielten ja toisen kotimaisen kielen opiskelu Äidinkieli ja kirjallisuus 36 Suomi äidinkielenä 7.4 Toinen kotimainen kieli 53 Ruotsi 7.5 Vieraat kielet Matematiikka Ympäristö- ja luonnontieto Biologia ja maantieto Fysiikka ja kemia Terveystieto Uskonto 111 Evankelisluterilainen uskonto 111 Ortodoksinen uskonto 118 Muut uskonnot Elämänkatsomustieto Historia Yhteiskuntaoppi Musiikki Kuvataide Käsityö Liikunta Kotitalous Valinnaiset aineet Oppilaanohjaus luku Oppilaan arviointi Arviointi opintojen aikana Päättöarviointi Todistukset luku Erityisen koulutustehtävän mukainen ja erityiseen pedagogiseen järjestelmään tai periaatteeseen perustuva opetus Vieraskielinen opetus ja kotimaisten kielten kielikylpyopetus Kansainväliset kielikoulut Steinerpedagoginen opetus 186 Opetussuunnitelman arviointi Liitteet Liite 1 Kirjainmallit, numerot ja välimerkit 188 Liite 2 Kielitaidon tasojen kuvausasteikko 190

4 4 Liite 3 Valtioneuvoston asetus 1435/ Liite 4 Opetushallituksen suositus maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen 206 perusteiksi PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004 LIITTEET: Todistuslomakkeet 208 HOJKS-lomake 246 Uudenkaupungin koulujen kriisisuunnitelma 252 Päihdestrategia 256 Uudenkaupungin peruskoulujen oppilashuoltoryhmien toiminnan ohjeistus 258 Koulussa tapahtunut kiusaaminen; selvittely, toimenpiteet ja seuranta 272 Uudenkaupungin kaupungin yleissivistävän opetustoimen tietostrategia Joustava perusopetus / opetussuunnitelma 282

5 5 OPPIVELVOLLISILLE TARKOITETUN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 1. luku Opetussuunnitelma Opetussuunnitelman perusteet on kansallinen kehys, jonka pohjalta paikallinen opetussuunnitelma laaditaan. Opetuksen järjestäjällä on vastuu opetussuunnitelman laadinnasta ja kehittämisestä. Opetussuunnitelmassa päätetään perusopetuksen kasvatus- ja opetustyöstä ja täsmennetään perusteissa määriteltyjä tavoitteita ja sisältöjä sekä muita opetuksen järjestämiseen liittyviä seikkoja. Perusopetuksen opetussuunnitelmaa laadittaessa tulee ottaa huomioon esiopetuksen opetussuunnitelma ja perusopetuksen yhtenäisyys sekä muut kunnassa tehdyt lapsia, nuoria ja koulutusta koskevat päätökset. Valtakunnalliset ja paikalliset perusopetusta koskevat päätökset muodostavat perusopetusta ohjaavan kokonaisuuden. Nämä päätökset ovat perusopetuslaki ja -asetus valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet opetuksen järjestäjän hyväksymä opetussuunnitelma opetussuunnitelmaan perustuva perusopetusasetuksen 9. :n mukainen vuosittainen suunnitelma. Opettajan tulee opetuksessaan noudattaa opetuksen järjestäjän vahvistamaa opetussuunnitelmaa. Opetussuunnitelma voidaan laatia siten, että siinä on kuntakohtainen osio, alueittaisia tai koulukohtaisia osioita sen mukaan kuin opetuksen järjestäjä päättää. Tähän asiakirjaan (perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin 2004) on yhdistetty Uudenkaupungin kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelmallinen aines. Uudenkaupungin kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelmaosuus on kirjattu asiakirjaan kehystettynä. Uudenkaupungin peruskoulut voivat edelleen omissa opetussuunnitelmissaan tarkentaa valtakunnallisia perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita ja Uudenkaupungin kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelmaosuuksia. Perusopetuksen opetussuunnitelman yhtenäisyys edellyttää eri opettajaryhmien yhteistyötä opetussuunnitelmaa laadittaessa. Oppilaan huoltajien on voitava vaikuttaa varsinkin opetussuunnitelman kasvatustavoitteiden määrittelyyn. Myös oppilaita voidaan ottaa mukaan opetussuunnitelmatyöhön. Opetussuunnitelma tulee oppilashuoltoa sekä kodin ja koulun yhteistyötä koskevalta osalta laatia yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Uudenkaupungin kuntakohtaiset opetussuunnitelmaosuudet on laadittu oppilashuoltoa sekä kodin ja koulun yhteistyötä koskevalta osalta yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten kanssa.

6 6 1.2 Opetussuunnitelman sisältö Perusopetuksen opetussuunnitelmasta tulee ilmetä seuraavat seikat sen mukaan kuin opetuksen järjestäminen edellyttää: arvot ja toiminta-ajatus yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet kieliohjelma noudatettava paikallinen tuntijako toimintakulttuurin, oppimisympäristön ja työtapojen kuvaukset opetuksen mahdolliset painotukset, kielikylpy tai vieraskielinen opetus opetuksen mahdollinen eheyttäminen aihekokonaisuuksien toteuttaminen opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain eri oppiaineissa tai opintokokonaisuuksittain vuosiluokkiin jakamattomassa opetuksessa valinnaisaineiden opetus tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle yhteistyö esiopetuksen ja muun perusopetuksen kanssa kodin ja koulun yhteistyö yhteistyö muiden tahojen kanssa oppilashuollon suunnitelma ja siihen liittyvän yhteistyön järjestäminen oppimissuunnitelman laatimisen periaatteet ohjaustoiminta opiskelun tukena ja työelämään tutustumisen järjestelyt kerhotoiminnan järjestäminen tukiopetuksen järjestäminen erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden opetus oppilaan arviointi ja sen perustuminen hyvän osaamisen kuvauksiin ja päättöarvioinnin kriteereihin opinnoissa etenemisen periaatteet todistukset tietostrategia toiminnan arviointi ja jatkuva kehittäminen. Em. opetussuunnitelmasisällöt on kirjattu tähän asiakirjaan opetussuunnitelmaperusteiden lomaan. Kuntakohtaiset opetussuunnitelmaosuudet erottuvat muusta tekstistä, koska kuntakohtaiset osuudet on kehystetty. 2.1 Perusopetuksen arvopohja 2. luku Opetuksen järjestämisen lähtökohdat Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Opetuksen perustana on suomalainen kulttuuri, joka on kehittynyt vuorovaikutuksessa alkuperäisen, pohjoismaisen ja eurooppalaisen kulttuurin kanssa. Opetuksessa on otettava huomioon kansalliset ja paikalliset erityispiirteet sekä kansalliskielet, kaksi kansankirkkoa, saamelaiset alkuperäiskansana ja kansalliset vähemmistöt. Opetuksessa otetaan huomioon suomalaisen kulttuurin monipuolistuminen myös

7 eri kulttuureista tulevien maahanmuuttajien myötä. Opetuksen avulla tuetaan oppilaan oman kulttuuriidentiteetin rakentumista sekä hänen osallisuuttaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja globaalistuvassa maailmassa. Sen avulla edistetään myös suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä ymmärtämystä. Perusopetuksen avulla lisätään alueellista ja yksilöiden välistä tasa-arvoa. Opetuksessa otetaan huomioon erilaiset oppijat ja edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa antamalla tytöille ja pojille valmiudet toimia yhtäläisin oikeuksin ja velvollisuuksin yhteiskunnassa sekä työ- ja perhe-elämässä. Perusopetuksessa eri oppiaineiden opetus on poliittisesti sitoutumatonta ja uskonnollisesti tunnustuksetonta. Perusopetuksen paikallisessa opetussuunnitelmassa tulee tarkentaa opetuksen perustana olevia arvoja. Niiden tulee välittyä opetuksen tavoitteisiin ja sisältöihin sekä jokapäiväiseen toimintaan Perusopetuksen tehtävä Perusopetus on osa koulutuksen perusturvaa. Sillä on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Sen tehtävänä on toisaalta tarjota yksilölle mahdollisuus hankkia yleissivistystä ja suorittaa oppivelvollisuus ja toisaalta antaa yhteiskunnalle väline kehittää sivistyksellistä pääomaa sekä lisätä yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa. Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen itsetunnon kehittymiseen, jotta oppilas voi hankkia elämässä tarvitsemiaan tietoja ja taitoja, saada valmiudet jatkoopintoihin ja osallistuvana kansalaisena kehittää demokraattista yhteiskuntaa. Perusopetuksen on myös tuettava jokaisen oppilaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä sekä äidinkielen kehitystä. Tavoitteena on myös herättää halu elinikäiseen oppimiseen. Yhteiskunnan jatkuvuuden varmistamiseksi ja tulevaisuuden rakentamiseksi perusopetuksen tehtävänä on siirtää kulttuuriperintöä sukupolvelta toiselle, kartuttaa tarvittavaa tietoa ja osaamista sekä lisätä tietoisuutta yhteiskunnan perustana olevista arvoista ja toimintatavoista. Sen tehtävänä on myös kehittää kykyä arvioida asioita kriittisesti, luoda uutta kulttuuria sekä uudistaa ajattelu- ja toimintatapoja. 2.3 Perusopetuksen rakenne Perusopetus on opetussuunnitelmallisesti yhtenäinen kokonaisuus. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt määritellään opetussuunnitelman perusteissa oppiaineittain tai aineryhmittäin tuntijaon (A 1435/ , 6 ) mukaisten nivelkohtien välisille osioille. Kunkin osion päätteeksi on laadittu oppilaan hyvän osaamisen kuvaus (8.1). Taide- ja taitoaineiden (musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta) opetuksen tavoitteet, keskeiset sisällöt, hyvän osaamisen kuvaukset sekä päättöarvioinnin kriteerit on laadittu oppiainekohtaisille vähimmäistuntimäärille. Opetuksen järjestäjän hyväksymässä opetussuunnitelmassa tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt määritellään vuosiluokittain valtioneuvoston asetuksen ja opetussuunnitelman perusteiden pohjalta. Tässä asiakirjassa on opetuksen tavoitteet ja sisällöt määritelty vuosiluokittain niiden oppiaineiden osalta, joita Uudenkaupungin peruskouluissa opetetaan. Vuosiluokkien 1 2 opetuksessa tulee ottaa huomioon varhaiskasvatuksen, erityisesti esiopetuksen, antamat valmiudet. Esi- ja perusopetuksesta on rakennettava ehyt ja johdonmukainen kokonaisuus. Alimpien vuosiluokkien opetuksen erityisenä tehtävänä on kehittää valmiuksia myöhempää työskentelyä ja oppimista varten. Vuosiluokat 8 9 muodostavat perusopetuksen päättövaiheen, jonka tehtävänä on myös ohjata oppilasta jatko-opintoihin ja kehittää valmiuksia toimia yhteiskunnassa ja työelämässä. Mikäli opetussuunnitelmassa perusopetusasetuksen 11.,:n 3. momentin mukaisesti on päätetty, että oppilas voi edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelmansa mukaisesti, määritellään tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt opintokokonaisuuksille. Opintokokonaisuudet muodostetaan valtioneuvoston määrittelemien oppiaineiden ja aineryhmien osioiden pohjalta. Osiot voidaan tarvittaessa jakaa kahdeksi tai useammaksi opintokokonaisuudeksi, joita voidaan myös yhdistää eri oppiaineiden ja aineryhmien

8 kesken eheytetyiksi opintokokonaisuuksiksi. Opetussuunnitelmassa on määrättävä, mitkä opintokokonaisuudet ovat oppilaalle pakollisia ja mitkä valinnaisia. Oppilaan opintojen etenemistä ja opintokokonaisuuksien suorittamista tulee seurata järjestelmällisesti. Mikäli yhdysluokkaopetuksessa yhdysluokan eri vuosiluokilla on joissakin oppiaineissa erilaiset viikkotuntimäärät, oppiaineiden vuosiviikkotunnit voidaan myös jakaa osiin ja siten tasata oppiaineiden opetustunnit. Yhdysluokan oppimäärä voidaan opetussuunnitelmassa määritellä myös opintokokonaisuuksiksi jakamatta sitä vuosiluokkiin. Tällöin noudatetaan perusopetusasetuksen 11.,:n 3. momentin säännöksiä. UUDENKAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN ARVOT JA TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen perustana olevia arvoja Uudessakaupungissa ovat erityisesti kannustavuus, vastuullisuus, tasa-arvoisuus ja työnteon arvostaminen. Kansallisen kulttuuriperinteen vaaliminen sekä lisääntyvä kansainvälistyminen kuuluvat opetussuunnitelman taustavaikuttajiin. Muuttuvassa maailmassa erityisesti elämänhallintaan liittyvät arvo- ja moraalikysymykset ovat keskeisiä. Fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten voimavarojen tasapainoinen kehittyminen edellyttää terveyteen ja hyvinvointiin liittyvien kysymysten pohdintaa. Aikaisempaa enemmän korostuvat sosiaalisiin taitoihin liittyvät kyvyt sekä sosiaalisen tuen merkitys yhteisön ja yksilön elinvoiman ylläpitäjinä. Lapsella on oikeus hyvään lapsuuteen ja hyvään kouluun. Kouluyhteisön myönteisyys edistää sosiaalisia taitoja, vastuuntuntoa ja erilaisuuden ymmärtämistä. Kannustava opettaja ja kannustavat oppilastoverit opettavat lasta tekemään työtä ja arvostamaan opiskelua. Lapsi ottaa vastuun omasta työstään ja ponnistelee tavoitteiden saavuttamiseksi. Uudenkaupungin perusopetuksen arvopohjana ovat edellä kerrotun ja opetussuunnitelman perusteissa mainittujen asioiden lisäksi Vakka-Suomen, Uudenkaupungin ja sen kaupunginosien, Kalannin, Lokalahden ja Pyhämaan kulttuuriset erityispiirteet kuten paikallinen historia, murre ja elinkeinot. Seudullinen erityisarvo on myös luonto. Maantieteellisesti Uusikaupunki on poikkeuksellisessa asemassa Suomessa. Maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen saaristo sijaitsee osittain kaupungin alueella. Perusopetusta toteutetaan mahdollisimman yhtenäisessä peruskoulussa lokeroimatta oppilaita. Perusopetusta annetaan useissa yksiköissä, joiden yhteistyö on tiivistä. Kouluissa noudatetaan yhdessä sovittuja opetuksen ja kasvatuksen periaatteita sekä pyritään tehokkaasti yhteiseen päämäärään. Tavoitteiden toteutumista seurataan kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen, lautakunnan, palvelukeskuksen ja koulun tasolla järjestämällä valtakunnallisia, kunta- ja koulukohtaisia testejä sekä suorittamalla jatkuvaa seurantaa koulun ja palvelukeskuksen tasolla. Oppilasarviointia sekä koulujen opetus-, ja kasvatus- ja oppimiskulttuureja yhdenmukaistetaan. Alle kouluikäisten opetuksessa ja kasvatuksessa asetetut tavoitteet huomioidaan perusopetuksessa ja niihin pyritään tarvittaessa myös vaikuttamaan. 8

9 9 3. luku Opetuksen toteuttaminen 3.1 Oppimiskäsitys Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi, jonka kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. Oppiminen tapahtuu tavoitteellisena opiskeluna erilaisissa tilanteissa itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa. Opittavana on uuden tiedon ja uusien taitojen lisäksi oppimis- ja työskentelytavat, jotka ovat elinikäisen oppimisen välineitä. Oppiminen on seurausta oppilaan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa hän aiempien tietorakenteidensa pohjalta käsittelee ja tulkitsee opittavaa ainesta. Vaikka oppimisen yleiset periaatteet ovat kaikilla samat, oppiminen riippuu oppijan aiemmin rakentuneesta tiedosta, motivaatiosta sekä oppimis- ja työskentelytavoista. Yksilöllistä oppimista tukee vastavuoroisessa yhteistyössä tapahtuva oppiminen. Oppiminen on kaikissa muodoissa aktiivinen ja päämääräsuuntautunut, itsenäistä tai yhteistä ongelmanratkaisua sisältävä prosessi. Oppiminen on tilannesidonnaista, joten oppimisympäristön monipuolisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Opittaessa avautuu uusia mahdollisuuksia ymmärtää kulttuuria ja kulttuurin sisältämiä merkityksiä sekä osallistua yhteiskunnan toimintaan. 3.2 Oppimisympäristö Oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppimiseen liittyvää fyysisen ympäristön, psyykkisten tekijöiden ja sosiaalisten suhteiden kokonaisuutta, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Fyysiseen oppimisympäristöön kuuluvat erityisesti koulun rakennukset ja tilat sekä opetusvälineet ja oppimateriaalit. Siihen kuuluvat lisäksi muu rakennettu ympäristö ja ympäröivä luonto. Opiskelutilat ja - välineet tulee suunnitella ja järjestää siten, että ne mahdollistavat monipuolisten opiskelumenetelmien ja työtapojen käytön. Työvälineiden ja materiaalien sekä kirjastopalvelujen tulee olla oppilaan käytettävissä niin, että ne antavat mahdollisuuden aktiiviseen ja myös itsenäiseen opiskeluun. Oppimisympäristön varustuksen tulee tukea myös oppilaan kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi ja antaa tilaisuuksia tietokoneiden ja muun mediatekniikan sekä mahdollisuuksien mukaan tietoverkkojen käyttämiseen. Fyysisen oppimisympäristön esteettisyyteen tulee myös kiinnittää huomiota. Psyykkisen ja sosiaalisen oppimisympäristön muodostumiseen vaikuttavat toisaalta yksittäisen oppilaan kognitiiviset ja emotionaaliset tekijät, toisaalta vuorovaikutukseen ja ihmissuhteisiin liittyvät tekijät. Oppimisympäristön tulee tukea oppilaan kasvua ja oppimista. Sen on oltava fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen ja tuettava oppilaan terveyttä. Tavoitteena on tukea oppilaan oppimismotivaatiota ja uteliaisuutta sekä edistää hänen aktiivisuuttaan, itseohjautuvuuttaan ja luovuuttaan tarjoamalla kiinnostavia haasteita ja ongelmia. Oppimisympäristön tulee ohjata oppilasta asettamaan omia tavoitteitaan ja arvioimaan omaa toimintaansa. Oppilaalle voidaan antaa mahdollisuus osallistua oppimisympäristönsä rakentamiseen ja kehittämiseen. Oppimisympäristön tulee tukea myös opettajan ja oppilaan välistä sekä oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta. Sen tulee edistää vuoropuhelua ja ohjata oppilaita työskentelemään ryhmän jäsenenä. Tavoitteena on avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen ilmapiiri, jonka ylläpitämisestä vastuu kuuluu sekä opettajalle että oppilaille. 3.3 Toimintakulttuuri Koulun toimintakulttuuri vaikuttaa merkittävästi koulun kasvatukseen ja opetukseen ja sitä kautta oppimiseen. Tavoitteena on, että koulun kaikki käytännöt rakennetaan johdonmukaisesti tukemaan kasvatus- ja opetustyölle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki koulun viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu. Toimintakulttuuriin kuuluu myös oppituntien ulkopuolinen koulun toiminta kuten juhlat, teemapäivät sekä erilaiset tapahtumat.

10 Koulun kasvatustavoitteiden ja arvojen sekä aihekokonaisuuksien tulee konkretisoitua toimintakulttuurissa. Tavoitteena on toimintakulttuuri, joka on avoin ja vuorovaikutteinen sekä tukee yhteistyötä niin koulun sisällä kuin kotien ja muun yhteiskunnan kanssa. Myös oppilaalla tulee olla mahdollisuus osallistua koulun toimintakulttuurin luomiseen ja sen kehittämiseen. YHTEISTYÖ UUDESSAKAUPUNGISSA ESIOPETUKSEN JA MUUN PERUSOPETUKSEN KANSSA Esi- ja alkuopetuksen saumaton kokonaisuus edellyttää koulu- ja päiväkotiverkostojen muodostamista lähikouluperiaatteen mukaisesti, jolloin opetussuunnitelmatyötä ja muuta yhteistoimintaa suunnitellaan ja toteutetaan verkostotyön mallien mukaisesti ja yhteisiä käytäntöjä pohtimalla. Lapsen siirtyessä esiopetuksesta perusopetukseen tai perusopetuksen sisällä yksiköstä toiseen varmistetaan hänen oppimiselleen jatkumo. Turvalliseen siirtymiseen tarvitaan opetushenkilöstön suunnitelmallista yhteistyötä. Uudenkaupungin esiopetuksen ja alkuopetuksen opettajien tulee kokoontua yhteiseen arviointija suunnittelutilaisuuteen vähintään kerran lukuvuoden aikana. Yhteistyön toteuttamiseksi nimetään yhdyshenkilö, joka huolehtii kokoontumisten järjestämisestä. Luokanopettajat voivat tutustua tuleviin koululaisiin ja heidän huoltajiinsa päiväkotien vanhempainilloissa ja päiväkotien esiopetusryhmät vierailla koulussa tutustumassa koulun toimintaan. Perusopetuksen sisällä toimivissa esiopetusryhmissä yhteistyö muun opetuksen kanssa toteutuu luontaisesti. Kun oppilas siirtyy 1-6 luokkien koulusta 7-9 luokkien kouluun oppilaille järjestetään vähintään yksi tutustumiskäynti uuteen kouluun. Lisäksi 7-9 luokkien tukioppilaat ja opinto-ohjaajat vierailevat kuudensilla luokilla. Yhteiset tunnit, retket, juhlat, projektit ja kummiluokkatoiminta tukevat lasten vastuullisuuden ja yhteistyökyvyn kehittymistä sekä vuorovaikutussuhteiden syntymistä. Oppimisympäristö tulee rakentaa sellaiseksi, että eri ikäiset lapset voivat toimia yhdessä mahdollisimman luontevasti. Yhteistyön tavoite on paitsi sosiaalisen kasvun tukeminen, mutta myös saada koulutyössä aikaan toiminnallista oppimista, viihtyvyyttä ja vähentää keskinäistä kilpailua ja kiusaamista. Esiopetuksessa laadittu lapsen henkilökohtainen opetuksen suunnitelma on pohjana ja tukena koulussa laadittavalle erilaisille suunnitelmille oppilaan kasvun ja oppimisen tueksi. Vuosiluokilla 1-6 laadittu HOJKS on puolestaan pohjana ja tukena vuosiluokkien 7-9 aikana tapahtuvassa suunnittelutyössä. 10

11 11 Kuntakohtaisen opetussuunnitelman toimintakulttuuriosio toimii kaiken opettajien välisen yhteistyön taustalla tukemassa ja helpottamassa arkipäivän työtä. MUU YHTEISTYÖ Koulujen työn kannalta keskeistä on saada huoltajat kiinnostumaan lasten/nuorten oppimisesta ja koulunkäynnistä. Kodeissa ja kouluissa tapahtuvan opetus- ja kasvatustyön tukemiseksi on luotava yhdessä sovittuja pelisääntöjä terveellisten elämistapojen edistämiseksi ja turvallisten rajojen hakemiseksi eri elämäntilanteissa. Koulutuspalvelujen ja muun sivistystoimen yhteistyötä on tarpeen entisestään tehostaa. Erityisesti vapaa-ajansektorin kanssa on syytä tehostaa yhteistyötä lasten ja nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäisyssä. Peruskoulujen ja toisen asteen oppilaitosten välillä on myös paikallaan yhteistyön lisääminen. Mm. oppilaanohjauksen tulee kohdistua voimakkaimmin siirtymävaiheiden valintatilanteisiin. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden kohdalla oppilaanohjauksen tulee olla moniammatillista yhteistyötä ja saattavaa. Koulutuspalvelujen osalta yhteistyötä on kehitettävä myös muiden lähialueen kuntien kanssa. Vakka-Suomen seutukunnassa toimivat koulutusjaosto ja elinkeino- ja ammatillisen koulutuksen jaosto. Vakka-Suomen seutukunnassa yhteistyö koulutuspalvelujen osalta on lähtenyt käyntiin rakentavassa hengessä. Tavoitteena on, että yhteistyö edelleen kehittyy kaikkia alueen kuntia hyödyntäväksi toiminnaksi. Alueellista yhteistyötä rakennetaan opetuksen ja sen tukipalvelujen kehittämisessä sekä erityisosaamista ja moniammatillista osaamista vaativien tehtävien hoitamisessa. Tavoitteeksi asetetaan seutukunnallisen resurssikeskuksen toiminnan aloittaminen. Tärkeitä koulutuspalvelujen yhteistyökumppaneita ovat erilaiset järjestöt, asiantuntijat, yritykset ja kaupungin muut hallintokunnat. Oppimisympäristötkin ovat tulevaisuudessa useammin virtuaalisia, joita on tehty useamman tahon yhteistyönä. Opettajan toiminta asiantuntijayhteisön koordinoijana oppilaan parhaaksi korostuu. Tarpeen mukaan opettaja ohjaa oppilasta kohtaamaan asiantuntija-avun, esimerkiksi lääkärin, kasvatus- ja perheneuvolan, poliisin, sosiaalihuollon jne. Peruskoulun oppilaiden iltapäivätoiminnan järjestämisessä on mahdollista tehdä yhteistyötä esimerkiksi MLL:n, työttömien yhdistyksen, muiden yhdistyksien ja seurojen sekä seurakunnan ja kaupungin sosiaali- ja terveystoimen kanssa.

12 Työtavat Opetuksessa tulee käyttää oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppilaan oppimista. Työtapojen tehtävänä on kehittää oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, työskentelytaitoja ja sosiaalisia taitoja sekä aktiivista osallistumista. Työtapojen tulee edistää tieto- ja viestintätekniikan taitojen kehittymistä. Työtapojen tulee antaa mahdollisuuksia myös eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin. Opettaja valitsee työtavat. Hänen tehtävänään on opettaa ja ohjata sekä yksittäisen oppilaan että koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. Työtapojen valinnan perusteita ovat, että ne virittävät halun oppia ottavat huomioon oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista sekä taitojen oppimista ja niissä harjaantumista kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä vastuun kantamista toisista kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisesta, arvioida sitä sekä hankkia palautetta oman toiminnan reflektointia varten auttavat oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan sekä mahdollisuuksiaan vaikuttaa siihen kehittävät oppilaan oppimisstrategioita ja taitoja soveltaa niitä uusissa tilanteissa. Oppilaiden erilaiset oppimistyylit ja sekä tyttöjen ja poikien väliset että yksilölliset kehityserot ja taustat tulee ottaa huomioon. Toteutettaessa opetusta yhdysluokissa tai yhdessä esiopetusryhmän kanssa on otettava huomioon myös eri vuosiluokkien tavoitteet ja omaleimaisuus. YLEISET KASVATUKSEN JA OPETUKSEN TAVOITTEET UUDENKAUPUNGIN PERUSKOULUISSA Uudenkaupungin perusopetuksen tavoitteena on opetussuunnitelman perusteissa mainittujen seikkojen lisäksi, että oppilas saa päättötodistuksen ja 1. pystyy huolehtimaan asioistaan yhteiskunnan edellyttämällä tavalla 2. omaa riittävät tiedot ja taidot selvitäkseen jatko-opinnoista ja myös haluaa selvitä niistä 3. pystyy käsittelemään erilaisia mielipiteitä ja ristiriitoja rakentavasti 4. sietää ja osaa käsitellä pettymyksiä 5. selviää elinikäisestä oppimisesta 6. arvostaa omaa kotiseutuaan ja kouluaan 7. tunnistaa oikean ja väärän 8. on saavuttanut optimaalisen tiedon ja oppimisen tasonsa Yleisenä tavoitteena on ylittää tiedoissa ja taidoissa valtakunnallinen keskitaso. Koulutuksen järjestäjän tavoitteena on ryhtyä auttamaan vaikeuksiin joutuneita oppilaita mahdollisimman pian opettajien, vanhempien, erityisopetuksen ja muiden kaupungin virastojen yhteistyöllä. Vaikeuksiin puuttuminen aloitetaan jo ennen kouluikää ja niissä autetaan vielä peruskoulun jälkeenkin.

13 Kodin ja koulun välinen yhteistyö 4. luku Opiskelun yleinen tuki Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja yhteistyötä oppilaan kokonaisvaltaisen terveen kasvun ja hyvän oppimisen tukemisessa. Vuorovaikutus kodin kanssa lisää opettajan oppilaantuntemusta ja auttaa häntä opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen ja nuoren kasvatuksesta. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Koulun on oltava yhteistyössä huoltajien kanssa niin, että he voivat osaltaan tukea lastensa tavoitteellista oppimista ja koulunkäyntiä. Yhteisvastuullisen kasvatuksen tavoitteena on edistää lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja hyvinvointia koulussa. Kodin ja koulun yhteistyötä toteutetaan sekä yhteisö- että yksilötasolla. Aloittaessaan uuden ryhmän kanssa työskentelyn, luokanopettaja/luokanvalvoja tutustuu ryhmänsä huoltajiin. Uudenkaupungin kaupungin koulutuspalvelujen strategian mukaisesti luodaan ja sitoudutaan yhteisiin pelinsääntöihin, jotka edistävät terveellisiä elintapoja ja luovat turvalliset rajat eri elämäntilanteissa. Kodin ja koulun välinen yhteistyö tulee määritellä opetussuunnitelmassa yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Esiopetuksen aikana syntynyttä kodin ja koulun välistä yhteistyötä jatketaan tiiviisti alkuopetusluokilla. Luokilla 3-9 ylläpidetään riittävän aktiivista yhteydenpitoa huoltajiin. Yhteistyömuotoja ovat mm. keskustelut, erilaiset tilaisuudet, yhteiset retket ja kirjalliset tiedotteet. Yhteistyössä on keskeistä, että vanhemmat saavat tietoa opetuksesta, oppilashuollosta ja lapsensa edistymisestä. Opettaja toimii vanhempien suuntaan aktiivisena osapuolena yhteistyössä, johon osallistuu tarvittaessa sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisia, jotka tukevat vanhempia kasvatustyössä. Yhteistyö voi tapahtua myös oppilashuoltoryhmään tukeutuen. Huoltajien mahdollisuus osallistua koulun opetus- ja kasvatustyön suunnittelemiseen ja arviointiin yhdessä opettajan ja oppilaiden kanssa edistää kodin ja koulun yhteistyötä. Huoltajille tulee antaa tietoa opetussuunnitelmasta, opetuksen järjestämisestä, oppilashuollosta ja mahdollisuudesta osallistua kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön. Tämä edellyttää opettajien aktiivista aloitetta yhteistyössä sekä keskustelua ja tiedottamista huoltajien, opettajan ja oppilaan oikeuksista sekä velvollisuuksista. Yhteistyön lähtökohtana tulee olla eri osapuolien kunnioitus, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Opetussuunnitelmaa ja opetuksen järjestelyjä käsitellään koulu-, luokka- ja vuosiluokkakohtaisissa vanhempainilloissa. Huoltajat saavat tietoja koulun toiminnasta jokavuotisesta syksyllä jaettavasta tiedotuslehdestä. Lukuvuoden kuluessa oppilaiden mukana jaetaan kotiin vietäväksi tiedotteita ajankohtaisista asioista. Ensimmäisten vuosiluokkien aikana jatketaan esiopetuksen aikana syntynyttä yhteistyötä ja luodaan pohja myös huoltajien keskinäiselle vuorovaikutukselle. Erilaisia kodin ja koulun vuoropuhelua tukevia yhteistyömuotoja tulee kehittää koko perusopetuksen ajan ja erityisesti siirryttäessä kouluasteelta toiselle tai

14 muissa siirtymävaiheissa. Yhteistyö tulee järjestää siten, että oppilashuollon ja moniammatillisen yhteistyöverkoston avulla oppilasta voidaan tukea koulunkäyntiä ja hyvinvointia koskevissa kysymyksissä. Yhteistyötä tehdään ja toimintaa kehitetään yhdessä toimivien vanhempainyhdistysten kanssa. Kouluissa järjestetään vapaamuotoista yhteistoimintaa opettajien, vanhempien ja oppilaiden kesken. Toiminnan järjestäjinä voivat olla myös vapaa-aikatoimen henkilöt. Perusopetuksen päättövaiheessa huoltajille tulee antaa tietoa ja tarvittaessa mahdollisuus keskustella oppilaan jatkokoulutukseen liittyvistä kysymyksistä ja mahdollisista ongelmista oppilaanohjaajan ja oppilashuollon eri asiantuntijoiden kanssa. Päättövaiheen arviointi- ja kehityskeskusteluissa pyritään yhteistuumin löytämään oppilaalle soveltuva jatkokoulutuspaikka. Koulutusstrategian mukaista yhteistyötä tehdään eri oppilaitosten ja ammattihenkilöiden kanssa. 4.2 Oppimissuunnitelma Oppimissuunnitelma on suunnitelma oppilaan opinto-ohjelman toteuttamiseksi. Oppilaan opinto-ohjelmalla tarkoitetaan luetteloa niistä oppiaineista ja aineryhmistä, joita oppilas on opiskellut lukuvuoden aikana. Oppimissuunnitelman tarkoituksena on, että oppilas oppii ottamaan yhä enemmän vastuuta opiskelustaan, sitoutuu siihen ja saa oppimiseensa enemmän tavoitteellisuutta. Lisäksi oppimissuunnitelman avulla annetaan huoltajalle tietoa, jotta hän voisi entistä paremmin tukea oppilasta tämän opiskelussa. Oppimissuunnitelmalla voidaan myös eriyttää opetusta sekä auttaa koulua ja opettajia turvaamaan oppilaalle parhaat edellytykset oppia ja edetä opinnoissaan. Oppimissuunnitelmaa voidaan käyttää myös pohjana oppilaan edistymisen arvioinnissa. Oppimissuunnitelman laatimisessa keskeistä on yhteistyö oppilaan, huoltajan, opettajien ja koulun muiden asiantuntijoiden välillä. Perusopetuksen alkuvaiheessa oppimissuunnitelman laatimisen päävastuu on opettajalla, mutta valmisteluvastuu voi vähitellen siirtyä yhä enemmän oppilaalle itselleen. Ensimmäisen luokan oppilaiden oppimissuunnitelma voi rakentua lapsen esiopetuksen suunnitelman pohjalle, jos sellainen on tehty. Oppimissuunnitelma sisältää oppilaan opinto-ohjelman, ja siinä kuvataan, miten opetussuunnitelman tavoitteet on tarkoitus saavuttaa. Siinä määritellään mahdolliset valinnaiset opinnot ja opiskelun erityiset painoalueet. Oppimissuunnitelmassa kuvataan myös mahdolliset tukitoimet, kuten tukiopetus tai osa-aikainen erityisopetus. Jos opetussuunnitelmassa on päätetty, että oppilas voi edetä opiskelussaan vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelmansa mukaan, oppimissuunnitelmassa on mainittava opintokokonaisuudet, jotka sisältyvät oppilaan opinto-ohjelmaan, ja määriteltävä niiden suorittamisjärjestys ja aikataulu sekä mahdolliset erityistavoitteet. Oppimissuunnitelma voidaan laatia kaikille oppilaille. Sen laatimisesta päätetään opetussuunnitelmassa. Erityistä tukea tarvitseville ja osa-aikaista erityisopetusta saaville oppilaille sekä maahanmuuttajaoppilaille laaditaan oppimissuunnitelma tarvittaessa. Erityisopetukseen siirretyille tai otetuille oppilaille laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) korvaa oppimissuunnitelman. 14 Uudenkaupungin perusopetuksen oppimissuunnitelma voidaan laatia oppilaalle, jonka koulunkäynnissä ilmenee sellaisia lyhyt- tai pitkäaikaisia vaikeuksia, jolloin on ilmeistä, ettei oppilas selviä hyvin normaalissa yleisopetuksen ryhmässä eikä häntä toisaalta ole tarkoituksenmukaista tai mahdollista siirtää erityisopetukseen. Oppilaalle, joka on vapautettu jonkin oppiaineen opiskelusta, järjestetään muiden oppiaineiden opetusta tai ohjattua toimintaa siten, ettei hänen vuosiviikkotuntiensa määrä vähene. Näiden vapautustuntien osalta oppilaalle tehdään oppimissuunnitelma.

15 Ohjauksen järjestäminen Ohjaustoiminnan tulee muodostaa koko perusopetuksen ajan kestävä jatkumo, jonka toteutuminen taataan siten, että ohjaustyöhön osallistuvat opettajat toimivat yhteistyössä oppilaan opintopolun aikana ja opiskelun nivelvaiheissa. Kaikkien opettajien tehtävänä on ohjata oppilasta oppiaineiden opiskelussa sekä auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja oppimisen valmiuksiaan sekä ennaltaehkäistä opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Jokaisen opettajan tehtävänä on oppilaiden persoonallisen kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukeminen. Oppilaalla ja hänen huoltajallaan on oltava mahdollisuus saada tietoa perusopetuksen työtavoista, valintamahdollisuuksista ja niiden merkityksestä oppilaan oppimiselle ja tulevaisuudelle. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen tulee selvittää ohjauksen järjestämiseen, opiskeluun, oppilashuoltoon ja tukipalveluihin liittyvät koulukohtaiset asiat. Huoltajalle tulee järjestää tilaisuuksia neuvotella oppilaan opiskeluun ja valintoihin liittyvistä kysymyksistä opettajan, oppilaanohjaajan, oppilaan ja huoltajan yhteisissä tapaamisissa. Koulussa toteutettavan ohjauksen tulee ennaltaehkäisevän toiminnan lisäksi tukea erityisesti niitä oppilaita, joilla on opiskeluun liittyviä vaikeuksia tai jotka ovat vaarassa jäädä koulutuksen tai työelämän ulkopuolelle perusopetuksen jälkeen. Ohjaustoiminnan periaatteet ja työnjako eri toimijoiden kesken on määriteltävä opetussuunnitelmassa. Opetussuunnitelmaan tulee sisältyä kuvaus, miten yhteistyötä paikallisen työ- ja elinkeinoelämän kanssa toteutetaan koko koulun toiminnan tasolla. Tämän yhteistyön keskeisen osan muodostavat työelämän edustajien vierailut luokkatunneilla, työpaikkakäynnit, projektityöt, eri alojen tiedotusmateriaalien käyttö ja työelämään tutustuminen (TET). Eri oppiaineiden opetukseen tulee sisällyttää kokonaisuuksia, jotka liittävät opiskeltavan aineen antamat tiedot ja taidot työelämän vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin. Perusopetuksen alaluokilla luokanopettaja ohjaa oppilasta kehittämään oikeat työskentelytavat sekä pyrkii auttamaan oppilaan persoonallisuuden kehittymisessä oppimaan oppijana. Yhdessä oppilaan muiden opettajien kanssa sekä mahdollisesti koulun muihin asiantuntijoihin tukeutuen luokanopettaja auttaa oppilasta ja kotia tekemään oppilaan kokonaispersoonallisuuden kehittymisen kannalta oikeat valinnat. (Vrt. musiikkiluokka-, A2-kieli- ja käsityövalinnat). Yläluokilla opinto-ohjaajan lähtökohtana on oppilaskeskeisyys. Tavoitteena on kehittää oppilaan opiskeluteknisiä taitoja, jatko-opiskelun sekä urasuunnittelun että työelämän kannalta tarpeellisia valmiuksia pyrkien yksilöllisen kasvuprosessin kokonaisvaltaiseen tukemiseen. Opettaja ohjaa oppilaita kehittämään säännölliset työskentelytavat, seuraa oppilaan opintomenestystä omassa oppiaineessaan ja raportoi muutoksista muille toimijoille. Oppilaan poissaolojen seuraaminen kuuluu luokanopettajalle ja yläluokilla luokanvalvojalle, jotka ovat myös pääsääntöisesti vastuussa yhteydenpidosta oppilaan kotiin. Kuraattorin/psykologin tehtävänä on yhdessä muiden toimijoiden kanssa auttaa oppilaita elämänhallintataitojen kehittämisessä keskittyen eritystä tukea tarvitseviin ja tilapäisesti vaikeuksiin joutuneisiin oppilaisiin.

16 Tukiopetus Tukiopetus on eriyttämisen muoto, jolle ovat ominaisia yksilölliset tehtävät, yksilöllinen ajankäyttö ja ohjaus. Tukiopetus tulee aloittaa heti, kun oppimisvaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Ennen kuin oppilaan menestyminen oppiaineessa tai aineryhmässä arvioidaan heikoksi, hänellä tulee olla mahdollisuus osallistua tukiopetukseen. Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja. Tukiopetusta on pyrittävä järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan huoltajien kanssa, ja heille tulee antaa tietoa tukiopetuksen järjestämisestä. Tukiopetusta tulee järjestää niin usein ja niin laajasti kuin oppilaan koulumenestyksen kannalta on tarkoituksenmukaista. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella Oppilashuolto Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä tukea. Tavoitteena on luoda terve ja turvallinen oppimis- ja kouluympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää kouluyhteisön hyvinvointia. Oppilashuollolla edistetään välittämisen, huolenpidon ja myönteisen vuorovaikutuksen toimintakulttuuria kouluyhteisössä sekä varmistetaan kaikille tasavertainen oppimisen mahdollisuus. Oppilashuollolla tuetaan yksilön ja yhteisön toimintakyvyn säilyttämistä fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta uhkaavissa tilanteissa. Oppilashuollolla edistetään lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä. Oppilashuollon tavoitteena on oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien muiden ongelmien ehkäiseminen, tunnistaminen, lieventäminen ja poistaminen mahdollisimman varhain. Oppilashuoltoon sisältyvät opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut, jotka ovat kansanterveyslaissa tarkoitettu kouluterveydenhuolto sekä lastensuojelulaissa tarkoitettu kasvatuksen tukeminen. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville sekä oppilashuoltopalveluista vastaaville viranomaisille. Sitä toteutetaan hyvässä yhteistyössä kotien kanssa. Yksittäistä oppilasta koskevien tarvittavien oppilashuollollisten tukitoimien suunnittelussa tulee kuulla lasta tai nuorta ja huoltajaa. Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, lapsen, nuoren ja heidän huoltajiensa kunnioittaminen sekä eri osapuolien tietojensaantia ja salassapitoa koskevat säädökset. Oppilashuoltotyötä voidaan koordinoida ja kehittää moniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä. Opetussuunnitelma tulee oppilashuollon osalta laatia yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa.

17 Opetussuunnitelmaan tulee laatia suunnitelma, jossa kuvataan oppilashuollon tavoitteet ja keskeiset periaatteet: Toiminta kouluyhteisön terveyden, hyvinvoinnin, turvallisuuden, sosiaalisen vastuullisuuden ja vuorovaikutuksen edistämiseksi oppilaalle tarjottava yleinen oppilashuollollinen tuki ja ohjaus koulunkäynnissä sekä lapsen ja nuoren fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kehityksen tukemisessa yhteistyö oppimissuunnitelman tai henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimisessa ja seuraamisessa sekä jatko-opintojen suunnittelussa Yhteistyötä koordinoi oppilashuoltoryhmä. Jatko-opintojen suunnittelusta vastaa opinto-ohjaajat yhteistyössä tarvittavien tahojen kanssa. 17 oppilaalle tarjottava oppilashuollollinen tuki erilaisissa vaikeuksissa ja kurinpitorangaistuksen yhteydessä sekä silloin, kun opetukseen osallistuminen on evätty Oppilashuoltoryhmässä suunnitellaan ja koordinoidaan oppilaalle yksilöllinen tuki. Yhteistyötä tehdään sosiaali ja terveystoimen kanssa. oppilashuollon yhteistyö kodin, koulun, oppilashuollon palvelujen asiantuntijoiden tai muiden asiantuntijoiden ja paikallisten tukiverkostojen kanssa toimenpiteet ja työn- ja vastuunjako ongelma- ja kriisitilanteiden ehkäisemiseksi, havaitsemiseksi tai hoitamiseksi: - poissaolojen seuranta Luokanopettaja / luokanvalvoja huolehtii poissaolojen seurannasta. - kiusaaminen, väkivalta ja häirintä - mielenterveyskysymykset - tupakointi ja päihteiden käyttö - erilaiset tapaturmat, onnettomuudet, ja kuolemantapaukset koulumatkakuljetuksissa yleiselle turvallisuudelle asetettujen tavoitteiden toteuttaminen kouluruokailun järjestämisessä huomioon otettavien terveys- ja ravitsemuskasvatuksen ja tapakasvatuksen tavoitteet. OPPILASHUOLLON TAVOITTEET UUDESSAKAUPUNGISSA Koulun tehtävä on opetus- ja kasvatustyö, jota oppilashuoltotyö toiminnallaan tukee. Oppilashuolto on integroituna kouluyhteisön muuhun toimintaan. Sen toteutumista edistää koulun henkilökunnan yhdenmukainen käsitys oppilashuollon toiminnan periaatteista sekä rohkeus ja uskallus puuttua. Koulun oppilashuoltoon sisältyy mm. neuvontaa, ohjausta, yksilöllisiä tukitoimenpiteitä, neuvotteluja sekä kiinteää yhteistyötä kouluyhteisön sisällä toimivien että koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Yleisenä periaatteena kaikessa toiminnassa on ennaltaehkäisevän lastensuojelun näkökulma.

18 18 Tavoitteet Oppimisvaikeuksien varhainen havaitseminen ja niihin liittyvien tukitoimien aloittaminen. Oppilaan huoltajien tukeminen kasvatustehtävässään. Koulun opettajien ja muun henkilökunnan tukeminen työssään. Kouluyhteisön myönteisen ja toimivan ilmapiirin kehittäminen ja ylläpitäminen. Moniammatillinen yhteistyö koulun ulkopuolisten tahojen kanssa. Aktiivinen ja erityisesti oppilaille ja koteihin suunnattava tiedottaminen oppilashuollon tarjoamista palveluista. Oppilashuoltohenkilöstön tietojen ja taitojen jatkuva kehittäminen. UUDENKAUPUNGIN PERUSKOULUJEN OPPILASHUOLTORYHMIEN TYÖ Peruskoulun oppilashuoltoryhmän tehtävänä on koordinoida ja kehittää koulun oppilashuollon toimintaa sekä edistää yksittäisen oppilaan ja koko kouluyhteisön hyvinvointia huomioiden oppilashuoltoa säätelevät eri lait. Oppilashuoltoryhmän työskentelyssä korostuu ennalta ehkäisevä lastensuojelullinen näkökulma ja siihen liittyvä varhaisen puuttumisen käsite. Oppilashuoltoryhmä kehittää, suunnittelee ja toteuttaa erilaisia ratkaisuja ja tukitoimenpiteitä oppilaisiin tai kouluyhteisöön liittyvissä ongelmatilanteissa. Näitä ovat oppimisvaikeudet, käytös tai tunne-elämään liittyvät häiriöt tai oppilaan/työyhteisön sosiaalisiin suhteisiin liittyvät ongelmat. Oppilashuoltoryhmän koolle kutsujana toimii koulussa rehtori, joka samalla vastaa ryhmän organisoinnista ja toimii puheenjohtajana. Oppilashuoltoryhmän kokoonpanossa korostuu moniammatillisuus. Ryhmässä toimivat 1-6 luokilla rehtori, erityisopettaja, terveydenhoitaja ja koulupsykologi sekä tarvittaessa luokanopettaja, kuraattori, huoltaja ja sosiaalityöntekijä. Vuosiluokilla 7-9 ryhmän kokoonpanoon kuuluvat rehtori, erityisopettaja, opinto-ohjaaja, terveydenhoitaja ja kuraattori sekä tarvittaessa muita henkilöitä kuten luokanvalvoja, sosiaalityöntekijä tai oppilaan huoltaja. Oppilashuoltoryhmän tulee kokoontua säännöllisesti. Pienemmissä peruskouluissa vähintään kerran syys- ja kevätlukukauden aikana ja oppilasmäärältään suuremmissa kouluissa useammin. Työn tekemisen kannalta ryhmän vakiintunut kokoonpano on tärkeä. Oppilashuoltoryhmä käsittelee kokouksissaan sekä koulun yleisiä että yksittäistä oppilasta koskevia asioita. Oppilashuoltoryhmään kuuluvista jäsenistä ja ryhmän toiminnasta tiedotetaan lukuvuoden alussa koulun henkilökunnalle ja oppilaiden huoltajille. Kaikki oppilashuoltoryhmän jäsenet voivat tuoda käsiteltäviksi jotain oppilasta tai kouluyhteisöä koskevan asian ryhmän kokouksessa. Opettaja ja oppilaan huoltaja voivat ottaa yhteyttä keneen tahansa ryhmän jäseneen pyytääkseen oppilashuoltoryhmän tukea oppilasta koskevissa asioissa. Oppilashuoltoryhmän toteuttamista suunnitelmista tai oppilaaseen kohdennettavista tukitoimenpiteistä tiedotetaan opettajille siltä osin kuin se on opetuksen kannalta välttämätöntä. Huoltajiin ollaan yhteydessä siten kuin oppilashuoltoryhmässä sovitaan. Liite: Uudenkaupungin peruskoulujen oppilashuoltoryhmien toiminnan ohjeistus

19 19 KIUSAAMISEEN ENNALTA EHKÄISY JA SIIHEN PUUTTUMINEN Uudenkaupungin kouluissa ei hyväksytä kiusaamista missään muodossa. Kouluissa tulee olla valmiudet ja keinot puuttua mahdolliseen kiusaamiseen välittömästi. Kiusaamiseen ja sen ennalta ehkäisyyn pyritään vaikuttamaan kolmella eri tasolla. Koulun taso: kiusaamista ennaltaehkäistään kehittämällä kouluyhteisön myönteistä ja erilaisuutta hyväksyvää ilmapiiriä turvallista ilmapiiriä luodaan yhteisillä säännöillä, kiusaamista ei hyväksytä ja siihen puututaan kiusaamistapauksia hoidetaan kouluissa käytössä olevan toimintamallin mukaisesti koulun henkilökunta tunnistaa, että kiusaamista on yhteen ja samaan oppilaaseen toistuvasti ja tahallisesti kohdistuva vihamielinen käytös, joka voi olla suoraa sanallista tai fyysistä kiusaamista kuten nimittely, haukkuminen, töniminen, lyöminen tai epäsuoraa kiusaamista kuten pahan puhuminen selän takana, ryhmän ulkopuolelle jättäminen oppilaita ja huoltajia rohkaistaan kertomaan kiusaamisesta kouluissa teetetään säännöllisesti kiusaamista kartoittavia kyselyjä Luokan taso: oppilaille kerrotaan, että kiusaamista on yhteen ja samaan oppilaaseen tahallisesti ja toistuvasti kohdistuva suora sanallinen, fyysinen tai epäsuora kiusaaminen oppilaiden kanssa käsitellään kiusaamista ryhmäilmiönä, jossa jokaisella luokan oppilaalla on oma sosiaalinen roolinsa oppilaat ovat tietoisia koulussa käytössä olevasta kiusaamisen vastaisesta toimintamallista oppilaita ohjataan tiedostamaan ja tarkkailemaan omaan toimintaansa sekä kantamaan vastuuta koko luokan hyvinvoinnista Yksilötaso: kiusaamistapauksen tullessa ilmi luokanopettaja / luokanvalvoja vastaa tapauksen selvittelystä ja seurannasta luokanopettaja / luokanvalvoja huolehtii siitä, että tieto kiusaamisesta välittyy rehtorille ja molempien osapuolten huoltajille tapauksen selvittelyn yhteydessä päätetään yhteistyössä rehtorin kanssa, onko tarvetta konsultoida muita asiantuntijoita kuten koulupsykologia tai kuraattoria vai siirtyykö asian käsittely oppilashuoltoryhmälle ja samalla sovitaan henkilöstä, joka dokumentoi kirjallisesti tapahtuneen ja koulun suorittamat toimenpiteet kahdenkeskiset keskustelut eri osapuolten kanssa toteutetaan aina ja tapauskohtaisesti kiusatun ja kiusaajan / kiusaajien yhteistapaaminen tapaamisissa sovitaan tilanteen seurannasta ja mahdollisista seuraamuksista sekä tarvittavan tuen antamisesta molemmille osapuolille kiusaamisen jatkuessa koulu voi ottaa käyttöön kurinpidolliset toimenpiteet ja kiusatun huoltaja voi ryhtyä oikeudellisiin toimiin Liite: Koulussa tapahtunut kiusaaminen: selvittely, toimenpiteet ja seuranta

20 20 KOULUPSYKOLOGI- JA KURAATTORIPALVELUT UUDENKAUPUNGIN PERUSKOULUISSA Uudenkaupungin peruskouluissa työskentelee yksi koulupsykologi ja kaksi koulukuraattoria. Nämä asiantuntijapalvelut ovat kaikkien peruskoulun oppilaiden ja heidän vanhempiensa käytössä kuitenkin niin, että psykologin toiminta painottuu vuosiluokille 1-6 ja kuraattorien vuosiluokille 1-9. Koulupsykologi- ja kuraattorit toimivat yhteistyössä oppilaan, hänen huoltajiensa, opettajien ja koko kouluyhteisön, sosiaali- ja terveystoimen ja muiden tahojen kanssa. Koulupsykologin tehtävänä on edistää oppilaiden koulunkäyntiä ja hyvinvointia. Koulupsykologi auttaa lasten oppimiseen, kasvuun, kehitykseen ja mielenterveyteen liittyvissä on- gelmissa sekä edistää myönteistä työskentelyilmapiiriä kouluissa. Koulupsykologin keskeisiä työtehtäviä ovat asiakastyö ( mm. lasten kahdenkeskiset tapaamiset, psykologiset tutkimukset, vanhempien tapaamiset ), oppilashuoltotyö, konsultaatioja neuvontapalvelut, yhteydenpito yhteistyötahojen kanssa sekä tarvittaessa lapsen ja hänen perheensä ohjaus muihin tutkimus- ja hoitotahoihin. Koulukuraattorit ovat koulun sosiaalityöntekijöitä, jotka toiminnallaan tukevat ja edistävät oppilaan psyykkistä ja sosiaalista kasvua, auttavat koulunkäyntiin tai vapaa-aikaan liittyvissä ongelmissa, edistävät kouluyhteisön hyvinvointia tukemalla opettajia ja huoltajia heidän kasvatus- tehtävässään. Koulukuraattorin työhön kuuluvat oppilaiden henkilökohtaiset tapaamiset, yhteistyö opettajien, huoltajien ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Koulukuraattori toimii oppilashuoltoryhmissä ja ohjaa tarvittaessa oppilaan ja hänen perheensä muiden tukitoimien piiriin. KOULUMATKAKULJETUKSET Koulumatkakuljetusten järjestämisessä noudatetaan liikenneministeriön päätöstä koulu- ja päivähoitokuljetusten kuormituksesta ja turvallisuusjärjestelyistä. Lisäksi kuljetusten järjestämisen ohjeistuksena on käytettävissä Uudenkaupungin liikenneturvallisuussuunnitelma, joka on osa Vakka-Suomen seutukunnan alueellista liikenneturvallisuussuunnitelmaa. Koulukuljetuksia järjestettäessä kiinnitetään erityistä huomiota kuljetusreittien ja aikataulujen asianmukaisuuteen. Pysäkkien ja taksikuljetuksissa kokoontumispaikkojen on oltava turvallisia ja helposti saavutettavissa. Koulun piha-alueella sallitaan vain tarpeellinen ajoneuvoliikenne ja pihan kulkuväylät ja lastauspaikat järjestetään ottaen huomioon turvallisuusnäkökohdat. Kuljetuskaluston on oltava koulukuljetuksiin soveltuvaa, samoin kuljettajilta edellytetään soveltuvuutta kohtaamaan lapset ja nuoret. Liikennekasvatusta annetaan osana terveystiedon opetusta.