TUULIVOIMAPUISTO. Mastokangas. Meluselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä

Transkriptio

1 Page 1 of 23 Mastokangas_Meluselvitys_C G Etha Wind Oy Frilundintie Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Mastokangas Meluselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev CGr JRd Mastokankaan tuulivoimapuiston meluselvitys. Rev CGr JRd Tekstin muotoilua muutettu, ei sisällöllisiä muutoksia. Phone Fax VAT REG FI

2 Page 2 of 23 Sisällys 1 Yhteenveto Tausta Melu Melun muodostuminen Melun ohjearvot Valtioneuvoston asetus tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista Asumisterveysasetuksen toimenpiderajat Lähtötiedot ja menetelmät Lähtötiedot Menetelmät Arvioidut meluvaikutukset Nykytilanne Rakentamisen aikaiset vaikutukset Toiminnan aikaiset vaikutukset Pienitaajuinen melu Käytön lopettamisen aikaiset vaikutukset Vaikutusten arvioinnin epävarmuustekijät Haittojen ehkäiseminen ja seuranta Lähteet Mallinnustietojen raportti Liite 1: Melumallinnuksen tulokset Liite 2: Pienitaajuisen melun laskenta (lineaariset melutasot) Liite 3: Voimaloiden sijainnit... 22

3 Page 3 of 23 1 Yhteenveto Tehtävä: Meluselvitys Mastokankaan tuulivoimapuiston vaikutusalueella. Työmenetelmät: Meluselvitykseen on kerätty ajantasaista tietoa tuulivoimaloiden melun ominaispiirteistä, melun ohjearvoista, paikallisista olosuhteista sekä mallinnusmenetelmistä. Pääasiallisena laskentatyökaluna on käytetty WindPRO Ver ohjelmiston DECIBEL-moduulia sekä ISO standardin mukaisia oletuksia ja lähtöarvoja. Mallinnuksessa ja raportoinnissa on käytetty Ympäristöministeriön helmikuussa 2014 julkaisemia ohjeita (Tuulivoimaloiden melun mallintaminen. Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2014). Vaikutusten arvioinnissa käytetyt laskentaparametrit on taulukoitu tässä raportissa. Tuloksia on vertailtu valtioneuvoston asetuksen ohjearvoihin (Valtioneuvoston asetus tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista 8/2015). Pienitaajuinen melu on laskettu käyttäen R Ver3.1.1-ohjelmistoa ja työ on tehty ympäristöministeriön helmikuussa 2014 julkaisemia ohjeita noudattaen. Rakennusten äänieristys on laskettu DSO 1284 menetelmän mukaisesti ja tuloksia on vertailtu asumisterveysasetuksessa oleviin sisämelun toimenpideraja-arvoihin. Tulokset: Melumallinnusten perusteella valtioneuvoston asetuksen ohjearvoja asunnoille ja vapaa-ajan asunnoille ei ylitetä. Myöskään STM:n antamia sisätilojen pienitaajuisen melun ohjearvoja ei ylitetä. Kahden vapaa-ajan asunnon kohdalla lasketut meluarvot ovat 38.9 db(a) ja 36.9 db(a), muuten lasketut meluarvot ovat selvästi alle 35 db(a) kaikkien vapaa-ajan sekä vakituisten asuntojen kohdalla. Tulosten perusteella todetaan, että Mastokankaan tuulivoimapuiston meluvaikutukset ovat normaalin toiminnan aikana vähäiset.

4 Page 4 of 23 2 Tausta Tämä meluselvitys on tehty Mastokankaan tuulivoimapuistolle Raahen ja Siikajoen kuntien alueella. Puisto on kokonaisuudessaan 14 voimalan laajuinen. Melumallinnus on tehty Nordex N MW voimalalla, jonka napakorkeus on 140 metriä ja roottorin halkaisija on 131 metriä. Melumallinnuksessa on huomioitu myös seuraavat tuulivoimapuistot: Kopsa I, (valmistunut 2013) seitsemän kappaletta Siemens SWT 3.0MW-113 voimaloita, joiden napakorkeus on metriä. Kopsa II, (valmistunut 2014) 10 kappaletta Vestas V MW serrated blades voimaloita, joiden napakorkeus on 137 metriä. Kopsa III, (kaavoituksessa) 10 kappaletta Vestas V MW clean blades voimaloita, joiden napakorkeus on 137 metriä. Ketunperä, (kaavoituksessa) 10 kappaletta Vestas V MW clean blades voimaloita, joiden napakorkeus on 137 metriä. Annankangas, (kaavoitettu) 10 kappaletta Vestas V MW clean blades voimaloita, joiden napakorkeus on 137 metriä. Tämä selvitys on tehty ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaisesti (Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2014 Tuulivoimaloiden melun mallintaminen) WindPRO Ver ohjelmiston melulaskentatyökalulla. Pienitaajuinen melu on laskettu käyttäen R Ver3.1.1-ohjelmistoa ja työ on tehty ympäristöministeriön helmikuussa 2014 julkaisemia ohjeita noudattaen. 3 Melu Ääni on aaltoliikettä, joka kulkee väliainetta, esimerkiksi ilmaa, pitkin äänilähteestä äänen havainnointipisteeseen. Äänelle on ominaista voimakkuuden, taajuuden ja jaksollisuuden vaihtelut. On syytä huomioida, että tässä yhteydessä paljon käytetty A-painotettu äänenvoimakkuuden arvo (db[a]) on eri kun absoluuttinen äänenvoimakkuus (db). Absoluuttinen äänen voimakkuus sisältää kaikkien taajuuksien äänenvoimakkuuden summan, kun A-painotetussa arvossa painotetaan ihmiskorvalle herkkiä taajuuksia. Ääni luokitellaan meluksi, jos ihminen kokee sen epämiellyttävänä tai häiritsevänä. Ihmiset kokevat meluvaikutukset, kuten muutkin vaikutukset, hyvin eri tavoin. Sama ääni voidaan kokea paikasta ja henkilöstä riippuen eri tilanteissa epämiellyttäväksi meluksi, neutraaliksi ääneksi tai nautinnolliseksi ääneksi. Äänen kokemiseen vaikuttaa myös sen voimakkuus, jaksollisuus sekä taajuus.

5 Page 5 of 23 Oleellinen vaikutus äänilähteen, kuten tuulivoimalan, meluun on taustamelulla. Taustamelu voi mm. peittää äänilähteelle tyypillisiä ominaisuuksia, kuten äänen jaksollisuutta. Yleisimpiä taustamelun aiheuttajia ovat tuulen aiheuttama suhina sekä liikenteen kohina. Voimakas tai häiritsevä melu voi aiheuttaa terveyshaittoja ja vaikuttaa luonnonympäristön toimintaan. Mitä lähemmäs tuulivoimaloita mennään, sitä häiritsevämpänä melu saatetaan kokea. Siksi on tärkeää tarkastella aluetta maankäytöllisestä näkökulmasta. 3.1 Melun muodostuminen Tuulivoimaloiden synnyttämä ääni muodostuu pääosin (noin 65 % äänestä) lapojen liikkeestä, mutta myös koneiston aiheuttamasta mekaanisesta äänestä (noin 35 % äänestä). Konehuoneesta lähtevä ääni voi nousta merkittävämmäksi äänen lähteeksi esimerkiksi vikatilanteissa, kun vaihteisto tai generaattori ei toimi oikein. (Tuulivoimarakentamisen suunnittelu, 2012) Lapojen aiheuttama aerodynaaminen melu johtuu pyörimisestä aiheutuvasta jatkuvasta huminasta sekä jaksollisesta huminasta. Jaksollinen humina syntyy ilmakerroksen puristumisesta lavan ohittaessa tornin ja toisaalta lavan melun heijastuessa tornin rungosta. Kovalla tuulella äänet ovat voimakkaimmillaan etenkin, kun tuuli puhaltaa voimalan suunnasta. Lämpötila ja ilmankosteus vaikuttavat melun voimakkuuteen. Oleellisimmat tekijät äänen voimakkuuden kannalta ovat kuitenkin etäisyys tuulivoimalasta ja lähistöllä olevien voimaloiden lukumäärä. (Tuulivoimarakentamisen suunnittelu, 2012) Äänelle on ominaista sen vaimeneminen paikallisten olosuhteiden mukaisesti. Äänenvoimakkuus vaimenee äänilähteestä kauemmas mentäessä, sillä sen sisältämä energia vähenee. Etenemiseen vaikuttavat myös ilman ominaisuudet, kuten lämpötila sekä suhteellinen kosteus. Maaston muodoilla, kasvillisuudella ja tuulensuunnalla on oleellinen merkitys äänen vaimenemisessa. Selvittämällä vaimenemiseen vaikuttavat tekijät, pystytään äänen kulkua arvioimaan teoreettisesti. Tuulivoimaloiden rakentamisen aikana melu johtuu mm. teiden, tuulivoimaloiden, sähköverkon sekä muun infrastruktuurin rakentamisesta sekä alueen liikenteestä. Nämä vaikutukset ovat vain lyhytaikaisia ja tilapäisiä. Seuraavassa taulukossa on vertailuarvoja äänenvoimakkuusarvojen suhteesta.

6 Taulukko 1. Vertailutaulukko absoluuttisista äänenvoimakkuuksista. Page 6 of db Kipukynnys db Rock-konsertti 90 db Rekan ohiajo 80 db Vilkasliikenteinen katu 70 db Ajoneuvon sisämelu 60 db Toimisto, jossa ilmastointi Tyypillinen mitattu äänitaso tuulivoimalan juurella 50 db Vaimea keskustelu 40 db Taustamelu kotona 30 db Kuiskaus (1m) 4 Melun ohjearvot 4.1 Valtioneuvoston asetus tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista Asetuksessa säädetään toimivien tuulivoimaloiden aiheuttaman laskennallisen tai mitatun melutason ohjearvot. Melulle altistuvalla alueella melutaso ei saa ulkona ylittää seuraavassa taulukossa lueteltuja A-taajuuspainotetun keskiäänitason ohjearvoja. Asetus on tullut voimaan Taulukko 2. Ohjearvot valtioneuvoston asetuksessa. 4.2 Asumisterveysasetuksen toimenpiderajat Sosiaali- ja terveysministeriön vuoden 2015 Asumisterveysasetuksessa määrittelemät yöaikaisen pieni- eli matalataajuisen sisämelun toimenpiderajat on esitetty alla.

7 Page 7 of 23 Taulukko 3. Asumisterveysasetuksen toimenpiderajat yöaikaiselle pienitaajuiselle sisämelulle. Kaista / Hz , L eq, 1h / db Lähtötiedot ja menetelmät 5.1 Lähtötiedot Tuulivoimaloiden aiheuttamat meluvaikutukset on mallinnettu soveltaen ISO standardia. Lähtötietoina on käytetty alla olevissa taulukoissa olevia arvoja. Voimalatiedot, kuten äänitehotasojen takuuarvot, on saatu voimalan valmistajalta. Äänitehotasot ilmoitetaan joko kokonaisäänitehotasona tai 1/3 oktaavikaistoittain riippuen valmistajasta ja käytettävästä voimalasta. Mastokankaan tapauksessa äänitehotasot on ilmoitettu 1/3 oktaavikaistoittain. Mallinnuksessa käytetty voimalatyypit on mainittu alla. Kopsa III:n, Ketunperän ja Annakankaan osalta päätettiin käyttää yhtä markkinoiden voimakasäänisimmistä voimaloista, varmuusmarginaalin lisäämiseksi mallinnukseen. Taulukko 4. Melumallinnuksen voimalatiedot. Hankealue Projektivaihe Voimalat Voimalan tornin korkeus (m) Voimalan äänitehotaso (L wa) Mastokangas Kaavoitus 14 x N db(a) Kopsa I Tuotannossa 7 x SWT 3.0 MW db(a) Kopsa II Tuotannossa 10 x V MW db(a) serrated blades Kopsa III Kaavoitus 6 x V MW clean db(a) blades Ketunperä Kaavoitus 6 x V MW clean db(a) blades Annankangas Kaavoitettu 10 x V MW clean blades db(a)

8 Page 8 of 23 Taulukko 5. Melumallinnuksessa käytettyjä arvoja (Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2014). Maaston vaikutus melun etenemiseen, 0.4 kerroin Tarkastelupisteen korkeus (metriä 4 m maanpinnan yläpuolella) Ilman lämpötila 15 C Ilman suhteellinen kosteus 70 % Alueen korkeustietona on käytetty Maanmittauslaitoksen kahden metrin korkeusmallia ja alueen maanpeitteisyys on Suomen ympäristökeskuksen OIVA-tietokannasta. Kasvillisuuden vaimentavaa vaikutusta ei ole mallinnuksessa huomioitu, koska nykyisten tutkimusten perusteella ei riittävää luotettavuutta tästä voida saavuttaa. Rakennustiedot perustuvat Maanmittauslaitoksen maastotietokantaan, jota on päivitetty paikallisten kuntaviranomaisten ohjeistuksen mukaisesti. Laskennassa on otettu lähtökohdaksi voimalan tuottama äänenvoimakkuus ja tämän pohjalta on mallinnettu äänen vaimeneminen (geometrinen vaimeneminen sekä ilmakehän vaimentava vaikutus) koko tuulivoimapuiston alueella. Mallinnuksessa on oletettu, että kaikki asunnot ovat tuulen alapuolella kaikkiin voimaloihin nähden ja tuulennopeus 10 metrin korkeudella maan pinnasta on 8 m/s. Useiden voimaloiden yhteismeluvaikutukset on otettu huomioon. Alueelta valittiin kymmenen havainnointipistettä, joiden kohdalta voimaloiden aiheuttamat äänenvoimakkuudet ilmoitetaan. 5.2 Menetelmät Melumallinnus on suoritettu WindPRO Ver ohjelmiston DECIBEL-moduulia käyttäen. WindPRO on tanskalaisen EMD International A/S:n tarjoama tuulivoiman mallinnusohjelmisto. Ohjelmistolla mallinnetaan ja visualisoidaan äänen eteneminen ja vaimeneminen, mutta sitä käytetään myös muiden vaikutusten mallintamiseen sekä tuuliresurssien laskemiseen. Mallinnusta tehtäessä ohjelmistoon syötetään ympäristöministeriön (2/2014) ohjeistamat parametrit sekä ISO standardin mukaiset lähtötiedot. Mallinnuksessa lasketaan melun leviäminen vaikutusalueella sekä hankkeesta aiheutuvat melutasot tarkastelluissa pisteissä. Ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaisesti melupäästöarvoon lisätään 2 db, jos asunnon ja voimalan perustusten välinen korkeusero ylittää 60 metriä. Korjaus tehdään, kun etäisyys voimalan ja asunnon välillä on enintään kolme kilometriä. Kopsa III:n korkeusero ei ylitä 60 metriä, joten melupäästöarvoon ei ole lisätty 2 db. Jos ääni on erityisen häiritsevää eli kapeakaistaista tai impulssimaista lisätään laskenta- tai mittaustuloksiin 5 db ennen asetuksen ohjearvoon vertaamista. Voimalatoimittajan lähtötietojen perusteella, tämän mallinnuksen laskentatuloksiin ei ole tarvetta lisätä sanktiota.

9 Page 9 of 23 Pienitaajuinen melulaskenta on tehty ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaisesti, asuntojen ja vapaa-ajan asuntojen ulkopuolelta käyttäen annettua laskentakaavaa. Sisätilojen melutasot on laskettu niin ikään ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaisesti. Rakennusten äänieristys on laskettu DSO 1284 menetelmän mukaisesti, ja tuloksia on vertailtu asumisterveysasetuksessa oleviin sisämelun toimenpiderajoihin. Kuva 1. Pienitaajuisen melun laskentakaava (Ympäristöministeriö, 2014) 6 Arvioidut meluvaikutukset Mastokankaan tuulivoimapuiston meluvaikutukset on arvioitu 14 tuulivoimalalla kaavoitettavan sijoitussuunnitelman mukaisesti. 6.1 Nykytilanne Tuulivoimapuiston alue on pääasiassa metsätalousaluetta ja sen ääni-maisema on tällaiselle alueelle tyypillistä. Suunniteltavan Mastokankaan tuulivoimapuiston alueen läheisyydessä sijaitsee toiminnassa olevat Kopsa I ja Kopsa II voimalat, jotka huomioidaan melumallinnuksessa. Myös kaavoitusvaiheessa olevat puistot Kopsa III, Ketunperä ja kaavoitettu Annankangas huomioidaan melumallinnuksessa. Kopsa III suunniteltujen tuulivoimaloiden läheisyydessä on myös aktiivista kaivostoimintaa, joka vaikuttaa alueen äänimaisemaan. 6.2 Rakentamisen aikaiset vaikutukset Tuulivoimapuiston rakentamisen aikana melua aiheutuu mm. maansiirtokoneista, nostureista, ajoneuvoliikenteestä sekä rakentamisesta. Rakennustyömaan melu on hyvin impulssimaista ja

10 Page 10 of 23 paikallista ja ajoittuu pääasiallisesti päiväaikaan. Tämän vuoksi meluvaikutukset eivät kasva merkittäviksi. Tiestön ja perustusten rakentaminen tuottaa eniten melua ja lisääntyvä liikenne saattaa nostaa lähialueiden melutasoa hieman. Rakentaminen kestää vain lyhyen ajan suhteessa tuulivoimaloiden elinkaareen, joten meluvaikutuksetkin voidaan katsoa lyhytkestoisiksi. 6.3 Toiminnan aikaiset vaikutukset Valtioneuvoston asetuksen ulkomelutason ohjearvojen mukaiset äänitasot ulottuvat Mastokankaan tuulivoimapuistossa siten, että 40 dba:n raja ulottuu metrin päähän uloimmasta voimalasta. Mastokankaan melumallinnuksessa on käytetty Nordexin N MW voimalaa, jonka kokonaisäänitaso on dba:ä ja napakorkeus 140 metriä (kuva 2). Kuva 2. Mastokankaan tuulivoimapuiston melumallinnus. Melumallinnuksen mukaan alueella olevien vakituisten ja vapaa-ajan asuntojen kohdalla ei ylitetä valtioneuvoston asetuksen yöajan ohjearvoa 40 dba. Alueen läheisyydestä on valittu yhdeksän havainnointipistettä, joiden melutasot eri mallinnuksissa on lueteltu liitteessä 1.

11 Page 11 of 23 Alla esitellään meluvaikutukset, kun myös lähimmät tuulivoimapuistot Kopsa I, Kopsa II, Kopsa III, Ketunperä ja Annankangas on otettu huomioon. Ympäristöministeriön suunnitteluohjearvot alitetaan myös tässä mallinuksessa. Kuva 3. Mastokangas, yhteisvaikutusten melumallinnus. Kuvaan on merkitty kirjaimin yhdeksän havainnointipistettä. Tulosten perusteella voidaan todeta, että Mastokankaan tuulivoimaloiden meluvaikutukset ovat normaalin toiminnan aikana vähäiset, myös kun muut puistot läheisyydessä on otettu huomioon. Tuulivoimapuiston alueella, voimaloiden välittömässä läheisyydessä, äänitaso on yli 45 dba, joten melulla saattaa olla vaikutuksia esimerkiksi alueen virkistyskäyttöön. Vaikutusalueella ei kuitenkaan ole virkistyskäyttöön kaavoitettuja alueita, joten näille annettuja ohjearvoja ei ole tarpeen soveltaa. 6.4 Pienitaajuinen melu Pienitaajuinen melu on laskettu ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaisesti. Asumisterveysasetuksen toimenpideraja-arvot pienitaajuiselle melulle alittuvat selvästi lähimmissä asunnoissa. Vapaa-ajan asuntojenkin kohdalla sisätilojen toimenpideraja-arvot

12 Page 12 of 23 alittuvat selvästi. Myös kauempana sijaitsevissa asunnoissa raja-arvot alittuvat, koska pienitaajuinen melu vähenee etäisyyden kasvaessa. Laskennan tulokset löytyvät liitteestä 2. Laskennassa ei ole otettu huomioon asuntojen todellisia äänieristysominaisuuksia, joten todellinen pienitaajuinen melu voi olla laskettua korkeampi (DSO laskentamenetelmässä käytetään ainoastaan talojen keskimääräistä äänieristystä). Lasketut arvot eivät kuitenkaan ole lähellä asumisterveysasetuksen toimenpideraja-arvoja, joten arvion mukaan marginaalit ovat riittävät, eivätkä raja-arvot ylity. 6.5 Käytön lopettamisen aikaiset vaikutukset Käytön lopettamisen aikaiset meluvaikutukset ovat samankaltaiset rakennusvaiheen vaikutusten kanssa. Ajallisesti meluvaikutukset ovat tuolloin lyhytkestoiset ja ne johtuvat työmaakoneiden äänistä ja liikenteestä. Käytön lopettamisen jälkeen alueen äänimaisema palaa samaan tilaan, kuin ennen tuulivoimapuiston rakentamista. 6.6 Vaikutusten arvioinnin epävarmuustekijät Mallinnuksessa on käytetty ympäristöministeriön ohjeistuksen ja siellä mainittujen standardien mukaisia menetelmiä ja tulokset on raportoitu ohjeistuksen mukaisesti. Mallinnusmenetelmiin sisältyy aina pieni epävarmuus, jota on pienennetty mm. asiantuntijoiden yhteisesti päättämillä mallinnuksen lähtötiedoilla, jotka ympäristöministeriö on julkaissut. Mallinnuksessa käytetty voimalatyyppi on hankekehittäjän arvion mukaan todennäköisin voimalavaihtoehto kyseiselle alueelle ja valittaessa eri voimalatyyppi, melumallinnuksen tulokset voivat muuttua. Pienitaajuisen melun laskennassa käytettävä menetelmä käyttää oletuksena keskimääräistä talojen rakenteiden äänieristysarvoa, joten talojen eristykset voivat todellisuudessa olla joko suuremmat tai pienemmät.

13 Page 13 of 23 7 Haittojen ehkäiseminen ja seuranta Rakennusaikana meluhaittoja voidaan vähentää käyttämällä vähemmän melua aiheuttavia työkoneita ja ajoittamalla työt vähemmän häiritsevään aikaan vuorokaudesta. Tuulivoimaloiden meluvaikutuksia voidaan säädellä vaikuttamalla äänilähteiden toimintaan. Konehuoneesta lähtevää ääntä voidaan vaimentaa lisäämällä konehuoneeseen eristeitä tai korjaamalla/muuttamalla tekniikkaa. Merkittävämpi vaimennus saadaan aikaan kuitenkin roottorin toimintaan vaikuttamalla. Yksinkertaisesti voimalan ääntä saadaan vaimennettua hidastamalla roottorin pyörimistä tai säätämällä lapojen pyörimiskulmaa, mutta molemmilla tavoilla myös voimalan tuotanto pienenee. Säätämällä lähellä toisiaan pyörivien voimaloiden toimintaa, voidaan melua pienentää esimerkiksi muuttamalla lapojen kohtauskulmaa. Myös voimaloiden toiminta-aikoja voidaan tarvittaessa muuttaa siten, että ohjearvot eivät ylity herkällä alueella, joskaan tälle ei meluselvityksen tulosten mukaan ole tarvetta Mastokankaan tuulivoimapuistossa.

14 Page 14 of 23 8 Lähteet Nordex (2014). F008_246_A08_EN_R01_N _Third_octave Siemens (2014). Standard Acoustic Emission, SWT , Rev. 0, Hub Height m Sosiaali- ja Terveysministeriö (2015). Asumisterveysasetus. Helsinki. Suomen ympäristökeskus (2014). OIVA Ympäristö- ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille. Valtioneuvosto (2015). Valtioneuvoston asetus tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista. Vestas (2015). V /3.45MW Third Octaves according to General Specification, DMS _V03 Ympäristöministeriö (2012). Tuulivoimarakentamisen suunnittelu. Helsinki. Ympäristöministeriö (2014). Tuulivoimaloiden melun mallintaminen. Helsinki. Maanmittauslaitos (2015). Maanmittauslaitoksen avoimen tietoaineiston lisenssi - versio

15 Page 15 of 23 9 Mallinnustietojen raportti RAPORTIN JA RAPORTOIJAN TIEDOT *tarkentavat tiedot voi esittää kartalla tai muissa liitteissä Mallinnusraportin numero/tunniste: Raportin hyväksyntäpäivämäärä: Tekijä/organisaatio, yhteystiedot: Etha Wind Oy, Frilundintie VAASA, puh Vastuuhenkilöt Christian Granlund, Etha Wind Oy Laatija: Christian Granlund MALLINNUSOHJELMAN TIEDOT Mallinnusohjelma ja versio: WindPRO Ver Tarkastaja/hyväksyjä: Jukka Rönnlund Mallinnusmenetelmä: ISO TUULIVOIMALAN (TUULIVOIMALOIDEN TIEDOT) Tuulivoimalan valmistaja: Nordex Tyyppi: N131 Sarjanumero/t: Nimellisteho: 3,0 MW Napakorkeus: 140 m Roottorin halkaisija: 131 m Tornin tyyppi: Putkitorni Mahdollisuudet vaikuttaa tuulivoimalan melupäästöön käytön aikana ja sen vaikutus meluun Lapakulman säätö Pyörimisnopeus Muu, mikä Kyllä db Kyllä db db Ei Ei tiedossa Ei Ei tiedossa db AKUSTISET TIEDOT/LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT Melupäästötiedot Nordex N MW 140m hh (Voimalavalmistaja on taannut kokonaismeluarvon dba) Oktaaveittain [Hz] 1/3-oktaaveittain [Hz] 31, , Kok Matalataajuisen melun laskennassa lisätään 2 dba:ä kuhunkin 1/3 oktaavikaistaan IEC standardin mukaisesti, jotta saadaan Lwd arvot. AKUSTISET TIEDOT/LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT Laskenta korkeus Laskentaruudun koko [m m]

16 Page 16 of 23 4 m Muu, mikä ja miksi: 10 m * 10 m Suhteellinen kosteus Lämpötila 70 % Muu, mikä ja miksi: 15 C Muu, mikä ja miksi: Maastomallin lähde ja tarkkuus Maastomallin lähde: Maanmittauslaitos Vaakaresoluutio: 2 m Pystyresoluutio: 2 m Maan- ja vedenpinnan absorption ja heijastuksen huomioiminen, käytetyt kertoimet ISO Vesialueet, (0) / (G) 0 Maa-alueet, (0,4) / (A-D/E-F) 0,4 Maa-alueet, (0) / (G) HUOM Ilmakehän stabiilius laskennassa/meteorologinen korjaus Neutraali, (0): kyllä Muu, mikä ja miksi: Voimalan äänen suuntaavuus ja vaimentuminen Vapaa avaruus Muu, mikä, miksi: Melulle altistuvat asukkaat ja kohteet, lkm (ilman meluntorjuntaa/voimalan ohjausta) Asukkaat: 0 kpl Vapaa-ajan rakennukset: 0 kpl Hoito- ja oppilaitokset: 0 kpl Melulle altistuvat asukkaat ja kohteet, lkm (meluntorjunta/voimalan ohjaus huomioiden) Asukkaat: 0 kpl Vapaa-ajan rakennukset: 0 kpl Hoito- ja oppilaitokset: 0 kpl Melun leviäminen virkistys- tai luonnonsuojelualueille Virkistysalueet: 0 kpl Luonnonsuojelualueet: 0 kpl

17 Page 17 of 23 Liite 1: Melumallinnuksen tulokset Itäinen koord. (ETRS TM35 Taulukko 6. Meluarvot valituissa kohteissa. Pohjoinen koord. (ETRS TM35 Rakennuksen tyyppi Ohjearvo (dba) Mastokangas Mastokangas + Kopsa I-III + Ketunperä + Annankangas Ohjearvojen ylitys A Vakituinen asunto Ei B Vakituinen asunto Ei C Vakituinen asunto Ei D Vapaa-ajan asunto Ei E Vakituinen asunto Ei F Vapaa-ajan asunto Ei G Vapaa-ajan asunto Ei H Vakituinen asunto Ei I Vapaa-ajan asunto Ei

18 Liite 2: Pienitaajuisen melun laskenta (lineaariset melutasot) Page 18 of 23 Asumisterveysasetuksen toimenpideraja-arvot pienitaajuiselle melulle alittuvat selvästi lähimmissä asunnoissa. Myös kauempana sijaitsevissa asunnoissa toimenpideraja-arvot alittuvat, koska pienitaajuinen melu vähenee etäisyyden kasvaessa. Vapaa-ajan asuntojenkin kohdalla toimenpideraja-arvot alittuvat selvästi. Taulukko 7. Pienitaajuinen melu rakennuksen ulkopuolella. Taajuus (Hz) Melutaso kohteissa (db) A B C D E F G H I , Taulukko 8. Pienitaajuinen melu sisätiloissa. Taajuus (Hz) Melutaso kohteissa (db) A B C D E F G H I ,

19 db db Page 19 of 23 Vapaa-ajan asunto G, Mastokangas , Hz Sisällä Toimenpideraja Kuva 3. Ympäristöministeriön ohjeistuksen mukainen pienitaajuisen melun laskenta sekä sosiaali- ja terveysministeriön toimenpiderajat vapaa-ajan asunnossa G. Vakituinen asunto H, Mastokangas , Hz Sisällä Toimenpideraja Kuva 4. Ympäristöministeriön ohjeistuksen mukainen pienitaajuisen melun laskenta sekä sosiaali- ja terveysministeriön toimenpiderajat, vakituisessa asunnossa H.

20 Page 20 of 23 Taulukko 9. Pienitaajuinen melu rakennuksen ulkopuolella, Mastokangas + Kopsa I-III, Ketunperä ja Annankangas Taajuus (Hz) Melutaso kohteissa (db) A B C D E F G H I , Taulukko 10. Pienitaajuinen melu sisätiloissa, Mastokangas + Kopsa I-III, Ketunperä ja Annankangas Taajuus (Hz) Melutaso kohteissa (db) A B C D E F G H I ,

21 db db Page 21 of 23 Vapaa-ajan asunto G, Yhteisvaikutukset , Hz Sisällä Toimenpideraja Kuva 3. Ympäristöministeriön ohjeistuksen mukainen pienitaajuisen melun laskenta sekä sosiaali- ja terveysministeriön toimenpiderajat vapaa-ajan asunnossa G, Mastokangas + Kopsa I- III, Ketunperä ja Annankangas Vakituinen asunto C, Yhteisvaikutukset , Hz Sisällä Toimenpideraja Kuva 4. Ympäristöministeriön ohjeistuksen mukainen pienitaajuisen melun laskenta sekä sosiaali- ja terveysministeriön toimenpiderajat vakituisessa asunnossa C, Mastokangas + Kopsa I-III, Ketunperä ja Annankangas

22 Page 22 of 23 Liite 3: Voimaloiden sijainnit Voimala Taulukko 11. Mastokankaan voimaloiden sijaintitiedot. Itäinen Pohjoinen Kokonaisäänenvoimakkuus [db(a)] Tuulivoimalatyyppi Nordex N MW Nordex N MW Nordex N MW Nordex N MW Nordex N MW Nordex N MW Nordex N MW Nordex N MW Nordex N MW Nordex N MW Nordex N MW Nordex N MW Nordex N MW Nordex N MW Voimala Taulukko 12. Kopsa III voimaloiden sijaintitiedot. Itäinen Pohjoinen Kokonaisäänenvoimakkuus [db(a)] Tuulivoimalatyyppi A VESTAS V MW clean blade B VESTAS V MW clean blade C VESTAS V MW clean blade D VESTAS V MW clean blade E VESTAS V MW clean blade F VESTAS V MW clean blade Voimala Taulukko 13. Kopsa I voimaloiden sijaintitiedot. Itäinen Pohjoinen Kokonaisäänenvoimakkuus [db(a)] Tuulivoimalatyyppi SIEMENS SWT 3.0MW SIEMENS SWT 3.0MW SIEMENS SWT 3.0MW SIEMENS SWT 3.0MW SIEMENS SWT 3.0MW SIEMENS SWT 3.0MW-113

23 Page 23 of SIEMENS SWT 3.0MW-113 Taulukko 14. Kopsa II voimaloiden sijaintitiedot. Voimala Itäinen Pohjoinen Kokonaisäänenvoimakkuus [db(a)] Tuulivoimalatyyppi VESTAS V MW serrated blade VESTAS V MW serrated blade VESTAS V MW serrated blade VESTAS V MW serrated blade VESTAS V MW serrated blade VESTAS V MW serrated blade VESTAS V MW serrated blade VESTAS V MW serrated blade VESTAS V MW serrated blade VESTAS V MW serrated blade Voimala Taulukko 15. Ketunperän voimaloiden sijaintitiedot. Itäinen Pohjoinen Kokonaisäänenvoimakkuus [db(a)] Tuulivoimalatyyppi VESTAS V MW clean blade VESTAS V MW clean blade VESTAS V MW clean blade VESTAS V MW clean blade VESTAS V MW clean blade VESTAS V MW clean blade Voimala Taulukko 16. Annankankaan voimaloiden sijaintitiedot. Itäinen Pohjoinen Kokonaisäänenvoimakkuus [db(a)] Tuulivoimalatyyppi VESTAS V MW clean blade VESTAS V MW clean blade VESTAS V MW clean blade VESTAS V MW clean blade VESTAS V MW clean blade VESTAS V MW clean blade VESTAS V MW clean blade VESTAS V MW clean blade VESTAS V MW clean blade VESTAS V MW clean blade