Tulevaisuudessa työt tehdään toisin - Liideri-ohjelman tutkimushaun satoa

Transkriptio

1 Tulevaisuudessa työt tehdään toisin - Liideri-ohjelman tutkimushaun satoa Liideri-ohjelman ensimmäisen tutkimushaun tuloksena käynnistettiin kahdeksan tutkimuskokonaisuutta. Haussa olivat teemoina uudenlaiset työn organisoinnin ja työnteon tavat liiketoiminnan kehittämisessä. Käynnistetyt tutkimushankkeet ovat 2 3 vuoden mittaisia. Niitä on varauduttu rahoittamaan yhteensä 3 miljoonalla eurolla. Tutkimusten päämääränä on löytää yrityksille ja julkisyhteisöille keinoja ja työkaluja uudistaa liiketoimintaa ja kehittää toiminnan vaikuttavuutta kestävällä tavalla. Yritykset testaavat uusia työkaluja ja menetelmiä myös erillisillä kehittämisprojekteilla. Uudistukset näkyvät yrityksissä parempana tuottavuutena ja työn ilona. Haussa painotettiin yhteistyötä tutkijoiden, työpaikkojen ja kehittäjien kesken. Tutkimuksen rinnalla toteutetaan työpaikoilla projekteja, joiden tavoitteina ovat esimerkiksi uusien ratkaisujen nopeat kokeilut ja kehittämismenetelmien vieminen arkipäivän käytännöiksi, kertoo asiantuntija Maarit Lahtonen. Liiderin ensimmäisen tutkimushaun teemoja työstettiin talven 2013 aikana sosiaalisen median InnoTyö-alustan keskusteluissa sekä tutkijoiden, kehittäjien ja työpaikkojen edustajien yhteisissä työpajoissa. Molemmat hakua valmistelleet työpajat keräsivät yli satapäisen osallistujajoukon. Työpajoihin osallistuneet tutkijat, konsultit ja työpaikkojen edustajat kertoivat saaneensa paljon uusia näkökulmia ja tutustuivat myös uusiin potentiaalisiin yhteistyökumppaneihin. Toivotamme antoisaa tutkimusmatkaa nyt käynnistetyille tutkimushankkeille ja toivon, että tällä kertaa ulkopuolelle jääneet osapuolet tulevat mukaan muuhun ohjelman tarjoamaan palvelutoimintaan, sanoo ohjelmapäällikkö Nuppu Rouhiainen. Käynnistetyt tutkimushankkeet yhteyshenkilöineen HYVE 2020: Työ, yhteisö ja kestävä talous Työterveyslaitos, erikoistutkija Pia Houni Tampereen Yliopisto, tutkimusjohtaja Kirsi Heikkilä-Tammi Jyväskylän Yliopisto, yliopistonlehtori Tiina Kontinen Åbo Akademi, yliopisto-opettaja Nina Kivinen HYVE 2020 tarkastelee uudenlaista yhteisöllisyyttä uuden työn käsitteen, työn uusien tilojen, läsnäolon ja johtajuuden näkökulmista. Tulevaisuuden työssä individualisoitumisen, monipaikkaistumisen ja moniarvoistumisen trendit asettavat haasteita työelämässä tapahtuvalle, työn merkityksellisyyden ja tuottavuuden kannalta tärkeälle yhteisöllisyyden rakentumiselle. Hyvän työelämän ehdot ja uudet työelämän hyveet ovat edellytyksiä kestävälle taloudelle ja menestykselle. Tutkimuskysymykset käsittelevät yhteisöllisyyden rakentumista uutta työtä koskevissa teorioissa,

2 uudenlaisissa tiloissa ja työpaikoissa sekä työntekijöiden kokemuksissa. Yhteisöllisyyden rakentumista tutkitaan etnografian, toimintatutkimuksen ja käsiteanalyysien menetelmin. Aineistoa kerätään erilaisissa työpaikoissa ja työtiloissa Suomessa, Tukholmassa ja New Yorkissa. Tutkimustuloksina saadaan uutta tietoa siitä, miten osallisuus ja kuuluminen, eräänlainen työntekijäkansalaisuus, rakentuvat tulevaisuuden työssä. Tutkimushankkeeseen nivoutuu käytännön kehittämishankkeita. Tutkimushankkeeseen osallistuu tutkijoita neljästä eri tutkimusorganisaatiosta. Tutkimusaineistot kerätään yhteistyössä, ja tutkijat eri organisaatioista käyttävät osin yhteisiä aineistoja. Yhteistä ymmärrystä ja työn merkityksellisyyttä edistävät uudet, tuottavat työnteon tavat Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy, projektipäällikkö Liinamaaria Hakola Lappeenrannan teknillinen yliopisto, tutkija, projektipäällikkö Sami Jantunen Teknologian tutkimuskeskus VTT, erikoistutkija, dosentti Tapio Koivisto Suomalainen työelämä on vahvassa murrosvaiheessa ja uusia, innovatiivisia tapoja tehdä työtä tarvitaan kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Tutkimusprojektin tarkoituksena on tuottaa uutta tietoa siitä kuinka uudenlaisten työtapojen kautta ja yhteistä ymmärrystä lisäämällä voidaan kasvattaa työn merkityksellisyyttä yksilölle sekä parantaa tuottavuutta. Tutkimus pyrkii tunnistamaan ja kehittämään uusia työnteon tapoja, jotka auttavat organisaatioita toimimaan tuottavammalla tavalla kohtaamiensa paradoksien, pirullisten liiketoimintaan liittyvien ongelmien, sekä työn merkityksellisyyteen liittyvien tarpeiden kanssa. Projektissa 1) tunnistetaan edelläkävijäorganisaatioiden edistyksellisiä työtapoja; 2) mallinnetaan, kokeillaan ja jatkokehitetään tuottavia, tulevaisuuden työtapoja ja työn organisoinnin käytänteitä; 3) rakennetaan aidot yhteiskehittämisen tavat tutkijoiden, kehittäjien ja kohdeorganisaatioiden välille tutkimuksen toteuttamiseksi sekä tulosten hyödyntämiseksi. Tutkimusprojekti kytkee teoreettiset mallit ja käytännön teot tiiviisti yhteen. Projektissa syntyy mallinnettua ja sovellettavaa tietoa siitä, miten uudenlaisten työtapojen kautta ja yhteistä ymmärrystä lisäämällä kasvatetaan työn merkityksellisyyttä yksilölle ja parannetaan tuottavuutta. Tunnistettuja tai kehitettyjä työtapoja ja niistä saatuja kokemuksia hyödynnetään työelämän kehittämiseen liittyvän teoreettisen ymmärryksen täydentämiseen. Ketterät liiketoiminnan ja palvelujen kehittämistä edistävät yhteiskehittämisen käytännöt Turun yliopisto, professori Ulla Hytti Lappeenrannan teknillinen yliopisto, projektipäällikkö Anna-Maija Nisula Itä-Suomen yliopisto, professori Päivi Eriksson Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, yliopistonlehtori Saija Katila Lapin yliopisto, yliopistonlehtori Pikka-Maaria Laine

3 Viiden yliopiston monitieteisen tutkimusprojektin tavoitteena on tuottaa uutta tietoa liiketoiminnan yhteiskehittämisen käytännöistä palvelun tuottajien/palveluverkostojen ja näiden asiakkaiden välisessä vuorovaikutuksessa. Hankkeen osaprojekteja yhdistävät tutkimuskysymykset ovat: 1. Miten liiketoimintaa edistetään yhteiskehittämisen käytäntöjen avulla yritysten välisissä business-tobusiness suhteissa, yritysten ja konsulttien välisissä suhteissa, tai kehittäjäorganisaatioiden tukemissa liiketoiminnan kehittämisen verkostoissa? 2. Miten yhteiskehittämisen käytännöistä saadaan ketterämpiä (uuden) kannattavamman liiketoiminnan luomiseksi? Tutkimus toteutetaan laadullisena tutkimuksena (case tutkimus, toimintatutkimus, etnografiat) kunkin tutkimusryhmän kohdeorganisaatiossa. Tutkimus kohdistuu uudenlaisiin, verkostomaisiin liiketoiminnan kehittämisen tapoihin. Tutkimus toteutetaan tiiviissä yhteistyössä projektiryhmässä ja kansainvälisten partnerien kanssa ja siihen sisältyy mm. tutkijavaihtoa. Tutkimuksen tuloksena syntyy käytännönläheistä tietoa ja työkaluja liiketoiminnan kehittämiseksi palvelutuottajien ja asiakkaiden välillä, sekä tietoa siitä miten yhteiskehittämisen käytäntöjä voidaan muokata ketterämmiksi ja vahvemmin arvoa tuottaviksi. Projektissa syntyy Yhteiskehittämisen harjoitusohjelma interaktiivinen työkalu yrityksille ja konsulteille/kehittäjille yhteiskehittämisen käytäntöjen harjoittelemiseksi. Tuloksia levitetään laajasti myös muita kanavia käyttäen. Arvoa ja arvostusta arkeen - Muutosvoimaa yhteistyöhön, Teknologian tutkimuskeskus VTT, johtava tutkija Maaria Nuutinen AAA Arvoa ja arvostusta arkeen: Muutosvoimaa yhteistyöhön -projektin tavoitteena tutkia ja kehittää uusia arjen työn tekemisen muotoja ja toimintatapoja, jotka mahdollistavat samanaikaisesti tehokkaan nykyliiketoiminnan että sen jatkuvan kehittymisen ja uudistumisen. Se linkittyy PK-yritysten omiin kehitysprojekteihin. Tutkimuksemme kohdistuu yritysten väliseen arkeen ihmisten tilannekohtaisena vuorovaikutuksena sekä näissä tilanteissa saavutetun ymmärryksen yhteiseen tulkintaan kehittymisen ja uudistumisen kannalta. Tutkimuksemme kohdeyrityksissä uusi liiketoiminta liittyy palvelujen ja kokonaisratkaisujen kehittämiseen. Siellä piilee merkittävät kasvumahdollisuudet, mutta ne ovat erittäin riippuvaisia siitä saadaanko työn organisoinnin, työn teon ja johtamisen tavat uudistettua. Eli kyse on siitä, onnistutaanko kääntämään arjen uudistumisen solmukohdat, esteet ja mahdollisuudet, yhteisen oppimisen ja kehittymisen voimavaraksi tulevaisuutta varten. Tulkitsemme tulokset laajemmin monitieteisesti kestävän työn organisoinnin, kehittämisen ja johtamisen käsitteellisiksi malleiksi ja periaatteiksi, joilla luodaan hyvänä työpaikkana pidetty, ketterä ja uudistumiskykyinen yritys. Tulokset julkaistaan kirjana, työnimeltään: Muutoksen aakkoset: Arvoa ja arvostusta arkeen. Innostuksen spiraali (INSPI) - Voimavarakaravaanit liikkeelle! Työterveyslaitos, tutkimusprofessori Jari Hakanen Innostuksen Spiraali - Voimavarakaravaanit liikkeelle! -tutkimus- ja kehittämishankkeessa tutkimme ns. edelläkävijäorganisaatioiden toimintatapoja (osahanke I), kehitämme ja arvioimme voimavaralähtöisiä kehittämisprosesseja (osahanke II) ja toteutamme etenevän seurantakyselytutkimuksen (osahanke III). Tutkimuksessa on mukana monipuolisesti yrityksiä ja julkisen sektorin työpaikkoja sekä eri alojen ammattilaisia. Aineisto kerätään haastatteluilla, interventio- ja kyselytutkimuksella. Tutkimukseen pohjaten kehitämme työpaikkojen kilpailukykyä mm.

4 etsimällä parhaiten palvelevaa johtamista, työn tuunaamista, työn imua ja työyhteisöjen uudistuskykyä edistäviä tekijöitä. Kehitämme työyhteisöjä voimavaralähtöisesti ja tuomme uusia, konkreettisesti työpaikkojen arjessa vaikuttavia käsitteitä osaksi työyhteisöjen kehittämisen työkalupakkia. Organisaation resilienssin edistäminen Teknologian tutkimuskeskus VTT, johtava tutkija Mika Nieminen & teknologiapäällikkö Heli Talja Työterveyslaitos, tutkimusinsinööri Henriikka Ratilainen Nykyaikaisessa verkottuneessa ja hajautuneessa työelämässä vanhat johtamistavat eivät aina enää toimi. Toimintaympäristö muuttuu kaiken aikaa kiihtyvällä vauhdilla muun muassa globalisaation ja uuden teknologian kehityksen vuoksi. Selviytyminen ja kukoistaminen isojen odottamattomien muutosten keskellä edellyttävät todellista työn organisoinnin paradigman muutosta. Sekä organisaatioiden että yksilöiden tasolla tarvitaan perustavalla tavalla uudenlaisia käytäntöjä ja kyvykkyyksiä. Tätä varten on hyödyllistä tarkastella organisaatioita monimutkaisina adaptiivisina järjestelminä, jotka koostuvat suuresta joukosta erilaisia itsenäisiä toimijoita. Niiden oppiminen sekä epälineaariset vuorovaikutussuhteet keskenään ja ympäristönsä kanssa saavat järjestelmät itseorganisoitumaan yllättävillä tavoilla. Yksityiskohtaisen suunnittelun ja hallinnan sijaan organisaatioiden tulisikin pyrkiä kehittämään resilienssiään eli kykyään säilyä elinvoimaisena huolimatta ennakoimattomista häiriötekijöistä. RESCAS-projektissa tunnistetaan ja kuvataan resilienssiä edistäviä organisatorisia käytäntöjä ja yksilöiden kyvykkyyksiä, minkä pohjalta sitten kehitetään ja levitetään käytännöllisiä malleja ja työkaluja organisaatioiden resilienssin tukemiseksi. Back Stage Interaction for Effective Collaboration and Innovation Aalto-korkeakoulusäätiö, projektipäällikkö Tea Lempiälä BACI-projektin tavoitteena on löytää uusia työnteon ja johtamisen tapoja, jotka tukevat organisaatioiden liiketoiminnan ja tarjoaman uudistamista. BACI tarttuu erityisesti yhteistyöhön liittyviin haasteisiin ja pyrkii tekemään läpinäkyväksi työntekijälähtöisiä toimintatapoja, joita ei tällä hetkellä kyetä riittävästi huomioimaan johtamiskäytännöissä. Projektin lähtee huomiosta, että organisaatioiden työntekijät joutuvat piilottamaan olennaisia osia jokapäiväisestä käytännöistään (mm. epävarmuuteen ja tunneperäisyyteen liittyen) varsinkin toimiessaan organisaation virallisilla areenoilla. Tästä johtuen monet käytössä olevat organisoinnin mallit eivät kykene tukemaan toimijoita työntekijälähtöisesti. Projektin tuloksena syntyy mielekkäämpiä ja työtekijälähtöisiä uusia johtamismetodeja ja toimintatapoja. Näillä kyetään tukemaan laadukkaampaa ja syvällisempää vuorovaikutusta sekä mahdollistamaan työntekijöiden aito osallistuminen organisaation ja sen tarjoaman uudistamiseen. Projekti toteutetaan kiinteässä yhteistyössä Stanfordin yliopiston kanssa. Projektin painopiste on Suomessa, mutta sen osana tehdään vertailevaa tutkimusta kolmessa kansainvälisessä kohteessa (USA/Kalifornia, Intia, Brasilia). Vertailu tuottaa tietoa suomalaisten yritysten erityispiirteistä, mahdollistaa kansainvälisten parhaiden käytäntöjen identifioimisen sekä tuottaa suomalaisille yrityksille tietoa liiketoiminnan kehittämisestä erilaisissa kulttuurikonteksteissa. Virtual collaboration and knowledge transfer in rapid development

5 Oulun yliopisto, professori Harri Haapasalo Globaaleissa yrityksissä virtuaalisuus on oleellinen osa tuotekehitystyötä, sillä asiakkaat, myynti-, tuotekehitys-, tuotehallinta- ja tuotanto-organisaatiot sijaitsevat usein kaukana toisistaan. Lisäksi ICTteknologioiden kehittymisen myötä nopein, selkein ja helpoin yhteistyökanava löytyy yhä useammin virtuaalisesti. Tuotekehitystyössä virtuaaliset tiimit ovat usein monimutkaisia rakenteeltaan. Virtuaaliset tiimit muodostuvat, muuttavat muotoaan ja hajoavat nopeasti asiakkaiden ja liiketoiminnan vaatimusten muuttuessa. Tästä aiheutuu haasteita kommunikointiin sekä työn organisointiin ja työntekotapoihin. Työn organisoinnin ja kommunikoinnin menetelmät ja tavat muodostavat RaDe - tutkimusprojektin keskeisen ongelmakentän. RaDe -projekti parantaa Pohjois-Suomen yritysten kyvykkyyttä kehittää nopeasti tuotteitaan ja palveluitaan vastaamaan uusiin ja muuttuviin asiakastarpeisiin. Hankkeen fokus on virtuaalisessa tuotekehityksessä ja sen organisoinnissa. Tutkimuksessa selvitetään haasteet virtuaaliselle tuotekehitystyölle asiantuntijaorganisaatiossa ja kehitetään niihin ratkaisuja. RaDe -projekti tuottaa uutta tieteellistä tietoa ja tutkimusperustaista osaamista nykyaikaisten virtuaalisten, useita organisaatioita kattavien kehitysympäristöjen johtamiseen erityisesti haastavissa nopean kehittämisen projekteissa.