PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Opetussuunnitelman laatiminen Opetussuunnitelman sisältö...4

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004. 1. 1 Opetussuunnitelman laatiminen.4 1. 2 Opetussuunnitelman sisältö...4"

Transkriptio

1 OPETUSHALLITUS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004 sekä Maskun kunnan kuntakohtainen opetussuunnitelma luku Opetussuunnitelma Opetussuunnitelman laatiminen Opetussuunnitelman sisältö luku Opetuksen järjestämisen lähtökohdat Perusopetuksen arvopohja Perusopetuksen tehtävä Perusopetuksen rakenne luku Opetuksen toteuttaminen Oppimiskäsitys Oppimisympäristö Toimintakulttuuri ja tuntijako Työtavat.9 4 luku Opiskelun yleinen tuki Kodin ja koulun välinen yhteistyö Oppimissuunnitelma Ohjauksen järjestäminen Tukiopetus huolto Kerhotoiminta 19 5 luku Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus Eri tukimuodot Osa-aikainen erityisopetus Erityisopetukseen otettujen ja siirrettyjen opetus Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Opetuksen järjestäminen toiminta-alueittain.21 6 luku Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus Saamelaiset Romanit

2 Viittomakieliset Maahanmuuttajat luku Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet Äidinkielten ja toisen kotimaisen kielen opiskelu Äidinkieli ja kirjallisuus.32 Suomi äidinkielenä Ruotsi äidinkielenä Saame äidinkielenä Romani äidinkielenä Viittomakieli äidinkielenä Muu oppilaan äidinkieli Suomi toisena kielenä Ruotsi toisena kielenä Suomi saamenkielisille Suomi viittomakielisille Ruotsi viittomakielisille 7. 4 Toinen kotimainen kieli 93 Ruotsi Suomi 7. 5 Vieraat kielet Matematiikka Ympäristöja luonnontieto Biologia ja maantieto Fysiikka ja kemia Terveystieto Uskonto Evankelisluterilainen uskonto Ortodoksinen uskonto Muut uskonnot Elämänkatsomustieto Historia Yhteiskuntaoppi Musiikki Kuvataide Käsityö Liikunta Kotitalous Valinnaiset aineet Oppilaanohjaus luku Oppilaan arviointi

3 8. 1 Arviointi opintojen aikana Päättöarviointi Todistukset luku Erityisen koulutustehtävän mukainen ja erityiseen pedagogiseen järjestelmään tai periaatteeseen perustuva opetus Vieraskielinen opetus ja kotimaisten kielten kielikylpyopetus 9. 2 Kansalliset kielikoulut 9. 3 Kansainväliset kielikoulut 9. 4 Steinerpedagoginen opetus Liitteet Liite 1. Kirjainmallit, numerot ja välimerkit Liite 2. Kielen opetuksen ja oppimisen yleiseurooppalainen viitekehys ja sen suomalainen sovellus Liite 3. Valtioneuvoston asetus 1435/2001 Liite 4. Opetushallituksen suositus maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen perusteiksi PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

4 1. 1 Opetussuunnitelman laatiminen 1 luku Opetussuunnitelma Opetussuunnitelman perusteet on kansallinen kehys, jonka pohjalta paikallinen opetussuunnitelma laaditaan. Opetuksen järjestäjällä on vastuu opetussuunnitelman laadinnasta ja kehittämisestä. Opetussuunnitelmassa päätetään perusopetuksen kasvatus- ja opetustyöstä ja täsmennetään perusteissa määriteltyjä tavoitteita ja sisältöjä sekä muita opetuksen järjestämiseen liittyviä seikkoja. Perusopetuksen opetussuunnitelmaa laadittaessa tulee ottaa huomioon esiopetuksen opetussuunnitelma ja perusopetuksen yhtenäisyys sekä muut kunnassa tehdyt lapsia, nuoria ja koulutusta koskevat päätökset. Valtakunnalliset ja paikalliset perusopetusta koskevat päätökset muodostavat perusopetusta ohjaavan kokonaisuuden. Nämä päätökset ovat perusopetuslaki ja -asetus valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet opetuksen järjestäjän hyväksymä opetussuunnitelma opetussuunnitelmaan perustuva perusopetusasetuksen 9 :n mukainen vuosittainen suunnitelma. Opettajan tulee opetuksessaan noudattaa opetuksen järjestäjän vahvistamaa opetussuunnitelmaa. Opetussuunnitelma voidaan laatia siten, että siinä on kuntakohtainen osio, alueittaisia tai koulukohtaisia osioita sen mukaan kuin opetuksen järjestäjä päättää. Perusopetuksen opetussuunnitelman yhtenäisyys edellyttää eri opettajaryhmien yhteistyötä opetussuunnitelmaa laadittaessa. Oppilaan huoltajien on voitava vaikuttaa varsinkin opetussuunnitelman kasvatustavoitteiden määrittelyyn. Myös oppilaita voidaan ottaa mukaan opetussuunnitelmatyöhön. Opetussuunnitelma tulee oppilashuoltoa sekä kodin ja koulun yhteistyötä koskevalta osalta laatia yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa Opetussuunnitelman sisältö Perusopetuksen opetussuunnitelmasta tulee ilmetä seuraavat seikat sen mukaan kuin opetuksen järjestäminen edellyttää: arvot ja toiminta-ajatus yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet kieliohjelma noudatettava paikallinen tuntijako toimintakulttuurin, oppimisympäristön ja työtapojen kuvaukset opetuksen mahdolliset painotukset, kielikylpy tai vieraskielinen opetus opetuksen mahdollinen eheyttäminen 4

5 aihekokonaisuuksien toteuttaminen opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain eri oppiaineissa tai opintokokonaisuuksittain vuosiluokkiin jakamattomassa opetuksessa valinnaisaineiden opetus tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle yhteistyö esiopetuksen ja muun perusopetuksen kanssa kodin ja koulun yhteistyö yhteistyö muiden tahojen kanssa oppilashuollon suunnitelma ja siihen liittyvän yhteistyön järjestäminen oppimissuunnitelman laatimisen periaatteet ohjaustoiminta opiskelun tukena ja työelämään tutustumisen järjestelyt kerhotoiminnan järjestäminen tukiopetuksen järjestäminen erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden opetus oppilaan arviointi ja sen perustuminen hyvän osaamisen kuvauksiin ja päättöarvioinnin kriteereihin opinnoissa etenemisen periaatteet todistukset tietostrategia toiminnan arviointi ja jatkuva kehittäminen. 2 luku Opetuksen järjestämisen lähtökohdat 2. 1 Perusopetuksen arvopohja Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Opetuksen perustana on suomalainen kulttuuri, joka on kehittynyt vuorovaikutuksessa alkuperäisen, pohjoismaisen ja eurooppalaisen kulttuurin kanssa. Opetuksessa on otettava huomioon kansalliset ja paikalliset erityispiirteet sekä kansalliskielet, kaksi kansankirkkoa, saamelaiset alkuperäiskansana ja kansalliset vähemmistöt. Opetuksessa otetaan huomioon suomalaisen kulttuurin monipuolistuminen myös eri kulttuureista tulevien maahanmuuttajien myötä. Opetuksen avulla tuetaan oppilaan oman kulttuuri-identiteetin rakentumista sekä hänen osallisuuttaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja globaalistuvassa maailmassa. Sen avulla edistetään myös suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä ymmärtämystä. Perusopetuksen avulla lisätään alueellista ja yksilöiden välistä tasa-arvoa. Opetuksessa otetaan huomioon erilaiset oppijat ja edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa antamalla tytöille ja pojille valmiudet toimia yhtäläisin oikeuksin ja velvollisuuksin yhteiskunnassa sekä työ- ja perheelämässä. Perusopetuksessa eri oppiaineiden opetus on poliittisesti sitoutumatonta ja uskonnollisesti tunnustuksetonta. 5

6 Perusopetuksen paikallisessa opetussuunnitelmassa tulee tarkentaa opetuksen perustana olevia arvoja. Niiden tulee välittyä opetuksen tavoitteisiin ja sisältöihin sekä jokapäiväiseen toimintaan. Maskun kunnassa tehtävä opetus- ja kasvatustyö perustuu arvoihin, jotka on koottu vanhempien ja opettajien yhteistyön pohjalta. Koulut pyrkivät kasvattamaan oppilaansa selviytymään alati muuttuvassa maailmassa ja luomaan uskoa siihen, että tulevaisuuteen voi vaikuttaa kehittämällä omia tietoja ja taitoja sekä aktiivisella osallistumisella. Koulujen opetus- ja kasvatustyössä korostetaan terveen itsetunnon merkitystä elämänhallinnan perustana. Lapsi ja nuori, jolla on terve itsetunto, uskaltaa luottaa realistisesti omiin kykyihinsä ja haluaa ponnistella tulevaisuuden eteen. Terveestä itsetunnosta kasvaa viisaus tehdä kestäviä valintoja ja ratkaisuja huomioiden oman fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin lisäksi tulevienkin sukupolvien tarpeet. Tasapainoiseksi ja toiset huomioonottavaksi aikuiseksi kasvaminen ja terveen itsetunnon kehittyminen tapahtuu parhaiten ympäristössä, jossa vallitsee suvaitseva, oikeudenmukainen ja tasa-arvoinen ilmapiiri. Oppilaan sosiaalisten taitojen kehittämisessä korostetaan toisen huomioimista sekä työn kunnioittamista, empatiakykyä ja erilaisuuden ymmärtämistä (mielipiteet, ulkonäkö, vakaumus, kulttuuritausta, uskonnollisuus, seksuaalisuus jne.). Oppilaita ohjataan vastuuntuntoisuuteen ja hyvään käytökseen. Oppilaita opetetaan arvostamaan ja suojelemaan luontoa ja ympäristöä ja ymmärtämään kestävän kehityksen tärkeys. Erityisesti tulee huomioida Maskun lähiympäristö, sen erityispiirteet ja historia. Kulttuuri-identiteetin rakentumista tuetaan opetuksessa sekä kehittämällä paikallisen ja kansallisen kulttuurin tuntemusta että oman toiminnan kautta. Arvot näkyvät kaikessa koulun toiminnassa; niistä puhutaan ja niiden pohjalta toimitaan koulun arjessa ja juhlassa Perusopetuksen tehtävä Perusopetus on osa koulutuksen perusturvaa. Sillä on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Sen tehtävänä on toisaalta tarjota yksilölle mahdollisuus hankkia yleissivistystä ja suorittaa oppivelvollisuus ja toisaalta antaa yhteiskunnalle väline kehittää sivistyksellistä pääomaa sekä lisätä yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa. Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen itsetunnon kehittymiseen, jotta oppilas voi hankkia elämässä tarvitsemiaan tietoja ja taitoja, saada valmiudet jatko-opintoihin ja osallistuvana kansalaisena kehittää demokraattista yhteiskuntaa. Perusopetuksen on myös tuettava jokaisen oppilaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä sekä äidinkielen kehitystä. Tavoitteena on myös herättää halu elinikäiseen oppimiseen. Yhteiskunnan jatkuvuuden varmistamiseksi ja tulevaisuuden rakentamiseksi perusopetuksen tehtävänä on siirtää kulttuuriperintöä sukupolvelta toiselle, kartuttaa tarvittavaa tietoa ja osaamista sekä lisätä tietoisuutta yhteiskunnan perustana olevista arvoista ja toimintatavoista. Sen tehtävänä on myös kehittää kykyä arvioida asioita kriittisesti, luoda uutta kulttuuria sekä uudistaa ajattelu- ja toimintatapoja Perusopetuksen rakenne Perusopetus on opetussuunnitelmallisesti yhtenäinen kokonaisuus. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt määritellään opetussuunnitelman perusteissa oppiaineittain tai aineryhmittäin tuntijaon (A 6

7 1435/ , 6 ) mukaisten nivelkohtien välisille osioille. Kunkin osion päätteeksi on laadittu oppilaan hyvän osaamisen kuvaus (8. 1). Taide- ja taitoaineiden (musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta) opetuksen tavoitteet, keskeiset sisällöt, hyvän osaamisen kuvaukset sekä päättöarvioinnin kriteerit on laadittu oppiainekohtaisille vähimmäistuntimäärille. Opetuksen järjestäjän hyväksymässä opetussuunnitelmassa tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt määritellään vuosiluokittain valtioneuvoston asetuksen ja opetussuunnitelman perusteiden pohjalta. Vuosiluokkien 1 2 opetuksessa tulee ottaa huomioon varhaiskasvatuksen, erityisesti esiopetuksen, antamat valmiudet. Esi- ja perusopetuksesta on rakennettava ehyt ja johdonmukainen kokonaisuus. Alimpien vuosiluokkien opetuksen erityisenä tehtävänä on kehittää valmiuksia myöhempää työskentelyä ja oppimista varten. Vuosiluokat 8 9 muodostavat perusopetuksen päättövaiheen, jonka tehtävänä on myös ohjata oppilasta jatko-opintoihin ja kehittää valmiuksia toimia yhteiskunnassa ja työelämässä. Mikäli opetussuunnitelmassa perusopetusasetuksen 11, 3 mom. mukaisesti on päätetty, että oppilas voi edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelmansa mukaisesti, määritellään tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt opintokokonaisuuksille. Opintokokonaisuudet muodostetaan valtioneuvoston määrittelemien oppiaineiden ja aineryhmien osioiden pohjalta. Osiot voidaan tarvittaessa jakaa kahdeksi tai useammaksi opintokokonaisuudeksi, joita voidaan myös yhdistää eri oppiaineiden ja aineryhmien kesken eheytetyiksi opintokokonaisuuksiksi. Opetussuunnitelmassa on määrättävä, mitkä opintokokonaisuudet ovat oppilaalle pakollisia ja mitkä valinnaisia. Oppilaan opintojen etenemistä ja opintokokonaisuuksien suorittamista tulee seurata järjestelmällisesti. Mikäli yhdysluokkaopetuksessa yhdysluokan eri vuosiluokilla on joissakin oppiaineissa erilaiset viikkotuntimäärät, oppiaineiden vuosiviikkotunnit voidaan myös jakaa osiin ja siten tasata oppiaineiden opetustunnit. Yhdysluokan oppimäärä voidaan opetussuunnitelmassa määritellä myös opintokokonaisuuksiksi jakamatta sitä vuosiluokkiin. Tällöin noudatetaan perusopetusasetuksen 11, 3 mom. säännöksiä Oppimiskäsitys 3 luku Opetuksen toteuttaminen Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi, jonka kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. Oppiminen tapahtuu tavoitteellisena opiskeluna erilaisissa tilanteissa itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa. Opittavana on uuden tiedon ja uusien taitojen lisäksi oppimis- ja työskentelytavat, jotka ovat elinikäisen oppimisen välineitä. Oppiminen on seurausta oppilaan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa hän aiempien tietorakenteidensa pohjalta käsittelee ja tulkitsee opittavaa ainesta. Vaikka oppimisen yleiset periaatteet ovat kaikilla samat, oppiminen riippuu oppijan aiemmin rakentuneesta tiedosta, motivaatiosta sekä oppimis- ja työskentelytavoista. Yksilöllistä oppimista tukee vastavuoroisessa yhteistyössä tapahtuva oppiminen. Oppiminen on kaikissa muodoissa aktiivinen ja päämääräsuuntautunut, itsenäistä tai yhteistä ongelmanratkaisua sisältävä prosessi. Oppiminen on tilannesidonnaista, joten oppimisympäristön monipuolisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Opittaessa avautuu uusia mahdollisuuksia ymmärtää kulttuuria ja kulttuurin sisältämiä merkityksiä sekä osallistua yhteiskunnan toimintaan. 7

8 3. 2 Oppimisympäristö Oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppimiseen liittyvää fyysisen ympäristön, psyykkisten tekijöiden ja sosiaalisten suhteiden kokonaisuutta, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Fyysiseen oppimisympäristöön kuuluvat erityisesti koulun rakennukset ja tilat sekä opetusvälineet ja oppimateriaalit. Siihen kuuluu lisäksi muu rakennettu ympäristö ja ympäröivä luonto. Opiskelutilat ja välineet tulee suunnitella ja järjestää siten, että ne mahdollistavat monipuolisten opiskelumenetelmien ja työtapojen käytön. Työvälineiden ja materiaalien sekä kirjastopalvelujen tulee olla oppilaan käytettävissä niin, että ne antavat mahdollisuuden aktiiviseen ja myös itsenäiseen opiskeluun. Oppimisympäristön varustuksen tulee tukea myös oppilaan kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi ja antaa tilaisuuksia tietokoneiden ja muun mediatekniikan sekä mahdollisuuksien mukaan tietoverkkojen käyttämiseen. Fyysisen oppimisympäristön esteettisyyteen tulee myös kiinnittää huomiota. Psyykkisen ja sosiaalisen oppimisympäristön muodostumiseen vaikuttavat toisaalta yksittäisen oppilaan kognitiiviset ja emotionaaliset tekijät, toisaalta vuorovaikutukseen ja ihmissuhteisiin liittyvät tekijät. Oppimisympäristön tulee tukea oppilaan kasvua ja oppimista. Sen on oltava fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen, ja tuettava oppilaan terveyttä. Tavoitteena on tukea oppilaan oppimismotivaatiota ja uteliaisuutta ja edistää hänen aktiivisuuttaan, itseohjautuvuuttaan ja luovuuttaan tarjoamalla kiinnostavia haasteita ja ongelmia. Oppimisympäristön tulee ohjata oppilasta asettamaan omia tavoitteita ja arvioimaan omaa toimintaansa. Oppilaalle voidaan antaa mahdollisuus osallistua oppimisympäristönsä rakentamiseen ja kehittämiseen. Oppimisympäristön tulee tukea myös sekä opettajan ja oppilaan välistä että oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta. Sen tulee edistää vuoropuhelua ja ohjata oppilaita työskentelemään ryhmän jäsenenä. Tavoitteena on avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen ilmapiiri, jonka ylläpitämisestä vastuu kuuluu sekä opettajalle että oppilaille Toimintakulttuuri Koulun toimintakulttuuri vaikuttaa merkittävästi koulun kasvatukseen ja opetukseen ja sitä kautta oppimiseen. Tavoitteena on, että koulun kaikki käytännöt rakennetaan johdonmukaisesti tukemaan kasvatus- ja opetustyölle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki koulun viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu. Toimintakulttuuriin kuuluu myös oppituntien ulkopuolinen koulun toiminta kuten juhlat, teemapäivät sekä erilaiset tapahtumat. Koulun kasvatustavoitteiden ja arvojen sekä aihekokonaisuuksien tulee konkretisoitua toimintakulttuurissa. Tavoitteena on toimintakulttuuri, joka on avoin ja vuorovaikutteinen sekä tukee yhteistyötä niin koulun sisällä kuin kotien ja muun yhteiskunnan kanssa. Myös oppilaalla tulee olla mahdollisuus osallistua koulun toimintakulttuurin luomiseen ja sen kehittämiseen. Maskun kunnan koululaitos koostuu kolmesta erilaisesta kouluyksiköstä: 8

9 Kurittulan koulu luokat 0-6 Seikelän koulu luokat 0-6 Maskun Hemmingin koulu luokat 7-9 Jokaisella koululla on omat ominaispiirteensä, jotka koetaan rikkautena ja pyritään säilyttämään. ta ohjataan luokka-asteelta toiselle samoihin arvoihin pohjautuen. Tavoitteena on saada oppilas siirtymään turvallisesti ja luontevasti luokalta toiselle. Koulut toimivat yhteistyössä mahdollisuuksien mukaan. Koulut pyrkivät hyödyntämään kunnan tarjoamia tiloja, palveluja, luontoa ja ympäristöä sekä ympäröiviä yhteisöjä ja yrityksiä. Tavoitteena on välittää lapsille kotiseututuntemusta ja arvostusta, joka näkyy vastuuna ympäristöstä ja sen tulevaisuudesta. Arkipäiväämme kuuluvat maskulainen, suomalainen ja kansainvälinen kulttuuriperintö. Nämä toteutuvat oppituntien, juhlien, teemapäivien ja erilaisten tapahtumien avulla. Lapsi on luonnostaan aloitteellinen ja utelias. Koulu pyrkii tukemaan lapsen omatoimisuutta ja yhteistyökykyisyyttä eheyttämällä opetusta mm. erilaisten aihekokonaisuuksien avulla. Koulu pyrkii vastaamaan nyky-yhteiskunnan vaatimuksiin opettamalla lapsia vastuullisiksi viestijöiksi ja median käyttäjiksi sekä teknologian hyödyntäjiksi tarjoamalla heille nykyaikaisen oppimisympäristön. TUNTIJAKO oppiaine 1. lk 2. lk 3.lk 4. lk 5. lk 6. lk 7. lk 8. lk 9. lk yht. minimi AI EN, (A1) RU, (B1) MA YMTL BG FYKE TERV.TIET UE HY taito- ja taideaineet MU KU KÄ LI koulukoht. mu/li 1 KO OPO

10 VALINNAISET YHT oppilaan vähimmäistunnit A2-KIELI A- ja B-kielet ovat seuraavat: A1 englanti A2 ruotsi tai saksa B1 ruotsi B2 ranska 3. 4 Työtavat Opetuksessa tulee käyttää oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppilaan oppimista. Työtapojen tehtävänä on kehittää oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, työskentelytaitoja ja sosiaalisia taitoja sekä aktiivista osallistumista. Työtapojen tulee edistää tieto- ja viestintätekniikan taitojen kehittymistä. Työtapojen tulee antaa mahdollisuuksia myös eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin. Opettaja valitsee työtavat. Hänen tehtävänään on opettaa ja ohjata sekä yksittäisen oppilaan että koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. Työtapojen valinnan perusteita ovat, että ne virittävät halun oppia ottavat huomioon oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista sekä taitojen oppimista ja niissä harjaantumista kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä vastuun kantamista toisista kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisesta, arvioida sitä sekä hankkia palautetta oman toiminnan reflektointia varten auttavat oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan sekä mahdollisuuksiaan vaikuttaa siihen kehittävät oppilaan oppimisstrategioita ja taitoja soveltaa niitä uusissa tilanteissa. Oppilaiden erilaiset oppimistyylit ja sekä tyttöjen ja poikien väliset että yksilölliset kehityserot ja taustat tulee ottaa huomioon. Toteutettaessa opetusta yhdysluokissa tai yhdessä esiopetusryhmän kanssa on otettava huomioon myös eri vuosiluokkien tavoitteet ja omaleimaisuus. Opetusmenetelminä voidaan käyttää esim. 10

11 opettajajohtoista opiskelua yksilöllistä opiskelua tekemällä oppimista ongelmakeskeistä opiskelua oppikirjaan ja muuhun materiaaliin pohjautuvia keskusteluja väittelyjä satuja, tarinoita elokuvaa tietotekniikan mahdollisuuksia: opetusohjelmat, internet pari- ja ryhmätyöskentelyä esitelmiä tutkielmia opintoretkiä eri taidemuotojen monipuolista käyttöä draamaa eri järjestöjen tuottamaa materiaalia 4 luku Opiskelun yleinen tuki 4. 1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä. Oppilaan kokonaisvaltaisen terveen kasvun ja hyvän oppimisen tukeminen edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja yhteistyötä oppilaan kokonaisvaltaisen terveen kasvun ja hyvän oppimisen tukemisessa.. Vuorovaikutus kodin kanssa lisää opettajan oppilaan tuntemusta ja auttaa häntä opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen ja nuoren kasvatuksesta.kasvatusvastuu lapsesta. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan kasvatuksesta ja opetuksestaoppimisesta kouluyhteisön jäsenenä. Koulun on oltava yhteistyössä huoltajien kanssatuettava käytettävissä olevin keinoin huoltajia niin, että he voivat osaltaan tukeavastata lastensa tavoitteellista oppimistatavoitteellisesta kasvatuksesta ja koulunkäyntiä. Yhteisvastuullisen kasvatuksen tavoitteena onoppimisesta myös koulutyössä. Yhteinen kasvatustehtävä edistää lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja hyvinvointia koulussa. Kodin ja koulun yhteistyötä toteutetaan sekä yhteisö- että yksilötasolla. Kodin ja koulun välinen yhteistyö tulee määritellä opetussuunnitelmassa yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. HuoltajienHuoltajille tulee luoda mahdollisuus osallistua koulun opetus- ja kasvatustyön suunnittelemiseen ja arviointiin yhdessä opettajan ja oppilaiden kanssa edistää kodin ja koulun yhteistyötä.. Huoltajille tulee antaa tietoa opetussuunnitelmasta, opetuksen järjestämisestä, oppilashuollosta ja mahdollisuudesta osallistua kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön. Tämä edellyttää opettajien aktiivista aloitetta yhteistyössä sekä keskustelua ja tiedottamista huoltajien, opettajan ja oppilaan oikeuksista sekä ja velvollisuuksista. Yhteistyön lähtökohtana tulee olla eri osapuolien kunnioitus, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Ensimmäisten vuosiluokkien aikana jatketaan esiopetuksen aikana syntynyttä yhteistyötä ja luodaan pohja myös huoltajien keskinäiselle vuorovaikutukselle. Erilaisia kodin ja koulun 11

12 vuoropuhelua tukevia yhteistyömuotoja tulee kehittää huoltajien kanssa koko perusopetuksen ajan ja erityisesti siirryttäessä kouluasteelta toiselle tai muissa siirtymävaiheissa. Yhteistyö tulee järjestää siten, että oppilashuollon ja moniammatillisen yhteistyöverkoston avulla oppilasta voidaan tukeatuetaan koulunkäyntiä ja hyvinvointia koskevissa kysymyksissä. Perusopetuksen päättövaiheessa huoltajille tulee antaa tietoa ja tarvittaessa mahdollisuus keskustella oppilaan jatkokoulutukseen liittyvistä kysymyksistä ja mahdollisista ongelmista oppilaanohjaajan ja oppilashuollon eri asiantuntijoiden kanssa. Huoltajilla on ensisijainen kasvatusvastuu lapsesta. Kodin ja koulun yhteistyöllä pyritään jakamaan vastuuta kasvatuksesta ja oppimisesta. Lapsen tasapainoisen kasvun, terveen kehittymisen ja oppimisen kannalta on tärkeää luoda luottamuksellinen yhteys opettajien, huoltajien ja lapsen välille. Selkeät roolit yhteistyössä luovat turvallisuutta ja hyvinvointia kouluyhteisön jäsenille. Tämä edellyttää koulun vastuuta ja aktiivista aloitetta yhteistyön luomisessa. Vanhemmilla on oltava mahdollisuus osallistua tähän yhteistyöhön. Yhteistyö tulee järjestää niin, että huoltajat saavat tietoa kaikista lapsensa koulunkäyntiin liittyvistä asioista ja lasta tukevasta moniammatillisesta yhteistyöstä. Hyvän yhteistyön edellytyksenä on säännöllinen ja jatkuva yhteydenpito esiopetuksesta perusopetuksen loppuun asti. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota yhteistyön toimivuuteen siirryttäessä kouluasteelta toiselle tai muissa siirtymävaiheissa. Yhteistyömuodot ovat moninaisia ja niitä tulee kehittää vanhempien toiveet huomioiden. Koulu tiedottaa perheitä koulun yhteisistä asioista lukuvuositiedotteella. Vanhemmat voivat osallistua koulun juhliin ja muihin tapahtumiin. Lisäksi tarpeen mukaan voidaan järjestää asiantuntijatilaisuuksia ja teemallisia keskusteluiltoja. Koulu tarjoaa mahdollisuuden vanhempainiltoihin ja henkilökohtaisiin kehityskeskusteluihin. Myös vanhemmat voivat ehdottaa tapaamista. Yhteyttä voidaan pitää myös puhelimitse, sähköpostin tai reissuvihon välityksellä. Henkilökohtaista vuorovaikutusta tulee korostaa, jotta asioihin voidaan tarvittaessa reagoida nopeasti. Koulu antaa palautetta tasapuolisesti kaikille oppilaille. Positiivisen palautteen merkitystä tulee korostaa. Huoltajalle tiedotetaan riittävän usein oppilaan koulumenestyksestä kirjallisen ja tarvittaessa suullisen palautteen avulla. vastaa kirjallisten tiedotteiden kotiin viemisestä ja palauttamisesta opettajalle. Vanhemmat voivat muodostaa luokkatoimikuntia ja vanhempainyhdistyksiä tukemaan koulun toimintaa esim. järjestämällä kerhotoimintaa ja tapahtumia, kehittämällä koulun ympäristön viihtyisyyttä sekä osallistumalla opintoretkien ja leirikoulujen järjestämiseen. Tietotekniikka tarjoaa mahdollisia lisäkanavia yhteistyöhön esim. koulun kotisivut Oppimissuunnitelma Oppimissuunnitelma on suunnitelma oppilaan opinto-ohjelman toteuttamiseksi. Oppilaan opintoohjelmalla tarkoitetaan luetteloa niistä oppiaineista ja aineryhmistä, joita oppilas on opiskellut lukuvuoden aikana. Oppimissuunnitelman tarkoituksena on, että oppilas oppii ottamaan yhä enemmän vastuuta opiskelustaan, sitoutuu siihen ja saa oppimiseensa enemmän tavoitteellisuutta. Lisäksi oppimissuunnitelman avulla annetaan huoltajalle tietoa, jotta hän voisi entistä paremmin tukea oppilasta tämän opiskelussa. Oppimissuunnitelmalla voidaan myös eriyttää opetusta sekä auttaa koulua ja opettajia turvaamaan oppilaalle parhaat edellytykset oppia ja edetä opinnoissaan. Oppimissuunnitelmaa voidaan käyttää myös pohjana oppilaan edistymisen arvioinnissa. 12

13 Oppimissuunnitelman laatimisessa keskeistä on yhteistyö oppilaan, huoltajan, opettajien ja koulun muiden asiantuntijoiden välillä. Perusopetuksen alkuvaiheessa laatimisen päävastuu on opettajalla, mutta valmisteluvastuu voi vähitellen siirtyä yhä enemmän oppilaalle itselleen. Ensimmäisen luokan oppilaiden oppimissuunnitelma voi rakentua lapsen esiopetuksen suunnitelman pohjalle, jos sellainen on tehty. Oppimissuunnitelma sisältää oppilaan opinto-ohjelman, ja siinä kuvataan, miten opetussuunnitelman tavoitteet on tarkoitus saavuttaa. Siinä määritellään mahdolliset valinnaiset opinnot ja opiskelun erityiset painoalueet. Oppimissuunnitelmassa kuvataan myös mahdolliset tukitoimet, kuten tukiopetus tai osa-aikainen erityisopetus. Jos opetussuunnitelmassa on päätetty, että oppilas voi edetä opiskelussaan vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelmansa mukaan, oppimissuunnitelmassa on mainittava opintokokonaisuudet, jotka sisältyvät oppilaan opinto-ohjelmaan ja määriteltävä niiden suorittamisjärjestys ja aikataulu sekä mahdolliset erityistavoitteet. Oppimissuunnitelma voidaan laatia kaikille oppilaille. Sen laatimisesta päätetään opetussuunnitelmassa. Erityistä tukea tarvitseville ja osa-aikaista erityisopetusta saaville oppilaille sekä maahanmuuttajaoppilaille laaditaan oppimissuunnitelma tarvittaessa. Erityisopetukseen siirretyille tai otetuille oppilaille laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) korvaa oppimissuunnitelman Ohjauksen järjestäminen Ohjaustoiminnan tulee muodostaa koko perusopetuksen ajan kestävä jatkumo, jonka toteutuminen taataan siten, että ohjaustyöhön osallistuvat opettajat toimivat yhteistyössä oppilaan opintopolun aikana ja opiskelun nivelvaiheissa. Kaikkien opettajien tehtävänä on ohjata oppilasta oppiaineiden opiskelussa sekä auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja oppimisen valmiuksiaan sekä ennaltaehkäistä opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Jokaisen opettajan tehtävänä on oppilaiden persoonallisen kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukeminen. Oppilaalla ja hänen huoltajallaan on oltava mahdollisuus saada tietoa perusopetuksen työtavoista, valintamahdollisuuksista ja niiden merkityksestä oppilaan oppimiselle ja tulevaisuudelle. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen tulee selvittää ohjauksen järjestämiseen, opiskeluun, oppilashuoltoon ja tukipalveluihin liittyvät koulukohtaiset asiat. Huoltajalle tulee järjestää tilaisuuksia neuvotella oppilaan opiskeluun ja valintoihin liittyvistä kysymyksistä opettajan, oppilaanohjaajan, oppilaan ja huoltajan yhteisissä tapaamisissa. Koulussa toteutettavan ohjauksen tulee ennaltaehkäisevän toiminnan lisäksi tukea erityisesti niitä oppilaita, joilla on opiskeluun liittyviä vaikeuksia tai jotka ovat vaarassa jäädä koulutuksen tai työelämän ulkopuolelle perusopetuksen jälkeen. Ohjaustoiminnan periaatteet ja työnjako eri toimijoiden kesken on määriteltävä opetussuunnitelmassa. Opetussuunnitelmaan tulee sisältyä kuvaus, miten yhteistyötä paikallisen työ- ja elinkeinoelämän kanssa toteutetaan koko koulun toiminnan tasolla. Tämän yhteistyön keskeisen osan muodostavat työelämän edustajien vierailut luokkatunneilla, työpaikkakäynnit, projektityöt, eri alojen tiedotusmateriaalien käyttö ja työelämään tutustuminen (TET). Eri oppiaineiden opetukseen tulee sisällyttää kokonaisuuksia, jotka liittävät opiskeltavan aineen antamat tiedot ja taidot työelämän vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin. 13

14 4. 4 Tukiopetus Tukiopetus on eriyttämisen muoto, jolle ovat ominaisia yksilölliset tehtävät, yksilöllinen ajankäyttö ja ohjaus. Tukiopetus tulee aloittaa heti, kun oppimisvaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Ennen kuin oppilaan menestyminen oppiaineessa tai aineryhmässä arvioidaan heikoksi, hänellä tulee olla mahdollisuus osallistua tukiopetukseen. Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja. Tukiopetusta on pyrittävä järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan huoltajien kanssa, ja heille tulee antaa tietoa tukiopetuksen järjestämisestä. Tukiopetusta tulee järjestää niin usein ja niin laajasti kuin oppilaan koulumenestyksen kannalta on tarkoituksenmukaista. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella. Tukiopetusta järjestetään tilapäisesti opinnoissaan jälkeen jääneelle oppilaalle niin usein ja laajasti kuin oppilaan koulumenestyksen kannalta on tarkoituksenmukaista. Tukiopetus tulee aloittaa heti, kun oppilaan oppimisvaikeudet on havaittu. Aloitteen tukiopetuksesta tekee opettaja, oppilas tai oppilaan huoltaja. Opettajan havaitessa tarvetta tukiopetukseen, tulee siitä tiedottaa myös oppilaan huoltajalle. Ennen kuin menestyminen oppiaineessa arvioidaan heikoksi, tarjotaan mahdollisuus tukiopetukseen. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella. Tukiopetuksesta huolimatta pysyvästi opinnoissaan jälkeen jääneelle oppilaalle pitää pyrkiä järjestämään muita tukitoimia 4. 5 huolto huoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä,oppilaiden, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen. huolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä tukea. Tavoitteena on luoda terve ja turvallinen oppimis- ja kouluympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää kouluyhteisön hyvinvointia. huollolla edistetään välittämisen, huolenpidon ja myönteisen vuorovaikutuksen toimintakulttuuria kouluyhteisössä sekä varmistetaan kaikille tasavertainen oppimisen mahdollisuus. huollolla tuetaan yksilön ja yhteisön toimintakyvyn säilyttämistä fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta uhkaavissa tilanteissa. huollolla edistetään lapsen ja nuoren oppimista sekä, oppilaiden tasapainoista kasvua ja kehitystä., edistetään välittämisen ja myönteisen vuorovaikutuksen kulttuuria kouluyhteisössä sekä varmistetaan kaikille tasavertainen oppimisen mahdollisuus. huollon tavoitteena on oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien muiden ongelmien ehkäiseminen, ja tunnistaminen, lieventäminen ja poistaminen mahdollisimman varhain. huollon avulla pyritään ehkäisemään ja tunnistamaan huoltoon sisältyvät opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut, jotka ovat kansanterveyslaissa tarkoitettu kouluterveydenhuolto sekä lastensuojelulaissa tarkoitettu kasvatuksen tukeminen. huolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville sekä,,sitäoppilashuoltopalveluista vastaaville viranomaisille. Sitäsitä toteutetaan hyvässä yhteistyössä kotien kanssa. Yksittäistä oppilasta koskevien tarvittavien oppilashuollollisten 14

15 tukitoimien suunnittelussa tulee kuulla lasta tai nuorta ja huoltajaa. huoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, lapsen, nuoren ja heidän huoltajiensa kunnioittaminen sekä eri osapuolien tietojensaantia ja salassapitoa koskevat säädökset. huoltotyötä voidaan koordinoida ja kehittää moniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä. Silloin noudatetaan eri ammattiryhmiä koskevia sekä muita tietojensaantia ja salassapitoa koskevia säädöksiä Opetussuunnitelma tulee oppilashuollon osalta laatia yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Opetussuunnitelmaan tulee laatia suunnitelma, jossa kuvataan oppilashuollon tavoitteet ja keskeiset periaatteet: Toiminta kouluyhteisön terveyden, hyvinvoinnin, turvallisuuden, sosiaalisen vastuullisuuden ja vuorovaikutuksen edistämiseksi oppilaalleoppilaalle tarjottava yleinen oppilashuollollinen tuki ja ohjaus koulunkäynnissä sekä lapsen ja nuoren fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kehityksen tukemisessa toiminta kouluyhteisön hyvinvoinnin, turvallisuuden, sosiaalisen vastuullisuuden ja keskinäisen vuorovaikutuksen edistämiseksi yhteistyö oppimissuunnitelman tai henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimisessa lapsen ja seuraamisessa nuoren elämän fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kehityksen tukemisessasekä, jatko-opintojen suunnittelussa ja vaikeuksien poistamisessaoppilaalle tarjottava oppilashuollollinen tuki erilaisissa vaikeuksissa ja kurinpitorangaistuksen yhteydessä sekä silloin, kun opetukseen osallistuminen on evätty mielenterveyskysymykset, tupakointi ja päihteet, erilaiset onnettomuudet ja kuolemantapaukset. Tavoitteena on yksilön tukeminen ja yhteisön toimintakyvyn säilyttäminen fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta uhkaavissa tilanteissaoppilashuollon yhteistyö kodin, koulun, oppilashuollon palvelujen asiantuntijoiden tai muiden asiantuntijoiden ja paikallisten tukiverkostojen kanssa toimenpiteet ja työn- ja vastuunjako ongelma- ja kriisitilanteiden ehkäisemiseksi, havaitsemiseksi tai hoitamiseksi: o poissaolojen seuranta o koulumatkakuljetuksissa yleiselle turvallisuudelle asetettujen tavoitteiden toteuttaminenkiusaaminen, väkivalta ja häirintä o mielenterveyskysymykset o tupakointi ja päihteiden käyttö o erilaiset tapaturmat, onnettomuudet, ja kuolemantapaukset koulumatkakuljetuksissa yleiselle turvallisuudelle asetettujen tavoitteiden toteuttaminen kouluruokailunkouluruokailun järjestämisessä huomioon otettavien terveys- ja ravitsemuskasvatuksen ja tapakasvatuksen tavoitteet. huollon ensisijaisena tehtävänä on oppilaan koulunkäynnin kaikinpuolinen tukeminen. Jokaisella oppilaalla on oikeus tulla kuulluksi ja saada tarvitsemaansa apua selviytyäkseen koulussa henkilökohtaisten edellytystensä mukaisesti. Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opetusympäristöön (Perusopetuslaki 29 ). Oppilaan velvollisuus on osallistua perusopetukseen, suorittaa tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäytyä asiallisesti (perusopetuslaki 35 ). 15

16 huoltotyö on säännöllistä päivittäin ja viikoittain tapahtuvaa arkista työtä mitä erilaisimpien oppilaita koskevien asioiden parissa ( oppimisvaikeudet, mielenterveysongelmat, kiusaaminen, luvattomat poissaolot, ihmissuhdevaikeudet, tupakointi, työrauhaongelmat, väkivaltatilanteet koulussa, terveyteen liittyvät kysymykset, ym. ). Koulukiusaamisessa tavoitteena on nollatoleranssi. Tavoitteena on edistää kouluyhteisön hyvinvointia ja ehkäistä syrjäytymistä. Kaikki koulussa työskentelevät opettajat ja muu henkilökunta kantavat oppilashuollollista vastuuta oppilaista. huoltotyötä toteutetaan yhteistyössä kotien kanssa. huoltoryhmien toiminta huoltoryhmät ovat moniammatillisia ryhmiä. (Rehtori, erityisopettajat, oppilaanohjaaja, luokanopettaja/luokanvalvoja, terveydenhoitaja, sosiaalityöntekijä, psykologi, huoltajat, oppilas.) Eri ammattiryhmät noudattavat omaa ryhmäänsä koskevia ja velvoittavia tietojensaantia ja salassapitoa koskevia säädöksiä. huoltoryhmään voi kuka tahansa ottaa yhteyttä kaikissa oppilasta koskevissa oppilashuollollisissa asioissa. Aineenopettajille, luokanvalvojille, erityisopettajille, oppilaanohjaajalle ja rehtorille on laadittu oma oppilashuollollinen toimenkuvansa. huollon toimenkuvat Aineenopettaja: oppilas yksilönä ja ko. oppiaineen opiskelijana huomioi opetuksessaan oppilaan edellytykset seuraa ja arvioi oppilaan kehittymistä aineensa opiskelijana ja luokkayhteisön jäsenenä keskustelee ja pohtii oppilaan kanssa, mikäli tämä ei menesty kykyjensä mukaisesti ja mikäli käyttäytyminen ei ole asianmukaista neuvottelee tukiopetuksesta riittävän ajoissa oppilaan ja tarvittaessa hänen huoltajansa kanssa ottaa yhteyttä oppilaan kotiin, mikäli tarve vaatii neuvottelee erityisopettajan kanssa yhteistyöstä informoi ja neuvottelee luokanvalvojan kanssa Luokanvalvoja/luokanopettaja: oppilas yksilönä ja luokan jäsenenä seuraa kokonaisvaltaisesti oppilaan kehittymistä ja opiskelua ja sen pohjalta tarpeen mukaan keskustelee oppilaan kanssa, ottaa yhteyden kotiin ja rehtorin kautta oppilashuoltoryhmään ja sosiaalityöntekijään kasvattaa ja ohjaa luokkaa sosiaalisena opiskeluryhmänä osallistuu tarvittaessa oppilashuoltoryhmän kokouksiin reagoi välittömästi poissaoloihin ja myöhästelyyn Kaikilla oppilaan kanssa toimivilla on velvollisuus informoida luokanvalvojaa/-opettajaa, jotta hänellä säilyy kokonaisnäkemys oppilaidensa tilanteesta 16

17 Rehtori: oppilas yksilönä ja kouluyhteisön jäsenenä tukee opettajaa ja luokanvalvojaa oppilashuollossa määrää oppilashuollosta vastaavan henkilön, joka pitää kokouksista pöytäkirjaa ja toimii puheenjohtajana Oppilaanohjaaja: oppilas tulevaisuuttaan rakentavana nuorena pyrkii henkilökohtaisella ohjauksella kartoittamaan nuoren opiskelu- ja menestymismahdollisuuksia nuoren haluamilla aloilla ja oppilaitoksissa peruskoulun jälkeen työskentelee yhteistyössä ja neuvottelee tarvittaessa oppilaan vanhempien, aineenopettajan, luokanvalvojan ja erityisopettajan kanssa selvittää yhdessä terveydenhoitajan kanssa nuoren mahdolliset koulutukseen tai ammatinvalintaan liittyvät terveydelliset riskit auttaa ja ohjaa oppilasta tekemään valintoja informoi erilaisista nuorille tarkoitetuista tuki- ja kriisipalveluista Erityisopettaja: oppilaan tukija ja auttaja oppimisvaikeuksissa auttaa oppilasta ensisijassa oppimisvaikeuksien voittamisessa toimii luokan- ja aineenopettajan yhteistyökumppanina ja tukena erityisoppilaan opettamisessa kartoittaa yhdessä luokan- ja aineenopettajan kanssa erityisopetuksen tarpeessa olevat oppilaat ottaa yhteyttä oppilaan kotiin koulutyötä ja oppimista koskevissa kysymyksissä Maskun Hemmingin koulu huoltoryhmä kokoontuu säännöllisesti kerran viikossa. Ryhmän tehtävänä on viedä oppilashuollollisia asioita eteenpäin, tehdä yhteistyötä vanhempien ja eri viranomaisten kanssa, sekä koordinoida ja jakaa tehtäviä ja vastuuta niin, että asiat tulevat hoidetuiksi. Kurittulan koulu huoltoryhmä kokoontuu kaksi kertaa kuukaudessa. Seikelän koulu huoltoryhmä kokoontuu tarvittaessa. Kouluterveydenhoito Terveydenhoitaja on tavattavissa Maskun Hemmingin koululla 3 päivänä viikossa, Kurittulan koululla 2 päivänä, ja Seikelän koululla 1 päivänä viikossa. Oppilaille suoritettavat terveystarkastukset määritellään vuosittain annettavassa kouluterveydenhuollon suunnitelmassa. Koulukuljetukset Oppilaalla on oikeus koulukuljetukseen laissa ja asetuksissa määritellyllä tavalla. Maskun kunnan koulukuljetusten järjestämisestä vastaavat koulujen rehtorit ja sivistystoimenjohtaja. Kouluruokailu Koulu tarjoaa oppilaille päivittäin riittävän ja monipuolisen aterian. Terveydelliset ja eettiset erityistarpeet otetaan huomioon erikoisruokavalioin. Opettajat ja keittiöhenkilökunta valvovat ruokailutilannetta ja kasvattavat oppilaita hyviin ruokailutapoihin. Poissaolot Mikäli oppilaan sairaus jatkuu yli kaksi päivää, siitä ilmoitetaan luokanvalvojalle/luokanopettajalle. Jos oppilas sairastuu koulupäivän aikana, luvan lähteä kotiin saa terveydenhoitajalta tai opettajalta. 17

18 Luokanvalvoja/luokanopettaja voi myöntää oppilaalle vapaata koulusta 3 päiväksi. Yli 3 päivän vapaan myöntää rehtori. Huoltaja on velvollinen selvittämään lapsen poissaolon syyn. Tupakointi Tupakointi on kielletty koulussa ja koulun alueella. Jos oppilas tupakoi, oppilasta kuullaan, ja asiasta ilmoitetaan huoltajille. Maskun Hemmingin koulussa:2 tunnin jälki-istunto, ja tupakoinnin edelleen jatkuessa 2 kertaa 2 tunnin terveysvalistus terveydenhoitajalta ja edelleen tupakoinnin jatkuessa koulusta otetaan yhteys poliisitoimeen, tai alle 15-vuotiaan kohdalla sosiaalitoimeen. Päihteet Tehdään ennaltaehkäisevää työtä. Ongelman ilmetessä kuullaan oppilasta ja huoltajaa. Ongelman vakavuudesta riippuen otetaan yhteyttä terveydenhoitajaan tai sosiaalitoimeen. Koulukiusaamisen ennaltaehkäisy ja hoito Koulukiusaamisesta on kysymys silloin, kun yksi ja sama oppilas joutuu toistuvasti ja systemaattisesti toisten tahallisen, negatiivisen toiminnan kohteeksi. Kiusaamiseen liittyy yleensä voimasuhteiden epätasapaino; kiusattu oppilas on jollain tavalla puolustuskyvytön kiusaajaan tai kiusaajiin nähden. Kaikki koulussa tapahtuva kielteiseksi koettu toiminta ei ole koulukiusaamista ( tasaväkisten oppilaiden tappelu, satunnainen härnääminen ja kiusoittelu). Koulussa tapahtuu lasten ja nuorten kesken paljon satunnaista, milloin keneenkin kohdistuvaa nahistelua ja kiusoittelua tämä on syytä erottaa kiusaamisesta. Kiusaamisilmiö ei liity vain kouluun ja lasten maailmaan. Kiusaamisella on taipumus esiintyä muissakin suhteellisen pysyvissä sosiaalisissa ryhmissä, joiden jäsenyys ei ole täysin vapaaehtoista. Kaikkien koulussa työskentelevien aikuisten velvollisuus on puuttua koulukiusaamiseen. Tavoitteena on varmistaa jokaiselle oppilaalle turvallinen ja tasa-arvoinen oppimisympäristö. Kiusaamisen ennaltaehkäisytyössä tärkeintä ei ole valittu menetelmä sinänsä, vaan se, paljonko aikaa ja resursseja aikuiset satsaavat kiusaamisen vastaiseen työhön. Suuri merkitys on jatkuvuudella, sillä, että kiusaamiseen puututaan yhä uudelleen ja uudelleen. Kiusaamistapausten hoito ja ennaltaehkäiseminen tapahtuu koulun suunnitteleman strategian mukaisesti. Maskun Hemmingin koulu Ennaltaehkäisy: 1. Ongelman tiedostaminen ( kiusaamista tapahtuu ) 2. Sitoutuminen ( aikuisten sitoutuminen kiusaamisen vastaiseen työhön ) 3. Oppilaan piilevän kiusaamisen vastaisen asenteen rohkaiseminen ja auttaminen esiin (mm. kiusaamisilmiöoppitunnit, oppilaanohjaus, kaikki aineet ja opiskelutilanteet ) 4. huollolliset vanhempainillat kiusaamisilmiöstä vanhemmille 5. Mukava ja luonteva käyttäytyminen oppilaita ja kollegoja kohtaan ( mallioppiminen, piilopetussuunnitelma) 6. Tukioppilaiden toiminta Kiusaamistapausten hoito: 18

19 1. Osapuolten ( kiusattu ja kiusaajat ) kuuleminen. Pyritään mahdollisimman neutraalilla asenteella selvittämään, mitä on tapahtunut. 2. Kuulemistilanteessa on aina mukana useampi aikuinen, joista yksi toimii sihteerinä ja laati tapahtumien kulusta muistion. 3. Tapahtuneesta ilmoitetaan huoltajille. 4. Pyritään tekemään sovinto ja käsittelemään asia loppuun ripeästi ( tunnistaminen, tunnustaminen, anteeksipyyntö, hyvitys/rangaistukset, anteeksianto ) 5. Sovitaan tilanteen seurannasta ja laaditaan toimenpidesuunnitelma, siitä miten tästä eteenpäin menetellään. 6. Jos kiusaaminen jatkuu, ruvetaan asiaa selvittämään yhdessä huoltajien, sosiaaliviranomaisten ja poliisin kanssa. 7. Pyritään huolehtimaan kiusatun oikeusturvasta ja avun ja tuen tarpeesta. 8. Keskitytään ratkaisujen löytämiseen syyttelyn sijasta. Kurittulan koulu Koulukiusaamistapauksissa noudatetaan koulun toimintamallia: 1. opettaja keskustelee kyseisten oppilaiden kanssa 2. opettaja keskustelee asiasta koko luokan kanssa 3. yhteydenotto huoltajiin 4. rehtori keskustelee kyseisten oppilaiden kanssa 5. rehtori ottaa yhteyttä huoltajiin 6. keskustelut koululla. Läsnä ovat ao. huoltajat, luokanopettajat, rehtori ja tarvittaessa oppilashuoltoryhmä. Tilannetta seurataan jokaisessa vaiheessa ja tarvittaessa siirrytään eteenpäin sovittuna aikana. Seikelän koulu Ennaltaehkäisy 1. Kunta luo riittävät resurssit työn tekemiselle ja työssä jaksamiselle. (esim.luokkakoot) 2. Tuetaan oppilaan vahvuuksia ja vahvistetaan itsetuntemusta sekä pyritään kasvattamaan erilaisuuden sietokykyä. 3. Välituntivalvonta järjestetään siten, että ulkona ja sisällä on riittävä valvonta. Valvontalista on opettajanhuoneen ilmoitustaululla nähtävillä. 4. tuntee koulun ja luokan säännöt. 5. Koko koulun henlkilökunta toimii kasvattajina. 6. Luokka- ja kouluhenkeä vahvistava toiminta esim. kummit. Oppilaita kannustetaan kantamaan vastuuta itsestään ja toisista. 7. Harjoitellaan ongelmatilanteiden ratkaisemista. Toimintamalli kiusaamistilanteessa 1. Vaihe Tilanne pyritään ratkaisemaan välittömästi. Jokainen aikuinen puuttuu kiusaamiseen. Opettaja keskustelee ja auttaa lapsia. Kiusaaja pyytää anteeksi. Kiusaaja lupaa, ettei kiusaaminen toistu. Yhdessä sovitaan, mitä tehdään jos kiusaaminen toistuu. (seuranta) 2. Vaihe Luokanopettaja/aineenopettaja/rehtori selvittävät tilannetta keskustelemalla sekä kiusaajan että kiusatun kanssa. Yhdessä sovitaan, mitä tehdään, jos kiusaaminen kuitenkin toistuu. (seuranta) 3. Vaihe Yhteydenotto sekä kiusaajan että kiusatun vanhempiin. 4. Vaihe 19

20 Tapaaminen kiusaajan, kiusatun, heidän huoltajiensa, luokanopettajan ja rehtorin kesken. Tapaamisessa laaditaan kirjallinen selvitys kiusaamistapauksesta ja seurannasta. 5. Vaihe Törkeissä tapauksissa oppilashuoltoryhmä tekee lastensuojelu- ja/tai rikosilmoituksen. Kriisiryhmä Äkillisen tukea ja hoitoa vaativan tapauksen sattuessa oppilashuoltoryhmä kokoaa tarkoituksenmukaisen kriisiryhmän Kerhotoiminta Koulun kasvatus- ja opetustyön tukemiseksi voidaan järjestää kerhotoimintaa. Kerhotoiminnan tulee perusopetuksen tavoitteiden mukaisesti tukea oppilaan eettistä ja sosiaalista kasvua sekä itsensä monipuolista kehittämistä. Kerhotoiminnan tarkoituksena on edistää myönteisten harrastusten viriämistä sekä antaa oppilaalle mahdollisuus muuhunkin kuin tavanomaiseen koulutyöhön turvallisessa ja rauhallisessa ympäristössä. Kerhotoiminnan tulee tarjota monipuolista, lasta ja nuorta arvostavaa toimintaa sekä tilaisuuksia myönteiseen vuorovaikutukseen aikuisten ja toisten lasten kanssa. Kerhotoiminnan järjestämisen periaatteet tulee kirjata opetussuunnitelmaan. Kerhot ovat oppilaille vapaaehtoisia. Kerhotoiminnan tavoitteet: kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen lasten ja nuorten osallisuuden lisääminen mahdollisuuden antaminen sosiaalisten taitojen kehittämiseen ja yhteisöllisyyteen kasvamiseen mahdollisuuden antaminen onnistumisen ja osaamisen kokemukseen luovan toiminnan ja ajattelun kehittäminen lasten ja nuorten kannustaminen tuottamaan omaa kulttuuriaan mahdollisuus oppilaan tuntemisen lisäämiseen harrastuneisuuden tukeminen ja myönteisten harrastusten edistäminen. Kerhotoimintaa voidaan mahdollisuuksien mukaan järjestää tukemaan koulun kasvatus- ja opetustyötä, sekä oppilaan sosiaalista kasvua ja itsensä kehittämistä. Kerhotoiminnan tarkoituksena on antaa oppilaalle mahdollisuus viettää vapaa-aikaansa myönteisten harrastusten parissa turvallisessa ympäristössä, vuorovaikutuksessa muiden ikätovereidensa ja aikuisten kanssa. Sen tarkoituksena on myös tarjota kaikille oppilaille tasapuolinen mahdollisuus harrastamiseen varallisuudesta riippumatta. Kerhotoiminta on oppilaalle vapaaehtoista. Kerhossa omaksutut taidot voivat myönteisesti vaikuttaa koulutyöhön. Kerhotoiminta ei voi korvata koulussa annettavaa perusopetusta. 20

21 Koulun tulee olla riittävän avoin, jotta myös paikkakunnalla toimivat yhteisöt, järjestöt tai yksityiset henkilöt voisivat järjestää kerhotoimintaa yhteistyössä koulujen kanssa. 5 luku Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus 5. 1 Eri tukimuodot ta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen oppimisvaikeuksien tunnistaminen ja tukitoimien aloittaminen, jotta oppimisvaikeuksien kielteisiä vaikutuksia oppilaan kehitykselle voidaan ehkäistä. Tällöin on tärkeää olla yhteistyössä huoltajien kanssa. Opetuksessa erityistä tukea tarvitsevat oppilaat, joiden kasvun, kehityksen, ja oppimisen edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi. Lisäksi erityisen tuen piiriin kuuluvat oppilaat, jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea. Erityisen tuen piiriin kuuluvat myös oppilaat, joilla on opetuksen ja oppilashuollon asiantuntijoiden sekä huoltajan mukaan kehityksessään oppimiseen liittyviä riskitekijöitä. Kaikille erityistä tukea tarvitseville oppilaille voidaan antaa tukiopetusta siten, kuin luvussa 4 määrätään. Oppilaan opiskelua tulee tukea eri tavoin oppimisvaikeuden laadun ja laajuuden mukaan. Oppilaalle annetaan osa-aikaista erityisopetusta, mikäli tukiopetus ei yksin riitä. Jos oppilaalle ei voida antaa opetusta muuten, tulee oppilas ottaa tai siirtää erityisopetukseen. Silloin oppimäärät ja opetusjärjestelyt sekä tukipalvelut määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa Osa-aikainen erityisopetus Oppilaalle, jolla on lieviä oppimis- tai sopeutumisvaikeuksia ja joka tarvitsee muun opetuksen yhteydessä erityistä tukea oppimisen edellytysten parantamiseksi, tulee antaa osa-aikaista erityisopetusta. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan muun opetuksen ohessa samanaikaisopetuksena, pienryhmässä tai yksilöllisesti, ja se tulee tavoitteellisesti niveltää oppilaan saamaan muuhun opetukseen. Tarvittaessa oppilaalle tehdään oppimissuunnitelma, joka voidaan laatia yhteistyössä huoltajan, opettajien ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Osa-aikaista erityisopetusta voidaan antaa myös erityisopetukseen otetuille tai siirretyille oppilaille Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen opetus Erityisopetuksen tavoitteena on auttaa ja tukea oppilasta siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa oppivelvollisuus edellytystensä mukaisesti yhdessä ikätovereidensa kanssa. Lähtökohtana ovat oppilaan vahvuudet sekä hänen yksilölliset oppimis- ja kehitystarpeensa. Opetuksen tulee tukea oppilaan aloitekykyä ja itseluottamusta. Erityisopetus edellyttää opiskelupaikkaa, -tilaa, -aikaa ja eri toimintoja koskevia päätöksiä sekä resurssien varaamista niiden toteuttamiseen. Mikäli oppilaan opiskelu muun opetuksen yhteydessä ei ole mahdollista tai se ei ole oppilaan kehityksen kannalta tarkoituksenmukaista, opetus tulee järjestää osittain tai kokonaan erityisopetuksen ryhmässä. 21