TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ MUISTIO LIITE
|
|
- Maija-Leena Salo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ MUISTIO LIITE ESITYS EUROOPAN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ -TAVOITTEEN MUKAISEKSI KESKISEN ITÄMEREN (CENTRAL BALTIC) RAJAT YLITTÄVÄN YHTEISTYÖN OHJELMAKSI KAUDELLE Lainsäädännöllinen perusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 ( Yleisasetus ) 89 artiklan mukaan rakennerahastot (EAKR, ESR, Koheesiorahasto) osallistuvat unionin sellaisten toimien kehittämiseen ja toteuttamiseen, joilla lujitetaan sen taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 174 artiklan mukaisesti. Rahastoista tuettavilla toimilla edistetään myös älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun tähtäävän unionin strategian toteuttamista. Tämän tehtävän täyttämiseksi pyritään seuraaviin tavoitteisiin: a) Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoite, jota toteutetaan jäsenvaltioissa ja alueilla ja jota tuetaan kaikista rahastoista; ja b) Euroopan alueellinen yhteistyö (EAY) -tavoite, jota tuetaan EAKR:stä. Yleisasetuksen 92 artiklan mukaan EAY-tavoitteen määrärahat ovat 2,75 % rahastojen kokonaismäärärahoista kaudella , eli 8,9 mrd euroa (v hinnoissa) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1299/2013 ( EAY-asetus ) 2 artiklan mukaan EAYtavoitteen perusteella tuetaan seuraavia osa-alueita: 1) rajat ylittävä yhteistyö (6,6 mrd euroa) 2) valtioiden välinen yhteistyö (1,8 mrd euroa) 3) alueiden välinen yhteistyö koko EU:n puitteissa (0,5 mrd euroa) Rajat ylittävällä yhteistyöllä edistetään yhdennettyä alueellista kehitystä kahden tai useamman jäsenvaltion maa- ja meriraja-alueiden välillä tai vähintään yhden jäsenvaltion ja yhden sellaisen unionin ulkorajoihin rajoittuvan kolmannen maan, joka ei kuulu unionin ulkoisista rahoitusvälineistä tukea saavien ohjelmien piiriin, toisiinsa rajoittuvien rajaseutualueiden välillä. Komissio on kesäkuussa 2014 antamallaan täytäntöönpanoasetuksella vahvistanut luettelon tukea saavista, yhteistyöohjelmittain eritellyistä rajat ylittävistä alueista. Suomi on mukana samoissa rajat ylittävän yhteistyön ohjelmissa kuin edellisellä kaudella: Pohjoinen, Botnia-Atlantica ja Keskinen Itämeri (Central Baltic). Kahden viimeksi mainitun ohjelma-aluetta tarkistettiin hieman. Komissio ilmoitti kesällä 2013 kullekin jäsenvaltiolle sen osuuden rajat ylittävää ja valtioiden välistä yhteistyötä koskevan EAKR-rahoituksen kokonaismäärästä. Suomen osuus on 161,3 milj. euroa (nykyhinnoissa). HALKE päätti Suomen osuuden jakamisesta ohjelmittain. Komissio on kesäkuussa 2014 antamallaan täytäntöönpanoasetuksella vahvistanut kunkin ohjelman yhteenlasketun EAKR-rahoituksen. Ohjelmien toteuttamisessa ei sovelleta maakohtaisia kiintiöitä. EAY-asetus sisältää edellä mainittujen asioiden lisäksi säädöksiä mm. EAY-ohjelmien temaattisesta keskittämisestä, sisällöstä, seurannasta, arvioinnista, hallinnoinnista ja valvonnasta. Ellei EAY-asetuksesta siitä erikseen säädetä, sovelletaan yleisasetusta sekä EAKR-asetuksen yhteisiä säännöksiä. EAY-asetuksen 6 artiklan mukaan temaattista keskittämistä sovelletaan EAY-ohjelmissa siten, että vähintään 80 % EAKR:stä kullekin rajat ylittävää ja valtioiden välistä yhteistyötä koskevalle ohjelmalle annettavis-
2 ta tuista keskitetään enintään neljään yleisasetuksen 9(1) artiklassa esitettyyn [yhteentoista] temaattiseen tavoitteeseen. Yleisasetuksen 26(4) artiklan mukaan EAY-ohjelmat on toimitettava komissiolle viimeistään Ohjelma toimitetaan sähköisesti SFC-järjestelmään. Ohjelman toimittaa ao. yhteinen hallintoviranomainen ohjelmaan osallistuvien maiden puolesta. Ennen ohjelman toimittamista komissiolle on osallistuvien jäsenvaltioiden ja soveltuvin osin kolmansien maiden vahvistettava kirjallisesti hyväksyvänsä ohjelman sisällön (EAY-asetuksen 8(9) artikla). Vahvistukset liitetään komissiolle toimitettavaan ohjelmaan. Valtioneuvoston ohjesäännön 3 :n 10 kohdan mukaan valtioneuvoston yleisistunnossa käsitellään ja ratkaistaan mm. esitykset Euroopan yhteisön Suomea koskeviksi alue- ja rakennepoliittisiksi ohjelmiksi. Alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annetun lain (7/2014) 36 :n mukaan työ- ja elinkeinoministeriö vastaa Euroopan unionin lainsäädännön mukaan jäsenvaltioille kuuluvista ohjelmien valmisteluun, hallinnointiin ja valvontaan liittyvistä tehtävistä. EAY-ohjelmien kansallisena vastuuviranomaisena työ- ja elinkeinoministeriö vahvistaa ohjelman sisällön sen jälkeen kun asia on käsitelty ja ratkaistu valtioneuvostossa. 2. Ohjelman valmistelu EAY-ohjelmat valmistellaan ohjelmakohtaisesti, yhteistyössä ohjelmiin osallistuvien maiden/alueiden kesken. Suomen kansallisena vastuuviranomaisena työ- ja elinkeinoministeriö (alueosasto) osallistuu kaikkien niiden ohjelmien valmisteluun, joihin Suomi osallistuu. Ohjelmasta riippuen yhteisten valmisteluryhmien työhön osallistuvat myös muut ministeriöt ja/tai alueet (maakunnan liitot). Työ- ja elinkeinoministeriö johtaa ja yhteen sovittaa EAY-ohjelmien valmistelua Suomessa sekä vastaa yhteydenpidosta naapurimaiden vastuuviranomaisiin. Muut ministeriöt osallistuvat ohjelmien valmisteluun ja käsittelyyn oman hallinnonalansa osalta. Tämä tapahtuu pääasiassa TEM:n asettamassa EAY-yhteysverkossa ja ohjelmakohtaisissa kansallisissa työryhmissä. Vuoden 2012 alussa TEM teki kyselyn kaikille maakunnan liitoille niiden kokemuksista kauden EAY-ohjelmista ja näkemyksistä/odotuksista uudelle kaudelle. Kyselyn tuloksia on hyödynnetty valmistelutyön eri vaiheissa. Uuden Keskisen Itämeren -ohjelman valmistelu lähti liikkeelle vuoden 2012 alussa, jolloin Suomen, Ruotsin, Viron, Latvian ja Ahvenanmaan vastuuministeriöt aloittivat keskustelut uuden ohjelman laadintamandaatista. Vuoden 2012 joulukuussa hyväksytyssä mandaatissa määritettiin mm. ohjelma-alue ja rakenne, komitea- ja sihteeristörakenne ja hallintoviranomainen (Varsinais-Suomen liitto jatkaa). Mandaatissa määritettiin myös uuden ohjelman valmisteluorganisaatio. Valmistelua johtamaan perustettiin ohjelmointikomitea (JPC), johon kukin jäsenmaa/ahvenanmaa nimesi kuusi edustajaa. Suomea edustivat TEM, YM ja ao. maakunnan liitot. Lisäksi asetettiin kaksi työryhmää, yksi (WG 1) sisältökysymyksiä ja toinen (WG 2) hallinto/rahoituskysymyksiä varten. Sisältöryhmässä Suomea edustivat maakunnan liitot ja hallintoryhmässä TEM. JPC:n ja työryhmien sihteeristönä toimi nimetty hallintoviranomainen, joka palkkasi kaksi kirjoittajaa avukseen (ohjelmointitiimi). Ennakkoarvioinnin ja ympäristövaikutusarvioinnin suorittajaksi valittiin neljän konsulttiyrityksen muodostama konsortio (CPD, Nordregio, Safege Baltija, TK-Eval). Sekä JPC että molemmat työryhmät ovat kaikki pitäneet kuusi kokousta. Työn alkuvaiheessa keskityttiin temaattisten tavoitteiden valintaan. Valittujen teemojen sisällön tarkentamiseksi järjestettiin huhtitoukokuussa 2013 viisi temaattista työpajaa, yksi kussakin maassa/ahvenanmaalla. Kohderyhmänä olivat ao. teemojen kannalta relevantit organisaatiot. Suomen tilaisuuteen osallistui noin 100 henkilöä. Marraskuussa 2013 JPC hyväksyi ohjelmaluonnoksen ja ympäristöraportin luonnoksen julkista kuulemista varten. Kuuleminen toteutettiin verkkopohjaisena (noin 30 vastausta). Kuulemisjakson aikana järjestettiin myös kuulemistilaisuuksia eri maissa. Suomen tilaisuus järjestettiin Helsingissä ja siihen osallistui noin 70 henkilöä. 2
3 JPC käsitteli kuulemisen perusteella tarkistettua ohjelmaluonnosta ja hyväksyi sen eräin tarkistuksin. Viimeistelty versio hyväksyttiin kirjallisessa menettelyssä maaliskuun alussa ja kansalliseen käsittelyyn vietävä luonnos on päivätty Ohjelmaluonnos on laadittu englannin kielellä (ohjelman työkieli), eikä sitä ole käännetty ohjelma-alueen muille kielille. 3. Ohjelma-alue ja -rakenne Keskisen Itämeren ohjelma-alueeseen kuuluvat Ahvenanmaa ja Viro kokonaisuutena sekä alueita Suomesta, Ruotsista ja Latviasta. Ruotsin, Viron, Latvian ja Ahvenanmaan osalta ohjelma-alue säilyy samana kuin edellisellä kaudella. Suomen osalta ohjelma-alue laajenee kahdella maakunnalla, Satakunnalla ja Pirkanmaalla. Edellisellä ohjelmakaudella Botnia-Atlantica ohjelmaan kuulunut Satakunta on Satakuntaliiton esityksestä siirretty Keskisen Itämeren ohjelmaan ns. ydinalueena. Mm. logistisista syistä johtuen alue ei pystynyt hyödyntämään yhteistyömahdollisuuksia Botnia-Atlantica ohjelman puitteissa. Samalla yhteydet ja yhteistyö Satakunnan ja Keskisen Itämeren alueen välillä ovat vahvistuneet. Kaikki osapuolet hyväksyivät Satakunnan liittämisen ohjelma-alueeseen. Pirkanmaan liiton esityksestä Pirkanmaa on otettu mukaan Keskisen Itämeren ohjelma-alueeseen ns. lisäalueena. Alue on suuntautunut Itämeren alueella ja sillä on useita Keskisen Itämeren kehityksen kannalta merkittäviä toimijoita. Kaikki osapuolet hyväksyivät Pirkanmaan liittämisen ohjelma-alueeseen. Suomen osalta ohjelma-alueeseen kuuluvat uudella kaudella Satakunta, Varsinais-Suomi, Helsinki-Uusimaa, Kymenlaakso, Pirkanmaa, Kanta-Häme, Päijät-Häme ja Etelä-Karjala, joista neljä ensimmäistä ovat ns. ydinalueita ja muut neljä ns. lisäalueita. Uudella ohjelmakaudella ydinalueet ja lisäalueet ovat rahoituksellisesti samassa asemassa, mutta kaikkien hankkeiden tulee hyödyttää ensi sijassa ydinalueita. Ohjelma-alueen väestömäärä on 10,5 miljoonaa henkeä ja sen pinta-ala on km2. 3
4 Ohjelma-alueen koosta ja kompleksisuudesta johtuen ja edellisen kauden kokemusten perusteella on päätetty säilyttää ohjelman alaohjelmarakenne. Keskisen Itämeren alaohjelma käsittää koko ohjelma-alueen ja sen puitteissa rahoitetaan hankkeita joissa on kumppaneita vähintään kahdesta maasta, elleivät ne kuulu muiden osa-ohjelmien piiriin. Etelä-Suomen ja Viron alaohjelma käsittää Viron ja Suomen (pl. Ahvenanmaa) alueet ja sen puitteissa rahoitetaan Suomen ja Viron välisiä bilateraalisia hankkeita, elleivät ne kuulu Saariston alaohjelman piiriin. Saariston ala-ohjelman kohdealueena ovat ohjelma-alueen saaristoalueet (pl. Latvia, jossa sellaisia ei ole) ja sen puitteissa rahoitetaan hankkeita, joissa vähintään yksi kumppani sijaitsee saaristoalueella ja jotka hyödyntävät saaristoaluetta. 4. Ohjelman sisällölliset painopisteet Ohjelmatyön pohjaksi laadittiin ohjelma-alueen sosioekonominen analyysi, jossa tarkasteltiin alueen sijaintia, väestöä, koulutusta ja tutkimusta, työmarkkinoita, taloudellista kehitystä, sukupuolten välistä tasaarvoa, ympäristöä, luonnon- ja kulttuuriperintöä, liikennettä, viestintäyhteyksiä ja sosiaalista osallistumista. Kunkin teeman osalta identifioitiin haasteita ja mahdollisuuksia. Lisäksi analysoitiin erikseen saaristoalueen ja Etelä-Suomi Viro yhteistyöalueen erityispiirteitä. Rakennerahastoasetusten edellyttämää temaattisten tavoitteiden ja investointiprioriteettien valintaa valmisteltiin laaja-alaisesti. Maiden/alueiden alustavien ehdotusten, ohjelmointitiimin valmisteleman aineiston (ohjelma-alueen analyysi, kokemukset edellisestä ohjelmasta) ja ennakkoarvioitsijoiden alustavien kommenttien perusteella sisältötyöryhmä valmisteli esityksen JPC:lle, joka valitsi ohjelman temaattisiksi tavoitteiksi seuraavat: TT 3: Pk-yritysten kilpailukyvyn parantaminen TT 6: Ympäristön suojelu ja resurssien kestävän kehityksen edistäminen TT 7: Kestävän liikenteen edistäminen ja pullonkaulojen poistaminen TT 10: Investoinnit koulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen Pk-yritysten kilpailukyvyn parantaminen ja ympäristön suojelu ja luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen olivat keskeisiä edellisellä ohjelmakaudella ja niihin on haluttu edelleen panostaa valitsemalla temaattiset tavoitteet 3 ja 6. TT 3:a harkittiin rinnan innovointiteeman (TT 1) kanssa. Tarve kytkeä innovaatio-toiminta vahvasti yritystoiminnan kehittämiseen kallisti vaakakupin TT 3:n hyväksi. TT 7:n osalta käytiin keskustelua siitä, minkälaisia tuloksia sen alla voitaisiin saavuttaa. Lopulta löytyi kuitenkin yksimielisyys sopivista erityistavoitteista (ks. alla). Keskustelua käytiin myös TT 9:n (sosiaalisen osallisuuden edistäminen) TT 10:n välillä, mutta lopulta päädyttiin siihen, että tavoitteena olevaa yhdyskuntien vahvistamista ja osaamisen sosiaalisen hyvinvoinnin parantamista voidaan parhaiten tukea TT 10:n mahdollistamilla keinoilla. Temaattiset tavoitteet 2 (tieto- ja viestintäteknologia) ja 4 (vähähiiliseen talouteen siirtyminen) pyritään huomioimaan horisontaalisina tavoitteina. Valittujen temaattisten tavoitteiden sisällön tarkentamiseksi järjestettiin viisi maakohtaista temaattista työpajaa, joihin osallistui yhteensä noin 250 ko. alojen asiantuntijaa. Edellä mainitun työn pohjalta valittiin asetusten antamasta valikosta kunkin temaattisen tavoitteen alaiset investointiprioriteetit ja määritettiin niille erityistavoitteet. Ohjelman temaattisia tavoitteita vastaavat toimintalinjat (TL), investointiprioriteetit (IP) ja erityistavoitteet (ET) ovat seuraavat: 4
5 TL 1: Kilpailukykyinen talous (TT 3) IP 3a: Yrittäjyyden edistäminen erityisesti helpottamalla uusien ideoiden taloudellista hyödyntämistä ja tukemalla uusien yritysten perustamista ET 1: Uusia Keskisen Itämeren tietointensiivisiä yrityksiä ET 2: Enemmän nuoria yrittäjiä IP 3d: Pk-yritysten tukeminen siten, että ne voivat kasvaa alueellisilla, kansallisilla ja kansainvälisillä markkinoilla sekä osallistua innovointiprosesseihin ET 1: Enemmän Keskisen Itämeren alueen yritysten vientiä uusille markkinoille TL 2: Yhteisten resurssien kestävä käyttö (TT 6) IP 6c: Luonnon- ja kulttuuriperinnön säilyttäminen, suojeleminen, arvostuksen edistäminen ja kehittäminen ET 1: Luonnon ja kulttuurillisten voimavarojen kehittäminen kestäviksi matkailukohteiksi (vetonauloiksi) ET 2: Merellisten ja rannikkoalueiden kestävä suunnittelu ja hallinnointi IP 6e: Sellaisten kaupunkiympäristön kehittämistoimien toteuttaminen, joiden tarkoituksena on kaupunkiympäristön parantaminen ET 1: Kaupunkisuunnittelun parantaminen Keskisen Itämeren alueella IP 6f: Innovatiivisen teknologian edistäminen ympäristönsuojelun ja resurssitehokkuuden parantamiseksi jäte- ja vesialalla ET 1: Ravinteiden sekä vaarallisten ja myrkyllisten aineiden valumisen väheneminen Itämereen TL 3: Hyvin yhdistetty Keskisen Itämeren alue (TT 7) IP 7c: Ympäristöystävällisten ja vähähiilisten liikennejärjestelmien kehittäminen ja parantaminen ET 1: Ihmisten ja tavaroiden parantuneet kuljetusvirrat ET 2: Olemassa olevien pienten satamien palvelujen parantaminen paikallisen ja alueellisen liikkuvuuden parantamiseksi ja matkailun kehittämiseksi TL 4: Osaava ja sosiaalisesti osallistava alue (TT 10) IP/EAY: Investoiminen koulutukseen, ml. ammatilliseen koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen ET 1: Useampien ihmisten hyötyminen vahvemmista yhdyskunnista Keskisen Itämeren alueella ET 2: Enemmän yhdennettyjä [aligned] ammattikoulutusohjelmia Keskisen Itämeren alueella TL 5: Tekninen tuki EAKR-rahoitus on jaettu toimintalinjojen välillä seuraavasti: TL 1 23,5 % TL 2 30,55 % TL 3 30,55 % TL 4 7,4 % TL 5 6,0 % 5
6 Eniten rahoitusta on osoitettu toimintalinjoihin 2 ja 3, joissa molemmissa on varauduttu investointien rahoittamiseen. TL 2:ssa investoinnit ovat todennäköisesti pienmuotoisempia, mutta toisaalta toimintalinjan sisältö laaja ja toimijoiden kiinnostus suuri. TL 3 on sisällöltään kapeampi, mutta tarvittavat panostukset voivat olla rahallisesti suurempia. TL 1 on ohjelman kannalta keskeinen, muttei edellytä investointeja. TL 4:ssä ns. pienhankkeiden osuus tulee olemaan merkittävä ja rahoitustarve on siksi pienempi. 5. Ohjelman rahoitus Ohjelman rahoitus tulee jäsenvaltioiden sille osoittamasta EAKR-rahoituksesta ja tätä vastaavasta kansallisesta rahoitusosuudesta sekä ei-jäsenvaltioiden rahoitusosuudesta. Jäsenvaltiot ovat osoittaneet ohjelmalle EAKR-rahoitusta 122,5 milj. euroa, josta Suomen osuus 32,9 milj. euroa. Suomen osuudesta päätti hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä (HALKE) kirjallisessa menettelyssä EAKR-varoja hallinnoidaan yhtenä kokonaisuutena eikä ohjelman rahoitustaulukossa esitetä maakohtaisia erittelyjä. EAKR-rahoituksen osuus kokonaisrahoituksesta on toimintalinjoissa 1-4 Suomessa (ml.ahvenanmaa) ja Ruotsissa 75 % ja Virossa ja Latviassa 85 %. Toimintalinjassa 5 (tekninen tuki) osuus on keskimäärin 50 %, mutta Suomen osalta hieman alhaisempi ja muiden osalta hieman korkeampi, johtuen sihteeristön sijainnista Suomessa (sama järjestely kuin edellisellä kaudella). Tämän mukaisesti kansallinen vastinrahoitus on yhteensä 38,0 milj. euroa, josta 33,4 milj. euroa on julkista rahoitusta ja 4,6 milj. euroa yksityistä rahoitusta. Julkisen ja yksityisen vastinrahoituksen jakauma on indikatiivinen ja yksityinen rahoitus voidaan tarvittaessa korvata julkisella. Ohjelman kokonaisrahoitus on siten 160,5 milj. euroa, kun se edellisellä kaudella oli 136,0 milj. euroa. Ohjelman valmistelun yhteydessä on sovittu, että toteuttamisessa pyritään suuntaamaan noin 55 % hankerahoituksesta Keskisen Itämeren alaohjelman hankkeille, noin 28 % Etelä-Suomen ja Viron alaohjelman hankkeille ja noin 17 % Saariston alaohjelman hankkeille. Jako vastaa edellisen kauden toteutunutta jakaumaa. EAY-asetuksen 20 artiklan mukaan hallintoviranomainen voi hyväksyä, että koko hanke tai sen osa toteutetaan ohjelma-alueen unionissa sijaitsevan osan ulkopuolella, edellyttäen että hankkeesta on hyötyä ohjelma-alueelle, että tähän tarkoitukseen osoitetaan enintään 20 % ohjelman EAKR-rahoituksesta ja että hankkeen hallinnointi, valvonta ja tarkastus on järjestetty asianmukaisesti. Tätä mahdollisuutta voidaan käyttää esim. Venäjän lähialueilla toteutettavien toimien rahoittamiseen. Suomen EAKR- osuuteen suhteutettu laskennallinen osuus ohjelman kansallisesta vastinrahoituksesta on noin 10,2 milj. euroa. Valtion budjetista maksettava teknisen avun kansallinen osuus on noin 3,4 milj. euroa, josta kuitenkin 1,4 milj. euroa on sihteeristön sijainnista aiheutuvaa lisää (ks. edellä). Hankkeiden kansallinen vastinrahoitus jakautuu valtion, kuntasektorin ja yksityisen sektorin kesken. Valtion rahoitusosuus ohjelmalle budjetoidaan vuosien valtion talousarvioihin työ- ja elinkeinoministeriön pääluokkaan ( ). 6. Ohjelman täytäntöönpano ja hallinto Ohjelman hallintomalli on pääpiirteissään sama kuin edellisellä ohjelmakaudella. Tehdyt tarkennukset perustuvat säädösmuutoksiin ja edellisen kauden kokemuksiin. Erotuksena edelliseen ohjelmakauteen perustetaan vain yksi hallintokomitea, hallinto keskitetään Turkuun ja perustetaan kansalliset kontaktipisteet kaikkiin maihin. Ohjelmaan osallistuvat jäsenmaat ovat sopineet ohjelman yhteisestä hallintoviranomaisesta ja tarkastusviranomaisesta. Hallintoviranomaisena jatkaa Varsinais-Suomen liitto Suomessa. 6
7 Hallintoviranomainen hoitaa myös todentamisviranomaiselle kuuluvat tehtävät. Hallintoviranomainen ei suorita tuensaajien ilmoittamien menojen tarkastusta (ensimmäisen tason tarkastus), vaan sitä varten kukin jäsenmaa on perustanut kansallisen valvontajärjestelmän. Suomessa (pl. Ahvenanmaa) on ns. hajautettu valvontajärjestelmä, josta vastaa työ- ja elinkeinoministeriö. Tarkastusviranomaisena jatkaa myös Varsinais- Suomen liitto. Hallintoviranomaisen ja tarkastusviranomaisen itsenäisyys/riippumattomuus on varmistettu liiton sisäisin järjestelyin. Tarkastusviranomainen asettaa tarkastusryhmän, jossa Suomea edustaa valtiovaranministeriön valtiovarain controller -toimen yhteydessä toimiva tarkastusviranomaisyksikkö (toisen tason valvoja). Ohjelmaan osallistuvat jäsenmaat ja Ahvenanmaa perustavat yhteisymmärryksessä hallintoviranomaisen kanssa ohjelman yhteisen seurantakomitean, joka koostuu keskus- ja aluehallinnon sekä elinkeinoelämän ja työmarkkinaosapuolten edustajista. Suomi, Ruotsi, Viro ja Latvia nimeävät kukin enintään kuusi ja Ahvenanmaa enintään kaksi edustajaa ja varaedustajaa. Suomen edustajat nimeää valtioneuvosto. Komiteassa tulee olla tasapuolinen miesten ja naisten edustus. Rahoitettavien hankkeiden valintaa varten asetetaan yksi, kaikille kolmelle alaohjelmalle yhteinen hallintokomitea. Kukin maa ja Ahvenanmaa nimeää edustajansa hallintokomiteaan. Suomi, Ruotsi, Viro ja Latvia nimeävät kukin enintään viisi ja Ahvenanmaa enintään kaksi edustajaa ja varaedustajaa Suomen edustajat nimeää työ- ja elinkeinoministeriö. Hallintoviranomaisen asettama yhteinen sihteeristö avustaa hallintoviranomaista, seurantakomiteaa ja hallintokomiteaa niiden tehtävien hoidossa. Sihteeristö sijaitsee hallintoviranomaisen yhteydessä Turussa. Informaation ja neuvonnan vahvistamiseksi koko ohjelma-alueella perustetaan jokaiseen maahan ja Ahvenanmaalle kontaktipisteet. Suomen kontaktipiste sijaitsee Helsingissä Uudenmaan liiton yhteydessä. Sihteeristö ja kontaktipisteet rahoitetaan ohjelman teknisestä tuesta. Ohjelman hallintoviranomainen hallinnoi EAKR-rahoitusta. EAKR-varat maksetaan komissiosta suoraan hallintoviranomaisen tilille. EAKR-varoja ei merkitä Suomen valtion talousarvioon. Hallintoviranomainen tekee rahoitussopimukset hankkeiden johtavien tuensaajien kanssa. Hallintoviranomainen maksaa EAKR-osuuden hankkeiden johtaville tuensaajille hallintokomiteoiden päätösten mukaisesti. Kansallisen vastinrahoituksen maksatus tapahtuu hankkeen ja ao. kansallisen rahoittajan välisen järjestelyn mukaisesti. Suomen valtion rahoitusosuus EAY-ohjelmille budjetoidaan työ- ja elinkeinoministeriön pääluokkaan. Valtioneuvosto päättää vuosittain työ- ja elinkeinoministeriön esittelystä rahoitusosuuden myöntövaltuuksien jakamisesta rajat ylittävän yhteistyön ohjelmien valtion vastinrahasta vastaaville viranomaisille. Keskisen Itämeren ohjelmassa Varsinais-Suomen liitto toimii vastinrahasta vastaavana viranomaisena, joka em. myöntövaltuuden puitteissa rahoittaa kaikkia ao. ohjelma-alueelta tulevia suomalaisia kumppaneita. Työ- ja elinkeinoministeriö jakaa erillisellä kirjeellä myöntämisvaltuuksien maksatuksiin tarvittavat arviomäärärahat. 7. Strateginen ympäristövaikutusten arviointi (SEA) Ohjelmointiprosessiin kuuluvan ennakkoarvioinnin yhteydessä ohjelmasta on tehty erillinen, direktiivin (EY) N:o 42/2001 mukainen strateginen ympäristövaikutusten arviointi. Suomessa direktiivi on pantu täytäntöön lailla viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (200/2005). Arvioinnin tarkoituksena on tuoda esiin ympäristöllisiä seikkoja ohjelman valmistelun ja hyväksymismenettelyn aikana, jotta voidaan varmistaa että merkittävät ympäristövaikutukset tunnistetaan, kuvaillaan ja arvioidaan. Arviointi muodostaa myös pohjan ohjelman ympäristövaikutuksien seurannalle. Ympäristöraportin valmistelu ja ympäristötekijöiden sisällyttäminen ohjelmaan muodostivat vuorovaikutteisen prosessin, joka edistää kestävien ratkaisujen huomioon ottamista päätöksenteossa. Direktiivin mukaisesti laadittu ympäristöraportti sisältää tulevan Keskisen Itämeren ohjelman ympäristöarvioinnin, sijoittaa ohjelmaluonnoksen ympäristöpoliittiseen yhteyteensä, kuvailee ohjelma-alueen ympäris- 7
8 töllisiä lähtökohtia, kehityssuuntaa ja strategisia ympäristönäkökohtia ja arvioi ohjelmaluonnoksen ympäristövaikutuksia. Ympäristöarvioinnin rajausvaiheessa konsultointiin mm. Suomen ympäristöministeriötä. Ympäristö-raportin luonnoksesta järjestettiin julkinen verkkopohjainen kuuleminen Lisäksi Suomessa (Helsingissä) järjestettiin asiaa koskeva kuulemistilaisuus Sekä verkko-kuulemisesta että kuulemistilaisuudesta informoitiin sähköpostitse ympäristöarvioinnin kannalta keskeisiä tahoja Suomessa (mm. alueella toimivia. ELY-keskuksia). 8. Ohjelman jättäminen komissiolle, jatkotoimet Ohjelmaesitys toimitetaan komissioon sen jälkeen kun kaikki ohjelmaan osallistuvat valtiot ovat antaneet siihen suostumuksensa. Ohjelmaesityksen toimittamisesta komissiolle vastaa yhteinen hallintoviranomainen (Varsinais-Suomen liitto) ja viime kädessä sen sijaintivaltio eli Suomi. Komissiolle ohjelma toimitetaan englanninkielisenä. Tavoitteena on toimittaa ohjelmaesitys komissiolle toukokuun 2014 loppuun mennessä. Yleisasetuksen 29 artiklan mukaan komissio esittää huomautuksia kolmen kuukauden kuluessa ohjelman toteuttamispäivästä ja hyväksyy ohjelman viimeistään kuusi kuukautta ohjelman toimittamisesta, edellyttäen että komission mahdollisesti esittämät huomautukset on otettu riittävällä tavalla huomioon. Käsittelyn aikana saatetaan käydä neuvotteluja komission ja ao. maiden välillä ohjelmaesitykseen tehtävistä tarkistuksista. Suomea edustaa näissä neuvotteluissa työ- ja elinkeinoministeriö. Näillä näkymin komissio hyväksyy Keskisen Itämeren ohjelman syksyllä Siihen mennessä valmistellaan tarvittavat muut asiakirjat ja päätökset ohjelmien toteuttamisen käynnistämiseksi, mm. ohjelman hallintoa koskeva maiden ja hallintoviranomaisen välinen sopimus, ohjelmamanuaali, hankkeiden valintakriteerit ja teknisen avun budjetti sekä nimetään seurantakomitean ja hallintokomitean jäsenet. 9. Ohjelman käsittely Suomessa Valtioneuvoston ohjesäännön 3 :n 10 kohdan mukaan valtioneuvoston yleisistunnossa käsitellään ja ratkaistaan mm. esitykset Euroopan yhteisön Suomea koskeviksi alue- ja rakennepoliittisiksi ohjelmiksi. Ennen ohjelmaesitysten viemistä valtioneuvoston yleisistuntoon niitä käsitellään Alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunnassa (ARNE) ja Hallituksen hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmässä (HALKE). Keskisen Itämeren ohjelmaesitystä käsiteltiin ARNE:ssa , jolloin ARNE puolsi sen viemistä jatkokäsittelyyn. Keskisen Itämeren ohjelmaesitystä käsiteltiin HALKE:ssa , jolloin HALKE puolsi sen viemistä valtioneuvoston hyväksyttäväksi. 8
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto
TYÖ JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys ja alueosasto 10.3.2016 EUROOPAN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ TAVOITETTA 2014 2020 TOTEUTTAVIEN RAJAT YLITTÄVÄN YHTEISTYÖN OHJELMIEN VUODEN 2016 VALTION RAHOITUSOSUUDEN
LisätiedotEuroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa
Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa Suomen CB kontaktipisteen avajaiset Uudenmaan liitto, 15.10.2014 harry.ekestam@tem.fi Rakennerahastojen Euroopan
LisätiedotTYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto 2.3.2017 EUROOPAN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ -TAVOITETTA 2014 2020 TOTEUTTAVIEN RAJAT YLITTÄVÄN YHTEISTYÖN OHJELMIEN VUODEN 2017 VALTION RAHOITUSOSUUDEN
LisätiedotItämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014
Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Häme-ohjelman toteuttaminen - rahoitus Maakunnan kehittämisraha 2014 = 0,25 M /vuosi Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat 2014-2020 Keskisen Itämeren ohjelma = 122
LisätiedotEU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa
EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi
LisätiedotKauden EAY tavoitteen rahoituspuitteet, säädösperusta ja ohjelmien valmistelu
Kauden 2014-2020 EAY tavoitteen rahoituspuitteet, säädösperusta ja ohjelmien valmistelu Kansallinen informaatio- ja kuulemistilaisuus 12.3.2014 harry.ekestam@tem.fi Rakennerahastojen Euroopan alueellinen
LisätiedotCentral Baltic ohjelma 2014-2020 16.9.2015
Central Baltic ohjelma 2014-2020 16.9.2015 Ohjelmamaat Suomi + Ahvenanmaa, Ruotsi, Viro ja Latvia Suomessa ohjelma-alueena Etelä-Suomi: Etelä- Karjala*, Kanta-Häme*, Kymenlaakso, Pirkanmaa*, Satakunta,
LisätiedotCentral Baltic -ohjelma Josefina Bjurström, Information Officer Central Baltic Contact Point Finland
Central Baltic -ohjelma 2014-2020 Josefina Bjurström, Information Officer Central Baltic Contact Point Finland 15.10.2014 Helsinki Ohjelmamaat Suomi + Ahvenanmaa, Ruotsi, Viro ja Latvia Ohjelma-alue Suomessa
LisätiedotItämeren alueen Interreg B ohjelma ja alueiden välinen Interreg C ohjelma
Itämeren alueen Interreg B ohjelma ja alueiden välinen Interreg C ohjelma 2014-2020 Uutta rahoituskautta kohti hanketoimijoiden yhteistyötilaisuus uusista rahoitusmahdollisuuksista Lahti, 14.5.2013 Neuvotteleva
LisätiedotTYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ LIITE 2 ESITYS KARELIA ENI CBC - OHJELMAKSI KAUDELLE 2014 2020. 1. Lainsäädännöllinen perusta
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ MUISTIO LIITE 2 ESITYS KARELIA ENI CBC - OHJELMAKSI KAUDELLE 2014 2020 1. Lainsäädännöllinen perusta Euroopan naapuruusvälineen rajayhteistyöllä (ENI CBC) tuetaan rajat ylittävää
LisätiedotKESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS
KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,
LisätiedotCentral Baltic ohjelma
Central Baltic ohjelma 2014-2020 14.9.2015 Ohjelmamaat Suomi + Ahvenanmaa, Ruotsi, Viro ja Latvia Suomessa ohjelma-alueena Etelä- Suomi: Etelä-Karjala*, Kanta- Häme*, Kymenlaakso, Pirkanmaa*, Satakunta,
LisätiedotSuomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta
Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta EU:n Itämeri-strategian sidosryhmätilaisuus Ympäristöministeriö, 6.4.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren Työ- ja elinkeinoministeriö,
LisätiedotItämeren alueen ohjelma Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen
Itämeren alueen ohjelma 2014+ Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen 5.6.2013 Itämeren alueen ohjelma Baltic Sea Region Programme 2014+ Euroopan alueellisen yhteistyön (EAY) ohjelmia Valmisteilla
LisätiedotOhjelmakausi TEM Maaliskuu 2012
Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen
LisätiedotKESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMAN MUUTOSESITYS (taulukot)
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Rahoitus- ja indikaattoritaulukot Muistion liite Alueosasto 1 KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMAN MUUTOSESITYS (taulukot) Rahoitustaulukoissa on
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä ja
LisätiedotEtelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa
EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä
LisätiedotEuroopan alueellinen yhteistyö (EAY/Interreg) ohjelmat
Euroopan alueellinen yhteistyö (EAY/Interreg) ohjelmat 2014-2020 EU-rahoitusinstrumentit ja luonnon monimuotoisuus seminaari SYKE 27.10.2016 Harry Ekestam, TEM/YAO Euroopan alueellinen yhteistyö (EAY)
LisätiedotKOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS, annettu ,
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 12.12.2018 C(2018) 8841 final KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS, annettu 12.12.2018, Ruotsin ja Suomen yhteistyöohjelman Interreg V-A Ruotsi-Suomi-Norja (Pohjoinen), johon Norja
LisätiedotEU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.
EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset
LisätiedotKESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua
KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 20230 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,
LisätiedotEuroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat ja ENI CBC ohjelmat
Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat ja ENI CBC ohjelmat 2014-2020 Savolainen projekti. Aloittamista vaille valmis. Kuopio 20.11.2014 Petri Haapalainen Euroopan alueellinen yhteistyö (EAY) tavoite
LisätiedotTYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ LIITE 2 ESITYS KOLARCTIC ENI CBC - OHJELMAKSI KAUDELLE 2014 2020. 1. Lainsäädännöllinen perusta
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ MUISTIO LIITE 2 ESITYS KOLARCTIC ENI CBC - OHJELMAKSI KAUDELLE 2014 2020 1. Lainsäädännöllinen perusta Euroopan naapuruusvälineen rajayhteistyöllä (ENI CBC) tuetaan rajat ylittävää
LisätiedotEtelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa
EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012
LisätiedotESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus
ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 4.4.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214
LisätiedotBotnia-Atlantica 2014-2020
Botnia-Atlantica 2014-2020 Norja: Ruotsi: Suomi: Nordland Västerbotten Västernorrland Nordanstigin kunta Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Toteutusorganisaatio Seurantakomitea Hallintoviranomainen
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen
Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat
LisätiedotKOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu ,
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.2014 C(2014) 1410 final KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 11.3.2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1301/2013 täydentämisestä siltä osin
LisätiedotEU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,
EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma Carola Gunell, 22.5.2014 Paljon muutoksia 2014-2020 kaudella! Ohjelma-alue koostuu kahdesta alueelta: IP-alue ELSA-alue Päätöksenteko
LisätiedotItämeristrategian rahoitus
Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia
LisätiedotEU:n raja-alueyhteistyöohjelmat
EU:n raja-alueyhteistyöohjelmat 2014-2020 Euroopan alueellinen yhteistyö (EAY) tavoite 2014-2020 ( INTERREG ) EAY on EU:n rakennerahastojen tavoite, jota rahoitetaan Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR)
LisätiedotESITYS KAAKKOIS- SUOMI - VENÄJÄ ENI CBC - OHJELMAKSI KAUDELLE 2014 2020
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ MUISTIO LIITE 2 ESITYS KAAKKOIS- SUOMI - VENÄJÄ ENI CBC - OHJELMAKSI KAUDELLE 2014 2020 1. Lainsäädännöllinen perusta Euroopan naapuruusvälineen rajayhteistyöllä (ENI CBC) tuetaan
LisätiedotRakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja
Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta
LisätiedotAlustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia
Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto
LisätiedotKESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJEL- MAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2019
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Päätösehdotus Liite 2 Alueet ja kasvupalvelut -osasto 31.1.2019 Jakelussa mainituille KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJEL- MAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN
Lisätiedot***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA
Euroopan parlamentti 2014-2019 Konsolidoitu lainsäädäntöasiakirja 13.6.2017 EP-PE_TC1-COD(2016)0384 ***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 13. kesäkuuta 2017 Euroopan parlamentin
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EAKR-asiantuntijoiden neuvottelupäivä 12.11.2013 Hotelli Arthur, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 12.11.2013 Kumppanuussopimus
LisätiedotTYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto 2.2.2017 KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2017 Suomen rakennerahasto-ohjelma
LisätiedotTYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Alueet ja kasvupalvelut -osasto
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Alueet ja kasvupalvelut -osasto 8.2.2018 KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2018 Suomen rakennerahasto-ohjelma
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014-2020
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet
LisätiedotItämeren alueen ohjelma 2014-2020
Itämeren alueen ohjelma 2014-2020 Ohjelman valmistelu, ohjelmaluonnos ja sen jatkokäsittely, toteuttamisvalmistelut Kansallinen informaatio- ja kuulemistilaisuus 12.3.2014 harry.ekestam@tem.fi tiina.tihlman@ymparisto.fi
Lisätiedot10292/17 pmm/msu/vb 1 DRI
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 14. kesäkuuta 2017 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0384 (COD) 10292/17 CODEC 1051 FSTR 47 FC 55 REGIO 71 SOC 481 EMPL 369 BUDGET 20 AGRISTR 48 PECHE 249 CADREFIN
LisätiedotEAKR-rahoitus ohjelmakaudella
EAKR-rahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Pro Saaristomeren ohjelmakokous 3.12.2013 Virastotalo,Turku Varsinais-Suomen ELY-keskus / Strategiayksikkö EU-koordinaattori Minna Koivukangas 3.12.2013 1 Ohjelmakaudesta
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Turku, 16.5.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia
LisätiedotINTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen
INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia
LisätiedotHämeen liiton rahoitus
Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma
EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen
LisätiedotMiniseminaari Lauri, Mikonkatu 4
Miniseminaari 14.1.2010 Lauri, Mikonkatu 4 Heikki Aurasmaa Alivaltiosihteeri Suomen EAKR- ja ESR-rahoitus kolmena ohjelmakautena (ei sisällä Interreg- eikä alueellisen yhteistyön ohjelmia; 1995-99 ja 2000-2006
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä
LisätiedotRakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020
Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Ajankohtaiskatsaus Tutkimuspalvelupäivät Vaasassa 23.8.2013 Ylitarkastaja Harri Ahlgren TEM, alueosasto Rakennerahastoryhmä
LisätiedotESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus
ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 13.3.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214
LisätiedotRakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020
Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013
LisätiedotEhdotus. Muutos komission ehdotukseen COM(2012) 496 EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS
EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 12.3.2013 COM(2013) 146 final 2011/0276 (COD) Ehdotus Muutos komission ehdotukseen COM(2012) 496 EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteiseen strategiakehykseen kuuluvia
LisätiedotTalousarvioesitys 2017
64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 357 458 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden
LisätiedotKOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020
YHDENNETTY ALUEELLINEN INVESTOINTI KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020 Euroopan unionin neuvosto hyväksyi joulukuussa 2013 virallisesti EU:n koheesiopolitiikan alalla uudet säännöt ja lainsäädännön seuraavaa
LisätiedotKESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2017
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Päätösehdotus Liite 2 Yritys- ja alueosasto 2.2.2017 Jakelussa mainituille KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen
LisätiedotKESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2016
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Päätösehdotus Liite 2 Yritys- ja alueosasto 10.3.2016 Jakelussa mainituille KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA
LisätiedotEU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020
EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020 19.12.2014 Työ- ja elinkeinoministeriö ENI CBC yhteistyö 2014-2020 ENI CBC -yhteistyön strategiset päätavoitteet: A. Taloudellisen
LisätiedotELSA-toimijatapaaminen 17.1.2014 Tampere-talo Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä TEM, Alueosasto
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - mitä tuleva ohjelma mahdollistaa? ELSA-toimijatapaaminen 17.1.2014 Tampere-talo Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä TEM, Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen
Lisätiedot05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus
05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus S e l v i t y s o s a : EU:n ohjelmakauden 2000 2006 sekä ohjelmakauden 2007 2013 rakennerahasto-ohjelmia rahoittavan Euroopan sosiaalirahaston toimenpiteillä
LisätiedotRakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö
Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,
LisätiedotSATAKUNNAN KULTTUURIFOORUMI
SATAKUNNAN KULTTUURIFOORUMI 12.3.2014 RAHOITUSMAHDOLLISUUDET OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 Jyrki Tomberg Satakuntaliitto ESITYKSEN RAKENNE - Rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 - Luova Eurooppa ohjelma - Central
LisätiedotEUROOPAN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ
EUROOPAN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ Euroopan alueellinen yhteistyö on koheesiopolitiikan väline, jolla pyritään ratkaisemaan ongelmia yli rajojen ja kehittämään yhdessä eri alueiden potentiaalia. Euroopan aluekehitysrahastosta
LisätiedotEAKR- ja ESR-toimenpideohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa
EAKR- ja ESR-toimenpideohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Ylitarkastaja Harri Ahlgren TEM/Alueiden kehittämisyksikkö
LisätiedotEAKR arviointisuunnitelma Marikki Järvinen Työ- ja elinkeinoministeriö
EAKR arviointisuunnitelma 2007-2013 Marikki Järvinen Työ- ja elinkeinoministeriö 1. Sisältö Valmisteluprosessi Arviointityöryhmä asetettu elokuussa 2008 Valmistellut suunnitelman sekä toimintaohjelman
LisätiedotTalousarvioesitys 2016
64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden
LisätiedotNykyisen Itämeren alueen ohjelman (2007-2013) tuloksia ja kokemuksia. Harry Ekestam harry.ekestam@tem.fi 010 606 4921
Nykyisen Itämeren alueen ohjelman (2007-2013) tuloksia ja kokemuksia Harry Ekestam harry.ekestam@tem.fi 010 606 4921 Itämeri-ohjelmien lyhyt historia Interreg II C (1996-99) - 4 jäsenmaata (FI,SE,DK,DE),
LisätiedotTietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN?
Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Euroopan investointiohjelma on toimenpidepaketti, jonka avulla reaalitalouden julkisia ja yksityisiä investointeja lisätään vähintään 315 miljardilla eurolla seuraavien
LisätiedotEU:n rajayhteistyöohjelmien rahoitusmahdollisuudet
EU:n rajayhteistyöohjelmien rahoitusmahdollisuudet 2014-2020 Vesistöt kuntoon seminaari 2.2.2017 Neuvotteleva virkamies Petri Haapalainen Euroopan alueellinen yhteistyö (EAY) tavoite 2014-2020 EAY on EU:n
LisätiedotTUKISOPIMUS KAAKKOIS-SUOMI - VENÄJÄ CBC
TUKISOPIMUS KAAKKOIS-SUOMI - VENÄJÄ CBC 2014 2020 Tukisopimuksen tunnusnumero Hankkeen nimi Hankkeen lyhenne Sopimuksen osapuolia ovat Kaakkois-Suomi Venäjä
LisätiedotAjankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012
Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen
LisätiedotItämeren alueen ohjelma 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region. Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014
2014-2020 Interreg Baltic Sea Region Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014 Euroopan alueellisen yhteistyön (EAY) ohjelma (jälleen Interreg ) Järjestyksessä neljäs Itämeren alueen ohjelma Taustalla EU:n
LisätiedotInterreg Itämeren alue 2014-2020
Interreg Itämeren alue 2014-2020 Ajankohtaista kansainvälisistä rahoitusohjelmista 2014-2020 16.9.2015 Lahti Harry Ekestam Työ- ja elinkeinoministeriö Interreg Baltic Sea Region (IBSR) 2014-2020 8 jäsenmaata
LisätiedotKestävää kilpailukykyä ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma
Kestävää kilpailukykyä ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Koheesiorahoitus EU:ssa 2014-2020 (v.2011 hinnoin) Milj. euroa (v.2011 hinnoin) 75 000 70 000 65 000 60 000 55 000 50 000 45 000
LisätiedotEtelä-Suomen EAKR. Kestävää kasvua ja työtä
Etelä-Suomen EAKR Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-toiminta Etelä-Suomessa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) tavoite on parantaa työllisyyttä sekä lisätä alueiden kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta.
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0464/62. Tarkistus. Anneleen Van Bossuyt sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan puolesta
10.4.2019 A8-0464/62 62 Johdanto-osan 14 kappale (14) Tämä asetus olisi pantava täytäntöön työohjelmilla. Koska työohjelmien tavoitteet ovat keskipitkän tai pitkän aikavälin tavoitteita ja koska niissä
LisätiedotOhjelmakausi 2014-2020 käyntiin Suomessa
Ohjelmakausi 2014-2020 käyntiin Suomessa EAKR Etelä-Suomessa 2007-2013 ja 2014-2020 - tuloksia, tähtihetkiä ja tulevaisuus 4.3.2014 Vierumäki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä TEM, Alueosasto (No
LisätiedotRakennerahasto-ohjelman 2014 2020 kansallinen ja alueellinen valmistelu. Petri Veijalainen 30.8.2012
Rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 kansallinen ja alueellinen valmistelu Petri Veijalainen 30.8.2012 Ohjelmarakenne (HALKE 23.3.2012) Yksi aluelähtöinen ohjelma, jossa molemmat rahastot (ESR+EAKR) Ohjelma
LisätiedotEUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 3. kesäkuuta 2014 (OR. en) 9412/14 Toimielinten välinen asia: 2013/0418 (NLE) LIMITE ENV 429 WTO 162
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. kesäkuuta 2014 (OR. en) 9412/14 Toimielinten välinen asia: 2013/0418 (NLE) LIMITE ENV 429 WTO 162 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings
LisätiedotUlkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1
Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus EU-rahoitus 25. marraskuuta 2009 1 Rahoituksen pääryhmät EU-rahoitus Kansallisten viranomaisten hallinnoima Suoraan Euroopan komissiolta haettava 2 Kansallisten viranomaisten
LisätiedotJoensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Kestävää kasvua ja työtä EU 2014-2020 Tilannekatsaus Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1 Kestävää kasvua ja työtä EU 2014-2020 Tilannekatsaus Sisältörunko Ohjelman
LisätiedotLakiuudistuksen tilannekatsaus
Lakiuudistuksen tilannekatsaus Työseminaari 16.4.2013 Tarja Reivonen TEM / Alueosasto Lakiuudistuksen sisältö ja organisointi Yhdistetään ja uudistetaan: Laki alueiden kehittämisestä (1651/2009) ja rakennerahastolaki
LisätiedotValtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja C(2015) 398 final.
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. helmikuuta 2015 (OR. en) 5861/15 PECHE 42 DELACT 14 SAATE Lähettäjä: Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU,
LisätiedotLIITE. asiakirjaan. ehdotus neuvoston päätökseksi. ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 12.7.2016 COM(2016) 456 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan ehdotus neuvoston päätökseksi ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista FI
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelma
Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:
LisätiedotRakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu
Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta 2009 7.3.2008 TYÖASIAKIRJA ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi ohjelman käynnistämisestä korkea-asteen koulutuksen laadun
LisätiedotESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus
ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 12.3.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214
LisätiedotSatakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa
Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 Nakkilassa Suomen rakennerahasto-ohjelman Kestävää kasvua ja työtä vähähiiliset hankkeet ja hankehaku Satakunnassa Jyrki Tomberg Satakuntaliitto Esityksen
LisätiedotESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus
ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 20.5.2014 ESR osana Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmaa Sama ohjelma, sama rakenne Toimintalinjat,
LisätiedotESR YHTEENSÄ 2, , ,432 0 EU 1, , ,208 0 Valtio 0, , ,916 0 Kunta 0, , ,308 0
Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Taulukko täytetään soveltuvin osin erikseen vuosille 2018 ja 2019 19.10.2017 VAIN VALKOISELLA POHJALLA 0:LLA MERKITTYIHIN SOLUIHIN VOI TÄYTTÄÄ LUKUJA LIITE 2 Vuosi:
LisätiedotETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi
ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR
LisätiedotManner-Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014-2020 ja alueellisten suunnitelmien ympäristöarvioinnit. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014-2020 ja alueellisten suunnitelmien ympäristöarvioinnit Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2 1 Rakennerahasto-ohjelman laadinta ohjelmakaudelle 2014-2020 1.1
LisätiedotEAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ
EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ Pirkanmaan liitossa on haettavana tukea Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman toimintalinjojen 1 ja 2 mukaisille hankkeille. Rahoitettavaksi
LisätiedotEhdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen
Lisätiedot