Vertaistoiminta Itävallassa
|
|
- Raimo Laakso
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Vertaistoiminta Itävallassa Kansalaisareena 2016 Jokke Reimers
2 Sisällys sivu 1 Taustatiedot ja toimintaympäristö 3 2. Selvityksen kohde ja alan terminologia 4 3. Vertaisryhmä ja vertaistukijärjestö 6 4. Vertaisryhmien kattojärjestöt ja vertaistukipisteet 7 5. Itävallan vertaistoiminnan työryhmä 8 6. Terveen Itävallan rahasto 9 7. Vertaistoimijoiden rahoitus Vertaisryhmien kattojärjestöjen ja vertaistukipisteiden tehtävät ja standardit Lähteet 15 2
3 1. Taustatiedot ja toimintaympäristö Itävallan väkiluku on noin 8,5 miljoonaa asukasta (Suomi: 5,5 miljoonaa) ja väestötiheys on 102/km 2 (Suomi: 18,0/km 2 ). Itävalta on valtiomuodoltaan liittovaltio, joka koostuu 9 osavaltiosta. Kullakin osavaltiolla on oma hallitus, oma parlamentti ja omat viranomaiset. Itävallassa lainsäädäntövalta ja hallintovalta on jaettu valtakunnan ja osavaltioiden kesken. Toukokuussa 2015 Itävallan työttömyysaste oli 8,6 % (Suomessa toukokuussa 2015: 11,8 %). Inflaatio oli Itävallassa heinäkuussa ,187 % (Suomessa 07/2015: -0,2 %). World Wealth Report 2014 selvityksen mukaan Itävallassa oli vuonna 2013 noin tuhatta dollarimiljonääriä. Samana vuonna noin 14,4 prosenttia väestöstä (1,2 miljoonaa) eli suhteellisessa köyhyydessä. Suhteellisella köyhyydellä tarkoitetaan kyseessä olevan henkilön huono-osaisuutta muihin verrattuna. Itävaltaa pidetään kansainvälisesti verrattuna pienten tuloerojen maana. Tuloeroja kuvaa keskitetysti ns. Gini-kerroin. Gini-kertoimen raja-arvoja ovat 0 (täydellisen tasainen tulonjako) ja 100 (äärimmäisen epätasainen tulonjako). Vuonna 2013 Itävallan Gini-kerroin oli 29,2 (Suomi vuonna 2013: 26,9). Itävallan sosiaalivakuutusjärjestelmä koostuu sairaus-, tapaturma-, eläke- ja työttömyysvakuutuksesta. Lisäksi on olemassa joillekin ammattiryhmille tarkoitettuja hyvinvointirahastoja, jotka ovat luonteeltaan täydentäviä eläkevakuutuksia. Töissä käyvä kuuluu lakisääteiseen sairausvakuutukseen samoin kuin hänen kautta vakuutetut perheenjäsenet. Sairausvakuutus suoritetaan sairausvakuutuslaitoksen ( Krankenkasse ) kautta, joka on julkisoikeudellinen yhteisö. Suomen KELA:n kaltaista keskeistä vakuutuslaitosta ei ole olemassa Itävallassa. Sairausvakuutuslaitoksia sen sijaan on useita. Vakuutuksenottaja ei kuitenkaan saa valita itselleen vapaasti sairausvakuutuslaitosta, vaan toimivaltainen laitos määräytyy työnantajan alan ja kotipaikan mukaan. Sairausvakuutuslaitokset vastaavat pitkälti terveyspalveluiden, lääkkeiden yms. kustannuksista. Kunnallisia terveysasemia Itävallassa ei ole, potilas käy yksityislääkärillä tai sairaalassa. Sairaaloita on yhteensä 267 (vuonna 2011), 154 niistä on valtion, osavaltion, kunnan tai sairausvakuutuslaitoksen ylläpitämiä, loput yksityisiä. Vakuutusmaksut määräytyvät vakuutetun tulojen mukaan. Oikeus ainakaan keskeisiin palveluihin / lääkkeisiin ei pääsääntöisesti riipu vakuutusmaksun määrästä. Suuruusluokaltaan terveysalan menot ovat vuosittain noin 30 miljardia euroa (2009) ja käsittävät näin ollen suunnilleen 11 prosenttia Itävallan bruttokansantuotteesta. Terveysalan menoja rahoitetaan vakuutettujen maksuilla (45 %), verorahoilla (32 %) sekä yksityisillä varoilla (23 %). (Suomen terveydenhuoltomenot vuonna 2009 olivat 15,7 miljardia euroa. Terveydenhuoltomenojen suhde bruttokansantuotteeseen vuonna 2009 oli 9,2 prosenttia). 3
4 Lakisääteistä sairausvakuutusta voi halutessaan täydentää yksityisellä sairausvakuutuksella, joka laajentaa korvauskelpoisten palveluiden/lääkkeiden spektrin. 2. Selvityksen kohde ja alan terminologia Tämä selvitys keskittyy terveys- ja sosiaalialan vertaistoimintaan. Tämä ala on vertaistoiminnalle sekä laajuudeltaan että laadultaan hyvin edustava. Terveys- ja sosiaalialan vertaisryhmät- ja järjestöt muodostavat valtaosan kaikista Itävallassa toimivista vertaisryhmistä ja -järjestöistä. Kun Itävallassa puhutaan vertaistukitoiminnasta/vertaistoiminnasta, käytetään (samalla tavalla kuin Saksassa ja vastaavasti joissakin muissakin maissa) yleensä sanaa Selbsthilfe, joka tarkoittaa suomeksi oma-apu ja korostaa enemmän omien voimavarojen liikkeelle saamista. Kun puhutaan vertaisryhmistä tai vertaistukijärjestöistä, käytetään terveys- ja sosiaalialan vertaistoiminnassa paljon käsitteitä Potilaiden ja omaisten ryhmä ( Patienten- und Angehörigengruppe = PAG) tai Potilaiden ja omaisten järjestö ( Patienten- und Angehörigenorganisation = PAO). Esillä olevassa selvityksessä käytetään näistäkin kuitenkin ensiksi mainittuja käsitteitä. 4
5 Vertaistoiminta Tuki Rahoitus Paikallistasolla paikallisesti toimivia vertaisryhmiä ja vertaistukijärjestöjä Osavaltioiden tasolla osavaltiollisesti toimivia vertaistukijärjestöjä osavaltiollisesti toimivia sektoreita ylittäviä kattojärjestöjä ja vertaistukipisteet Valtakunnan tasolla ARGE SHÖ Ministeriöt valtakunnallisesti toimivia vertaistukijärjestöjä sosiaalivakuutuslaitokset Lääketeollisuuden liitto FGÖ jäsenyys / edustus 5
6 3. Vertaisryhmä ja vertaistukijärjestö (Selbsthilfegruppe und Selbsthilfeorganisation) Itävallassa toimii arvioltaan vertaisryhmää ja vertaistukijärjestöä. Niistä 57 % omistautuu sommaattisiin sairauksiin, 18 % psyykkisiin sairauksiin, 8 % psykosomaattisiin sairauksiin ja 4 % riippuvuuteen liittyviin ongelmiin. Vertaisryhmiä arvostetaan Itävallassakin nykyään huomattavasti enemmän kuin vielä 20 vuotta sitten. Ammattiauttajat kuten lääkärit, psykologit yms. suhtautuivat luvun alussa vertaistoimintaan vielä suhteellisen varauksellisesti. Monelle alan asiantuntijan oli näköjään vaikeata hyväksyä ajatusta, että potilaat itse pystyvät omalla tavallaan auttaamaan toisiaan antamalla vastavuoroisesti tukea ryhmässä. Asenteet ovat muuttuneet. Nykyään ammattiauttajat ymmärtävät paljon paremmin, että kyse ei ole siitä, että vertaisryhmä korvaisi varsinaisen ammattiauttajan palveluja, vaan lähinnä siitä, että kokemusasiantuntemuksella täydennetään lääkärin, psykologin yms. palveluja. Vertaistoiminnan arvostus on selvästi lisääntynyt, koska ammattilaiset ja kokemusasiantuntijat ovat oppineet arvostamaan vastavuoroisesti toisen osapuolen pätevyyttä omalla tontilla. Ammattiauttajan ja potilaan välinen suhde on näin askel askeleelta muuttunut hieman tasa-arvoisempaan suuntaan. Nykyään korostetaankin enemmän auttajan ja apua tarvitsevan välistä jonkinasteista kumppanuutta. Lisääntynyt yhteistoiminta johtaa molemminpuoliseen hyötyyn: Potilas tarvitsee epäilemättä ammattiauttajan osaamista. Ammattiauttajalle taas on keskeistä saada potilaalta enemmän tietoa tämän arkikokemuksista sairauden tai vammaisuuden kanssa. Lisäksi monet ammattiauttajat arvostavat nimenomaan vertaistoimintaa jälkihoitotilanteissa. Vertaisryhmät ja vertaistukijärjestöt erottautuvat toisistaan sekä järjestäytymisasteeltaan että toimintatavaltaan. Vertaisryhmällä ei ole alaryhmiä. Yllä mainituista ryhmästä/järjestöstä noin on vertaisryhmä. Puolet niistä on statukseltaan rekisteröityjä yhdistyksiä ja toiset puolet toimii pelkkänä ryhmänä ilman varsinaista oikeudellista statusta. Mainitun joukosta 289 on vertaistukijärjestö, jolla on yleensä alajärjestö/-ryhmä. Vertaistukiryhmä on oikeudelliselta asemaltaan lähes aina rekisteröity yhdistys. Millaisia resursseja vertaisryhmillä ja vertaistukijärjestöillä on? Käytännössä tärkeimmät resurssit ovat jäsenten vapaaehtoistoiminta sekä käyttöön annettu osaaminen, ammatillinen pätevyys ja varat. Vertaisryhmän/-tukijärjestön budjetti on yleensä hyvin pieni: Noin 2/3 kaikista ryhmistä/järjestöistä vuoden budjetti on alle 2 000,00 euroa ja 81 % kaikista ryhmistä/järjestöistä alle 5 000,00 euroa. Vain 8 % kaikista ryhmistä/järjestöistä budjetti on yli ,00 euroa. Vertaisryhmät toimivat pääsääntöisesti paikallisesti tai alueellisesti. Tästä on kuitenkin joitakin poikkeuksia: jotkut vertaisryhmät toimivat koko valtakunnassa. Vertaistukijärjestöt puolestaan toimivat yleensä osavaltiollisesti tai valtakunnallisesti. Vertaisryhmällä on yleensä seuraavat tunnusmerkit: ryhmän jäsenillä on samantyyppinen ongelma ryhmässä on noin 6 12 jäsentä 6
7 ryhmä kokoontuu pidemmän ajan säännöllisesti jäsenet osallistuvat ryhmän toimintaan vapaaehtoisesti, säännöllisesti, aktiivisesti ja tasavertaisesti ryhmän toiminta mukautuu jäsenten tarpeiden mukaisesti Missä asioissa vertaisryhmät antavat tukea? Valtaosa kaikista vertaisryhmistä sosiaali- ja terveysalalla (57 %) perustetaan somaattisiin sairauksiin liittyvien ongelmien takia. Somaattinen sairaus on ruumiillinen eli kehoon tai elimistöön kohdistuva sairaus. Ryhmän jäsenenä ovat joko siitä sairaudesta kärsivät potilaat tai heidän omaiset. Noin 18 % sote alan vertaisryhmistä perustetaan psyykkisten sairauksien hoitoa varten, 8 % psykosomaattisten ongelmien hoitoa varten ja noin 4 % päihderiippuvuuksien takia. Mikä on vertaisryhmän tarkoitus? Melkein kaikki vertaisryhmät ilmoittavat ryhmän tarkoituksen olevan jäsenten vastavuoroinen tukeminen. Noin 2/3 kaikista ryhmistä katsoo, että ryhmän tarkoitus on myös valvoa jäsenten yhteisiä intressejä ulospäin. Ketkä ovat vertaisryhmässä jäseninä? Noin ¾ kaikista ryhmistä jäseninä on yksinomaan niitä, joihin varsinainen ongelma välittömästi kohdistuu. Noin 12 % kaikista ryhmistä jäseninä saattaa olla lisäksi myös varsinaisesta ongelmasta kärsivän omaisia ja niinikään 12 % kaikista ryhmistä jäseninä on yksinomaan potilaan tai varsinaisesta ongelmasta kärsivän omaisia. Vertaistukijärjestöllä puolestaan on usein seuraavanlaisia piirteitä: rekisteröitynyt yhdistys paljon jäseniä toimintaa osavaltion tai valtakunnan laajuisesti edustus- ja lobbaustoimintaa palveluja myös ei-jäsenille Toisin kuin vertaisryhmän toiminta vertaistukijärjestön toiminta suuntautuu korostetusti ulospäin. Järjestö pyrkii vaalimaan kohderyhmän intressejä ja yrittää vaikuttamaan esim. terveys- ja sosiaalipolitiikkaan. Toteuttaakseen nämä päämäärät järjestöt luovat usein hierarkisen ja valtakunnallisesti toimivan liittojärjestelmän. 4. Vertaisryhmien kattojärjestöt ja vertaistukipisteet (Dachverbände für Selbsthilfegruppen und Selbsthilfekontaktstellen) Vertaisryhmät ja vertaistukijärjestöt tarvitsevat toiminnassaan ulkopuolista tukea. Ennen kaikkea ne tarvitsevat neuvontaa, toimivaa infrastruktuuria, rahallisia avustuksia, toimivia verkostoja sekä yhteiskunnallista arvostusta. On myös tärkeää, että vertaistoiminnasta kiinnostunut ja tukea tarvitseva henkilö löytää hänelle sopivan ryhmän tai saa ohjeita, miten itse voi perustaa sellaisen ryhmän. Vertaisryhmä tarvitsee usein ennen kaikkea tilan, jossa ryhmän jäsenet pääsevät kokoontumaan. Joskus tarvitaan myös ulkopuolista tukea ryhmää perustettaessa tai ohjausta vaikeissa tilanteissa. 7
8 Sen sijaan taloudellista tukea vertaisryhmät kaipaavat vähemmissä määrissä (esitteet, postimerkkejä), koska ryhmän toiminta painottuu keskustelutilaisuuksiin. Vertaistukijärjestö sen sijaan tarvitsee suuremmassa määrin taloudellista tukea. Yleensä järjestöllä on enemmän ulospäin suuntautuneita toimintoja kuin ryhmällä (esim. neuvonta, oma lehti, kotisivu yms.). Lisäksi järjestöllä on melkein aina kiinteitä kustannuksia, jotka liittyvät tilavuokraan, toimistotarvikkeisiin yms. Vertaisryhmien ja vertaistukijärjestöjen tueksi alettiin rakentaa 90 -luvun alussa verkostoa, joka koostuu vertaisryhmien kattojärjestöistä ja vertaistukipisteistä. Kattojärjestö on muodoltaan rekisteröitynyt yhdistys. Sillä on hallitus ja palkallisia työntekijöitä. Kattojärjestö on vertaisryhmien ja vertaistukijärjestöjen yhteenliittymä, jonka toiminta-alue on osavaltio. Kattojärjestö toimii yli sektoreiden rajojen. Kussakin Itävallan osavaltiossa on oma vertaisryhmien muodostama kattojärjestö. Vertaistukipiste puolestaan on pienempi yksikkö, joka on vain osa suurempaa järjestöä, jonka päätarkoituksena ei ole vertaisryhmien ja vertaistukijärjestöjen tuki. Joskus vertaistukipiste on myös kunnallishallinnon yksikkö. 5. Itävallan vertaistoiminnan työryhmä (ARGE Selbsthilfe Östereich = ARGE SHÖ) Vuonna 2000 vertaisryhmien kattojärjestöt ja vertaistukipisteet ovat liittyneet yhteen Itävallan vertaistoiminnan työryhmäksi ARGE SHÖ 1 :ksi, joka on toiminut vuodesta 2011 rekisteröityneenä yhdistyksenä. Jäsenenä on nykyään 8 vertaisryhmien kattojärjestöä, 1 vertaistukipiste ja noin 40 valtakunnallisesti toimivaa vertaistukijärjestöä. ARGE SHÖ:n toiminnan tarkoitus on sääntöjensä 2 :n mukaan mm. vertaistoiminnan edunvalvonta valtakunnan tasolla jäsenten terveys- ja sosiaalipoliittisten tavoitteiden koordinointi ja edustus ARGE SHÖ:n ja relevanttien päättäjien ja edustajien välisen samoin kuin terveys- ja sosiaalialan toimijoiden keskinäisen viestinnän, verkottumisen ja yhteistyön rakentaminen ja kehittäminen vaikuttaminen terveys- ja sosiaalipoliittiseen kehitykseen ja päätöksiin valtakunnan tasolla vertaistoimintaa koskevan suunnittelun ja hankkeiden kehittäminen ja edistäminen mahdollistaa vertaistoiminnan osallistuminen päätöksentekoon valtakunnan tasolla vertaistoiminnan laadun kehittäminen terveys- ja sosiaalialalla 1 8
9 ARGE SHÖ on mm. julkaissut standardit vertaisryhmien tukemiseksi 2. Nämä standardit suuntautuvat vertaisryhmien kattojärjestöihin ja vertaistukipisteisiin. Standardien tarkoituksena on luoda vertaisryhmien tukemiseksi yhtenäinen ja asianmukainen peruste, jossa annetaan tukea antaville tahoille ohjeita mm. toimistotilojen asianmukaisesta varustuksesta, henkilökunnalta edellytettävästä pätevyydestä sekä työtehtävien järjestämisestä. Sen lisäksi ARGE SHÖ on julkaissut standardeja valtakunnallisesti toimiville yhden teeman vertaistukijärjestöille 3. Sekä avustuksia myöntävät tahot että myös muut terveys- ja sosiaalialan päättäjät käyttävät näitä standardeja viiteohjeena tehdessään päätöksiä. 6. Terveen Itävallan rahasto (Fonds Gesundes Österreich = FGÖ) Terveen Itävallan rahasto (FGÖ) on yksi Gesundheit Österreich GmbH:n kolmesta toimialasta. Gesundheit Österreich GmbH puolestaan on Itävallan valtion omistama keskeinen tutkimus- ja kehityslaitos 4. FGÖ:n päätoimintana on erilaisten terveysalan hankkeiden rahallinen tukeminen. Avustusten tarkoituksena on ennen kaikkea kehittää tai kokeilla innovaatioita. Avustusten tarkoituksena siis ei ole rahoittaa pitemmän ajan jatkuvia toimintoja tai alueellisesti laajoja kokonaisuuksia. FGÖ:n antama avustus kattaa yleensä 1/3 2/3 hankkeen kustannuksista. Lähtökohtaisesti FGÖ rahoittaa vain hankkeita, joiden budjetti ylittää euron rajan. Tämän lisäksi FGÖ toteuttaa yksin tai kumppaneiden kanssa erilaisia aloitteita kuten esim. tapahtumia, koulutustilaisuuksia, tiedotuskampanjoita yms. Tästä on kuitenkin joitakin poikkeuksia. FGÖ voi myöntää avustuksia myös seuraavanlaisille hankkeille, jos näiden budjetti on vähintään 5 000,00 euroa: terveydenhuolto kouluissa terveydenhuolto pk-yrityksissä sellaiset kunnallisen terveydenhuollon hankkeet, joilla on tavoitteena, että kyseiset kunnat ryhtyvät hyvin onnistuneen hankkeen seurauksena ajamaan laajamittaisemmin terveydenhuollon hankkeita. FGÖ:n vuosibudjetti, joka perustuu valtion myöntämiin varoihin, käsittää noin 7,25 miljoonaa euroa. 2 Fachstandards für die Unterstützung von Selbsthilfegruppen, 2004, viimeksi uusittu Mindeststandards für themenbezogene, bundesweit tätige Selbsthilfe-Organisationen im Sozial- und Gesundheitsbereich,
10 FGÖ:ssä toimii kuratorio, johon kuuluu valtion, osavaltioiden sekä kuntien edustajia. Kuratorio kokoontuu neljännesvuosittain ja päättää euron ylittävien avustusten myöntämisestä. Kuratorio tekee myös strategisia päätöksiä ja määrittää toiminnan painopisteet. FGÖ:ssä toimii myös tieteellinen neuvottelukunta, johon kuuluu seitsemän jäsentä. Tieteellinen neuvottelukunta antaa lausuntoja avustushakemuksista, jotka ylittävät euron summan. Hankkeiden vaikutuksen tehostamiseksi FGÖ myöntää avustuksia joidenkin painopisteiden mukaan eli fokusoi tiettyihin teemoihin, joita ovat tällä hetkellä: kunta/kaupunki päiväkoti/koulu työpaikka/yritys neuvontapisteet ja sosiaalipalvelut mielenterveys liikunta ja ravinto Hankkeiden tukemisen lisäksi FGÖ tarjoaa terveysalan ja vertaistoiminnan toimijoille koulutusta, julkaisee eri kohderyhmiin suuntautuvaa tietomateriaalia terveyttä edistävistä rakenteista ja elämäntavoista sekä edistää ehkäisevän terveydenhuollon tutkimusta ja laadullista kehitystä. 7. Vertaistoimijoiden rahoitus Vertaisryhmien ja vertaistukijärjestöjen voimavarat perustuvat lähinnä jäsentensä vapaaehtoistoimintaan. Mitä enemmän toimijan järjestäytymisaste nousee ja tehtäväkenttä laajenee, sitä enemmän avustusten tarve lisääntyy. Julkisia avustuksia jaetaan Itävallassa hyvin epäyhtenäisesti. Jaettuja avustuksia ei edes tilastoida yhtenäisesti, joten ei ole olemassa aivan täsmällistä kokonaiskuvaa. Yleensä voidaan olettaa, että julkisten avustusten taso on Itävallassa vaatimattomampi kuin vaikkapa naapurimaassa Saksassa tai Alankomaissa. Vuonna 2014 ARGE SHÖ sai yhteensä noin euroa avustuksia. Tärkein tukija oli Fonds Gesundes Österreich, FGÖ (n. 57 % avustussummasta). Lisäksi avustuksia myönsivät sosiaalivakuutuslaitosten keskusliitto (20 % avustussummasta), Itävallan valtio (12 %) ja Lääketeollisuuden keskusliitto (10 %). 10
11 Osavaltiotasolla toimivat vertaistoiminnan kattojärjestöt ja vertaistukipisteet saavat osavaltiosta toiseen vaihtelevalla tavalla julkisia avustuksia. Vertaisryhmät ja vertaistukijärjestöt saavat yleensä osavaltiolta ja osittain myös kunnilta avustuksia. Monille vertaisryhmille ja vertaistukijärjestöille (n. 20 %) lääketeollisuus on hyvin tärkeä tukija. Sairausvakuutuslaitokset puolestaan avustavat hyvin vaihtelevalla tavalla vertaistoiminnan kattojärjestöjä sekä vertaisryhmiä ja vertaistukijärjestöjä. Kuten yllä jo mainittiin, käsittää FGÖ:n vuosibudjetti, joka perustuu valtion myöntämiin varoihin, noin 7,25 miljoonaa euroa. Tästä summasta ohjataan luonnollisesti vain osa avustusten muodossa eteenpäin. 8. Vertaisryhmien kattojärjestöjen ja vertaistukipisteiden tehtävät ja standardit Tehtävät ja tehtävien suorittamiseksi tarvittavat standardit selviävät ARGE SHÖ:n julkaisemista, yllä mainituista standardeista (Fachstandards zur Unterstützung von Selbsthilfegruppen). ARGE SHÖ:n varsinaiset jäsenet sitoutuvat noudattamaan näitä standardeja. 8.1 Ohjausta ja neuvontaa vertaistuesta kiinnostuneille Palvelut: vertaistuesta kiinnostuneille annetaan yleistietoja vertaistoiminnasta ja vertaisryhmän toimintatavasta vertaistuesta kiinnostuneille mahdollistetaan pääsy teemakohtaiseen vertaisryhmään selvitetään, mitkä ovat vertaistuesta kiinnostuneen odotukset ja välitetään hänelle tietoja vertaistoiminnan mahdollisuuksista ja rajoista ( clearing ) ohjataan vertaistuesta kiinnostunut henkilö tarvittaessa sopivaan terveys- ja sosiaalialan yksikköön tai annetaan hänelle tietoja muista mahdollisista toimenpiteistä (esim. terapia) kannustetaan vertaistuesta kiinnostunut henkilö perustamaan uusi vertaisryhmä seurataan ryhmän toimintaa Edellä mainittujen palveluiden suorittamiseksi edellytettävät standardit: kattojärjestön / vertaistukipisteen toimiston keskeinen sijainti toimistolle pääsee myös julkisilla kulkuneuvoilla esteetön pääsy toimistoon erillinen neuvontahuone säännölliset neuvonta-ajat (puhelimitse ja käynti) 11
12 joustava työaika (joka mahdollistaa esim. osallistumisen vertaisryhmän perustamiseen) hallinnollinen tuki (esim. yhdistyksen perustamisessa) tietopankki, joka kattaa kaikki alueellisten vertaisryhmien yhteystiedot vertaistuesta kiinnostuneiden kyselyt otetaan talteen ajan tasalla oleva lehdistön postituslista (esim. kun perustetaan uusi vertaisryhmä) 8.2 Hallinnollinen tuki vertaisryhmille, ryhmäprosessin seuranta ja koulutus Palvelut: hallinnollinen tuki vertaisryhmän toiminnalle ryhmän kokousten ja arkipäivän seuranta tuki ryhmän ongelmatilanteissa tuki tilaisuuksien valmistelussa ja toteuttamisessa sellaisten koulutustilaisuuksien tarjonta, jotka parantavat ryhmän jäsenten kykyä ja pätevyyttä tulla toimeen kyseisen sairauden, vammaisuuden tai elämäntilanteen kanssa tiedotus rahallisten avustusten mahdollisuuksista ja avustaminen hakemusten laatimisessa neuvonta tiedotuskysymyksissä Edellä mainittujen palveluiden suorittamiseksi edellytettävät standardit: sopiva infrastruktuuri (toimistotilat, tietokoneet, kopiokone, puhelinvastaaja yms.) informaatiomateriaalin laatimiseen tarvittavien sovellusten tuntemus yhteistoiminta mahdollisten rahoittajien kanssa terveys- ja sosiaalialan yhteystietojen tietopankki yhteydenpito paikalliseen mediaan esittelytila vertaisryhmille (esiteteline, ilmoitustaulu yms.) 8.3 Viestintä ja valistus Palvelut: vertaisryhmien kattojärjestöt ja vertaistukipisteet tiedottavat: vertaisryhmien tyypeistä ja toimintatavoista sekä tuesta alueellisesta vertaistoiminnasta vertaistoiminnan mahdollisuuksista ja rajoista mahdollisuudesta hakea rahallista tukea vertaisryhmien osallistumismahdollisuuksista vertaisryhmille suuntautuvista neuvonta- ja koulutustilaisuuksista 12
13 Edellä mainittujen palveluiden suorittamiseksi edellytettävät standardit: säännölliset asiointi-ajat (puhelimitse ja käynti) saatavilla sekä kirjallisia tietoja että informointi paikan päällä mm. seuraavista asioista: o luettelo alueellisista vertaisryhmistä o vertaistoimintaa koskeva yleistieto ja kirjallisuus o tietoja vertaistoiminnan tuesta ja vaikuttamismahdollisuuksista o kattojärjestön/vertaistukipisteen palveluluettelo o vertaistoimintakohtainen koulutus 8.4 Tiedotus- ja suhdetoiminta Palvelut: Tiedotus- ja suhdetoiminnalla pyritään informoimaan kansalaisia vertaistoiminnasta ja sen toimintatavasta sekä kannustamaan heitä vertaistoimintaan informoimaan yleisöä vertaistoiminnasta sekä vertaistoiminnan tuen ja avustuksen mahdollisuuksista ja tarpeista saamaan multiplikaattoreita ja sidosryhmiä informoimaan uusista ja olemassa olevista vertaisryhmistä saamaan yleisön tietoon kattojärjestön / vertaistukipisteen palvelutarjonta Edellä mainittujen palveluiden suorittamiseksi edellytettävät standardit: informaatiomateriaalien julkaisu vertaistoimintalehti, uutiskirje yhteydenpito median edustajiin ajan tasalla oleva lehdistön postituslista yleisöön suuntautuvien tilaisuuksien järjestäminen (esim. vertaistoimintapäivä, vertaistoimintakohtaiset esitelmä-, informaatiotilaisuudet) aktiivinen osallistuminen (esittäjänä) relevantteihin tilaisuuksiin kirjoitusten julkaiseminen, kannanotot julkaisuissa, lautakunnissa, mediassa 8.5 Verkottuminen ja yhteistoiminta Palvelut: Kattojärjestöt ja vertaistukipisteet edistävät seuraavien tahojen keskinäistä yhteistoimintaa sekä tekevät itsekin yhteistyötä niiden kanssa: terveys- ja sosiaalialan relevantit toimijat sosiaalisten, psykososiaalisten, terveys-, perhe- ja naiskohtaisten palvelujen tarjoajat yhdistykset, liitot, sosiaalivakuutuslaitokset, viranomaiset ja muut toimijat valtakunnallisella tasolla toimivat vertaistukitoimijat kuten ARGE Selbsthilfe teemakohtaiset vertaistukijärjestöt 13
14 Edellä mainittujen palveluiden suorittamiseksi edellytettävät standardit: tietämyksenhallinta ( kuka saa mitkä tiedot?) oppaiden ja muistioiden laadinta siidosryhmille välittäjän rooli asiantuntijoiden ja maallikkojen välillä sillanrakentajan rooli eri sidosryhmien, esim. vertaisryhmien, rahoittajien ja asiantuntijoiden välillä 8.6 Vertaistoiminnan eri muotojen vakinaistaminen terveys- ja sosiaalialaan Palvelut: teemakohtaisten vertaisryhmien, kattojärjestöjen ja vertaistukipisteiden toimenkuva tunnetuksi tekeminen vertaistoiminnan edunvalvonta ja vaikutusmahdollisuuksien edistäminen vertaistoiminnan mahdollisuuksien korostaminen kehitys- ja suunitteluhankkeiden yhteydessä vertaistoiminnan eri muotojen avustustarpeen selvittäminen, vaikuttaminen avustusjärjestelmän suunnitteluun ja olemassa olevan avustusjärjestelmän kehittäminen ja vakiinnuttaminen vertaistoiminnan intressien niputtaminen, ilmaiseminen ja tiedottaminen vertaistoiminnan vakinaistaminen lainsäädännön tasolla lausuntojen antaminen terveys- ja sosiaalialan lainvalmistelumenettelyssä Edellä mainittujen palveluiden suorittamiseksi edellytettävät standardit: sektoreita ylittäviä työryhmiä, foorumeja ja keskustelutilaisuuksia aktiivinen osallistuminen relevantteihin työryhmiin vertaisryhmien asian huomioimiseksi edunvalvonta vertaistoiminnan tukemiseksi kannanottojen ja muistioiden laadinta sosiaalinen kompetenssi, nimenomaan kroonisesti sairaiden ihmisten ja vammaisten sosiaalisen näkökohdan tuntemus ja kyky saada se huomioiduksi terveys- ja sosiaalipolitiikkaa koskevissa keskusteluissa verkottumistyö 8.7 Laadun kehittäminen Palvelut: Teemakohtaisten vertaisryhmien ja sektoreita ylittävien vertaistukijärjestöjen palvelujen selkeä kuvaaminen vertaisryhmien kattojärjestöjen ja vertaistukipisteiden toimenkuvan kuvaaminen ja erottaminen muista tahoista laatua koskevien kysymysten jatkuva käsittely palvelut määräytyvät vertaistoiminnan tarpeiden ja kysynnän mukaan 14
15 Edellä mainittujen palveluiden suorittamiseksi edellytettävät standardit: järjestelmällinen toiminta tavoitteiden määrittely kyky tiimitoimintaan verkottuminen aktiviteettien ja suoritusten dokumentointi 9. Lähteet Fachstandards für die Unterstützung von Selbsthilfegruppen, ARGE Selbsthilfe Österreich, 2012 Positionspapier der ARGE Selbsthilfe Österreich für die gesetzliche Verankerung der unterschiedlichen Formen der Selbsthilfe, 2013 Patienten- und Angehörigenorganisationen bzw. -gruppen in Österreich, PAO-Studie, 2009 Aus Erfahrungen lernen, SIGIS-Tipps 2006 Tammikuu
Vertaistoiminta Saksassa ja Itävallassa
Vertaistoiminta Saksassa ja Itävallassa Jokke Reimers 11.1.2016 Kansalaisareena 2016 Vertaistoiminta Suomessa Vertaistoiminnan toimintaedellytyksissä on parantamisen varaa.» 1. Mitä meiltä puuttuu?» 2.
LisätiedotSuomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009
Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.
LisätiedotVertaistoiminta Saksassa
Vertaistoiminta Saksassa Kansalaisareena 2016 Jokke Reimers Sisällys sivu 1 Taustatiedot ja toimintaympäristö 3 2 Terminologia 4 3 Vertaisryhmät 6 4 Vertaistukijärjestöt 7 5 Vertaiskeskukset 8 6 Vertaiskeskusten
LisätiedotJÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA
JÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA Osa STM:n Suomi 100 avustusohjelmaa Yhdistysten yhteistyö ja verkostoituminen Järjestöjen muutosvalmiuksien tukeminen maakunta- ja sote-uudistuksessa Järjestöjen toimintaedellytysten
LisätiedotHYVINKÄÄN SEUDUN MUISTIYHDISTYS RY
HYVINKÄÄN SEUDUN MUISTIYHDISTYS RY 14.06.2018 Perustettu 1.1993 Jäsenmäärä 136 Tarkoitus ja tavoite: Yhdistyksestä: - toimii muistisairauksien haittavaikutusten vähentämiseksi ja valvoo näistä sairauksista
Lisätiedottoiminnaksi, Ilkka Vuori, LKT, professori (emeritus), KTO:n koordinaattori
KTO puiteohjelmasta toiminnaksi, 2008-2015 Ilkka Vuori, LKT, professori (emeritus), KTO:n koordinaattori TULE-parlamentti parlamentti, Helsinki 4.12.2008 2008 Mieleen palauttamiseksi Tarve: tule-ongelmien
LisätiedotMediakasvatusseuran strategia
Mediakasvatusseuran strategia 2016-2020 Tausta Mediakasvatusseura ry, Sällskapet för Mediefostran rf, on vuonna 2005 perustettu valtakunnallinen, kaksikielinen mediakasvatuksen asiantuntijajärjestö. Seura
LisätiedotPALOMA- projekti 2013-2015
Toimintamalli ikääntyvien maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Jyvässeudulla asuinalueittain PALOMA- projekti 2013-2015 PÄÄTAVOITE Pysyvän asuinalueittaisen toimintamallin
LisätiedotTyöterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013
Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien
LisätiedotYksi elämä -terveystalkoot
Yksi elämä -terveystalkoot Yksi elämä 2012 2017 Yksi elämä -terveystalkoiden tavoitteena on terveempi Suomi! Vuonna 2012 Aivoliitto, Diabetesliitto ja Sydänliitto käynnistivät yhteiset terveystalkoot,
LisätiedotNeuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY
Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Järjestötalo-hanke 1999-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry *
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko
Sote ja maakuntauudistus Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko 12.5.2017 1 Uusi soterakenne 1.1.2019 2 Lähde:www.alueuudistus.fi Maakuntien tehtävät ja uusi soterakenne 1.1.2019 Valtakunnallinen lupa
LisätiedotETELÄ-SAVON JÄRJESTÖKYSELYN 2018 KESKEISIMPIÄ TULOKSIA
ETELÄ-SAVON JÄRJESTÖKYSELYN 2018 KESKEISIMPIÄ TULOKSIA Etelä-Savon yhdistykset tukevat asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä monipuolisesti Järjestöt Etelä-Savo -hankkeen järjestökyselyssä kohderyhmänä
LisätiedotJulkisen ja kolmannen sektorin yhteistyö terveyden edistämisessä edellytyksiä ja esteitä
Julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyö terveyden edistämisessä edellytyksiä ja esteitä Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija Ikäihmisten liikunnan foorumi. 4.12.2013, Helsinki 2.12.2013 Hätönen 1 Sisältö
LisätiedotHopealuuppi. Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli
Hopealuuppi Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli 2016-2018 Etsivä Seniorityö Etsivää seniorityötä ei Suomessa ole määritelty, mutta sen määrittelyssä voidaan soveltaa etsivän nuorisotyön määritelmää
LisätiedotJÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA
JÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA Osa STM:n Suomi 100 avustusohjelmaa Jokaisessa maakunnassa Järjestö 2.0 hanke Yhteistyön kehittäminen ja yhteistyömallien rakentaminen järjestöjen kesken sekä järjestöjen ja maakunnan
LisätiedotOmaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013)
:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) Sisällysluettelo Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 2 Strategiatyö Omaishoitajat ja Läheiset liitossa Toiminta-ajatus Toimintaa
LisätiedotHYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012
HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012 Hoito- ja hoiva-alan yrittäjät luovat hyvinvointia Sosiaali- ja terveyspalvelujen arvo kansantaloudessa
LisätiedotToimintasuunnitelma 2018
Toimintasuunnitelma 2018 Sisällys 1. Yhdistyksen toiminnan tarkoitus ja visio tulevasta toiminnasta... 2 2. Tulevan toimikauden haasteet ja mahdollisuudet... 2 3. Yhdistyksen toiminnan painopisteet vuonna
LisätiedotKysely vertaisille ja kokemusasiantuntijoille tai vastaaville
Kysely vertaisille ja kokemusasiantuntijoille tai vastaaville Kyselyssä käytetään jatkossa käsitettä vertainen tms., jolla tarkoitetaan kaikkia erilaisia nimikkeitä, joita eri yhteyksissä käytetään kansalaisista,
LisätiedotAvustukset jäsenyhdistyksille v Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns.
Avustukset jäsenyhdistyksille v.2017 - Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns. toimintatonnit Järjestöpäivät 5.2.2017 1 Invalidiliiton hankeavustukset
LisätiedotSOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä
SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä 24.4.2015 Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE on Suomen suurin
LisätiedotOma Häme. Tehtävä: Alueellisen liikuntaneuvoston asettaminen, liikunnan edistäminen maakunnassa. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus
Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Alueellisen liikuntaneuvoston asettaminen, liikunnan edistäminen maakunnassa (Lakiehdotuksessa tehtävä on nimetty: alueellisen liikuntaneuvoston
LisätiedotJärjestökartoitus Kyselyn tavoitteena on saada tietoa Etelä-Savon maakunnan järjestöjen nykytilasta. Kysymyksiin vastataan vuoden 2017 tiedoilla.
Järjestökartoitus Kyselyn tavoitteena on saada tietoa Etelä-Savon maakunnan järjestöjen nykytilasta. Kysymyksiin vastataan vuoden 2017 tiedoilla. 1. Yhdistyksen/järjestön taustatiedot Mikä on yhdistyksenne
LisätiedotJyväskylän julkisten ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry 103 Toimintasuunnitelma Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL
Jyväskylän julkisten ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry 103 Toimintasuunnitelma 2016 Toimintasuunnitelman pääkohdat Järjestötoiminta JHL 103 edustaa Jyväskylän kaupungilla ja osakeyhtiöissä työskenteleviä,
LisätiedotVISIO. Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla.
VISIO Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla. MISSIO (TOIMINTA-AJATUS) Nuorten Suomi on palvelujärjestö, joka edistää nuorten toimijuutta
LisätiedotVapaaehtoistoiminnan linjaus
YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET
LisätiedotJärjestöjen rooli sote-uudistuksessa , Uudenmaan järjestöt ja sote-uudistus -seminaari Erityisasiantuntija Ulla Kiuru, SOSTE
Järjestöjen rooli sote-uudistuksessa 17.4.2018, Uudenmaan järjestöt ja sote-uudistus -seminaari Erityisasiantuntija Ulla Kiuru, SOSTE Esityksen rakenne Sote-järjestöjen toimintaympäristön muutos Järjestöjen
LisätiedotKolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnassa. Sakari Möttönen kehitysjohtaja, dosentti
Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnassa Sakari Möttönen kehitysjohtaja, dosentti Julkisen ja kolmannen sektorin kehitysvaiheet Hyvinvointivaltion rakentamisen aikaan korostettiin julkisen sektorin vastuuta
LisätiedotMäärätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä
Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä 18.9.2014 Kuntoutuksen toimialayhdistys Mika Pekkonen Hallituksen puheenjohtaja 1 Kuntoutuksen toimialayhdistys o Perustettu maaliskuussa 2011 o o o
LisätiedotYhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.
Yhteiset Lapsemme ry 19.10.2017 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten
LisätiedotAlueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012
Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin
LisätiedotKeski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry
Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry Tuusulan järjestöfoorumi 16.02.2011 Hanna Falck & Mika Väisänen Taustaa Perustettu 23.04.2007 Järvenpäässä Kolme järjestöä perustamassa Kotipaikka Järvenpää ja toimialue
LisätiedotKansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi
Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi AVI verkostopäivä 17.11.2015 Helsinki Anita Pohjanvuori Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta v v Muistisairaiden ihmisten ja
LisätiedotKOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ
KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten
LisätiedotTUUSULAN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Yhdistyksen vuosiavustushakemus 2017 ja avustussääntö. Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ja yhdistykset
TUUSULAN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Yhdistyksen vuosiavustushakemus 2017 ja avustussääntö Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ja yhdistykset Tuusulan sosiaali- ja terveyslautakunta PL 60 04301 Tuusula
LisätiedotKansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016
Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Aivoliitto ry Allergia- ja astmaliitto ry Epilepsialiitto ry Hengitysliitto ry Lihastautiliitto ry Mielenterveyden keskusliitto ry Munuais- ja
LisätiedotMe Itse ry - Meikäläisissä on voimaa!
Me Itse ry - Meikäläisissä on voimaa! Me Itse ry on kehitysvammaisten ihmisten oma kansalaisjärjestö. Rahoittajamme on STEA = Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus Me Itse ry on valtakunnallinen
LisätiedotVahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia
Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia 2017-2021 suomen taiteilijaseuran strategia 2017 2021 VISIOMME Visiomme on vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija. Suomen
Lisätiedot1. Yhdistyksen toiminnan tarkoitus ja visio tulevasta toiminnasta. 2. Tulevan toimikauden haasteet ja mahdollisuudet
TOIMINTASUUNNITELMA 2019 Sisällys 1. Yhdistyksen toiminnan tarkoitus ja visio tulevasta toiminnasta... 2 2. Tulevan toimikauden haasteet ja mahdollisuudet... 2 3. Yhdistyksen toiminnan painopisteet vuonna
LisätiedotAjankohtaista järjestöjen roolista maakunta- ja soteuudistuksessa
Kekohankkeen järjestöjen yhteinen tilaisuus Postitalolla 23.11.2017 Ajankohtaista järjestöjen roolista maakunta ja soteuudistuksessa VATES säätiö, 23.11.2017 Sarita FrimanKorpela, STM 1 27.11.2017 2 27.11.2017
LisätiedotMiksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu?
Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu? Marjo Riitta Tervonen, erityisasiantuntija, SOSTE Anne Mustakangas-Mäkelä, Hyvinvointi- ja yhteisötyön johtaja, Vuolle Setlementti Sosiaali-
LisätiedotJÄRJESTÖILLE OVIA SOTEEN
JÄRJESTÖILLE OVIA SOTEEN 2017-2020 Hyvinkää 17.5.2016 @yverkosto @AliciaPerho #yhdistysverkosto KESKI-UUDENMAAN YHDISTYSVERKOSTO RY Sosiaali- ja terveysalan yhdistysten yhteistyöelin Edistää järjestöjen
LisätiedotYhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.
Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten
LisätiedotORIMATTILAN KAUPUNKI LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN AVUSTUSMUODOT SEKÄ JAKOPERUSTEET
LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN AVUSTUSMUODOT SEKÄ JAKOPERUSTEET Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta 18.11.2014 146 Kaupunginhallitus 24.11.2014 404 AVUSTUSMUODOT 1. Toiminta-avustus 2. Koulutusavustus 3. Tilavuokra-avustus
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat, kuka kuulee palvelun käyttäjää Helsinki Marja Tuomi. Lähellä ja tukena
Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat, kuka kuulee palvelun käyttäjää Helsinki 4.4.2017 Marja Tuomi Kuka kuulee palvelujen käyttäjää? Keskeinen kysymys sotessa ja hyvinvointivaltion kehittämisessä Palvelujen
LisätiedotHALLITUS, KOKOUKSET JA JÄSENISTÖ
TOIMINTAKERTOMUS 2017 Sisällys YLEISTÄ... 2 HALLITUS, KOKOUKSET JA JÄSENISTÖ... 2 Hallinto 2017... 2 Kokoukset... 2 Jäsenistö... 2 TALOUS... 3 TOIMINTA... 3 Sääntömuutos... 3 Jäsenyydet ja osallistumiset...
LisätiedotHYVINVOINTIPALVELUIDEN AVUSTUSMUODOT JA JAKOPERUSTEET. - Kouvolan kaupungin yhteisesti sovitut periaatteet - Liikuntajärjestöjen avustukset
HYVINVOINTIPALVELUIDEN AVUSTUSMUODOT JA JAKOPERUSTEET - Kouvolan kaupungin yhteisesti sovitut periaatteet - Liikuntajärjestöjen avustukset TOIMIALOJEN AVUSTUSTEN YHTEISET JAKOPERUSTEET Kouvolan kaupunki
LisätiedotKUMPPANUUDELLA SOTEEN JA KUNTIIN
KUMPPANUUDELLA SOTEEN JA KUNTIIN 2017-2019 Hyvinkää 07.02.2017 @yverkosto @AliciaPerho #yhdistysverkosto KESKI-UUDENMAAN YHDISTYSVERKOSTO RY Sosiaali- ja terveysalan yhdistysten yhteistyöelin Edistää järjestöjen
LisätiedotMiten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto
Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto Verkostomalli näkövammaisten vertaisryhmäverkoston kehittämisestä Koordinaattorin rooli organisoinnissa, koulutuksessa,.. Uusien vapaaehtoisryhmien
LisätiedotAO TOIMINTASUUNNITELMA 2017
AO TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Johdanto Toimintasuunnitelmassa asetetaan tavoitteet Ammatilliset Opettajat AO ry:n toiminnalle vuodeksi 2017. Toimintasuunnitelma perustuu OAJ:n nelivuotiseen strategiaan,
LisätiedotNäkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu
Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa
LisätiedotToimintasuunnitelma 2010-2011 Hallitus 3.3.2010
1/5 Toimintasuunnitelma 2010-2011 Hallitus 3.3.2010 Yleistä Sääntöjensä mukaisesti Suomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry Edistää ry:n jäsenten välistä yhteistoimintaa ja parantaa alan yleisiä toimintaedellytyksiä.
LisätiedotJyväskylän julkisten ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry 103 Toimintasuunnitelma Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL
n julkisten ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry 103 Toimintasuunnitelma 2017 Pääkohdat 1 / 2 Järjestötoiminta Liitto JHL;n 2017 toimintasuunnitelma ja sen strategiset tavoitteet ohjaavat myös toimintaamme.
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2016
Maakunnallinen kyläyhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Lappilaiset Kylät ry toimii Lapin kylien kattojärjestönä. Yhdistys toimii kylien asukkaiden, kylätoimikuntien, kylä- ja asukasyhdistysten sekä Lapin
LisätiedotYhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi?
Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistyksen toiminta-ajatus Onko meillä yhteinen näkemys siitä, miksi yhdistys on olemassa?
LisätiedotAO TOIMINTASUUNNITELMA 2018
AO TOIMINTASUUNNITELMA 2018 Johdanto Toimintasuunnitelmassa asetetaan tavoitteet Ammatilliset Opettajat AO ry:n toiminnalle vuodeksi 2018. Toimintasuunnitelma perustuu OAJ:n nelivuotiseen strategiaan,
LisätiedotPALKON SIDOSRYHMÄTAPAAMINEN Sari Koskinen ja Reima Palonen
PALKON SIDOSRYHMÄTAPAAMINEN 29.9.2016 Sari Koskinen ja Reima Palonen 12.10.2016 1 Eri näkökulmia Sidosryhmistä Esityksen sisältö Deliberatiivisesta demokratiasta PALKOn prosessista otakantaa.fi -palvelu
LisätiedotOman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry. Kumppanuuspöytä Maija Salonen
Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry Kumppanuuspöytä 08.11.2016 Maija Salonen Eläkeliitto numeroina Kattojärjestö Eläkeliitto - jäsenmäärä 130000 jäsentä - 20 piiriä - 403 paikallisyhdistystä
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2017
Suomen CFS yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Vuonna 2017 yhdistys jatkaa pitkälti edellisen vuoden toiminnan kärjillä eli vahvistaa ja laajentaa edelleen vertaistukitoimintaa Invalidiliitolta saadun
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2015
Maakunnallinen kyläyhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Lappilaiset Kylät ry toimii Lapin kylien kattojärjestönä. Yhdistys toimii kylien asukkaiden, kylätoimikuntien, kylä- ja asukasyhdistysten sekä Lapin
Lisätiedot2016 TOIMINTASUUNNITELMA
2016 TOIMINTASUUNNITELMA 1 1. Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry:n toiminnan tarkoitus ja visio vuodelle 2016 Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry, ESTERY, on
LisätiedotKeski-Suomen järjestökentän yhteistoimintaorganisaatioiden järjestäytyminen. Keski-Suomi talolla Jyväskylässä 23.4.2008
Keski-Suomen järjestökentän yhteistoimintaorganisaatioiden järjestäytyminen Keski-Suomi talolla Jyväskylässä 23.4.2008 Ehdotusta valmistellut väliaikainen työryhmä Humanistinen ammattikorkeakoulu Sosiaali-
LisätiedotTSN ry:n säännöt, hyväksytty syyskokouksessa 11.12.2012, päivitetty 28.4.2014
TSN ry:n säännöt, hyväksytty syyskokouksessa 11.12.2012, päivitetty 28.4.2014 1 NIMI JA TOIMIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN ry., ruotsiksi Hälso- och socialvårdens
LisätiedotLakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö
Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset
LisätiedotLapin sote johdon seminaari
Lapin sote johdon seminaari 25.11.2016 Veli-Matti Ahtiainen Järjestökoordinaattori Punainen Risti Lapin piiri Muutos on aina myös mahdollisuus. Niin myös järjestöille. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
LisätiedotSOSTE Suomen sosiaalija terveys ry
SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry Vapaaehtoistoiminnan tulevaisuus Kiril Häyrinen, 6.11.2015 @kirilhayrinen SOSTEn rooli vapaaehtoistoiminnassa SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry on valtakunnallinen kattojärjestö,
LisätiedotTerveyden edistämisen kuntakokous muistio
Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä
LisätiedotMaailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015
Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus
LisätiedotKeski-Suomen. Toimintasuunnitelma 2015
Keski-Suomen ry Toimintasuunnitelma 2015 Missio edistää naisyrittäjyyttä sekä parantaa naisyrittäjien kannattavan toiminnan yleisiä edellytyksiä omalla toiminta-alueellaan, edistää yrittäjyyttä, tervettä
LisätiedotKansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen
Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen
LisätiedotSosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä
Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Edunvalvonta monipuolista mm. erilaisissa neuvottelukunnissa ja lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä Vahvaa asiantuntemusta toimialajärjestöissä
LisätiedotEurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys
Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja
LisätiedotTurun kaupungin hyvinvointitoimialan kumppanuussopimukset
Turun kaupungin hyvinvointitoimialan kumppanuussopimukset Suunnittelupäällikkö Jaana Halin 28.2.2018 Soste: Tulevaisuuden kunta järjestöt mukana Strateginen ohjelma: Hyvinvointi ja aktiivisuus Terve ja
LisätiedotMaailman parasta kansalaisjärjestötoimintaa. STEAn strategia
Maailman parasta kansalaisjärjestötoimintaa STEAn strategia Uusi strategia ohjaa STEAn toimintaa Strategia antaa suuntaviivat STEAn toiminnalle ja sille, minkälaisten tavoitteiden tulisi ohjata STEAn avustustoimintaa
LisätiedotKeski-Suomen. Toimintasuunnitelma 2014
Keski-Suomen ry Toimintasuunnitelma 2014 Missio edistää naisyrittäjyyttä sekä parantaa naisyrittäjien kannattavan toiminnan yleisiä edellytyksiä omalla toiminta-alueellaan, edistää yrittäjyyttä, tervettä
LisätiedotOhjelman aihioita Kepan kevätkokous
Ohjelman aihioita 2018-2021 26.4.2017 Kepan kevätkokous Järjestöjen kyky ja tila toimia Kepa vahvistaa kansalaisyhteiskunnan toimijoita. Kansalaisyhteiskunta tarvitsee toimintavapauden ja mahdollisuuden
LisätiedotMikkelin seudun Muisti ry. Porrassalmenkatu Mikkeli Taru Vartiainen
Mikkelin seudun Muisti ry Porrassalmenkatu 26 50100 Mikkeli www.mikkelinseudunmuisti.fi Taru Vartiainen 16.5.2018 Valtakunnallinen kattojärjestö, johon kuuluu 44 paikallisyhdistystä Mikkelin alueen paikallisjärjestö
LisätiedotLapin ihmisen asialla TIETOA VAIKUTTAMISTA YHTEISTYÖTÄ
Lapin ihmisen asialla TIETOA VAIKUTTAMISTA YHTEISTYÖTÄ Perustamisasiakirja 30.3.1952: Me allekirjoittaneet perustamme täten Lapin Huoltoväenyhdistyksen, jonka tarkoituksena on kerätä kuntien ja vapaiden
LisätiedotLapuan kaupunki. Lapuan kaupungin avustusperiaatteet yhteisöille. Säännöt ja ohjeet nro 368. Hyväksytty: Kh
Säännöt ja ohjeet nro 368 Lapuan kaupungin avustusperiaatteet yhteisöille Hyväksytty: Kh 3.12.2018 11 Voimaantulo: 1.1.2019 1 Sisällys 1 Yleiset periaatteet... 2 2 Avustusmuodot ja hakeminen... 2 3 Avustettava
LisätiedotVanhusneuvosto-seminaari, Hankasalmi 22.9.2014 YTM Tuula Telin. SATAKUNNAN VANHUSNEUVOSTO Satakunnan vanhusneuvostojen ja vanhusväestön äänitorvena
Vanhusneuvosto-seminaari, Hankasalmi 22.9.2014 YTM Tuula Telin SATAKUNNAN VANHUSNEUVOSTO Satakunnan vanhusneuvostojen ja vanhusväestön äänitorvena Maakunnallisen yhteistyön foorumi Satakuntaliiton alaisuuteen
LisätiedotSuomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä
LisätiedotSosiaalityön palvelut terveydenhuollossa. Potilaan oikeuksien päivä Leena Siika-aho Johtava sosiaalityöntekijä Oys
Sosiaalityön palvelut terveydenhuollossa Potilaan oikeuksien päivä 17.4.2018 Leena Siika-aho Johtava sosiaalityöntekijä Oys Terveyssosiaalityö Terveydenhuollon organisaatiossa toteutettua sosiaalityötä
LisätiedotArvoisa vastaaja. Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan!
Arvoisa vastaaja Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan! 1) Tämä on vapaaehtoistoiminnan paikalliseen infrastruktuuriin liittyvä kartoitus, joka toteutetaan joulutammikuun
LisätiedotMaailman parasta kansalaisjärjestötoimintaa. STEAn strategia
Maailman parasta kansalaisjärjestötoimintaa STEAn strategia Uusi strategia ohjaa STEAn toimintaa Strategia antaa suuntaviivat STEAn toiminnalle ja sille, minkälaisten tavoitteiden tulisi ohjata STEAn avustustoimintaa
LisätiedotYLEISAVUSTUS. 1 Avustuksen hakeminen
AVUSTUSOHJESÄÄNNÖT 1 (6) YLEISAVUSTUS 1 Avustuksen hakeminen Yleisavustusta voidaan myöntää Jyväskylän ammattikorkeakoulussa koulutusalajärjestöinä tai vastaavassa asemassa toimiville rekisteröidyille
LisätiedotOheismateriaali Kult
KANGASALAN KUNTA Avustustoiminnan yleiset periaatteet 1. Johdanto Tähän Kangasalan kunnan avustustoiminnan yleiset periaatteetasiakirjaan on koottu Kangasalan kunnan avustusten myöntämiseen liittyviä ohjeita,
LisätiedotHelsingin kaupungin. sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta. Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015
Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015 Vapaaehtoistoiminta on: Yksittäisten ihmisten ja yhteisöjen hyväksi tehtyä toimintaa,
LisätiedotMiten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä
Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2016
Sivu 1/5 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Yleistä MLL Meilahden yhdistys ry () on keskoslasten ja heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä sekä keskosten kanssa työskentelevien oma yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena
LisätiedotSosiaali- ja terveysjärjestöjen hyvinvointia ja terveyttä edistävä toiminta Varsinais-Suomessa
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen hyvinvointia ja terveyttä edistävä toiminta Varsinais-Suomessa JärjestöSotehanke 113, Varsinais-Suomi Minna Rosendahl, aluejohtaja Järjestö 2.0 Järjestöt mukana muutoksessa
LisätiedotTervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!
Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon
LisätiedotMitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?
Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan
LisätiedotVanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä
Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Oma tupa, oma lupa hanke/ Ulla Halonen 5.3.2014 Vanhuspalvelulain toimeenpanoa Keski-Suomessa tukee Oma tupa, oma lupa -hanke Hankkeen tavoitteita ovat: 1.
LisätiedotTerveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015
Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Waltteri Siirala Waltteri.siirala@tyks.fi
LisätiedotCrohn ja Colitis ry.
Crohn ja Colitis ry www.ibd.fi Strateginen toimintasuunnitelma 2019-2023 #meidänjärjestö 2 IBD lukuina MAAILMASSA IBD:tä SAIRASTAVIA YLI 10 MILJOONAA SUOMESSA IBD:tä SAIRASTAVIA 50 000 Toimisto Tampereella
LisätiedotSTRATEGIA, TAVOITTESIIN JA TOSUUN Green Energy Green Energy Show
STRATEGIA, TAVOITTESIIN JA TOSUUN 2.11.2016 Strategia Ensimmäisen kierroksen tavoite (Ohryssä 26.8.) Missio Visio Toimintaperiaatteet Painopistelinjauksia Toisen kierroksen tavoite (Ohryssä 21.10.) Tavoitteet
LisätiedotVaikuttamistyö kehitysmaissa. Mariko Sato,
Vaikuttamistyö kehitysmaissa Mariko Sato, 17.11.2018 Mitä on vaikuttaminen? Vaikuttamisen prosessi, jossa pyritään saamaan aikaan muutosta. Ihmisten kouluttaminen jostain tarpeesta ja heidän mobilisointi
LisätiedotKOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET
KOTOUTTAMISLAKI KOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET mahdollisuus päästä yhteiskunnan jäseneksi oikeus kaikkiin peruspalveluihin, kuten terveydenhoito, koulutus, eläke, työttömyysturva, työllistyminen KOTOUTTAMISTYÖN
Lisätiedot