Yrittäjät kuntavaaleissa YEL-vakuutus ulkomailla

Transkriptio

1 Yrittäjät kuntavaaleissa YEL-vakuutus ulkomailla

2 Valtakunnalliset jäsenedut 2012 Fenniasta 45 %:n alennus ja 70 %:n lähtöbonus yksityiskäyttöisen henkilö- ja pakettiauton laajaan Fenniakaskoon sekä keskeytysvakuutus maksutta. Yrittäjän Henkilöturvaa täydentämään maksutta ryhmätapaturmavakuutus. Edut koskevat uusia alkavia vakuutuksia. Jos olet jo Fennian asiakas, ota yhteys Fenniaan etujen tarkistamiseksi. Lisätietoja: suomenyrittajat tai p Elisa Yrityspotin kokoluokista 1 5 myönnetään jäsenille 25 % kuukausimaksuista. Elisa Yrityspotti ja muut Elisan jäsenedut fi/yedut. Lisätietoja: p (mpm/pvm) tai varaa tapaaminen: ajanvaraus tai p Finder on jäsenten käytössä veloituksetta osana yrittajat.fi-verkkopalvelua! Jäsenyritykset voivat tehdä kuukausittain sata Finder-hakua ilmaiseksi. Lisäksi Kuka soittaa -palvelu käyttöön jäsenhintaan. Lisätietoja: finder@fonecta.com tai p IT-palvelutalo Vetonaula: jäsenetuna jatkuva alennus tietotekniikkapalvelusta. Jäsenyrityksille 80 euron kiinteällä kuukausihinnalla käyttöön laadukkaat, yrityskäyttöön tarkoitetut laitteet, ohjelmat ja palvelut. Lisätietoja: www. vetonaula.fi tai p tai pyydä palvelutarjous: asiakaspalvelu@vetonaula.fi, mainitse viestissä SY-jäsennumero ja yrityksen Y-tunnus. Jäsenenä saat ensimmäiseen MTV3.fi-verkkokampanjaasi 10 % lisänäyttöjä. Kysy, miten ruutuun pääsee tai käväise Spotissa osoitteessa Lisätietoja: tai p Jäsenyrityksille 50 % työpaikkailmoituksesta Uranus.fi:ssä. Jäsenhinta alv (norm. 480 ). Alennuskoodi SYuranus2012, laita jäsenumero sille varattuun kenttään. Lisätietoja: p tai uranus@uranus.fi. Jäsenyritys saa 5 % kulloinkin voimassa olevan hinnaston mukaisesta palvelumaksusta. Skapat Energia tarjoaa jäsenille sähkönhankinnan ja energiatehokkuuden asiantuntijapalvelut sopimushintaan! Lisätietoja: tai asiakaspalvelu@skapatenergia.fi tai p Jäsenyrityksille autopesuetu Shell HelmiSimpukoissa 20 % normaalihintaisista autopesuista. Lisätietoja: Jäsenkortin magneettiraidalla käteisalennus 2,2 snt/litra (sis. alv) bensiinistä ja dieselöljystä sekä 10 % Teboil-voiteluaineista (ei yli 10 l astiat). Teboil Yrityskortilla bensiinistä ja dieselöljystä 2,7 snt/litra (sis. alv) sekä voiteluaineista (ei yli 10 l astiat), autokemikaaleista, nestekaasusta sekä pesuista 10 %. Yrityskortilla ei tilinhoitomaksua. Lisätietoja: annemaria.juhala@teboil.fi tai p Teboil Lämmitysöljy ja moottoripolttoöljy sopimusintaan. Kertatoimituksen vähimmäismäärä litraa. Pyydä hintatarjous ja tilaa p tai tilauskeskus@teboil.fi. Neste Oil Yrityskortilla alennusta 2,5 snt/litra (sis. alv) Neste Oil -asemilta bensiinin ja dieselin asemakohtaisista vähittäismyyntihinnoista laskutuksen yhteydessä. Jäsenyrityksien raskaankaluston Truck-verkoston sopimushinnat määritellään asiakaskohtaisesti. Lisätietoja: p , Jäsenyrityksille mm. merkkikohtaiset jäsenalennukset, huolto- ja varaosaedut, autojen nouto- ja sijaisautopalvelut erikoisehdoin ja huoltoleasingpalvelut (LaakkonenLeasing) jäsenetuhintaan. Autovalikoima Lisätietoja: p tai suomenyrittajat@laakkonen.fi. Jäsenyrityksille 15 % kaikista Suomessa tapahtuvista vuokrauksista. Alennus myönnetään ilmoitetuista hinnoista. Alennus koskee myös tarjoushintoja, mutta ei lisäpalveluja. Lisätietoja ja varaukset: Europcar-varauspalvelu p tai varaukset@europcar.fi. Yrityskäyttöön tarkoitetuista ryhmä- ja kokousmatkoista sekä kaikesta liikematkustuksesta 10 %:n alennus. Lisätietoja ja varaukset: p tai com, mainitse varauksen yhteydessä SY:n asiakasnumero Yksityismatkustajana pääset Club One -kanta-asiakasohjelmaan suoraan Silver-tasolle. Lisätietoja: liittymisohjeet ja asiakaskoodit saat yrittajat.fi-jäsensivuilta. Jäsenetuhintaisia laivamatkoja riippuen matkasta ja matkustusajankohdasta. Hintatiedot, alennuskoodit ja matkavaraukset yrittajat.fi-jäsensivulta. Lisätietoja: Matkavaraukset myös Viking Linen myyntipalvelusta p (1,64 / vastattu puhelu + pvm/mpm. Reittimatkan varaus tulee tehdä jäsenyrityksen nimellä, jäsenyys ja alennuskoodit mainittava, käytä tuotetunnusta FVYRI ja ilmoita SY:n asiakasnumero Jäsenille 20 % päivän hinnasta Best Western -hotelleissa Suomessa. Etu ei ole yhdistettävissä muihin tarjouksiin tai kampanjoihin. Jäsenyys mainittava varauksen yhteydessä ja tarvittaessa todistettava Suomen Yrittäjien jäsenkortilla. Varaukset: tai p , käytä internet-varauksessa SY:n varauskoodia Jäsenyrityksille viikkovuokrahinnoista %:n alennus sesongin mukaan. Kerro varatessa, että kyseessä on Suomen Yrittäjien jäsenetu. Lisätietoja ja varaukset: p , Cumulus: huoneet sopimushinnoin, yhden tai kahden hengen huone samaan hintaan ja päivän kokouspaketeista 10 %. Huonevaraukset ja kokoustiedustelut: p , my.reservation@ restel.fi, Holiday Inn: huoneet sopimushinnoin, yhden tai kahden hengen huone samaan hintaan ja päivän kokouspaketeista 10 %. Katso yrittajat.fi-jäsensivuilta muut tarjoukset, etusi jopa 35 %. Huonevaraukset ja kokoustiedustelut: p , my.reservation@restel.fi, www. finland.holidayinn.com. Rantasipi: huoneet sopimushinnoin, yhden tai kahden hengen huone samaan hintaan ja päivän kokouspaketeista 10 %. Etu on voimassa myös Ikaalisten kylpylässä. Huonevaraukset ja kokoustiedustelut: my.reservation@ restel.fi, p , Crowne Plaza: huoneet sopimushinnoin, yhden tai kahden hengen huone samaan hintaan ja päivän kokouspaketeista 10 %. Yrittajat.fijäsensivuilta muut tarjoukset. Huonevaraukset ja kokoustiedustelut: p , my.reservation@ restel.fi, Hotel Atlas: huoneet sopimushinnoin (etusi %), yhden tai kahden hengen huone samaan hintaan ja päivän kokouspaketeista 10 %:n alennus. Huonevaraukset ja kokoustiedustelut: p , my.reservation@restel.fi, Jäsenyrittäjille etuja ruokailun yhteydessä Martinaja Huviretketki-ravintoloissa sekä *Holiday Inn- ja Rantasipi-hotellien ravintoloissa sekä Ravintola Seurahuone Helsingissä. Etua ei voida yhdistää muihin etuihin. Etu on tarkoitettu jäsenkortin haltijalle ja yhdelle seuralaiselle. *Etu ei voimassa Holiday Inn Helsinki Messukeskus ja Crowne Plaza Helsinki. Lue lisää jäseneduista kirjautumalla yrittajat.fi-jäsensivuille! PL 999, HeLSinki puhelin toimisto@yrittajat.fi

3 Yrittäjä INFO Sisällysluettelo YRITTÄJÄINFO Kustantaja 6 numeroa vuodessa. TOIMITUS Viestintäassistentti Anna Lantee p anna.lantee@yrittajat.fi Visuaalinen ilme suunnittelija Lea Hult Taitto Kirsi Pääskyvuori Painomerkki Oy Tässä numerossa kirjoittavat lakineuvoja Sanni Kotilainen, varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, lakineuvoja Ville Kukkonen, yksikön päällikkö Karoliina Nurmi, Eläketurvakeskus sekä lainopillinen asiamies Atte Rytkönen. 1. VEROT JA RAHAT...4 Uusi Yle-vero voimaan 2013 alusta...4 VM on julkaissut budjettiehdotuksensa vuodelle TYÖNANTAJAN ABC...6 Lakineuvoja vastaa: Irtisanomisajan laiminlyönti ja työsopimuksen perusteeton purkaminen...6 Lakineuvoja vastaa: Työsopimuksen ehtojen muuttaminen...7 Työnantaja: Muista hakea sairauspäivärahaa ajoissa! YRITYSTOIMINNAN ABC...8 Tilaajan vastuu rakennustoiminnassa laajenee...8 Team Finland pk-yritysten kansainvälistymispäivä YRITTÄJÄ IHMISENÄ...9 Ulkomaille kuinka käy YELin? PAIKALLINEN VAIKUTTAMINEN...10 Miksi yrittäjien kunnallisvaalitavoitteet ovat tärkeitä?...10 Vaaleissa vaikuttamisen paikka Yrittäjien lupaus kunnallisvaaleihin Suomen Yrittäjien kunnallisvaaligallup ISSN YRITTÄJÄINFON ILMESTYMINEN VUONNA 2012 Numero Lue Yrittäjäinfo netissä: kirjaudu jäsennumerolla 4/ / /

4 1. VEROT JA RAHAT Uusi Yle-vero voimaan 2013 alusta Yleisradiolle valmistui uusi rahoitusmalli, kun eduskunta hyväksyi kesäkuussa Yleisradioveroa koskevat lait. Viite- ja viivästyskorot Korkolain mukainen viitekorko on 1 % ajalle Nykyiset televisiolupamaksut korvataan vuoden 2013 alusta Yle-verolla, jota peritään henkilökohtaisen Yle-veron lisäksi myös osakeyhtiöiltä. Jos osakeyhtiön tulos on alle euroa, Yle-veroa ei peritä lainkaan. Rajan ylittyessä vero on 140 euroa ja nousee enimmillään euroon tuloksen lähestyessä miljoonaa euroa. Myös toiminimet ja henkilöyhtiöiden osakkaat jäävät yritysten veron ulkopuolelle ja maksavat vain kotitalouksien Yleveron, euroa. Jopa 90 prosenttia Suomen Yrittäjien jäsenyrityksistä jää yritysten Yle-veron ulkopuolelle. Viivästyskorko samalle ajanjaksolle on 8 % vuodessa (viitekorko lisättynä korkolain mukaisella 7 %:n lisäkorolla). VM on julkaissut budjettiehdotuksensa vuodelle 2013 Ehdotus perustuu keskeisiltä osin kevään kehyspäätöksessä tehtyihin ratkaisuihin. Verotuksessa otetaan määräajaksi käyttöön useampia yritysten verokannustimia. Hallitus käsittelee ehdotusta budjettiriihessään Listaamattomiin kasvuyrityksiin tehtävien sijoitusten hankintameno-olettamaa nostetaan 50 prosenttiin. Tuotekehityksen tukemiseksi otetaan käyttöön verokannustin T&K-toiminnalle. Investointien lisäämiseksi teollisuuden poisto-oikeus kaksinkertaistetaan. Pääomatuloverotuksessa otetaan myös käyttöön verokannustin, jossa sijoittaja saa vähennyksen kasvuyritykseen tekemästään sijoituksesta. Kaikkia arvonlisäverokantoja korotetaan yhdellä prosenttiyksiköllä ja ansiotuloverotuksen inflaatio- ja ansiotasotarkistuksista luovutaan vuodelta Valtion tuloveroasteikkoon lisätään väliaikainen ylin tuloluokka yli euron tuloille. Samoin yli 1 miljoonan euron suuruisten perintöjen verotusta kiristetään. Pienituloisten verotusta kevennetään kasvattamalla työtulovähennystä ja kunnallisverotuksen perusvähennystä. Verovapaan kilometrikorvauksen enimmäismääriä on tarkoitus leikata. Uusi pankkivero otetaan myös käyttöön, samoin uusi Yle-vero. VM:n budjettiehdotus on julkaistu kokonaisuudessaan VM:n nettisivuilla. Myös muut ministeriöt ovat julkistaneet omat budjettiehdotukset sekä niistä kertovat tiedotteet. Hallitus käsittelee ehdotusta budjettiriihessään Lisätietoa: Valtiovarainministeriö, Yrityspörssi on mahdollisuuksien kauppapaikka yrityksen ostoa tai myyntiä suunnittelevalle. Palvelu kokoaa kattavasti useiden eri tahojen julkaisemat yritysten myynti- ja ostoilmoitukset. yrityksen myyjän ja ostajan kohtaamispaikka 4 YRITTÄJÄINFO 4:2012

5 Työlait tutuksi Suomen Yrittäjien koulutuskierros syksyllä 2012 Sisältö Työsopimuksen tekeminen Kirjallinen työsopimus, työsopimuslomakkeen täyttäminen Pysyvä vai määräaikainen? Koeaika Tarpeelliset ja hyödylliset määräykset Työehtosopimusten soveltaminen Työstä poissaolot Perhevapaat Sairauspoissaolot Vuorotteluvapaa Opintovapaa kouluttaa! Työsopimuksen muuttaminen ja päättäminen Työsuhteen ehtojen muuttaminen, osa-aikaistaminen Lomauttaminen Irtisanominen Päättämismenettely Vuosiloma Vuosiloman kertyminen Vuosilomapalkka ja lomaraha Loman antaminen Lomakorvaus työsuhteen päättyessä Koulutus sopii myös yrityksille, jotka vasta suunnittelevat palkkaavansa ulkopuolista työvoimaa. Janne Makkula lainsäädäntö asioiden päällikkö Tiina Toivonen lainopillinen asiamies Paikkakunnat klo , Werstaan auditorio Väinö, Tampere Väinö Linnan aukio 8 Ilmoittautuminen viimeistään 3.9. Lisätietoa ja ilmoittautuminen: klo , Radisson Blu Royal Hotel, Vaasa Hovioikeuden puistikko 18 Ilmoittautuminen viimeistään Lisätietoa ja ilmoittautuminen: klo , Gustavelund, auditorio, Tuusula Kirkkokatu 36 Ilmoittautuminen viimeistään Lisätietoa ja ilmoittautuminen: klo , Katisten kartano, Hämeenlinna Katistentie 91 Ilmoittautuminen viimeistään Lisätietoa ja ilmoittautuminen: klo , Sedu auditorio, Seinäjoki Kirkkokatu 10 Ilmoittautuminen viimeistään Lisätietoa ja ilmoittautuminen: klo , Yritystalo Evald, Kokkola Ristirannankatu 1 Ilmoittautuminen viimeistään Lisätietoa ja ilmoittautuminen: Koulutuskierros jatkuu keväällä Harri Hellstén lainopillinen asiamies Atte Rytkönen lainopillinen asiamies TERVETULOA MUKAAN! Jäsenhinta 119 (+ alv), normaalihinta 229 (+ alv) Kahvi, voileipä ja hedelmät sisältyvät hintaan Kouluttajat: Suomen Yrittäjien lainopilliset asiantuntijat Peruutus: Mikäli osallistuminen perutaan viimeisen ilmoittautumispäivän jälkeen, perimme peruutusmaksuna 30 (+ alv). Jos peruutus tehdään myöhemmin kuin kolme arkipäivää ennen koulutusta tai osallistuja jää saapumatta koulutukseen, peritään koko osallistumismaksu. Tuomas Liinamaa lakineuvoja Tiedustelut: koulutus@yrittajat.fi, p Koulutuskalenteri: PL 999, HELSINKI p koulutus@yrittajat.fi

6 2. TYÖNANTAJAN ABC Lakineuvoja vastaa: Irtisanomisajan laiminlyönti ja työsopimuksen perusteeton purkaminen lakineuvoja Ville Kukkonen p KYSYMYS Mitä seuraamuksia työntekijälle voi koitua, mikäli hän laiminlyö irtisanomisajan noudattamisen toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa tai purkaa määräaikaisen työsopimuksen ilman asiallista purkuperustetta? VASTAUS Toistaiseksi voimassa oleva työsuhde ja irtisanomisajan laiminlyönti Toistaiseksi voimassa oleva työsuhde voidaan päättää yksipuolisesti joko purkamalla tai irtisanomalla. Jos työsopimuslaissa määriteltyjä purkuperusteita ei voida soveltaa, voidaan työsuhde yksipuolisesti päättää vain irtisanomalla. Työntekijä voi irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksensa ilman erityistä perustetta, mutta työnantaja voi irtisanoa työsopimuksen vain, mikäli hänellä on työsopimuslaissa määritelty irtisanomisperuste. Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa noudatettava irtisanomisaika määräytyy joko työsopimuslain tai työsuhteessa sovellettavan työehtosopimuksen mukaan. Irtisanomisajan pituudesta voidaan myös tietyin edellytyksin sopia työntekijän ja työnantajan välillä. Irtisanomisaikana työsuhde on voimassa molemminpuolisesti kaikkine oikeuksineen ja velvollisuuksineen ja työntekijällä on lähtökohtaisesti työntekovelvollisuus. Työnantaja voi kuitenkin ilmoittaa, ettei työntekijän tarvitse tulla töihin irtisanomisaikana, mikä ei kuitenkaan poista työnantajan velvollisuutta maksaa irtisanomisajan palkkaa. Mikäli työntekijä ei noudata työsuhteen irtisanomisaikaa, ei työnantajalla ole velvollisuutta maksaa irtisanomisajan palkkaa. Tämän lisäksi työntekijä on työsopimuslain 6:4 pykälän mukaan velvollinen työnantajan vaatiessa korvaamaan työnantajalle irtisanomisajan palkkaa vastaavan summan. Työsopimuslaki asettaa korvaukselle enimmäistason, jota työntekijältä voidaan vaatia, vaikka aiheutunut vahinko olisikin tätä suurempi. Korvaussummaa ei myöskään yleensä kohtuullisteta työntekijän eduksi. Irtisanomisajan laiminlyönnistä seuraava korvausvelvollisuus ei vaikuta työsuhteen päättymispäivään, vaan työsuhde katsotaan päättyneeksi päättymisilmoituksessa olevana ajankohtana. Mikäli työntekijä on laiminlyönyt irtisanomisajan vain osittain, rajoittuu työntekijän korvausvelvollisuus vain noudattamatta jätetyn irtisanomisajan osan palkkaa vastaavaksi määräksi. Määräaikaisen työsopimuksen perusteeton purkaminen Mikäli työntekijä ei noudata työsuhteen irtisanomisaikaa, ei työnantajalla ole velvollisuutta maksaa irtisanomisajan palkkaa. Määräaikainen työsopimus on voimassa määräajan päättymiseen asti. Pääsääntö on, ettei kumpikaan osapuoli voi irtisanoa määräaikaista työsopimusta, ellei toisin ole sovittu. Määräaikainen työsuhde voi olla purettavissa esimerkiksi, jos työntekijä rikkoo törkeästi työsuhteen ehtoja tai jos työnantaja jättää palkan maksamatta. Jos työntekijä purkaa perusteetta määräaikaisen työsopimuksen ennen määräajan päättymistä, arvioidaan työntekijän korvausvelvollisuutta hieman erilaisin perustein verrattuna edellä käsiteltyyn toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen. Määräaikaisen työsopimuksen perusteettoman purkamisen seurauksena työntekijän korvausvelvollisuus määräytyy työsopimuslain 12. luvun 1. pykälän yleisen vahingonkorvausvelvollisuuden mukaan. Jos työntekijä tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo tai laiminlyö työsopimuksessa tai työsopimuslaissa mainittuja velvollisuuksia, hänen on korvattava työnantajalle aiheuttamansa vahinko vahingonkorvauslaissa säädettyjen perusteiden mukaan. Työntekijän korvausvelvollisuus arvioidaan tapauskohtaisesti yleisten vahingonkorvausperiaatteiden mukaan, jolloin arvioinnissa huomioidaan tapahtuman olosuhteet ja vahingon määrä. Työntekijältä voi siis vaatia korvausta vain perusteettomasta purkamisesta aiheutuvista todellisista, rahassa mitattavista vahingoista. Korvausvelvollisuutta on mahdollista myös kohtuullistaa. Työnantaja ja työntekijä eivät voi pätevästi etukäteen sopia lakia ankarammasta korvausvelvollisuudesta. Työnantajan on myös pyrittävä minimoimaan aiheutuvaa vahingon määrää esimerkiksi huolehtimalla korvaavan työntekijän palkkaamisesta. Koko lopputiliä ei voi kuitata Jos työntekijälle on syntynyt vahingonkorvausvelvollisuus työsopimuksen perusteettomasta purkamisesta tai irtisanomisajan laiminlyönnistä, työnantaja voi pidättää korvausta vastaavan summan työntekijän lopputilistä. Työnantajan on kuitenkin noudatettava työsopimuslain 2. luvun 17. pykälän mukaista kuittaussääntöä, jonka mukaan työntekijälle on aina maksettava palkan suojaosuus. Työnantajan saatavan on myös oltava erääntynyt ja riidaton. Näin ollen ennen kuittauspäätöksen tekemistä on ensiarvoisen tärkeää tutustua ulosottokaaren suojaosuussäännöksiin sekä pystyttävä luotettavasti selvittämään vahingonkorvauksen riidattomuus. Itse kuittaustoimenpide ei sinänsä vaadi työntekijän suostumusta, kunhan kyse on sellaisesta työnantajan saatavasta, jonka työntekijä on myöntänyt tai se voidaan muuten osoittaa riidattomaksi. Se osa irtisanomisajan palkasta, jota työnantaja ei voi kuitata yllä käsitellyn kuittaussäännön perusteella, voidaan periä jälkikäteen normaalein laillisin perintäkeinoin. Mikäli työntekijä ei suorita puuttuvaa osaa vapaaehtoisesti, täytyy työnantajan viime kädessä hakea työntekijää vastaan velkomustuomio käräjäoikeudelta ja toimittaa se ulosottoviranomaisille pakkotäytäntöönpanoa varten. Lisätietoja: Työsopimuksen irtisanomisesta ja purkamisesta kerrotaan tarkemmin Yrittäjäinfon numeroissa 5/2011, 6/2011 ja 1/ YRITTÄJÄINFO 4:2012

7 Lakineuvoja vastaa: Työsopimuksen ehtojen muuttaminen KYSYMYS Miten työsopimuksen ehtoja voidaan muuttaa? 2. TYÖNANTAJAN ABC lakineuvoja Sanni Kotilainen p VASTAUS Työsopimuksen ehdoilla tarkoitetaan sekä työsopimuksesta ilmeneviä kirjallisia että muutoin suullisesti sovittuja ehtoja. Joissakin tapauksissa myös vakiintunut ja pitkäaikainen käytäntö työpaikalla voi muodostua työsuhteen ehdoksi. Työnantaja voi työnjohto- ja valvontaoikeutensa (ns. direktio-oikeuden) nojalla muuttaa sellaisia työskentelyolosuhteita, jotka eivät suoraan perustu lainsäädäntöön tai sopimuksiin. Työnantaja voi esimerkiksi määrätä työn sisällöstä työsopimuksen sallimissa rajoissa. Sellaiset työsuhteen ehtojen muutokset, jotka olennaisesti muuttavat työntekijän työskentelyolosuhteita, voidaan toteuttaa ainoastaan yhteistoimintamenettelyjen jälkeen, mikäli yritys työllistää säännöllisesti vähintään 20 työntekijää. Työsopimuksen ehtojen muuttamisesta ei ole laissa säännöstä lukuun ottamatta työsuhteen muuttamista osa-aikaiseksi. Muissa tapauksissa työsopimuksen ehtojen muuttaminen voi tapahtua lähinnä kolmella eri tavalla: työsopimuksessa varataan mahdollisuus muutoksiin, työnantaja ja työntekijä sopivat asiasta keskenään tai työsopimusta muutetaan yksipuolisesti. Muutosmahdollisuuden varaaminen ja sopiminen Työnantaja voi varautua muutosmahdollisuuksiin ennakolta ottamalla sitä koskevan ehdon työsopimukseen. Muutosehtoja ei kuitenkaan voi käyttää rajattomasti. Muutosmahdollisuuksien varaamisen yhteydessä tulee huomioida työsopimuslain 10. luvun 2. pykälä, jonka mukaan kohtuuttomia sopimusehtoja voidaan sovitella tai ne voidaan jättää kokonaan huomioonottamatta. Työsopimukseen ei myöskään voida ottaa työsuhdeturvan vastaisia varaumia esimerkiksi sellaisia, joiden seurauksena työntekijän irtisanomissuoja heikkenisi lain tai työehtosopimuksen edellyttämästä tasosta. Hyväksyttäviä ovat esimerkiksi lausekkeet, joissa sovitaan, että työnantaja voi tarvittaessa teettää työntekijällä muitakin kuin hänen pääasiallisia tehtäviään. Samoin voidaan sopia esimerkiksi siitä, että työntekijä on velvollinen suorittamaan työtä muualla kuin varsinaisella työntekopaikalla. Työsopimusta voidaan muuttaa myös osapuolten välisellä sopimuksella. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työsuhteen aikana työsopimuksen ehtojen muuttamisesta edellyttäen, että ehtojen muutoksella ei rikota pakottavaa lainsäädäntöä tai työnantajaa sitovan työehtosopimuksen ehtoja. Sopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, on se sitten kokonaan uusi työsopimus tai vain sopimus tiettyjen vanhan sopimuksen ehtojen muutoksesta. Sopimisen on oltava molemmilla osapuolilla aidosti vapaaehtoista; painostustoimet voivat aiheuttaa sopimuksen pätemättömyyden. Työsopimuksen ehdon yksipuolinen muuttaminen Käytännössä työsopimuksen ehtojen yksipuolinen muuttaminen tarkoittaa vanhan työsopimuksen irtisanomista tai purkamista ja uuden työsopimuksen tarjoamista. Työsopimuksen ehtojen yksipuolinen muuttaminen edellyttää vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan irtisanomis- tai purkamisperusteen olemassaoloa. Työnantaja voi siten muuttaa yksipuolisesti työsopimuksen yksittäistä ehtoa vain, jos työnantaja voisi irtisanoa tai purkaa työsopimuksen samalla perusteella. Ilman irtisanomis- tai purkamisperustetta yksipuolista muutosta ei voi tehdä. Uudet ehdot tulevat voimaan irtisanomisaikaa noudattaen. Jos muuttaminen perustuu purkuperusteeseen, voivat uudet ehdot tulla voimaan nopeamminkin. Käytännössä työsopimuksen ehtojen yksipuolinen muuttaminen tarkoittaa vanhan työsopimuksen irtisanomista tai purkamista ja uuden työsopimuksen tarjoamista. Työsopimuksen ehdon muutos toteutetaan usein niin, että työnantaja antaa kirjallisen ilmoituksen ehdon muuttumisesta. Samalla työnantaja voi asettaa määräajan, johon mennessä työntekijän tulee vastata tarjoukseen uudesta työsopimuksesta. Jos ehdon muuttamisen taustalla on irtisanomisperuste, tulee työntekijän vastata tarjoukseen irtisanomisajan kuluessa. Mikäli työntekijä kieltäytyy tarjouksesta, työsuhde päättyy irtisanomisajan kuluttua sillä irtisanomisperusteella, joka alkujaan oikeutti ehdon muuttamisen. Jos työntekijä hyväksyy tarjouksen, uudet ehdot tulevat voimaan irtisanomisajan päätyttyä, ellei aiemmasta voimaantulosta sovita. Työntekijän työsuhde ei muuttamistilanteessa katkea, joten työntekijä säilyy esimerkiksi vuosilomalaskennan kannalta vanhana työntekijänä. Lisätietoja: Työsopimuksen irtisanomisesta ja purkamisesta kerrotaan tarkemmin Yrittäjäinfon numeroissa 5/2011, 6/2011 ja 1/2012. Työnantaja: Muista hakea sairauspäivärahaa ajoissa! Sairauspäivärahan hakuaika on kesäkuusta lähtien ollut kaksi kuukautta. Jos työntekijä esimerkiksi sairastui 5.8., tulee sairauspäivärahaa hakea viimeistään Myös osasairauspäivärahaa on jatkossa haettava kahden kuukauden kuluessa osa-aikatyön alkamisesta. Jos et jostain syystä voi lähettää hakemusta säädetyssä ajassa, esim. jos palkkatiedot eivät ole käytettävissä koko poissaoloajalta, lähetä palkkatiedot vähintään yhden päivän ajalta. Voit ilmoittaa päivärahan ajalta maksettavan palkan myöhemmin. Etuusasia tulee näin vireille eikä hakemus myöhästy. Lisätiedot: Kela, YRITTÄJÄINFO 4:2012 7

8 3. YRITYSTOIMINNAN ABC Tilaajan vastuu rakennustoiminnassa laajenee Tilaajan vastuu rakennustoiminnassa laajenee syyskuun alusta voimaan tulevien lakimuutosten myötä. Muutosten tavoitteena on torjua harmaata taloutta rakennusalalla. Tilaajavastuulain mukaiset selvitykset on uudistuksen myötä pyydettävä myös sellaisilta yrityksiltä, joiden toiminta on vakiintunutta. Atte Rytkönen lainopillinen asiamies p Jatkossa tilaajan on aiempaa useammissa tilanteissa pyydettävä sopimuskumppanilta tilaajavastuulain mukaiset selvitykset ja todistukset. Näitä ovat esimerkiksi yrityksen rekisteröintiin, eläkevakuuttamiseen, verojen maksamiseen ja sovellettavaan työehtosopimukseen liittyvät tiedot. Uutena asiana myös tapaturmavakuutuksen täytyy kuulua selvitettäviin asioihin. Aiemmasta poiketen tilaajavastuulain mukaiset selvitykset on uudistuksen myötä pyydettävä myös sellaisilta yrityksiltä, joiden toiminta on vakiintunutta, ja vaikka tilaajan tai alihankkijan sopimussuhdetta pidettäisiin vakiintuneena aikaisempien sopimussuhteiden johdosta. Aiemmin voimassa olleen lainsäädännön mukaan todistuksia ei tällaisissa tapauksissa ole tarvinnut pyytää. Lakimuutoksella pyritään selkeyttämään rakennusalalla vallitsevia käytäntöjä sekä tarjoamaan tilaajille paremmat mahdollisuudet varmistaa sopimuskumppaneidensa luotettavuus. Muutosten myötä lain noudattamista pyritään lisäksi tehostamaan säätämällä rakentamistoimintaa koskevasta korotetusta laiminlyöntimaksusta. Maksu on vähintään ja enintään euroa, ja se voidaan määrätä, mikäli tilaaja on tehnyt sopimuksen liiketoimintakiellossa olevan tahon kanssa tai tietoisena siitä, että sopimuskumppani ei aio noudattaa lakisääteisiä velvoitteitaan. Tilaajan selvitysvelvollisuuden laiminlyönnistä seuraava laiminlyöntimaksu pysyy määrältään samana kuin aiemmin. Muutos julkisia hankintoja koskevaan lakiin Uudistuksen yhteydessä myös julkisista hankinnoista annettua lakia muutetaan. Jatkossa kaikkien lain tarkoittamien hankintayksiköiden on tarjouskilpailun voittajaksi valitun yksityisen työnantajan kanssa tehtävissä urakkasopimuksissa edellytettävä rakennusurakoitsijalta työsuhteen vähimmäistyöehtojen noudattamista. Vähimmäistyöehdot määräytyvät lain sekä työehtosopimusten mukaisesti ja liittyvät esimerkiksi palkkaukseen, työaikoihin ja lomiin. Team Finland pk-yritysten kansainvälistymispäivä teista ja siitä, miten Team Finland -verkoston tulisi niihin vastata. Päivän avaa tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Yritysten edustajien lisäksi äänessä ovat pääministeri Jyrki Katainen, Team Finland on uusi, verkostomainen toimintamalli yritysten tarvitsemien vienti- ja kansainvälistymispalveluiden tuottamiseen. Se tuo yhteen yritykset ja julkiset palveluntarjoajat. Team Finlandin tavoitteena on muodostaa suomalaistoimijoista vahva, dynaaminen joukkue, joka vauhdittaa yrityksiä kansainväliseen läpimurtoon. Team Finlandin liikkeellelähtö tapahtuu klo 8 16 Finlandia-talolla, jolloin yritykset ja julkiset palveluntarjoajat kokoontuvat keskustelemaan kansainvälistymispalveluiden tulevaisuudesta. Tilaisuuden tavoitteena on kuulla erityisesti pk-yritysten näkemyksiä kansainvälistymisen haaselinkeinoministeri Jyri Häkämies sekä Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb. Puheenvuorojen, paneelien ja työpajojen tuloksena syntyy yritysten konkreettisia toimenpide-ehdotuksia, jotka luovutetaan päivän päätteeksi Team Finland -ohjausryhmän käyttöön. Lue lisää ja ilmoittaudu pian, sillä työpajat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Tilaisuus on maksuton. Lisätiedot ja ilmoittautuminen: 8 YRITTÄJÄINFO 4:2012

9 4. YRITTÄJÄ IHMISENÄ Ulkomaille kuinka käy YELin? Kun yrittäjä suunnittelee tilapäistä muuttoa tai toiminnan siirtämistä ulkomaille, on hyvä etukäteen selvittää, saako hän edelleen suomalaiset sosiaaliturvaetuudet ja voiko hän pitää esimerkiksi yrittäjän eläkelain (YEL) mukaisen vakuutuksensa voimassa. Paljon riippuu siitä, mihin maahan yrittäjä on lähdössä. YEL soveltuu eri tavoin sen mukaan, onko kyseessä EU-maa, sosiaaliturvasopimusmaa vai maa, jonka kanssa Suomella ei ole sosiaaliturvasopimusta. Se, että yrittäjä on Suomen kansalainen tai että hän maksaa verot Suomeen, ei automaattisesti tarkoita, että hän kuuluu Suomen sosiaaliturvaan ulkomaantyön aikana. Lähtökohta itse asiassa on, että yrittäjä kuuluu kulloisenkin työskentelyvaltion sosiaaliturvan piiriin. Tällöin kaikki sosiaaliturvamaksut maksetaan työskentelymaahan, jos kyseisen maan lainsäädäntö sitä vaatii. Samoin työskentelymaasta saadaan sen maan lakien mukaiset sosiaaliturvaetuudet. Tästä pääsäännöstä on kuitenkin poikkeuksia, esimerkiksi lähetetyt yrittäjät, jotka voivat tietyin edellytyksin kuulua Suomen sosiaaliturvaan ulkomailla työskentelyn ajan. EU-säännökset Espanja Saksa Ruotsi Iso-Britannia Ranska Italia Alankomaat Sveitsi Belgia Itävalta Tanska Kreikka Muut maat Maat, joihin lähetetyt yrittäjät suuntasivat vuonna EU-maahan tilapäisesti toimintansa siirtävä yrittäjä ( lähetetty yrittäjä ) voi kuulua Suomen sosiaaliturvan piiriin, jos ulkomaanjakso on enintään kaksi vuotta. Lisäksi edellytetään, että henkilö tavallisesti harjoittaa yritystoimintaa Suomessa, kuuluu ulkomaille lähtiessään Suomen sosiaaliturvaan ja on ollut YEL-vakuutettu vähintään neljän kuukauden ajan ennen ulkomaille lähtöä. Jos toiminta ulkomailla jatkuukin pidempään kuin kaksi vuotta mutta vähemmän kuin viisi vuotta, voi Eläketurvakeskus harkita ns. poikkeuslupamenettelyä työskentelymaan kanssa. Jos molemmat maat suostuvat poikkeuslupaan, kuuluu yrittäjä edelleen Suomen sosiaaliturvaan. Ulkomaille työskentelemään lähtevä yrittäjä tarvitsee todistuksen A 1 Suomen sosiaaliturvan piiriin kuulumisesta. Todistuksella yrittäjä vapautuu työskentelymaan lakisääteisistä vakuutusmaksuista sekä maksaa ulkomailla työskennellessäänkin lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut, esimerkiksi YEL-maksut, ainoastaan Suomeen. Vastaavasti hän saa Suomen sosiaaliturvaetuudet. Todistusta A 1 tulee hakea Eläketurvakeskuksesta. Yrittäjän ulkomaille mukaan lähtevien perheenjäsenten tulee omalla hakemuksellaan hakea Suomen sosiaaliturvan piiriin kuulumista Kelasta. Säännöllisesti kahdessa tai useassa EUmaassa työskentelevä yrittäjä kuuluu yleensä asuinmaansa sosiaaliturvaan, jos hän harjoittaa siellä huomattavan osan toiminnastaan. Tällöinkin yrittäjän tulee hakea itselleen A 1 -todistus. Jos yrittäjälle ei myönnetä A 1 -todistusta, tulee yrittäjän vakuuttaa itsensä työskentelymaassa ja hän saa Suomen etuuksien sijasta kohdemaan sosiaalivakuutusetuudet sikäläisten säännösten mukaisena. Työskentely sopimusmaassa Yrittäjään sovelletaan lähes aina sopimusten pääsäännön mukaisesti työskentelymaan sosiaaliturvalainsäädäntöä USA:n ja Kanadan sopimuksissa on todettu, että yrittäjä, joka asuu toisessa maassa ja harjoittaa yritystoimintaa molemmissa maissa, kuuluu asuinmaansa sosiaaliturvaan. Lisäksi USA:n kanssa on erikseen sovittu, että Suomessa asuva yrittäjä, joka tilapäisesti siirtää toimintansa USA:han enintään vuodeksi, voi pitää YELvakuutuksensa Suomessa voimassa, jos YEL-vakuutus on ollut voimassa vähintään neljä kuukautta ennen USA:han lähtemistä. Sopimusmaihin lähtevä yrittäjä saa lisätietoa työnteon vakuuttamisesta Eläketurvakeskuksesta. Yrittäjänä sopimuksettomaan maahan Jos yrittäjä lähtee työskentelemään sopimuksettomaan maahan (esim. Venäjälle tai Aasian valtioihin), yrittäjä voi pitää YEL-vakuutuksen voimassa vain, jos ulkomaantyö kestää alle vuoden ja yrittäjän on tarkoitus palata sen jälkeen Suomeen. YEL-vakuutus tulee päättää jo ulkomaille lähtiessä, jos yrittäjä tietää ulkomailla työskentelyn jatkuvan yli vuoden. Vastaavasti myös yrittäjän muu sosiaaliturvaa yleensä katkeaa, jos hän aikoo oleskella sopimuksettomassa maassa yli vuoden. Yrittäjän tulee olla yhteydessä Kelaan, jos hän on lähdössä työskentelemään sopimuksettomaan maahan. Karoliina Nurmi yksikön päällikkö Eläketurvakeskus Lisätietoja: Eläketurvakeskus Ulkomaantyön vakuuttamisasiat ulkomaanasiat@etk.fi Kela Maat, joissa sovelletaan sosiaaliturvaa koskevia EUsäännöksiä: Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Iso-Britannia, Islanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Kypros, Latvia, Liechtenstein, Liettua, Luxemburg, Malta, Norja, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Sveitsi, Tanska, Tšekki, Unkari ja Viro. Sosiaaliturvasopimusmaat: Australia, Chile, Israel, Kanada, Quebec ja USA. YRITTÄJÄINFO 4:2012 9

10 5. PAIKALLINEN VAIKUTTAMINEN Miksi yrittäjien kunnallisvaalitavoitteet ovat tärkeitä? Kaikkien yritysten ja yrittäjien näkökulmasta on keskeistä, että Suomessa kunnat toimivat yrityslähtöisemmin. varatoimitusjohtaja Anssi Kujala p Yrityslähtöisyys tarkoittaa esimerkiksi erikokoisten yritysten huomioimista kaavoitukseen ja yhdyskuntasuunnitteluun liittyvissä kysymyksissä, olemassa olevien ja perusteilla olevien yritysten kasvun tukemista sekä aktiivista vuoropuhelua yrittäjien kanssa siitä, millä tavalla kuntaa ja sen elinkeinoja kehitetään. Toinen tavoitekokonaisuus koskee elinkeinopoliittista ohjelmaa, strategioita sekä yritysvaikutusten arviointia. Suomen jokaisella kunnalla tulisi olla selkeät suuntaviivat siitä, millä tavalla elinkeinoja kehitetään sekä miten palvelumarkkinoiden kehittämisessä ja julkisissa hankinnoissa huomioidaan erikokoiset yritykset. Strategiat eivät tietenkään luo itsessään autuutta, mutta ne ovat tärkeitä signaaleja yrittäjien ja yritystä perustavien suuntaan kunnan tahtotilasta kehittää yritystoimintaa ja luoda palvelumarkkinoita julkisella kysynnällä. Ne auttavat kuntia myös elinvoimansa säilyttämisessä. Kuntien sekä niiden liikelaitosten ja yhtiöiden toiminta markkinoilla aiheuttaa edelleen merkittäviä ongelmia yrityksille. Lisäksi markkinahäirintää tapahtuu myös julkisten toimijoiden välisissä hankinnoissa. Tämä tavoitekokonaisuus on erittäin tärkeä ja vaikuttaa monen yrityksen toimintaedellytyksiin. Varsinkin kuntakoon mahdollisesti suurentuessa ja kuntien yhtiöittäessä toimintojaan terveiden pelisääntöjen tärkeys korostuu entisestään. Peruslinjauksemme on selkeä: kuntien ei tule toimia markkinoilla. Tätä tavoitetta Suomen Yrittäjät tulee ajamaan valtakunnan tasolla kuntalain uudistuksen yhteydessä ja paikallistason edunvalvonnassa. Vaalien päätavoitteemme linkittyvät jokaisen yrittäjän toimintaan. Tavoitteiden lisäksi tarvitaan runsaasti yrittäjiä ehdolle vaaleissa. Yrittäjän kannattaa lähteä ehdolle Valtuuston jäsenenä toimiminen ja oman valtuustoryhmän työhön osallistuminen ovat yrittäjälle ajankäytöllisesti kohtuullisen mahdollisia vaikutuspaikkoja. Valtuutetun toimintaa ei myöskään rajaa juuri muu kuin hyvä tapa ja pidättäytyminen suoraan itseen tai kilpailijaan kohdistuvan edun tai haitan valmistelusta ja päätöskäsittelystä. Yrittäjät ovat tottuneet arvioimaan nykyisyyttä ja suunnittelemaan tulevaisuutta. Siksi on hyvä saada valtuustoihin mahdollisimman monta yrittäjää. Kunnan muihin toimielimiin osallistuminen edellyttää jo suurempaa ajankäyttöä. On myös oltava tarkkana, ettei hakeudu esteellisiin tehtäviin. Yrittäjälle ongelmallinen voi olla esimerkiksi toimielin, jossa toimiminen näyttää mahdollistavan oman edun ajamisen. Kun verrataan yrittäjää tai yrityksen työntekijää muihin vapaisiin kansalaisiin, esimerkiksi kuntien palvelusuhteisiin, rajanveto tapahtuu paljon enemmän ja tiukemmin juuri sen mukaan, miltä se näyttää. Mielestämme kunnilla pitää olla oma unelma siinä missä yrityksilläkin. Ilman sitä tekemisellä ja päätöksillä ei ole suuntaa. Yrittäjät ovat tottuneet arvioimaan nykyisyyttä ja suunnittelemaan tulevaisuutta. Siksi on hyvä saada valtuustoihin mahdollisimman monta yrittäjää. Kannustan jokaista jäsenyrittäjäämme lähtemään ehdolle haluamansa puolueen riveissä! Katso lisää: Yrittäjien kunnallisvaaliohjelmasta eväitä julkaisi kunnallisvaaliohjelman toukokuussa Kunnallisjohdon seminaarissa Jyväskylässä. Ohjelma sisältää monia kuntien elinkeinopolitiikkaan ja sitä kautta yrittäjän arkeen liittyviä tavoitteita. Tavalla tai toisella kaikki kunnan harjoittama politiikka on elinkeinopolitiikkaa. Kaikella kunnan päätöksenteolla on suoraan tai välillisesti vaikutusta yritystoiminnan kehittämiseen, työllisyyden kehitykseen ja kunnan palvelutuotannon uudistamiseen. Suomen Yrittäjien keskeiset tavoitteet kunnallisvaaleissa 1. Kunnan päätöksenteon tulee olla yrityslähtöistä. 2. Kunnassa tulee olla elinkeinopoliittinen ohjelma, joka sisältää palvelustrategian, hankintastrategian ja yritysvaikutusten arvioinnin. 3. Kunnan liikelaitokset ja yhtiöt eivät saa aiheuttaa markkinahäiriöitä. Näillä kaikilla tavoitteilla pyritään siihen, että Suomi muuttuu konkreettisesti askel askeleelta yrittäjämyönteisemmäksi. Tätä viestiä me haluamme yrittäjäjärjestönä viedä eteenpäin ja näemme kunnallisvaalit tärkeäksi paikaksi kertoa yrittäjyydestä ja sen edellytysten parantamisesta kunnissa. Katso koko ohjelmamme: 10 YRITTÄJÄINFO 4:2012

11 Aluejärjestön Yrittäjät Tänä vuonna tavataan yrittäjyyden ja verkostoitumisen merkeissä Oulussa, mutkattomassa ja luovassa yrittäjäkaupungissa. Laita päivämäärä saman tien ylös kalenteriisi ja ilmoittaudu netissä. Suomen Yrittäjien Yrittäjäristit ja Ansioristit on hieno tapa muistaa yrittäjänä tai työntekijänä pitkään toiminutta henkilöä. Yrittäminen on kova laji. Menestys itsessään tuo tyydytystä tekijälleen, mutta sen lisäksi yrittäjä ansaitsee myös erityistä tunnustusta. Suomen Yrittäjät haluaa osoittaa tunnustusta yrittäjille ja yrittäjyyden hyväksi toimineille henkilöille myöntämällä anomuksesta yrittäjäristejä. Yritys voi huomioida myös henkilökuntaansa Yrittäjäristejä vastaavilla Suomen Yrittäjien Ansioristeillä. Ne sopivat jaettaviksi esimerkiksi yrityksen merkkivuoden kunniaksi tai henkilön omana merkkipäivänä. Lisätietoja ja hakemuslomakkeet: Päivi Korhonen puhelin (09) Kiitä muista

12 5. PAIKALLINEN VAIKUTTAMINEN Vaaleissa vaikuttamisen paikka Kunnallisvaalit ovat yrittäjille merkittävät vaalit. Kunnan elinvoima syntyy vireästi yrittäjyydestä ja päätöksillään kunta vaikuttaa yrittämisen sujuvuuteen. pitää kunnallisvaaleissa yllä keskustelua yrittäjille tärkeistä asioista, kuten kaavoituksesta, kuntien hankinnoista ja päätöksenteon yrityslähtöisyydestä. Keskustelua herätetään koko Suomen kattavalla kiertueella. Tervetuloa tilaisuuksiin! Valitse vaikuttaja valtuustoon. Valitse yrittäjä. Yrittäjien osallistuminen päätöksentekoon on tärkeää. Kannustamme jäsenyrittäjiä ehdokkaiksi kaikkien puolueiden listoille. tarjoaa ehdolla oleville jäsenyrittäjille näkyvyyttä osoitteessa Kysy myös paikallisyhdistyksesi ja aluejärjestösi tarjoamasta näkyvyydestä. Jos et itse ole ehdolla valtuustoon, voit kuitenkin äänestää yrittäjää. Tutustu kuntasi yrittäjäehdokkaisiin. Yrittäjyyden ja vastuullisuuden puolestapuhujia tarvitaan kunnissa nyt enemmän kuin koskaan. Suomen Yrittäjien kunnallisvaalikiertue: Rovaniemi 4.9. Tornio 5.9. Oulu Kajaani Kokkola ja Ylivieska Seinäjoki Joensuu Jyväskylä Pori 3.9. Tampere Mikkeli Suomen Yrittäjien jäsenehdokkaan tunnistat tästä merkistä Hämeenlinna Turku Espoo Lahti Kouvola Vantaa Helsinki Yrittäjien lupaus kunnallisvaaleihin 2012: Teemme töitä työpaikkojen ja hyvinvoinnin puolesta yrittäjyys luo elinvoimaa Suomalaiset pienten ja keskisuurten yritysten yrittäjät työllistävät yli suomalaista. Nämä yritykset tuottavat kunnille ratkaisevan mittavan määrän verotuloja ja hyvinvointia, ostovoiman kautta lisää verotuloja ja arjen palveluita suomalaisille. Meille suomalaisille yrittäjille on tärkeää pitää työpaikat Suomessa ja samalla turvata suomalaisten hyvinvointi. Meillä yrittäjillä on siis suuri vastuu suomalaisten hyvinvoinnin rakentamisesta ja maamme kehityksestä. Haluamme kantaa tätä vastuuta nöyrällä mielellä ja tehdä töitä elinvoimaisen Suomen puolesta. Yrittäjät ovat työssään vastuullisia ja hoitavat talouttaan tarkasti. Lisäksi yrittäjät haluavat hoitaa työnsä hyvin ja pärjätä elämässään. Kunnallisvaaleissa on ehdolla paljon yrittäjäehdokkaita. Kannattaa käydä tutustumassa oman kuntasi yrittäjäehdokkaisiin Suomen Yrittäjien kuntasivuilla osoitteessa kunnallisvaalit2012/yrittajaehdokkaat 12 YRITTÄJÄINFO 4:2012

13 Mielestämme kunnilla pitää olla oma unelma siinä missä yrityksilläkin. Ilman sitä tekemisellä ja päätöksillä ei ole suuntaa. Yrittäjinä olemme tottuneet arvioimaan nykyisyyttä ja suunnittelemaan tulevaisuutta. Siksi on hyvä valita valtuustoon yrittäjä. Työpaikkoja Suomessa. Yrittäjät. Lue lisää tavoitteistamme ja Suomen Yrittäjien vaikuttajakiertueesta yrittajat.fi/kunta Osallistu keskusteluun facebook.com/suomenyrittajat SUOMEN YRITTÄJIEN VAIKUTTAJAKIERTUE: Ma 3.9. Tampere Ti 4.9. Tornio Ke 5.9. Oulu Ma Kokkola ja Ylivieska Ti Seinäjoki To Pori Ma Turku Ti Helsinki To Kajaani Ma Espoo Ti Joensuu Ke Mikkeli Ma Kouvola Ti Hämeenlinna Ke Lahti Ke Rovaniemi Ti Jyväskylä Ke Vantaa Tervetuloa! Vapaa pääsy! Katso lisää yrittajat.fi/kunta YRITTÄJYYS LUO ELINVOIMAA

14 5. PAIKALLINEN VAIKUTTAMINEN Suomen Yrittäjien kunnallisvaaligallup Syksyn aikana avaamme nettikyselyn, jossa selvitetään yrittäjien näkemyksiä kuntien toiminnasta. Pidä siis silmällä yrittäjäjärjestön verkkoviestintää ja osallistu heti, kun linkki tulee vastaan. Arvomme vastanneiden kesken 10 x 200 euron palveluseteliä, jolla voi ostaa hyviä ja laadukkaita yrittäjien tuottamia palveluita oman kunnan alueelta. Tässä kysymykset pohdittavaksi jo etukäteen. Samat kysymykset voit käydä esittämässä myös kunnallisvaaliehdokkaallesi. 1. MIKÄ ON KUNNAN TÄRKEIN TEHTÄVÄ? a. Järjestää laadukkaat ja asianmukaiset peruspalvelut b. Huolehtia kuntalaisten hyvinvoinnista c. Kehittää yritystoimintaa ja elinkeinoja kunnan alueella d. Luoda kunnasta viihtyisä elinympäristö asukkaille 2. MIKÄ ON MIELESTÄSI PARAS VAIHTOEHTO TURVATA JULKISET PALVELUT? a. Henkilökohtaisen verotuksen kiristäminen b. Julkisen velan eli lainanoton lisääminen c. Tuottavuuden parantaminen ja palveluiden hankkiminen yrityksiltä sekä kolmannelta sektorilta d. Karsiminen ei niin tärkeistä palveluista e. Palvelumaksujen riittävä korottaminen 3. MITKÄ OVAT MENESTYVÄN KUNNAN ELINVOIMATEKIJÄT, NIMEÄ KAKSI TÄRKEINTÄ a. Toimivat ja menestyvät yritykset b. Hyvät peruspalvelut c. Houkutteleva tontti- ja maapolitiikka d. Hyvät kauppa- ja ostosmahdollisuudet e. Tasokkaat kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut f. Hyvä maine ja mielikuva kunnasta, jossa on elämää Kunnallisvaalien yrittäjäehdokas ole esillä! Jäsenyrittäjä, muista hyödyntää jäsenetujasi! Soita arkisin kello 9 16 maksuttomaan neuvontapalveluun Puhelusi yhdistetään asiantuntijalle! 14 YRITTÄJÄINFO 4:2012

15 SuomeSSa on yritystä tarinoita yrittäjyydestä ohjelmasarja Antti Inkinen, Yogarocks Jukka Kirjavainen, Häkärinteet Yli puolet maamme työpaikoista syntyy pienyrityksiin. Ohjelmassa yrittäjät pohtivat yrittämiseen liittyviä kysymyksiä ja kertovat kokemuksistaan yrittäjänä. Miten pitää kiinni omasta näkemyksestään, kun usko välillä alkaa hiipua? Miten markkinoida tehokkaasti omaa tuotetta ja osaamista? Kuinka yhdistää perhe ja työ? Miten turvata toiminta suhdanteiden heiketessä? Kuka on yrittäjän paras ystävä? Kuinka rohkeus, yrittäminen ja epäonnistuminen on usein menestyksen salaisuus? Terhi Kaalamo, Pioni ja Piironki Katso ohjelmat MTV3-kanavalta: 9.9. Kestääkö yrittäjyys rakkauden? odottamaton oli viedä kaiken Pojissa on virtaa Ulos oravanpyörästä santeri-matias Tolonen, stbarns YHTeIsTYössä:

16 Mannerheimintie 76 A, HELSINKI PL 999, HELSINKI Puhelin Faksi