Meluselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä

Transkriptio

1 Page 1 of 28 Kopsa_III_Meluselvitys_JR Etha Wind Oy Frilundintie Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Kopsa III Meluselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä JRd CGr Kopsa III tuulivoimapuiston meluselvitys, sijoitussuunnitelma L5.0 rev JRd CGr Yhteisvaikutukset lähialueiden hankkeiden kanssa ja pienitaajuinen melu päivitetty Phone Fax VAT REG FI

2 Page 2 of 28 Sisällys Sisällys Yhteenveto Tausta Melu Melun muodostuminen Melun ohjearvot Valtioneuvoston asetus tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista Asumisterveysasetuksen toimenpiderajat Lähtötiedot ja menetelmät Lähtötiedot Menetelmät Arvioidut meluvaikutukset Nykytilanne Rakentamisen aikaiset vaikutukset Toiminnan aikaiset vaikutukset Pienitaajuinen melu Käytön lopettamisen aikaiset vaikutukset Vaikutusten arvioinnin epävarmuustekijät Haittojen ehkäiseminen ja seuranta Lähteet Mallinnustietojen raportti Liite 1: Melumallinnuksen tulokset Liite 2: Pienitaajuisen melun laskenta Kopsa III (lineaariset melutasot) Liite 3: Pienitaajuisen melun laskenta Kopsa I, II ja III (lineaariset melutasot) Liite 4: Pienitaajuisen melun laskenta Kopsa I, II, III, Annankangas ja Mastokangas (lineaariset melutasot) Liite 5: Voimaloiden sijainnit... 27

3 Page 3 of 28 1 Yhteenveto Tehtävä: Meluselvitys Kopsa III tuulivoimapuiston vaikutusalueella sekä yhteisvaikutukset olemassa olevien Kopsa I ja Kopsa II tuulivoimaloiden sekä Annankankaan ja Mastokankaan suunniteltujen tuulivoimaloiden kanssa. Työmenetelmät: Meluselvitykseen on kerätty ajantasaista tietoa tuulivoimaloiden melun ominaispiirteistä, melun ohjearvoista, paikallisista olosuhteista sekä mallinnusmenetelmistä. Pääasiallisena laskentatyökaluna on käytetty WindPRO Ver ohjelmiston DECIBEL-moduulia sekä ISO standardin mukaisia oletuksia ja lähtöarvoja. Mallinnus ja raportointi on tehty noudattaen Ympäristöministeriön helmikuussa 2014 julkaisemia ohjeita (Tuulivoimaloiden melun mallintaminen. Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2014). Vaikutusten arvioinnissa käytetyt laskentaparametrit on taulukoitu tässä raportissa. Tuloksia on vertailtu valtioneuvoston asetuksen ohjearvoihin (Valtioneuvoston asetus tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista 8/2015). Pienitaajuinen melu on laskettu käyttäen R-ohjelmistoa ja työ on tehty ympäristöministeriön helmikuussa 2014 julkaisemia ohjeita noudattaen. Rakennusten äänieristys on laskettu DSO 1284 menetelmän mukaisesti, ja tuloksia on vertailtu asumisterveysasetuksessa oleviin sisämelun ohjearvoihin. Tulokset: Melumallinnusten perusteella valtioneuvoston asetuksen ohjearvoja asunnoille ja vapaa-ajan asunnoille ei ylitetä. Myöskään STM:n antamia sisätilojen pienitaajuisen melun ohjearvoja ei ylitetä.

4 Page 4 of 28 2 Tausta Tämä meluselvitys on tehty Puhuri Oy:n Kopsa III:n alueelle suunnittelemalle tuulivoimapuistolle Raahen kaupungin alueella. Suunniteltu tuulivoimapuisto on kokonaisuudessaan kuuden voimalan laajuinen. Mallinnuksessa on käytetty tuulivoimaloiden sijoitussuunnitelmaa L5.0 (liite 3). Melumallinnus on tehty Vestas V MW voimalalla, jonka napakorkeus on 170 metriä ja roottorin halkaisija 126 metriä. Mallinnuksessa käytettiin Vestaksen maaliskuussa 2016 päivittämiä äänitietoja. Kyseinen voimala on valittu vaikutusten ylärajatarkastelun vuoksi ja rakennettavassa voimalassa on pienempi tai yhtä suuri lähtöäänitehotaso. Kopsa I ja Kopsa II tuulivoimapuistoissa on käytetty olemassa olevia voimaloita. Annankankaalla ja Mastokankaalla on käytetty niiden tuulivoimaosayleiskaavoissa käytettyjä tai vastaavia tietoja. Tämä selvitys on tehty ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaisesti (Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2014 Tuulivoimaloiden melun mallintaminen) WindPRO Ver ohjelmiston melulaskentatyökalulla. Pienitaajuinen melu on laskettu käyttäen R-ohjelmistoa ja työ on tehty ympäristöministeriön helmikuussa 2014 julkaisemia ohjeita noudattaen. 3 Melu Ääni on aaltoliikettä, joka kulkee väliainetta, esimerkiksi ilmaa, pitkin äänilähteestä äänen havainnointipisteeseen. Äänelle on ominaista voimakkuuden, taajuuden ja jaksollisuuden vaihtelut. On syytä huomioida, että tässä yhteydessä paljon käytetty A-painotettu äänenvoimakkuuden arvo (dba) on eri, kun absoluuttinen äänenvoimakkuus (db). Absoluuttinen äänen voimakkuus sisältää kaikkien taajuuksien äänenvoimakkuuden summan, kun A- painotetussa arvossa painotetaan ihmiskorvalle herkkiä taajuuksia. Ääni luokitellaan meluksi, jos ihminen kokee sen epämiellyttävänä tai häiritsevänä. Ihmiset kokevat meluvaikutukset, kuten muutkin vaikutukset, hyvin eri tavoin. Sama ääni voidaan kokea paikasta ja henkilöstä riippuen eri tilanteissa epämiellyttäväksi meluksi, neutraaliksi ääneksi tai nautinnolliseksi ääneksi. Äänen kokemiseen vaikuttaa myös sen voimakkuus, jaksollisuus sekä taajuus. Oleellinen vaikutus äänilähteen, kuten tuulivoimalan, meluun on taustamelulla. Taustamelu voi mm. peittää äänilähteelle tyypillisiä ominaisuuksia, kuten äänen jaksollisuutta. Yleisimpiä taustamelun aiheuttajia ovat tuulen aiheuttama suhina sekä liikenteen kohina. Tuulen nopeuden kasvaessa riittävästi, peittää sen tuottama taustamelu tuulivoimalan melun alleen. Voimakas tai häiritsevä melu voi aiheuttaa terveyshaittoja ja vaikuttaa luonnonympäristön toimintaan. Mitä lähemmäs tuulivoimaloita mennään, sitä häiritsevämpänä melu saatetaan kokea. Siksi on tärkeää tarkastella aluetta maankäytöllisestä näkökulmasta.

5 Page 5 of Melun muodostuminen Tuulivoimaloiden synnyttämä ääni muodostuu pääosin (noin 65 % äänestä) lapojen liikkeestä, mutta myös koneiston aiheuttamasta mekaanisesta äänestä (noin 35 % äänestä). Konehuoneesta lähtevä ääni voi nousta merkittävämmäksi äänen lähteeksi esimerkiksi vikatilanteissa, kun vaihteisto tai generaattori ei toimi oikein. (Tuulivoimarakentamisen suunnittelu, 2012) Lapojen aiheuttama aerodynaaminen melu johtuu pyörimisestä aiheutuvasta jatkuvasta huminasta sekä jaksollisesta huminasta. Jaksollinen humina syntyy ilmakerroksen puristumisesta lavan ohittaessa tornin ja toisaalta lavan melun heijastuessa tornin rungosta. Kovalla tuulella äänet ovat voimakkaimmillaan etenkin, kun tuuli puhaltaa voimalan suunnasta. Lämpötila ja ilmankosteus vaikuttavat melun voimakkuuteen. Oleellisimmat tekijät äänen voimakkuuden kannalta ovat kuitenkin etäisyys tuulivoimalasta ja lähistöllä olevien voimaloiden lukumäärä. (Tuulivoimarakentamisen suunnittelu, 2012) Äänelle on ominaista sen vaimeneminen paikallisten olosuhteiden mukaisesti. Äänenvoimakkuus vaimenee äänilähteestä kauemmas mentäessä, sillä sen sisältämä energia vähenee. Etenemiseen vaikuttavat myös ilman ominaisuudet, kuten lämpötila sekä suhteellinen kosteus. Maaston muodoilla, kasvillisuudella ja tuulensuunnalla on oleellinen merkitys äänen vaimenemisessa. Selvittämällä vaimenemiseen vaikuttavat tekijät, pystytään äänen kulkua arvioimaan teoreettisesti. Tuulivoimaloiden rakentamisen aikana melu johtuu mm. teiden, tuulivoimaloiden, sähköverkon sekä muun infrastruktuurin rakentamisesta sekä alueen liikenteestä. Nämä vaikutukset ovat vain lyhytaikaisia ja tilapäisiä. Seuraavassa taulukossa on vertailuarvoja äänenvoimakkuusarvojen suhteesta. Taulukko 1. Vertailutaulukko absoluuttisista äänenvoimakkuuksista. 130 db Kipukynnys db Rock-konsertti 90 db Rekan ohiajo 80 db Vilkasliikenteinen katu 70 db Ajoneuvon sisämelu 60 db Toimisto, jossa ilmastointi Tyypillinen mitattu äänitaso tuulivoimalan juurella 50 db Vaimea keskustelu 40 db Taustamelu kotona 30 db Kuiskaus (1m)

6 Page 6 of 28 4 Melun ohjearvot 4.1 Valtioneuvoston asetus tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista Asetuksessa säädetään toimivien tuulivoimaloiden aiheuttaman laskennallisen tai mitatun melutason ohjearvot. Melulle altistuvalla alueella melutaso ei saa ulkona ylittää seuraavassa taulukossa lueteltuja A-taajuuspainotetun keskiäänitason ohjearvoja. Asetus on tullut voimaan Taulukko 2. Ohjearvot valtioneuvoston asetuksessa. 4.2 Asumisterveysasetuksen toimenpiderajat Sosiaali- ja terveysministeriön vuoden 2015 Asumisterveysasetuksessa määrittelemät yöaikaisen pieni- eli matalataajuisen sisämelun toimenpiderajat on esitetty alla. Taulukko 3. Asumisterveysasetuksen toimenpiderajat yöaikaiselle pienitaajuiselle sisämelulle. Kaista / Hz , L eq, 1h / db

7 Page 7 of 28 5 Lähtötiedot ja menetelmät 5.1 Lähtötiedot Tuulivoimaloiden aiheuttamat meluvaikutukset on mallinnettu soveltaen ISO standardia. Lähtötietoina on käytetty alla olevissa taulukoissa olevia arvoja. Voimalavalmistaja on antanut takuuarvon voimalan melupäästölle. Äänitehotasot ilmoitetaan joko kokonaisäänitehotasona tai 1/3 oktaavikaistoittain riippuen valmistajasta ja käytettävästä voimalasta. Kopsa III tapauksessa äänitehotasot on ilmoitettu 1/3 oktaavikaistoittain. Mallinnuksessa käytetty voimalatyyppi on mainittu alla. Taulukko 4. Hankkeen voimalatiedot. Hankealue Suunnitteluvaihe Voimalat Voimalan tornin korkeus (m) Voimalan äänitehotaso Kopsa III Kaavoitus 6 x V MW db(a) serrated blades Kopsa I Tuotannossa 7 x SWT 3.0MW db(a) Kopsa II Tuotannossa 10 x V MW db(a) serrated blades Annankangas Kaavoitus 10 x G MW db(a) Mastokangas Kaavoitus 14 x N MW db(a) (L wa) Taulukko 5. Melumallinnuksessa käytettyjä arvoja (Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2014). Maaston vaikutus melun etenemiseen, kerroin 0,4 Vesistöjen vaikutus melun etenemiseen, kerroin 0,0 Tarkastelupisteen korkeus (metriä maanpinnan 4 m yläpuolella) Ilman lämpötila 15 C Ilman suhteellinen kosteus 70 % Alueen korkeustietona on käytetty Maanmittauslaitoksen kahden metrin korkeusmallia ja alueen maanpeitteisyys on Suomen ympäristökeskuksen OIVA-tietokannasta. Maaston vaimentava vaikutus on huomioitu ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaisella kertoimella 0,4. Rakennustiedot perustuvat Maanmittauslaitoksen maastotietokantaan. Laskennassa on otettu lähtökohdaksi voimalan tuottama äänenvoimakkuus ja tämän pohjalta on mallinnettu äänen vaimeneminen (geometrinen vaimeneminen sekä ilmakehän vaimentava vaikutus) koko tuulivoimapuiston alueella. Mallinnuksessa on oletettu, että kaikki asunnot ovat tuulen alapuolella kaikkiin voimaloihin nähden ja tuulennopeus 10 metrin korkeudella maan

8 Page 8 of 28 pinnasta on 8 m/s. Useiden voimaloiden yhteismeluvaikutukset on otettu huomioon. Alueelta valittiin kymmenen havainnointipistettä, joiden kohdalta voimaloiden aiheuttamat äänenvoimakkuudet ilmoitetaan. 5.2 Menetelmät Melumallinnus on suoritettu WindPRO Ver ohjelmiston DECIBEL-moduulia käyttäen. WindPRO on tanskalaisen EMD International A/S:n kehittämä tuulivoiman mallinnusohjelmisto. Ohjelmistolla mallinnetaan ja visualisoidaan äänen eteneminen ja vaimeneminen, mutta sitä käytetään myös muiden vaikutusten mallintamiseen sekä tuuliresurssien laskemiseen. Mallinnusta tehtäessä ohjelmistoon syötetään ympäristöministeriön (2/2014) ohjeistamat parametrit sekä ISO standardin mukaiset lähtötiedot. Mallinnuksessa lasketaan melun leviäminen vaikutusalueella sekä hankkeesta aiheutuvat melutasot tarkastelluissa pisteissä. Ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaisesti melupäästöarvoon lisätään 2 db, jos asunnon ja voimalan perustusten välinen korkeusero ylittää 60 metriä. Korjaus tehdään, kun etäisyys voimalan ja asunnon välillä on enintään kolme kilometriä. Tässä tapauksessa korkeuserot eivät ylity eikä korjauksia ole tehty. Jos ääni on erityisen häiritsevää eli kapeakaistaista tai impulssimaista, lisätään laskenta- tai mittaustuloksiin 5 db ennen asetuksen ohjearvoon vertaamista. Tässä mallinnuksessa laskentatuloksiin ei ole tarvetta lisätä sanktiota. Amplitudimodulaatio on paikallisista olosuhteista ja voimalatyypistä riippuva ilmiö. Ilmiötä ei pysty mallintamaan etukäteen, vaan se pystytään varmistamaan ainoastaan käytönaikaisilla melumittauksilla. Aiheesta on tehty kansainvälisiä tutkimuksia (esim. Bertagnolio, 2014), joiden mukaan havaittu amplitudimodulaatio on mahdollista hallita teknisesti. Pienitaajuinen melulaskenta on tehty ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaisesti, asuntojen ja vapaa-ajan asuntojen ulkopuolelta käyttäen annettua laskentakaavaa. Sisätilojen melutasot on laskettu niin ikään ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaisesti. Rakennusten äänieristys on laskettu DSO 1284 menetelmän mukaisesti, ja tuloksia on vertailtu asumisterveysasetuksessa oleviin sisämelun toimenpiderajoihin.

9 Page 9 of 28 Kuva 1. Pienitaajuisen melun laskentakaava (Ympäristöministeriö, 2014) 6 Arvioidut meluvaikutukset 6.1 Nykytilanne Kopsa III tuulivoimapuiston alue on pääasiassa maa- ja metsätalousaluetta ja sen ääni-maisema on tällaiselle alueelle tyypillistä. Suunniteltavan Kopsa III tuulivoimapuiston alueen läheisyydessä sijaitsee toiminnassa olevat Kopsa I ja Kopsa II voimalat, jotka huomioidaan melumallinnuksessa. Kopsa III suunniteltujen tuulivoimaloiden läheisyydessä on myös aktiivista kaivostoimintaa, joka vaikuttaa alueen äänimaisemaan. 6.2 Rakentamisen aikaiset vaikutukset Tuulivoimapuiston rakentamisen aikana melua aiheutuu mm. maansiirtokoneista, nostureista, ajoneuvoliikenteestä sekä rakentamisesta. Rakennustyömaan melu on hyvin impulssimaista ja paikallista ja ajoittuu pääasiallisesti päiväaikaan. Tämän vuoksi meluvaikutukset eivät kasva merkittäviksi. Tiestön ja perustusten rakentaminen tuottaa eniten melua ja lisääntyvä liikenne saattaa nostaa valtatien melutasoa hieman. Rakentaminen kestää vain lyhyen ajan suhteessa tuulivoimaloiden elinkaareen, joten meluvaikutuksetkin voidaan katsoa lyhytkestoisiksi.

10 Page 10 of Toiminnan aikaiset vaikutukset Kopsa III melumallinnuksessa on käytetty Vestaksen V MW serrated blade voimalaa, jonka kokonaisäänitaso on dba:ä ja napakorkeus 170 metriä (kuva 2). Kuva 2. Kopsa III tuulivoimapuiston melumallinnus. Kuvaan on merkitty kirjaimin kymmenen havainnointipistettä. Melumallinnuksen mukaan alueella olevien vakituisten ja vapaa-ajan asuntojen kohdalla ei ylitetä valtioneuvoston asetuksen yöajan ohjearvoa 40 dba. Alueen läheisyydestä on valittu kymmenen havainnointipistettä, joiden melutasot eri mallinnuksissa on lueteltu liitteessä 1. Alla esitellään meluvaikutukset, kun myös Kopsa I ja Kopsa II tuulivoimalat on otettu huomioon.

11 Page 11 of 28 Kuva 3. Kopsa I, Kopsa II ja Kopsa III tuulivoimapuistojen melumallinnus. Kuvaan on merkitty kirjaimin kymmenen havainnointipistettä. Melumallinnuksen mukaan alueella olevien vakituisten ja vapaa-ajan asuntojen kohdalla ei ylitetä valtioneuvoston asetuksen yöajan ohjearvoa 40 dba. Alla esitellään meluvaikutukset, kun myös Annankankaan ja Mastokankaan tuulivoimalat on otettu huomioon.

12 Page 12 of 28 Kuva 4. Kopsa I, Kopsa II, Kopsa III, Annankankaan ja Mastokankaan tuulivoimapuistojen melumallinnus. Kuvaan on merkitty kirjaimin kymmenen havainnointipistettä. Melumallinnuksen mukaan alueella olevien vakituisten ja vapaa-ajan asuntojen kohdalla ei ylitetä valtioneuvoston asetuksen yöajan ohjearvoa 40 dba. Tulosten perusteella voidaan todeta, että Kopsa III tuulivoimaloiden meluvaikutukset ovat normaalin toiminnan aikana vähäiset. Tuulivoimapuiston alueella, voimaloiden välittömässä läheisyydessä, äänitaso on yli 45 dba, joten melulla saattaa olla vaikutuksia esimerkiksi alueen virkistyskäyttöön. Vaikutusalueella ei kuitenkaan ole virkistyskäyttöön kaavoitettuja alueita, joten näille annettuja ohjearvoja ei ole tarpeen soveltaa.

13 Page 13 of Pienitaajuinen melu Pienitaajuinen melu on laskettu ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaisesti. Laskennat on suoritettu kolmelle eri vaihtoehdolle: (1) Kopsa III voimalat, (2) Kopsa I, II ja III voimalat sekä (3) Kopsa I, II, III, Annankangas ja Mastokangas voimalat. Asumisterveysasetuksen toimenpiderajat pienitaajuiselle melulle alittuvat lähimmissä asunnoissa. Vapaa-ajan asuntojenkin kohdalla sisätilojen toimenpiderajat alittuvat. Myös kauempana sijaitsevissa asunnoissa toimenpiderajat alittuvat, koska pienitaajuinen melu vähenee etäisyyden kasvaessa. Laskennan tulokset Kopsa III laskennalle löytyvät liitteestä 2, Kopsa I, Kopsa II ja Kopsa III laskennalle liitteestä 3 sekä Kopsa I, Kopsa II, Kopsa III, Annankangas ja Mastokangas laskennalle liitteestä 4. Laskennassa on käytetty laskentastandardissa todettuja äänieristysominaisuuksia, joten todellinen pienitaajuinen melu voi poiketa lasketusta arvosta (DSO laskentamenetelmässä käytetään ainoastaan talojen keskimääräistä äänieristystä). Lasketut arvot eivät kuitenkaan ole lähellä asumisterveysasetuksen toimenpideraja-arvoja, joten arvion mukaan marginaalit ovat riittävät, eivätkä raja-arvot ylity. 6.5 Käytön lopettamisen aikaiset vaikutukset Käytön lopettamisen aikaiset meluvaikutukset ovat samankaltaiset rakennusvaiheen vaikutusten kanssa. Ajallisesti meluvaikutukset ovat tuolloin lyhytkestoiset ja ne johtuvat työmaakoneiden äänistä ja liikenteestä. Käytön lopettamisen jälkeen alueen äänimaisema palaa samaan tilaan, kuin ennen tuulivoimapuiston rakentamista. 6.6 Vaikutusten arvioinnin epävarmuustekijät Mallinnuksessa on käytetty ympäristöministeriön ohjeistuksen ja siellä mainittujen standardien mukaisia menetelmiä ja tulokset on raportoitu ohjeistuksen mukaisesti. Mallinnusmenetelmiin sisältyy aina pieni epävarmuus, jota on pienennetty mm. asiantuntijoiden yhteisesti päättämillä mallinnuksen lähtötiedoilla, jotka ympäristöministeriö on julkaissut. Mallinnuksessa käytetty voimala on valittu ylärajatarkasteluun perustuen ja on todennäköistä, että alueelle valitaan pienempi ääninen voimala. Mikäli alueelle valitaan voimakasäänisempi voimala, tehdään mallinnukset uudelleen valittavan voimalatyypin mukaan. Pienitaajuisen melun laskennassa käytettävä menetelmä käyttää oletuksena keskimääräistä talojen rakenteiden äänieristysarvoa, joten talojen eristykset voivat todellisuudessa olla joko suuremmat tai pienemmät.

14 Page 14 of 28 7 Haittojen ehkäiseminen ja seuranta Rakennusaikana meluhaittoja voidaan vähentää käyttämällä vähemmän melua aiheuttavia työkoneita ja ajoittamalla työt vähemmän häiritsevään aikaan vuorokaudesta. Tuulivoimaloiden meluvaikutuksia voidaan säädellä vaikuttamalla äänilähteiden toimintaan. Konehuoneesta lähtevää ääntä voidaan vaimentaa lisäämällä konehuoneeseen eristeitä tai korjaamalla/muuttamalla tekniikkaa. Merkittävämpi vaimennus saadaan aikaan kuitenkin roottorin toimintaan vaikuttamalla. Yksinkertaisesti voimalan ääntä saadaan vaimennettua hidastamalla roottorin pyörimistä tai säätämällä lapojen pyörimiskulmaa, mutta molemmilla tavoilla myös voimalan tuotanto pienenee. Säätämällä lähellä toisiaan pyörivien voimaloiden toimintaa, voidaan melua pienentää esimerkiksi muuttamalla lapojen kohtauskulmaa. Myös voimaloiden toiminta-aikoja voidaan tarvittaessa muuttaa siten, että ohjearvot eivät ylity herkällä alueella, joskaan tälle ei meluselvityksen tulosten mukaan ole tarvetta. Melumallinnusten perusteella valtioneuvoston asetuksen ohjearvoja sekä STM:n antamia sisätilojen pienitaajuisen melun ohjearvoja ei ylitetä. Mikäli ohjearvoja kuitenkin ylitetään, voidaan tätä ehkäistä esimerkiksi pysäyttämällä haittaa aiheuttavat voimalat.

15 Page 15 of 28 8 Lähteet Bertagnolio, F. et.al. (2014). Cyclic pitch for the control of wind turbine noise amplitude modulation. Viitattu Saatavilla Etha Wind (2015). 01-Noise-CGYK Rev2. Internal work description. Etha Wind (2017). Noise(ISO)_Kopsa_III_L5_Kopsa_I_and_II_V126_3_3- _170_serr_JR170104_rev2 Gamesa (2014). GD G10X MCG NOISE SPECTRUM G128-5MW-OPT[1] Maanmittauslaitos (2015). Maanmittauslaitoksen avoimen tietoaineiston lisenssi - versio Nordex (2014). F008_246_A08_EN-Revision 01. Siemens (2014). Standard Acoustic Emission, SWT , Rev. 0, Hub Height m. E W ON UNA COE LS GS Sosiaali- ja Terveysministeriö (2015). Asumisterveysasetus. Helsinki. Suomen ympäristökeskus (2014). OIVA Ympäristö- ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille. Valtioneuvosto (2015). Valtioneuvoston asetus tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista. Vestas (2015). V /3.45MW Third Octaves according to General Specification, DMS _V03 Ympäristöministeriö (2012). Tuulivoimarakentamisen suunnittelu. Helsinki. Ympäristöministeriö (2014). Tuulivoimaloiden melun mallintaminen. Helsinki.

16 dba Page 16 of 28 9 Mallinnustietojen raportti RAPORTIN JA RAPORTOIJAN TIEDOT *tarkentavat tiedot voi esittää kartalla tai muissa liitteissä Mallinnusraportin numero/tunniste: Raportin hyväksyntäpäivämäärä: Tekijä/organisaatio, yhteystiedot: Etha Wind Oy, Frilundintie VAASA, puh Vastuuhenkilöt Jukka Rönnlund, Etha Wind Oy Laatija: Jukka Rönnlund MALLINNUSOHJELMAN TIEDOT Mallinnusohjelma ja versio: WindPRO Ver Tarkastaja/hyväksyjä: Christian Granlund Mallinnusmenetelmä: ISO TUULIVOIMALAN (TUULIVOIMALOIDEN TIEDOT) Tuulivoimalan valmistaja: Vestas Tyyppi: V126 Sarjanumero/t: Nimellisteho: 3,3 MW Napakorkeus: 170,0 m Roottorin halkaisija: 126,0 m Tornin tyyppi: Putkitorni Mahdollisuudet vaikuttaa tuulivoimalan melupäästöön käytön aikana ja sen vaikutus meluun Lapakulman säätö Pyörimisnopeus Muu, mikä Kyllä db Kyllä db db Ei Ei tiedossa Ei Ei tiedossa db AKUSTISET TIEDOT/LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT Melupäästötiedot Vestas V MW, 170m HH (Voimalavalmistaja on taannut kokonaismeluarvon 106 dba) Melupäästötiedot 1/3-oktaaveittain Hz

17 dba dba Page 17 of 28 AKUSTISET TIEDOT/LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT Melupäästötiedot Vestas V MW 137m (Voimalavalmistaja on taannut kokonaismeluarvon dba) Melupäästötiedot 1/3-oktaaveittain Hz AKUSTISET TIEDOT/LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT Melupäästötiedot SIEMENS SWT 3.0MW 142.5m (Voimalavalmistaja on ilmoittanut kokonaismeluarvon dba) Melupäästötiedot 1/1-oktaaveittain , Hz

18 dba dba Page 18 of 28 AKUSTISET TIEDOT/LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT Melupäästötiedot Gamesa G MW 140m (Voimalavalmistaja on ilmoittanut kokonaismeluarvon dba) Melupäästötiedot 1/3-oktaaveittain Hz AKUSTISET TIEDOT/LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT Melupäästötiedot Nordex N MW 140m (Voimalavalmistaja on ilmoittanut kokonaismeluarvon dba) Melupäästötiedot 1/3-oktaaveittain Hz Pienitaajuisen melun laskennassa lisätään 2 dba:ä kuhunkin 1/3 oktaavikaistaan IEC standardin mukaisesti, jotta saadaan Lwd arvot.

19 Page 19 of 28 Melun erityispiirteiden mittaus ja havainnot: Kapeakaistaisuus / Tonaalisuus Impulssimaisuus Merkityksellinen sykintä (amplitudimodulaatio) Muu, Mikä: kyllä ei kyllä ei kyllä ei kyllä ei Tarvittaessa käytetään sanktiota (5dB), tässä tapauksessa ei. AKUSTISET TIEDOT/LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT Laskenta korkeus Laskentaruudun koko [m m] 4 m Muu, mikä ja miksi: 10 m * 10 m Suhteellinen kosteus Lämpötila 70 % Muu, mikä ja miksi: 15 C Muu, mikä ja miksi: Maastomallin lähde ja tarkkuus Maastomallin lähde: Maanmittauslaitos Vaakaresoluutio: 2 m Pystyresoluutio: 1 m Maan- ja vedenpinnan absorption ja heijastuksen huomioiminen, käytetyt kertoimet ISO Vesialueet, (0) / (G) 0 Maa-alueet, (0,4) / (A-D/E-F) 0,4 Maa-alueet, (0) / (G) HUOM Ilmakehän stabiilius laskennassa/meteorologinen korjaus Neutraali, (0): kyllä Muu, mikä ja miksi: Voimalan äänen suuntaavuus ja vaimentuminen Vapaa avaruus Muu, mikä, miksi: Melulle altistuvat asukkaat ja kohteet, lkm (ilman meluntorjuntaa/voimalan ohjausta) Asukkaat: 0 kpl Vapaa-ajan rakennukset: 0 kpl Hoito- ja oppilaitokset: 0 kpl Melulle altistuvat asukkaat ja kohteet, lkm (meluntorjunta/voimalan ohjaus huomioiden) Asukkaat: 0 kpl Vapaa-ajan rakennukset: 0 kpl Hoito- ja oppilaitokset: 0 kpl Melun leviäminen virkistys- tai luonnonsuojelualueille Virkistysalueet: 0 kpl Luonnonsuojelualueet: 0 kpl

20 Page 20 of 28 Liite 1: Melumallinnuksen tulokset Havainnointi piste Taulukko 6. Kopsa III ja yhteisvaikutusten mallinnusten meluarvot valituissa kohteissa. Luokka Itäinen koord. (ETRS TM35FIN) Pohjoinen koord. (ETRS TM35FIN) Ohjearvo (dba) Melu Kopsa III (dba) Melu Kopsa I, II ja III (dba) Melu Kopsa I, II, III, Annankangas ja Mastokangas (dba) Ohjearvojen ylitys a Vakituinen asunto ,2 34,5 35,0 Ei b Vapaa-ajan asunto ,8 31,9 32,1 Ei c Vapaa-ajan asunto ,2 33,0 33,9 Ei d Vapaa-ajan asunto ,5 34,0 34,0 Ei e Vapaa-ajan asunto ,6 33,9 34,0 Ei f Vakituinen asunto ,9 28,9 34,4 Ei g Vakituinen asunto ,4 31,6 36,5 Ei h Vakituinen asunto ,0 28,3 28,7 Ei i Vapaa-ajan asunto ,1 31,8 32,7 Ei j Vakituinen asunto ,1 30,6 31,3 Ei

21 Liite 2: Pienitaajuisen melun laskenta Kopsa III (lineaariset melutasot) Page 21 of 28 Asumisterveysasetuksen toimenpiderajat pienitaajuiselle melulle alittuvat lähimmissä asunnoissa. Myös kauempana sijaitsevissa asunnoissa toimenpiderajat alittuvat, koska pienitaajuinen melu vähenee etäisyyden kasvaessa. Vapaa-ajan asuntojenkin kohdalla toimenpiderajat alittuvat. Pienitaajuinen melu on laskettu tilanteessa, jossa Kopsa III on toiminnassa. Taulukko 7. Pienitaajuinen melu rakennuksen ulkopuolella. Taajuus Melutaso kohteissa (db) Hz a b c d e f g h i j Taulukko 8. Pienitaajuinen melu sisätiloissa. Taajuus Melutaso kohteissa (db) Hz a b c d e f g h i j

22 db db Page 22 of 28 Kopsa III tuulipuisto, vakituinen asunto j 80,00 70,00 60,00 50,00 40,00 30,00 20,00 10,00 0, , Hz Sisällä Ohjearvo (sisällä) Kuva 5. Ympäristöministeriön ohjeistuksen mukainen pienitaajuisen melun laskenta sekä sosiaali- ja terveysministeriön toimenpiderajat vakituisessa asunnossa j. Kopsa III tuulipuisto, vapaa-ajan asunto e 80,00 70,00 60,00 50,00 40,00 30,00 20,00 10,00 0, , Hz Sisällä Ohjearvo (sisällä) Kuva 6. Ympäristöministeriön ohjeistuksen mukainen pienitaajuisen melun laskenta sekä sosiaali- ja terveysministeriön toimenpiderajat vapaa-ajan asunnossa e.

23 Page 23 of 28 Liite 3: Pienitaajuisen melun laskenta Kopsa I, II ja III (lineaariset melutasot) Asumisterveysasetuksen toimenpiderajat pienitaajuiselle melulle alittuvat lähimmissä asunnoissa. Myös kauempana sijaitsevissa asunnoissa toimenpiderajat alittuvat, koska pienitaajuinen melu vähenee etäisyyden kasvaessa. Vapaa-ajan asuntojenkin kohdalla toimenpiderajat alittuvat. Pienitaajuinen melu on laskettu tilanteessa, jossa Kopsa I, II ja III ovat kaikki toiminnassa. Taulukko 9. Pienitaajuinen melu rakennuksen ulkopuolella. Taajuus Melutaso kohteissa (db) Hz a b c d e f g h i j Taulukko 10. Pienitaajuinen melu sisätiloissa. Taajuus Melutaso kohteissa (db) Hz a b c d e f g h i j

24 db db Page 24 of 28 Kopsa I, II ja III tuulipuistot, vakituinen asunto j 80,00 70,00 60,00 50,00 40,00 30,00 20,00 10,00 0, , Hz Sisällä Ohjearvo (sisällä) Kuva 7. Ympäristöministeriön ohjeistuksen mukainen pienitaajuisen melun laskenta sekä sosiaali- ja terveysministeriön toimenpiderajat vakituisessa asunnossa j. Kopsa I, II ja III tuulipuistot, vapaa-ajan asunto e 80,00 70,00 60,00 50,00 40,00 30,00 20,00 10,00 0, , Hz Sisällä Ohjearvo (sisällä) Kuva 8. Ympäristöministeriön ohjeistuksen mukainen pienitaajuisen melun laskenta sekä sosiaali- ja terveysministeriön toimenpiderajat vapaa-ajan asunnossa e.

25 Page 25 of 28 Liite 4: Pienitaajuisen melun laskenta Kopsa I, II, III, Annankangas ja Mastokangas (lineaariset melutasot) Asumisterveysasetuksen toimenpiderajat pienitaajuiselle melulle alittuvat lähimmissä asunnoissa. Myös kauempana sijaitsevissa asunnoissa toimenpiderajat alittuvat, koska pienitaajuinen melu vähenee etäisyyden kasvaessa. Vapaa-ajan asuntojenkin kohdalla toimenpiderajat alittuvat. Pienitaajuinen melu on laskettu tilanteessa, jossa Kopsa I, II, III, Annankangas ja Mastokangas ovat kaikki toiminnassa. Taulukko 11. Pienitaajuinen melu rakennuksen ulkopuolella. Taajuus Melutaso kohteissa (db) Hz a b c d e f g h i j Taulukko 12. Pienitaajuinen melu sisätiloissa. Taajuus Melutaso kohteissa (db) Hz a b c d e f g h i j

26 db db Page 26 of 28 80,00 70,00 60,00 50,00 40,00 30,00 20,00 10,00 0,00 Kopsa I, II, III, Annankangas ja Mastokangas, vakituinen asunto j , Hz Sisällä Ohjearvo (sisällä) Kuva 9. Ympäristöministeriön ohjeistuksen mukainen pienitaajuisen melun laskenta sekä sosiaali- ja terveysministeriön toimenpiderajat vakituisessa asunnossa j. Kopsa I, II, III, Annankangas ja Mastokangas, vapaa-ajan asunto e 80,00 70,00 60,00 50,00 40,00 30,00 20,00 10,00 0, , Hz Sisällä Ohjearvo (sisällä) Kuva 10. Ympäristöministeriön ohjeistuksen mukainen pienitaajuisen melun laskenta sekä sosiaali- ja terveysministeriön toimenpiderajat vapaa-ajan asunnossa e.

27 Page 27 of 28 Liite 5: Voimaloiden sijainnit Taulukko 13. Kopsa III (L5.0) voimaloiden sijaintitiedot. Voimala Itäinen (ETRS- TM35-FIN) Pohjoinen (ETRS- TM35-FIN) Voimalatyyppi A VESTAS V MW serrated blade B VESTAS V MW serrated blade C VESTAS V MW serrated blade D VESTAS V MW serrated blade E VESTAS V MW serrated blade F VESTAS V MW serrated blade Taulukko 14. Kopsa I voimaloiden sijaintitiedot. Voimala Itäinen (ETRS- TM35-FIN) Pohjoinen (ETRS- TM35-FIN) Voimalatyyppi SIEMENS SWT 3.0MW SIEMENS SWT 3.0MW SIEMENS SWT 3.0MW SIEMENS SWT 3.0MW SIEMENS SWT 3.0MW SIEMENS SWT 3.0MW SIEMENS SWT 3.0MW-113 Taulukko 15. Kopsa II voimaloiden sijaintitiedot. Voimala Itäinen (ETRS- TM35-FIN) Pohjoinen (ETRS- TM35-FIN) Voimalatyyppi VESTAS V MW serrated blade VESTAS V MW serrated blade VESTAS V MW serrated blade VESTAS V MW serrated blade VESTAS V MW serrated blade VESTAS V MW serrated blade VESTAS V MW serrated blade VESTAS V MW serrated blade VESTAS V MW serrated blade VESTAS V MW serrated blade

28 Page 28 of 28 Taulukko 16. Annankankaan voimaloiden sijaintitiedot. Voimala Itäinen (ETRS- TM35-FIN) Pohjoinen (ETRS- TM35-FIN) Voimalatyyppi Gamesa G MW Gamesa G MW Gamesa G MW Gamesa G MW Gamesa G MW Gamesa G MW Gamesa G MW Gamesa G MW Gamesa G MW Gamesa G MW Taulukko 17. Mastokankaan voimaloiden sijaintitiedot. Voimala Itäinen (ETRS- TM35-FIN) Pohjoinen (ETRS- TM35-FIN) Voimalatyyppi Nordex N MW Nordex N MW Nordex N MW Nordex N MW Nordex N MW Nordex N MW Nordex N MW Nordex N MW Nordex N MW Nordex N MW Nordex N MW Nordex N MW Nordex N MW Nordex N MW