Vertaistoiminta Saksassa

Transkriptio

1 Vertaistoiminta Saksassa Kansalaisareena 2016 Jokke Reimers

2 Sisällys sivu 1 Taustatiedot ja toimintaympäristö 3 2 Terminologia 4 3 Vertaisryhmät 6 4 Vertaistukijärjestöt 7 5 Vertaiskeskukset 8 6 Vertaiskeskusten työryhmät 9 7 Koordinointikeskukset 9 8 Saksan vertaisryhmien liitto DAG SHG 9 9 NAKOS 9 10 Vertaiskeskusten varustus Vertaiskeskusten tehtävät Avustukset Lähteet ja kirjallisuus 17 2

3 1. Taustatiedot ja toimintaympäristö Saksan väkiluku on noin 81 miljoonaa asukasta (Suomi: 5,5 miljoonaa) ja väestötiheys on 226,1/km 2 (Suomi: 18,0/km 2 ). Saksassa on n. 80 yli asukkaan suurkaupunkia. Näistä 13 ylittää asukkaan rajan. Saksa on valtiomuodoltaan liittovaltio, joka koostuu 16 osavaltiosta. Kullakin osavaltiolla on oma hallitus, oma parlamentti ja omat viranomaiset. Saksassa lainsäädäntövalta ja hallintovalta ovat jaettu valtakunnan ja osavaltioiden kesken. Toimivallan jaon sisältö ja perusteet ilmenevät perustuslaista. Paikallistasolla toimivilla kunnilla on kuten Suomessakin - itsehallinto eli kunnat saavat päättää lähtökohtaisesti itse omista asioistaan. Kesäkuussa 2015 Saksan työttömyysaste oli 6,2 % (Suomessa toukokuussa 2015: 11,8 %). Inflaatio oli Saksassa kesäkuussa ,3 % (Suomessa 05/2015: -0,0 %). World Wealth Report 2014 selvityksen mukaan Saksassa oli vuonna 2013 noin 1,13 miljoonaa dollarimiljonääriä. Samana vuonna noin 15 prosenttia väestöstä (12 miljoonaa, näistä 2,5 miljoonaa lasta) eli suhteellisessa köyhyydessä. Suhteellisella köyhyydellä tarkoitetaan kyseessä olevan henkilön huono-osaisuutta muihin verrattuna. Tästä huolimatta Saksaa pidetään kansainvälisesti verrattuna vielä pienten tuloerojen maana. Tuloeroja kuvaa keskitetysti ns. Gini-kerroin. Gini-kertoimen raja-arvoja ovat 0 (täydellisen tasainen tulonjako) ja 100 (äärimmäisen epätasainen tulonjako). Vuonna 2013 Saksan Gini-kerroin oli 28,3 (Suomi vuonna 2013: 26,9). Saksassa on jo pitkään vaalittu lainsäädännön keinoin sosiaalista tasausta. Merkittävä osa valtion määrärahoista käytetään sosiaali- ja terveysalan valtionosuuteen. Työntekijät kuuluvat lakisääteiseen sosiaalivakuutukseen, joka koostuu viidestä keskeisestä vakuutuksesta eli sairaus-, tapaturma-, eläke- työttömyys- ja hoivavakuutuksesta. Ensisijaisesti vakuutusten antamaa turvaa rahoitetaan vakuutettujen vakuutusmaksuilla. Toissijaisesti valtio tasoittaa syntyneen vajeen verorahoilla. Kansainvälisesti katsoen Saksassa on korkeatasoinen terveysjärjestelmä, jolla on kuitenkin myös omat heikkoutensa. Pääsääntöisesti yksityiset toimijat tuottavat palvelut. Tästä on kuitenkin myös poikkeuksia kuten esimerkiksi jotkut valtiolliset tai kunnalliset sairaalat. Enenevässä määrin sairaalat kuitenkin yksityistetään. Osavaltion ja kunnan tasolla on olemassa eri viranomaisia. Yksityisiä toimijoita ovat mm. yksityislääkärit, apteekkarit ja lääkealan yritykset. Suurin osa väestöstä kuuluu lakisääteiseen sairausvakuutukseen (lisäksi on olemassa yksityinen sairausvakuutus). Vakuutusmaksut määräytyvät vakuutetun tulojen mukaan. Vakuutetun työntekijän perheenjäsenet kuuluvat tavallisesti hekin vakuutukseen. Oikeus palveluihin ei pääsääntöisesti riipu vakuutusmaksun määrästä. 3

4 Saksan sairausvakuutusjärjestelmä perustuu lukuisiin sairausvakuutuslaitoksiin ( Krankenkassen ), jotka ovat oikeusmuodoltaan julkisoikeudellisia yhteisöjä. (Suomen KELA:an verrattavissa olevaa keskeistä laitosta ei ole olemassa Saksassa). Sairausvakuutuslaitokset vastaavat (joissakin tilanteissa tosin vain osittain) niistä kustannuksista, jotka aiheutuvat vakuutetun käyttämistä terveysalan palveluista. Saksassa ei ole kunnallisia terveysasemia niin kuin Suomessa. Tavallisesti käydään yksityislääkärissä/-lääkäriyhtiössä. Lääkärit kilpailevat keskenään, sen takia palvelujen taso on korkea ja jonoja ei juurikaan ole. Tiukat hinnoittelusäännöt (sairausvakuutuslaitosten korvaussäännöstö) pitävät lääkärinpalkkiot ainakin lakisääteisen sairausvakuutuksen puolella kohtalaisesti kurissa. 2. Terminologia Saksassa käytetään sanaa Selbsthilfe, kun puhutaan vertaistukitoiminnasta/vertaistoiminnasta. Suoraan käännettynä tämä tarkoittaa suomeksi oma-apu. Tätä sanaa käytetään Suomessa varsinkin silloin, kun halutaan painottaa ihmisen voimaantumista (empowerment). Suomessa käytetään oma-apu-sanan sijasta enemmän vertaistuen käsitettä. Tämä korostaa, että voima tulee vuorovaikutuksesta eri ihmisten välillä, kun taas Saksassa käytössä oleva käsite korostaa enemmän omien voimavarojen liikkeelle saamista. 4

5 Vertaisryhmä Vertaistukijärjestöt Vertaiskeskukset Kuntatasolla vertaisryhmää jatkuvien ongelmahaasteiden seurauksena vertaisryhmät vakiintuvat usein vertaistukijärjestöiksi n. 290 vertaiskeskusta Osavaltioiden tasolla 16 riippuvuusongelmien tukikeskusta osavaltioiden tasolla 15 vertaistuen liittoa /työryhmää / vammaisliittoa osavaltioiden tasolla 16 vertaiskeskusten työryhmää osavaltioiden tasolla 4 koordinointikeskusta vertaisryhmät toimivat myös osavaltioiden ja valtakunnan tasolla, jos kyseessä on harvinaiset sairaudet vertaistukijärjestöt: osavaltion tasolla tuntematon lukumäärä, valtakunnan tasolla n. 370 Valtakunnan tasolla riippuvuusasioissa valtakunnallisesti toimivien liittojen edustus 37 vertaistukijärjestöä kroonisesti sairaiden ja vammaisten foorumissa 104 kroonisesti sairaiden ja vammaisten vertaistukijärjestöä NAKOS (Kansallinen yhteys- ja tietokeskus vertaisryhmien tukemiseksi DHS (Saksan riippuvuusongelmien tuki keskus) PARITÄTISCHER Gesamtverband e.v. BAG Selbsthilfe DAG SHG (Saksan vertaisryhmien työryhmä) Vertaistuen edunvalvonnan pääliittojen edustajat (SGB V:n 20 c ) Vertaistoiminta Saksassa, lähde: NAKOS Studien / Selbsthilfe im Überblick 1 (tiedot päivitetty) 5

6 3. Vertaisryhmät (Selbsthilfegruppe) Saksassa vertaistoiminnan alkuvaiheet sijoittuvat 1800 luvulle, jolloin alkava teollistuminen johti osuuskuntaliikkeen ja ammattiliitojen syntymisen lisäksi myös työläisten lisääntyvään vertaistoimintaan heidän huonon sosioekonomisen asemansa helpottamiseksi. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen vertaistoiminta kehittyi erityisesti sotaveteraanien järjestäytymisen seurauksena. Kuluneiden vuoden aikana vertaistoiminta on merkittävästi laajentunut Saksassa. Yleensä arvioidaan, että Saksassa on tällä hetkellä noin vertaisryhmää, joissa toimii yhteensä jopa 3 miljoonaa ihmistä. Tämä vastaisi n. 5 prosenttia vuotiaasta väestöstä. Näin ollen vertaistoiminta on Saksassa kansalaistoiminnan merkittävin esiintymismuoto. Vertaisryhmä on yleensä suhteellisen pieni, siinä toimii tavallisesti enintään 15 ryhmäläistä. Suuri osa vertaisryhmistä (arvioltaan ) toimii vapaamuotoisesti paikallisella tasolla. Nämä vertaisryhmät eivät ole rekisteröityneitä eivätkä kuulu mihinkään toiseen, suurempaan vertaistukijärjestöön. Suurin osa vertaisryhmistä (65 % 75 %) liittyy johonkin sairauteen tai vammaisuuteen. Sosiaalialan ryhmät puolestaan kokoavat yhteen ihmisiä, joilla on esim. ikääntymiseen, työttömyyteen, parisuhteeseen/perheeseen tai kasvatukseen liittyviä ongelmia. Tarkka profilointi vertaistuen luonteen mukaan ei kuitenkaan ole aina mahdollista eikä myöskään järkevä, kun usein on kyse moninaisista ongelmista, joiden vuoksi henkilö hakeutuu johonkin vertaisryhmään. Saksassa vertaisryhmällä on yleensä seuraavat tunnusmerkit: vertaisryhmä toimii vapaamuotoisesti lähellä sen jäsenten asuinpaikalla pidemmän ajan säännölliset kokoontumiset ryhmän jäsenillä on samantyyppinen ongelma jäsenet ovat tasa-arvoisia vertaisryhmässä ei ole ammattityöntekijää vetäjänä ryhmän toiminta perustuu vastavuoroiseen apuun ja tukeen osallistuminen vertaisryhmän toimintaan on ilmaista jäsenet toimivat ryhmässä vapaaehtoisesti vertaisryhmän toiminta saattaa tähdätä joskus myös ryhmän ulkopuolisten tavoitteiden (esim. sosiaali- tai terveysalan parannusten) saavuttamiseen. Nämä tavoitteet ovat kuitenkin ryhmän varsinaiseen tarkoitukseen nähden toissijaisia. 6

7 Vertaisryhmän toiminnalle on 3 pääsääntöä ominaista: 1. Jatkuvuus: Ryhmän kohteena olevien ongelmien ratkaiseminen edellyttää jatkuvan ja säännöllisen työskentelyn näiden parissa. 2. Itseapu: Vertaisryhmän toiminta vaikuttaa siihen, että ryhmäläiset käyvät itse käsiksi omiin ongelmiin ilman ryhmässä tarjottua ammattilaista apua. 3. Ryhmässä toimiminen: Vertaisryhmällä on terapeuttisia vaikutuksia, koska se poistaa ryhmäläisen eristyksen ja mahdollistaa ryhmässä monenlaisia suhteita. Vertaistoiminnalle keskeinen tunnuslause on: Vain SINÄ osaat sen, mutta sinä et osaa sitä yksin. 4. Vertaistukijärjestöt (Selbsthilfeorganisation) Vertaistukijärjestöstä on kyse. esim. silloin, jos useimmat paikalliset vertaisryhmät liittyvät osavaltion tai valtakunnan tasolla yhteen. Vertaistukijärjestöllä on vertaisryhmää korkeampi järjestäytymisaste. Yleensä järjestö toimii rekisteröityneenä yhdistyksenä ( eingetragener Verein, e.v.). Hallitus edustaa yhdistystä ulospäin. Yhdistyksen jäsenet toimivat vapaaehtoisuuden pohjalta. Vertaistukijärjestöllä on useita eri tehtäviä: Ensiksi se toimii vertaisryhmän tavoin yhteisönä, jossa tasa-arvoiset ihmiset auttavat toinen toistaan. Toiseksi sillä on myös edunvalvontatehtäviä ja kolmanneksi se saattaa toimia myös palveluntuottajana. Vertaistukijärjestöt toimivat yhden teeman merkeissä (esim. syöpä tai reuma). Järjestöt tarjoavat muillekin kuin omille jäsenille neuvontaa, tietotilaisuuksia, seminaareja yms. Lisäksi ne saattavat avustaa paikallisten vertaisryhmien perustamisessa tai tarjoavat vertaisryhmille tarkoitettuja koulutuksia tai informaatiomateriaaleja. Vertaistukijärjestöt suuntautuvat, varsinkin terveys- ja sosiaalialalla, vahvasti ulospäin. Ne osallistuvat lainvalmisteluun ja tutkimukseen. Lisäksi ne toimivat asiantuntijatehtävissä ja sairausvakuutuslaitosten, eläkevakuutusyhtiöiden sekä lääkärikunnan arvostettuna kumppanina. Varsinkin kun kyseessä on harvinainen sairaus, korostuu asianomaisen järjestön rooli, koska terveydenhuollon paikallisella tasolla usein ei ole käytettävissä tarvittavaa taitotietoa ja kokemusta. Ei ole tietoa osavaltion tasolla toimivien vertaistukijärjestöjen tarkasta lukumäärästä. Valtakunnan tasolla toimivien järjestöjen lukumäärän arvioidaan olevan vähän alle

8 5. Vertaiskeskukset (Selbsthilfekontaktstellen) Voidakseen toimia tehokkaasti vertaisryhmät ja vertaistukijärjestöt tarvitsevat ulkopuolista tukea. On tärkeätä, että vertaistoiminnasta kiinnostunut ja tukea tarvittava henkilö löytää hänelle sopivan ryhmän. Vertaisryhmä puolestaan tarvitsee toimintansa varten mm. neuvontaa, toimivaa infrastruktuuria, rahallisia avustuksia, toimivia verkostoja sekä yhteiskunnallista arvostusta. Saksassa vertaiskeskukset antavat vertaisryhmille ja tukijärjestöille tukea toiminnan toteuttamisessa. Vertaiskeskukset harjoittavat toimintaansa päätoimisesti. Vertaiskeskus toimii tavallisesti rekisteröityneenä yhdistyksenä. Välillä myös päätoimisesti toimivaa vertaiskeskusta pitää yllä kunta tai hyväntekeväisyysjärjestö. Vertaiskeskusten lisäksi on olemassa myös vertaistukipisteitä (Selbsthilfeunterstützungseinrichtung). Vertaistukipiste toimii lähtökohtaisesti samalla tavalla kuin vertaiskeskus. Vertaistukipiste ei kuitenkaan toimi itsenäisesti, vaan on osa suurempaa laitosta, kuntaa, liittoa yms. Usein vertaistukipiste kuuluu johonkin sairausvakuutuslaitokseen, hyväntekeväisyysjärjestöön tai kunnanvirastoon, jotka harjoittavat vertaistukipisteen kautta tukitoimintaa sivutoimisesti. Näissä tilanteissa toiminta keskittyy tyypillisesti myös vain yhteen tai useampaan aihepiiriin kuuluvien vertaisryhmien tukemiseen. Usein on saatavilla myös vain hyvin rajoitetusti palveluja. On olemassa selvästi enemmän vertaiskeskuksia kuin vertaistukipisteitä. Suhdeluku on noin 80/20. Vertaiskeskuksen toiminta ylittää eri sektoreiden rajat. Se tukee kaikkia sen alueella toimivia vertaisryhmiä ja tukijärjestöjä, riippumatta siitä, minkä ongelman merkeissä nämä toimivat. Vastaavasti vertaiskeskus verkostoituu myös hyvin laajasti ja ylläpitää kontakteja kaikkiin kysymyksiin tuleviin viranomaisiin, poliittisiin päättäjiin, asiantuntijajärjestöihin yms. Vertaiskeskus on vertaistoiminnan keskeinen solmukohta. Apua etsivälle se mahdollistaa matalakynnyksisen pääsyn sopivaan vertaisryhmään. Vertaisryhmille vertaiskeskuksen toiminta on hyvin arvokasta. On tutkittu, että alueella, joissa toimii vertaiskeskus, syntyy keskivertoa selvästi enemmän uusia vertaisryhmiä. Myös jo olemassa olevien vertaisryhmien toiminta vakiintuu ja ryhmien aihepiirin spektri laajentuu. Vertaiskeskukset/-tukipisteet toimivat paikallisella tasolla. Niiden lukumäärä on yhteensä noin 290. Joillakin vertaiskeskuksilla on myös sivutoimipaikka, tästä syystä vertaiskeskukset/-tukipisteet toimivat yhteensä noin 340 paikkakunnassa. 8

9 Vertaiskeskusten palvelut kohdistuvat noin vertaisryhmään. Joissakin vertaiskeskuksissa työskentelee jopa 9 päätoimista työntekijää. Valtakunnallisesti katsoen keskivertoarvo on kuitenkin 1 työpaikka, joka jakautuu 2,1 osa-aikaisen työntekijän kesken. 6. Vertaiskeskusten työryhmät Kunkin osavaltion tasolla vertaiskeskuksissa työskentelevät muodostavat työryhmän, jossa voidaan vaihtaa ajatuksia, jakaa kokemuksia, esittää onnistuneita toimintamalleja yms. Työryhmässä suunnitellaan myös yhteistä edunvalvontaa. Kerran vuodessa kaikkien osavaltiotyöryhmien edustajat pitävät yhteisen kokouksen. Kokouksen järjestää NAKOS (ks. jäljempänä). 7. Koordinointikeskukset Neljässä Saksan osavaltiossa toimii vertaistoimintaa kyseessä olevassa osavaltiossa koordinoiva keskus. Keskukset tarjoavat tukea ja palveluja vertaistukea kaipaaville, vertaisryhmille ja vertaiskeskuksille. Nämä koordinointikeskukset ovat: KOSKON Koordination für Selbsthilfe in Nordrhein-Westfalen (Nordrhein-Westfalenin osavaltion vertaiskeskusten koordinointikeskus) Selbsthilfe-Büro Niedersachsen (Niedersachsenin osavaltion koordinointikeskus) SEKO Selbsthilfekoordination Bayern (Baijerin osavaltion koordinointikeskus) SEKIS Selbsthilfe Kontakt- und Informationsstelle Berlin (Berliinin osavaltion koordinointikeskus) 8. Saksan vertaisryhmien liitto (DAG SHG = Deutsche Arbeitsgemeinschaft Selbsthilfegruppen e.v.) DAG SHG on valtakunnallisesti toimiva liitto, joka valvoo vertaisryhmien ja vertaistukea tarvittavien ihmisten etuja. DAG SHG pyrkii innostamaan ihmisiä osallistumaan vapaaehtoisesti, yhdenvertaisesti ja omaehtoisesti vertaisryhmien toimintaan. DAG SHG huolehtii erityisesti näiden vertaisryhmien intresseistä, jotka eivät toimi kroonisesti sairaiden ja vammaisten kattoliittojen alaisina. DAG SHG antaa tukea myös vertaiskeskuksille ja valvoo näiden etuja. Tähän tarkoitukseen se on perustanut NAKOS keskuksen. 9. NAKOS Valtakunnallinen vertais- ja tietokeskus vertaisryhmien tukemiseksi (Nationale Kontaktund Informationsstelle zur Anregung und Unterstützung von Selbsthilfegruppen) 9

10 NAKOS on valtakunnallisesti toimiva palvelu- ja vertaiskeskus. NAKOS on osa DAG SHG:n organisaatiota. NAKOS pyrkii tuomaan vertaistoiminnan alan eri toimijat yhteen. NAKOS julkaisee korkeatasoista informaatiomateriaalia, mm. vertaisryhmille, kansalaisille, asiantuntijoille ja medialle suuntautuvia esitteitä, tietolehtiä, selvityksiä yms. sekä ylläpitää alaa koskevia tietopankkeja. NAKOS tekee myös tiivistä yhteistyötä vertaiskeskusten työryhmien ja neljän osavaltion koordinointikeskusten kanssa. Vertaiskeskuksissa työskenteleville NAKOS järjestää seminaareja, työpajoja sekä muita koulutustilaisuuksia. 10. Vertaiskeskusten varustus Vertaiskeskusten kenttää on hyvin heterogeeninen. Vertaiskeskusten/-tukikohtien lukumäärä on 290. Tämä ei kuitenkaan kerro vielä paljon mitään vertaiskeskusten konkreettisista toimintaedellytyksistä ja siitä, miltä pohjalta ne suorittavat tehtävänsä. Käytännössä on huomattavia paikallisia eroja siinä, millä tavalla vertaiskeskuksia on varustettu aineellisilla ja aineettomilla resursseilla. Vertaiskeskusten toiminnan kehittämisen edellytykset vaihtelevat edelleenkin osavaltiosta ja kunnasta toiseen. Tämä johtuu osittain alueellisista ja paikallisista perinteistä. Toinen syy on ilmeisesti Saksan valtion federaalinen rakenne sekä valtakunnallisesti yhtenäisen ja koordinoidun avustuskäytännön puute. Käytännön yhtenäistämiseksi Saksan vertaisryhmien liitto DAG SHG on laatinut suosituksia vertaiskeskusten varustuksesta, tehtäväkentästä ja työvälineestä. Henkilöstön osalta DAG SHG suosittelee, että vertaiskeskuksilla olisi seuraavanlaiset resurssit: I) asukkaan kaupungissa tai kuntaliittymässä: 1,5 vertaistuen neuvoja ja 0,5 toimistosihteeri II) asukkaan kaupungissa tai kuntaliittymässä: 2,5 vertaistuen neuvojaa ja 1 toimistosihteeri III) yli asukkaan kaupungissa tai kuntaliittymässä: henkilömäärä on sopeutettava asukkaiden lukumäärän mukaan - Vertaiskeskuksen työntekijällä tulisi olla sosiaalitieteellinen, pedagoginen, psykologinen, sosiaalipedagoginen tai vastaava tutkinto. Työntekijän tulisi osallistua säännöllisesti vertaistoiminnan jatkokoulutuksiin. - Henkilöstön tulisi tarjota vertaiskeskuksen palveluja vähintään neljänä arkipäivänä viikossa. 10

11 - Vertaiskeskuksessa tulisi oli käyntiaika vähintään kolmena arkipäivänä viikossa (ainakin kerran iltapäivällä/illalla). Toimistotilojen osalta DAG SHG suosittelee seuraavanlaisia resursseja: - vähintään kaksi toimistohuonetta - erillinen konferenssihuone (neuvontaa varten) - toimiston tekninen varustus ajan tasalla. 11. Vertaiskeskuksen tehtävät Vertaiskeskus suorittaa monenlaisia tehtäviä. Karkeasti voitaneen erottaa toisistaan kaksi pääkohderyhmää. 1) vertaistuesta kiinnostuneet henkilöt ja vertaisryhmät 2) palvelujärjestelmän ammattilaiset, politiikan ja liittojen kumppanit, median edustajat Vertaiskeskuksen tehtävät voidaan ryhmittää eri kriteereiden mukaan. Tehtävien arvojärjestys on sekin makuasia ja riippuu näkökulmasta. Tässä erotetaan kolme päätehtävää muista, myös tärkeistä tehtävistä. Vertaiskeskuksen päätehtävät 1) Tiedotus Vertaiskeskus informoi ja antaa tietoja kaikille kiinnostuneille sidosryhmille. Kyselyitä tekevät esim. palvelujärjestelmän ammattilaiset (neuvontapisteet, lääkärit, sosiaaliviranomaiset, apteekit yms.), jo olemassa olevat vertaisryhmät tai vertaistukea hakevat henkilöt tai näiden läheiset. Tietoja annetaan mm. seuraavista asioista: vertaisryhmien muodot ja toimintatavat paikallinen/alueellinen vertaisryhmien spektri alueen ammattimainen palvelujärjestelmä vertaistuen mahdollisuudet ja rajat vertaisryhmien avustusmahdollisuuksia/-muotoja vertaisryhmien mahdollisuudet vaikuttaa ja osallistua viranomaisten päätöksentekoon neuvonnan ja koulutuksen tarjonta vertaisryhmille 11

12 2) Vertaistuesta kiinnostuneen henkilön välittäminen sopivalle vertaisryhmälle Käytännössä välitys tapahtuu usein puhelimitse tai sähköpostitse. Tarvittaessa vertaistuesta kiinnostunut henkilö voi käydä myös vertaiskeskuksessa pohdiskelemassa kasvotusten ammattilaisen kanssa tarjoutuvia vaihtoehtoja. Sitten vertaiskeskuksen työntekijä käy tämän henkilön kanssa keskustelun, jonka tarkoituksena on auttaa apua etsivän ratkaisemaan, haluaako hän osallistua vertaisryhmän toimintaan vai ei. Keskustelun tarkoituksena ei ole ratkaista tai edes syvällisesti käsitellä henkilön varsinaista ongelmaa. Tarkoituksena on mm. selvittää, vastaako vertaisryhmän toimintaan osallistuminen henkilön toivomuksia ja odotuksia ja onko tämä hänelle paras kysymykseen tuleva vaihtoehto. Vertaiskeskuksella on tässä tärkeä luotsifunktio. Joissakin tilanteissa voi osoittautua asianmukaisemmaksi, ettei rohkaista henkilöä osallistumaan johonkin vertaisryhmään. Joskus ammattilaisauttaja saattaa olla parempi osoite. 3) Tilojen ja muiden resurssien käyttö Vertaiskeskus voi antaa vertaisryhmälle teknistä tai hallinnollista tukea helpottaakseen vertaisryhmän perustamista tai sen säännöllistä toimintaa taikka aktivoidakseen eri vertaisryhmien keskinäistä yhteistoimintaa. Vertaiskeskus voi: luovuttaa tapauskohtaisesti omat tilat vertaisryhmän käyttöön tai auttaa sitä sopivien tilojen etsimisessä. antaa vertaisryhmän käyttää sen teknisiä laitteita kuten esim. kopiokonetta, videotykkiä, mikrofoneja ja kaiuttimia yms. avustaa teknisesti informaatiomateriaalin tuottamisessa avustaa vertaisryhmää avustushakemuksen laatimisessa avustaa vertaisryhmää tilaisuuden järjestämisessä välittää vertaisryhmälle tiedotuskanavia Vertaiskeskuksen muut tehtävät 1) Kannustaminen vertaisryhmän perustamiseen Vertaiskeskus itse ei perusta vertaisryhmää tukea etsivien henkilöiden puolesta, mutta voi avustaa heitä perustamisessa. Yleensä vertaiskeskus huolehtii hallinnollisista asioista ja auttaa käytännön kysymyksissä. Jos ryhmäläiset näin haluavat, voi vertaiskeskus avustaa myös perustamisistunnossa esim. johtamalla puhetta istunnossa, selvittämällä ryhmäläisten motivaatiota ja antamalla viitteitä tulevan ryhmätoiminnan ( esim. ryhmäsääntöjä ) suunnittelusta. 12

13 2) Neuvonanto vertaisryhmille ongelmatilanteissa Vertaisryhmän toimiessa voi esiintyä kriisitilanteita, jotka saattavat lamauttaa ryhmän toimintakyvyn. Vertaiskeskus voi tässä tilanteessa tehdä kriisi-intervention ratkaistakseen vertaisryhmän ongelmat. Vertaiskeskus ryhtyy toimimaan ainoastaan kaikkien ryhmäläisten nimenomaisesta pyynnöstä. Ennen kriisi-intervention aloittamista sovitaan vertaiskeskuksen ja vertaisryhmän kesken vertaiskeskuksen väliintulon tavoitteista ja kestosta. Vertaiskeskus ottaa toimiessaan omakseen supervisorin roolin. 3) Vertaisryhmien verkottuminen ja kokemusten jakaminen On vertaiskeskuksen ydintehtäviä, antaa vertaisryhmälle tukea verkottumisessa. Tavoitteena on, että vertaisryhmä verkottuu paikallisten ammattimaisten palvelutuottajien, viranomaisten, muiden järjestöjen yms. kanssa. Mahdollisia yhteistoimintakumppaneita vertaisryhmille ovat esim. sairaalat, yleis- ja erikoislääkärit, sosiaalialan palvelutuottajat, sairausvakuutuslaitokset, yliopistot, apteekit, maahanmuuttajajärjestöt yms. On vieläkin niin, että monet ammattimaiset palveluntuottajat eivät ole tietoisia vertaisryhmien olemassaolosta. Lisäksi saattaa joskus olla myös jonkin verran ennakkoluuloja vertaisryhmiä kohtaan. Vertaiskeskus edesauttaa myös vertaisryhmien keskinäistä verkottumista. 4) Viestintätuki vertaisryhmille ja tuki tilaisuuksien järjestämisessä Vertaisryhmä, joka haluaa esiintyä julkisuudessa värvätäkseen uusia ryhmäläisiä tai valvoakseen omia etujaan politiikassa, voi kääntyä vertaiskeskuksen puoleen ja pyytää tukea viestintäkysymyksissä tai tilaisuuden järjestämisessä. Vertaiskeskus voi antaa vertaisryhmälle neuvoa esim. siinä, miten järjestetään ja toteutetaan tilaisuus, kirjoitetaan lehdistötiedote, laaditaan esitteitä yms. Vertaiskeskus voi antaa myös vihjeitä siitä, mitä on otettava huomioon kun ollaan yhteydessä lehdistöön tai televisioon ja miten käytetään tehokkaasti Internetiä ja sosiaalisia medioita. 5) Neuvonanto julkisen avustuksen kysymyksissä Vertaiskeskus voi tiedottaa vertaisryhmälle julkisen avustuksen edellytyksistä. Tarvittaessa vertaiskeskus avustaa ryhmää myös avustushakemuksen laatimisessa. Tärkeätä on tässäkin, että vertaiskeskus ei toimi vertaisryhmän puolesta, vaan vain avustaa sitä. Jos vertaiskeskus itse ei pysty tähän, se voi myös luoda yhteistyökontakteja toimivaltaisiin viranomaisiin, järjestöihin, sairausvakuutuslaitoksiin yms. 13

14 6) Verkottuminen ammattilaisten palvelutuottajien, liittojen, poliitikkojen, viranomaisten yms. kanssa ja koordinointi Vertaiskeskus voi onnistua toiminnassaan vain, jos se on tiiviisti verkottunut. Vertaiskeskus tekee yhteistyötä mm. seuraavien tahojen kanssa ja edistää samalla myös näiden tahojen keskinäistä yhteistyötä: eri alan neuvontapisteet, palveluntuottajat yhdistykset, järjestöt, liitot, viranomaiset, sairausvakuutuslaitokset, työryhmät, lautakunnat, kuntaviranomaiset, kirkko vertaisryhmät muut vertaiskeskukset, vertaiskeskusten työryhmät muut satunnaiset vertaistoimintahankkeet 7) Vertaisryhmille ja ammattilaisille suuntautuva koulutus Vertaiskeskukset tarjoavat yleensä myös koulutustilaisuuksia, jotka suuntautuvat vertaisryhmille tai alan ammattilaisille. Joskus näitä tilaisuuksia tarjotaan myös koordinointikeskusten tasolla. Jäljempänä esimerkkinä vain joitakin SEKIS koordinointikeskuksen vuonna 2014 järjestämiä koulutustilaisuuksia: Vertaistoiminnan moninaisuus Ryhmätyön luovat menetelmät Vertaisryhmän toiminnan juridiset kysymykset Uusien ryhmäläisten integrointi Vertaistoiminta ja sosiaalioikeus Vertaisryhmästä yhdistykseksi Miten toimii Saksan terveysala? Ristiriitoja vertaisryhmässä Potilasoikeudet Terveys on tartuttavaa 8) Viestintä Viestintä on keskeistä vertaiskeskuksen toiminnassa. Viestintätoiminnalla vertaiskeskus vaikuttaa huomattavasti yleisön käsitykseen vertaistoiminnan mahdollisuuksista ja rajoista sekä omasta roolista ja asemasta viranomaisten, palvelutuottajien, laitosten, medioiden ja vertaistuesta kiinnostuneiden muodostamassa verkostossa. Näin vertaiskeskus vaikuttaa myös itseensä kohdistuviin odotuksiin ja osoittaa yleisesti alalla mahdollisia yhteistoimintamahdollisuuksia. Omalla toiminnallaan vertaiskeskus legitimoi myös vaatimustaan saada esim. julkiselta taholta avustuksia toimintaansa. 14

15 Vertaiskeskus viestinnällä on eri funktioita: valaistus- ja tiedotusfunktio: Yleisö saa monipuolista tietoa vertaistoiminta-ajatuksesta. Vertaiskeskus jakaa esitteitä, esiintyy sosiaalisissa medioissa, järjestää tilaisuuksia ja vaalii suhteita median edustajien kanssa. informaatio- ja yhdistävä funktio: kerää, tallentaa, muokkaa, yhdistää ja luovuttaa paikallisen vertaistoiminnan tietoja. Vertaiskeskukset välittävät myös kontakteja ja kokoavat eri toimijat yhteen. kannustava ja vaikuttava funktio: Vertaiskeskus yrittää omalla vaikutusalueella saada aikaan vertaistoiminnalle suotuisan ilmapiirin. imagofunktio: omalla toiminnallaan vertaiskeskus tarkentaa oman profiilinsa, joten sen voi erottaa muista apua tarjoavista tahoista. 9) Vertaiskeskusjärjestelmän kehittäminen Vertaiskeskukset voivat kehittää vertaiskeskusjärjestelmää esim. jäljempänä olevia keinoja käyttäen: vertaiskeskus kuvaa tarkistettaviksi omat palvelut/suoritukset vertaiskeskus kuvaa tarkasti, mikä on juuri sen oma profiili ja millä tavalla se eroaa muista alan toimijoista vertaiskeskuksella on oma laadunvalvontajärjestelmä vertaiskeskus reagoi joustavasti vertaistoiminta-alan puutteisiin ja muutoksiin vertaiskeskus tarkistaa, voidaanko käyttää lähialojen toimijoiden toimintakonsepteja ja ottaa ne tarvittaessa käyttöön Edellä mainittu toimintatapa edellyttää, että vertaiskeskuksella on oma järjestelmällinen toimintakonsepti. Vertaiskeskuksen pitää siis asettaa toiminnalle ainakin selvät tavoitteet. Vertaiskeskuksella pitää olla käytettävissä myös sopivat keinot näiden tavoitteiden saavuttamiseen. Käytännössä vertaiskeskuksen pitää myös verkottua horisontaalisesti ja vertikaalisesti muiden vertaiskeskusjärjestelmän toimijoiden kanssa ja kouluttaa säännöllisesti työntekijänsä. Sen tulee myös jatkuvasti tarkistaa, onko oma toimintakonsepti vielä ajan tasalla. 12. Avustukset Vertaiskeskusten saamien avustusten määrästä ei ole käytettävissä ajankohtaista tietoa. Vuonna 2010 kaikista vertaiskeskuksista 77,6 % sai sairausvakuutuslaitosten myöntämiä avustuksia. 59,2 % vertaiskeskuksista sai kunnan myöntämän avustuksen ja 45,9 % oman osavaltion myötämän avustuksen. 67,9 % vertaiskeskuksista käytti omia varojaan toimintansa rahoittamiseen. 8,7 % vertaiskeskuksista sai avustuksen eläkevakuutuslaitokselta. 15

16 Käytännössä ennen kaikkea sairausvakuutuslaitosten myöntämillä avustuksilla on suuri taloudellinen merkitys. Avustusten kokonaismäärä korotettiin kesällä yli 60 prosentilla. Vuoden 2016 alusta lähtien sairausvakuutuslaitokset myöntävät noin 74 miljoonan euron avustuksia. Avustukset määräytyvät vakuutettujen määrän mukaan (1,05 euroa per vakuutettu). Saksan Nordrhein-Westfalenin osavaltion (joka on Saksan suurin osavaltio) avustusohjeiden mukaan (Richtlinien zur Unterstützung der Selbsthilfe in Nordrhein-Westfalen durch Förderung von Selbsthilfe-Kontaktstellen) avustuksen voi saada vertaiskeskus, joka antaa tukea vertaisryhmille ja edistää vertaistoimintaa yli sektoreiden rajojen tuntee riittävän hyvin paikallista vertaistoimintaa edistää viestinnän avulla vertaistoiminnalle suotuisaa ilmapiiriä antaa yksittäishenkilöille tietoja vertaisryhmistä ja neuvoo, miten näihin voi osallistua välittää vertaistuesta kiinnostuneita olemassa oleviin vertaisryhmiin antaa vertaistuesta kiinnostuneille tukea uusien vertaisryhmien perustamisessa antaa vertaisryhmille neuvoa ongelmatilanteissa edistää erityisesti pienten ja epämuodollisten vertaisryhmien verkottumista ja kokemusten jakamista osoittaa vertaisryhmille mahdollisuudet saada ulkopuolista tukea suorittamalla yhteistoimintaa ammattimaisten tukihenkilöiden kanssa täyttää henkilöstön osalta nämä ehdot: vähintään yksi päätoiminen työntekijä, jolla on ammattikorkeakoulun tai korkeakoulun tutkinto ja vähintään yksi osa-aikainen toimistosihteeri täyttää toimiston osalta nämä ehdot: omat, yleisön käytettäväksi tarkoitetut ja vertaiskeskuksena tunnistettavat tilat, joissa käyntiaika vähintään kolmena arkipäivänä viikossa (ainakin kerran illalla). Vertaiskeskuksella on oltava oma puhelinliittymä. on jäsenenä Nordrhein-Westfalenin osavaltion vertaiskeskusten työryhmässä 16

17 13. Lähteet ja kirjallisuus Gemeinschaftliche Selbsthilfe fördern, NAKOS Info 112, Wolfgang Thiel, Ruth Pons, Gabriele Krawielitzki, NAKOS, Berlin 2015 NAKOS Konzepte und Praxis 1, Monika Bobzien, Jutta Hundertmark-Mayser, Wolfgang Thiel, NA- KOS, Berlin 2006 Selbsthilfe im Gesundheitsheitsbereich, Robert Koch Institut, Berlin 2004 Selbsthilfekontaktstellen, Empfehlungen der Deutschen Arbeitsgemeinschaft Selbsthilfegruppen e.v. zu Ausstattung, Aufgabenbereichen und Arbeitsinstrumenten, DAG SHG, Gießen 2001 Starthilfe zum Aufbau von Selbsthilfegruppen, Wolfgang Thiel, NAKOS, Berlin 2014 Wegweiser Selbsthilfegruppen, Jürgen Matzat, Psychosozial-Verlag, Gießen 2004 Tammikuu